Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä

Kir­joituk­seni Mikael Jungner­in puolue­valin­nas­ta herät­ti niin paljon huomio­ta (luet­tu 18 000 ker­taa ) että on syytä jatkaa aihet­ta vähän syvemmälle.

Mis­tä tilaus kaupunki­maiselle puolueelle?

Mik­si tarvit­taisi­in kas­vavia kaupunke­ja edus­ta­va puolue vastapain­ok­si sille, että päämin­is­teripuolue vas­taavasti edus­taa Suomea kas­vavien kaupunkien ulkopuolella.

Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen sujuu onnahdellen ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huonos­sa hapes­sa. Kaik­ki tiedämme, että Suomen talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosi­asi­as­sa Ruotsin ero Suomeen johtuu jok­seenkin kokon­aan siitä, että kasvu Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut paljon nopeam­paa kuin Helsingissä.

Voimme tietysti kat­soa Helsingis­sä myös vähän peili­in, mut­ta aika suuri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mises­sa kaupungis­tu­miseen. Ruot­sis­sa se nähdään myön­teisenä ja val­tio osal­lis­tuu esimerkik­si Tukhol­man infrain­vestoin­tei­hin kym­menker­taisel­la sum­mal­la Suomeen ja Helsinki­in ver­rat­tuna. Suomes­sa kaupungis­tu­mista halu­taan edelleen rajoit­taa ja hidastaa.

Puolueet edus­ta­vat myös elinkeino­ja. Kasvu kaupungeis­sa tapah­tuu per­in­teis­ten elinkeino­jen ulkop­uolel­la – lähin­nä tieto­työssä ja urbaaneis­sa palveluis­sa. Kaupunke­ja edus­ta­va puolue edus­taisi myös kaupunki­maisia, kas­vavia elinkeino­ja. Kun vaikka­pa työlain­säädän­töä tarken­netaan, olisi ihan hyvä, kun mukana olisi muitakin kuin maat­alouden ja kui­h­tu­van teol­lisu­u­den ja edustajia.

Mik­si liberaali?

Sik­si että kaupungeis­sa nyt vain ollaan lib­er­aale­ja suh­teessa muuhun Suomeen ja kas­vavis­sa elinkeinois­sa eri­tyisen liberaaleja.

Kuka täyt­tää ekol­o­gisen lokeron?

Min­un käsi­tyk­seni mukaan urbaanille lib­er­aalil­la puolueelle on niin ilmi­selvä ekologi­nen lokero, että joku sen täyttää.

Kun­nal­lis­vaalien tulok­sen perus­teel­la kaupun­ki-puolueen tit­telistä kil­pail­e­vat käytän­nössä vain kokoomus ja vihreät. Dynaamisim­mis­sa kaupungeis­sa nämä ovat kak­si suur­in­ta puoluet­ta niin, että kokoomus on ykkö­nen ja vihreät kakko­nen – pait­si Mau­ri Pekkarisen Jyväskylässä jos­sa vihreät on ykkönen.

Merkit­täv­inä poikkeuk­se­na tästä kokoomuk­sen ja vihrei­den kak­sikos­ta ovat Van­taa ja Tam­pere ja tietysti Oulu. Tam­pereen demar­it val­it­si­vat pormes­tariehdokkaak­seen yksimielis­es­ti eläköi­tyneen SAK:n puheen­jo­hta­jan, Lau­ri Lylyn. Demarien kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, etteivät he val­in­taa tehdessään anta­neet puolueen edun häir­itä päätök­sen­tekoa. En tiedä, korkka­si­vatko paikalliset vihreät kuo­hu­vi­inip­ul­lon – syytä ainakin olisi ollut.

Suh­teessa vihreisi­in kokoomus on niskan­pääl­lä ja paran­si Jan Vapaavuorten ansios­ta ase­maansa suh­teessa vihreisi­in selvästi. Vihreät ovat kuitenkin vahvoil­la kas­vavis­sa elinkeinois­sa, joten kisaa ei ole vielä ratkaistu. Myöhem­min nähdään, pystyykö Vapaavuori pitämään kokoomuk­sen aika orig­inellin ryh­män lin­jal­laan. Jos pystyy, kokoomus haas­taa vah­vasti vihreät kaupunkilib­er­aali­na puolueena.

Vihrei­den heikkouk­sia tässä kisas­sa tuli Jungn­er-postauk­sen kom­menteis­sa val­ote­tuk­si niin perus­teel­lis­es­ti ja monipuolis­es­ti, että en ryhdy sitä tois­ta­maan. Tyy­dyn sanomaan, että suh­teessa selkein kaupunkipuolue, mut­ta pitää sitä heikkoute­naan sen sijaan että pitäisi sitä vahvuute­naan. Puolue on tosin tehnyt kaupunkipoli­it­tisen ohjel­man 13 vuot­ta sit­ten, mut­ta maaseudun ongelmien kanssa on oltu paljon aktiivisempia.

Entä vasem­mis­toli­it­to? Ilman pormes­tarik­isaa Vasem­mis­toli­it­to olisi Helsingis­sä toden­näköis­es­ti ohit­tanut demar­it. Puolueel­la on sama kak­si­jakoisu­u­den ongel­ma kuin RKP:lla. Helsin­gin punav­ihreät ovat kovin eri puus­ta veis­tet­ty kuin Pohjois-Suomen kor­pikom­mu­nis­tit. Jos muut puolueet halu­aisi­vat tehdä kiusaa RKP:lle, ne kul­jet­taisi­vat puolueen Poh­jan­maan Koti, Uskon­to ja Isän­maa ‑henkisiä main­ok­sia Uudelle­maalle ja päin­vas­toin. Lapin vasem­mis­toli­iton mate­ri­aalia kan­nat­taisi jakaa Kumpulassa

Minä olen yrit­tänyt herkäl­lä kor­val­la kuun­nel­la, mikä on Vasem­mis­toli­iton poli­it­ti­nen sanoma, mut­ta se ei ole min­ulle val­jen­nut. Toki puolueel­la on yksit­täi­sis­sä kysymyk­sis­sä yksit­täisiä päte­viä poli­itikko­ja. Tun­neta­sol­la ollaan kyl­lä vahvo­ja. Sanon vain, ettei Vihrei­den kan­nat­taisi tässä tun­tei­den tais­tossa keskit­tyä kil­paile­maan vasem­mis­toli­iton kanssa. Tästä toivo­muk­ses­ta kokoomus on kanssani tietysti täysin eri mieltä.

On var­maankin hyvä, ettei urbaane­ja puoluei­ta ole yksi vaan kak­si. Kokoomus ja vihreät pakot­ta­vat toisen­sa kar­si­maan omia heikkouk­si­aan sen lisäk­si, että puolueil­la on perus­ta­van­laa­tu­isia aat­teel­lisia ero­ja. Edessä saat­taa olla selkeä kak­sipuolue­jär­jestelmä kaupungeis­sa – tai sit­ten ei.

Voi tietysti käy­dä niinkin, että joku perus­taa var­teenotet­ta­van urbaanin lib­er­aalipuolueen. Sel­l­ainen voi saa­da nopeasti kan­na­tus­ta ja paljon. Tämä on koet­tu 1960-luvul­la Helsingis­sä, kun piskuinen Vapaamielis­ten liit­to kohosi mahtipuolueek­si ja onhan saman­laista koet­tu pitkin Eurooppaa.

247 vastausta artikkeliin “Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä”

  1. Voidaanko kir­joituk­ses­ta päätel­lä että et pidä Piraat­tipuoluet­ta “var­teenotet­ta­vana urbaan­i­na liberaalipuolueena”?

  2. Aihe on tavat­toman tärkeä ja innoit­tikin muu­tamia hyvin kiin­nos­tavia puheen­vuoro­ja, joten pohdiskelua on hyvä jatkaa.

    Voi kysyä, että mik­si meil­lä on edelleen niin vah­va agraaripuolue? Päämin­is­teripuolueena sil­lä on suuri val­ta ajaa maaseudun asi­aa, mikä käytän­nössä tarkoit­taa kaupunkien kehi­tyk­sen hidas­tamista, ellei peräti hyydyttämistä.

    Samanaikaises­ti yhteiskun­nas­sa kon­ser­vati­ivien ja lib­er­aalien vas­takkainaset­telu lisään­tyy. Vai pitäisikö nyky­isin puhua pikem­minkin maail­man muut­tumisen vas­tus­ta­jien ja suvait­se­vais­ton välis­es­tä jän­nit­teestä? Hie­man provosoivasti voisi puhua myös järkipoli­itikko­jen (joi­ta on siis kaikissa puolueis­sa) ja pop­ulistien yhteenotosta.

    Mie­lenki­in­toista on sekin, että kun­tavaalit eivät anta­neet kovin selkeää vas­taus­ta siihen mihin (sinän­sä eri­tyis­es­ti vaikeille ajoille hyvin tyyp­illi­nen) hal­li­tuk­sen vas­tainen protesti kanavoituu.

    Mik­sei urbaani lib­er­aali ide­olo­gia ole vielä tämän selkeäm­min syn­tynyt? Ilmeis­es­ti van­hen­tuneet poli­it­tiset rak­en­teet jäh­mettävät. Eikö ole hie­man has­sua, että me kaik­ki jän­nitämme niin paljon puoluei­den välis­ten voima­suhtei­den muu­tos­ta, kun suurim­mat muu­tok­set saat­ta­vat tapah­tua puoluei­den sisällä?

  3. Jäin vielä pohti­maan sosialidemokraat­tien roo­lia. Hehän voisi­vat teo­ri­as­sa olla nyt kehi­tyk­sen kär­jessä, mut­ta he ovat itse halun­neet vali­ta toisin.

    Ei Jut­ta Urpi­lainen ollut ehkä mikään suuri tule­vaisu­u­den tek­i­jä, mut­ta syr­jäyt­tämäl­lä hänet demar­it kään­sivät suun­taa tun­tu­vasti men­neisyy­teen. He val­it­si­vat yhteiskun­nal­lisen jar­ru­miehen roolin.

    Ei min­ul­la ole Antti Rin­teestä kovin kiel­teistä kuvaa — hän vaikut­taa ihan kelpo poli­itikol­ta — mut­ta hän on niin kovin selkeästi men­neisyy­den mies.

    Vielä ei tietysti ole myöhäistä. Puolueessa on myös poten­ti­aal­isia uuden näk­i­jöitä, mut­ta onko puolueel­la halua luot­taa hei­hin? Vai tun­tuuko kuitenkin tur­val­lisem­mal­ta tak­er­tua saavutet­tui­hin etuihin?

  4. Joitain vuosia sit­ten jurp­pi kun Suomen hal­li­tuk­ses­sa oli kun­t­a­min­is­teri. Olen asunut koko ikäni kaupungis­sa ja vaik­ka se kun­ta siel­lä taustal­la hallinnos­sa jos­sain onkin niin en kyl­lä koe olleeni ikinä kun­nan asukas tai kun­ta­lainen. Sik­si olisi hienoa nähdä jon­ain päivänä Suomen hal­li­tuk­ses­sa kaupunki­min­is­teri — se olisi askel oikeaan suuntaan.

  5. Itse en kyl­lä mil­lään näe, että kak­si ehkä keskeis­in­tä teemaasi, lisää (tiivistä) ‘ratikkakaupunkia’ kaupunki­in ja tästä ehkä osin seu­raavakin urbaani pöhinä (= lib­er­al­is­mi) vaati­si­vat oman puolueen. Valin­nan vapaus edel­lyt­tää valin­nan run­saut­ta. Tämä run­saus tuot­taa valin­nan­va­pau­den. Se taval­laan syn­tyy kaupunki­in ‘automaat­tis­es­ti’ tiivi­in ja urbaanin kaupunki­rak­en­teen myötä — akti­ivisel­la yliopis­toelämäl­lä höys­tet­tynä (sanon näin itse jo kes­ki-ikäisenä). Taloudelli­nen ja kult­tuuri­nen ym. luovu­us, inno­vati­ivi­su­us ja jous­ta­va mieli melkein edel­lyt­tävät yliopisto/korkeakoulu ‑ilmapi­ir­iä.
    Turus­sa vihreis­sä ongel­mana on tiet­ty ennakkolu­u­loisu­us tai hitaus kaupunkisu­un­nit­telus­sa (ei näkö­tor­nia Kako­laan, ei tori­parkkia — joka nyt kuitenkin kai tulee, jol­la saisi autot pois keskus­tas­ta ja tilalle lisää käve­lykatu­ja). Kokoomuk­sen ongel­ma kaupunkisu­un­nit­telus­sa on ajaa edelleen autokaupunk­inäkökul­maa ensisi­jaise­na (ei ratikkaa jne.).
    Mut­ta näi­den puoluei­den rajal­la käy­dään kamp­pailua min­unkin sielus­tani (vihreät edelleen edel­lä) ja uskon että kil­pailu jalostaa näitä molem­pia kohti sitä, mitä suurin piirtein täl­lä blogilla tarkoit­taa lisää kaupunkia kaupunki­in (molem­mis­sa puolueis­sa tästä esimerkkinä monia hyviä uusia ehdokkai­ta) — jopa Turussa.
    Pelkkään lib­er­al­is­mi­in ja valin­nan­va­pau­teen perus­tu­van puolueen houkut­tele­vu­us on aika alhainen, jos­ta todis­teena toimikoon oma äänestysalueeni Turun Tuomiokirkon ja yliopis­ton välissä:
    TURKU – äänestysalue 001 — VIHR (28,2 %), KOK (26,6 %), VAS (13,8 %), RKP (9,2 %), SDP (7,3 %), PS (4,4 %), KESK (3,8 %), KD (2,2 %), FB (1,4 %), PIR (1,3 %), EOP (0,8 %), YLSISI (0,6 %), SKP (0,3 %), IP (0,1 %), LIBE (0,0 %), äänestyspros­ent­ti 68,2
    Tulos vas­taa aika hyvin Osmon ana­lyysiä muuten (lib­er­aale­ja äänesti 1 henkilö).

  6. “Min­un käsi­tyk­seni mukaan urbaanille lib­er­aalil­la puolueelle on niin ilmi­selvä ekologi­nen lokero, että joku sen täyttää.”

    Näin on ja itse halu­an sen tode­ta, että sel­l­aista äänestäisin tietyin ehdoin.

  7. Poli­it­tisen real­is­min logi­ikkaa on, että puoluei­den strate­gisen ajat­telun tek­i­jät ja Kokoomuk­sen main­os­toimis­to mit­taa­vat kaupunki­henkisten teemo­jen suos­i­to­ta ja sen mukaan kaik­ki otta­vat niitä ohjel­maansa. Vaikein­ta on Kepulle, jon­ka Mikko Alatal­loon kitey­tyvä teema on tehdä kaupungis­sa sumis­es­ta niin ikävää, että maal­lakin on mukavaa.

    Samoin kävi ympäristö­teemo­jen — nekin ovat kaikkien puoluei­den listal­la, käytän­nön tekemisessä taas enem­män tai vähemmän. 

    Hyvä näin. Puoluei­den välis­ten yhteistyö­teemo­jen löytämi­nen on se mikä mah­dol­lis­taa asioiden eten­e­misen kansalais­ten hyväksi. 

    Twit­ter­istä löy­det­ty link­ki, jos­sa kuvat­tu teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa on Suomen ain­oa mah­dol­lisu­us. Tämän toivoisi TEM:n ja kaikkien puolu­iden ympärtävän kaupungis­tu­misen lisäksi. 

    “Enlight­ened eco­nom­ic pol­i­cy doesn’t save dying indus­tries. It saves the peo­ple who work in them.” http://bit.ly/2osWGAN

  8. Jos/kun ennus­tuk­sesi toteu­tuu, toivon totis­es­ti että uusi puolue on aat­teen tasol­la huo­mat­tavasti lähempänä “järkivihre­itä” kuin (entis­ten?) kokoomus­nuorten tyyp­pistä “lib­er­al­is­mia”.

  9. Vihreil­lä on jän­nä tilanne puheen­jo­hta­jan vai­htues­sa. Tar­jol­la on lib­er­aalia talouslin­jaa edus­ta­va Aal­to, joka puheen­jo­hta­jana oikeasti haas­taisi kokoomus­ta, ja voisi viedä vihre­itä lisää yleis­puolueen suun­taan, ja sit­ten tämä Kari, joka ase­moisi vihreät viher­vasem­mis­toon, mis­tä muil­lakin kuin punav­i­her­sokeil­la olisi vaikeuk­sia erot­taa, mikä on vihreän ja vasem­mis­ton ero?

  10. Urbaani lib­er­aalipuolue on ihan hyvä aja­tus, mut­ta sille ei oikein tai­da olla elin­ti­laa Suomen politiikassa.

    Jos lähde­tään nimit­täin puolueit­tain tai puolueryh­mit­täin määrit­telemään arvolib­er­aale­ja, ne menevät minus­ta suun­nilleen näin.

    * Kaikkein arvoliberaalein *
    SFP Nyland
    Vihreät
    Suurten kaupunkien Vasem­mis­toli­it­to (Punav­ihreät)
    Kokoomuk­sen liberaalisiipi
    SDP
    Kokoomuk­sen änkyräkonservatiivit
    SFP Österbotten
    Pien­ten kaupunkien Keskustapuolue
    Perus­suo­ma­laiset — Soinilaiset
    Vasem­mis­toli­iton Korpikommunistit
    Keskus­tan maalais­si­ipi (maaseu­tu ja pienet taajamat)
    Kristilliset
    Perus­suo­ma­laiset — Halla-Aholaiset
    * Kaikkein konservatiivisin *

    Kun kat­soo tätä ryh­mäkart­taa kaupungeis­sa näyt­tää ole­van aika vähän tilaa enää uusille ryh­mille. Vihreät, punav­ihreä vasem­mis­toli­it­to ja Kokoomuk­sen lib­er­aal­isi­ipi tar­joa­vat arvolib­er­aale­ja vai­h­toe­hto­ja niin mon­een maku­un, että uudel­la puolueel­la on aika vähän elintilaa.

  11. Ja mitä sote-puolen valin­nan­va­pau­teen (=lib­er­al­is­mi­in) tulee, sekin on ollut arkea vaikka­pa Turus­sa jo pitkään. Esimerkik­si oma lapseni oli jo kymme­nen vuot­ta sit­ten yksi­tyisessä päiväkodis­sa. ‘Haas­tavas­sa’ lähiössä toimin­ut kun­nan ter­veysase­ma lopet­ti jokunen vuosi sit­ten, nyt siel­lä ylläpitää ter­veysase­man toim­intaa yksi­tyi­nen. Oma työ­paikkani on osin tuot­taa sote-palvelu­ja kun­nalle. Olen var­masti ‘kuplas­sani’ sokea tälle valin­nan­va­pau­den ongel­malle (palvelun tuot­ta­jana yksi­tyi­nen) ja ymmär­rän, että toisen­laises­sa ympäristössä (kepu-alueet) se on isom­pi kysymys.
    Keskeisin kysymys, joka erot­taa kokoomuk­sen ja vihreät, on ehkä näke­mys eri­ar­voisu­ud­es­ta. Itse näen, että sen vähen­tämi­nen, ja sote-ero­jen kaven­t­a­mi­nen paran­taa kaikkien ase­maa (ks. Wilkin­son & Pick­ett keskustelu). Kokoomuk­selle riit­tää suh­teel­lisen abstrak­ti käsi­tys mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvos­ta. Vasem­mis­to halu­aa kaven­taa näitä sote-ero­ja julkisen val­lan rahoit­ta­mana (jaka­mal­la tiet­ty määrä rahaa/henkilö) ja tuot­ta­mana. Itse (vihreänä) näen, että rak­en­teisi­in ja kan­nus­timi­in vaikut­ta­mal­la ja eri toim­i­joiden tuot­ta­m­i­na palveluina, voimme oikeasti kaven­taa suh­teel­lisia ero­ja. Emme vain ‘kaataa rahaa’ (jota sitäkin täy­tyy pienelle joukolle tehdä).

  12. Pari vuot­ta pitäisi odot­taa uut­ta hal­li­tus­ta, mut­ta malt­ti ei riitä ja nyt pitäisi jo perus­taa uusi puolue? Nykyi­nen hal­li­tus vaan sat­tuu ole­maan Helsinkiä vas­taan, kun ei siel­lä ole ketään Helsingistä. Seu­raa­va voi olla jo sit­ten toista maa­ta ja Helsinkikin saa rahaa. Toki jos kokoomus kyn­tää ilman Vapaavuor­ta vaalit ja niil­lä on taas joku kol­men kopeekan ruiskaunok­ki puheen­jo­hta­jana, niin Helsin­ki voi jäädä taas ilman vah­vaa edus­tus­ta. Ainakin on jo selvää että luot­to omi­in on Soin­in­vaar­al­ta men­nyt, joten kai se on niin, ettei Helsin­gin vihreistä ole nouse­mas­sa oikeasti kovia tekijöitä. 

    Kuitenkin ihmette­len halua jynssätä vihreistä luon­non­suo­jeluleimaa, kun ei sel­l­aista ole. Jos olisi, niin esimerkik­si jotain Kaidia ei otet­taisi juh­lien vas­taan. Has­sua että nyt vihreis­sä liit­tymis­seu­la on homot ja pako­laiset, mut­ta van­has­ta luon­non­suo­jelu­porukas­ta pitää päästä eroon, kos­ka kaupunki­lainen ei muka äänestä, jos joku halu­aa purkaa jonkun padon tai suo­jel­la jonkun metsän. 

    Aal­to var­maankin kan­nat­tai­is vali­ta, jos halu­aa kas­vat­taa kan­na­tus­ta. Kari ei ole niin pahasti ryvet­tynyt kuin Sin­nemä­ki, mut­ta on sil­läkin mies joka leimataan äkkiä isän kaut­ta kom­mu­nis­tik­si ja työn kaut­ta ter­ror­is­tik­si, ja sitä kaut­ta koko puolue. Sin­nemäk­i­hän koki kak­si hitjo­bia lehdis­töltä ennen vaale­ja, ensin 2011 teki lap­sia ital­ialaiselle punikkiter­ror­is­tille ja nyt esitet­ti­in yhä parikymp­pisek­si t‑paitaan pukeu­tu­vak­si sekoil­i­jak­si. Aal­to ei olisi näin help­po maal­i­taulu ja pysty­isi men­emään her­ro­jen ja jätkienkin pari­in, kun taas Kari jäisi vain nais­ten suosikik­si. Jos Suomes­sa olisi merkit­tävä edis­tyk­selli­nen val­takun­nalli­nen lehti tai muu media, niin näin ei tarvit­sisi ajatel­la, mut­ta Suomen medi­at ovat kon­ser­vati­ivis­ten oikeis­to­lais­ten ohjak­sis­sa. Appelsin ja Haa­pala odot­ta­vat jo vesi kielel­lä Karin teloittamista. 

    Vaaleista sel­l­ainenkin huomio, että vihrei­den main­on­ta ei ollut mitään ver­rat­tuna kokoomuk­seen. Vapaavuori oli joka paikas­sa idästä län­teen ja etelästä pohjoiseen, mut­ta Sin­nemäestä tai muista vihreistä alkoi näkymään vas­ta siel­lä mis­sä on ratikoi­ta. Mitään vaalile­hteäkään ei ollut hesarin välis­sä. Kai se main­on­takin jotain ääniä tuo, vai mik­si sitä muuten tehtäisi­in. Vapaavuoren main­on­ta ja se, ettei ollut vas­tu­us­sa kaupun­gin tekemi­sistä tai hal­li­tuk­sen, vaan tuli ihmis­ten mielestä ulkop­uolelta pelas­ta­maan, lie­nee suurin syy hänen men­estyk­seen. Ehkä vihreät oli­vat piilos­sa liiken­nevä­lineis­sä, mut­ta ei autol­la tai polkypyöräl­lä matkansa tekevä teitä näh­nyt ollenkaan. Jos­sain Vetu­ri­tiel­lä kan­nat­taisi main­os­taa eduskun­tavaaleis­sa vaik­ka sähköau­to­jen veronalennuksilla.

  13. Rolle:
    Vihreil­lä on jän­nä tilanne puheen­jo­hta­jan vai­htues­sa. Tar­jol­la on lib­er­aalia talouslin­jaa edus­ta­va Aal­to, joka puheen­jo­hta­jana oikeasti haas­taisi kokoomus­ta, ja voisi viedä vihre­itä lisää yleis­puolueen suun­taan, ja sit­ten tämä Kari, joka ase­moisi vihreät viher­vasem­mis­toon, mis­tä muil­lakin kuin punav­i­her­sokeil­la olisi vaikeuk­sia erot­taa, mikä on vihreän ja vasem­mis­ton ero?

    Tämä onkin ker­talu­okkaa kiin­nos­tavampi kysymys itsel­leni kuin Perus­suo­ma­lais­ten puheen­jo­hta­javaalit. Per­su­jen hal­li­tuk­ses­sa pysymi­nen on lyhyel­lä tähtäimel­lä kiin­nos­ta­va kysymys jos Hal­la-aho val­i­taan, mut­ten usko puolueen lin­jo­jen riip­pu­van lähellekkään niin vah­vasti puheen­jo­hta­javalin­nas­ta kuin Vihreillä.

    Vihreil­lä on yksit­täisiä eri­no­maisia poli­itikko­ja. Jos meil­lä olisi puolue jon­ka ehdokkaat oli­si­vat he ja hei­dän kloonin­sa, äänestäisin pätkääkään hark­it­se­mat­ta asi­aa. Vihreis­sä on kuitenkin myös iso lau­ma Karin kaltaista vasem­mis­toa sekä tun­teel­la ydin­voimaan ja ener­giapoli­ti­ikkaan suh­tau­tu­via dog­maat­tisia Vihreitä. 

    Täl­lä het­kel­lä en pysty äänestämään Vihre­itä sen enem­pää kuin muitakaan eduskun­ta­puoluei­ta. Arvo- ja markki­nal­ib­er­aalille Suomes­sa ei ole eri­tyisen var­teenotet­tavia vai­h­toe­hto­ja. Toivon että joko Vihreät täyt­täi­sivät tämän lokeron tai että Lib­er­aalipuolue onnis­tu­isi jotenkin ihmeen kau­pal­la tule­maan varteenotettavaksi.

    Siihen asti kun Vihreät muut­tuvat puolueek­si, jota tah­don äänestää, äänestän Lib­er­aale­ja. Heistä tuskin tulee koskaan var­teenotet­tavaa puoluet­ta, mut­ta jos Vihreät val­it­see turhan punav­ihreän lin­jan, se on ain­oa toivoni.

  14. taitaa se ruotsin talouden ihme selit­tyä pelkil­lä pako­laisille raken­net­tavil­la asun­noil­la eikä kaupungistumisella.

  15. Oikeas­t­aan on aika mie­lenki­in­toista miet­tiä, mitä ero­ja eri arvolib­er­aal­is­mi alueil­la löy­tyy Vihrei­den, Vasem­mis­toli­iton Punav­ihrei­den ja Kokoomuk­sen arvoliberaalikartalta:

    Vihreät:
    Pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat: Kyl­lä varauksin
    Työperäi­nen maa­han­muut­to: Kyllä
    Glob­al­isaa­tio ja vapaakaup­pa: Kyllä
    EU: Kyllä
    Kaikil­la Suomes­sa olevil­la samat oikeudet: Kyl­lä ( syvä inho rasis­tisia liikkeitä kohtaan)
    Ympäristölib­er­aali: Ei ole, liikaa jäseniä, joille ympäristöaate on per­in­teis­es­ti kuin toinen uskon­to, kyky tehdä kom­pro­mis­se­ja heikko.

    Kokoomus:
    Pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat: Aika kri­it­ti­nen (Kulut­ta­vat paljon resursse­ja, työl­listyvät huonos­ti ja se on iso ongel­ma. Jos jotenkin siis­tisti saadaan rah­dat­tua takaisin tai estet­tyä maa­han­tu­lo ollaan tyy­tyväisiä. Jos muu­ta­ma heit­tää henken­sä palau­tuk­sen jäl­keen ei voi mitään.)
    Työperäi­nen maa­han­muut­to: Kyllä
    Glob­al­isaa­tio ja vapaakaup­pa: Kyllä
    EU: Kyllä
    Kaikil­la Suomes­sa olevil­la samat oikeudet: Kyl­lä (aika syvä inho rasis­tisia liikkeitä kohtaan)
    Ympäristölib­er­aali: Kyl­lä, ottaa huomioon kaik­ki kannat.

    Punav­ihreät:
    Pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat: Kyllä
    Työperäi­nen maa­han­muut­to: Varovainen kyllä
    Glob­al­isaa­tio ja vapaakaup­pa: Kri­it­ti­nen (paljon kritiikkiä)
    EU: Kri­it­ti­nen (paljon kritiikkiä)
    Kaikil­la Suomes­sa olevil­la samat oikeudet: Kyl­lä (syvä inho rasis­tisia liikkeitä kohtaan)
    Ympäristölib­er­aali: Kyl­lä, vaik­ka ajaakin ympäristöasi­aa ei ole näkymät­tömiä ympäristönor­su­ja puoluekok­ouk­ses­sa kuten Vihreillä. 

    Kun kat­soo noi­ta vai­h­toe­hto­ja sieltä löy­tyy ero­ja. Kokoomuk­sen ja Vihrei­den välil­lä eroa löy­tyy pako­lais- ja ympäristöpolitiikasta. 

    Vihrei­den ympäristöpoli­ti­ik­ka ei ole lib­er­aalia vaan fun­da­men­taal­ista. Toisaal­ta moni Kokoomuk­ses­sa suh­tau­tuu pako­laisi­in ja tur­va­paikan­hak­i­joi­hin aika lail­la taloudel­lise­na ongel­mana, joka on syytä ratkaista, kun toisaal­la Vihreät ja Punav­ihreät korosta­vat humaa­nia vastuuta.

    Jos Kokoomuk­sen pako­lais­lin­ja vaikut­taa kir­joitet­tuna koval­ta, tässä pitää huomioi­da, että melkein puo­let Suomen poli­it­tis­es­ta ken­tästä suh­tau­tuu pako­laisi­in ja tur­va­paikan­hak­i­joi­hin Kokoomus­ta nihkeäm­min ja osa puolueken­tästä on avoimesti pakolaisvihamielistä.

    Vielä lisähuomiona: Vihre­itä ja Punav­ihre­itä erot­taa aika lail­la suh­tau­tu­mi­nen glob­al­isaa­tioon ja EU:hun.

  16. Puoluei­den sisäl­lä on nyky­isin isom­pia ero­ja kuin puoluei­den välil­lä. Olisi jotenkin loogisem­paa, että samo­ja asioi­ta aja­vat ihmiset oli­si­vat samoissa puolueis­sa, mut­ta taitaa olla niin, että puolueen val­in­ta ei ole kovin rationaalista.

  17. Hei Osmo,

    osaatko sanoa tarkem­min, mikä niis­sä Lapin vasem­mis­ton mate­ri­aaleis­sa on Helsin­gin vasem­mis­to­lais­ten kannal­ta niin kamalaa? Vähän kun vilka­isin, näyt­tivät oikein asiallisilta.

    Mitä tulee poli­ti­ikan tun­teel­lisu­u­teen: rehellis­es­ti, kumpi käyt­tää enem­män tun­nepop­ulis­mia, E. Kari vai V. Honkasa­lo? Tai V. Niin­istö vai L. Ander­s­son? Mun nähdäk­seni tämäkään ei ole aihe, mis­tä vihreil­lä on varaa kuit­tail­la vasemmistolle.

    Mitä tulee poli­ti­ikan sisältöön, mun mielestä vasem­mis­tol­la on selkeä poli­it­ti­nen suun­ta, toisin kuin vihreil­lä, jot­ka ovat samanaikaises­ti kokoomus ja vasem­mis­toli­it­to. Mis­sä on äänestäjän kuluttajansuoja?

    Ter­veisin nim­imerk­ki vasem­mis­toli­iton äänestäjä Helsingistä.

  18. 1990-luvul­la (ken­ties vähän etu­a­jas­sa siis) oli tar­jol­la min­un nähdäk­seni kaupunki­lainen vai­h­toe­hto eli Nuor­suo­ma­laiset. Alku oli lupaa­va, mut­ta sit­ten puolueen kaap­pa­si­vat ääri­oikeis­to­laiset lib­er­taris­tit, joiden aja­tus­maail­maa on läh­es mah­do­ton ymmärtää saati sit­ten hyväksyä. Lienevätkö henkises­ti samaa joukkoa, joka nyt mesoo Trumpin taustalla.

    Puolueel­la taisi olla pari kansane­dus­ta­jaa yhden kau­den ajan (vai peräti kak­si kautta).

  19. nak­ki:
    Kari ei ole niin pahasti ryvet­tynyt kuin Sin­nemä­ki, mut­ta on sil­läkin mies joka leimataan äkkiä isän kaut­ta kom­mu­nis­tik­si ja työn kaut­ta ter­ror­is­tik­si, ja sitä kaut­ta koko puolue. Sin­nemäk­i­hän koki kak­si hitjo­bia lehdis­töltä ennen vaale­ja, ensin 2011 teki lap­sia ital­ialaiselle punikkiter­ror­is­tille ja nyt esitet­ti­in yhä parikymp­pisek­si t‑paitaan pukeu­tu­vak­si sekoil­i­jak­si. Aal­to ei olisi näin help­po maal­i­taulu ja pysty­isi men­emään her­ro­jen ja jätkienkin pari­in, kun taas Kari jäisi vain nais­ten suosikiksi. 

    No oli­pas törkyso­vin­isti­nen töräys. Nais­poli­itikot määritel­lään isien­sä ja puolisoiden­sa kaut­ta, ja kyken­emät­töminä vetoa­maan miesäänestäji­in. Jäi vähän epä­selväk­si onko kir­joit­ta­ja oikeasti tätä mieltä, vaiko ain­oas­taan kan­nat­taa poli­ti­ikan ja medi­an sovin­is­min hyväksymistä annet­tuna tosiasiana.

  20. Pet­teri:
    Urbaani lib­er­aalipuolue on ihan hyvä aja­tus, mut­ta sille ei oikein tai­da olla elin­ti­laa Suomen politiikassa.

    Jos lähde­tään nimit­täin puolueit­tain tai puolueryh­mit­täin määrit­telemään arvolib­er­aale­ja, ne menevät minus­ta suun­nilleen näin.

    * Kaikkein arvoliberaalein *
    SFP Nyland
    Vihreät
    Suurten kaupunkien Vasem­mis­toli­it­to (Punav­ihreät)
    Kokoomuk­sen liberaalisiipi
    SDP
    Kokoomuk­sen änkyräkonservatiivit
    SFP Österbotten
    Pien­ten kaupunkien Keskustapuolue
    Perus­suo­ma­laiset – Soinilaiset
    Vasem­mis­toli­iton Korpikommunistit
    Keskus­tan maalais­si­ipi (maaseu­tu ja pienet taajamat)
    Kristilliset
    Perus­suo­ma­laiset – Halla-Aholaiset
    * Kaikkein konservatiivisin *

    Kun kat­soo tätä ryh­mäkart­taa kaupungeis­sa näyt­tää ole­van aika vähän tilaa enää uusille ryh­mille. Vihreät, punav­ihreä vasem­mis­toli­it­to ja Kokoomuk­sen lib­er­aal­isi­ipi tar­joa­vat arvolib­er­aale­ja vai­h­toe­hto­ja niin mon­een maku­un, että uudel­la puolueel­la on aika vähän elintilaa.

    Ei mene noin. Keskus­tas­sa näyt­täisi ole­van saman ver­ran lib­er­aale­ja kuin Kokoomuk­ses­sa. Perus­suo­ma­lais­sa ei juurikaan ole lib­er­aale­ja . RKP, Vihreät, Vasem­mis­to ja SDP­kin läh­es kokon­aan liberaaleja.
    Eduskun­nan arvokart­ta HSn mukaan on näin:
    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002817878.html

  21. Uusil­la liikkeil­lä tai puolueil­la on se ongel­ma, että jos kek­sitään uusi, äänestäjiä houkut­tel­e­va idea, van­hat puolueet ovat kil­van omi­mas­sa ajatuk­sen itselleen. Esim. aikoinaan kun vihreät alkoi­vat saa­da kan­na­tus­ta, vasem­mis­to julis­tau­tui punav­ihreik­si ja kokoomus ker­toi pitävän­sä sisäl­lään kaik­ki vihrey­den sävyt jne. Tai kun perus­suo­ma­laiset sai­vat kan­na­tus­ta maa­han­muut­ta­javas­taisu­udel­laan, kri­it­tisiä olti­in mon­es­sa muus­sakin puolueessa.

  22. OS:“Merkittävinä poikkeuk­se­na tästä kokoomuk­sen ja vihrei­den kak­sikos­ta ovat Van­taa ja Tam­pere ja tietysti Oulu.”

    Oulun keskusta­laisu­us johtuu muu­ta­man vuo­den takai­sista onnet­tomista kun­tali­itok­sista, jot­ka pitäisi purkaa maakun­tien perus­tamisen jälkeen.

    Van­han Oulun vaal­tu­ustopaikat ovat seu­raa­vat: Kok 11, Vas 9, Vihr 8, Sdp 7. Vasem­mis­toli­iton hyvä tulos johtuu paljolti Han­na Sarkkises­ta, jota arvoste­taan puoluer­a­joista riippumatta.

  23. Itse val­i­tus­sa teemas­sa pysyäk­seni tekee mieli sanoa, että vihreät on kaikkein “sek­sis­tisin” puolue eli kun­tavaaleis­sa 66% val­i­tu­ista on parem­pio­saisen sukupuolen edus­ta­jia. Kokoomus taas on toisek­si sek­sis­tisin puolue, 63% val­i­tu­ista on “johta­van sukupuolen” edustajia.

    Luulen, olen aika var­ma, että sukupuolten välisen tasa-arvokuilun kas­vami­nen murentaa suo­ma­laista ja län­si­maista yhteiskun­taa vuosi vuodelta lisää. 

    Mut­ta se siitä. Kukaan ei kuitenkaan kuuntele.

    Ja vaik­ka kuun­telisi, ei ole puoluet­ta, jota voisi äänestää.

  24. Yhteiskun­nan muu­tos natisut­taa puoluejärjestelmää.

    Piraat­tipuolue Ruot­sis­sa syn­tyi vasta­lauseena kah­den blokin kak­sipuolue­jär­jestelmälle — idea oli ola se pieni tas­apain­ot­ta­va puolue, joka pystyy kiristämään tues­taan kovan hinnan.

    Suomen Piraat­tipuolueen ideaa on koskaan oikein ymmärtänyt — liikaa tietokoneel­la ollak­seen kon­ser­vati­ivien Kokoomuk­ses­sa ja luon­to tympii, joten ei Vihreis­sä? Puoluei­den tietoy­heteiskun­taosami­nen on luokkaa ajal­ta jol­loin miek­ka ja kivi oli­vat hitechin kärkeä. 

    Jos ihan oikeisi­in tietotekni­ikan muu­tok­si­in ei puolue­jär­jestelmä ala vas­ta­ta niin Piraateil­la on tule­vaisu­us edessä — ainakin yhden edel­läkäviäjoukon näkökulmasta.

    Teolli­nen val­lanku­mous muokkasi 1800-luvun lopus­sa suo­ma­laisen puolue­jär­jestelmän ja nykyi­nen neljäs teolli­nen val­lanku­mous var­masti muut­taa sitä — parin vuosikymme­nen aikana. Mitä pitäisi tapah­tua, että päät­täjät edes vähän ymm­rtä­sivät mitä sil­lä sar­al­la ovat päät­tämässä? (Taan­noin asi­aa kysy­sessäni vas­taus oli, että puolueen X edus­ta­ja — että kysy vihrei­den Kasvil­ta, se niistä jotain tietää.)

    Perus­suo­ma­lais­ten jytkyt oli­vat erikoinen ilmiö, kos­ka puolueen viesti on ollut kään­tää kel­lot 1960-luvulle. Ennen oli­vat asi­at huonom­min, mut­ta sekin käy kau­pak­si kun tule­vaisu­udel­la pelot­telul­la saa ääniä. Siinä on EI kaikelle poruk­ka nykyisin.

    Per­in­teis­ten val­tion­hoita­japuoluei­den kyky houkutel­la uusia lah­jakkai­ta nuo­ria jäseniä aktivis­teik­si on ollut huono. Piraateil­la siihen on mah­dol­lisu­us ja Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to alka­vat siinä jo onnis­tua. Eero Lehti, Hjal­lis Harki­mo ja Kaler­vo Kum­mo­la Kokoomuk­sen aateel­lisi­na johta­ji­na ja Erk­ki Tuomio­ja ja Lau­ri Lyly demarien eläkeläis­lah­jakkuksi­na ovat surkeu­den ikoneja.

    Kepun kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, että TEM:n joh­dos­sa Pekkari­nen oli tarmokas, valitet­tavasti Olli Rehn ei niinkään.

    Poli­ti­ik­ka uud­is­tuu kun joukkue uud­is­tuu ja jotkut vain ovat liian kauan pitäneet huol­ta omista asemistaan. 

    Fem­i­nisti­nen F! on myös kiin­nos­ta­va ilmiö. Urbaani kaupunkipuolue ja nuorekas eurosoisal­is­mi ovat jät­täneet verkois­taan aukkoa pien­ryh­mään joka on suun­nilleen täysi vas­tako­h­ta hal­la-aho­laiselle nuivuudelle. 

    Kar­tal­ta ovat kadon­neet uskonol­li­spain­ot­teiset pien­ryh­mät, tyyli­in “köy­hien puoles­ta” ja “eläkeläis­puolue”. Ker­too ajas­ta. Tosin SDP on suurten ikälu­okkien eläkeläis­puolue sanom­al­taan ja toimintatavaltaan.

  25. vasem­mis­toli­iton äänestäjä Helsingistä: Mitä tulee poli­ti­ikan sisältöön, mun mielestä vasem­mis­tol­la on selkeä poli­it­ti­nen suun­ta, toisin kuin vihreil­lä, jot­ka ovat samanaikaises­ti kokoomus ja vasem­mis­toli­it­to. Mis­sä on äänestäjän kuluttajansuoja?
    Ter­veisin nim­imerk­ki vasem­mis­toli­iton äänestäjä Helsingistä.

    Vas­sareil­la voi hyvin olla selvä suun­ta mut­ta lib­er­aali lin­ja se ei ole. Vrt puolueen aja­ma vuokrasään­nöste­ly, ikään kuin vuokrasään­te­ly ei aiheut­taisi vuokraaaun­to­jen myyn­tiä omis­tusasun­noik­si, kun­nos­s­api­don heiken­tymistä, sään­te­lyn kier­toon eri tavoin jne jne. Puolueen lin­ja on parem­minkin vuokraaau­misen kur­jis­t­a­mi­nen entisestään.

  26. Yhdenkään puolueen ei kan­na­ta pro­filoitua maaseu­tu-kaupun­ki-akselil­la. Mehän tarvit­sisimme sil­loin kym­menkun­ta puoluet­ta, kun perusaate­su­un­nat pitäisi kuitenkin olla tar­jol­la niin lan­delle kuin pääkaupunkiseudullekin. Puoli Suomea on kuitenkin lan­dea. Kotikaupunk­i­ni Oulukin on sitä ainakin puo­lik­si. Kaupun­ki- tai maaseu­tupro­filoin­nil­la muut kuin keskustapuolue vain puolit­taisi­vat kan­natuk­sen­sa. Nykyi­nen puoluekent­tä kat­taa aika hyvin äänestäjien asen­nekir­jon. Vasem­mis­toli­it­to ja Vihreät pitävät hyvin hal­lus­sa sitä neliken­tän vasen­ta ala­nurkkaa ja saa­vat enem­män kan­na­tus­ta eril­lis­inä kuin yhtyneenä.

    Ain­oa, joka on vähän hukas­sa, on demar­it. Hesarin neliken­tässäkin se oli aika lev­äl­lään. Ehkä ne voisi­vat ottaa kon­ser­vati­ivisen vasem­mis­ton nurkan, joka jäänee koh­ta vapaak­si Perus­suo­ma­laisil­ta? Jungn­er voisi harki­ta kodik­seen sit­ten Vihre­itä tai Vasemmistoliittoa.

  27. OS:“Voi tietysti käy­dä niinkin, että joku perus­taa var­teenotet­ta­van urbaanin lib­er­aalipuolueen. Sel­l­ainen voi saa­da nopeasti kan­na­tus­ta ja paljon. Tämä on koet­tu 1960-luvul­la Helsingis­sä, kun piskuinen Vapaamielis­ten liit­to kohosi mahtipuolueek­si ja onhan saman­laista koet­tu pitkin Eurooppaa.”

    Maakun­tavaali saat­taisi olla mie­lenki­in­toinen tes­taus uudelle puolueelle. Siinähän äänestetään sote-uud­is­tuk­sen hallinnoin­nista. Maakun­nal­la on ymmärtääk­seni suuri val­ta päät­tää, mitkä palve­lut tule­vat valin­nan­va­pau­den piiriin. 

    Osa Kokoomuk­ses­ta var­maan kan­nat­taa kaikkea valin­nan­va­paut­ta, heti ja tässä nyt, Vasem­mal­la asenne on: Ei mitään nyt eikä ikinä. Jostain keskeltä löy­ty­isi tilaa ryh­mit­tymälle, joka sanoo että valin­nan­vaus on OK, mut­ta varovasti, varovasti.

  28. th:
    taitaa se ruotsin talouden ihme selit­tyä pelkil­lä pako­laisille raken­net­tavil­la asun­noil­la eikä kaupungistumisella.

    Sama asia on huvit­tanut min­u­akin. Jokainen antaa Ruotsin “ihmeelle” aina itseä mielyt­tävän seli­tyk­sen. Mil­loin se on kru­unu, pako­laiset, Ruotsin malli, kaupungis­tu­mi­nen tai joku muu..

  29. Lib­er­aa­lik­si ei ole koskaan voinu­ti kut­sua ketään, joka ei tun­nus­ta oikeut­ta elinkeino­va­pau­teen. Kos­ka se on ollut ihan perusa­sia lib­er­ali­is­mis­sa sato­ja vuosia. Joten Vasem­mis­toli­iton lib­er­aali näke­mys ei oikein vaku­u­ta. Edes Helsingis­sä, kos­ka Aat­teen mukaan yrit­täjästä tulee riistäjä heti, kun hän palkkaa jonkun. Vai onko ideaali yksinyrit­täjien verkos­to? Tulee toim­i­maan oikei­den ihmis­ten kanssa (koko pop­u­laa­tio huomioiden) yhteiskun­takokeilu­na huonom­min kuin kommunismi.

  30. vasem­mis­toli­iton äänestäjä Helsingistä:
    Hei Osmo,

    Mitä tulee poli­ti­ikan tun­teel­lisu­u­teen: rehellis­es­ti, kumpi käyt­tää enem­män tun­nepop­ulis­mia, E. Kari vai V. Honkasa­lo? Tai V. Niin­istö vai L. Ander­s­son? Mun nähdäk­seni tämäkään ei ole aihe, mis­tä vihreil­lä on varaa kuit­tail­la vasemmistolle.

    Ymmärsin Osmon vih­jan­neen juuri samaa mitä san­ot ja toivoneen pienem­pää panos­tus­ta sille sektorille.

  31. Nor­jal­la menee parem­min öljyn takia, muuten­han se on aika van­holli­nen yhteiskun­ta, ja Ruot­sil­la sik­si että sen vien­ti­te­ol­lisu­us ja elinkei­noelämä on aina ollut monipuolisem­paa ja kulu­tus­tavara­pain­ot­teisem­pi kuin Suomen, ja se tun­tuu nyt varsinkin kun Noki­aa ei enää ole. Suomea vaivaa toisaal­ta myös liika met­säläisyy­den ihan­noin­ti ja kaupunki­laisu­u­den vähät­te­ly, ei vähiten kepukaartin talousvi­i­saiden suus­ta, onhan Tauno Matomä­ki aikoinaan sanonut että Suomes­ta ei kan­na­ta viedä mitään hevos­ta pienem­pää. Siitä piti aikoinaan huoli pitkät mer­i­matkat ja muuhun Euroop­paan näh­den väärä rautatei­den raideleveys.

    Ain­oat hevos­ta pienem­mät tavarat jot­ka ovat päässeet lentokoneen ruumas­sa paluukuor­mana Suomes­ta pois ovat olleet kän­nykät, ja ne oli­vat puh­das vahinko. Sel­l­aisia ei pitänyt ollenkaan syn­tyä. Ne oli alun­perin tarkoitet­tu raavai­ta miehiä, veturei­den, tukkirekko­jen ja met­sä­trak­tor­ei­den kul­jet­ta­jia, eikä ollenkaan toimi­s­toneit­e­jä varten.

    Kän­nykät syn­tyivät sik­si että Suomen Tele­laitos rak­en­si ensim­mäisiä NMT-verkko­ja yhteistyössä Ruotsin Telev­er­ketin kanssa. Sitä kut­sut­ti­in Pohjo­is­maisek­si Yhteistyök­si. Ruot­salaisia matki­mal­la suo­ma­laiset “nip­peli-insinöörit” oppi­vat miten saadaan aikaan teol­lisu­us­tuot­teesta kulu­tus­tuote, ja he tekivöt sen lop­ul­ta parem­min kuin ruotsalaiset.
    Sitä ei olisi tapah­tunut nykyaikana, olkoot että Ruotsin Telia omis­taa nyky­isin Suomen Tele­laitok­sen kokon­aan. Nykyaikana Ruot­si vie ja Suo­mi vikisee. Ja se tapah­tuu sik­si että suo­ma­laiset eivät ymmär­rä ruot­salaisia enää, johtuen mm siitä että ruot­sia ei opete­ta enää kouluis­sa eikä varsinkaan yliopis­tois­sa riit­tävis­sä määrin.

    Suomes­sa on muuten yhtä­jak­sois­es­ti 111 vuo­den ajan toimin­ut yksi lib­er­aa­li­nen urbaani puolue ja sen nimi on ollut RKP. Mut­ta se ei kel­paa esiku­vak­si kos­ka se toimii vääräl­lä kielellä.

    Täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa on turha penätä lib­er­aalien puoluei­den ja yhteiskun­tanäke­mys­ten pelas­tuk­sen perään kos­ka suo­ma­laisen lib­er­aal­isu­u­den malli on otet­tu jostain anglo-amerikkalais­es­ta markki­nai­han­noin­nista. Suomes­sa vaan ei taju­ta että meiltä on yli 20 tun­nin mat­ka kes­ki-Euroopan markki­noille, ja Suomen ja Venäjän väli­nen raja on vaikeampi ylit­tää kuin USA:n ja Kanadan tai USA:n ja Mek­sikonkin. Eli sel­l­aiset markki­nat meil­lä on hevos­ta pienem­mille tuot­teille jos myyn­timies ei osaa edes ruotsia.

    Koko liba­reel­isu­u­den ongel­ma on se että se on käsit­teenä liian lev­eä eikä aina nat­saa reaal­i­maail­man kanssa. Lib­er­aali alko­holipoli­ti­ik­ka, lib­er­aali huume­poli­ti­ik­ka, lib­er­aali liiken­nepoli­ti­ik­ka, lib­er­aali per­he­p­oli­ti­ik­ka, lib­er­aali koulu­tus­poli­ti­ik­ka, lib­er­aali uskon­topoli­ti­ik­ka, lib­er­aali elinkeino- ja työ­markki­napoli­ti­ik­ka.… ja miten nämä nat­saa­vat sään­tö-Suomen ja EU-sään­tö­jen viidakko­jen kanssa puhu­mat­takaan suo­ma­lais­ten jäykän moraa­likäsi­tyk­sen kanssa. Pitäisi siis ensin määritel­lä mitä lib­er­aal­isu­udel­la tavoitetaan.

  32. Ahis­taa:
    Itse val­i­tus­sa teemas­sa pysyäk­seni tekee mieli sanoa, että vihreät on kaikkein “sek­sis­tisin” puolue eli kun­tavaaleis­sa 66% val­i­tu­ista on parem­pio­saisen sukupuolen edus­ta­jia. Kokoomus taas on toisek­si sek­sis­tisin puolue, 63% val­i­tu­ista on “johta­van sukupuolen” edustajia.

    Luulen, olen aika var­ma, että sukupuolten välisen tasa-arvokuilun kas­vami­nen murentaa suo­ma­laista ja län­si­maista yhteiskun­taa vuosi vuodelta lisää. 

    Nyt olisi kyl­lä ihan mie­lenki­in­toista saa­da tietää esimerkik­si Helsingis­sä, kuin­ka paljon miehistä ja nai­sista äänesti Kokoomus­ta ja Vihreitä.

    Epäil­isin, että Kokoomus saat­toi saa­da Helsingis­sä miesten äänistä yli 30 %. Toisaal­ta nais­ten joukos­sa Vihreät saat­toi jopa olla suurin puolue.

    Helsin­gin Kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­mään tuli 15 miestä ja 10 naista. Vihrei­den ryh­mässä taas on 6 miestä ja 15 naista.

    Toki tuo­hon on vaiku­tus­ta ehdokkaiden tasol­lakin. Kokoomuk­ses­sa meni viimeisiltä paikoil­ta läpi aika mon­ta nuor­ta miestä, joista osa kuu­luu poli­ti­ikan lupauk­set sar­jaan. Vihreil­lä oli taas ehdol­la aika mon­ta pätevän oloista nuor­ta naista.

  33. “Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen sujuu onnahdellen ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huonos­sa hapes­sa. Kaik­ki tiedämme, että Suomen talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosi­asi­as­sa Ruotsin ero Suomeen johtuu jok­seenkin kokon­aan siitä, että kasvu Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut paljon nopeam­paa kuin Helsingissä.

    Voimme tietysti kat­soa Helsingis­sä myös vähän peili­in, mut­ta aika suuri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mises­sa kaupungis­tu­miseen. Ruot­sis­sa se nähdään myön­teisenä ja val­tio osal­lis­tuu esimerkik­si Tukhol­man infrain­vestoin­tei­hin kym­menker­taisel­la sum­mal­la Suomeen ja Helsinki­in ver­rat­tuna. Suomes­sa kaupungis­tu­mista halu­taan edelleen rajoit­taa ja hidastaa.”

    Tuskin on noin yksinker­taista. Jos olisi Tukhol­man alueen pain­oar­vo suh­teessa kansan­talouteen kas­vaisi. Näin ei ole käynyt. Vaan (valitet­tavasti) Ruotsin kansan­talouden hartei­den lev­eys ja lihas­ten mon­isy­isyys on huip­pu­lu­okkaa. Ei todel­lakaan ole ole­mas­sa uno­hdet­tua maakun­tien Ruot­sia vaan ne kon­tribuoi­vat nor­maalin län­si­maisen sivistyneen val­tion seudun tapaan eri­no­mais­es­ti. Lisäk­si esimerkik­si Tukhol­man kasvu on eri­tyis­es­ti Tukhol­man läänin kasvua. Eli sel­l­ainen van­has­matin puu­tarhakaupun­ki siel­lä kas­vaa. Per­in­teiset län­si­maisen talouskasvun ilmen­tymät koti­talouk­sien sieluis­sa ovat myös voimis­saan. Vaikka­pa kakkosasun­not. Vain Suomes­sa haaveil­laan opiskeluelämän mate­ri­aalisen kon­tek­stin jatku­van ikuis­es­ti. Solu­a­sum­ista ja lin­ja-autokyytiä, opin­tolomil­la lep­äämään jum­bo­jetil­lä etelän­läm­pöön kun aitoa tyy­tyväisyyt­tä valit­tuun kohtaloon ei ollutkaan. On hirvit­tävää seu­rat­tavaa kun poli­it­tiset päät­täjät ase­moi­vat asemi­aan taloudel­lisen alaku­lon para­me­trein. Talouskasvu olisi niille myrkkyä! Ruot­sis­sa on aivan toisin. Sik­si sijoi­tan Ruotsiin.

  34. Mil­lä ihmeen ilveel­lä joku saa vään­net­tyä Vasem­mis­toli­itos­ta lib­er­aalin puolueen? Puolue, joka kaik­ista eniten (joo SKP:tä ei las­ke­ta) halu­aa määrätä sään­nöil­lä ja rajoituk­sil­la sitä miten ihmiset toimi­vat yhteiskunnassa.

  35. Jostain syys­tä Suomes­ta on viety tai viedään sian­li­haa Aasi­aan. Eri­tyis­es­ti Japani on vaikeasti saavutet­ta­va markki­na. Myös muu­ta “hevos­ta pienem­pää” viedään, mm. kui­v­at­tu­ja mustikoi­ta. Suomen ain­oat kil­pailu­valtit ovat a) laatu ja b) toimitusvarmuus. 

    Suomen tule­vaisu­us on edelleen sel­l­us­sa ja sen jatko­jalostuk­ses­sa. Myös sahatavaraa menee edelleen mm. japani­laisille asi­akkaille. Puuvil­laa on koh­ta mah­do­ton­ta tuot­taa kun vesiläh­teet ehtyvät. Sil­loin on muun­tokuitu­te­ol­lisu­udel­la 1000 taalan paikka.

  36. Emma Kari on seu­raa­va puheen­jo­hta­ja. On täysin mah­do­ton­ta, että miehen jäl­keen valit­taisi­in jälleen mies.

  37. Olen Osmo samaa mieltä siitä että talous pitää saa­da kasvu­un nimeno­maan pk-seudul­la, muuten jäädään pahasti länsi­naa­purin jalkoihin. 

    Mut­ta kun naa­puris­sa puhutaan Tukhol­mas­ta nimeno­maan talousasiois­sa kyse ei ole Tukhol­man ydinkeskus­tas­ta eikä edes kaupungista vaan nipus­ta kun­tia Tukhol­man ympärillä. 

    Ajatuk­sel­lis­es­ti siis samaa kuin Helsin­ki, Espoo, Van­taa ja muut pk-seudun kun­nat kulk­i­si­vat nimen “Helsin­ki” alla. Uusista asun­nois­takin suuri osa nousee muualle kuin “ydin­tukhol­maan”. Esimerk­isi Nack­an sijain­ti on Helsinki­in ver­rat­tunan jos­sakin Kehä III tienoilla. 

    Jos taas kat­so­taan työ­paikko­ja joka on koko hom­man ydin, ei ne asun­not ja pikaratikat, jää Helsin­ki todel­la pahasti jäl­keen. Tukhol­mas­sa on 36% koko maan työ­paikoista, Helsin­gin vas­taa­va luku on noin 17% (tilas­tokeskus 2015). Mukana ei ole julk­ishallinnon työ­paikko­ja kos­ka niil­lä talous ei kasva. 

    Maat­alouden syyt­tämi­nen ei tässä oikein auta. Toki voi ajatel­la että aje­taan maat­alous alas ja etsitään niille kym­me­nille tuhan­sille muu­ta työtä ja oste­taan ruo­ka 100% ulko­mail­ta. Kokon­ais­vaiku­tus tuskin pelas­taa Helsinkiä vaik­ka maat­alous-mörkö aina kaive­taankin kaapista esi­in kun halu­taan osoit­taa miten maaseu­tu aiheut­taa kaiken pahan. 

    Suurin kivi kengässä on kuitenkin vasem­mis­to­lais-kade asenne jos­sa men­estys­tä ei kat­so­ta hyväl­lä. Melko paljon työn puoles­ta Tukhol­mas­sa asioi­neena tämä on silmi­in­pistäv­in­tä. Ja vaik­ka siel­lä on vah­va AY-liike saati­in senkin puoles­ta asi­at aina sovit­tua. Meil­lä ei ole saman­laista yhteiseen hiileen puhal­tamista ainakaan niin kauan kun naa­puril­la on isom­pi palk­ka. Vihrei­den tavoit­teet ovat sisäis­es­ti nyt jotenkin ris­tiri­idas­sa kun puolue on enem­mänkin vasem­mis­toli­iton oikea laita. 

    Mut­ta mainit­sit infra-investoin­nit Tukhol­mas­sa. En ole suuri elvy­tyk­sen kan­nat­ta­ja muuten mut­ta huonoina aikoina val­tion kan­nat­taisi panos­taa liiken­nehankkeisi­in eri­tyis­es­ti pk-seudul­la mut­ta laa­jem­minkin kuin Helsingis­sä. Lisäk­si moot­tori­tiev­erkos­ton pitäisi kat­taa maa siten että motari ei lopu Lah­teen eikä Tampereelle.

    1. Tuos­sa käyt­tämässäni ver­tailus­sa oli­vat mukana Tukhol­man lääni ja Helsin­gin seu­tu. Helsin­gin seu­tu­un kuu­luu siis sel­l­aisia kun­tia kuin Por­nainen ja Mäntsälä, ei vain Helsinki.
      Itse ydin Helsin­gin tiivistämi­nen on kuitenkin perustel­tua, kos­ka se on puol­ta harvem­min rak­en­tunut kuin ydin Tukhol­ma. Tukhol­mas­sakin työ­paikat men­estyvät parhait­en keskus­tan tun­tu­mas­sa, vaik­ka työn­tek­i­jät käyvätkin nukku­mas­sa naapurikunnissa.
      Se ei min­ulle val­jen­nut, mitä autioil­la moot­toriteil­lä Syr­jä-Suomes­sa tehtäisi­in ja miten ne paran­taisi­vat kaupun­ki-Suomen menestystä. 

  38. Tapani Tik­ka: Sama asia on huvit­tanut min­u­akin. Jokainen antaa Ruotsin “ihmeelle” aina itseä mielyt­tävän seli­tyk­sen. Mil­loin se on kru­unu, pako­laiset, Ruotsin malli, kaupungis­tu­mi­nen tai joku muu.. 

    Ruot­sis­sa lopetet­ti­in maat­aloustuet joskus 90-luvul­la. Kyl­lä aivan avar­masti mil­jar­di tai pari mil­jar­dia vuodessa järkevämpi­in hom­mi­in alkaa 20v kulues­sa näkymään jos­sakin. Samat­en siel­lä työ­markki­nat toimi­vat parem­min kuin tääl­lä (täl­lä lie­nee suurem­pi merkitys).

    Tosin eihän Ruot­sikaan alue­poli­ti­ikas­ta ole vapaa. Jos­san P‑Ruotsissa raken­netaan ulko­muis­tista vedet­tynä noin 100 000e / tolp­pa mak­savia liityn­täpysäköin­tipaikko­ja keskelle kor­pea, että korves­sa asu­vat voivat autoila bus­sipysäkille. Jos tuo ei ole rahan polt­tamista tyhjään, niin ei sit­ten mikään.

    Ja “onnek­si” ruot­salaiset ovat ampuneet itseään jalka­an vuokrasään­nöste­lyl­lä. Kuinka­han krmei­ta nuo luvut oli­si­vat Helsingille, mikäli Tukhol­man alueel­la olisi toimi­vat vuokramarkkinat?

    1. Ruot­si on kyl­lä EU:n jäsen ja sen maanvil­jeli­jät saa­vat EU:n maat­alous­tukea. Ruot­si on luo­pounut kansal­li­sista tuista (melkein kokon­aan?) mut­ta ei maataloustuesta.

  39. Ville:
    Joitain vuosia sit­ten jurp­pi kun Suomen hal­li­tuk­ses­sa oli kun­t­a­min­is­teri. Olen asunut koko ikäni kaupungis­sa ja vaik­ka se kun­ta siel­lä taustal­la hallinnos­sa jos­sain onkin niin en kyl­lä koe olleeni ikinä kun­nan asukas tai kun­ta­lainen. Sik­si olisi hienoa nähdä jon­ain päivänä Suomen hal­li­tuk­ses­sa kaupunki­min­is­teri – se olisi askel oikeaan suuntaan.

    Voi lollero.

    “En kyl­lä koe”. Hienos­ti osoi­tat tässä sen tosi­asian, että Vihrei­den kasvus­sa on mukana roima annos identiteettipolitiikkaa.

  40. R.Silfverberg:
    Suomes­sa on muuten yhtä­jak­sois­es­ti 111 vuo­den ajan toimin­ut yksi lib­er­aa­li­nen urbaani puolue ja sen nimi on ollut RKP. Mut­ta se ei kel­paa esiku­vak­si kos­ka se toimii vääräl­lä kielellä.

    RKP:n lib­er­aal­ius on sitä, että homot saa­vat siu­nauk­sen kirkos­sa kun­han pap­pi vain puhuu ruot­sia. Mitään kovin lib­er­aalia ei ole siinä, että kieli­v­alin­nan vapaus on suurin mah­dolli­nen piru yhteiskun­nas­sa. They hate us for our free­dom! Puolueen maanvil­jeli­jäsi­ipi toki ottaisi mielu­usti siir­to­työläisiä hom­mi­in ihan niin kuin virkavel­jen­sä kap­i­tal­is­tises­sa USA:ssa, mut­ta rahoi­tus siihen on paras­ta saa­da val­ti­ol­ta maat­alous­tukien muo­dos­sa. Kovin on liberaalia.

    RKP on kielipuolue eikä juuri muu­ta. Jos se lopet­taisi ruotsin edun ajamisen, se lakkaisi ole­mas­ta yhden vaa­likau­den aikana äänestäjien etsiessä itselleen kokon­aisuute­na parem­min sopi­van vaihtoehdon.

  41. Ruot­sis­sa on kolme Helsinkiä: Tukhol­ma, Göthe­borg ja Malmö (joka on läh­es Tan­skan Köpen­ham­i­nan osa.

    Tukhol­man puu­tarkakaupun­gin osia täy­den­nys­raken­netaan ja sinne tulee niin metroa kuin ratikkaa. Sil­jan sata­man viereen tulee iso kaupungi­nosa ener­gia­hetokkaana ja samaan suun­taan tulee pohjoinen liiken­netun­neli. Tukhol­ma myös kas­vaa fik­sustikin, vaik­ka myös kip­ulee kasvun­sa kanssa.

    Star­tup­pi­en ja kasvuyri­tys­ten näkökul­mas­ta Tukhol­ma on vetovoimainen paik­ka. Syy ei ole vero­tus, hal­vat toim­i­ti­lat eivätkä hal­vat palkkakus­tan­nuset vaan hyvät yliopis­tot, niiden luo­ma verkot­tumi­nen ja ennen muu­ta palvelu­ja osta­vat isot yri­tyk­set ovat siel­lä läs­nä. Tämä on sitä kaupunkikultuuria.

    Suo­mi, Viro, Ruot­si ver­tailus­sa kaikkine sivukuineen Ruot­si ja Tukhol­ma pär­jäävät. Viron ja Tallinnan ongel­ma on, että poli­toista yliopis­toa on liiaan pieni poh­ja tuot­ta­maan osaamista — vaik­ka palk­ka olisi pieni ja vero­tus edullinen.

  42. Prometheus:
    Mil­lä ihmeen ilveel­lä joku saa vään­net­tyä Vasem­mis­toli­itos­ta lib­er­aalin puolueen? Puolue, joka kaik­ista eniten (joo SKP:tä ei las­ke­ta) halu­aa määrätä sään­nöil­lä ja rajoituk­sil­la sitä miten ihmiset toimi­vat yhteiskunnassa.

    Tätä tässä on ihme­tel­ty, kuten edel­lä on todet­tu, Suomes­sa on vain yksi lib­er­aali eduskun­ta­puolue eli RKP. 

    Syitä lib­er­aali-sanan väärinkäyt­töön voidaan arvail­la, mut­ta ainakin yski syy tähän jär­jet­tömään tulk­in­taan lie­nee se että viher­vasem­mis­to­laiset ajatuk­set hal­lit­se­vat toimit­ta­jakun­nas­sa. Tämä vasem­mis­to­lainen toimit­ta­jakun­ta on sit­ten joko tiedostaen tai tiedosta­mat­taan alka­nut kut­sua sosial­is­tiseen maail­mankat­so­muk­seen perus­tu­via sään­töjä, rajoituk­sia ja kiel­to­ja lib­er­aaleik­si. Tilanne on jopa koomi­nen kun hesarin neliken­tässä esitetään pahim­mat vasem­mis­toradikaalit (jopa kom­mu­nis­tit) lib­er­aaleik­si, siis ne vasem­mis­to­laiset jot­ka vas­tus­ta­vat lib­er­al­is­min ydi­na­sioi­ta eli yksilön- ja yri­tys­toimin­nan vapauksia.

  43. Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on tehnyt maas­ta suuren. Jos halu­aa han­kkia globaal­isti työn­tek­i­jöitä, elämä Ruot­sis­sa on heille oleel­lis­es­ti helpom­paa monel­la taval­la kuin Virossa tai nykyisessä Suomes­sa. Ongelm­i­neenkin Ruotsin suurkaupungeis­sa on totut­tu jo kaiken­laisi­in ihmisiin.

    Perus­suo­ma­lais­ten tuhot kansan­taloudelle ja tule­vaisu­udelle ovat todel­la suuret. Naa­mas­ta kuin ei tiedä mitä tääl­lä on tekemässä ja hup­pu­osaa­jien houkut­telua aut­ta­vat ne saman suun­nan vähem­män huippuosaajat.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­si on kyl­lä EU:n jäsen ja sen maanvil­jeli­jät saa­vat EU:n maat­alous­tukea. Ruot­si on luo­pounut kansal­li­sista tuista (melkein kokon­aan?) mut­ta ei maataloustuesta. 

    No enkös minä sanonut, että Ruot­si luopui? Kyl­lä niillekin EU-rahat kelpaa. 

    Suomi­han mak­saa vuosit­tain var­maan mil­jardin omas­ta pus­sista tukea eri muodois­saan suo­rana tuke­na ja kaiken­laisil­la vip­paskon­steil­la. Juuri­han hal­li­tus pisti 90 miljoon­aa maa­jussien navet­toi­hin, kuten itse asian ilmaisit.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­si on kyl­lä EU:n jäsen ja sen maanvil­jeli­jät saa­vat EU:n maat­alous­tukea. Ruot­si on luo­pounut kansal­li­sista tuista (melkein kokon­aan?) mut­ta ei maataloustuesta.

    Ruot­si on käsit­tääk­seni luop­unut Etelä-Ruotsin kansal­li­sista maat­alous­tu­ista, mut­ta kansal­lista pohjoista tukea mak­se­taan samoin kuin Suomessa.

  46. peksu: Tätä tässä on ihme­tel­ty, kuten edel­lä on todet­tu, Suomes­sa on vain yksi lib­er­aali eduskun­ta­puolue eli RKP. 

    Syitä lib­er­aali-sanan väärinkäyt­töön voidaan arvail­la, mut­ta ainakin yski syy tähän jär­jet­tömään tulk­in­taan lie­nee se että viher­vasem­mis­to­laiset ajatuk­set hal­lit­se­vat toimit­ta­jakun­nas­sa. Tämä vasem­mis­to­lainen toimit­ta­jakun­ta on sit­ten joko tiedostaen tai tiedosta­mat­taan alka­nut kut­sua sosial­is­tiseen maail­mankat­so­muk­seen perus­tu­via sään­töjä, rajoituk­sia ja kiel­to­ja lib­er­aaleik­si. Tilanne on jopa koomi­nen kun hesarin neliken­tässä esitetään pahim­mat vasem­mis­toradikaalit (jopa kom­mu­nis­tit) lib­er­aaleik­si, siis ne vasem­mis­to­laiset jot­ka vas­tus­ta­vat lib­er­al­is­min ydi­na­sioi­ta eli yksilön- ja yri­tys­toimin­nan vapauksia.

    Hesarin neliken­tän lib­er­aal­ius, kuten Odenkin lib­er­al­ius, on arvoliberaaliutta:

    “Arvolib­er­aali sal­lii siis ihmis­ten elää halu­a­mal­laan taval­la niiltä osin kuin kyse ei ole taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta eikä toisia vahin­goite­ta. Arvolib­er­al­is­mis­sa tietyl­lä taval­la pain­ote­taan ihmis­ten vapaut­ta kult­tuuril­li­sista normeista, eli yhteisö ei saa määritel­lä mitään tiet­tyä käyttäytymismallia.”

  47. Helsinki­in olisi pitänyt perus­taa ympäristöpuolue, kos­ka vihrei­den ja kaikkien muidenkin suurten val­tu­ustop­uoluei­den ain­oana tavoit­teena näyt­tää ole­van rak­en­taa kaupun­ki täy­teen asuntoja.

    Täl­laista liiket­tä ei yleiskaa­van vas­tus­tamis­es­ta kuitenkaan syn­tynyt. Toiv­ot­tavasti yksit­täiset ehdokkaat val­tu­us­to­ryh­mien sisäl­lä voivat edes jotenkin vaikut­taa päätök­si­in. Muuten vas­tuu vihreästä kaupungista jää edelleenkin vain val­tu­us­ton ulkop­uolisille toimijoille.

  48. Sylt­ty: No enkös minä sanonut, että Ruot­si luopui? Kyl­lä niillekin EU-rahat kelpaa. 

    Suomi­han mak­saa vuosit­tain var­maan mil­jardin omas­ta pus­sista tukea eri muodois­saan suo­rana tuke­na ja kaiken­laisil­la vip­paskon­steil­la. Juuri­han hal­li­tus pisti 90 miljoon­aa maa­jussien navet­toi­hin, kuten itse asian ilmaisit.

    Lisäk­si voidaan miet­tiä, kuin­ka paljon ulkopoli­it­tisia pelimerkke­jä Suo­mi on käyt­tänyt, jot­ta tätä koti­maista rahankäyt­töä (EU-tukien päälle) saadaan jatkaa. Kansal­liset maat­aloustuet ovat EU:n sään­tö­jen vas­taisia, ja Suo­mi on han­kkin­ut itselleen poikkeuk­sen. Täl­laiset poikkeuk­set eivät ole ilmaisia, eli jostain muus­ta on neu­vot­teluis­sa vas­taavasti luovuttu.

  49. Timo T.:
    Yhdenkään puolueen ei kan­na­ta pro­filoitua maaseu­tu-kaupun­ki-akselil­la. Mehän tarvit­sisimme sil­loin kym­menkun­ta puoluet­ta, kun perusaate­su­un­nat pitäisi kuitenkin olla tar­jol­la niin lan­delle kuin pääkaupunkiseudullekin. Puoli Suomea on kuitenkin lan­dea. Kotikaupunk­i­ni Oulukin on sitä ainakin puo­lik­si. Kaupun­ki- tai maaseu­tupro­filoin­nil­la muut kuin keskustapuolue vain puolit­taisi­vat kan­natuk­sen­sa. Nykyi­nen puoluekent­tä kat­taa aika hyvin äänestäjien asen­nekir­jon. Vasem­mis­toli­it­to ja Vihreät pitävät hyvin hal­lus­sa sitä neliken­tän vasen­ta ala­nurkkaa ja saa­vat enem­män kan­na­tus­ta eril­lis­inä kuin yhtyneenä.

    Ain­oa, joka on vähän hukas­sa, on demar­it. Hesarin neliken­tässäkin se oli aika lev­äl­lään. Ehkä ne voisi­vat ottaa kon­ser­vati­ivisen vasem­mis­ton nurkan, joka jäänee koh­ta vapaak­si Perus­suo­ma­laisil­ta? Jungn­er voisi harki­ta kodik­seen sit­ten Vihre­itä tai Vasemmistoliittoa.

    Neliken­tässä vasemmisto–oikeisto ja liberaali–konservatiivi on hyvin puoluei­ta joka kohdas­sa, mut­ta jos siihen yhdis­tää akselin globalisti–nationalisti jää selviä aukko­ja. Tilaa olisi ainakin lib­er­aalille puolueelle, joka vas­tus­taa sekä maa­han­muut­toa, EU:ta että Natoa, että vasem­mis­tolib­er­aalille muuten glob­al­is­tiselle puolueelle, joka kuitenkin näkee kon­ser­vati­iviset maa­han­muut­ta­jat uhkana lib­er­aaleille arvoille. 

    Kokoomuk­ses­sa taitaa olla jonkin ver­ran maa­han­muut­to­vas­taisia oikeis­tolib­er­aale­ja, mut­ta sitä vas­tus­tavia vasem­mis­tolib­er­aale­ja on todel­la vähän. Per­sut taas vas­tus­taa kaikkea mut­ta on konservatiivinen.

  50. Suomes­sa on pili­palipuoluei­ta jo liikaakin. Suomes­ta puut­tuu kansalli­nen oikeistop­uolue (KOP), joka purkaa pöhön julkisen sek­torin, eikä hän­nys­tele EUta.

  51. Vuo­sisadan kri­it­tisin poli­it­ti­nen kysymys on suh­tau­tu­mi­nen meneil­lään ole­vaan globaali­in ympäristökatas­trofi­in. Tässä suh­teessa useim­mat poli­it­tiset puolueemme Suomes­sa kuu­lu­vat samaan Busi­ness As Usu­al ‑kori­in, jos­sa ajatel­laan, että 1900-luvun ideoil­la voidaan ongelmit­ta jatkaa. Nähdäk­seni vain pari puoluet­ta (Vihreät, Vasem­mis­toli­it­to) kuu­lu­vat tässä jaos­sa maltil­liseen kestävän kehi­tyk­sen keskus­taan. Yksikään puolue ei ole johdon­mukainen ympäristöpuolue, joka uskaltaisi esimerkik­si tode­ta, että talouskasvus­ta on ympäristösy­istä luovut­ta­va lähtöko­htais­es­ti pysyvästi. Eikö suo­ma­lainen demokra­tia kaipaa kipeim­min juuri täl­laista puoluetta?

  52. “Tam­pereen demar­it val­it­si­vat pormes­tariehdokkaak­seen yksimielis­es­ti eläköi­tyneen SAK:n puheen­jo­hta­jan, Lau­ri Lylyn. Demarien kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, etteivät he val­in­taa tehdessään anta­neet puolueen edun häir­itä päätöksentekoa.”

    Ihan lois­tavasti san­ot­tu tästä ydin­voimalan pääluottamussetämiehestä!

    Mut­ta yhtä lail­la Vihreät tule­vat ampumaan itseään jalka­an ja val­it­se­maan puheen­jo­hta­jak­seen Emma Karin. Jos Anni Sin­nemä­ki oli monille vas­ten­mieli­nen henkilö, Emma Karin pop­ulisti­nen “ajatelkaa lapsia”-opportunismi on kyl­lä vielä vastenmielisempää.

  53. JuhoK:
    Nähdäk­seni vain pari puoluet­ta (Vihreät, Vasem­mis­toli­it­to) kuu­lu­vat tässä jaos­sa maltil­liseen kestävän kehi­tyk­sen keskustaan.

    Mis­tä tuo Vasem­mis­toli­it­to tähän tuli?

  54. JuhoK: Yksikään puolue ei ole johdon­mukainen ympäristöpuolue, joka uskaltaisi esimerkik­si tode­ta, että talouskasvus­ta on ympäristösy­istä luovut­ta­va lähtöko­htais­es­ti pysyvästi. 

    Talouskasvul­la on keskeinen osa “ympäristön” suo­jelus­sa. Ilman talouskasvua köy­hät ihmis­ruka­ta kaata­vat sen viimeisenkin puun aavikon reunal­ta seit­sen­lap­sisen per­heen­sä vuok­si. Samaan aikaan talouska­sun liepeestä kiin­ni saanut intialainen pariskun­ta ostaa yksiön keskus­tas­ta ja miet­tii josko olisi aika — ehkä ain­oalle — lapselle.

  55. Ahis­taa: Talouskasvul­la on keskeinen osa “ympäristön” suo­jelus­sa. Ilman talouskasvua köy­hät ihmis­ruka­ta kaata­vat sen viimeisenkin puun aavikon reunal­ta seit­sen­lap­sisen per­heen­sä vuoksi.

    Epäilemät­tä tämä on sinän­sä tot­ta. Tärkeysjärjestys pitkäl­lä aikavälil­lä täy­tyy kuitenkin ymmärtää.

    Ympäristön­suo­jelu ei ole kivaa puuhastelua, jota voi har­rastel­la sil­loin, kun talous on vah­va. Se pitää tehdä joka tapauk­ses­sa, ja tule­vaisu­udessa yhä akuu­tim­min, mut­ta sen sivus­sa toki myös talous kan­nat­taa hoitaa mah­dol­lisim­man hyvin.

    Mikäli tätä ei tiedoste­ta, alkaa ympäristön jatku­va heikken­e­m­i­nen rasit­taa yhä enem­män myös taloutta.

  56. Helsin­ki hoi älä jätä:
    Olen Osmo samaa mieltä siitä että talous pitää saa­da kasvu­un nimeno­maan pk-seudul­la, muuten jäädään pahasti länsi­naa­purin jalkoihin. 

    Mut­ta kun naa­puris­sa puhutaan Tukhol­mas­ta nimeno­maan talousasiois­sa kyse ei ole Tukhol­man ydinkeskus­tas­ta eikä edes kaupungista vaan nipus­ta kun­tia Tukhol­man ympärillä. 

    Ajatuk­sel­lis­es­ti siis samaa kuin Helsin­ki, Espoo, Van­taa ja muut pk-seudun kun­nat kulk­i­si­vat nimen “Helsin­ki” alla. Uusista asun­nois­takin suuri osa nousee muualle kuin “ydin­tukhol­maan”.

    Itse asi­as­sa juuri Helsin­gin seudul­la uudet työ­paikat ja asukkaat ovat levin­neet koko seudun laa­juis­es­ti, Tukhomas­sa kehi­tys on ollut paljon keskit­tyneem­pää: http://yle.fi/uutiset/3–7294815

    Helsin­ki hoi älä jätä:
    Esimerk­isi Nack­an sijain­ti on Helsinki­in ver­rat­tunan jos­sakin Kehä III tienoilla. 

    Heh heh? Nac­ka keskus­ta on 5 kilo­metrin päässä Tukhol­man keskustasta.

  57. Nyt kun muka­vat pääsiäisvierailut ovat osaltani takana, palaan pohdiskele­maan tätä kiin­nos­tavaa aihetta.

    Nykyi­nen puoluekent­tä on siis his­to­ri­al­lisen kehi­tyk­sen tulos eikä vas­taa kovin hyvin nyky­isiä tarpei­ta. Kysymys siitä mil­lainen puoluekent­tä syn­ty­isi nyt, jos se muo­dos­tu­isi puh­taal­ta pöy­dältä, on tavat­toman mielenkiintoinen.

    Epäilemät­tä syn­ty­isi jonkin­lainen lib­er­aali ja urbaani puolue, mut­ta riit­täisikö yksi? Sel­l­aisenkin sisäl­lä kun olisi eri­laisia jän­nit­teitä, esimerkik­si suh­teessa ympäristöa­sioi­hin tai per­in­teisi­in oikeis­ton ja vasem­mis­ton rajal­in­joi­hin. Entäpä suhde populismiin?

    Ehkä tarvit­taisi­in myös jonkin­lainen agraaripuolue, mut­ta nyky­istä pienem­pänä? Viime eduskun­tavaaleis­sa­han syn­tyi erikoinen tilanne, kun hal­li­tuk­sen vas­tainen protesti purkau­tui etenkin Keskus­tan kaut­ta, mis­tä seurasi se, että moni kaupunkilib­er­aali äänesti ehkä omaa etu­aan vastaan?

    Tarvit­taisi­inko kielipuoluet­ta? Oikeis­ton ja vasem­mis­ton väliset erot ovat vähitellen menet­täneet merk­i­tys­tään, mut­ta eivät ole tietenkään kokon­aan kadon­neet. Pop­ulis­mi on jäänyt min­ulle vähän mys­teerik­si, mut­ta kaipa sel­l­ainenkin puolue syn­ty­isi. Ehkä use­ampikin, sil­lä räy­häpop­ulis­tit halu­aisi­vat ehkä omansa? 

    Yksi jakolin­ja saat­taisi kulkea pop­ulis­min ja järkipoli­ti­ikan välis­sä. Tai ehkä pop­ulisimin — siis yleisen nyky­menon vähän hah­mot­toman vas­tus­tamisen — tarve vähenisi, kun puoluekent­tä vas­taisi parem­min kansan tuntoja?

  58. Jatkan vielä pohdiskelua puolueken­tän ole­muk­ses­ta. Puolueethan eivät ole eril­lisiä saarekkei­ta, jot­ka yht­enäis­inä katso­vat jos­sain muual­la ole­via toisia puolueita.

    Nuoruuteni joukko-opin ter­me­jä käyt­tääk­seni (siis sen ver­ran kuin siitä muis­tan): puolueet ovat joukko­ja, jot­ka leikkaa­vat varsin suurelta osin muiden puoluei­den joukko­ja, mut­ta ovat toki joil­tain osin muista joukoista eril­lisiä. Puoluei­den yhdessä muo­dosta­man union­in ulkop­uolelle jää aina osa kansas­ta, joten näille kansalaisille ei löy­dy luon­tev­asti omaa puoluetta.

    Vihrei­den, joka puolueena on syn­tynyt varsin myöhään, kan­nat­ta­jat jakaan­tu­vat eri­tyisen laa­jalle alueelle. Hei­dän kan­nat­ta­jakun­tansa muo­dosta­ma joukko leikan­nee (läh­es?) kaikkien muiden puoluei­den joukkoja?

    Tärkeää on tiedostaa myös se, että eri­tyis­es­ti nyky­isin, kun puoluei­den ohjel­mat eivät enää täysin vas­taa nykya­jan tarpei­ta, on hajon­ta puoluei­den sisäl­lä entistä laa­jem­paa. Sik­si myös puolueen vai­h­t­a­mi­nen on mon­esti hyvin ymmär­ret­tävää. Vaalien tulok­si­in vaikut­taa pait­si se, miten puoluei­den voima­suh­teet muut­tuvat, myös se, miten puolueen sisäiset voima­suh­teet muuttuvat.

    Tämänkään takia min­un itseni on vaikea sitoutua kovin tiukasti yhteenkään puolueeseen. Näen niis­sä kaikissa oman ideansa. Olen tavan­nutkin sanoa, että kan­natan oikeis­ton taloudel­lista ter­ve­järk­isyyt­tä ja vapau­den aat­tei­ta sekä vasem­mis­ton sol­i­daarisu­ut­ta (kaik­ista, ja eri­tyis­es­ti heikoim­mista, täy­tyy pitää huol­ta), mut­ta että nykyaikana myös vihreät aat­teet, ympäristön­suo­jelun tärkeys, on nous­sut ihmiskun­nan kohtalonkysymykseksi.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Se ei min­ulle val­jen­nut, mitä autioil­la moot­toriteil­lä Syr­jä-Suomes­sa tehtäisi­in ja miten ne paran­taisi­vat kaupun­ki-Suomen menestystä. 

    Eilen oli Hesaris­sa jut­tua siitä palaako Nur­mi­järvi-ilmiö takaisin. Sen innoit­ta­mana tein aja­tusleikin Google mapsin ja asun­non­myyn­ti­sivu­jen kanssa siitä, mis­sä päin ja mil­laises­sa ympäristössä voisin asua. Kyl­lä siinä har­joituk­ses­sa koros­tui se miten lähel­lä moot­tori­ti­etä se tule­va kar­tanoni sijait­see kos­ka sieltä on kuitenkin päästävä asial­lis­es­ti töihin.

    Moot­toriteistä voi olla mitä mieltä tahansa, mut­ta ain­oas­taan tehokkaat liiken­ner­atkaisut mah­dol­lis­ta­vat use­ampi­en keskus­to­jen ja sitä kaut­ta yht­enäisen kaupunkiseudun kehit­tymisen. Blo­gisti on itsekin kir­joit­tanut junaradan poh­jal­ta kaupunkiketjus­ta, joka mah­dol­lis­taisi urbaanin vyöhyk­keen syn­tymisen täältä Tam­pereelle. Motari on tässä suh­teessa yhtä tärkeä kuin junarata.

  60. Ahis­taa: Talouskasvul­la on keskeinen osa “ympäristön” suojelussa. 

    Suo­jeltavaa “ympäristöä” on myös mon­en­laista: suo­jel­laan kaa­suke­hää, elot­to­mia maan­muo­dos­tu­mia, vesialuei­ta ja jäätiköitä, tiet­tyjä kasve­ja ja eläim­iä — tai raken­net­tua ympäristöä ja ihmisen vaiku­tuk­ses­ta syn­tynyt­tä luonnonympäristöä.

  61. JuhoK:
    Yksikään puolue ei ole johdon­mukainen ympäristöpuolue, joka uskaltaisi esimerkik­si tode­ta, että talouskasvus­ta on ympäristösy­istä luovut­ta­va lähtöko­htais­es­ti pysyvästi. Eikö suo­ma­lainen demokra­tia kaipaa kipeim­min juuri täl­laista puoluetta?

    Talouskasvu, joka ruokkii mod­ernin teknolo­gian kehi­tys­tä, on äärim­mäisen olen­nainen tek­i­jä ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

  62. Väestön holti­ton lisään­tymi­nen on keskeinen syy ympäristöon­gelmi­in. Suomes­sa ongel­ma on ratkaistu, kun­han maa­han­muut­to lopete­taan. Syn­tyvyys onnek­si supis­tuu itsekseen.

  63. arkkite­hti: Lisäk­si voidaan miet­tiä, kuin­ka paljon ulkopoli­it­tisia pelimerkke­jä Suo­mi on käyt­tänyt, jot­ta tätä koti­maista rahankäyt­töä (EU-tukien päälle) saadaan jatkaa. Kansal­liset maat­aloustuet ovat EU:n sään­tö­jen vas­taisia, ja Suo­mi on han­kkin­ut itselleen poikkeuk­sen. Täl­laiset poikkeuk­set eivät ole ilmaisia, eli jostain muus­ta on neu­vot­teluis­sa vas­taavasti luovuttu. 

    Maat­alouden tukemises­sa on kak­si puol­ta, ensim­mäi­nen on nälkävakuutus.

    Nälkä­vaku­u­tus tarkoit­taa, että maas­sa voidaan tuot­taa riit­tävästi ruokaa ihmis­ten tarpeisi­in, vaik­ka ulko­maankaup­pa menee poik­ki. Se vaatii suun­nilleen 40–50 % omavaraisu­ut­ta. Suurim­man osan vil­jas­ta­han syövät eläimet ja lopet­ta­mal­la 80 % lihan­tuotan­nos­ta ihmiset voidaan pitää hengis­sä rehuviljalla. 

    Toisaal­ta maas­sa on myös var­muus­varas­tot ja vil­jelyalaa voidaan tosi­paikan tullen hel­posti lisätä 20–30 % vuodessa, kun maat­alouden peru­sosaami­nen on ole­mas­sa. Moto­ja ja maan­si­ir­tokalus­toa Suomes­sa riittää.

    Toinen puoli maat­alouden tukemises­sa on sit­ten nälkä­vaku­u­tuk­sen vaa­timuk­set ylit­tävä osa, jon­ka tuot­tamiseen suh­taudun hyvin kriittisesti.

    Jos nälkä­vaku­u­tus aja­tus tun­tuu kaukaiselta, kan­nat­taa huomioi­da, että Suomes­sa kevät­talvel­la 1942 kuoli käytän­nössä nälkään kym­meniä tuhan­sia ihmisiä, pääasi­as­sa van­huk­sia ja vam­maisia kun ruokaa ei vain ollut riit­tävästi. Tuol­loin piti oikeasti vali­ta kuka kuolee nälkään, sotavä­ki sai eniten ruokaa, työkun­toiset aikuiset riu­tu­i­v­at min­imi­an­nok­sil­la. Tämän jäl­keen oli vai­h­toe­htona kuol­e­vatko lapset vai van­huk­set ja vam­maiset nälkään. Hil­jaa valit­ti­in las­ten pitämi­nen hengis­sä. Van­huk­set ja vam­maiset kuolivat. 

    30-luvul­la Suo­mi oli ollut riip­pu­vainen elin­tarvike­tuon­nista, sota katkaisi tuon­nin ja Kan­naksen mene­tys sekä huono satovu­osi toi­vat armot­toman nälän­hädän, jos­ta selvit­ti­in juuri ja juuri ilman las­ten ja työikäis­ten mas­sakuolemia vain Sak­san vil­ja-avun turvin.

  64. Miten olisi kokon­aisu­us, johon mah­tu­isi­vat mukaan:

    1) globaali näkökulma

    2) koko maamme kat­ta­va näkökul­ma sekä

    3) eri­lais­ten paikallis­ten ratkaisu­jen tarpeen tun­nista­va näkökulma.

  65. Pet­teri: Nälkä­vaku­u­tus tarkoit­taa, että maas­sa voidaan tuot­taa riit­tävästi ruokaa ihmis­ten tarpeisi­in, vaik­ka ulko­maankaup­pa menee poik­ki. Se vaatii suun­nilleen 40–50 % omavaraisuutta. 

    Ihan pöty­puhet­ta, sori. 

    Jos suo­ma­laiset halut­taisi­in pitää leivän syr­jässä kiin­ni katas­trofin sattues­sa, sil­lä kolmel­la mil­jardil­la vuodessa, joka nyt menee mat­alous­tuki­in, voitasi­in kerätä aika nopeasti vuosikym­menten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän olisi aivan liiana järkevää. Sen sijaan maanvil­jeli­järälssille jae­taan tolkut­tomasti rahaa toim­intaan, joka lähin­nä tuhoaa ympäristöä — ja lop­puu melkein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten eletään kai MTK:ta haukkumalla.

  66. Real­isti: Väestön holti­ton lisään­tymi­nen on keskeinen syy ympäristöon­gelmi­in. Suomes­sa ongel­ma on ratkaistu, kun­han maa­han­muut­to lopete­taan. Syn­tyvyys onnek­si supis­tuu itsekseen.

    Real­is­mi tarkoit­ti aikoinaan sitä, että otti toisas­i­at huomioon. Nykyään se kai tarkoit­taa jotain muu­ta. Ihmis­ten sikämi­nen vähe­nee, kun ihmiset muut­ta­vat Suomeen, ei lisäänny.

  67. Sylt­ty: No enkös minä sanonut, että Ruot­si luopui? Kyl­lä niillekin EU-rahat kelpaa. 

    Suomi­han mak­saa vuosit­tain var­maan mil­jardin omas­ta pus­sista tukea eri muodois­saan suo­rana tuke­na ja kaiken­laisil­la vip­paskon­steil­la. Juuri­han hal­li­tus pisti 90 miljoon­aa maa­jussien navet­toi­hin, kuten itse asian ilmaisit.

    Kun EU jäsene­hdoista neu­votelti­in yli 20 vuot­ta sit­ten niin sekä Suo­mi että Ruot­si sai­vat pitää jotain muista jäsenistä poikkeavaa itsel­lään. Ruot­si val­it­si pitää oman rahayk­sikön, Suo­mi maataloustukiaiset.

    1. Suo­mi sai itseasi­as­sa oikeu­den mak­saa “vuoris­to­tukea” siir­tymäkau­den ajan. Sen jäl­keen tämä oikeus on ostet­tu kalli­il­la mon­een kertaan.

  68. Urbaanin lib­er­aalipuolueen ekologi­nen lokero odot­taa täyttäjäänsä

    Meil­lähän on jo Lib­er­aalipuolue, joka on vah­vasti kaupunkipuolue, ja monel­la mit­tar­il­la lib­er­aali. Mik­si tuo puolue ei käy?

    Mik­si tarvit­taisi­in kas­vavia kaupunke­ja edus­ta­va puolue vastapain­ok­si sille, että päämin­is­teripuolue vas­taavasti edus­taa Suomea kas­vavien kaupunkien ulkopuolella.

    Päämin­is­teripuolueen ykkös­tavoite hal­li­tuk­ses­sa on maakun­tau­ud­is­tus, ja se jos mikä on val­lan keskit­tämistä kas­vavi­in kaupunkei­hin (määrit­te­len kaupunkipuolueen tässä niin, että se kan­nat­taa keskit­tävää poli­ti­ikkaa). Keskustal­la on kyl­lä maaseu­tu­ve­tosia per­in­teitä, mut­ta täl­lä het­kel­lä sen har­joit­ta­ma poli­ti­ik­ka on erit­täin vah­vasti juuri noiden kas­vavien kaupunkien / maakun­takeskusten kas­vat­tamiseen tähtäävää.

    Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen sujuu onnahdellen ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huonos­sa hapessa.

    Höpöä. Eikö Uudenkau­un­gin ja muiden kekuskaupunke­ja pienem­pi­en paikkakun­tien raha kelpaa?

    Suomes­sa kaupungis­tu­mista halu­taan edelleen rajoit­taa ja hidastaa.

    Hal­li­tus (ml. keskus­tan Kim­mo Tiilikainen) on jatku­vasti toitot­tanut (vihrei­den ykkös­tavoit­teen) Helsin­gin kas­vat­tamisen tärkeyt­tä. Pääkaupunkiseudulle on mak­set­tu huikei­ta alue­tukia liiken­teen keit­tämiseen. Ja tätä kut­sut kaupungis­tu­misen rajoit­tamisek­si ja hidastamiseksi??

    urbaaneis­sa palveluissa

    Jos tämä viit­taa par­turei­hin ja mui­hin paikallisille tarkoitet­tui­hin (työn­jako­tyylisi­in) palvelui­hin, ne eivät luo kasvua, vaan ovat vas­ta muil­la aloil­la tapah­tu­van kasvun heijastumaa.

    Kun­nal­lis­vaalien tulok­sen perus­teel­la kaupun­ki-puolueen tit­telistä kil­pail­e­vat käytän­nössä vain kokoomus ja vihreät.

    Kokoomus ja vihreät ovat tosi­aan nykyään kaupunkipuoluei­ta / keskit­täviä puoluei­ta. Mut­ta niin ovat useim­mat muutkin eduskuntapuolueet.

    SDP on selvästi keskit­tävä / kaupunkivetoinen.

    Kuvasin je edel­lä, miten keskus­ta on (his­to­ri­as­taan huoli­mat­ta) täl­lä het­kel­lä käytän­nössä maan keskit­tävin puolue (= päämin­is­teripuolue joka ajaa keskus­tan hal­li­tu­so­hjel­maan vaa­ti­maa maakun­takeskuk­si­in keskittämistä).

    Perus­suo­ma­lai­sista ei oikein tiedä, mut­ta puolue on täl­lä het­kel­lä hal­li­tu­so­hjel­man pant­ti­vank­i­na tuke­mas­sa hal­li­tuk­sen keskit­täviä suunnitelmia.

    Ana­ly­y­sisi vasem­mis­toli­iton ja RKP:n kak­si­jakois­es­ta dilem­mas­ta oli hyvä. Vasem­mis­toli­it­to on kuitenkin mielestäni nykyään selvästi kaupunkipuolue (urbaan­it punav­ihreät domi­noi­vat joh­dos­sa ja kan­nan­otois­sa). RKP korosti kun­nal­lis­vaaleis­sa kun­tien ase­maa sotes­sa, mut­ta pitkälti tak­ti­sista syistä.

    Kris­til­liset ovat täl­lä het­kel­lä ain­oa eduskun­ta­puolue, jon­ka voi kat­soa puo­lus­ta­van pieniä kun­tia sys­temaat­tis­es­ti, jar­rutellen palvelu­iden ja päätös­val­lan siitämistä keskuskaupunkei­hin (ei siis vielä vedä edes toiseen suun­taan, vaan vain jar­rut­telee päin­vas­taista muotitrendiä).

    Minus­ta Suomes­sa ei täl­lä het­kel­lä todel­lakaan ole pulaa kapunkipuolueista / keskit­tämään pyrkivistä puolueista. Suurin osa puolueista on sel­l­aisia (ja lib­er­aaleis­sa sel­l­ai­sis­sakin on valinnanvaraa).

    Suomeen pitäisi oikeas­t­aan saa­da sel­l­ainen uusi luon­toar­vo­ja puo­lus­ta­va puolue, joka ei kan­na­ta jatku­vaa talouden, kaupunkien, luon­non ihmisen tarpeisi­in val­jas­tamisen ja väestön kasvattamista.

  69. Peter: Eilen oli Hesaris­sa jut­tua siitä palaako Nur­mi­järvi-ilmiö takaisin. Sen innoit­ta­mana tein aja­tusleikin Google mapsin ja asun­non­myyn­ti­sivu­jen kanssa siitä, mis­sä päin ja mil­laises­sa ympäristössä voisin asua. .… 

    Sitä minä ihmette­len että kun valite­taan asumisen kalleut­ta, niin nuo­rille lap­siper­heille kel­paa­vat vain reilusti yli 300.000 mak­sa­vat asun­not, eli joko ker­rostaloa­sun­not van­hois­sa arvoki­in­teistössä Hel­sigis­sä, tai ihan upou­udet, ja vain kan­takaupungista, tai isot ja uudet omakoti­talot kaukana kehäkolo­mosen ulkop­uolel­la. Samal­la uno­hde­taan että ihan kohtu­uhin­taisia, 200–300 tuhat­ta mak­savia 4 h+k ja isom­piakin per­hea­sun­to­ja löy­tyy lähiöistä vaik­ka huru myck­et, sekä ker­ros- että riv­i­taloista. Meiltäkin on menos­sa kämp­pä myyn­ti­in, Espoos­ta, 4 h+k riv­i­taloa­sun­to 1980–90 luvun tait­teesta, hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relta sekä julk­isil­la että oma­l­la autol­la liikku­mista ajatellen, kaik­ki palve­lut käve­ly­matkan päässä. Silti välit­täjä arvioi tyr­määvästi hin­naksi “korkein­taan 250.000”.

  70. Ahis­taa: Ihan pöty­puhet­ta, sori. 

    Jos suo­ma­laiset halut­taisi­in pitää leivän syr­jässä kiin­ni katas­trofin sattues­sa, sil­lä kolmel­la mil­jardil­la vuodessa, joka nyt menee mat­alous­tuki­in, voitasi­in kerätä aika nopeasti vuosikym­menten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän olisi aivan liiana järkevää. Sen sijaan maanvil­jeli­järälssille jae­taan tolkut­tomasti rahaa toim­intaan, joka lähin­nä tuhoaa ympäristöä – ja lop­puu melkein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten eletään kai MTK:ta haukkumalla.

    Suosit­te­len, että teet tuon laskuhar­joituk­set uudelleen. Vuosikym­menten var­muus­varas­toi­hin tarvi­taan hie­man enem­män rahaa. Ruual­la on lisäk­si taipumus vuosien saatossa pilaantua.

    Siemenvil­jalle, lan­noit­teille ja polt­toaineille on ainakin yhden satokau­den tarpeisi­in riit­tävät var­muus­varas­tot. Sota on sit­ten eri jut­tu, löpöstä tulee var­masti pulaa.

  71. Ahis­taa: Ihan pöty­puhet­ta, sori. 

    Jos suo­ma­laiset halut­taisi­in pitää leivän syr­jässä kiin­ni katas­trofin sattues­sa, sil­lä kolmel­la mil­jardil­la vuodessa, joka nyt menee mat­alous­tuki­in, voitasi­in kerätä aika nopeasti vuosikym­menten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän olisi aivan liiana järkevää. Sen sijaan maanvil­jeli­järälssille jae­taan tolkut­tomasti rahaa toim­intaan, joka lähin­nä tuhoaa ympäristöä – ja lop­puu melkein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten eletään kai MTK:ta haukkumalla.

    Avaatko hiukan tätä matem­ati­ikkaa? Elin­tarvikkei­den tuon­ti viime vuon­na oli reilu 4 Mil­jar­dia euroa. (http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html). Maat­aloustuet noin 2 Mil­jar­dia joten varas­toon saisimme suo­raan ulko­mail­ta ostet­tuna kahdessa vuodessa ulko­maisen tuon­nin ver­ran joka alle puo­let vuosikulutuksesta. 

    Vai ajat­teletko että kun maat­alous­tu­ki lopete­taan ei ruo­ka mak­sa enää mitään. Täl­lainen kum­malli­nen käsi­tys tun­tuu joil­lakin olevan. 

    Maat­alous­tu­ki voidaan lopet­taa kokon­aan mut­ta ei sil­lä kyl­lä mitään var­muus­varas­to­ja raken­nel­la. Toki jonkin sortin epäeet­tis­es­ti pyy­dys­tet­tyä ton­nikalaa saa odot­tele­maan. Kri­isi­ti­lanteessa esimerkik­si vil­jan maail­man­markki­nahin­ta karkaa käsistä ja joidenkin tuore­tuot­tei­den tuon­ti muut­tuu kovin hankalaksi. 

    En ole maat­alous­tukien ystävä mut­ta mikä on se real­isti­nen vaihtoehto?

  72. Tapio: Suosit­te­len, että teet tuon laskuhar­joituk­set uudelleen. Vuosikym­menten var­muus­varas­toi­hin tarvi­taan hie­man enem­män rahaa. Ruual­la on lisäk­si taipumus vuosien saatossa pilaantua.

    Tuhan­nel­la eurol­la vuodessa per kansalainen (sen ver­ran maat­alous suur­in­pi­irtein syö vero­ja ja hyv­in­voin­tia) ostaisi noin 1000 kiloa näkkileipää per suo­ma­lainen (ei K‑kaupasta mut­ta tiukko­jen neu­vot­telun jälkeen). 

    Kos­ka ihmi­nen pysyy elos­sa noin 1500 kalo­ril­la ja näkkileivässä on kilo­s­sa noin 3000 kalo­ria … hmm … kilo­l­la näkkileipää pysy­isi elos­sa kak­si päivää ja tuhn­nel­la kilo­l­la 2000 päivää.

    Ai niin, jär­ki ei ole point­ti, unohdin.

  73. Fak­tat hoi älkää jät­täkö: Itse asi­as­sa juuri Helsin­gin seudul­la uudet työ­paikat ja asukkaat ovat levin­neet koko seudun laa­juis­es­ti, Tukhomas­sa kehi­tys on ollut paljon keskit­tyneem­pää: http://yle.fi/uutiset/3–7294815

    Heh heh? Nac­ka keskus­ta on 5 kilo­metrin päässä Tukhol­man keskustasta.

    Hieno graafi mut­ta pitää ottaa huomioon se että Tukhol­ma voi kas­vaa joka puolelta säteit­tän kun taas Helsin­ki on nie­mi ja merelle on kovin huono rak­en­taa. Kuvas­ta näkee hyvin miten Helsin­gin kasvua olisi pitänyt itse asi­as­sa ohja­ta laa­jem­malle alueelle. 

    Tuol­ta saa uusim­mat tiedot Tukhol­man kasvus­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/…/Fakta%20om%20Företagandet...

    Nack­an busi­ness park­it ovat noin 10 km matkan päässä Sergelin torista. Asuinaluei­ta sit­ten kauem­pana aina hienoon Salt­sjöbadeni­in asti.

  74. R.Silfverberg: Kun EU jäsene­hdoista neu­votelti­in yli 20 vuot­ta sit­ten niin sekä Suo­mi että Ruot­si sai­vat pitää jotain muista jäsenistä poikkeavaa itsel­lään. Ruot­si val­it­si pitää oman rahayk­sikön, Suo­mi maataloustukiaiset.

    Ruot­si sai pitää nuuskan.

  75. Tapio: Suosit­te­len, että teet tuon laskuhar­joituk­set uudelleen. Vuosikym­menten var­muus­varas­toi­hin tarvi­taan hie­man enem­män rahaa. Ruual­la on lisäk­si taipumus vuosien saatossa pilaantua.

    Esim. 100 kg riisiä / hlö vuodessa pitäisi riit­tää, eli 550 tuhat­ta ton­nia vuo­den tarpeisi­in koko väestölle = maail­man­markki­nahin­noil­la noin 165 miljoon­aa euroa per vuosi. Parem­min säi­lyvä ruo­ka voi mak­saa vähän enem­män ja varas­toin­nistakin on toki kus­tan­nuk­sia, mut­ta huolto­var­muus on kep­pi­hevo­nen, jol­la perustel­laan kaiken­laisia asioi­ta maat­alous­tu­ista ties mihin turhi­in investointeihin.

  76. Helsin­ki hoi älä jätä: Hieno graafi mut­ta pitää ottaa huomioon se että Tukhol­ma voi kas­vaa joka puolelta säteit­tän kun taas Helsin­ki on nie­mi ja merelle on kovin huono rak­en­taa. Kuvas­ta näkee hyvin miten Helsin­gin kasvua olisi pitänyt itse asi­as­sa ohja­ta laa­jem­malle alueelle. 

    Tuol­ta saa uusim­mat tiedot Tukhol­man kasvus­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/…/Fakta%20om%20Företagandet

    Nack­an busi­ness park­it ovat noin 10 km matkan päässä Sergelin torista. Asuinaluei­ta sit­ten kauem­pana aina hienoon Salt­sjöbadeni­in asti. 

    Käytin omas­sa kir­joi­tusvuorossani samaa lähdettä.
    Sinne kas­vaa myös Ruotsin Sipoo eli Vär­mdö. Talouskasvul­la on se hieno puoli, että se on kuin totu­uskone. Pal­jas­tuu mitä ihmiset oikeasti tah­to­vat. Paras­ta. Tietenkin.

    Ylen kun­ni­ak­si voi maini­ta että se koet­ti lohdut­taa meitä poim­i­mal­la “Tukhol­man” kasvus­ta appel­si­init omenoik­si täs­määmään yhteis­es­ti sovit­tuun. Myöskin ajoneu­voti­las­toista on help­po laskea, että Helsingistä puut­tuu 60 000 yksi­ty­istä ajoneu­voa. Siis Tukhol­maan ja nimeno­maan Tukhol­maan ver­rat­tuna. Täs­mää hienos­ti talouskasvun ja ostovoiman eroi­hin. Sanoinko jo, että Ylen rooli nenäli­inana on silti kiva. Ei ihme, että kaik­ista kan­soista suo­ma­laiset lentävät eniten. Se on se toinen nenäli­ina. Tukhol­malainen itkee etelän baari­tiskil­lä kyl­lä mut­ta silkkaa raukeaa onnekku­ut­taan. Sik­si sijoi­tan Ruotsiin.

  77. Maat­alous­tukia ei tarvi­ta, kos­ka markki­noil­la on riit­tävästi kysyn­tää Suomes­sa tuote­tulle ruualle.

    Tuot­ta­jien lukumäärä rom­ah­taisi, mut­ta kokon­ais­tuotan­to pysy­isi samana johtuen tuos­ta kysyn­nästä ja tuotan­non tehostumisesta.

    Tuot­ta­juen lukumäärä on puolit­tunut kolmes­sa vuosikymme­nessä, mut­ta kokon­ais­tuotan­to on pysynyt suun­nilleen samana ja se johtuu kysynnästä.

  78. Ahis­taa: Tuhan­nel­la eurol­la vuodessa per kansalainen (sen ver­ran maat­alous suur­in­pi­irtein syö vero­ja ja hyv­in­voin­tia) ostaisi noin 1000 kiloa näkkileipää per suo­ma­lainen (ei K‑kaupasta mut­ta tiukko­jen neu­vot­telun jälkeen). 

    Kos­ka ihmi­nen pysyy elos­sa noin 1500 kalo­ril­la ja näkkileivässä on kilo­s­sa noin 3000 kalo­ria … hmm … kilo­l­la näkkileipää pysy­isi elos­sa kak­si päivää ja tuhn­nel­la kilo­l­la 2000 päivää.

    Ai niin, jär­ki ei ole point­ti, unohdin.

    Nyt men­nään siis jo viidessä Mil­jardis­sa maat­alouden kus­tan­nuk­sis­sa. Panok­set kovenevat vaik­ka vaalit meni jo. 

    Vastapain­ok­si vai­h­toe­htoisku­lu maat­alouden ja elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den noin 130 000 työ­paikkaa ker­rot­tuna työt­tömän vuosikus­tan­nuk­sel­la noin 21 000 euroa. Maat­alouden alasajos­ta seu­raa­va noin 3 Mil­jardin kus­tan­nus syö näkkileipäkasasi.

  79. Helsin­ki hoi älä jätä: En ole maat­alous­tukien ystävä mut­ta mikä on se real­isti­nen vaihtoehto?

    Real­isti­nen vai­h­toe­hto on ruuan var­muus­varas­tot. Rahat bud­jetis­sa voisi siirtää maat­lous­tu­ista var­muus­varas­toi­hin, san­o­taan vaik­ka, 30 vuo­den siir­tymäa­jas­sa. Jos keskimäärin siir­ret­täisi­in mil­jar­di vuodessa, 30 vuo­den päästä varas­tois­sa voisi olla jo ihan Chateau Briand ‑tasoista ruokaa. Maanvil­jeli­jöille voitaisi­in mak­saa toinen mil­jar­di vuodessa kor­vauk­sesksi rälssioikeuk­sien poistumisesta.

  80. Ja point­ti siis on että näin toimien suo­ma­laiset eivät kuolisi nälkään kri­isin sattues­sa. Bonuk­se­na pelaste­taisi­in vielä vesistöt ja muutenkin suo­jeltaisi­in luontoa.

    Mut­ta ei. Mielu­um­min eletään kuin siat pellossa. 🙂

  81. JuhoK:
    Vuo­sisadan kri­it­tisin poli­it­ti­nen kysymys on suh­tau­tu­mi­nen meneil­lään ole­vaan globaali­in ympäristökatas­trofi­in. Tässä suh­teessa useim­mat poli­it­tiset puolueemme Suomes­sa kuu­lu­vat samaan Busi­ness As Usu­al ‑kori­in, jos­sa ajatel­laan, että 1900-luvun ideoil­la voidaan ongelmit­ta jatkaa. Nähdäk­seni vain pari puoluet­ta (Vihreät, Vasem­mis­toli­it­to) kuu­lu­vat tässä jaos­sa maltil­liseen kestävän kehi­tyk­sen keskus­taan. Yksikään puolue ei ole johdon­mukainen ympäristöpuolue, joka uskaltaisi esimerkik­si tode­ta, että talouskasvus­ta on ympäristösy­istä luovut­ta­va lähtöko­htais­es­ti pysyvästi. Eikö suo­ma­lainen demokra­tia kaipaa kipeim­min juuri täl­laista puoluetta?

    Peukku tälle. Olisi jo aika hyväksyä se, että parhaan lpputu­lok­sen itsellemme ja tuleville sukupolville saamme hillisemäl­lä jatku­vaa luon­non kulut­tamisen kas­vat­tamista. Kaipaan täl­laista puoluetta.

  82. Pekka T.: Mis­tä tuo Vasem­mis­toli­it­to tähän tuli?

    Kaikil­la puolueil­la on enem­män tai vähem­män vihertäviä kohtia agen­dal­laan. Ei ole var­maankaan liioit­telua sanoa, että Vasem­mis­toli­it­to (“punav­ihreät”) ovat kakko­nen tämän asian julkises­sa korostamises­sa. Ehkä ovat enem­män cityvihrey­den puolel­la (lib­er­aalit arvot jne.) kuin luon­tovihrey­den puolel­la, joten pien­tä häm­minkiä hei­dän vihreyten­sä sävyis­sä on.

  83. Ahis­taa: Talouskasvul­la on keskeinen osa “ympäristön” suojelussa.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Talouskasvu, joka ruokkii mod­ernin teknolo­gian kehi­tys­tä, on äärim­mäisen olen­nainen tek­i­jä ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

    Minus­ta talouskasvun käsitet­tä käytetään nykyään enim­mäk­seen puo­lus­ta­maan luon­toa tuhoa­van kulu­tusjuh­lan jatku­mista, ja toisaal­ta sil­lä väl­tel­lään talouden kor­jaus­toimen­piteitä (= toiv­otaan että suuri talouskasvu tilisi ja söisi huo­maa­mat­tomasti pois velat, joi­ta olemme otta­neet liikaa).

    Tot­ta kai velko­jen takaisin­mak­su olisi help­poa, jos talous kas­vaisi rajat­ta, ja luon­toa olisi help­po suo­jel­la, jos elin­ta­son kasvua ylläpitäisi töpse­leistä tul­vi­va ilmainen sähkö ja kau­pas­ta haet­ta­vat hal­vat tavarat. Valitet­tavasti on vain nii­in, että tuo talouskasvu on juuri sitä samaa ihmisen toimin­nan volyymin kasvua, joka on nykyisetkin ongel­mat aiheuttanut.

    Vaik­ka kaik­ki eduskun­ta­puolueet, vihreät mukaan­lukien, van­no­vat talouskasvun hyödyl­lisy­den ja vält­tämät­tömyy­den nimi­in, minus­ta se pitäisi nykyisessä tilanteessa uno­htaa. Suurin osa talouskasvus­ta on luon­nolle haitallista sivu­vaiku­tusten­sa kaut­ta. Toimi­van talouden vaa­timuk­se­na talouskasvu on yhtä jär­jetön kuin jatku­vien palkanko­ro­tusten vaa­timus yksit­täisen työn­tek­i­jän kohdal­la. Omaa talout­ta pitää hoitaa niin, että se toimii myös sil­lon kun kasvua ei ole, tai se on negatiivista.

  84. Ahis­taa: Ihan pöty­puhet­ta, sori. 

    Jos suo­ma­laiset halut­taisi­in pitää leivän syr­jässä kiin­ni katas­trofin sattues­sa, sil­lä kolmel­la mil­jardil­la vuodessa, joka nyt menee mat­alous­tuki­in, voitasi­in kerätä aika nopeasti vuosikym­menten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän olisi aivan liiana järkevää. Sen sijaan maanvil­jeli­järälssille jae­taan tolkut­tomasti rahaa toim­intaan, joka lähin­nä tuhoaa ympäristöä – ja lop­puu melkein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten eletään kai MTK:ta haukkumalla.

    Ahis­taa: Ihan pöty­puhet­ta, sori. 

    Jos suo­ma­laiset halut­taisi­in pitää leivän syr­jässä kiin­ni katas­trofin sattues­sa, sil­lä kolmel­la mil­jardil­la vuodessa, joka nyt menee mat­alous­tuki­in, voitasi­in kerätä aika nopeasti vuosikym­menten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän olisi aivan liiana järkevää. Sen sijaan maanvil­jeli­järälssille jae­taan tolkut­tomasti rahaa toim­intaan, joka lähin­nä tuhoaa ympäristöä – ja lop­puu melkein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten eletään kai MTK:ta haukkumalla.

    Ahis­taa: Ihan pöty­puhet­ta, sori. 

    Jos suo­ma­laiset halut­taisi­in pitää leivän syr­jässä kiin­ni katas­trofin sattues­sa, sil­lä kolmel­la mil­jardil­la vuodessa, joka nyt menee mat­alous­tuki­in, voitasi­in kerätä aika nopeasti vuosikym­menten varmuusvarastot.

    Mut­ta ei. Sehän olisi aivan liiana järkevää. Sen sijaan maanvil­jeli­järälssille jae­taan tolkut­tomasti rahaa toim­intaan, joka lähin­nä tuhoaa ympäristöä – ja lop­puu melkein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten eletään kai MTK:ta haukkumalla 

    Ei maat­alous Suomes­sa kri­isin tullen polt­toainepu­laan pysähtyisi.

    Var­muus­varas­tois­sa on polt­toainet­ta noin 5–6 kuukaudek­si normiku­lu­tuk­sel­la. Kun yksi­tyi­nen henkilöau­toli­ikenne kiel­letään ja muu liikku­mi­nen vähe­nee ja öljyläm­mi­tys kiel­letään liiken­nepolt­toainei­ta riit­tää ehkä 3–4 vuodeksi.

    Siinä ajas­sa saata­neen kasaan tuotan­toketju, jos­sa kri­it­ti­nen liikenne ja maat­alous toimii biodieselillä.

    Lan­noit­tei­ta Suomes­sa on suun­nilleen yhden satokau­den tarpeisi­in, mut­ta rak­en­ta­mal­la lan­noitete­htai­ta ja Sok­li­in kai­vok­sen lan­noit­tei­ta riit­tää pitkään.

  85. Juho Laatu: Kaikil­la puolueil­la on enem­män tai vähem­män vihertäviä kohtia agen­dal­laan. Ei ole var­maankaan liioit­telua sanoa, että Vasem­mis­toli­it­to (“punav­ihreät”) ovat kakko­nen tämän asian julkises­sa korostamises­sa. Ehkä ovat enem­män cityvihrey­den puolel­la (lib­er­aalit arvot jne.) kuin luon­tovihrey­den puolel­la, joten pien­tä häm­minkiä hei­dän vihreyten­sä sävyis­sä on.

    Kaik­ki puolueet todel­lakin vihertävät nyky­isin hive­nen. Kaikissa puolueis­sa (no, perus­suo­ma­lai­sista en tiedä ketään) on yksit­täisiä ihmisiä, jot­ka tiedosta­vat ympäristöa­sioiden tärkey­den tänä päivänä.

    Silti myös Vasem­mis­toli­itossa val­lit­se­va oppi pain­ot­taa yli muiden arvo­jen talouskasvua. Kun esimerkik­si saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­t­a­mi­nen ja ekol­o­giset kysymyk­set ovat vas­takkain, saavute­tut edut voit­ta­vat. Tältä se ainakin sivullis­es­ta näyttää.

    Näin on myös muis­sa puolueis­sa, Vihreis­säkin. Toki Vihreis­sä, ehkä luon­nol­lis­es­ti, ympäristöasi­at saa­vat suurim­man painoarvon.

    Tämän takia en ole kovin kärkkäästi lait­ta­mas­sa puoluei­ta tässä suh­teessa parem­muusjärjestyk­seen. Olen­naisem­paa on, että jokaises­sa puolueessa ympäristöym­mär­rys laajenee.

  86. Juho Laatu:
    Minus­ta talouskasvun käsitet­tä käytetään nykyään enim­mäk­seen puo­lus­ta­maan luon­toa tuhoa­van kulu­tusjuh­lan jatku­mista, ja toisaal­ta sil­lä väl­tel­lään talouden kor­jaus­toimen­piteitä (= toiv­otaan että suuri talouskasvu tilisi ja söisi huo­maa­mat­tomasti pois velat, joi­ta olemme otta­neet liikaa).

    Juuri näin! Tämän takia en itsekään peräänku­u­lu­ta niinkään talouskasvua kuin järkevää talouden­hallintaa. Saa­han talouskin kas­vaa, jos se tekee sen ekol­o­gis­es­ti (yleen­sä ei tee).

    Tähän kitey­tyy ihmiskun­nan kohtalonkysymys, nyt kun olemme paisut­ta­neet ihmis­määrän ja luon­non resurssien hyö­dyn­tämisen kestokyvyn rajoille. Onko meil­lä kykyä oppia ymmärtämään, että talous voi kestävästi kas­vaa vain ympäristön sal­limis­sa puit­teis­sa? Ensin pitää varmis­taa ympäristön kestokyky ja sit­ten hoitaa talous kun­toon näis­sä rajoissa.

  87. Kasvu plus ulkois­vaiku­tusten säätelý voi pelas­taa ihmiskun­nan katas­tro­fil­ta. Mitään muu­ta tietä ei ole.

  88. Juho Laatu: Kaikil­la puolueil­la on enem­män tai vähem­män vihertäviä kohtia agen­dal­laan. Ei ole var­maankaan liioit­telua sanoa, että Vasem­mis­toli­it­to (“punav­ihreät”) ovat kakko­nen tämän asian julkises­sa korostamises­sa. Ehkä ovat enem­män cityvihrey­den puolel­la (lib­er­aalit arvot jne.) kuin luon­tovihrey­den puolel­la, joten pien­tä häm­minkiä hei­dän vihreyten­sä sävyis­sä on.

    Ain­oa oikea virheä on Linko­la. Muut ovat kusettajia.

  89. nak­ki: Kari ei ole niin pahasti ryvet­tynyt kuin Sin­nemä­ki, mut­ta on sil­läkin mies joka leimataan äkkiä isän kaut­ta kom­mu­nis­tik­si ja työn kaut­ta ter­ror­is­tik­si, ja sitä kaut­ta koko puolue. Sin­nemäk­i­hän koki kak­si hitjo­bia lehdis­töltä ennen vaale­ja, ensin 2011 teki lap­sia ital­ialaiselle punikkiter­ror­is­tille ja nyt esitet­ti­in yhä parikymp­pisek­si t‑paitaan pukeu­tu­vak­si sekoilijaksi.

    Vaik­ka seu­raan ja olen seu­ran­nut poli­ti­ikkaa ja sen uuti­soin­ti hyvinkin tiivi­isti jo vuosikau­sia en muista mitään Sin­nemä­keen tai hänen mieheen­sä kohdis­tunei­ta hyökkäyk­siä lehdis­tön suunnal­ta. Ylipäätän­sä Sin­nemäen tap­pi­oiden selit­tämi­nen lehdis­töl­lä haiskah­taa melkoisen vah­vasti Kem­in­maan keis­arin medi­an hallinta ‑kurssin tuotoksilta.

    Uskoisin, että val­taosa niistä poten­ti­aal­i­sista vihrei­den äänestäjistä, jot­ka vieras­ta­vat Sin­nemäkeä, epäilevät hänen kykyään riisua ide­olo­gialasin­sa tarvittaessa. 

    Karin osalta puhut­ta­neen hyvin pitkälti samas­ta asi­as­ta, joskin närästys­tä aiheut­ta­nee myös selvä V.Niinistön per­il­lisen ase­ma; toki täl­lainen parem­paan Kore­aan viit­taa­va per­imysjär­jestelmä ei tai­da olla vihreis­sä mitään uutta.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi sai itseasi­as­sa oikeu­den mak­saa “vuoris­to­tukea” siir­tymäkau­den ajan. Sen jäl­keen tämä oikeus on ostet­tu kalli­il­la mon­een kertaan.

    Kyl­lä sitä “vuoris­to­tukea”, LFA, mak­se­taan koko EU:n alueel­la jatku­vasti ilman siirtymäaikoja.

  91. Helsin­ki hoi älä jätä: Hieno graafi mut­ta pitää ottaa huomioon se että Tukhol­ma voi kas­vaa joka puolelta säteit­tän kun taas Helsin­ki on nie­mi ja merelle on kovin huono rakentaa. 

    Sinä sen ver­tailun Tukhol­maan aloitit. Helsin­gin ja Tukhol­man maanti­eteessä on toki ero­ja, mut­ta kaiken perus­teel­la näyt­täisi siltä, että näistä kahdes­ta kaupunkiseudus­ta juuri Tukhol­ma on kas­vanut keskit­tyneem­min ja Helsin­ki hajaan­tuneem­min. Kovin huonon ver­tailuko­hteen siis valitsit.

    Helsin­ki hoi älä jätä: Kuvas­ta näkee hyvin miten Helsin­gin kasvua olisi pitänyt itse asi­as­sa ohja­ta laa­jem­malle alueelle. 

    Siis tarkalleen ottaen miten kuvas­ta näkee, että “Helsin­gin kasvua olisi pitänyt ohja­ta laa­jem­malle alueelle”? Kenen olisi pitänyt ohja­ta? Mil­lä taval­la ohja­ta? Eikö esimerkik­si Kehä I:n sisäpuoliselle alueelle rak­en­tamista rajoite­ta jo nyt aivan riittävästi?

    Helsin­ki hoi älä jätä: Tuol­ta saa uusim­mat tiedot Tukhol­man kasvus­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/…/Fakta%20om%20Företagandet

    Link­ki ei toi­mi. Tutkiske­lin vähän kyseistä sivua, enkä löytänyt sieltä oikein mitään jut­tu­jasi puoltavaa todis­tu­saineis­toa. Sen sijaan sieltä löy­tyi esimerkik­si täl­laista keskit­tymistä puoltavaa statistiikkaa: 

    Uusia yri­tyk­siä rek­isteröidään eniten kaupunkiseudun ydi­nalueel­la: http://i.imgur.com/vV6tdfR.jpg

    Työl­lisyysaste on kehit­tynyt parhait­en kaupunkiseudun keskuskun­nas­sa: http://i.imgur.com/B7QUzFR.jpg

    Toim­i­tilo­jen vajaakäyt­töaste on pien­im­mil­lään keskus­tas­sa ja kan­takaupungis­sa, eli siel­lä sijait­seville toim­i­tiloille on selvästikin eniten kysyn­tää (suh­teessa tar­jon­taan): http://i.imgur.com/1m7uVNP.jpg

    Myös vuokrata­so­jen perus­teel­la juuri ydinkeskus­tan ja sen lähialuei­den kysyn­tä (suh­teessa tar­jon­taan) on suur­in­ta: http://i.imgur.com/wWKBOgM.jpg

    Jne. jne.

    Kuvankaap­pauk­set tästä rap­parista: http://www.stockholmbusinessregion.se/Global/About%20Us/Publikationer/Fakta%20om%20F%c3%b6retagandet%20i%20Stockholm%20-%20Statistik%20f%c3%b6r%202014.pdf

    Helsin­ki hoi älä jätä: Nack­an busi­ness park­it ovat noin 10 km matkan päässä Sergelin torista. Asuinaluei­ta sit­ten kauem­pana aina hienoon Salt­sjöbadeni­in asti.

    Nack­an busi­ness­park­it ovat 10 km päässä Sergelin torista, joten…? Onhan Helsin­gin seudul­lakin iso­ja työ­paik­ka-aluei­ta tuol­la etäisyy­del­lä keskus­tas­ta ja kauempanakin.

  92. max: Ei ihme, että kaik­ista kan­soista suo­ma­laiset lentävät eniten. Se on se toinen nenäliina. 

    Suo­ma­laiset matkus­ta­vat eniten, mut­ta pääosin koti­maas­sa eli esim. suku­lais­ten luokse tai kesämökille tms. Tästä voinee päätel­lä, että suku­laiset asu­vat kaukana, kun ei päiväseltään ehdi käy­dä, tai suo­ma­laisil­la on paljon kesämökkejä.

  93. max: Ei ihme, että kaik­ista kan­soista suo­ma­laiset lentävät eniten. 

    Suo­ma­laiset eivät lennä eniten, vaan matkus­ta­vat paljo muil­la keinoin (autol­la).

  94. Pekka T.: Olen­naisem­paa on, että jokaises­sa puolueessa ympäristöym­mär­rys laajenee.

    Vihreät keu­las­sa poli­itikot ovat jo havah­tuneet siihen, että luon­toa pitää suo­jel­la. Seu­raa­va tun­nustet­ta­va tosi­a­sia voisi olla se, että luon­non suo­jelem­i­nen ei sovi yhteen jatku­van kulut­tamisen kanssa. Muua­man retkeily­pol­un rak­en­tamisen, suurisilmäis­ten hyl­keen­poikas­ten suo­jelun ja muu­ta­man tuulimyl­lyn rak­en­tamisen jäl­keen mei­dän pitäisi myös rajoit­taa nyky­istä taloudel­lista toim­intaamme (ei siis lisätä vihreää kulu­tus­ta vaan vähen­tää mus­taa kulu­tus­ta). Vihrei­den pitäisi men­nä keulil­la, mut­ta talouskasvu tun­tuu kiin­nos­ta­van enemmän.

  95. Pekka T.: Tähän kitey­tyy ihmiskun­nan kohtalonkysymys, nyt kun olemme paisut­ta­neet ihmis­määrän ja luon­non resurssien hyö­dyn­tämisen kestokyvyn rajoille. Onko meil­lä kykyä oppia ymmärtämään, että talous voi kestävästi kas­vaa vain ympäristön sal­limis­sa puit­teis­sa? Ensin pitää varmis­taa ympäristön kestokyky ja sit­ten hoitaa talous kun­toon näis­sä rajoissa.

    Aivan. Sanois­in että talouden pitäisi oikeas­t­aan supis­tua (jos sitä mitataan sen läpi kulke­van mater­ian määräl­lä). Tämä ei rajoi­ta hek­istä kasvua, muu­ta viihtyvyyt­tä, eikä paljon dig­i­talout­takaan. Mut­ta luon­non rasit­teen kas­vat­tamisen soisi jo lop­pu­van (esim. suun­nitel­mat polt­taa met­sät läm­mök­si läm­pokeskuk­sil­la ja peit­tää maa uusil­la asun­noil­la ja ihmisilä).

  96. Pet­teri: Kun yksi­tyi­nen henkilöau­toli­ikenne kielletään

    Juu, kiel­letään liikku­mi­nen mielu­um­min kuin varaudu­taan nälkäkatastrofiin!

    En tiedä ketään asiantun­ti­jaa, joka väit­tisi maat­alous­tukien oleel­lis­es­ti paran­ta­van kri­isi­valmi­ut­ta. Toki väitet­tä pro­pa­gan­damielessä esitetään, onhan ilmainen raha kivaa ja sitä nyt puol­lus­te­taan moraalittomastikin.

    Jos nälkäkatas­trofi joskus iskee eikä var­muus­varas­to­ja ole vaan on luotet­tu “maanvil­je­lyn tuo­maan tur­vaan”, nau­reskel­laan sit­ten yhdessä viimeis­inä het­k­inä suo­ma­lais­ten type­r­yy­delle. Eikös joo? 

    No, mul­la on kahdessa paikas­sa kerät­tynä ruokaa itselle ja läheisille noin puolek­si vuodek­si, joten nau­reske­len vähän pidem­pään kuin ne, jot­ka hölmöyk­sis­sään luule­vat val­tion varautuneen nälkäkatastrofiin.

  97. Real­isti: Ain­oa oikea virheä on Linko­la. Muut ovat kusettajia.

    Ehkä voisi sanoa, että val­takun­nan poli­itikoista on vaikea löytää yhtään oikeaa vihreää. Onko ehdokkai­ta? Min­ulle ei tul­lut mieleen yhään, jon­ka uskoisin ole­van valmis vaikka­pa ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan vaa­timi­in muutoksiin.

  98. Talouakasvu ei ole luon­non­suo­jelun kannal­ta päämäärä sinän­sä vaan 

    -ensin­näkin inno­vati­ivi­su­u­den sivu­tuote. Inno­vaa­tioiden takia aurinkosähkö on halvem­paa kuin ben­sa aurinkoi­sis­sa mais­sa. https://www.bloomberg.com/news/articles/2016–04-06/wind-and-solar-are-crushing-fossil-fuels

    -Toisek­si talouskasvu luo sel­l­aisen elämän ja toivon, jon­ka ansios­ta esimerkik­si Kiinas­sa syn­tyvyys on 1,6 per nainen.

  99. Maat­alous on ihmiskun­nan suurin jäl­ki luon­nos­sa, mut­ta se ei ole suurin osa talouskasvusta.

    Me elämme kak­si­u­lot­teista elämää tämän pla­nee­tan pin­nal­la. Jos tavoit­teena on mak­si­moi­da villin luon­non määrä, niin täl­löin kyse on sen pin­ta-alan mak­si­moin­nista, jota ihmi­nen ei käytä.

    Luon­to­jär­jestöt ja ympäristöjär­jestöt eivät tätä ymmär­rä vaan ne vaa­ti­vat mm. luo­muhu­uhaa­ta, joka mak­si­moi ihmisen tarvit­se­man pin­ta-alan tehot­toma­l­la tuotannolla.

    Lisäk­si ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen on tässä mielessä hyvinkin type­r­ää, kos­ka uraanikai­vok­set mukaan luet­tuina ydin­voima vie hyvin vähän pinta-alaa.

    Talouskasvun vas­tus­ta­jat eivät selvästikään ymmär­rä, että mis­tä talouskasvu muo­dos­tuu, eivätkä sitä, että mitkä talouskasvun osat aiheut­ta­vat suurim­man vaiku­tuk­sen luontoon.

  100. Pekka T.:
    Jäin vielä pohti­maan sosialidemokraat­tien roo­lia. Hehän voisi­vat teo­ri­as­sa olla nyt kehi­tyk­sen kär­jessä, mut­ta he ovat itse halun­neet vali­ta toisin.

    Jos puolue on on men­neisyy­dessä saavut­tanut kaiken mitä voi kuvitel­la (kaik­ki suo­ma­laiset puolueet on jos­sain määrin demare­i­ta) niin vaikea hyväksyä, että sitä paljon muutet­taisi­in. Lois­ta­van his­to­ri­an vanki?

  101. Helsin­ki hoi älä jätä: Nyt men­nään siis jo viidessä Mil­jardis­sa maat­alouden kus­tan­nuk­sis­sa. Panok­set kovenevat vaik­ka vaalit meni jo. 

    Vastapain­ok­si vai­h­toe­htoisku­lu maat­alouden ja elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den noin 130 000 työ­paikkaa ker­rot­tuna työt­tömän vuosikus­tan­nuk­sel­la noin 21 000 euroa. Maat­alouden alasajos­ta seu­raa­va noin 3 Mil­jardin kus­tan­nus syö näkkileipäkasasi.

    Ei elin­tarvike­te­ol­lisu­us ole riip­pu­vainen koti­mais­es­ta raa­ka-aineesta. Muuten olisi ihan mah­do­ton yhtälö, että Jalosta­jal­ta tulisi ulos papu­ja ja riisiä sisältäviä valmis­ruokia. Kyl­lä suo­ma­lainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us osaa savus­taa nor­jalaista loh­ta ihan siinä kuin suo­ma­lais­takin. Ja sama kos­kee vil­jaa ja kaikkea muu­takin syötävää.

  102. Hohho­hhoi­jaa: Sinä sen ver­tailun Tukhol­maan aloitit. Helsin­gin ja Tukhol­man maanti­eteessä on toki ero­ja, mut­ta kaiken perus­teel­la näyt­täisi siltä, että näistä kahdes­ta kaupunkiseudus­ta juuri Tukhol­ma on kas­vanut keskit­tyneem­min ja Helsin­ki hajaan­tuneem­min. Kovin huonon ver­tailuko­hteen siis valitsit.

    No jos luit Osmon jutun tuos­ta yltä niin Tukhol­ma mainit­ti­in siinä, kun­nia siis hänelle. 

    Hohho­hhoi­jaa

    Siis tarkalleen ottaen miten kuvas­ta näkee, että “Helsin­gin kasvua olisi pitänyt ohja­ta laa­jem­malle alueelle”? Kenen olisi pitänyt ohja­ta? Mil­lä taval­la ohja­ta? Eikö esimerkik­si Kehä I:n sisäpuoliselle alueelle rak­en­tamista rajoite­ta jo nyt aivan riittävästi?

    Tukhol­mas­sa kun­tien väli­nen yhteistyö näyt­täisi toimi­van, tääl­lä taas suomi­taan toisia mil­lon metron rak­en­tamis­es­ta, mil­loin Nurmijärvi-ilmiöstä.

    Pelkästään kehä ykkösen sisään panos­t­a­mi­nen olisi toki fik­sua jos saataisi­in ratkaistua
    i) yri­tys­ten ja samal­la työ­paikko­jan määrän vähen­e­m­i­nen Helsingissä
    ii) Asun­to­jen astronomi­nen hin­tata­so joka johtaa laa­jaan yhteiskun­nan mak­samaan asumiseen

    Link­ki ei toi­mi. Tutkiske­lin vähän kyseistä sivua, enkä löytänyt sieltä oikein mitään jut­tu­jasi puoltavaa todis­tu­saineis­toa. Sen sijaan sieltä löy­tyi esimerkik­si täl­laista keskit­tymistä puoltavaa statistiikkaa: 

    Uusia yri­tyk­siä rek­isteröidään eniten kaupunkiseudun ydi­nalueel­la: http://i.imgur.com/vV6tdfR.jpg

    Työl­lisyysaste on kehit­tynyt parhait­en kaupunkiseudun keskuskun­nas­sa: http://i.imgur.com/B7QUzFR.jpg

    Toim­i­tilo­jen vajaakäyt­töaste on pien­im­mil­lään keskus­tas­sa ja kan­takaupungis­sa, eli siel­lä sijait­seville toim­i­tiloille on selvästikin eniten kysyn­tää (suh­teessa tar­jon­taan): http://i.imgur.com/1m7uVNP.jpg

    Myös vuokrata­so­jen perus­teel­la juuri ydinkeskus­tan ja sen lähialuei­den kysyn­tä (suh­teessa tar­jon­taan) on suur­in­ta: http://i.imgur.com/wWKBOgM.jpg

    Jne. jne.

    Toki kan­takaupun­gin toim­i­ti­lat on kysyt­tyjä, sama ilmiö on Helsingis­sä. Tukhol­mas­sa on vielä suh­teessa enem­män sen kokoisia ja ‑typ­pisiä yri­tyk­siä että niille ydinkeskus­ta on hyvä paikka. 

    Mut­ta Helsingis­sä yri­tys­ten määrä on vähen­emään päin. Kan­takaupun­gin toimis­to­ja ollaan muut­ta­mas­sa asun­noik­si joka nos­ta­nee ole­mas­saole­vien toimis­totilo­jen vuokria tai ker­too ainakin ylikapasiteetista. 

    Haaste tässä on saa­da yri­tyk­siä lisää ja nimeno­maan sel­l­aisia jot­ka työl­listävät enem­män kuin 1–4 henkilöä. Yri­tys­ten kasvus­sa näyt­tää ole­van iso ero maid­emme välil­lä. Ruot­si­in syn­tyy jatku­vasti uusia yri­tyk­siä luokkaan 200+ työn­tek­i­jää eli yri­tys­ten kasvulle on siel­lä parem­mat olta­vat. Siihen pitäisi pureutua kos­ka Helsin­gin kannal­takin olel­lista on että tääl­lä on työtä, ei vain asun­to­ja. Olkoon ne sit­ten keskus­tas­sa jos sitä niin hirveästi halutaan. 

    Hohho­hhoi­jaa

    Kuvankaap­pauk­set tästä rap­parista: http://www.stockholmbusinessregion.se/Global/About%20Us/Publikationer/Fakta%20om%20F%c3%b6retagandet%20i%20Stockholm%20-%20Statistik%20f%c3%b6r%202014.pdf

    Nack­an busi­ness­park­it ovat 10 km päässä Sergelin torista, joten…? Onhan Helsin­gin seudul­lakin iso­ja työ­paik­ka-aluei­ta tuol­la etäisyy­del­lä keskus­tas­ta ja kauempanakin.

    Toki näin mut­ta aikaisem­min esitet­ti­in että Nac­ka, tai parem­min sen osia, on viiden kilo­metrin päässä Tukhol­mas­ta joka toki pitää paikkansa mut­ta ei ole oikein rel­e­vant­tia tässä yhteydessä.

  103. Pis­ara-radan rak­en­t­a­mi­nen olisi enem­män kuin hyvä asia koko Suomelle. Lähili­iken­teen kap­a­siteet­ti lisään­ty­isi ja kauko­ju­nat mah­tu­isi­vat Helsin­gin asemalle.

    Juha Sip­ilän hal­li­tus pur­ki Pis­ara-radan rahoituk­sen ja varatut miljoonat suun­nataan hal­li­tuk­sen omi­in kärk­i­hankkeisi­in. Rahaa jae­taan muun muas­sa maakun­tia hyödyt­tävi­in biotaloushankkeisiin.

  104. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Talouskasvun vas­tus­ta­jat eivät selvästikään ymmär­rä, että mis­tä talouskasvu muo­dos­tuu, eivätkä sitä, että mitkä talouskasvun osat aiheut­ta­vat suurim­man vaiku­tuk­sen luontoon.

    Sanois­in vielä laa­jem­min: ylipäätään äärim­mäisen har­va meistä ymmärtää luon­non ja talouskasvun suhdet­ta. Tosi­asi­at ovat niin tylyjä, ja soti­vat monia itses­tään­selvänä pidet­tyjä oppe­jamme vas­taan, että har­va kyke­nee tai uskaltaa kat­soa niitä avoimesti.

    Mie­lenki­in­toinen on tuo ilmaisu “talouskasvun vas­tus­ta­ja”. Tuskin­pa kukaan näke­mys­tään noin määrit­telisi, sil­lä kyseiset ihmiset halun­nevat suo­jel­la luon­toa ja sitä kaut­ta ihmisenkin tule­vaisu­ut­ta. Suh­tau­tu­mi­nen talouskasvu­un on seu­raus, ei syy.

    Mie­lenki­in­toinen moraa­li­nen kysymys on sit­ten sekin, että onko ihmiskun­nal­la oikeus ottaa koko maa­pal­lo ja sen resurssit omaan käyt­töön­sä muun luon­non kus­tan­nuk­sel­la. Mikä ihmisessä on niin ylevää, että hänel­lä se oikeus olisi?

  105. Real­isti: Ain­oa oikea virheä on Linko­la. Muut ovat kusettajia.

    Linko­la elää juuri sil­lä taval­la, jol­la Suomen luon­nos­ta lop­puisi nopeasti syötävä eli kalas­ta­mal­la. Lisäk­si vielä moot­torikel­ka­lla käy verkoil­la. Ja ne kuhatkin on poika­sis­tu­tuk­sista peräisin.

    Suomen järvis­sä on hyvin vähän kalaa ver­rat­tuna mereen.

    Suomes­sa elet­ti­in tätä Linkolan elämää 1800-luvul­la ja vielä 1900-luvul­lakin. Sen seu­rauk­se­na Suomes­ta lop­pui niin kala kuin riis­takin. Eikä väestöä ollut kuin pari miljoonaa.

    Vielä hauskem­pia tapauk­sia ovat nämä “inkkar­it”, joiden mielestä mei­dän kaikkien pitäisi veis­tel­lä jousipyssyjä ja hillua pitkin met­siä man­aa­mas­sa henkiä ja ammuskel­la kau­ri­ita. Mut­ta kau­ri­ita riit­täisi kansalle alle viikoksi.

    Suo­ma­laiset syövät yli 400 000 000 kilo­gram­maa lihaa vuodessa. Suomen järvis­sä on bio­mas­saa kalo­jen muo­dos­sa alle kymme­nen pros­ent­tia tuos­ta. Kaik­ki Suomen met­sien riis­takin on alle kymme­nen pros­ent­tia tuosta.

    Toki täy­tyy muis­taa, että Linko­la kan­nat­taa kansan­murhia, joiden jäl­keen vain aidot usko­vaiset jäi­sivät eloon.

    Samaa sar­jaa ääri-islamin kanssa.

  106. Punav­ihreät eivät ole edes arvolib­er­aale­ja vaan kan­nat­ta­vat myös arvok­iel­to­ja, kuten kiel­toa nukkua päivisin ja käy­dä kau­pas­sa öisin, myy­dä sek­si­palvelui­ta tur­val­lis­es­ti bor­del­lis­sa, käyt­tää sanan­va­paut­ta, kan­taa aset­ta, vali­ta oma ammat­tin­sa, perus­taa mielipi­dele­hti, radiokana­va tai pam­flet­ti­paino ilman hel­vetin­moista sään­te­lyä tai vali­ta kiireisen ja rikkaan tai laiskan ja köy­hän elämän välil­lä ilman että val­tio kumoaa valin­nan vaiku­tuk­set tois­t­en rahoil­la. Hal­la-ahokin on melkein arvolib­er­aalimpi kuin punav­ihreät. Nuor­suo­ma­laiset kui­h­tu­i­v­at pois, kun alkoi­vat tar­jo­ta kaikkea kaikille ja aset­taa pääe­hdokkaik­seen ken­raale­ja ja lätkä­val­men­ta­jia sen sijaan, että oli­si­vat olleet selkeästi lib­er­aale­ja. Lib­er­taar­it eivät saa­neet minkään­laista ase­maa puolueessa ja lib­er­aalienkin ase­ma heikkeni. Nyt lib­er­al­is­mille olisi paljon enem­män kysyn­tää kuin sil­loin. Lib­er­aalipuolueessa on sille alku, jos vain tarpeek­si moni alkaa puhal­taa siihen hiileen. Olisi hyvä, jos samal­la vihreät ja kokoomus alka­isi­vat lib­er­al­isoitua, vaik­ka ovatkin jo nyt Rkp:n kanssa lib­er­aaleim­mat eduskun­ta­puolueet, kos­ka mitään kovin lib­er­aalia ei ole. Jopa Kanadan vasem­mis­to­lainen päämin­is­teri pesee men­nen tullen kaik­ki eduskun­ta­puolueet liberalismissa.

  107. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Maat­alous on ihmiskun­nan suurin jäl­ki luon­nos­sa, mut­ta se ei ole suurin osa talouskasvusta.

    Suomes­sa val­taosa pel­loista rai­vat­ti­in ennen kuin osat­ti­in mure­htia sitä, että rehe­vimpi­en luon­to­tyyp­pi­en osu­us näin väheni. Luon­to on tietenkin muut­tunut jonkin ver­ran, mut­ta tilanne on ollut jok­seenkin vakaa. Pel­tomaille vuo­sisato­jen myötä kehit­tyneen ekosys­teemin häviämi­nen on viime vuosi­na ollut ehkä suurem­pi luon­non­suo­jelulli­nen murhe kuin muun luon­non raivaami­nen pelloksi.

    Mut­ta Suomen talouskasvu tekee täl­lä het­kel­lä kyl­lä rumaa jälkeä Brasil­ias­sa, mis­sä sademet­sää rai­vataan hur­jaa tah­tia esim. pihvikar­jan tarpeisi­in, ja Bor­neossa, mis­sä viidakkoa jyrätään öljy­pal­muvil­jelmien tieltä. Bor­neon tilanne on ris­tiri­itainen, kos­ka viidakkoa hävitetään oikeas­t­aan vihreän aat­teen vuok­si — jot­ta uusi­u­tu­vien polt­toainei­den osu­ut­ta saadaan kas­vatet­tua. Ja lisäk­si suo­ma­laiset ovat olleet aika vah­vasti aja­mas­sa tätä “kehi­tys­tä” “eteen­päin”. Talouskasvu­tavoit­teemme (ja itseään vas­taan kään­tyneet vihreät kasvu­tavoit­teemme) ovat siis noil­la maini­tu­il­la seuduil­la varsin haitallisia.

    Me elämme kak­si­u­lot­teista elämää tämän pla­nee­tan pin­nal­la. Jos tavoit­teena on mak­si­moi­da villin luon­non määrä, niin täl­löin kyse on sen pin­ta-alan mak­si­moin­nista, jota ihmi­nen ei käytä.

    Täysin vil­liä luon­toakin on hyvä olla run­saasti. Mut­ta val­taosa luon­nos­ta / ekosys­teemistä elää ja tais­telee elin­voimas­taan niil­lä alueil­la, joil­la ihmi­nen ja muu luon­to elävät yhdessä tois­t­en­sa kanssa. Luon­toa ei voi säi­lyt­tää muu­ta­mana pienenä näytetilkkunana.

    Olen havain­nut sel­l­aisen ajat­te­lu­ta­van lev­iävän vihreis­sä, että Etelä-Suomen met­sät voisi val­jas­taa jatku­vaan hake­tuotan­toon Helsin­gin läm­mit­tämisek­si. Tämä sotii luon­toku­vaani vas­taan. Sen sijaan, että varat­taisi­in 10% maa-alas­ta suo­jelu­un, ja lop­ut teol­lisu­u­den raa­ka-ainelähteik­si, min­un mielestäni olisi parem­pi vara­ta 10% tiukkaan suo­jelu­un, 10% puh­taasti ihmisen tarpeisi­in, ja 80% sel­l­aiseen käyt­töön, jos­sa molem­mat voivat eri­no­maisen hyvin (= pehmeästi hoidet­tua met­sää jne.). Näin luon­to voisi säi­lyä elinvoimaisena.

    Luon­to­jär­jestöt ja ympäristöjär­jestöt eivät tätä ymmär­rä vaan ne vaa­ti­vat mm. luo­muhu­uhaa­ta, joka mak­si­moi ihmisen tarvit­se­man pin­ta-alan tehot­toma­l­la tuotannolla.

    Luo­mu on tosi­aan tehot­tomam­paa. Mut­ta toki veg­aan­it ansait­se­vat myös kun­ni­aa (ja met­sästäjätkin), kun syövät vähem­män pel­topin­ta-alaa vaa­tivia tuot­tei­ta. Teho­tuotan­non vaa­ti­man lan­noite­tuotan­non hait­tavaiku­tuk­setkin pitää tietenkin laskea mukaan yhtälöön. Ja sen poli­ti­ikan, että ihmisen tuot­ta­ma lan­ta huuhdel­laan nykyään viemärei­hin, pel­toon palaut­tamisen sijaan.

    Lisäk­si ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen on tässä mielessä hyvinkin type­r­ää, kos­ka uraanikai­vok­set mukaan luet­tuina ydin­voima vie hyvin vähän pinta-alaa.

    Ydnvoimal­la on omat hait­tansa. Mut­ta se poli­ti­ik­ka, että lisätään talouskasvua ja globaalin bio­tuo­taan­non määrää voi olla luon­nolle paljon tuhoisampaa.

    Talouskasvun vas­tus­ta­jat eivät selvästikään ymmär­rä, että mis­tä talouskasvu muo­dos­tuu, eivätkä sitä, että mitkä talouskasvun osat aiheut­ta­vat suurim­man vaiku­tuk­sen luontoon.

    Talouskasvun ongel­maa voi yrit­tää hah­mot­taa niin, että jos kaikkien maa­pal­lon tehtaiden tuotan­to kas­vate­taan kaksinker­taisek­si, myös niiden vaa­ti­mat raa­ka-ainevir­rat ja niiden tuot­ta­mat jäte­vir­rat kas­va­vat kaksinker­taisik­si. Tekni­ikan ja tuotan­non tehokku­u­den kehit­tyessä ker­roin voi toki olla hie­man pienem­pi kuin kak­si, mut­ta toisaal­ta tekni­ikan kehit­tymi­nen ja talouskasvun tavoit­telem­i­nen mah­dol­lis­taa myös kokon­aan uusien tehtaiden perustamisen.

    Talouskasvu pitäisi oikeas­t­aan jakaa kahdek­si kom­po­nen­tik­si. Toisel­la mitataan rasitet­ta luon­nolle (pin­ta-ala, raa­ka-aineet, jät­teet). Toinen har­mit­tomampi kom­po­nent­ti on ei-mate­ri­aa­li­nen talous, eli esimerkik­si henk­i­nen työ ja palve­lut, jot­ka eivät kulu­ta resursse­ja nor­maalia elämistä enem­pää. Yksinker­tainen talouskasvun kaa­supolki­men painami­nen tuot­taa kasvua erit­telemät­tömästi molem­mil­la sek­tor­eil­la. Täl­laista kaa­supolki­men painamista voi pitää vas­tu­ut­tomana. Vihreänkin kaa­supolki­men painami­nen voi tuot­taa Bor­neon kalta­sia ongelmia.

    Pitää myös kysyä, mik­si mate­ri­aa­li­nen talouskasvu olisi vält­tämätön­tä? Emmekö voisi elää onnel­lisem­min myös entisen tasoisin rasit­tein luon­nolle, tai niitä samal­la pienen­tämäl­lä. Minä voisin lop­ua jois­tain mate­ri­aal­i­sista eduista, jos se pelas­taisi palan luon­toa (esimerkkinä vaikka­pa lisää veroa fos­si­il­isille polttoaineille).

  108. Tatu Ahpo­nen:
    http://blogit.kansanuutiset.fi/ahpoinvointia/osmo-soininvaara-ja-piilottelevan-korpikommunistin-mysteeri

    Ihan hyvä blogikir­joi­tus. Epäilen että suurin OS:n näkemä mys­teeri muo­dos­tuu siitä, että hän olet­taa city­punav­ihrei­den toivo­van Helsin­gin ylösajoa ja vas­taavasti Lapin alasajoa, ja kor­pikom­mu­nistien jotain päin­vas­taista (tietenkin maustet­tuna pimeässä elänei­den ihmis­ten muil­la mah­dol­lisi­la per­vers­seil­lä epä-lib­er­aaleil­la ajatuk­sil­la, joiden ole­mas­saolon kai kir­joituk­ses­sasi kumosit 🙂 ).

    1. Min­un koke­muk­seni pohjoi­sista vasem­mis­toli­it­to­laista, vaik­ka Raa­hen met­al­lim­iehistä, on saanut min­ut ajat­tele­maan, ettei arvolibarelis­mi oikein kuki siel­lä. Toki löy­tyy vas­taes­imerkke­jä, kuten suuresti arvosta­mani Ris­to Kallikorinne.

  109. Ville: Suo­ma­laiset eivät lennä eniten, vaan matkus­ta­vat paljo muil­la keinoin (autol­la).

    En minäkään usko että suo­ma­laiset lentäi­sivät eniten, kos­ka sen tekevät var­maan USAlaiset, mut­ta suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki kaikenkaikki­aan on ainakin Euroopan suurimpia.

  110. Pet­teri: Ei maat­alous Suomes­sa kri­isin tullen polt­toainepu­laan pysähtyisi.
    Var­muus­varas­tois­sa on polt­toainet­ta noin 5–6 kuukaudek­si normiku­lu­tuk­sel­la. Kun yksi­tyi­nen henkilöau­toli­ikenne kiel­letään ja muu liikku­mi­nen vähe­nee ja öljyläm­mi­tys kiel­letään liiken­nepolt­toainei­ta riit­tää ehkä 3–4 vuodeksi.

    Liian opti­mistista, maat­alous ja armei­ja kulut­ta­vat dieseliä, joten ei var­muus­varas­toista ole tuo­ta hyö­tyä, kun osa on bensiiniä.

    Logis­ti­ik­ka ja tehtaat vaa­ti­vat omat tarpeen­sa , joten maanvil­je­ly on ahtaalla

    Nykyaikainen yhteiskun­ta ei toi­mi ilman läh­es täy­del­listä polt­toaine­huoltoa ja sähköntuotantoa

    Niin­pä voimalaitok­set, öljysäil­iöt , öljyn­jalaosta­mot ovat ensim­mäisiä hyökkäysko­htei­ta, Venäjäl­lä on vielä suurem­pia pom­me­ja kuin USAl­la, joten kalliosäil­iötkään eivät ole turvassa

    Suo­mi kylme­nee muu­ta­mas­sa päivässä, koris­te­takoil­la ei talo­ja läm­mitetä ja ilman sähköä ei mikään toimi.Tehtaat ja liikenne pistävät pil­lit pus­si­in, Utsjoelta ei maitoa kul­jete­ta Oulu­un eikä Oulus­ta mihinkään

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un koke­muk­seni pohjoi­sista vasem­mis­toli­it­to­laista, vaik­ka Raa­hen met­al­lim­iehistä, on saanut min­ut ajat­tele­maan, ettei arvolibarelis­mi oikein kuki siellä.

    Jep, ei kyl­lä kuki. Ihan näin per­stun­tu­mal­la veikkaisin, että lisäk­si vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­jat Pohjois-Suomes­sa ovat keskimääräistä van­hempia kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa. 

    Se näkyy myös asenteissa.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un koke­muk­seni pohjoi­sista vasem­mis­toli­it­to­laista, vaik­ka Raa­hen met­al­lim­iehistä, on saanut min­ut ajat­tele­maan, ettei arvolibarelis­mi oikein kuki siel­lä. Toki löy­tyy vas­taes­imerkke­jä, kuten suuresti arvosta­mani Ris­to Kallikorinne.

    Ajat muut­tuvat ja nykyään Raa­hen met­al­lim­iehetkin ovat lestadiolaisia.

    Tosin heistäkin on lib­er­al­is­mi kaukana

    Toki Siu­vatit ovat vielä mukana poli­ti­ikas­sa , mut­ta eläkeläisinä

    Keskus­ta ja lestat jyl­läävät sielläkin

  113. Mil­loin tämä koke­mus on saatu? Kuten mainitsin blogikir­joituk­ses­sa, Hesarin vaa­likone­ana­lyysi näyt­tää, että harv­inaisen suuri yksimielisyys val­lit­see myös useis­sa ns. arvolib­er­aaleis­sa kysymyksissä.

  114. Omavaraisu­us ei ole sama asia kuin var­muus­varas­tot. Kaupunki­laisille raha tulee automaatista. Leipä tulee kau­pan­hyl­lyltä, mut­ta koulu­tuskaan ei näytä tuo­van maalaisjärkeä! Suomen ver­taamisen Ruot­si­in lopetin Gbg:ssa noin 48vuotta sit­ten, työsken­nel­lessäni siel­lä telakalla.

  115. Pekka Lihavainen: Omavaraisu­us ei ole sama asia kuin varmuusvarastot. 

    Tarvet­ta omavaraisu­u­teen kuitenkin perustel­laan usein huolto­var­muudel­la, minkä vuok­si on ihan järkevää ver­tail­la, mitkä ovat var­muus­varas­to­jen kus­tan­nuk­set ver­sus omavaraisu­u­den ylläpi­to ja/tai omavaraisu­u­den valmi­u­den ylläpi­to. Ei nor­maali­olois­sa ole tarvet­ta olla omavarainen, eikä erikoisolois­sakaan kuin vain tärkeimpi­en asioiden osalta. Kri­isi­olois­sa on myös mah­dol­lista sään­nöstel­lä kulutusta.

    1. Suomen pel­toalas­ta 70 % (noin) on lihan­tuotan­non käytössä. Kri­isi­aikoina syödään ensin pois eläimet ja sit­ten ale­taan syödä niiden ruokaa. Puo­let nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää hyvin kasvi­s­pain­ot­teiseen elin­tarvikeo­mavaraisu­u­teen kriisiaikoina.

  116. R.Silfverberg: En minäkään usko että suo­ma­laiset lentäi­sivät eniten, kos­ka sen tekevät var­maan USAlaiset, mut­ta suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki kaikenkaikki­aan on ainakin Euroopan suurimpia. 

    Löysin tämän tilas­ton.
    Hie­man yllät­täen esim. Virossa hiil­i­jalan­jäl­ki on melkein kaksinker­tainen Suomeen ver­rat­tuna. Esim. Ruot­si, Bel­gia ja Iso-Bri­tan­nia ovat har­vo­ja, jois­sa hiil­i­jalan­jäl­ki per capi­ta on 1960-luku­un ver­rat­tuna pienentynyt.

  117. Lau­ri Kumpu­lainen: Toki täy­tyy muis­taa, että Linko­la kan­nat­taa kansan­murhia, joiden jäl­keen vain aidot usko­vaiset jäi­sivät eloon.

    Linko­la myös vas­tusti ihmis­ten pitämistä elos­sa lääkkeil­lä, kunnes itse diag­nosoiti­in sydän­tautisek­si. Mut­ta ei Linko­la mikään täysi pelle ole. Ihan hyvä, että löy­tyy ihmisiä, jot­ka jak­sa­vat tar­poa umpi­hanges­sa. Kirkas­taa ajat­telua järke­vis­sä piireissä.

  118. Peter: Ei elin­tarvike­te­ol­lisu­us ole riip­pu­vainen koti­mais­es­ta raa­ka-aineesta. Muuten olisi ihan mah­do­ton yhtälö, että Jalosta­jal­ta tulisi ulos papu­ja ja riisiä sisältäviä valmis­ruokia. Kyl­lä suo­ma­lainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us osaa savus­taa nor­jalaista loh­ta ihan siinä kuin suo­ma­lais­takin. Ja sama kos­kee vil­jaa ja kaikkea muu­takin syötävää.

    Tiedä mikä on riip­pu­vaisu­u­den määritelmä mut­ta 85% on melko paljon mil­lä mit­tar­il­la tahansa: 

    “Elin­tarvike­te­ol­lisu­us työl­listää noin 33 000 henkilöä ja toimi­paikko­ja on noin 2000. Teol­lisu­udessa käyte­ty­istä raa­ka-aineista 85 pros­ent­tia on kotimaisia.”

    https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarviketeollisuus-suomessa

  119. Ahis­taa: Juu, kiel­letään liikku­mi­nen mielu­um­min kuin varaudu­taan nälkäkatastrofiin!

    En tiedä ketään asiantun­ti­jaa, joka väit­tisi maat­alous­tukien oleel­lis­es­ti paran­ta­van kri­isi­valmi­ut­ta. Toki väitet­tä pro­pa­gan­damielessä esitetään, onhan ilmainen raha kivaa ja sitä nyt puol­lus­te­taan moraalittomastikin.

    Jos nälkäkatas­trofi joskus iskee eikä var­muus­varas­to­ja ole vaan on luotet­tu “maanvil­je­lyn tuo­maan tur­vaan”, nau­reskel­laan sit­ten yhdessä viimeis­inä het­k­inä suo­ma­lais­ten type­r­yy­delle. Eikös joo? 

    No, mul­la on kahdessa paikas­sa kerät­tynä ruokaa itselle ja läheisille noin puolek­si vuodek­si, joten nau­reske­len vähän pidem­pään kuin ne, jot­ka hölmöyk­sis­sään luule­vat val­tion varautuneen nälkäkatastrofiin.

    Val­tion varas­tois­sa on vil­jaa puolen vuo­den tarpeik­si. Määrä supis­tet­ti­in jokin aika sit­ten 12 kk — > 6 kk mut­ta merk­it on ilmas­sa että koh­ta men­nään takaisin vuo­den varastoihin. 

    Ja kun huolto­var­muus ei vaiku­ta tutul­ta niin tuol­ta lisää tietoa: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/alkutuotantopooli/

  120. Jos pohjoises­sa on arvolib­er­aale­ja ihmisä, mitä puoluet­ta he äänestävät? Eivät ehkä keskus­taa, kos­ka siel­lä jyl­läävät mm. lesta­di­o­laiset. Vihreät ovat olleet pohjoises­sa aika pieni voima. Vasem­mis­toli­it­to voisi olla aika yleinen ratkaisu.

    On siis mah­dol­lista, että pohjoises­sa vasem­mis­toli­itol­la on suh­teel­lisen paljon arvolib­er­aale­ja kan­nat­ta­jia (taval­lis­ten perus­du­unarei­den lisäksi).

  121. Helsin­ki hoi älä jätä: [Elintarvike]teollisuudessa käyte­ty­istä raa­ka-aineista 85 pros­ent­tia on kotimaisia

    Elin­tarvike­markki­noiden koti­maisu­usaste on heikom­pi, suu­ru­us­lu­okkaa 70 %. Mie­lenki­in­toista on, että merkit­tävin tuon­ti­tuoteryh­mä ovat kasvin­suo­jelu­aineet, puhdis­tus- ja desin­fioin­ti­aineet. Huolto­var­muu­den paran­tamisek­si pitäisi tarvit­taisi­in koti­maisia kemikaalitehtaita. 😉

  122. Ahis­taa: No, mul­la on kahdessa paikas­sa kerät­tynä ruokaa itselle ja läheisille noin puolek­si vuodek­si, joten nau­reske­len vähän pidem­pään kuin ne, jot­ka hölmöyk­sis­sään luule­vat val­tion varautuneen nälkäkatastrofiin.

    Älä uno­h­da riit­tävää varas­toa piikki­lankaa, ampuma-asei­ta ja ‑tarvikkei­ta yms. tarpei­ta nälkäis­ten kuokkavieraiden karkot­tamisek­si. Muuten nau­reskelu saat­taa jäädä lyhytaikaiseksi.

  123. Helsin­ki hoi älä jätä: Ja kun huolto­var­muus ei vaiku­ta tutul­ta niin tuol­ta lisää tietoa: 

    Jeps, sieltä vaan luke­maan, jos ei ole tut­tu aihe kuten ei näy olevan.

    Mun point­ti on nyt yhdek­sän­nen ker­ran: 2–3 mil­jardin maat­aloustuet takaa­vat omavaraisu­u­den yhtä hyvin kuin pääsiäi­nen ikuisen elämän. Jos muu­ta väit­tää on MTK:lla töissä.

    Var­muus­varas­to­ja ei kerätä riit­tävästi Piste.

    Otet­taisi­in oppia Ruotsista.

    Jos vaimo antaisi luvan, keräisin ruokaa vielä tuhat kiloa lisää. Mut­ta kun ker­ran hal­li­tus määrää toisin, men­nään tuol­la puolen vuo­den reservillä.

  124. Osmo Soin­in­vaara:
    Puo­let nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää hyvin kasvi­s­pain­ot­teiseen elin­tarvikeo­mavaraisu­u­teen kriisiaikoina. 

    Eli toden­näköis­es­ti koko nykyi­nen pel­toala riit­tää luomuviljelyssä.

  125. Ahis­taa: Real­isti­nen vai­h­toe­hto on ruuan var­muus­varas­tot. Rahat bud­jetis­sa voisi siirtää maat­lous­tu­ista var­muus­varas­toi­hin, san­o­taan vaik­ka, 30 vuo­den siir­tymäa­jas­sa. Jos keskimäärin siir­ret­täisi­in mil­jar­di vuodessa, 30 vuo­den päästä varas­tois­sa voisi olla jo ihan Chateau Briand ‑tasoista ruokaa. Maanvil­jeli­jöille voitaisi­in mak­saa toinen mil­jar­di vuodessa kor­vauk­sesksi rälssioikeuk­sien poistumisesta.

    Kiva­han sitä on sit­ten syödä 30 vuot­ta van­haa Chateau Briandia.

    Mut­ta haaste on maat­alouden alasajo ja siitä + elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ahdin­gos­ta tule­vat 130 000 työtön­tä joista 20k työt­tömän vuosiku­l­ul­la tulee reilu 2 Mrd euroa. Maaseudun laa­ja kur­jis­tu­mi­nen lisää kulua vielä 2–3 — kertaiseksi.

  126. Ahis­taa: Jeps, sieltä vaan luke­maan, jos ei ole tut­tu aihe kuten ei näy olevan.

    Mun point­ti on nyt yhdek­sän­nen ker­ran: 2–3 mil­jardin maat­aloustuet takaa­vat omavaraisu­u­den yhtä hyvin kuin pääsiäi­nen ikuisen elämän. Jos muu­ta väit­tää on MTK:lla töissä.

    Var­muus­varas­to­ja ei kerätä riit­tävästi Piste.

    Otet­taisi­in oppia Ruotsista.

    Jos vaimo antaisi luvan, keräisin ruokaa vielä tuhat kiloa lisää. Mut­ta kun ker­ran hal­li­tus määrää toisin, men­nään tuol­la puolen vuo­den reservillä.

    Jaa. Ajatel­laan­pa. Kah­den vuo­den kri­isi. Ei omaa maataloutta. 

    tai

    Kah­den vuo­den kri­isi. Oma maataloustuotanto. 

    Ei ne minus­ta ihan samal­la viival­la ole vaik­ka kuin­ka olisi kerät­ty ton­nikalaa nurkkiin.

  127. Helsin­ki hoi älä jätä: Jaa. Ajatel­laan­pa. Kah­den vuo­den kri­isi. Ei omaa maataloutta.
    tai
    Kah­den vuo­den kri­isi. Oma maataloustuotanto.
    Ei ne minus­ta ihan samal­la viival­la ole vaik­ka kuin­ka olisi kerät­ty ton­nikalaa nurkkiin.

    Mik­si ei olisi omaa maataloutta? 

    Sori vaan, mut­ta ihan järjetöntä. 

    Eikö vain voisi myön­tää, että nykysys­tee­mis­sä kuol­laan nälkään, jos vaik­ka super­tulivuori räjähtää Ital­ias­sa. Mikä ihme syy on kielltää ilmi­selvä totu­us? Kepu?

    Ton­nikala on ihan hyvää, mut­ta hengis­sä pysyäk­seen pitää suun­nitel­la parem­mat safkat.

  128. Helsin­ki hoi älä jätä: Jaa. Ajatel­laan­pa. Kah­den vuo­den kri­isi. Ei omaa maataloutta. 

    tai

    Kah­den vuo­den kri­isi. Oma maataloustuotanto. 

    Ei ne minus­ta ihan samal­la viival­la ole vaik­ka kuin­ka olisi kerät­ty ton­nikalaa nurkkiin.

    Ei kukaan tai­da tuo­ta kyseenalais­taa. Kyseenalais­te­taan vaan, että kan­nat­taako mak­saa 2–3 mil­jar­dia siitä sen sijaan, että vaik­ka ostet­taisi­in säkil­lisiä riise­jä / jotain muu­ta hyvin säi­lyvää muonaa.

  129. Helsin­ki hoi älä jätä: Kiva­han sitä on sit­ten syödä 30 vuot­ta van­haa Chateau Briandia.
    Mut­ta haaste on maat­alouden alasajo ja siitä + elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ahdin­gos­ta tule­vat 130 000 työtön­tä joista 20k työt­tömän vuosiku­l­ul­la tulee reilu 2 Mrd euroa. Maaseudun laa­ja kur­jis­tu­mi­nen lisää kulua vielä 2–3 – kertaiseksi.

    Sik­si ehdotin 30 vuo­den siir­tymäkaut­ta. Joskus tämän jär­jet­tömy­den pitää loppua.

    Muun höpö­tyk­sen jätän omaan arvoonsa.

  130. tcrown: Älä uno­h­da riit­tävää varas­toa piikki­lankaa, ampuma-asei­ta ja ‑tarvikkei­ta yms. tarpei­ta nälkäis­ten kuokkavieraiden karkot­tamisek­si. Muuten nau­reskelu saat­taa jäädä lyhytaikaiseksi.

    Jeps, juuri niin. Haulikko ja kak­si kivääriä.

  131. Helsin­ki hoi älä jätä: Tiedä mikä on riip­pu­vaisu­u­den määritelmä mut­ta 85% on melko paljon mil­lä mit­tar­il­la tahansa: 

    “Elin­tarvike­te­ol­lisu­us työl­listää noin 33 000 henkilöä ja toimi­paikko­ja on noin 2000. Teol­lisu­udessa käyte­ty­istä raa­ka-aineista 85 pros­ent­tia on kotimaisia.”

    https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarviketeollisuus-suomessa

    Toki koti­maista raa­ka-ainet­ta kan­nat­taa käyt­tää kun sitä kalli­il­la kas­vate­taan ja sitä kansa tykkää ostaa. Jopa Venäjän kansa. Mut­ta kyl­lä elin­tarvike­te­ol­lisu­us toimisi yhtä hyvin tuon­til­i­han ja ‑vil­jankin varas­sa. Eli on yksinker­tais­es­ti väärin tode­ta, että maat­alous­tukien lopet­ta­mi­nen tap­paisi maati­lat ja sitä kaut­ta lopet­taisi kaiken elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den Suomes­ta. Meil­lä jaloste­taan öljyäkin, vaik­ka ei paljon öljylähteitä olekaan.

  132. Helsin­ki hoi älä jätä: Jaa. Ajatel­laan­pa. Kah­den vuo­den kri­isi. Ei omaa maataloutta.
    tai
    Kah­den vuo­den kri­isi. Oma maataloustuotanto.
    Ei ne minus­ta ihan samal­la viival­la ole vaik­ka kuin­ka olisi kerät­ty ton­nikalaa nurkkiin.

    Maat­alout­ta ei ole kum­mas­sakaan vai­h­toe­hdos­sa, jos käy­dään sotaa

    Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen pel­toalas­ta 70 % (noin) on lihan­tuotan­non käytössä. Kri­isi­aikoina syödään ensin pois eläimet ja sit­ten ale­taan syödä niiden ruokaa. Puo­let nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää hyvin kasvi­s­pain­ot­teiseen elin­tarvikeo­mavaraisu­u­teen kriisiaikoina.

  133. Real­isti: Ain­oa oikea virheä on Linko­la. Muut ovat kusettajia.

    Täy­ty­isi olla ker­ras­saan ahdas määrit­te­ly vihrey­delle, jot­ta tämä pitäisi paikkansa. Toisaal­ta on kyl­lä tot­ta, että kovin har­va osaa ja uskaltaa kat­soa ympäristöön liit­tyviä tosi­a­sioi­ta silmät auki.

    Joku toinen tuol­la kir­joit­ti, ettei Linko­la ole mikään täysi pelle. No ei todel­lakaan ole, ei ollenkaan. On help­po väheksyä liian pelot­ta­vat ajatuk­set leimaa­mal­la ne pelleilyk­si, mut­ta kuka­pa osaisi argu­men­toi­da Linkolan teesit nurin? 

    Linko­la on tin­kimätön ajat­teli­ja, jota mei­dän kyl­lä kan­nat­taisi kuun­nel­la. Sitä en tiedä sanoa mis­sä määrin hän on oike­as­sa, mut­ta tun­tuu siltä että huolestut­tavas­sa määrin. 

    Toisaal­ta Linko­las­ta on san­ot­tu, että hän on parem­pi häly­tyskel­lo­jen soit­ta­jana kuin toimi­van pelas­tus­su­un­nitel­man laati­jana, mikä saat­taa sekin pitää paikkansa.

  134. Juho Laatu: Ehkä voisi sanoa, että val­takun­nan poli­itikoista on vaikea löytää yhtään oikeaa vihreää. Onko ehdokkai­ta? Min­ulle ei tul­lut mieleen yhään, jon­ka uskoisin ole­van valmis vaikka­pa ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan vaa­timi­in muutoksiin.

    Ongel­ma lie­nee siinä, että tuo­ma­l­la esi­in ilmas­ton­muu­tok­sen tarvit­se­mat muu­tok­set, ei tule val­i­tuk­si päät­täjäk­si. Tai ken­ties vielä yksit­täiselle henkilölle se saat­taisi onnis­tua — sen ver­ran tiedostamista äänestäjis­sä ehkä jo löy­tyy — mut­ta puolueelle se olisi tuhon tie. Sik­sipä kai vihreätkin pitävät näistä asioista hillit­tyä ään­tä ja keskit­tyvät sosiaalipuoleen.

    Toisaal­ta yleinen tietoisu­us lisään­tyy pikku hil­jaa. Esimerkik­si Erk­ki Tuomio­ja kir­joit­ti juuri blo­gis­saan, että yht­enä “keskeisenä asiana näen koko ihmiskun­nan tule­vaisu­ut­ta uhkaa­van ekol­o­gis­es­ti, sosi­aalis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kestämät­tömän kehi­tyk­sen kään­tämisen kestävälle uralle”. Älykkäim­mät poli­itikot siis kyl­lä näkevät, mut­ta hei­dänkin äänen­sä hukkuu kaiken vähem­män tärkeän joukkoon.

    Voi myös kysyä mik­si edel­lä mainit­tua on vaikea nähdä Tuomio­jan tai Sosialidemokraat­tien toiminnassa?

  135. Helsin­ki hoi älä jätä: Jaa. Ajatel­laan­pa. Kah­den vuo­den kri­isi. Ei omaa maataloutta. 

    tai

    Kah­den vuo­den kri­isi. Oma maataloustuotanto. 

    Jos maat­alouden kansalli­nen tuki ja muut vir­i­tyk­set lopete­taan, niil­lä rahoilla:

    1) kerätään hel­posti kah­den vuo­den varastot
    2) jär­jestetään reserviläisyy­teen perus­tu­va omavarais­tuotan­to suurem­pia kri­ise­jä varten

    Kahdessa vuodessa voidaan ajaa naf­tali­inis­sa ole­vat trak­torit ulos varas­toista ja ottaa kesan­nol­la ole­vat pel­lot käyt­töön. Kos­ka mei­dän kent­täarmei­jam­mekaan ei koko aikaa hiihtele sodan ajan kokoon­panos­sa itära­jal­la, en kek­si yhtään syytä mik­si mei­dän maat­alous­tuot­ta­jien pitäisi ylläpitää koko aikaa täyt­tä tuotantoa.

    Mut­ta hei, nyt siir­ryt­ti­in argu­men­taa­tios­sa huolto­var­muud­es­ta tuo­hon “se tulee niin kalliiksi”-kohtaan.

    Sen jäl­keen, kun osoite­taan että nykyi­nen maat­alous­tuotan­to on kalli­im­paa kuin tuot­ta­jien työt­tömyys, siir­ry­täänkin yhtä suju­vasti “pide­tään koko suo­mi asuttuna”-argumenttiin ja siitä palataa huoltovarmuuteen.

    (tämä maat­alousar­gu­ment­tien evoluu­tio on nähty jo mon­ta ker­taa täl­läkin blogilla:
    huolto­var­muus -> työt­tämyy­den taloudel­liset vaiku­tuk­set -> pide­tään koko Suo­mi asut­tuna -> no oikeas­t­aan ne rahat nyt vaan kuu­luu meille -> huolto­var­muus jne…)

  136. Pekka T.: On help­po väheksyä liian pelot­ta­vat ajatuk­set leimaa­mal­la ne pelleilyk­si, mut­ta kuka­pa osaisi argu­men­toi­da Linkolan teesit nurin?

    Luki­o­lainen? Linkolan argu­men­taa­tio on aika luoka­ton­ta. Hän olisi voin­ut lukea enem­män ja kalas­taa vähem­män. Sit­ten olisi voin­ut syn­tyä tek­stiä, joka ei ole lapselisen hel­posti kumottavissa.

  137. Pekka T.: Ongel­ma lie­nee siinä, että tuo­ma­l­la esi­in ilmas­ton­muu­tok­sen tarvit­se­mat muu­tok­set, ei tule val­i­tuk­si päät­täjäk­si. Tai ken­ties vielä yksit­täiselle henkilölle se saat­taisi onnis­tua – sen ver­ran tiedostamista äänestäjis­sä ehkä jo löy­tyy – mut­ta puolueelle se olisi tuhon tie. Sik­sipä kai vihreätkin pitävät näistä asioista hillit­tyä ään­tä ja keskit­tyvät sosiaalipuoleen. 

    Maa­pal­lon tuhoami­nen onnis­tuu yhtä hel­posti sekä taloudel­lisen kasvun että alaku­lon val­lites­sa. Näistä kan­nat­taa vali­ta taloudelli­nen kasvu. Mut­ta se mitä yksikään puolue ei vielä ole onnis­tunut lanseer­aa­maan kan­nat­tavasti (tai siis kan­nat­ta­jal­lisuuten­sa säi­lyt­täen tai sitä kas­vat­taen) on että yksit­täis­ten kansalais­ten tulisi luop­ua ‑useista- (mut­ta ei toki kaik­ista, eihän edes Linko­la) ain­utk­er­taisen elämän­sä ain­utk­er­tai­sista koke­muk­sista. Se on kyn­nyskysymys. Jätän mah­dol­lisu­u­den että meil­lä on jokin piiloan­ti­he­do­nisti­nen puolue. Ainakin meil­lä on valean­ti­he­do­nis­tisia puolueita.

  138. Ville: Tarvet­ta omavaraisu­u­teen kuitenkin perustel­laan usein huolto­var­muudel­la, minkä vuok­si on ihan järkevää ver­tail­la, mitkä ovat var­muus­varas­to­jen kus­tan­nuk­set ver­sus omavaraisu­u­den ylläpi­to ja/tai omavaraisu­u­den valmi­u­den ylläpi­to. Ei nor­maali­olois­sa ole tarvet­ta olla omavarainen, eikä erikoisolois­sakaan kuin vain tärkeimpi­en asioiden osalta. Kri­isi­olois­sa on myös mah­dol­lista sään­nöstel­lä kulutusta.

  139. Pekka T.: Linko­la on tin­kimätön ajat­teli­ja, jota mei­dän kyl­lä kan­nat­taisi kuunnella. 

    Kun en ole oikein ymmärtänyt, mikä niis­sä Linkolan ajatuk­sis­sa on niin hyvää, niin voisitko nyt yksilöidä muu­ta­man lois­tokkaan teesin?

    Linkolan mielestä ihmisiä on liikaa ja har­ven­nus­ta pitäisi tehdä tap­pa­mal­la. Olen kyl­lä samaa mieltä että tuo on ilmi­selvästi “tin­kimätön­tä ajat­telua”, en vaan ymmär­rä mik­si sitä pitäisi kuunnella? 

    “Erk­ki Tuomioja 

    Älykkäim­mät poliitikot ”

    ET on ollut väärässä aina, mik­si ihmeessä hän­tä pitäisi kuun­nel­la? Keinot ovat aivan satavar­masti päin honkia ja revit­ty punais­es­ta ideologiasta.

    Jos joku sanoo “midän pitää pelas­taa maa­pal­lo” ja ehdot­taa toim­i­mat­to­mia kon­ste­ja, niin se on ihan yhtä tehokas­ta kuin toteaisi ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van hui­jaus­ta. Ei auta yhtään, toden­näköis­es­ti vieläkin vaar­al­lisem­paa, kos­ka sil­loin ollaan tekev­inään jotain mikä ei vie mihinkään.

  140. Jos omavaraisu­ud­es­ta luovu­taan sitä ei voi­da enää palaut­taa koskaan.Samalla tyh­jen­netään ja autioite­taan laa­jo­ja aluei­ta Suomes­ta, jota jo nykyi­nen kaupungis­tu­mi­nen on aiheuttanut.Lähiruoan ter­veel­lisyy­destä tuskin tiede­tään edes tarpeek­si siel­lä mis­sä sitä tuotetaan.Kaupungeissa ajatel­laan vain maaseudun kus­tan­nuk­sia, mut­ta kun sitä ruokaa joka tapauk­ses­sa ei saa­da kas­vatet­tua kaupungeis­sa vaan on tuo­ta­va sinne hin­nal­la mil­lä hyvän­sä niin tot­ta kai mah­dol­lisim­man läheltä?

  141. Maat­alout­ta ei pidä ajaa alas. Luovu­taan tuista asteit­tain, jol­loin maat­alouden ter­vein osa säi­lyy ja para­nee. Aje­taan samaa EU:ssa ja maailmassa.

  142. Liian van­ha: Osmo Soininvaara:
    Suomen pel­toalas­ta 70 % (noin) on lihan­tuotan­non käytössä. Kri­isi­aikoina syödään ensin pois eläimet ja sit­ten ale­taan syödä niiden ruokaa. Puo­let nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää hyvin kasvi­s­pain­ot­teiseen elin­tarvikeo­mavaraisu­u­teen kriisiaikoina.

    Jos käy­dään sodanomaista kri­isä niin maanvil­jeky ei toimi

    Käsi­työkalu­ja ei osaa enää kukaan käyt­tää ja ihmiset eivät ole tot­tuneet raskaaseen työhön

    Ja Suo­mi ei kykene elät­tämään 5,5 miljoon­aa per­in­teisen menetelmin. Viime sodankin aikaan olimme täysin riip­pu­vaisia ulko­mais­es­ta ruokakaupasta.

    Sisäl­liso­takin syt­tyi 1918 kun ruo­ka lop­pui, ulko­mail­ta ei saanut apua ja annok­set pienen­net­ti­in niin pienek­si että sil­lä kuoli nälkään. Kun raavaan miehen päivän vilja/leipäannos on 150 gr niin sil­lä ei kukaan elä pait­si eli­itin edus­ta­jan mielestä.

    I MMS aikaan myös Venäjä ja Sak­sa rom­ah­ti­vat nälkäon­gel­man aiheut­ta­maan kansannousuun.Viralliseti asi­aa on selitet­ty soti­laal­lisel­la tappiolla.Todellisuus on toista

    Ruot­sikin kär­si 1918 ruuan puut­teesta ja siel­läkin nousi kapinoi­ta, mut­ta ne eivät johta­neet massamurhiin

    On todel­la sin­isilmäistä kuvitel­la, että otamme hevoset ja viikat­teet käyt­töön kriisiaikana

  143. Ahis­taa: Jeps, juuri niin. Haulikko ja kak­si kivääriä. 

    Huono strate­gia. Ker­jää vain aggres­sioi­ta. Mielu­um­min ylimääräisiä sat­se­ja vilt­te­jä, kip­po­ja ja lusikoi­ta. Muu­toin ajau­tuu hel­posti tilanteeseen että kri­isi päät­tyi jo aikaa sit­ten mut­ta sana ei kiirinyt yksinäiselle var­tiotorni­laiselle. Onhan näitä maail­man­his­to­ri­as­sa. Sen sijaan rauhanomaisel­la yhteistyöl­lä on upea track-record! Eloku­vat ja tv-sar­jat ker­to­vat tässäkin vai­h­toe­htoisia faktoja.

  144. Ahis­taa: Luki­o­lainen? Linkolan argu­men­taa­tio on aika luoka­ton­ta. Hän olisi voin­ut lukea enem­män ja kalas­taa vähem­män. Sit­ten olisi voin­ut syn­tyä tek­stiä, joka ei ole lapselisen hel­posti kumottavissa.

    Hienoa, anna men­nä ja näytä! Kumoa, äläkä tyy­dy väit­tämään, että se on helppoa.

  145. Sylt­ty: Kun en ole oikein ymmärtänyt, mikä niis­sä Linkolan ajatuk­sis­sa on niin hyvää, niin voisitko nyt yksilöidä muu­ta­man lois­tokkaan teesin?

    Linkolan mielestä ihmisiä on liikaa ja har­ven­nus­ta pitäisi tehdä tap­pa­mal­la. Olen kyl­lä samaa mieltä että tuo on ilmiselvästi“tinkimätöntä ajat­telua”, en vaan ymmär­rä mik­si sitä pitäisi kuunnella? 

    “Erk­ki Tuomioja 

    Älykkäim­mät poliitikot ”

    ET on ollut väärässä aina, mik­si ihmeessä hän­tä pitäisi kuun­nel­la? Keinot ovat aivan satavar­masti päin honkia ja revit­ty punais­es­ta ideologiasta.

    Jos joku sanoo “midän pitää pelas­taa maa­pal­lo” ja ehdot­taa toim­i­mat­to­mia kon­ste­ja, niin se on ihan yhtä tehokas­ta kuin toteaisi ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van hui­jaus­ta. Ei auta yhtään, toden­näköis­es­ti vieläkin vaar­al­lisem­paa, kos­ka sil­loin ollaan tekev­inään jotain mikä ei vie mihinkään.

    Linkolan perusa­ja­tus siitä, että ihmiskun­nan määrä ja kulu­tus ovat täl­lä het­kel­lä tör­mäyskurssil­la maa­pal­lon kestokyvyn kanssa, on hyytävän uskot­ta­va. En ole näh­nyt kenenkään osaa­van kumo­ta sitä järkevästi argumentoiden.

    Tuo­ta aja­tus­ta ihmis­ten tap­pamis­es­ta en sen sijaan minäkään näe minään ratkaisuna. Kuten kir­joitin niin ongel­man­ratkaisi­jana en pidä Linko­laa kovin osaa­vana. Ihmisiä on toki maa­pal­lol­la liikaa tälle kulu­tus­ta­solle, mut­ta mitäpä sum­mit­tainen tap­pami­nen siihen oikeasti auttaisi?

    Erk­ki Tuomio­jaa pidän älykkäänä poli­itikkona, vaik­ka en aina olekaan hänen kanssaan samaa mieltä (eivätkä kaik­ki vasem­mis­to­laiset myöskään ole aina ja kaikessa väärässä). Otin hänet mukaan vain esimerkkinä siitä, että jopa per­in­teis­ten puoluei­den poli­itikot alka­vat hah­mot­taa ekol­o­gisen ongelmamme.

    Per­in­teis­ten poli­itikko­jen — ja ylipäätään läh­es kaikkien ihmis­ten — keino­jen riit­tämät­tömyy­destä olen aivan samaa mieltä. Jot­ta keino­ja kuitenkin edes etsit­täisi­in tarvi­taan ensin ymmärrys.

    Vai miten ajat­telit toimittavan?

  146. Liian van­ha: Sisäl­liso­takin syt­tyi 1918 kun ruo­ka lop­pui, ulko­mail­ta ei saanut apua ja annok­set pienen­net­ti­in niin pienek­si että sil­lä kuoli nälkään. Kun raavaan miehen päivän vilja/leipäannos on 150 gr niin sil­lä ei kukaan elä pait­si eli­itin edus­ta­jan mielestä.
    I MMS aikaan myös Venäjä ja Sak­sa rom­ah­ti­vat nälkäon­gel­man aiheut­ta­maan kansannousuun.Viralliseti asi­aa on selitet­ty soti­laal­lisel­la tappiolla.Todellisuus on toista

    Juuri näin. Kum­mallis­es­ti his­to­ri­ankir­jo­jen pullmössöt­täjät, eivät tajua, mitä tapah­tuu, kun ruo­ka alkaa lop­pua. No, eivät tajua poli­itikot ja vira­nomaisetkaan, kos­ka var­muus­varas­to­ja on pikem­min pienen­net­ty kuin suuren­net­tu. Muis­taak­seni siinä oli takana joku EU-sään­tö. EU:n kesk­seisin toimi­ala onkin maat­alouden tukem­i­nen. Ei siinä EU-kansalais­ten hen­ki paljon paina, kun luon­toa halu­taan tuho­ta pienen mut­ta niin pirun vaiku­tus­val­taisen porukan hyväksi.

  147. Minus­ta poli­ti­ikan ongel­ma on se, että siinä pelataan liikaa mielikuvil­la. Vaik­ka on aika ilmeistä, että Keskus­ta ajaa maakun­tein tua, mitä se käytän­nössä tarkoit­taa? Esimerkik­si enem­mistö suo­ma­lai­sista kan­nat­taa koko Suomen pitämistä asut­tuna, mut­ta ovatko he käytän­nössä valmi­itä muuhun kuin pistämään rastin ruu­tu­un mielipi­deky­selyssä. Niin­pä tein Google-kyse­lyn aiheesta. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfwpgXTXzqQBJYVytxQwzCwBQSnJzkJIwGLaX6ZC0BLI0Pv2w/viewform?usp=sf_link

  148. Juha Autero:
    Minus­ta poli­ti­ikan ongel­ma on se, että siinä pelataan liikaa mielikuvil­la. Vaik­ka on aika ilmeistä, että Keskus­ta ajaa maakun­tein tua, mitä se käytän­nössä tarkoit­taa? Esimerkik­si enem­mistö suo­ma­lai­sista kan­nat­taa koko Suomen pitämistä asut­tuna, mut­ta ovatko he käytän­nössä valmi­itä muuhun kuin pistämään rastin ruu­tu­un mielipi­deky­selyssä. Niin­pä tein Google-kyse­lyn aiheesta.https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfwpgXTXzqQBJYVytxQwzCwBQSnJzkJIwGLaX6ZC0BLI0Pv2w/viewform?usp=sf_link

    Jos Suo­mi pitäisi pitää asut­tuna, olisi kai pakkosi­ir­retävä porukkaa sel­l­aisille alueille, jot­ka ovat autioi­ta. Muu­ta keinoa ei ole, kos­ka vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­van sys­teemin val­lites­sa maa on autioitunut 1960-luvul­ta lähtien.

    Koko maan asut­ta­van pitämi­nen on vähän niinku saman­lainen vit­si kuin varsinkin vihrei­den jankut­ta­ma “tasa-arvoinen koulu”. Oikeasti suo­ma­lainen koulaitos on yksi maail­man epä­tasa-arvoisim­mista Pisan mukaan ja maa Euroopan tyhjin muu­ta­maa kaupunkia luku­un ottamatta.

    Voi kuin­ka kaipaan aikaa, kun pääsen muut­ta­maan minäkin etelään! — ei tosin Suomen etelään.

  149. Juha Autero:
    Minus­ta poli­ti­ikan ongel­ma on se, että siinä pelataan liikaa mielikuvil­la. Vaik­ka on aika ilmeistä, että Keskus­ta ajaa maakun­tein tua, mitä se käytän­nössä tarkoit­taa? Esimerkik­si enem­mistö suo­ma­lai­sista kan­nat­taa koko Suomen pitämistä asut­tuna, mut­ta ovatko he käytän­nössä valmi­itä muuhun kuin pistämään rastin ruu­tu­un mielipi­deky­selyssä. Niin­pä tein Google-kyse­lyn aiheesta.https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfwpgXTXzqQBJYVytxQwzCwBQSnJzkJIwGLaX6ZC0BLI0Pv2w/viewform?usp=sf_link

    En tehnyt kyse­lyä, mut­ta ehdotan kysymyk­se­naset­telun edi­toimista konkreet­tisem­mak­si. Kan­natatko van­husväestön keskit­tämistä kasvu- ja maakun­takeskuk­si­in vaik­ka se tarkoit­taisi olen­nais­es­ti korkeam­paa kun­taveroast­et­ta ja asumiskus­tan­nusten voimakas­ta kasvua. Kan­natatko edel­lä­mainit­tua sit­tenkin jos keskit­tämi­nen tehdään kään­teis­es­ti kor­reloiden kotikaupunkisi nykyiseen demograafiseen rak­en­teeseen näh­den ns. fair acti­na. jne. (Nähdäk­seni pikkukun­tien van­husväestö on se liikku­va osa joka on ylipäätään koko prob­lee­man alainen. Vai onko aja­tus pakkokeinoin vaikut­taa yri­tys­toimin­nan toimintavapauksiin.)

  150. Pekka T.: Ongel­ma lie­nee siinä, että tuo­ma­l­la esi­in ilmas­ton­muu­tok­sen tarvit­se­mat muu­tok­set, ei tule val­i­tuk­si päät­täjäk­si. Tai ken­ties vielä yksit­täiselle henkilölle se saat­taisi onnis­tua – sen ver­ran tiedostamista äänestäjis­sä ehkä jo löy­tyy – mut­ta puolueelle se olisi tuhon tie. Sik­sipä kai vihreätkin pitävät näistä asioista hillit­tyä ään­tä ja keskit­tyvät sosiaalipuoleen.

    Aivan. Siltä näyt­tää että lmas­to­muu­tok­seen ei halu­ta puut­tua vakavasti, vaan ollaan vain aav­is­tus mui­ta puoluei­ta edel­lä (hait­taa­mat­ta talouskasvua ja kulu­tuk­sen kasvua). Tuo­ta voi pitää nykyti­lanteessa täysin riittämättömänä.

    Näyt­tää myös siltä, että vihreät ovat valmi­it uhraa­maan kaiken muun luon­non bio­tuotan­non kitaan, pait­si muu­ta­mat luon­non­suo­jelu- / retkeilyalueet.

    Toisaal­ta yleinen tietoisu­us lisään­tyy pikku hil­jaa. Esimerkik­si Erk­ki Tuomio­ja kir­joit­ti juuri blo­gis­saan, että yht­enä “keskeisenä asiana näen koko ihmiskun­nan tule­vaisu­ut­ta uhkaa­van ekol­o­gis­es­ti, sosi­aalis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kestämät­tömän kehi­tyk­sen kään­tämisen kestävälle uralle”. Älykkäim­mät poli­itikot siis kyl­lä näkevät, mut­ta hei­dänkin äänen­sä hukkuu kaiken vähem­män tärkeän joukkoon.

    Pointsit Erk­ki Tuomio­jalle tuos­ta. Toiv­ot­tavasti uskaltaa myös ker­toa, mitä nyky­istä suurem­pia toimia tuo­hon uhkaan varautu­mi­nen meiltä vaatii.

    Voi myös kysyä mik­si edel­lä mainit­tua on vaikea nähdä Tuomio­jan tai Sosialidemokraat­tien toiminnassa?

    SDP:n voi nähdä johta­vana palkkatyöläis­ten saavutet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­vana puolueena. Tähän kaavaan eivät oikein sovi ajatuk­set kulu­tuk­sen rajoittamisesta.

    Esitin jo aiem­min pari tämän blogikir­joituk­sen tee­man mukaista hah­motel­maa siitä, mil­laista puoluet­ta Suomeen kai­vat­taisi­in. Kol­mas muo­toilu voisi olla “puolue joka ajaa riit­täviä konkreet­tisia teko­ja ilmas­ton ja muun luon­non suojelemiseksi”.

  151. Arkipäivän lib­er­al­is­mia eduskun­nas­ta. Ihan oikeasti, ei vasem­mis­to ja lib­er­al­is­mi sovi samaan maahan.

    EDUSKUNTA hyväksyi keskivi­ikkona lop­ullis­es­ti lain, joka muun muas­sa vapauttaa —

    Uudel­la lail­la pure­taan vira­nomais­ten sään­te­lyä ja ohjausta. —

    Eduskun­ta äänesti vielä nurin vasem­mis­to-oppo­si­tion vasta­lauseeseen sisäl­tyvät lausumat, jois­sa kan­net­ti­in yleisel­lä tasol­la huol­ta lain toimivu­ud­es­ta. Lausumat oli­vat pelkkää kos­meti­ikkaa, sil­lä oppo­si­tion tekemistä konkreet­ti­sista vas­tae­hdo­tuk­sista lain pykäli­in äänestet­ti­in jo pari viikkoa sitten.

    Sdp ja vasem­mis­toli­it­to esit­tivät muun muas­sa, että — uud­is­tuk­set olisi pois­tet­tu laista kokonaan.

    Pienet oppo­si­tiop­uolueet, vihreät ja Rkp ja kris­til­lis­demokraatit oli­vat osit­tain hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen ja osit­tain vasem­mis­ton vas­tae­si­tys­ten kannalla

  152. Pekka T.: Linkolan perusa­ja­tus siitä, että ihmiskun­nan määrä ja kulu­tus ovat täl­lä het­kel­lä tör­mäyskurssil­la maa­pal­lon kestokyvyn kanssa, on hyytävän uskot­ta­va. En ole näh­nyt kenenkään osaa­van kumo­ta sitä järkevästi argumentoiden.

    Siis tämäkö on nyt se merkit­tävä aja­tus, vaik­ka se oikeas­t­aan käy jokaisel­la mielessä jos­sain vaiheessa?

  153. Linkolan argu­men­toin­ti on huonoa, kos­ka hän ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti tutk­in­ut ilmeis­es­ti oikein mitään. Hän ei myöskään ola altistanut pohdiskelu­jaan jär­jestelmäl­lis­es­ti kritiikille.

    Linko­la pitää ihmisiä eläim­inä ja luulee sik­si muun muas­sa, että ihmis­ten määrä lisään­tyy, kunnes tör­mätään ekol­o­giseen seinään. Sit­ten seu­raa mas­sakuole­ma ja ehkä sukupuutto. 

    Jos hän olisi vaivau­tunut per­het­ymään asi­aan ja väitel­lyt asiantun­ti­joiden kanssa, hän olisi saanut selville, että syn­tyvyys on laskenut läh­es kaikial­la alle kah­den per nainen tai varsin lähelle.

    Tämä siis on vain yksi esimerk­ki — vaikkakin aika ikävä — Linkolan yksi­ty­isa­jat­te­un ongelmista.

    Jos Linko­la tietäisi, että ihmi­nen ei ole eläin, joka lisään­tyy ain­oana rajanaan resurssien riit­tävyys, hän olisi voin­ut saa­da aikaan ihan hyvää nyky-yhteiskun­nan kri­ti­ikkiä. Onhan hän eri­no­mainen kirjoittaja.

    Mut­ta kun ei niin ei.

  154. ksee: Julian Simon ja Her­man Kahn?

    Can Earth Sup­port 100 Bil­lion Humans Comfortably?

    Jostain syys­tä joudun selit­tämään Linko­laa, kun tulin kir­joit­taak­seni, että hänel­lä on argu­men­toin­tia, johon kan­nat­taa perehtyä. 

    En kaivan­nut linkke­jä joillekin englan­ninkielisille sivuille, jois­sa todis­tel­laan jotain, tai sit­ten ei. Luen englan­tia sen ver­ran hitaasti, etten viit­si nähdä suur­ta vaivaa tode­tak­seni (taas ker­ran), että mitään uut­ta ei nytkään ilmennyt.

    Toivoin, että joku argu­men­toisi asial­lis­es­ti nurin Linkolan väit­teet, sil­lä sehän kuulem­ma on niin (nim­imerk­ki “Ahis­taa”) lapsel­lisen help­poa, että sen osaa tehdä luki­o­lainenkin. Voisiko siis joku näistä tietävistä nim­imerkeistä vaivau­tua moi­sen pikku jutun tekemään?

    Enpä kuitenkaan usko, että vaivau­tuu, sil­lä se ei taidakaan käy­dä ihan hel­posti? Vai­vat­tomam­paa kun on vain ylim­ielis­es­ti kieltää kaik­ki. Tai vaieta.

    Olisin silti kovin iloinen, jos joku pysty­isi osoit­ta­maan Linkolan ole­van aiheet­toman pes­simisti­nen. Hänen ajat­telun­sa on niin raskas­ta, että mielel­läni kuulisin hänen ole­van väärässä.

  155. Sylt­ty: Siis tämäkö on nyt se merkit­tävä aja­tus, vaik­ka se oikeas­t­aan käy jokaisel­la mielessä jos­sain vaiheessa?

    Tämä on merkit­tävä aja­tus, joka ehkä käy jokaisel­la mielessä, mut­ta joka sit­ten pon­tev­asti tor­ju­taan pois mielestä. Siihen kan­nat­taisi kuitenkin pysähtyä, sil­lä ainakaan minä en osaa sitä kiistää. 

    Olkoon kent­tä kuitenkin auki min­ua osaavam­mille ajat­telijoille. Ehkäpä nim­imerk­ki “Sylt­ty”, jon­ka napakkaa kom­men­toin­tia luen usein mielel­läni, näyt­täisi mallia?

    Uskon, että tuo­hon lyhy­een tiivistyk­seen kitey­tyy ihmiskun­nan kohtalonkysymys, joka on olen­naisem­pi kuin kaik­ki se muu kuo­ha johon me aikamme ja ener­giamme käytämme. Minäkin.

  156. Juho Laatu: SDP:n voi nähdä johta­vana palkkatyöläis­ten saavutet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­vana puolueena. 

    Voi nähdä, mut­ta se ei vält­tämät­tä ole tot­ta. Muis­takin puolueista voidaan nähdä kaiken­laista, todempaakin.

  157. Sylt­ty: Siis tämäkö on nyt se merkit­tävä aja­tus, vaik­ka se oikeas­t­aan käy jokaisel­la mielessä jos­sain vaiheessa?

    Pent­ti Linko­la näki ongelmien kehit­tyvän ja varoit­ti meitä niistä jo vuosikym­meniä sit­ten. Hän näki myös sen, että helpot keinot eivät tule riit­tämään, vaan ihmis­ten tulee luop­ua jois­tain jo saavute­tu­ista kulu­tus­tot­tumuk­sis­taan. Tähän ver­rat­tuna nykyiset poli­itikko­jen ja tavis­ten vas­ta­hakoiset puolit­taiset pikkumyön­ny­tyk­set tähän suun­taan (usein liian kevyet, mis­tään luop­umat­tomat ja toim­i­mat­tomat) ovat todel­la laimei­ta. Ja Linkolan toivo­mat vakavasti otet­ta­vat toimen­pide-ehdo­tuk­set näyt­tävät puut­tuvan yhä kokon­aan. (Toiv­ot­tavasti ovat toimi­vampia kuin Linkolan radikaaleim­mat, aika mah­dot­tomat hahmotelmat.)

  158. Sylt­ty: Jos maat­alouden kansalli­nen tuki ja muut vir­i­tyk­set lopete­taan, niil­lä rahoilla:

    1) kerätään hel­posti kah­den vuo­den varastot
    2) jär­jestetään reserviläisyy­teen perus­tu­va omavarais­tuotan­to suurem­pia kri­ise­jä varten

    Kahdessa vuodessa voidaan ajaa naf­tali­inis­sa ole­vat trak­torit ulos varas­toista ja ottaa kesan­nol­la ole­vat pel­lot käyt­töön. Kos­ka mei­dän kent­täarmei­jam­mekaan ei koko aikaa hiihtele sodan ajan kokoon­panos­sa itära­jal­la, en kek­si yhtään syytä mik­si mei­dän maat­alous­tuot­ta­jien pitäisi ylläpitää koko aikaa täyt­tä tuotantoa.

    Mut­ta hei, nyt siir­ryt­ti­in argu­men­taa­tios­sa huolto­var­muud­es­ta tuo­hon “se tulee niin kalliiksi”-kohtaan.

    Sen jäl­keen, kun osoite­taan että nykyi­nen maat­alous­tuotan­to on kalli­im­paa kuin tuot­ta­jien työt­tömyys, siir­ry­täänkin yhtä suju­vasti “pide­tään koko suo­mi asuttuna”-argumenttiin ja siitä palataa huoltovarmuuteen.

    (tämä maat­alousar­gu­ment­tien evoluu­tio on nähty jo mon­ta ker­taa täl­läkin blogilla:
    huolto­var­muus -> työt­tämyy­den taloudel­liset vaiku­tuk­set -> pide­tään koko Suo­mi asut­tuna -> no oikeas­t­aan ne rahat nyt vaan kuu­luu meille -> huolto­var­muus jne…)

    Kiva­han noi­ta sano­ja on pyöritel­lä mut­ta nyt tarvit­sisi laskel­mat ettei jää esson­baarin puheik­si. Eli

    1) Kansalli­nen tuki vuo­den 2016 bud­jetis­sa 972 miljoon­aa euroa. Nyt laskel­ma miten täl­lä rahal­la kerätään kah­den vuo­den varas­tot. Suo­ma­laiset käyt­tävät elin­tarvikkeisi­in täl­lä het­kel­lä reilun kymme­nen mil­jar­dia joten yhdel­lä kahdeskymme­ne­sos­al­la pär­jäämi­nen vaatii kyl­lä taitoa. 

    2) Reserviläiset maanvil­jeli­jöinä on haus­ka aja­tus samoin kuin se että trak­torit lunastet­taisi­in val­ti­olle vaiko peräti sosial­isoitaisi­in. Toki yrit­täjäl­lä on elinkeinon alasajoti­lanteessa sen­tään joku määräys­val­ta omaisuuteensa. 

    3) Mil­lä laskel­mal­la kansalli­nen tuki 972 miljoon­aa riit­tää maat­alouden suo­raan työl­listämien noin 70 000 henkilön työt­tymyysko­r­vauk­si­in + välil­lis­es­ti noin 15 000 maat­alouskau­pan ketjus­sa työsken­tele­vien kor­vauk­si­in. Elin­tarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta osa jäisi henki­in kos­ka raa­ka-ainet­ta saisi ulko­mail­ta. Arvoidaan sieltä alasajet­tavak­si 20 000 hen­gen työt. 

    Yhteen­sä siis 105 000 henkilöä. 972 miljoon­aa jaet­tuna tasan tälle määrälle on noin 9500 euroa / vuosi eli 791 euroa / kk. Lisäk­si mii­nus­puolelle pitää laskea menete­tyt vero­tu­lot, arvioidaan tähän 667 miljoon­aa euroa. 

    Ai niin ja se tuki oli jo käytet­ty niihin varmuusvarastoihin. 

    Kuten san­ot­tu en pidä maat­alous­tu­ista sen enem­pää kuin muis­takaan tuk­i­härveleistä mut­ta uskot­ta­va malli vaatii luvut tiski­in. Mielu­usti saa esit­tää oikeam­man laskelman.

  159. anonyy­mi: Voi nähdä, mut­ta se ei vält­tämät­tä ole tot­ta. Muis­takin puolueista voidaan nähdä kaiken­laista, todempaakin.

    Voi hyvin olla, että joku muu puolue puo­lus­taa palkkatyöläis­ten etu­ja tehokkaam­min — näkökul­mas­ta riip­puen. Tästä riip­pumat­ta SDP:n (ja mon­en muunkin puolueen) ongel­mak­si jää, että viesti siitä, että saavute­tu­ista eduista ei leika­ta, ei sovi yhteen sel­l­aisen viestin kanssa, että luon­non­suo­jelusy­istä taloudelle pitäisi aset­taa monis­sa kohdis­sa jarruja.

  160. Ahis­taa:
    Linkolan argu­men­toin­ti on huonoa, kos­ka hän ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti tutk­in­ut ilmeis­es­ti oikein mitään. Hän ei myöskään ola altistanut pohdiskelu­jaan jär­jestelmäl­lis­es­ti kritiikille.

    Linkolan ana­lyysipuoli on minus­ta ollut alus­ta asti moit­teet­toman tarkkanäköistä ja hyvään ana­lyysi­in perus­tu­vaa. Hänen toimen­pide-ehdo­tuk­sen­sa ovat olleet ongel­mallisem­pia. Linko­la on esit­tänyt mielip­i­teen­sä kir­jois­saan ja muual­la (radikaaleim­matkin ajatuk­set mitään peit­telemät­tä ja kau­nis­telemat­ta), joten ne ovat olleet kritisoitavissa.

    Linko­la pitää ihmisiä eläim­inä ja luulee sik­si muun muas­sa, että ihmis­ten määrä lisään­tyy, kunnes tör­mätään ekol­o­giseen seinään. Sit­ten seu­raa mas­sakuole­ma ja ehkä sukupuutto. 

    Linko­la on mure­ht­in­ut paljon jo sitä, että luon­to kuolee suurelta osin jo tuon kuvaile­masi pros­essin alkupuolel­la. Ihmisen sukupu­ut­toon hän on suh­tau­tunut aika neu­traal­isti, kuin minkä tahansa yksit­täisen lajin sukupu­ut­toon. Hän saat­taa pitää ihmisen sukupu­ut­toa jopa hyvänä asiana, kos­ka niin muu luon­to säästyisi.

    Jos hän olisi vaivau­tunut per­het­ymään asi­aan ja väitel­lyt asiantun­ti­joiden kanssa, hän olisi saanut selville, että syn­tyvyys on laskenut läh­es kaikial­la alle kah­den per nainen tai varsin lähelle.

    On vaivau­tunut ja pere­htynyt. Hän var­maankin tietää ihmis­määrän kasvukäyrän hie­man keven­tyneen, mut­ta näkee toden­näköis­es­ti edessään edelleen luon­non ja ilmas­ton toiv­ot­toman nopean tuhoutumisen.

    Tämä siis on vain yksi esimerk­ki – vaikkakin aika ikävä– Linkolan yksi­ty­isa­jat­te­un ongelmista.

    Jos Linko­la tietäisi, että ihmi­nen ei ole eläin, joka lisään­tyy ain­oana rajanaan resurssien riit­tävyys, hän olisi voin­ut saa­da aikaan ihan hyvää nyky-yhteiskun­nan kri­ti­ikkiä. Onhan hän eri­no­mainen kirjoittaja.

    Mut­ta kun ei niin ei.

    Ihmis­la­ji lisään­tyy edelleen, ja kulu­tus­tot­tumuk­set lisään­tyvät eri­tyis­es­ti kehit­tyvis­sä mais­sa. En usko että Linko­la kat­soo nykyti­lanteen ole­van ongel­ma­ton, vaan ehkä jopa aiem­paa vakavampi.

  161. Pekka T.: En kaivan­nut linkke­jä joillekin englan­ninkielisille sivuille, jois­sa todis­tel­laan jotain, tai sit­ten ei. Luen englan­tia sen ver­ran hitaasti, etten viit­si nähdä suur­ta vaivaa tode­tak­seni (taas ker­ran), että mitään uut­ta ei nytkään ilmennyt.

    Toivoin, että joku argu­men­toisi asial­lis­es­ti nurin Linkolan väit­teet, sil­lä sehän kuulem­ma on niin (nim­imerk­ki “Ahis­taa”) lapsel­lisen help­poa, että sen osaa tehdä luki­o­lainenkin. Voisiko siis joku näistä tietävistä nim­imerkeistä vaivau­tua moi­sen pikku jutun tekemään? 

    Linko­la-kri­it­tistä kir­jal­lisu­ut­ta­han nyt on ole­mas­sa aika paljonkin, mut­ta se on laadul­taan aika epä­ta­saista. Omas­ta puolestani voin suositel­la pian kymme­nen vuo­den takaista kokoo­ma­teosta Linkolan aja­mana, ja siitä eri­tyis­es­ti Tapani Kilpeläisen ja Ville Läh­teen artikkelei­ta. Kieli on suo­mi ja ilmaisu on tiivistä.

  162. Helsin­ki hoi älä jätä:
    Yhteen­sä siis 105 000 henkilöä. 972 miljoon­aa jaet­tuna tasan tälle määrälle on noin 9500 euroa / vuosi eli 791 euroa / kk. Lisäk­si mii­nus­puolelle pitää laskea menete­tyt vero­tu­lot, arvioidaan tähän 667 miljoon­aa euroa. 

    Mitä jos vain mak­set­taisi­in kaikille suo­ma­laisille 9500 euroa vuodessa kansalais­palkkaa, niin olisi ainakin tasapuolista.

  163. Helsin­ki hoi älä jätä: uskot­ta­va malli vaatii luvut tiski­in. Mielu­usti saa esit­tää oikeam­man laskelman. 

    Et nyt oikein ymmärrä.

    JOs maat­alouden tuot­ta­ma arvon­lisä on negati­ivi­nen, kute se on, niin se on ihan sama kuin­ka niitä laskelmia pyöritetään, tap­pi­olle jää aina.

    Toisin sanoen jos toimi­ala *kulut­taa* enem­män väli­panok­sia mikä on sen tuotan­non *Arvo*, niin mikään määrä luku­jen­pyöri­tys­tä ei muu­ta sitä toiseksi.

    Kuitenkin muu­tamia pointteja:
    “1) Kansalli­nen tuki vuo­den 2016 bud­jetis­sa 972 miljoon­aa euroa. Nyt laskel­ma miten täl­lä rahal­la kerätään kah­den vuo­den varas­tot. Suo­ma­laiset käyt­tävät elin­tarvikkeisi­in täl­lä het­kel­lä reilun kymme­nen mil­jar­dia joten yhdel­lä kahdeskymme­ne­sos­al­la pär­jäämi­nen vaatii kyl­lä taitoa. ”

    Ensin­näkin kansalli­nen tuki ei ole ain­oa tukimuo­to. Esimerkik­si maa­jussie eläkkeisi­in menee muis­taak­seni ulko­muis­tista noin 200 milj/vuosi.

    Toisek­si, kri­isi­a­ja ruokako­rin keski­hin­ta voi var­maan olla aika paljon alem­pi mitä rauhan ajan.Jos ruokakako­rista jätetään pois 90% lihas­ta, kaik­ki maito­tuot­teet, kaik­ki valmis­ruoat, kaik­ki kalat ja vielä kaik­ki puo­li­valmis­teet ja saatu­jen kalo­rien määrää las­ke­taan, niin kyl­lä se korin hin­ta tulee ropis­ten alas. Toisin sanoen tuol­laisel­la nykyisel­lä kokon­ais­lu­vul­la ei tee yhtään mitään.

    Kol­man­nek­si, et jak­sanut uhra­ta aja­tus­ta reserviläisyy­teen perus­tu­vaa maat­alouteen. Se ei tietenkään yllätä. On aika selvää että jos puhutaan kri­isi­a­jan var­muus­varas­toista, niin jär­jestäjän täy­tyy olla julki­nen sek­tori eli suun­nitel­mat­alouden puolelle men­naan niin että raiakaa, kos­ka kenenkään markki­na­toim­i­jan ei kan­na­ta minkään­laisia varas­to­jaa pitää. Itse var­muus­tuotan­non­han voisi ostaa vapail­ta markki­noil­ta, kyl­lähän maa­han maanvil­jeli­jöitä jäisi.

    Kol­man­nek­si, mil­lä ihmeen perus­teel­laa kaik­ki maat­aloudessaa työsken­televät jäi­sivät heti työt­tömik­si? Ihan älytön ole­tus. Ensin­näkin lähel­lä eläkeikää ole­vaat maa­jus­sit “saat­to­hoidet­taisi­in” eläk­keelle saak­ka. Maanvil­jeli­jöi­den kes­ki-ikä on muis­taak­seni aika korkea, tämäkin ongel­ma siis ratkeaisi kohtu­ullisen nopeasti itsek­seen, jos lopetet­taisi­in tukien myön­tämi­nen vaikka­pa uuusille viljelijöille.

    Suomes­sa tilo­jen määrä on muis­taak­seni puolit­tunut EU-aikana, ovatko kaik­ki lopet­taa­neet jääneet todel­lakin työttömiksi?

    “Kuten san­ot­tu en pidä maat­alous­tu­ista sen enem­pää kuin muis­takaan tukihärveleist’ ”

    Niin, niin, joopa joo. Jos tuke­mal­la saadan aikaan kestävää talouskasvuaa, niin mik­sei saa­man tien tue­ta ihan kaikkea, mikä ei Suomes­sa enää kan­na­ta? Pis­tetään mil­jar­di vaikka­pa tek­sti­ili­te­olisu­u­teen, saadaaan kak­si mil­jar­dia takaisin!

  164. Ahis­taa:
    Linkolan argu­men­toin­ti on huonoa, kos­ka hän ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti tutk­in­ut ilmeis­es­ti oikein mitään. Hän ei myöskään ola altistanut pohdiskelu­jaan jär­jestelmäl­lis­es­ti kritiikille.

    Linko­la pitää ihmisiä eläim­inä ja luulee sik­si muun muas­sa, että ihmis­ten määrä lisään­tyy, kunnes tör­mätään ekol­o­giseen seinään. Sit­ten seu­raa mas­sakuole­ma ja ehkä sukupuutto. 

    Jos hän olisi vaivau­tunut per­het­ymään asi­aan ja väitel­lyt asiantun­ti­joiden kanssa, hän olisi saanut selville, että syn­tyvyys on laskenut läh­es kaikial­la alle kah­den per nainen tai varsin lähelle.

    Tämä siis on vain yksi esimerk­ki – vaikkakin aika ikävä– Linkolan yksi­ty­isa­jat­te­un ongelmista.

    Jos Linko­la tietäisi, että ihmi­nen ei ole eläin, joka lisään­tyy ain­oana rajanaan resurssien riit­tävyys, hän olisi voin­ut saa­da aikaan ihan hyvää nyky-yhteiskun­nan kri­ti­ikkiä. Onhan hän eri­no­mainen kirjoittaja.

    Mut­ta kun ei niin ei.

    Linko­laa tavataan moit­tia siitä, että hän ei ole tiedemies eikä tutk­i­ja (eikä siis voisi pätevästi sanoa asioista yhtään mitään). No, ei olekaan — hän on ajat­teli­ja, ja sel­l­aise­na hyvin vaikuttava. 

    Puut­tumat­ta edel­lä ole­van yksi­tyisko­hti­in (Juho Laatu näyt­tää sen jo pätevästi tehneen) totean vain, että Linko­la­han on aivan oike­as­sa siinä, että ihmisiä on liikaa. Se on yksi ihmiskun­nan suurista haasteista, ja eri­ty­istä vaikeusastet­ta sille antaa sen kytkey­tymi­nen yhteen muiden ihmiskun­nan suurten haastei­den kanssa.

    Linkolan yli­olkaisen väheksymisen sijas­ta voisimme totis­es­ti miet­tiä ratkaisu­ja niihin ongelmi­in, jois­sa hän osuu asioiden ytimeen.

  165. Tom­mi Uschanov: Linko­la-kri­it­tistä kir­jal­lisu­ut­ta­han nyt on ole­mas­sa aika paljonkin, mut­ta se on laadul­taan aika epä­ta­saista. Omas­ta puolestani voin suositel­la pian kymme­nen vuo­den takaista kokoo­ma­teosta Linkolan aja­mana, ja siitä eri­tyis­es­ti Tapani Kilpeläisen ja Ville Läh­teen artikkelei­ta. Kieli on suo­mi ja ilmaisu on tiivistä.

    Kiitos tästä vinkistä!

  166. Suurel­la tyy­tyväisyy­del­lä totean, että näköjään myös Kallion kuplaan kan­tau­tuu viestiä, että maail­ma ei ehkä jatkossa
    olekaan automaat­tis­es­ti yksis­arvisia, sateenkaaria ja iloista urbaa­nia pöhinää.

    On myös havait­tavis­sa, että tule­vien koet­tele­musten suu­ru­us­lu­okkaa ei osa­ta tai halu­ta hah­mot­taa. Me tääl­lä ske­nessä viit­taamme “ylimääräisen uutis­lähetyk­sen” jälkeiseen aikaan, maail­mal­la suosi­taan akro­nyymiä SHTF, ja se on jotain aivan muu­ta kuin se, että ulko­maan kaup­pa takel­telee ja joudu­taan ehkä säännöstelyyn.

    SHTF tarkoit­taa totaal­ista tuhoa kaikkial­la. Urbaani pöhinä muut­tuu paris­sa päivässä kuolonko­ri­naksi. Helsin­ki ei selviä oikeas­t­aan pari­akaan päivää. Kaik­ki hätäti­la­su­un­nitel­mat näyt­tävät lähtevän siitä, että sähkön­jakelu saadaan pian edes vält­tävästi palautet­tua. Tuskin saadaan. Vet­tä ei tule eikä mene. Polt­toainet­ta autoi­hin ei saa­da säil­iöistä. Jano yltyy ja paskavuoret kas­va­vat. Kylme­nee. Pian ruoat on syö­ty. Kaupoil­la ei ole suuria keskus­varas­to­ja. JIT on tuhon­nut kaik­ki pusku­rit. Epä­toivoiset ihmiset ryhtyvät epä­toivoisi­in tekoi­hin. Olemme saa­neet nähdä tätä Alep­pos­sa ja New Orlean­sis­sa, ehkä myös Gazas­sa. Kaikissa näis­sä on totaal­ista tuhoa lieven­tänyt ain­oas­taan se, että ne ovat olleet vain katas­trofin saaria ympäril­lä toimi­van yhteiskun­nan mer­essä . SHTF ympäril­lä ei ole toimi­vaa, katas­trofista huole­hti­vaa yhteisöä.

    Helsinkiä ei voi tyh­jen­tää. Jos auton tank­ki on täyn­nä, sil­lä pääsee jon­nekin Oulun taakse, mut­ta väylät ovat tukos­sa jo paljon ennen. Jotkut pää­sevät tyhjälle ja kylmälle kesämökilleen, mut­ta siel­lä sen­tään on mah­dol­lisu­us. Helsingis­sä ei ole. Jos miljoona ihmistä saadaankin pois Uuden­maan pel­loille istu­maan, miten hei­dän siel­lä sit­ten käy?

    Meil­lä tääl­lä bön­del­lä on vet­tä. Vier­essäni on iso järvi. Paskahu­usikin löy­tyy vielä pihan perältä aivan käyt­tö­valmi­ina. Meil­lä on puuhel­lo­ja, kami­inoi­ta, takko­ja, ja meil­lä on puu­ta jota poltaa. Meil­lä on myös työkalu­ja tehdä lisää pui­ta. Meil­lä on puu­tarho­ja, perunapel­to­ja, kalaa, hirviä ja peu­ro­ja, sieniä ja mar­jo­ja ym. Elämä ei olisi lev­eää, ja parin vuo­den päästä olisimme ehkä kaik­ki aika lai­ho­ja kavere­i­ta, mut­ta suurin osa meistä olisi hengis­sä urbaanin pöhinän olessa enää urbaanien lib­er­aalien ruumi­ita syönei­den rot­tien vikinää. Sit­ten ne alka­isi­vat syödä toisiaan.

    Ja meil­lä on tosi­aan niitä aseitakin. Minä en esimerkik­si ollenkaan suh­tau­tu­isi rauhal­lis­es­ti, jos sil­loin pihaani ryömisi nälki­in­tynyt ja puo­likuol­lut urbaani pöhisi­jä vaa­ti­maan osaansa eväistäni senkin jäl­keen, kun hän on vuosikaudet pilkan­nut ja halveksin­ut min­ua pienen mie­len­sä suurim­mal­la intensiteetillä.

  167. Pekka T.: Linko­laa tavataan moit­tia siitä, että hän ei ole tiedemies eikä tutk­i­ja (eikä siis voisi pätevästi sanoa asioista yhtään mitään).

    Voi olla, että tuol­laisia moit­ti­joi­ta on. Minä en kuu­lu hei­hin kuten voi lukea viestistäni. En myöskään kuu­lu niihin, jot­ka esit­tävät Linko­las­ta “yli­malka­ista” kritiikkiä.

    Mut­ta eiköhän tämä ollut tässä.

  168. Catili­na:
    Ja meil­lä on tosi­aan niitä aseitakin. Minä en esimerkik­si ollenkaan suh­tau­tu­isi rauhal­lis­es­ti, jos sil­loin pihaani ryömisi nälki­in­tynyt ja puo­likuol­lut urbaani pöhisi­jä vaa­ti­maan osaansa eväistäni senkin jäl­keen, kun hän on vuosikaudet pilkan­nut ja halveksin­ut min­ua pienen mie­len­sä suurim­mal­la intensiteetillä. 

    Määrit­tele vähän tarkem­min urbaani pöhisi­jä. Voisiko esim lääkärik­si opiskel­e­va olla sellainen?
    Ja ker­ro mis­sä päin maaseu­tua voi opiskel­la lääkäriksi?

  169. Catili­na: Ja meil­lä on tosi­aan niitä aseitakin. Minä en esimerkik­si ollenkaan suh­tau­tu­isi rauhal­lis­es­ti, jos sil­loin pihaani ryömisi nälki­in­tynyt ja puo­likuol­lut urbaani pöhisi­jä vaa­ti­maan osaansa eväistäni senkin jäl­keen, kun hän on vuosikaudet pilkan­nut ja halveksin­ut min­ua pienen mie­len­sä suurim­mal­la intensiteetillä.

    Elämä on epäoikeu­den­mukaista mut­ta lop­ul­ta käsi­tyskyvyn ylit­tävässä katas­trofis­sa oikeauskoiset palk­i­taan ja väärin­tek­i­jät joutu­vat ties minne. Mis­säköhän olen kuul­lut tämän aikaisem­min?.

    Tää on viimeinen tais­to ‑pat­ter­nit ovat luul­tavasti yhtä van­ho­ja kuin inhimilli­nen kult­tuuri, mut­ta vähän yllät­täen hurskaat tun­tu­vat ole­van vuosi­tuhannes­ta toiseen vähem­mistössä sitä viimeistä tilien tasaus­ta odottelemassa. 

    Toisek­seen, sel­l­ainen intu­iti­ivis­es­ti ymmär­ret­tävä käsi­tys että katas­tro­fit ovat tuhoisimpia nimeno­maan teknistyneelle urbaanille kult­tuurille ei luku­jen val­os­sa pidä paikkaansa. YK:n tilas­to­jen mukaan 1970–2008 95% luon­nonkatas­trofien kuolonuhreista oli muual­ta kuin korkean elin­ta­son maista. Esimerkik­si sisäl­lis­so­ta jos­sain Sier­ra Leones­sa on aivan eri asia kuin entisessä Jugoslaviassa.

    Kol­man­nek­si, paluu suvereenei­hin per­heryh­mä- heimo- tai pääl­likkökun­tay­hteisöi­hin val­tion rom­ah­taes­sa on romant­ti­nen klisee, eikä edes real­isti­nen huomioiden että val­tioon on väki­val­ta sisään­raken­net­tuna, kuten myös valmius käyt­tää sitä. Suomes­sakin vajaan sadan vuo­den takaiset sisäl­lis­so­dan aikaiset ja jälkeiset tapah­tu­mat osoit­ta­vat että kri­isi­aikana val­tios­ta ulosjät­täy­tyjien hengis­säsäi­lymisen kannal­ta on täysin keskeistä että val­ti­ol­la on tin­kimät­tömiä lail­lisu­usih­misiä eli yleen­sä niitä samo­ja nössöjä lib­er­aale­ja demokraat­te­ja ynnä mui­ta urbaane­ja pöhisi­jöitä jot­ka “suh­tau­tu­vat rauhal­lis­es­ti” vaik­ka SHTF-kul­til­la olisi mopo päässytkin keulimaan.

  170. Jos olisin Soin­in­vaara, saat­taisin hiukan huolestua siitä, että Catli­na yhtäältä saar­naa vihaa­vansa blo­gin pitäjää ja sen kom­men­taat­tor­e­i­ta (esim. http://oi64.tinypic.com/25iace1.jpg) ja toisaal­ta ylpeilee asearse­naalil­laan ker­toen ole­vansa valmis käyt­tämään sitä. Toiv­ot­tavasti kyseinen henkilö osaa käsitel­lä pet­tymyk­sen­sä, jos ja kun hänen ennus­ta­mansa ske­naar­i­ot eivät toteudukaan.

    Mitä ennus­tuk­si­in muuten tulee, itse viihty­isin post-apoka­lyp­tisessä kaupungis­sa mitä parhaim­min. Post-apoka­lypti­nen maaseu­tu taas kuu­lostaa melkoisen nyn­nymäiseltä valinnal­ta. Eihän siel­lä olisi edes kun­non pöhinää.

  171. Voisiko siel­lä maaseudul­la kuiten sen ver­ran opetel­la käyt­tämään näitä kaupunki­lais­ten höpö­tyk­siä (kuten Google Map­sia), että huo­maisi kuin­ka jopa suurimpi­enkin kaupunkiemme välit­tömästä läheisyy­destä löy­tyy makeaa vettä? 

    Joten ei tarvitse pelätä, että kaik­ki helsinkiläiset tunki­si­vat heti bön­delle juo­maan tei­dän kallis­ar­voiset jär­venne tyhjiksi 😉

    Janoon kuolem­i­nen ei tääl­lä Suomes­sa ihan heti nouse kuolin­syyk­si numero 1.

  172. Toisek­seen, sel­l­ainen intu­iti­ivis­es­ti ymmär­ret­tävä käsi­tys että katas­tro­fit ovat tuhoisimpia nimeno­maan teknistyneelle urbaanille kult­tuurille ei luku­jen val­os­sa pidä paikkaansa. YK:n tilas­to­jen mukaan 1970–2008 95% luon­nonkatas­trofien kuolonuhreista oli muual­ta kuin korkean elin­ta­son maista. Esimerkik­si sisäl­lis­so­ta jos­sain Sier­ra Leones­sa on aivan eri asia kuin entisessä Jugoslaviassa.

    Kol­man­nek­si, paluu suvereenei­hin per­heryh­mä- heimo- tai pääl­likkökun­tay­hteisöi­hin val­tion rom­ah­taes­sa on romant­ti­nen klisee, eikä edes real­isti­nen huomioiden että val­tioon on väki­val­ta sisään­raken­net­tuna, kuten myös valmius käyt­tää sitä. Suomes­sakin vajaan sadan vuo­den takaiset sisäl­lis­so­dan aikaiset ja jälkeiset tapah­tu­mat osoit­ta­vat että kri­isi­aikana val­tios­ta ulosjät­täy­tyjien hengis­säsäi­lymisen kannal­ta on täysin keskeistä että val­ti­ol­la on tin­kimät­tömiä lail­lisu­usih­misiä eli yleen­sä niitä samo­ja nössöjä lib­er­aale­ja demokraat­te­ja ynnä mui­ta urbaane­ja pöhisi­jöitä jot­ka “suh­tau­tu­vat rauhal­lis­es­ti” vaik­ka SHTF-kul­til­la olisi mopo päässytkin keulimaan. 

    Tässä on tietysti ymmär­ret­tävä sekin, että perheryhmä‑, heimo- tai pääl­likköy­hteiskun­nil­la täl­lä maa­pal­lol­la pystytään pitämään hengis­sä ehkä mil­jar­di asukas­ta eli vuo­den 1800 väk­iluku tai allekin. Jos nykyaikainen yhteiskun­ta rom­ah­taa globaal­isti 80% ihmi­sistä kuolee nälkään ja kulku­tautei­hin aika nopeasti.

    Kun vai­h­toe­htoina on joko joukko­tuho tai yhteen­li­it­tymi­nen uusi yhteiskun­ta­järjestys syn­tyy aika nopeasti uudelleen alueil­la, jois­sa se on vallinnut. 

    Tämä on nähty esimerkik­si sisäl­lis­sodis­sa, jot­ka rau­nioit­ti­vat Balka­nia, mut­ta uudet yhteiskun­nat muo­dos­tu­i­v­at aika nopeasti, samoin Sak­sas­ta suuri osa tuhou­tui toises­sa maail­man­so­das­sa, mut­ta jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta toipui nopeasti.

    Toki heimoy­hteiskun­taan voidaan rom­ah­taa mais­sa, jois­sa ei ole koskaan kaupungis­tut­tu ja jois­sa yhteiskun­ta on heikko, kuten vaik­ka Soma­lias­sa tai Afgan­istanis­sa. Syyr­ia ja Irak ovat sit­ten tuos­ta välistä.

  173. Pöhinää tarvi­taan aina: ..ja toisaal­ta ylpeilee asearse­naalil­laan ker­toen ole­vansa valmis käyt­tämään sitä. Toiv­ot­tavasti kyseinen henkilö osaa käsitel­lä pet­tymyk­sen­sä, jos ja kun hänen ennus­ta­mansa ske­naar­i­ot eivät toteudukaan.

    No oikeasti nämä mukanil­lit­täjät ovat niitä joille kri­isin tullen ensim­mäisenä ollaan jaka­mas­sa Man­ner­heim­in­ris­te­jä suorituk­sista jot­ka meiltä urbaaneil­ta pul­lamössölib­er­aaleil­ta ei ihan irtoa. Maakun­nan met­sästysaseet ovat se viimeinen asia jos­ta kan­nat­taa olla huolis­saan, ellei sit­ten asekult­tuurin ukkoutumisesta.

    Lop­un aikoina käytävä kaikkien sota kaikkia vas­taan on kuitenkin aika vaara­ton fetissi.

  174. spot­tu: kri­isi­aikana val­tios­ta ulosjättäytyjien

    Yksi amerikkalainen reaal­isur­vival­isti sum­masi oman strate­giansa joten­sakin näin: ‘Asun keskikokoises­sa kaupungis­sa, jos­sa on toimi­va poli­isi­laitos ja kansal­liskaartin ase­varikko, ja olen kaupun­gin joka ikisen hyväve­lik­er­hon akti­ivi­nen ja arvostet­tu jäsen. Jos joku selviää SHTF:stä, niin minä ja kaveri­ni.’ Sanois­in, että tämä on astet­taa real­is­tisem­paa kuin kuvitel­ma, että selviän, kun vetäy­dyn mökil­leni pyssy­jeni ja ruokavaras­ton kanssa. Käsit­teet ‘ham­straa­ja’, ‘pet­turi’ ja ‘kent­täoikeus’ voi halutes­saan googlata, jos on vaikea hah­mot­taa, miten käy epä­sosi­aaliselle yksilölle ankaras­sa kriisitilanteessa.

  175. Catili­na:

    Meil­lä tääl­lä bön­del­lä on vet­tä. Vier­essäni on iso järvi. Paskahu­usikin löy­tyy vielä pihan perältä aivan käyt­tö­valmi­ina. Meil­lä on puuhel­lo­ja, kami­inoi­ta, takko­ja, ja meil­lä on puu­ta jota poltaa. Meil­lä on myös työkalu­ja tehdä lisää pui­ta. Meil­lä on puu­tarho­ja, perunapel­to­ja, kalaa, hirviä ja peu­ro­ja, sieniä ja mar­jo­ja ym. Elämä ei olisi lev­eää, ja parin vuo­den päästä olisimme ehkä kaik­ki aika lai­ho­ja kavere­i­ta, mut­ta suurin osa meistä olisi hengis­sä urbaanin pöhinän olessa enää urbaanien lib­er­aalien ruumiit 

    Ja jos kaik­ki 5,5 miljoon­aa ihmi­sistä eläi­sivät nyky­istä elämään­sä maaseudul­la, niin ne peu­rat, hirvet ja kalat oli­si­vat äkkiä lopussa.

    P.S Helsin­ki on meren ran­nal­la. Suo­laa­han siinä on, mut­ta jos tin­ka tulee, niin suo­la kyl­lä voidaan erot­taa merivedestä. Eikä enää ole kamalan kallis­takaan. Halvem­paa kuin Jyväskylän vesi 😛

  176. Väistöalue on edelleen ole­mas­sa, ja se on nyt “lähiym­päristössä”, eli käytän­nössä uuden­maan pel­loil­la. Kuvit­tele nyt. Noin miljoona ihmistä pel­loille ensin siir­tymässä, ja sit­ten siel­lä kököt­tämässä. New Orleansin evakuoin­ti paljon pienem­mäl­lä väkimääräl­lä oli täysi fiasko, ja siel­lä sen­tään oli val­ta­va kehit­tynyt yhteiskun­ta ympäril­lä. Helsingis­sä ei ole. Tilanne on, kuin USA evakuoitaisi­inkin NO:iin, jos­sa ei olekaan mitään. Uusi NO:n evakuoin­tisu­un­nitel­ma las­kee edelleen sen varaan, että ympäril­lä on toimi­va yhteiskun­ta. Entäpä jos ei ole?

    Koi­ta nyt kuvitel­la miljoona ihmistä haeskele­mas­sa vesi­paikkaa Uuden­maan pel­loil­la. Oletko tosis­sasi? Kuin­ka ne huol­letaan sinne? Nehän ovat siel­lä juurikin jonkin takia. Kuin­ka ne siir­retään sinne? Suurem­piakin väk­i­joukko­ja on nähty, mut­ta aina rauhan val­lites­sa ja ympäril­lä on aina ollut run­sas toimi­va infra. Näkymä olisi lähin­nä kuin Wood­stock­ista, jos­sa siel­läkin oli ympäril­lä toimi­va ja kykenevä infra New Yorkin osaval­tios­sa . Tämä ei yksinker­tais­es­ti onnis­tu. Käsitätte sen itsekin.

    Nyt on lois­ta­van edus­ta­va ilma. Sel­l­ainen keskimääräi­nen. Menkää viikon­lopuk­si jon­nekin pel­lolle istu­maan. Vain olette siel­lä. Vain viikon­lop­un. Mukana se, mikä kas­si­in mahtuu.

    Ja sit­ten se sähkö…

    Olet­teko te ihan oikeasti sitä mieltä, että moi­ses­sa tilanteessa min­un pitäisi vaan puo­lus­tau­tu­mat­ta antaa ruokani ja elämäni teille, jot­ka olisitte ryöstelijöitä, ettekä mitään muu­ta? Eikö tosi­aan teitä sil­loin saisi ampua? Mik­si muka ei? Tehän olette aina koskemattomia.

  177. Lau­ri Kumpu­lainen: Ja jos kaik­ki 5,5 miljoon­aa ihmi­sistä eläi­sivät nyky­istä elämään­sä maaseudul­la, niin ne peu­rat, hirvet ja kalat oli­si­vat äkkiä lopussa.

    Joo. Näin se on. Ne resurssit kaikki­neen riit­tävät muu­ta­malle tuhan­nelle, ja vaikeaa tekee sittenkin.

    Merive­den desali­noin­ti? Ehkä globaalin kri­isin vesip­u­lan ratkaisuna? Mis­sä maail­mas­sa sinä elät?
    Tosin Itämeren vet­tä pysty­isi juo­maan suo­raankin, mut­ta sit­ten pitäisi jäädä sinne kaupunkiin.

  178. Mil­laisi­in kri­i­sei­hin pitäisi valmis­tau­tua: erilaisiin.
    Sur­vival­is­tit ja osin reserviläiset muis­tel­e­vat menneitä.
    Toki teknoy­hteiskun­ta on monel­la taval­la haavoit­tu­va ja ilmeis­es­ti aikainen lumimyrsky saisi maan sekaisin. 

    Suositeltavaa luet­tavaa eteenkin poli­itikoille on Uudet kriisit:
    https://www.docendo.fi/myrskyn-silmassa-suomi-ja-uudet-kriisit.html

    Mitä lie Nokian vesikri­i­sistä on otet­tu opiksi?
    Ilmas­ton­muu­tos tuo myös kovin uuden­laisia ongelmia kun myrsky­jen sikana tul­vii uusis­sa kohteis­sa. Itämeren iso öljy­on­net­to­muus on lähin­nä ajan kysymys. 

    Infos­o­taan ei ainakaan kehdat­tu varautua, eteenkin kun ase­hul­lu ja saap­pai­ta har­jas­sa hal­li­tus­puolue tois­taa Putinin sanomaa isän­maal­lises­sa hengessä. Heitä ei hyvin käyt­tävät suvak­it kehtaa kut­sua sik­si mitä ovat. Siinä sodas­sa tyk­it eivät auta. 

    Puolue­jär­jestelmä on myös huonos­ti varautunut uusi­in uhki­in. Se ei ole mikään vaali­valt­ti. Ylipäätään tule­vaisu­u­teen olisi suun­taudut­ta­va jokaises­sa puolueessa nyky­istä enemmän.

  179. Sit­ten tässä näyt­tää teil­lä ole­van pari selvää ajatusvääristymää.

    Minähän en puhu siitä, että minä aikoisin “lähteä kor­peen”. Minä en nimeno­maan aio lähteä yhtään mihinkään. Se juuri on hom­man juju. Minä olen tääl­lä. Lähti­jöitä olette te, ja ilmi­selvästi aiotte lähteä ryöstelemään, noin puheit­tenne perusteella.

    Se vesi on täl­lä het­kel­lä 50 metrin päässä. Minä voin poike­ta siel­lä kos­ka halu­an. Mon­tako metriä teil­lä on vesi­paikkaan? Olete­taan, että aiotte juo­da lievästi hypo­ton­ista Helsin­gin edus­tan meriv­et­tä. Sen voi tehdä. Aiot­teko kävel­lä sitä vet­tä hake­maan pari ker­taa päivässä vai ase­tut­teko pysyvästi rantavi­ivalle. Rantavi­ivaa tarvi­taan noin tuhan­nen kilo­metriä, mikä sinän­sä löy­tyy hel­posti. Kuka ruokkii tei­dät sinne? kaupun­ki ei toi­mi. Sähköä ei ole, autot eivät kul­je, eikä edes mis­sään ole mitään riit­tävää ruokamäärääkään. Kuka pitää tei­dät lämpim­inä? mihin jät­teenne hau­dataan? Sel­l­ainen 10x10x5 kuu­tio­ta paskaa joka päivä.

    Tilanne ei ole ohi muu­ta­mas­sa päivässä. Pian näyt­tää siltä, että se ei ole ohi muu­ta­mas­sa vuodessakaan. Miten te kom­mu­nikoitte siel­lä? huu­ta­mal­la? Mis­tä te tiedätte, kuka edus­taa “lail­lista yhteiskun­taa”, ja kuka on muuten vaan rosvo?

    Kyl­lä ne Helsin­gin evakuoin­tisu­un­nitel­mat ovat nimeno­maan evakuoin­tisu­un­nitelmia, elikkä määrän­päänä ovat Uuden­maan pel­lot? Ei siis vet­tä. Miten se huolto? mis­tä autot, niille polt­toaineet, ja ennenkaikkea tuo­ta­vat tarvikkeet? Logis­ti­ik­ka vaatisi, että tei­dän pitäisi olla ainakin suun­nilleen yhdessä kasas­sa, tai parem­minkin ympyrässä. Helpoin olisi kai Han­ko-Hyvinkää-Por­voo-tie. Väkeä on siis kaikki­neen 1,6 miljoon­aa, joil­la kail­la on suun­nilleen samat ongel­mat. Joil­lakin on kat­to pään­sä pääl­lä, mut­ta ei sähköä, polt­toainet­ta eikä ruokaa. Tosi hienoa. Tuol­la väkimääräl­lä sienet on äkkiä syö­ty, eikä Lop­pi­jär­ven rantaan kovin mon­taa ongelle mah­du. Tosin ei teil­lä niitä onki­akaan ole. Se on kuulkaa menoa.

    Meitä on koko maakun­nas­sa 140 000 paljon suurem­mal­la alueel­la. Mitään todel­la suuria kaupunke­ja ei ole.

    Pystymme pär­jäämään paljon kauem­min, mut­ta tehän san­otte selvästi, että se ei käy. Te olette muka yhteiskun­ta, jon­ka ulkop­uolel­la me omis­sa kodeis­samme olisimme, joten tei­dän mielestänne se mikä on meil­lä, kuu­luukin teille kent­täoikeu­den uhal­la. Niinkö?

    Suu­ri­na nälkävu­osi­na pahak­si tuhok­si kat­sot­ti­in 20% kuolleisu­ut­ta. Yleen­sä se oli siinä 10% luokkaa. Aika har­va kuoli ihan nälkään, sil­lä jotain syötävää tosi­aan oli. Sien­ten keräämi­nen piti tosin opet­taa, kun sitä ei tääl­lä oltu älyt­ty. Tau­dit veivät enem­män, ja yleen­sä ihmiskeskittymissä.

    Meiltä kuol­e­vat nopeasti van­hat ja sairaat. Jos näen synkkiä pil­viä, voin hakea repullisen Fure­sis Spe­ciale­ja, Mare­va­nia, ehkä Orlocia ja paria antibioot­tia, ja joku mum­mo voi päästä vähän pitem­pään, mut­ta vuo­den päästä meistä olisi noin puo­let kuol­lut, kos­ka van­ho­ja ja sairai­ta on paljon. Mites luulette teil­lä? Paljonko teitä on siel­lä pel­lol­la jäljellä?

    Meinaat­teko, että sieltä Uuden­maan pel­loil­ta joskus eläv­inä läh­tee 80–90% sinne läht­eneistä? Minä en luule.

  180. Pet­teri: …

    jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta toipui nopeasti.

    Toki heimoy­hteiskun­taan voidaan rom­ah­taa mais­sa, jois­sa ei ole koskaan kaupungis­tut­tu ja jois­sa yhteiskun­ta on heikko, kuten vaik­ka Soma­lias­sa tai

    Jep. Voisimme aika huo­let­ta olet­taa Maslowin tarve­hier­arki­aan mata­lalle tasolle tarpeen organ­isoitua hienos­ti toimi­vak­si yhteisök­si (siis muus­takin kuin rakkaud­es­ta). Mut­ta vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että läs­näoli­joille on ehtinyt aiem­min syn­tyä sel­l­aisen kokemus.

  181. Catili­na: Olet­teko te ihan oikeasti sitä mieltä, että moi­ses­sa tilanteessa min­un pitäisi vaan puo­lus­tau­tu­mat­ta antaa ruokani ja elämäni teille, jot­ka olisitte ryöstelijöitä, ettekä mitään muuta?

    Saat kyl­lä kuitin kuten tapana on pakko-otois­sa ollut.

  182. Pöhinää tarvi­taan aina:
    Jos olisin Soin­in­vaara, saat­taisin hiukan huolestua siitä, että Catli­na yhtäältä saar­naa vihaa­vansa blo­gin pitäjää ja sen kom­men­taat­tor­e­i­ta (esim. http://oi64.tinypic.com/25iace1.jpg) ja toisaal­ta ylpeilee asearse­naalil­laan ker­toen ole­vansa valmis käyt­tämään sitä. Toiv­ot­tavasti kyseinen henkilö osaa käsitel­lä pet­tymyk­sen­sä, jos ja kun hänen ennus­ta­mansa ske­naar­i­ot eivät toteudukaan.

    Ihmette­len vieläkin mik­si Osmo Soin­in­vaara aikoinaan päästi tuon linkin takana ole­van kom­mentin läpi. Se ei pyrkinyt keskustele­maan, vaan tyre­hdyt­tämään keskustelun. Viha ei keskustele.

  183. Catili­na:

    Se vesi on täl­lä het­kel­lä 50 metrin päässä. Minä voin poike­ta siel­lä kos­ka halu­an. Mon­tako metriä teil­lä on vesipaikkaan? 

    Laskeske­lin, että 15 askelta ja saan lasil­lisen raikas­ta Roi­neen vet­tä. Ei ole vielä loppunut.

  184. Catili­na:

    Meitä on koko maakun­nas­sa 140 000 paljon suurem­mal­la alueel­la. Mitään todel­la suuria kaupunke­ja ei ole.

    Pystymme pär­jäämään paljon kauem­min, mut­ta tehän san­otte selvästi, että se ei käy. Te olette muka yhteiskun­ta, jon­ka ulkop­uolel­la me omis­sa kodeis­samme olisimme, joten tei­dän mielestänne se mikä on meil­lä, kuu­luukin teille kent­täoikeu­den uhal­la. Niinkö?

    Mon­tako öljyn­jalosta­moa teiltä sieltä löy­tyy? Ydin­voimaloi­ta? Olette var­maankin mm. myös lääkkei­den suh­teen omavaraisia siellä?

    Catili­nakin var­maan työhevosel­la hoitaa pot­tumaansa ja ihan itse kit­kee man­sikka­maan. Syksyl­lä kerää viin­i­mar­jat ja niin eespäin.

    Vai voisiko­han olla niin, että Catili­nakin käy siinä kylän ain­oas­sa mar­ketis­sa osta­mas­sa ruokansa, tankkaa samal­la siitä kylän ain­oal­ta pumpul­ta autoon­sa polt­toainet­ta ja siitä apteekin korvikkeesta nap­paa buranat matkaansa?

  185. Pekka T.: Linkolan yli­olkaisen väheksymisen sijas­ta voisimme totis­es­ti miet­tiä ratkaisu­ja niihin ongelmi­in, jois­sa hän osuu asioiden ytimeen.

    Linkolan läh­estymis­ta­van suurin ongel­ma on minus­ta siinä että jos me vähen­nämme yksipuolis­es­ti tämän pla­nee­tan resurssien käyt­töä, mei­dät kor­vaa sem­moinen joukko joka ei resurssinkäyt­töään ole vähen­tänyt. Kiinalaiset ja Nor­jan öljyra­has­to osta­vat kaiken, tai venäläiset otta­vat asevoimin, tai mitä lie.

    Tämä on ihan vaan ver­sio peli­teo­ri­an Yhteis­maan Ongel­mas­ta: jos peli­in osal­lis­tu­vat olete­taan riip­pumat­tomik­si ja omaa etu­aan mak­si­moiviksi, jokaisen osal­lis­tu­jan paras strate­gia on hyö­dyn­tää yhteis­laidun­ta mah­dol­lisim­man paljon ja vaik­ka pistää se paskak­si ennen kuin naa­pu­rit ehtivät. Fik­sut pelaa­jat tajua­vat että riip­pumat­to­muus hyläten syn­tyy parem­pi lop­putu­los: tehdään kaikkia sito­va sopimus ja peruste­taan poli­isi kat­so­maan ettei yksikään oppor­tunisti lipeä ruodusta.

    Klassi­nen esimerk­ki Yhteis­maan Ongel­mas­ta on Kaspi­an meren sampikan­ta. Nykyään kun meren ran­noil­la on Kazak­stan­it sun muut Azer­baizan­it itsenäis­inä val­tioina, kavi­aar­in­hi­moinen sam­men ryöstökalas­tus on rom­ah­dut­tanut kalakan­nat. Neu­vos­toli­iton aikoi­hin sampi­en määrä pysyi kestäväl­lä tasol­la, ja kavi­aarin tuotan­to tasaisena.

    Sik­si maa­pal­lon resurssip­u­lan tai vaik­ka ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on paras toi­vo jonkun maail­man­hal­li­tuk­sen pystyt­tämi­nen ja kaikenkat­tavien sopimusten tekem­i­nen. Linko­lalaiselle Suomelle käy niinkuin Amerikan inti­aaneille, tai vähin­täänkin talous­lukun­sa romaut­ta­neen Suomen neu­vot­telu­vara sopimus­pöy­dis­sä jää sit­ten aikanaan olemattomaksi.

    Pirun tarkkaa tas­apain­oilua tuo kyl­lä vaatii, enkä lainkaan ihmettele niitä jot­ka laske­vat kaiken vielä kään­tyvän SHTF-ske­naar­iok­si. Talouden pitäisi kas­vaa ja teknolo­gian kehit­tyä, ja samal­la koko ajan pitäisi patis­taa maail­man mai­ta kohti sopimuk­sia ja varautua kään­teeseen jon­ka jäl­keen suu pan­naan yhtäkkiä luon­non­va­ra-säkkiä myöten. 

    Kuvios­sa on mukana vielä paljon kivo­ja lisäkom­p­likaa­tioi­ta. Muu­ta­man toim­i­jan kesken pela­tus­ta yhteis­maa-pelistä poiketen, mil­jar­di­en toim­i­joiden joukkoon aina parem­min mah­tuu oppor­tunis­te­ja joi­ta poli­isi ei saa kuri­in. Iso väestö on yksi sem­moinen tek­i­jä jota ei sopimuk­sen syn­nyt­tyä yht’äkkiä supis­te­takaan ‘kestävälle’ tasolle, muu­ta kuin mekanis­meil­la joista ei tässä tee mieli kir­joit­taa. Mik­sipä ei myös mukavuuk­si­in tottuneisuus.

    On tässä otet­ta­va huomioon myös pait­si siir­tymi­nen ensim­mäisen approksi­maa­tion itsenäi­sistä toim­i­joista toisen approksi­maa­tion sopimuk­sen­tek­i­joi­hin, myös se että kol­man­nes­sa approksi­maa­tios­sa on joitakin syitä näyt­tää askelei­ta kohti ‘kestävää kehi­tys­tä’ jo ennen maail­man­sopimuk­sen syn­tyä: esimerkin voima voi helpot­taa sopimuk­seen pääsyä, ja ‘linko­la­maisem­paan’ maail­maan pitää joka tapauk­ses­sa varautua — tek­nol­o­giset kehi­tysaskeleet eivät vält­tämät­tä ole nopei­ta. Ne askeleet vain pitäisi jotenkin pystyä otta­maan pilaa­mat­ta kilpailukykyä.

    Kyl­lä vaikeaa vielä tulee saa­da ilman hir­muisia mullis­tuk­sia tämä pla­neet­ta riittämään.

  186. anon­il­li: Yksi amerikkalainen reaal­isur­vival­isti sum­masi oman strate­giansa joten­sakin näin: ‘Asun keskikokoises­sa kaupungis­sa, jos­sa on toimi­va poli­isi­laitos ja kansal­liskaartin ase­varikko, ja olen kaupun­gin joka ikisen hyväve­lik­er­hon akti­ivi­nen ja arvostet­tu jäsen. Jos joku selviää SHTF:stä, niin minä ja kaveri­ni.’ Sanois­in, että tämä on astet­taa real­is­tisem­paa kuin kuvitel­ma, että selviän, kun vetäy­dyn mökil­leni pyssy­jeni ja ruokavaras­ton kanssa. Käsit­teet ‘ham­straa­ja’, ‘pet­turi’ ja ‘kent­täoikeus’ voiha­lutes­saan googlata, jos on vaikea hah­mot­taa, miten käy epä­sosi­aaliselle yksilölle ankaras­sa kriisitilanteessa.

    Hmmm, jos vaik­ka Napolin super­tulivuori (tai joku muu, onhan noi­ta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Supertulivuori#/media/File:Supervolcano_World_Map.png) pok­sah­taa ja saa aikaan “ydin­tal­ven, lähtevät val­tion var­muus­varas­toi­hin luot­ta­neet ja siten ilman ruokaa jään­neet liik­keelle. Asei­den kanssa. Se on ihan totta.

    Ja onhan noi­ta muitakin katas­tro­fe­ja, jois­sa tuo­ka lop­puu niiltä, jot­ka eivät ole valmis­tau­tuneet. Ja lop­puu se meiltäkin (mul­ta ja läheisiltä) aika nopeasti, noin puo­lessa vuodessa. Jos val­tio olisi varautunut, ei ehkä loppuisi.

    Mut­ta on se tiety tärkeäm­pää, että maa­jus­sisen tuot­ta­mat­toma­lle työlle riit­tä rahaa. Sit­ten voidaan vale­hdel­la, että Suo­mi on omavarainen.

  187. spot­tu: Lop­un aikoina käytävä kaikkien sota kaikkia vas­taan on kuitenkin aika vaara­ton fetissi.

    Fetis­si? Heh. Onko jäänyt his­to­ri­anopin­not väli­in? Vai oletko vain päät­tnyt suelkea silmäsi?

  188. Sylt­ty:
    Suomes­sa tilo­jen määrä on muis­taak­seni puolit­tunut EU-aikana, ovatko kaik­ki lopet­taa­neet jääneet todel­lakin työttömiksi?

    Lopet­tanut maanvil­jeli­jä ei voi jäädä työt­tömäk­si, sil­lä hän ei saa mitään työt­tömyys­tukia. Hänen on siis men­tävä mui­hin töi­hin ja joku kaupunki­lainen jää työttömäksi.

  189. Minä ihmeen Puna-Khme­rien evakuoin­tifan­ta­sia, jos­sa kaupunkien intel­li­gentsia aje­taan met­si­in kuole­maan nälkään täl­lä Catili­nal­la oikein on? 

    Edes Leningra­dia ja Stal­in­gra­dia ei evakuoitu, eikä näistä kri­isi oikein pahem­mak­si voi men­nä. En ymmär­rä mik­si ihmiset kuoli­si­vat kuin kär­päset kylmään? Eihän Helsingis­sä edes ole kun­non talvea ja ihmiset siis jää­ty­i­sivät rän­täsateeseen, elleivät sitä ennen kuolisi janoon tai hukkuisi pas***n? 😎

  190. Catili­na:
    Olet­teko te ihan oikeasti sitä mieltä, että moi­ses­sa tilanteessa min­un pitäisi vaan puo­lus­tau­tu­mat­ta antaa ruokani ja elämäni teille, jot­ka olisitte ryöstelijöitä, ettekä mitään muu­ta? Eikö tosi­aan teitä sil­loin saisi ampua? Mik­si muka ei? Tehän olette aina koskemattomia.

    Tuos­sa tilanteessa saat ampua. T. kaa­tolu­van myöntäjä.

    Ennen kuin avaat tulen, pyri varmis­ta­maan, että SHTF on todel­la alka­nut. Olisi kovin kiusal­lista, jos lah­taisit pel­lon reunal­la kävelevän ihmisjoukon ja jälkikä­teen pal­jas­tu­isi, etteivät ne olleetkaan maail­man­lop­pua pak­enevia kaupunki­laisia, vaan esimerkik­si kyläk­oulun luokkaretkeläisiä. Sitä urbaanien lib­er­al­istien itkua sen jälkeen.

  191. Catili­na: Jos näen synkkiä pil­viä, voin hakea repullisen Fure­sis Spe­ciale­ja, Mare­va­nia, ehkä Orlocia ja paria antibioottia, 

    Tämä ei kyl­lä oikein mene min­un kaaliini. 

    Miel­lä on siis osa yhteiskun­taa, joka tekee oikeaa työtä, tuot­taa ruokaa ja tekee fyy­sisiä tavaroi­ta oikeaan tarpeeseen. Nämä ovat vält­tämät­tömiä, kos­ka ilman heitä urbaan­it pösi­hi­jä eivät pöhi­sisi pitkään, ja jos urbaani pöhinä lop­puu, nämä jäävät henki­in kun pöhisi­jät kuol­e­vat nälkään kun eivät muista, että mitenkäs sitä pet­tuleipää oikein tehti­in alus­ta alkaen. 

    Tuo on sinän­sä tot­ta, mut­ta siitä uno­htuu kolikon toinen puoli. Ilman sitä urbaa­nia pöhinää ei ole antibioot­te­ja. Ei ole kehit­tyneitä polt­to­moot­tor­e­i­ta autoi­hin ja moot­torisa­hoi­hin. ei ole logis­ti­ikkaketjua, joka jalostaa ja tuo polt­toaineen siihen moot­torisa­haan. Ei ole pakastin­ta jol­la säilöä ruokatarvikkei­ta. Ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa on ollut aika paljon yhteiskun­tia (ja on edelleen), mis­sä pär­jätään ilman urbaa­nia pöhinää. Niis­sä ener­gia menee hengis­sä pysymiseen.

    yhteiskun­taan, mis­sä on antibioot­te­ja, moot­tor­e­i­ta ja aikaa ja mah­dol­lisu­us väitel­lä inter­netin keskustelu­pal­stoil­la, urbaani pöhinä on aivan yhtä vält­tämätön osa yhteiskun­taa kuin ne oikeat työt. 

    En tiedä sinus­ta, mut­ta minä kaadan polt­top­u­u­ni mielu­um­min moot­torisa­hal­la kuin kuusenäreel­lä sido­tul­la kivikirveel­lä. Ja se yhteiskun­ta, mikä sen moot­tor­is­han mah­dol­lis­taa, on his­to­ri­an val­os­sa aika herkkä, ja se vaatii puo­lus­tau­tu­mista sekä liial­lisia että liian vähäisiä yksilön­va­pauk­sia ajavai taho­ja vas­taan. Toki se herkkyys on ris­ki, mut­ta se hyv­in­voin­ti mikä urbaanil­la pöhinäl­lä on saatu aikaan, on kyl­lä ainakin tois­taisek­si ollut selvästi tuon riskin väär­ti, ja henkilöko­htais­es­ti jatkan ainakin jos­sain määrin sen ole­tuk­sen varas­sa, että pystymme pitämään yhteiskun­nan jotakuinkin toimivana. 

    Niin mikä ei mene kaali­i­ni? Se, että sinä olet kyl­lä täysin valmis hyö­dyn­tämään — ja koet ne jopa tarpeel­lisek­si — urbaanien pöhisi­jöi­den aikaansan­nok­sia samaan aikaan kun akti­ivis­es­ti halvek­sut, ja ilmeiseti olet jopa valmis omien sano­je­si mukaan jopa tap­pa­maan noi­ta pöhisi­jöitä jos niistä joku sat­tuisi joskus apua tarvitsemaan. 

    Ai niin. Matkailu avar­taa, kan­nat­taisi joskus käy­dä Uudel­la­maal­la. siel­lä on n. 1000 järveä, eli päivän pyöräi­ly­matkan päästä löy­tyy yksi järvi n. 1500 uuden­maan asukas­ta kohti. Ei tääl­lä janoon kuolla.

  192. tcrown: yhteiskun­taan, mis­sä on antibioot­te­ja, moot­tor­e­i­ta ja aikaa ja mah­dol­lisu­us väitel­lä inter­netin keskustelu­pal­stoil­la, urbaani pöhinä on aivan yhtä vält­tämätön osa yhteiskun­taa kuin ne oikeat työt.

    Tämä on aina ihme­tyt­tänyt itseänikin. Oikeaa työtä on met­sän­hoito, puiden kaat­a­mi­nen, tukkien kul­jet­ta­mi­nen rekalla sel­l­ute­htaalle ja sel­l­unkeit­to. Oikeaa työtä on myös sel­l­un rah­taami­nen paperite­htaalle ja sanomale­hti­pa­perin tekem­i­nen. Samoin pain­okoneen säätämi­nen mus­teen­tahrim­in sormin ja lop­ul­ta lehtien jakami­nen kotei­hin, ja paperin keräämi­nen jäteau­tol­la kierrätykseen.

    Tässä ketjus­sa on sit­ten välis­sä loiseläjiä, eli toimit­ta­jia, graafikoi­ta, val­oku­vaa­jia, toim­i­tusjo­hta­jia, organ­isaat­tor­e­i­ta, tuoteke­hit­täjiä ja mui­ta kaupungis­sa asu­via lib­er­aal­isu­vakke­ja, jot­ka elävät muiden rahoilla.

    Ehkä vika on vain minus­sa, kun en näe sanomale­hden tuotan­toketjus­sa yhtään mitään arvoa ilman sisäl­lön­tuot­ta­jia; taka­puolen pyyhkimiseenkin lehti­pa­peri on melko kehnoa. Toisaal­ta sähköi­nen lehti jos­sa nämä oikeat työt on elim­i­noitu on min­ulle aivan yhtä arvokas tuote.

  193. Pekka T.: Linko­laa tavataan moit­tia siitä, että hän ei ole tiedemies eikä tutk­i­ja (eikä siis voisi pätevästi sanoa asioista yhtään mitään). No, ei olekaan – hän on ajat­teli­ja, ja sel­l­aise­na hyvin vaikuttava. 

    Puut­tumat­ta edel­lä ole­van yksi­tyisko­hti­in (Juho Laatu näyt­tää sen jo pätevästi tehneen) totean vain, että Linko­la­han on aivan oike­as­sa siinä, että ihmisiä on liikaa. Se on yksi ihmiskun­nan suurista haasteista, ja eri­ty­istä vaikeusastet­ta sille antaa sen kytkey­tymi­nen yhteen muiden ihmiskun­nan suurten haastei­den kanssa.

    Linkolan yli­olkaisen väheksymisen sijas­ta voisimme totis­es­ti miet­tiä ratkaisu­ja niihin ongelmi­in, jois­sa hän osuu asioiden ytimeen.

    Eri puo­lil­la Afrikkaa ja myös Jemenis­sä on pääl­lä nälän­hätä uhat­en 20 miljoo­nan ihmisen henkeä. Käsit­tääk­seni peru­songel­ma on se, että kyseisil­lä alueil­la on liikaa ihmisiä niiden kan­tokykyyn ver­rat­tuna. YK:lta ja muil­ta avus­ta­jil­ta puut­tuu use­ampi mil­jar­di varo­ja avun järjestämiseksi. 

    Linkolan mielestä maa­pal­lol­la on liikaa ihmisiä. Mitähän mieltä Linko­la olisi, pitäisikö aut­taa vai pitääkö luon­non antaa hoitaa tehtävänsä?

  194. On ihan tot­ta, että mielu­um­min kaadan puu­ni moot­torisa­hal­la. Tänä aamu­na viimeksi. 

    Spot­tu voi yrit­tää tul­la pakko-otta­maan. Arvaat­teko, mitä tapah­tuu? Ei hän tosin edes pääse tänne asti. 

    Minus­ta tun­tuu nyt siltä, että te varudutte flun­ssaan, ja minä rut­toon, kol­er­aan ja pari­in muuhun vaar­al­liseen kulku­tau­ti­in samanaikaises­ti. Te puhutte tek­nol­o­gisen yhteiskun­nan siu­nauk­sista, minä taas siitä, jos niitä ei enää ole.

    Mikä on se pahin ske­naario, mihin tei­dän ajat­telunne yltää? Mihin tei­dän mielestänne kan­nat­taa varautua?

    Len­i­gra­dia ei evakuoitu ajois­sa, ja se oli huoli­mat­to­muut­ta. Kuitenkin 340 000 evakuoiti­in ennen piir­i­tys­tä. Seu­raa­vana tal­ve­na yli 600 000 laa­tokan kaut­ta. Kesäl­lä vielä 400 000. Kokon­aisu­udessaan evakuoiti­in noin 1,3 miljoon­aa ihmistä. Kaupungis­sa kuoli n. 700 000 , pääasi­as­sa nälkään, kylmään ja tautei­hin. Noin 600 000 selvisi, eli jääneistä noin puo­let. Kaupun­ki sai kuitenkin koko ajan myös ulkop­uolista apua. Lisäk­si se oli prim­i­ti­ivi­nen. Siel­lä oli savupi­ip­pu­ja ja tulisi­jo­ja. Sen viemärit oli­vat pain­ovoimaviemäre­itä, ja niitä paskahu­use­jakin oli. Kuitenkin ilman ulkoa tule­vaa huoltoa se olisi tuhoutunut. Noin 800 000 sivi­il­iä kuoli.

    Sodan alus­sa Stal­in­gradis­sa oli n. 450 000 asukas­ta. Sivi­il­i­tap­pi­oiden määräk­si on esitet­ty 4000–40000. Kaupunkia ei evakuoitu sinän­sä, vaan asukkaat pak­eni­vat spon­taanisti tai liit­tyivät tais­telui­hin. Saar­toren­gashan kutis­tui varsin nopeasti. Jälleen ker­ran kaik­ki oli kuitenkin ulkop­uolisen avun varassa.

    Jos te kat­sotte Leningra­dia ja Stal­in­gra­dia esimerkkeinä siitä, että ei mitään hätää, tuol­laiset pikku piknikit on help­po kestää, niin se ker­too teistä aika paljon.

    Minä en ymmär­rä, miten min­un viit­tauk­seni lääk­ere­pun jem­maamiseen liit­ty­isi mitenkään käsi­tyk­seen jois­tain “oikeista töistä”. Ehkä valaisette.

    En myöskään muista “uhan­neeni” käyt­tää asei­ta muu­ta kuin mah­dol­lisia ryöstelijöitä vas­taan. Se, että minä iloit­sen lib­er­aalien kuole­mas­ta, ei vielä ole sitä, että akti­ivis­es­ti kehot­taisin tai edesaut­taisin asi­aa. Ymmär­rän tietysti närkästyk­senne siitä, että jol­lakin yleen­sä on asei­ta. Ilmi­an­not ja tutk­in­tapyyn­nöt lie­nee taas jälleen ker­ran tehty, ja taas jällen ker­ran aivan turhaan ja tulok­set­ta. En viit­si enää edes tar­jo­ta poli­i­seille donit­sikahve­jakaan. Voi kiukku.

    Tärkein kysymys: Mihin tei­dän mielestänne siis kan­nat­taa varautua? Uskonne tekni­ikan säi­lymiseen käytössä ja ulkop­uolisen huol­lon saamiseen on ihmeen järkkymätön.

  195. vk: Käsit­tääk­seni peru­songel­ma on se, että kyseisil­lä alueil­la on liikaa ihmisiä niiden kan­tokykyyn verrattuna. 

    Peru­songel­ma on paikallisen maat­alouden tehot­to­muus, ei varsi­nais­es­ti luon­non kan­tokyky. Tehot­to­muu­teen taas on syynä pääomien puute, ja pääomien puut­teeseen syynä markki­navääristymät jot­ka estävät tehokkaasti Afrikan kil­pailue­tu­jen (ympärivuo­tiset satokaudet ja hävyt­tömän hal­pa työvoima) hyödyntämisen.

    Kyl­lä maa­pal­lo ruoan­tuotan­non puoles­ta pystyy ylläpitämään vaik­ka sadan mil­jardin ihmisen pop­u­laa­tion, jos pääo­mat kohdis­te­taan oikein.

  196. Tässä on maat­alouden lähitulevaisuus:

    https://www.caseih.com/northamerica/en-us/Pages/campaigns/autonomous-concept-vehicle.aspx

    Ensi vuosikymme­nen kulues­sa suo­ma­laisetkin suurvil­jeli­jät siir­tyvät robot­ti­trak­tor­ei­hin, joi­ta ohjataan äly­lait­teil­la, ja jot­ka voivat toteut­taa ajo-ohjel­maa autonomis­es­ti. Algo­rit­mi suun­nit­telee het­kessä ajolin­jat, joi­ta voi tarvit­taes­sa muokata.

    Kuin­ka nopeasti näemme ensim­mäiset miehit­tämät­tömät maatilat?

    Lisäk­si ruokaa opi­taan kokoa­jan tuot­ta­maan myös eri­laisin menetelmin kaupungeis­sa. Myös täysin uusia ruokia tulee ihmis­ten lau­tasille, jot­ka eivät vält­tämät­tä vaa­di per­in­teistä maat­alout­ta laisinkaan. Uusia rav­in­tokasve­ja pitäisikin alkaa suun­nit­tele­maan uudet tuotan­tomenetelmät mielessä pitäen. Rav­in­tokasvin tulisi olla läh­es kokon­aan syötävä, eikä siinä tulisi olla turhia osia juurikaan.

    Hyön­teiset tule­vat ruokapöyti­in ensi vuosikymmenel­lä läpi län­si­maid­en. Hyön­teiset lisään­tyvät nopeasti ja niitä voidaan kas­vat­taa hel­posti kaupunkien liepeil­lä. Jopa Suomes­sa on sikati­lal­lisia, jot­ka ovat aloit­ta­neet hyön­teis­ten koekasvatuksen.

  197. vk: Eri puo­lil­la Afrikkaa ja myös Jemenis­sä on pääl­lä nälän­hätä uhat­en 20 miljoo­nan ihmisen henkeä. Käsit­tääk­seni peru­songel­ma on se, että kyseisil­lä alueil­la on liikaa ihmisiä niiden kan­tokykyyn ver­rat­tuna. YK:lta ja muil­ta avus­ta­jil­ta puut­tuu use­ampi mil­jar­di varo­ja avun järjestämiseksi. 

    Linkolan mielestä maa­pal­lol­la on liikaa ihmisiä. Mitähän mieltä Linko­la olisi, pitäisikö aut­taa vai pitääkö luon­non antaa hoitaa tehtävänsä?

    En ole mikään Linkolan sananselit­täjä, mut­ta var­maankin hän antaisi luon­non hoitaa tehtävän­sä. Tämä on miljoon­ista ihmi­sistään huoli­mat­ta kuitenkin vain detalji varsi­naises­sa ongelmassamme.

    Mitä mei­dän pitäisi tehdä niille mil­jardeille ihmisille, jot­ka oikeutetusti halu­aisi­vat saman elin­ta­son kuin meil­lä län­si­maalaisil­la on? Siihen kun ei maa­pal­lon kan­tokyky riittäne.

  198. Mikko Kivi­ran­ta: Linkolan läh­estymis­ta­van suurin ongel­ma on minus­ta siinä että jos me vähen­nämme yksipuolis­es­ti tämän pla­nee­tan resurssien käyt­töä, mei­dät kor­vaa sem­moinen joukko joka ei resurssinkäyt­töään ole vähen­tänyt. Kiinalaiset ja Nor­jan öljyra­has­to osta­vat kaiken, tai venäläiset otta­vat asevoimin, tai mitä lie.

    Kyl­lä vaikeaa vielä tulee saa­da ilman hir­muisia mullis­tuk­sia tämä pla­neet­ta riittämään.

    Niin­pä — miten ratkaisemme tämän ongel­man? Ongel­man, jol­ta suurin osa ihmi­sistä sul­kee silmänsä.

  199. Sylt­ty:
    Minä ihmeen Puna-Khme­rien evakuoin­tifan­ta­sia, jos­sa kaupunkien intel­li­gentsia aje­taan met­si­in kuole­maan nälkään täl­lä Catili­nal­la oikein on? 

    Edes Leningra­dia ja Stal­in­gra­dia ei evakuoitu, eikä näistä kri­isi oikein pahem­mak­si voi men­nä. En ymmär­rä mik­si ihmiset kuoli­si­vat kuin kär­päset kylmään? Eihän Helsingis­sä edes ole kun­non talvea ja ihmiset siis jää­ty­i­sivät rän­täsateeseen, elleivät sitä ennen kuolisi janoon tai hukkuisi pas***n?

    Suo­mi ei ole Stal­in­in Neu­vos­toli­it­to, joka jät­tää sivi­iliväestön pant­ti­vangik­si. Kyl­lä Helsinginkin väestön evakuoimisek­si on aina olleet selkeät suun­nitel­mat. Esim. v. 1998 suun­nitel­ma: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000966022.html

  200. Catili­na: Minus­ta tun­tuu nyt siltä, että te varudutte flun­ssaan, ja minä rut­toon, kol­er­aan ja pari­in muuhun vaar­al­liseen kulku­tau­ti­in samanaikaises­ti. Te puhutte tek­nol­o­gisen yhteiskun­nan siu­nauk­sista, minä taas siitä, jos niitä ei enää ole.

    Mitä yritin sanoa on se, että jos kaik­ki varau­tu­isi­vat rut­toon, kol­er­aan jne. vetäy­tymäl­lä omavaraistalouteen urbaanin pöhinän ulkop­uolelle, niitä tek­nol­o­gisen yhteiskun­nan siu­nauk­sia ei olisi ole­mas­sa alku­jaankaan. Minä en estä sin­ua vetäy­tymästä urbaanin pöhinän ulkop­uolelle, mut­ta tuo halvek­sun­ta niitä riskinot­ta­jia kohtaan jot­ka mah­dol­lis­ta­vat antibioot­tisi ja moot­torisa­hasi on vähän erikoista.

  201. . Oikeaa työtä on met­sän­hoito, puiden kaat­a­mi­nen, tukkien kul­jet­ta­mi­nen rekalla sel­l­ute­htaalle ja sel­l­unkeit­to. Oikeaa työtä on myös sel­l­un rah­taami­nen paperite­htaalle ja sanomale­hti­pa­perin tekeminen

    Juuri näin, oikeaa työtä nuo ovat sen takia että tuon työn tulok­se­na syn­tynyt­tä pape­ria voi viedä ulko­maille ja saa­da val­u­ut­taa jol­la voi ostaa esim. iPadin jol­la voi har­ras­taa kivo­ja jut­tu­ja kuten lehtien toimit­tamista ja muu­ta maailmanparannusta.

    1. Kir­jas­sa Oli­pa ker­ran työ tode­taan, että oikeal­la työl­lä näytetään tarkoit­ta­van työtä, joka on help­po teet­tää koneilla. 🙂

  202. Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­jas­sa Oli­pa ker­ran työ tode­taan, että oikeal­la työl­lä näytetään tarkoit­ta­van työtä, joka on help­po teet­tää koneilla. 

    Oikea työ on tietysti sitä, mitä ilman kuolee. Ensin tulee mieleen ruoan- ja juo­mave­den­tuotan­to. Blog­it, mielipi­dekir­joituk­set ja kaupunkisu­un­nit­telukir­jat ovat ihan siel­lä toisel­la laidal­la, kos­ka niitä nyt vain ei tarvi­ta mihinkään. Har­mi­ton­ta hupia, mut­ta ei elämälle tärkeää.

  203. Suomen 1998 evakuoin­tisu­un­nitel­mas­ta on luovut­tu. Väistöalueena on Uusimaa.

    Edelleenkään en ole saanut vas­taus­ta siihen, _mikä_ on se pahin mah­dolli­nen ske­naario, johon tämän blo­gin luk­i­jakun­ta varautuu. Mikä on pahin­ta, mikä tei­dän mielestänne voi tapahtua?

    Pidän sivistyk­sen ja teknolo­gian siu­nauk­sista. Silti lie­nee sal­lit­tua ajatel­la mah­dol­lisu­ut­ta, että ne tem­pais­taisi­inkin pois. Olet­teko _te_ koskaan ajatelleet sitä mahdollisuutta?

    Suh­taudutte siis tor­ju­vasti ja halvek­sien siihen, että katas­tro­faalisen kri­isin rattues­sa me tääl­lä bön­del­lä yrit­täisimme tul­la toimeen ja ehkä jopa onnis­tu­isim­mekin siinä. _Mitä_ siis tei­dän mielestänne mei­dän pitäisi tehdä? Tähän vas­taus kiitos! Oikeasti todel­la, tähän vastaus.

    Mikä sit­ten _on_ luo­van luokan, tuon intellek­tu­aalisen avant­gar­den rooli postapoka­lyp­tisessä maail­mas­sa? _Mitä_ te tarkkaan ottaen aioette tehdä?

  204. Catili­na: Spot­tu voi yrit­tää tul­la pakko-otta­maan. Arvaat­teko, mitä tapah­tuu? Ei hän tosin edes pääse tänne asti.

    Näin ollaan ennenkin toimit­tu, ja olo­suhteisi­in näh­den ihan hyvin on men­nyt. Sitä­pait­si siinä vai­heessa sinä olet jos­sain kent­tä­sairaalas­sa aut­ta­mas­sa kans­saih­misiäsi parhaasi mukaan (ja tämä riip­pumat­ta siitä onko kri­isi luon­teeltaan soti­laalli­nen tai ei) eli paikalla ei edes ole ketään jol­ta kysyä lupaa. Kuit­ti keit­tiön pöy­dälle ja sil­lä selvä.

    Muis­taak­seni Mat­ti Pulkki­nen Romaani­henkilön kuole­mas­sa sanoi use­astikin että sota ja romaani ovat ain­oat transk­endenssit. Tässä on paljon perää. Riip­pumat­ta kaikesta siitä yksilöhöpinästä mitä meil­lä lib­er­aaleil­la on tapana nor­maali­aikoina har­ras­taa, ihmi­nen on kuitenkin sama Durkheim­i­lainen homo duplex, ja kri­isi­aikoina liiku­taan toisen, kollek­ti­ivisen tajun­nan tasol­la. Tästä kiitos evoluu­ti­olle. Ei ole kovin vaikea hah­mot­taa että han­kali­na aikoina, joi­ta ihmisen kehi­tyshis­to­ri­as­sa on riit­tänyt, selviää kyvykkäin yhteisö, ei niinkään kyvykkäin yksilö.

    Viime aikoina meille lib­er­aaleille on käynyt liiankin selväk­si että syvien riv­ien luon­tevin ja läheisin kollek­ti­ivi on ainakin tois­taisek­si kansal­lis­val­tio, eli val­tio edel­lä men­nään mah­dol­lisi­na kri­isi­aikoina. Erakok­si val­tion ulkop­uolelle ei kan­na­ta jät­täy­tyä sil­loin kun kollek­ti­ivi­nen tajun­ta dominoi.

    Toisaal­ta, en minä tätä yltiöin­di­vid­u­al­is­tista höpinääsi jak­sa kovin tosis­saan ottaa. Ihmiseen geneet­tis­es­ti sisään­raken­netun kri­isi­aiko­jen kollek­ti­ivi­su­u­den ja sol­i­daarisu­u­den kieltämi­nen on ihan yhtä uskot­tavaa kuin alko­holisti joka moraa­likra­pu­las­saan van­noo ettei koskaan enää juo. Suomes­sa ei, ainakaan vielä tois­taisek­si, ole hutu­i­hin ja tut­sei­hin ver­rat­tavia jakolin­jo­ja, jot­ka sijoit­taisi­vat mei­dät rin­ta­man eri puolille.

  205. Helsin­ki hoi älä jätä: Tukhol­mas­sa kun­tien väli­nen yhteistyö näyt­täisi toimi­van, tääl­lä taas suomi­taan toisia mil­lon metron rak­en­tamis­es­ta, mil­loin Nurmijärvi-ilmiöstä.

    Tukhol­man seudul­la on tosi­aan metropoli­hallinto, mut­ta ei siel­läkään yhteistyö täysin mutka­ton­ta ole.

    Helsin­ki hoi älä jätä: Pelkästään kehä ykkösen sisään panos­t­a­mi­nen olisi toki fik­sua jos saataisi­in ratkaistua

    i) yri­tys­ten ja samal­la työ­paikko­jan määrän vähen­e­m­i­nen Helsingissä

    ii) Asun­to­jen astronomi­nen hin­tata­so joka johtaa laa­jaan yhteiskun­nan mak­samaan asumiseen

    Ei kukaan ole sanonut, että pitäisi panos­taa pelkästään Kehä I:n sisään. Kyl­lä muutkin alueet seudul­la saa­vat kasvaa.

    i) En tiedä, mis­tä olet saanut päähäsi, että työ­paikko­jen määrä Helsingis­sä on vähen­emään päin. Tilas­to­jen mukaan se on kas­vanut täl­läkin vuosi­tuhan­nel­la ihan mukavasti. Sitä pait­si ei kaikkien työ­paikko­jen tarvit­sekaan Helsingis­sä sijai­ta. Kehä I:n sisäpuolelta on hyvät yhtey­det myös seudun muille keskeisille työ­paik­ka-alueille, kuten Otaniemeen, Lep­pä­vaaraan ja Avi­apo­lik­seen. Muun muas­sa sik­si se onkin niin hyvä aluet­ta asuinrakentamiseen.

    ii) Juuri sik­si pitää rak­en­taa lisää, että astronomiset hin­nat saadaan kään­net­tyä lasku­un, tai ainakin niiden nousu taitettua.

    Helsin­ki hoi älä jätä: Toki kan­takaupun­gin toim­i­ti­lat on kysyt­tyjä, sama ilmiö on Helsingis­sä. Tukhol­mas­sa on vielä suh­teessa enem­män sen kokoisia ja ‑typ­pisiä yri­tyk­siä että niille ydinkeskus­ta on hyvä paikka. 

    Mut­ta Helsingis­sä yri­tys­ten määrä on vähen­emään päin. Kan­takaupun­gin toimis­to­ja ollaan muut­ta­mas­sa asun­noik­si joka nos­ta­nee ole­mas­saole­vien toimis­totilo­jen vuokria tai ker­too ainakin ylikapasiteetista. 

    Edelleen kiin­nos­taisi tietää, mis­tä olet saanut päähäsi, että yri­tys­ten määrä Helsingis­sä las­kee. Kan­takaupungis­sa on painet­ta muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si, kos­ka itse aiheutet­tu asun­top­u­la jyrää kaiken muun alleen. Kan­takaupun­ki on hin­to­jen perus­teel­la kaik­ista halu­tu­in­ta toimis­toaluet­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä asun­to­jen kysyn­tä ylit­tää toim­i­ti­lan kysyn­nän aivan suvereenisti. Tässä pitäisi säi­lyt­tää malt­ti ja ennem­min rak­en­taa kokon­aan uusia asun­to­ja kan­takaupunki­in sen sijaan, että muute­taan van­ho­ja toimis­toraken­nuk­sia asun­noik­si. Paikoitellen toimis­to­jen muut­ta­mi­nenkin on toki ihan ok.

    Helsin­ki hoi älä jätä: Haaste tässä on saa­da yri­tyk­siä lisää ja nimeno­maan sel­l­aisia jot­ka työl­listävät enem­män kuin 1–4 henkilöä. Yri­tys­ten kasvus­sa näyt­tää ole­van iso ero maid­emme välil­lä. Ruot­si­in syn­tyy jatku­vasti uusia yri­tyk­siä luokkaan 200+ työn­tek­i­jää eli yri­tys­ten kasvulle on siel­lä parem­mat olta­vat. Siihen pitäisi pureutua kos­ka Helsin­gin kannal­takin olel­lista on että tääl­lä on työtä, ei vain asun­to­ja. Olkoon ne sit­ten keskus­tas­sa jos sitä niin hirveästi halutaan. 

    Ihme dog­me­ja sin­ul­la kyl­lä on. Mitä vikaa on 1–4 hen­gen yri­tyk­sis­sä? Yri­tys­ten koko on tosin muutenkin sel­l­ainen asia, johon ei kaupunkisu­un­nit­telul­la oikein voi vaikut­taa. Min­un puolestani seudulle saa syn­tyä ihan kaiken kokoisia uusia yrityksiä.

    Suomen kasvun moot­tori on joka tapauk­ses­sa pk-yri­tyk­sis­sä, halusi sitä tai ei. http://i.imgur.com/cko4k8R.jpg

  206. Voisi­han noitaa “oikei­ta töitä” ajatel­la myös töinä, joil­la on jotain vai­h­toar­voa SHTF-tilanteessa.

  207. Joo joo: Juuri näin, oikeaa työtä nuo ovat sen takia että tuon työn tulok­se­na syn­tynyt­tä pape­ria voi viedä ulko­maille ja saa­da val­u­ut­taa jol­la voi ostaa esim. iPadin jol­la voi har­ras­taa kivo­ja jut­tu­ja kuten lehtien toimit­tamista ja muu­ta maailmanparannusta.

    Onko se osu­us paperi­sta, joka myy­dään Suomeen, tehty sit­ten leikki­työl­lä ja vain vien­nin osu­us on oikeaa työtä?

  208. Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­jas­sa Oli­pa ker­ran työ tode­taan, että oikeal­la työl­lä näytetään tarkoit­ta­van työtä, joka on help­po teet­tää koneilla. 

    Niin­pä, tuos­sa paperies­imerkissäkin matkalla met­sästä luk­i­jalle ensim­mäisen käden­jäl­jen paperi­in tekee postinkan­ta­ja ja toisen lukija.
    Mut­ta suvait­se­vana henkilönä hyväksyn kyl­lä oikeak­si työk­si koko paper­in­valmis­tuk­seen osal­lis­tu­van ketjun, vaik­ka kaik­ki koneil­la tehdäänkin. Sekä niiden konei­den tek­i­jät ja kaiken tämän mah­dol­lis­ta­van infran rakentajat.

  209. Tim­oT: Suo­mi ei ole Stal­in­in Neu­vos­toli­it­to, joka jät­tää sivi­iliväestön pant­ti­vangik­si. Kyl­lä Helsinginkin väestön evakuoimisek­si on aina olleet selkeät suun­nitel­mat. Esim. v. 1998 suun­nitel­ma: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000966022.html

    Catili­na vain näyt­tää kuvit­tel­e­van, että heti jos sähköt katkeaa, Helsin­ki evakuoidaan tai pikem­minkin hesalaiset hal­lit­se­mat­tomasti ryn­täävät kuin päätön poro­tok­ka Uuden­maan pel­loille, jonne he sit­ten kuol­e­vat vilu­un oikeamiel…maalaisten pelastues­sa omil­la dat­soil­laan takkat­ulen ääressä mukavasti aikaa viettäen.

    Eli jos sivi­ilit voivat jopa tuol­lai­sis­sa tulimyrskyis­sä elää, en kyl­lä kek­si muu­ta kuin joukko­tuhoa­sei­den mas­samit­tainen käyt­tö, jos­sa kokon­aisia suurkaupunke­ja pitäisi hylätä nopeasti. Ja kaupunkien vält­te­ly, kos­ka ne ovat parem­pia maale­ja ydin­pom­meil­la kuin peräkylät, ei tun­nu järkevältä kuin ehkä Etelä-Kore­as­sa. Ylipäätän­sä en pidä kovin järkevänä ajatuk­se­na varautua yksilö­ta­sol­la laa­jamit­taiseen ydinsotaan.

    Ja sitä­pait­si jos Hki evakuoidaan suun­nitelmien mukaises­ti, yhteiskun­ta ei ole romahtanut.

  210. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tässä on maat­alouden lähitulevaisuus:

    https://www.caseih.com/northamerica/en-us/Pages/campaigns/autonomous-concept-vehicle.aspx

    Ensi vuosikymme­nen kulues­sa suo­ma­laisetkin suurvil­jeli­jät siir­tyvät robot­ti­trak­tor­ei­hin, joi­ta ohjataan äly­lait­teil­la, ja jot­ka voivat toteut­taa ajo-ohjel­maa autonomis­es­ti. Algo­rit­mi suun­nit­telee het­kessä ajolin­jat, joi­ta voi tarvit­taes­sa muokata.

    Kuin­ka nopeasti näemme ensim­mäiset miehit­tämät­tömät maatilat?

    Lisäk­si ruokaa opi­taan kokoa­jan tuot­ta­maan myös eri­laisin menetelmin kaupungeis­sa. Myös täysin uusia ruokia tulee ihmis­ten lau­tasille, jot­ka eivät vält­tämät­tä vaa­di per­in­teistä maat­alout­ta laisinkaan. Uusia rav­in­tokasve­ja pitäisikin alkaa suun­nit­tele­maan uudet tuotan­tomenetelmät mielessä pitäen. Rav­in­tokasvin tulisi olla läh­es kokon­aan syötävä, eikä siinä tulisi olla turhia osia juurikaan.

    Hyön­teiset tule­vat ruokapöyti­in ensi vuosikymmenel­lä läpi län­si­maid­en. Hyön­teiset lisään­tyvät nopeasti ja niitä voidaan kas­vat­taa hel­posti kaupunkien liepeil­lä. Jopa Suomes­sa on sikati­lal­lisia, jot­ka ovat aloit­ta­neet hyön­teis­ten koekasvatuksen.

    EU:n ja Suomen maat­alous­bob­by ei tuol­laista sal­li. Maanvile­ly — tai pikem­min maan­omis­tus, kos­ka maa­ta ei tarvitse vil­jel­lä saadak­seen tukia — on rälssioikeus, joka ei pois­tu maataomis­ta­mat­toman luokan kit­inäl­lä. Ei muutkaan rälssioikeudet oel pois­tuneet ilman voimankäyttöä-

  211. Ran­skas­sa tuon ekol­o­gisen lokeron näyt­täisi nyt täyt­täneen Macronin en Marche ‑liike.

  212. Ran­skan vaaleis­sa näkyy suurten ikälu­okkien oikeis­tokon­ser­vati­ivusu­u­den ja sosialidemokra­t­ian loppu.
    Ideat ovat vähissä ja äänestäjät ikään­tyvät. Sama Suomessa. 

    Muu­tos on iso. Jakolin­ja siir­tyy lib­er­aalisen ja kansal­liskon­er­vati­ivi­su­u­den väliin. 

    Suomes­sa Kokoomus matkaa liikemiesjo­hdon mukana oikealle ja ilmeis­es­ti halua päästä ketoon sosi­aali-lib­er­aaleista por­vareis­taan. Harki­mo saa mitä tilaa. 

    Erikoista on kansal­liskon­ser­vati­ivisen porukan into Putinin ideoihin.

  213. En minä ole mitenkään yltiöin­di­vid­u­al­isti. Päin­vas­toin. En aio jät­täy­tyä yhteiskun­nan ulkop­uolelle. Tarkaste­len tilan­net­ta, jos­sa yhteiskun­taa ei ole.

  214. Esitän huolen (meistä) lib­er­aaleista väli­in­putoa­jista. Esimerkik­si Vihrei­den kan­natuk­ses­ta kol­mannes (1/3) tuli suurten kaupunkien ulkop­uolelta. Lib­er­aal­isu­us ei ole sidok­sis­sa urban­is­mi­in. Eikä urban­is­mi ole sidok­sis­sa Vihreään ajat­telu­un. Toki täl­löinkin jää ekologi­nen lokero Urbaanille lib­er­aalille. Mut­ta tavat­toman sup­peakat­seinen se sil­loin on. Kuten enem­mistöt (se 2/3) aina(?).

  215. Catili­na:
    En minä ole mitenkään yltiöin­di­vid­u­al­isti. Päin­vas­toin. En aio jät­täy­tyä yhteiskun­nan ulkop­uolelle. Tarkaste­len tilan­net­ta, jos­sa yhteiskun­taa ei ole.

    Ei sel­l­aista Mad Max-tilan­net­ta tule tänne mei­dän eli­naikana. Jopa Itä-Ukrainas­sa on jonkin­laisia leikkivaltionpoikasia.

  216. Janis Petke: Oikea työ on tietysti sitä, mitä ilman kuolee. Ensin tulee mieleen ruoan- ja juo­mave­den­tuotan­to. Blog­it, mielipi­dekir­joituk­set ja kaupunkisu­un­nit­telukir­jat ovat ihan siel­lä toisel­la laidal­la, kos­ka niitä nyt vain ei tarvi­ta mihinkään. Har­mi­ton­ta hupia, mut­ta ei elämälle tärkeää.

    Jatkan tuos­ta.

    Oikea työ voisi olla fyy­sistäkin työtä, mut­ta nyt puhutaan kai enem­män tuot­tavas­ta työstä.

    Työn tuot­tavu­u­den mit­ta­ri­na on hel­poin­ta käyt­tää rahaa. Myös itse tuote­tun ruoan ja juo­man voi kat­soa kuu­lu­van rahal­la mitat­tavi­in tuot­teisi­in siinä mielessä, että ne voi peri­aat­teessa myy­dä eteen­päin niitä tarvit­seville rahaa vastaan.

    Tuot­tavu­ud­es­ta puhut­taes­sa pitää myös määritel­lä kohde/piiri, joka tässä keskustelus­sa on usein ehkä Suo­mi. Rajo­jen määrit­te­ly on oleel­lista esim. sik­si, että varkaalle varas­t­a­mi­nen on rahal­lis­es­ti tuot­tavaa työtä, mut­ta koko Suomen kannal­ta kyse on haitallis­es­ta työstä. Ja henkilöko­htaisen talouteni kannal­ta naa­purin aut­telu halko­jen hakkaamises­sa ei ole tuot­tavaa työtä. Raho­jen siirte­ly kohteen/piirin sisäl­lä paikas­ta toiseen ei ole tuot­tavaa työtä.

    Luon­to las­ke­taan yleen­sä rajo­jen ulkop­uolel­la ole­vak­si. Luon­non “riistämi­nen”, vaikka­pa mas­s­a­puiden oton merkeis­sä on siis tuot­tavaa työtä. Suomen luon­non voisi laskea myös mukaan rajo­jen sisäpuolelle, jol­loin sen voisi mallintaa vaikka­pa pääo­mana, joka kas­vaa myös korkoa (jota voi maltil­lis­es­ti hyö­dyn­tää pääo­maan kajoa­mat­ta). Mut­ta puhutaan nyt ole­tusar­vois­es­ti vain taloud­es­ta / talouselämästä omana tuottavuuskoneistonaan.

    Puhumme siis Suomen taloud­es­ta ja kan­nat­tavas­ta työstä siinä. Lat­tekahvin juomi­nen ja pel­lon reunal­la makoilu ovat tuot­tavaa työtä vain välil­lis­es­ti, jos samal­la päässä syn­tyy joitain raha­nar­voisia ideoita. Paito­jen pesem­i­nen ja tukan leikkaami­nen eivät ole tuot­tavaa työtä, pait­si mutkien kaut­ta esim. niin, että joku kiireinen henkilö saa enem­män tuot­tavaa työtä aikaisek­si, kun ei tarvitse kulut­taa aikaa paito­jen pesu­un. Poli­itikko voi tehdä hyödyl­listä työtä mutkien kaut­ta niin, että hänen viisaat päätök­sen­sä nos­ta­vat paran­ta­vat Suomen talouden toim­intakykyä. Useim­miten poli­itikko­jen työ on tietenkin negati­ivista tässä suhteessa :-).

    Tuot­ta­van työn rajat ovat jous­tavia, mut­ta selvää siis on, että ruoan tuot­ta­mi­nen, met­sä­työt ja konepa­ja­te­ol­lisu­us ovat selvästi tuot­tavaa työtä, kun taas blo­gin kir­joit­tamisen tulk­it­sem­i­nen tuot­tavak­si työk­si vaatii pitkän todis­telun tai vah­van uskon. Blog­it voivat usein olla tuot­tavi­akin, mut­ta hyvin usein myös haitallisia (vaikka­pa eripu­raa kylväviä).

    Yhteiskun­nan kannal­ta yksi ongel­ma on se, että sil­lä on aina yli­tar­jon­taa päällysmiehistä ja muista helpon mut­ta rahakkaan työn tek­i­jöistä. Näin tuot­ta­vat työt voivat jäädä arvos­tuk­seltaan kakkoslu­okan töik­si. Rahat noi­hin päällysmiehen hom­mi­in imetään yleen­sä muus­ta taloud­es­ta (verovaroista tai yrityksen/yhteisön varoista). Pääkaupungis­sa työn todis­t­a­mi­nen tuot­tavak­si voi olla han­kalam­paa kuin muual­la Suomes­sa, kos­ka yhtiskun­nan rakenne on mon­imutkainen, mon­imutkaisim­mil­laan pääkaupungis­sa, ja todis­tus­polku poli­it­tis­es­ta kinastelus­ta ja lat­tekahvin juomis­es­ta työn tuot­tavu­teen on pitkä.

  217. Catili­na:
    Edelleenkään en ole saanut vas­taus­ta siihen, _mikä_ on se pahin mah­dolli­nen ske­naario, johon tämän blo­gin luk­i­jakun­ta varautuu. Mikä on pahin­ta, mikä tei­dän mielestänne voi tapahtua?

    Kuole­ma on edessä ihan kaikil­la, vaik­ka olisi kuin­ka hieno mök­ki met­sässä. Siihen olen varautunut. Ydin­so­dan, aster­oidin tai STFU:n riskiä pidän olemat­tomana, enkä sel­l­aisen takia ala elämääni myllätä.

  218. Catili­na:
    Edelleenkään en ole saanut vas­taus­ta siihen, _mikä_ on se pahin mah­dolli­nen ske­naario, johon tämän blo­gin luk­i­jakun­ta varautuu. Mikä on pahin­ta, mikä tei­dän mielestänne voi tapahtua?

    Kuole­ma on edessä ihan kaikil­la, vaik­ka olisi kuin­ka hieno mök­ki met­sässä. Siihen olen varautunut. Ydin­so­dan, aster­oidin tai STFU:n riskiä pidän olemat­tomana, enkä sel­l­aisen takia ala elämääni myllätä.

  219. Juho Laatu: Paito­jen pesem­i­nen ja tukan leikkaami­nen eivät ole tuot­tavaa työtä, pait­si mutkien kaut­ta esim. niin, että joku kiireinen henkilö saa enem­män tuot­tavaa työtä aikaisek­si, kun ei tarvitse kulut­taa aikaa paito­jen pesuun.

    Tuos­sa on aika vah­vana ole­tuk­se­na se, että puh­das pai­ta tai siisti tuk­ka ei olisi arvo itsessään.

    Ylivoimais­es­ti suurin osa työn tulok­sista on puh­taasti mieli­hyvän vuok­si tehtäviä. Ruo­ka, vaat­teet, autot, kaik­ki. Jos pelkkää “tuot­tavu­ut­ta” mietitään, niin ryp­siöljy, vesi ja purk­ista otet­ta­vat vita­mi­init riit­täi­sivät ravin­nok­si ja asun­non virkaa hoitaisi parin neliön ikku­na­ton kop­pi, mielel­lään parakissa heti tehtaan portin ulkop­uolel­la. BKT:stä voitaisi­in leika­ta 99% pois jos halut­taisi­in olla pelkästään “tuot­tavia”.

    Jonkun muun suorit­ta­ma paito­jen pesu tuot­taa iloa elämään ihan siinä mis­sä Uudenkaupun­gin tehtaal­la valmis­tet­tu Mersukin.

  220. arkkite­hti: Tuos­sa on aika vah­vana ole­tuk­se­na se, että puh­das pai­ta tai siisti tuk­ka ei olisi arvo itsessään.

    Puh­das pai­ta ja siisti tuk­ka ovat ihan hyviä arvo­ja, mut­ta esit­tämässäni mallis­sa ne eivät ole Suomen talout­ta tarkasteltaes­sa “tuo­tavaa työtä” (pait­si joil­tain osin välil­lis­es­ti, kuten kuvailin).

    Tämän voi selit­tää niin, että jos minä pesen sin­un paitasi ja sinä peset min­un pai­tani, kokon­aishyö­ty Suomelle on nol­la tai logis­ti­ikkaku­lu­jen vuok­si lievästi negati­ivi­nen. Emme voi tehostaa Suomen talout­ta palkkaa­mal­la lisää paidan­pe­si­jöitä, mut­ta voimme tehostaa sitä palkkaa­mal­la lisää hit­sare­i­ta (aloille joiden tuot­teet käyvät kau­pak­si esim. ulkomaille).

    Kuten mainitsin, työn­jaol­li­sista syistä se voi olla perustel­tua, että yksi paidan­pe­si­jä pesee koko kylän miesten pai­dat, mut­ta tämä on tuot­tavaa (= rahaa Suomelle luo­vaa) vain välil­lis­es­ti (järkevöi­tyneen työn­jaon vuoksi).

    Ylivoimais­es­ti suurin osa työn tulok­sista on puh­taasti mieli­hyvän vuok­si tehtäviä. 

    Kyl­lä. Näitä voi pitää tuot­tavina niiltä osin kuin ne virk­istävät työn­tek­i­jäitä niin, että he muut­tuvat entistä tuot­tavam­mik­si. Pelkkä “hurvit­telu” ei ole Suomen talouden kannal­ta tuottavaa.

    Työ voi siis tuot­taa tulok­sia joi­ta ihmiset halu­a­vat ostaa, olemat­ta silti Suomen talouden kannal­ta “tuot­tavaa työtä”.

    Ruo­ka, vaat­teet, autot, kaik­ki. Jos pelkkää “tuot­tavu­ut­ta” mietitään, niin ryp­siöljy, vesi ja purk­ista otet­ta­vat vita­mi­init riit­täi­sivät ravin­nok­si ja asun­non virkaa hoitaisi parin neliön ikku­na­ton kop­pi, mielel­lään parakissa heti tehtaan portin ulkop­uolel­la. BKT:stä voitaisi­in leika­ta 99% pois jos halut­taisi­in olla pelkästään “tuot­tavia”.

    Ei tietenkään kan­na­ta laskea viihtyvyyt­tä niin alhaiselle tasolle, että into tehdä tuot­tavaa työtä las­kee. Osan “viihtyvyys­palveluista” voi siis kat­soa ole­van hyödyl­lisiä sik­si, että ne vaikut­ta­vat epä­suo­rasti hyödyl­lisen työn tekemiseen. Osa “viihtyvyys­palveluista” on tarpeet­tomampia. Voi esimerkik­si ajatel­la, että kansalais­ten ylen­määräi­nen ryyp­päämi­nen on Suomen taloudelle haitallista.

    Jonkun muun suorit­ta­ma paito­jen pesu tuot­taa iloa elämään ihan siinä mis­sä Uudenkaupun­gin tehtaal­la valmis­tet­tu Mersukin.

    Molem­mat voivat tuot­taa iloa. Ilo ei ole vielä sama asia kuin Suomen talouden kannal­ta hyödylli­nen työ.

    Sun­nun­taikrui­sailu­un han­kit­tu mer­su on (Suomen talouden kannal­ta) niukasti hyödyl­listä. Met­surin käyt­töau­tok­si han­kit­tu mer­su hyödyt­tää talout­ta jo suorem­min ja merkit­tävästi enem­män. Suomes­sa koot­tu mer­su on Suomen talouden kannal­ta hyödylli­nen myös sik­si, että globaali yhtiö mak­saa tehdys­tä työstä Suomeen huo­mat­ta­van määrän palkko­ja. Paito­jen pesu pääsään­töis­es­ti siirtää rahaa Suomen sisäl­lä taskus­ta toiseen, eikä siten (suo­raan) hyödytä Suomen taloutta.

    1. Tuotan­non ravoa las­ke­taan siitä, kuin­ka paljon se nos­taa kansalais­ten koet­tua hyv­in­voin­tia. Tässä ei tehdä mitään eroa tavaroiden ja palvelu­jen välil­lä. Paras mit­tari tuot­teen hyödyl­lisyy­delle on se, paljonko kulut­ta­ja on valmis siitä mak­samaan. Jos joku saa nautin­toa krääsän ostamis­es­ta ja heit­tämis­es­tä sit­ten roski­in, toinen nautin­nol­lis­es­ta kahvi­hetkestä viihty­isässä kahvi­las­sa. Näil­lä ei ole hyvin voin­nin tuot­tamises­sa ja siis tuotan­non arvos­sa mitään muu­ta eroa kuin että se krääsä kulut­taa enem­män maa­pal­lon niukko­ja voimavaroja.
      Sil­lä tuot­taako jokin työ vien­ti­t­u­lo­ja ei myöskään ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä maas­sa, jol­la ei ole ongel­maa vai­h­to­taseen kanssa. Vien­ti­t­u­loil­la voidaan rahoit­taa tuon­tia. Se että teemme krääsää vien­ti­in ja ostamme näil­lä rahoil­la krääsää Suomes­sa kulutet­tavak­si, ei ole ero siihen, että teemme tuot­tei­ta koti­markki­noille ja kulu­tamme ne itse.
      Kat­so Antti Chy­de­nius, kansalli­nen voitto.

  221. Catili­na: Tarkaste­len tilan­net­ta, jos­sa yhteiskun­taa ei ole.

    Yhteiskun­ta on jotain joka sijait­see korvien välis­sä eli se ei häviä hetkessä.

    Tämä saat­taa tul­la yllä­tyk­senä, mut­ta monil­la meistä urbaaneista lib­er­aaleista on sodan ajan sijoi­tus, ja rooli siinä organ­isaa­tios­sa jon­ka tehtävänä on kri­isi­ti­lanteessa puo­lus­taa jär­jestäy­tynyt­tä yhteiskun­taa. Tämän organ­isaa­tion suurin ihme on se että se ylipäätään toimii, ja pystyy yhdis­tämään sukupol­vet ja yhteiskun­talu­okat, mukaan­lukien urbaan­it pöhisi­jät. Sin­ullekin var­maan löy­tyy paik­ka. Koneis­to ja toim­inta­mallit ovat ole­mas­sa ja käyt­tökelpoisia riip­pumat­ta siitä onko ulkoinen uhka se per­in­teinen tai vaik­ka uudelleen aktivoitunut Campi Fle­grei, myöhempi­en aiko­jen Mus­ta sur­ma tai jotain yhtä kauhistuttavaa. 

    Armei­jal­la on kyky polka­ista logis­ti­ikkaketjut ja infor­maa­tioin­fra­struk­tu­uri pystyyn tyhjästä, ja se on jo aika paljon. Val­tio tar­joaa sel­l­aisen juridis­en kri­isi­aiko­jen infra­struk­tu­urin jos­sa armei­jal­la on liikku­mati­laa toteut­taa tarkoi­tus­taan. Asi­at on suun­nitel­tu tapah­tu­van hal­li­tusti eikä mis­sään hul­lunkurises­sa Mad Max ‑hengessä. Olen ajatel­lut ettei min­un tarvitse turhaan asian teknisel­lä toteu­tuk­sel­la vai­va­ta päätäni, toki olisin käytet­tävis­sä jos pyydettäisiin.

    Cre­do “Kave­ria ei jätetä” on ihan yhtä käyt­tökelpoinen (myös sivar­ille) vaikkei uhka olisikaan soti­laalli­nen. Jotain syvän koomista on siinä että täl­lainen urbaani lib­er­aali joutuu sin­ulle puo­lus­tele­maan talvi­so­dan myyt­tien rel­e­vanssia sel­l­aisen kollek­ti­ivisen tajun­nan osana, joka nos­taa yhteiskun­nan jälleen jaloilleen jos SHTF.

  222. Juho Laatu: Työn tuot­tavu­u­den mit­ta­ri­na on hel­poin­ta käyt­tää rahaa. Myös itse tuote­tun ruoan ja juo­man voi

    Yhteiskun­nan kannal­ta yksi ongel­ma on se, että sil­lä on aina yli­tar­jon­taa päällysmiehistä ja muista helpon mut­ta rahakkaan työn tek­i­jöistä. Näin tuot­ta­vat työt voivat jäädä arvos­tuk­seltaan kakkoslu­okan töik­si. Rahat noi­hin päällysmiehen

    Pitääkö jum­mas­ta kum­mas­ta perusa­jatuk­ses­ta luopua?

    Itse olen ottanut vapau­den olla arvosta­mat­ta työn tuot­tavu­ut­ta siitä mak­set­ta­van kom­pen­saa­tion perus­teel­la. Vaik­ka se ehkä hel­poin­ta olisikin. Arve­len, että liian usein kom­pen­saa­tio kuvas­taa pikem­min hier­arki­aa ja tuot­tavu­u­teen kat­so­mat­to­mia val­ta­suhtei­ta. Läjitä minkä tahansa organ­isaa­tion tehtävän­imik­keet tai ota työn alle sen organ­isaa­tiokaavio niin voit tehdä val­is­tunei­ta arvauk­sia kom­pen­saa­tioista eri laatikois­sa. Tuot­tavu­ud­es­ta et pysty sanomaan kissaakaan. Täl­lä ajat­telul­la selit­tyy mik­si organ­isaa­tiot alka­vat työl­listää itse itseään. Täl­lä ajat­telul­la selit­tyy myös se mik­si minkä tahansa organ­isaa­tion lat­ti­ata­son palve­lut vaikut­ta­vat aliresurssoiduil­ta. Meil­lä ei olisi täl­laisia has­su­ja ilmiöitä jos työn tuot­tavu­us olisi pri­maaritek­i­jä kompensaatioissa.

  223. Hohhoh hoi­jaa: Tukhol­man seudul­la on tosi­aan metropoli­hallinto, mut­ta ei siel­läkään yhteistyö täysin mutka­ton­ta ole.

    Ei kukaan ole sanonut, että pitäisi panos­taa pelkästään Kehä I:n sisään. Kyl­lä muutkin alueet seudul­la saa­vat kasvaa.

    i) En tiedä, mis­tä olet saanut päähäsi, että työ­paikko­jen määrä Helsingis­sä on vähen­emään päin. Tilas­to­jen mukaan se on kas­vanut täl­läkin vuosi­tuhan­nel­la ihan mukavasti. Sitä pait­si ei kaikkien työ­paikko­jen tarvit­sekaan Helsingis­sä sijai­ta. Kehä I:n sisäpuolelta on hyvät yhtey­det myös seudun muille keskeisille työ­paik­ka-alueille, kuten Otaniemeen, Lep­pä­vaaraan ja Avi­apo­lik­seen. Muun muas­sa sik­si se onkin niin hyvä aluet­ta asuinrakentamiseen.

    ii) Juuri sik­si pitää rak­en­taa lisää, että astronomiset hin­nat saadaan kään­net­tyä lasku­un, tai ainakin niiden nousu taitettua.

    Edelleen kiin­nos­taisi tietää, mis­tä olet saanut päähäsi, että yri­tys­ten määrä Helsingis­sä las­kee. Kan­takaupungis­sa on painet­ta muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si, kos­ka itse aiheutet­tu asun­top­u­la jyrää kaiken muun alleen. Kan­takaupun­ki on hin­to­jen perus­teel­la kaik­ista halu­tu­in­ta toimis­toaluet­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä asun­to­jen kysyn­tä ylit­tää toim­i­ti­lan kysyn­nän aivan suvereenisti. Tässä pitäisi säi­lyt­tää malt­ti ja ennem­min rak­en­taa kokon­aan uusia asun­to­ja kan­takaupunki­in sen sijaan, että muute­taan van­ho­ja toimis­toraken­nuk­sia asun­noik­si. Paikoitellen toimis­to­jen muut­ta­mi­nenkin on toki ihan ok.

    Ihme dog­me­ja sin­ul­la kyl­lä on. Mitä vikaa on 1–4 hen­gen yri­tyk­sis­sä? Yri­tys­ten koko on tosin muutenkin sel­l­ainen asia, johon ei kaupunkisu­un­nit­telul­la oikein voi vaikut­taa. Min­un puolestani seudulle saa syn­tyä ihan kaiken kokoisia uusia yrityksiä.

    Suomen kasvun moot­tori on joka tapauk­ses­sa pk-yri­tyk­sis­sä, halusi sitä tai ei. http://i.imgur.com/cko4k8R.jpg

    Kan­takaupun­gin yri­tys­määrä kään­tyi lasku­un vuon­na 2007 (Hel­si­gin kaupun­gin tietokeskus) ja on laskenut siitä saak­ka. Koko Helsin­gin yri­tys­määrä on jämähtänyt suun­nilleen paikalleen vaikkakin suun­ta on siel­läkin ollut aivan viime aikoina hiukan alas.(Tilastokeskus)

    Työ­paikko­jen määrä Hel­sigis­sä las­kee. Tilas­tokeskuk­sen mukaan noin 1000 työ­paikan vuo­si­vauh­tia. Ja tässä mukana vain yri­tyk­set, ei julk­ishallintoa jonne toki saadaan työ­paikko­ja mut­ta ei oikein mak­sajia niille. 

    Suomen kasvun moot­tori on todel­la pk-yri­tyk­sis­sä ja val­ta­van iso ero esimerkik­si Sak­san men­estyk­seen ver­rat­tuna on juuri tässä. Pk — yri­tyk­set eivät kas­va sieltä pien­estä yri­tyk­ses­tä keskisuuriksi. 

    Työl­lisyyt­tä varten tarvi­taan niitä isom­pia kuin 1–4 hen­gen yri­tyk­siä kos­ka tuos­sa yri­tysjoukos­sa suuri osa on itse asi­as­sa itsenäisiä kon­sult­te­ja ja ammat­in­har­joit­ta­jia jot­ka kykenevät työl­listämään itsen­sä ja ehkä jonkun toisen. 

    Mut­ta ne pitäisi saa­da kasvamaan. 

    Yri­tyskoko ei todel­lakaan ole kaupun­gin asia muuten kuin tiet­ty­jen toim­intaedel­ly­tys­ten kannal­ta. Mut­ta tarkasteltaes­sa esimerkik­si pk-seudulle syn­tyneitä yri­tyk­siä on suuri ero siinä ovatko ne yhden hen­gen yksinyrit­täjiä vai kasvu­un kykeneviä työllistäjiä. 

    Minus­ta näitä asioi­ta ei miet­titä tarpeek­si tässä metrop­o­lisaa­tio­hu­umas­sa ja lop­ul­ta kuitenkin työ­paikat ratkai­se­vat Helsin­gin tule­vaisu­u­den, eivät yksin asunnot.

  224. Helsin­ki hoi älä jätä: Minus­ta näitä asioi­ta ei miet­titä tarpeek­si tässä metrop­o­lisaa­tio­hu­umas­sa ja lop­ul­ta kuitenkin työ­paikat ratkai­se­vat Helsin­gin tule­vaisu­u­den, eivät yksin asunnot. 

    Asun­not ovat elämän ja kuole­man kysymys puolueille. Jokaises­ta uud­es­ta asumiseen kel­paavas­ta kopista on suo­ra link­ki äänestyskopille. Tämä on yksi syy mik­si yhdel­läkään kaupungilla ei ole mekanis­mia rajoit­taa omaa kasvuaan. Rajal­lisel­la maa­pal­lol­la. Huh! Huh! Kaupun­git eivät ole ratkaisu ekokatas­trofi­in vaan olen­nainen osa sitä.

  225. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuotan­non ravoa las­ke­taan siitä, kuin­ka paljon se nos­taa kansalais­ten koet­tua hyv­in­voin­tia. Tässä ei tehdä mitään eroa tavaroiden ja palvelu­jen välil­lä. Paras mit­tari tuot­teen hyödyl­lisyy­delle on se, paljonko kulut­ta­ja on valmis siitä mak­samaan. Jos joku saa nautin­toa krääsän ostamis­es­ta ja heit­tämis­es­tä sit­ten roski­in, toinen nautin­nol­lis­es­ta kahvi­hetkestä viihty­isässä kahvi­las­sa. Näil­lä ei ole hyvin voin­nin tuot­tamises­sa ja siis tuotan­non arvos­sa mitään muu­ta eroa kuin että se krääsä kulut­taa enem­män maa­pal­lon niukko­ja voimavaroja.

    Kokai­i­ni on hyödyke, jos­ta mak­se­taan hyvinkin paljon. Kokai­inin kohdal­la ajatuk­sesi siitä, että “hyödyl­lisyys = hin­ta” on ongelmallinen.

    Yritin aiem­mis­sa postauk­sis­sani määritel­lä hyödyl­lisyy­den suh­teessa jonkin yksikön talouteen. Kokai­inia ostavalle yksilölle kokai­inin arvo on mitä ilmeisim­min suuri, kos­ka hän on valmis pulit­ta­maan siitä paljon rahaa. Tuon henkilön talouden näkökul­mas­ta tilanne on toden­näköis­es­ti jo toinen. Samoin Suomen talouden näkökulmasta.

    Sil­lä tuot­taako jokin työ vien­ti­t­u­lo­ja ei myöskään ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä maas­sa, jol­la ei ole ongel­maa vai­h­to­taseen kanssa. Vien­ti­t­u­loil­la voidaan rahoit­taa tuon­tia. Se että teemme krääsää vien­ti­in ja ostamme näil­lä rahoil­la krääsää Suomes­sa kulutet­tavak­si, ei ole ero siihen, että teemme tuot­tei­ta koti­markki­noille ja kulu­tamme ne itse.

    Suomen talouden kannal­ta vien­ti­t­u­lot ovat oleel­lisen tärkeä kom­po­nent­ti. Tuon­tia kor­vaa­va koti­maan tuotan­to on toki jok­seenkin yhtä tärkeää. Jos tarkastele­mamme yksikkö on Suomen talous, molem­mil­la on suo­ra vaiku­tus sihen, miten paljon rahaa Suo­mi tien­aa (= tulot mii­nus menot mitat­ta­van yksikön rajo­jen yli).

    Mit­tayk­sikkönä voisi tietenkin rahan sijas­ta käyt­tää vaikka­pa (Bhutanin) brut­tokansanon­nel­lisu­ust­ta, jol­loin myös krääsän kulut­tamisen riemu ja muukin onnel­lisu­us sisäl­ty­isi mit­tauk­si­in. Pitää kuitenkin käyt­tää valit­tua yksikköä sys­temaat­tis­es­ti. Suomen taloud­es­ta puhut­taes­sa raha lie­nee edelleen nor­maalein ja toimi­va, vaikkakin kylmähkö mittari.

    Kat­so Antti Chy­de­nius, kansalli­nen voitto.

    Taloudelli­nen lib­er­al­is­mi tähtää toimi­vaan (raha)talouteen. Voimme olet­taa tässä keskustelus­sa, että taloudel­lisen lib­er­al­is­min hyö­ty­suhde on korkea, vaikka­pa 75% (mitat­ta­va yksikkö = Suomen talous, mit­tari = raha). Tämä tarkoit­taa, että vain 25% yhteiskun­nas­sa tehtävästä työstä on hyödytön­tä. Olete­taan että muis­sa talousjär­jestelmis­sä tuo hyö­ty­suhde on heikompi.

    Esi­tit ehkä mit­tarik­si sitä, miten hyvin tavarat ja palve­lut käyvät kau­pak­si. Tämä sopii hyvin yhteen taloudel­lisen lib­er­al­is­min perusa­ja­tusten kanssa. Se mit­tari, jon­ka esitin, yrit­tää kuitenkin mita­ta vain tuo­ta 75% osu­ut­ta, ei kaikkea (100%) kaup­paa. Siinä siis leikataan pois mata­lan hyö­ty­suh­teen toimia (kokon­aan tai osit­tain), kuten sel­l­ainen toim­inta, jos­sa minä pesen sin­un paitasi ja sinä min­un, turha krääsän kulu­tus, tai huumekauppa.

    Se että pesemme tois­temme pai­dat voi olla jos­sain määrin hyödyl­listä Suomen talouden kannal­ta. Ehkä sin­ul­la on jotain tärkeää kiireel­listä tekemistä täl­lä viikol­la ja min­ul­la ensi viikol­la. Näin on ratio­naal­ista, että pesemme tois­temme pai­dat vuorovi­ikoin. Tästä saata­va hyö­ty (Suomen taloudelle) ei ole kuitenkaan koko työn hin­ta, vaan vain pieni osa siitä. Ehkä tuon hyödyl­lisen työn hyö­ty­suhde (Suomen talouden kannal­ta) oli jotain 10% luokkaa (muut Suomen talouden kannal­ta hyödyl­liset tekemisemme tehos­tu­i­v­at tuon verran).

  226. max: Pitääkö jum­mas­ta kum­mas­ta perusa­jatuk­ses­ta luopua?

    Itse olen ottanut vapau­den olla arvosta­mat­ta työn tuot­tavu­ut­ta siitä mak­set­ta­van kom­pen­saa­tion perus­teel­la. Vaik­ka se ehkä hel­poin­ta olisikin. Arve­len, että liian usein kom­pen­saa­tio kuvas­taa pikem­min hier­arki­aa ja tuot­tavu­u­teen kat­so­mat­to­mia val­ta­suhtei­ta. Läjitä minkä tahansa organ­isaa­tion tehtävän­imik­keet tai ota työn alle sen organ­isaa­tiokaavio niin voit tehdä val­is­tunei­ta arvauk­sia kom­pen­saa­tioista eri laatikois­sa. Tuot­tavu­ud­es­ta et pysty sanomaan kissaakaan. Täl­lä ajat­telul­la selit­tyy mik­si organ­isaa­tiot alka­vat työl­listää itse itseään. Täl­lä ajat­telul­la selit­tyy myös se mik­si minkä tahansa organ­isaa­tion lat­ti­ata­son palve­lut vaikut­ta­vat aliresurssoiduil­ta. Meil­lä ei olisi täl­laisia has­su­ja ilmiöitä jos työn tuot­tavu­us olisi pri­maaritek­i­jä kompensaatioissa.

    Olen sitä mieltä, että jokaisen organ­isaa­tion ytimel­lä on taipumus lihoa.

    Palkat kas­va­vat, kos­ka niitä saa­vat ihmiset ovat lähel­lä niitä ihmisiä, jot­ka niistä päät­tävät. Usein päät­täjät ja johta­jat kuu­lu­vat samaan sisäpi­iri­in. Kollee­gan palk­ka kan­nat­taa pitää korkeana, ja kollee­ga antaa tässä tukea vastavuoroisesti.

    Myös toimin­nal­lisu­us keskit­tyy hel­posti. Johta­ja miel­letään sitä isom­mak­si johta­jak­si, mitä enem­män hänel­lä on sih­teeristöä, alem­pia johta­jia alaisu­udessaan ja kon­sult­te­ja kon­sul­toimas­sa. Kaik­ki tämä tapaa kas­vat­taa yti­men kokoa ja kulu­tus­ta suh­teessa lattiatasoon.

    Itse fir­mansa omis­taval­la pienyrit­täjäl­lä palk­ka voi olla markki­noiden määräämässä suh­teessa teh­dyn työn markki­na-arvoon. Puhun tässä markki­na-arvos­ta enkä hyödyl­lisyy­destä. Ero on sama kuin OS:lle yllä kir­joit­ta­mas­sani vas­tauk­ses­sa, jos­sa 100% edus­taa kaikkea kau­pak­si käyvää työtä, ja 75% (tarkkail­ta­van yksikön kannal­ta) hyödyl­lisek­si kat­sot­tavaa työtä. Yllä mainit­tu yksi­ty­isyrit­täjä voi siis joskus tehdä myös kau­pak­si käyvää, mut­ta Suomen talouden kannal­ta hyödytön­tä työtä.

    Yhteiskun­nan tai suuryri­tys­ten palkkaamien johta­jien palkan ole­tan ole­van keskimäärin hei­dän työn­sä hyödyl­lisyyt­tä korkeam­mal­la tasol­la — myös siinä tapauk­ses­sa, että mitat­ta­va yksikkö on suuriyri­tyk­sen (tai viraston/kunnan) oma talous. Jokus hyvä johta­ja kan­nat­taa ostaa kalli­il­lakin, mut­ta itsekkääm­mät syyt lienevät tuo­ta tek­i­jää yleisem­pi syy palkko­jen korkeaan tasoon.

  227. Helsin­ki hoi älä jätä:Minus­ta näitä asioi­ta ei miet­titä tarpeek­si tässä metrop­o­lisaa­tio­hu­umas­sa ja lop­ul­ta kuitenkin työ­paikat ratkai­se­vat Helsin­gin tule­vaisu­u­den, eivät yksin asunnot.

    Eiköhän näitä mietitä ja eiköhän kaik­ki ole sitä mieltä, että tarvi­taan myös työ­paikko­ja. Mut­ta ei kaikkien seudun työ­paikko­jen tarvitse sijai­ta juuri Helsingis­sä, kun myös Espoos­sa ja Van­taal­la on hyvin saavutet­tavia yri­tysaluei­ta. Sitä pait­si Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on täl­lä het­kel­lä noin 130 %, joten ongel­ma ei sinän­sä ole Helsin­gin puolel­la. Esimerkik­si kan­takaupungis­sa työ­paikko­jen määrä on 2000-luvul­la kas­vanut noin 15 000:lla (lähde: Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus http://www.aluesarjat.fi)

    Ja en tosi­aan vieläkään käsitä, mik­si halu­at kieltää asuin­rak­en­tamisen Helsinki­in ja pakot­taa kaik­ki asumaan Uuden­maan pel­loil­la. Joku ilmeisen total­i­taristi­nen visio siinä lie­nee taustalla.

  228. Hohhoi­jaa: Eiköhän näitä mietitä ja eiköhän kaik­ki ole sitä mieltä, että tarvi­taan myös työ­paikko­ja. Mut­ta ei kaikkien seudun työ­paikko­jen tarvitse sijai­ta juuri Helsingis­sä, kun myös Espoos­sa ja Van­taal­la on hyvin saavutet­tavia yri­tysaluei­ta. Sitä pait­si Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on täl­lä het­kel­lä noin 130 %, joten ongel­ma ei sinän­sä ole Helsin­gin puolel­la. Esimerkik­si kan­takaupungis­sa työ­paikko­jen määrä on 2000-luvul­la kas­vanut noin 15 000:lla (lähde: Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus http://www.aluesarjat.fi)

    Ja en tosi­aan vieläkään käsitä, mik­si halu­at kieltää asuin­rak­en­tamisen Helsinki­in ja pakot­taa kaik­ki asumaan Uuden­maan pel­loil­la. Joku ilmeisen total­i­taristi­nen visio siinä lie­nee taustalla.

    No tilas­toista voi tietenkin ottaa itseään miel­lyt­tävän ajan­jak­son. Viimeaikainen kehi­tys on kuitenkin joka tapauk­ses­sa sel­l­ainen että kan­takaupun­gin työ­paikkamäärä kään­tyi lasku­un 2012 ja on siitä vähen­tynyt noin 8 tuhan­nel­la. Tarkoit­taa että 8 tuhan­nel­la kan­takaupunki­in muut­taval­la on työ­paik­ka jos­sakin muualla. 

    Min­ul­la ei ole mitään kan­takaupunki­in rak­en­tamista vas­taan mut­ta näil­lä neliöhin­noil­la niistä tulee yli­hin­taisia vuokra-asun­to­ja joka gen­eroi yhteiskun­nalle val­taisat asum­is­tuki­menot (nyt koko maan tasol­la jo 2 Mil­jar­dia / vuosi). Nykyisel­lä palkkata­sol­la isol­la osal­la kan­takaupunki­in muut­tavista ei oikeasti ole varaa asua siel­lä. En pidä malleista jos­sa ajatel­laan että raha tulee seinästä eikä sitä tarvitse miettiä. 

    Kan­takaupun­gin työ­paikkaka­to — tai niiden siir­tymä muualle — ker­too siitä että hin­tata­so on liian kova tai kan­takaupun­ki ei muuten olekaan niin houkut­tel­e­va paik­ka yri­tyk­sille. Voi olla että auto­vas­tainen liiken­nesu­u­nit­telu syö sit­tenkin houkut­tele­vu­ut­ta. Use­assa yri­tyk­sessä kun on esimerkik­si myyn­ti jon­ka pitää liikkua asi­akkaiden luona.

  229. Helsin­ki hoi älä jätä: No tilas­toista voi tietenkin ottaa itseään miel­lyt­tävän ajan­jak­son. Viimeaikainen kehi­tys on kuitenkin joka tapauk­ses­sa sel­l­ainen ettäkan­takaupun­gin työ­paikkamäärä kään­tyi lasku­un 2012 ja on siitä vähen­tynyt noin 8 tuhannella. 

    Juuri näin. Toisaal­ta täl­lä het­kel­lä kan­takaupungis­sa on enem­män työ­paikko­ja kuin esimerkik­si vuo­den 2010 lopus­sa. Näistä vuosit­tai­sista vai­hteluista emme voi vielä päätel­lä mitään. Sen sijaan pitkän ajan tren­di näyt­täisi ole­van nou­se­va: esimerkik­si vuo­den 1999 lopus­sa kan­takaupungis­sa oli noin 15 000 työ­paikkaa vähem­män kuin nyt. Vas­taavasti vuo­den 2012 lopus­sa kan­takaupungis­sa oli yli 233 000 työ­paikkaa, joka on kaikkien aiko­jen suurin luke­ma. Puhutaan laskus­ta sit­ten, jos työ­paikkamäärät putoa­vat jon­nekin 90-luvun tasolle (alle 200 000:een).

    Olen itse joka tapauk­ses­sa sitä mieltä, että seudun kaikkien työ­paikko­jen ei tarvitse sijai­ta kan­takaupungis­sa tai edes Helsingis­sä. Keilanie­mi, Lep­pä­vaara, Aviaopo­lis, Tikkuri­la yms. ovat ihan hyviä paikko­ja kanssa. Jos asuu kan­takaupungis­sa, noi­hin kaikki­in paikkoi­hin pääsee hyvin sekä autol­la että julk­isil­la. Sik­si kan­takaupun­ki on eri­tyisen hyvä paik­ka asunnoille.

    Helsin­ki hoi älä jätä:Min­ul­la ei ole mitään kan­takaupunki­in rak­en­tamista vas­taan mut­ta näil­lä neliöhin­noil­la niistä tulee yli­hin­taisia vuokra-asun­to­ja joka gen­eroi yhteiskun­nalle val­taisat asum­is­tuki­menot (nyt koko maan tasol­la jo 2 Mil­jar­dia / vuosi). Nykyisel­lä palkkata­sol­la isol­la osal­la kan­takaupunki­in muut­tavista ei oikeasti ole varaa asua siel­lä. En pidä malleista jos­sa ajatel­laan että raha tulee seinästä eikä sitä tarvitse miettiä. 

    Kan­takaupun­gin työ­paikkaka­to – tai niiden siir­tymä muualle – ker­too siitä että hin­tata­so on liian kova tai kan­takaupun­ki ei muuten olekaan niin houkut­tel­e­va paik­ka yri­tyk­sille. Voi olla että auto­vas­tainen liiken­nesu­u­nit­telu syö sit­tenkin houkut­tele­vu­ut­ta. Use­assa yri­tyk­sessä kun on esimerkik­si myyn­ti jon­ka pitää liikkua asi­akkaiden luona.

    Et ole ilmeis­es­ti vieläkään tajun­nut, että markki­na­t­aloudessa hin­nat jous­ta­vat, jos houkut­tele­vu­us, mitä se sit­ten tarkoit­taakaan, ei ole riit­tävä. Eli huoli siitä, että hin­tata­so on liian kova, on turha.

  230. Helsin­ki hoi älä jätä: No tilas­toista voi tietenkin ottaa itseään miel­lyt­tävän ajan­jak­son. Viimeaikainen kehi­tys on kuitenkin joka tapauk­ses­sa sel­l­ainen että kan­takaupun­gin työ­paikkamäärä kään­tyi lasku­un 2012 ja on siitä vähen­tynyt noin 8 tuhannella. 

    Tuo aikasarjat.fi ulot­tuu siis vuo­teen 2014, mut­ta vuo­den 2014 tiedot ovat siinä vielä epä­var­mo­ja ja puut­teel­lisia. Aikasar­jan vuosi­na 2008–2013 muu­tok­set työ­paikko­jen määris­sä kan­takaupungis­sa ovat pros­entin murto-osia.

  231. Kan­takaupun­ki on ilmeis­es­ti niin kallis, ettei kenel­läkään ole enää varaa asua siellä.

    😉

  232. Sylt­ty:
    Kan­takaupun­ki on ilmeis­es­ti niin kallis, ettei kenel­läkään ole enää varaa asua siellä.

    Ja ruuhkat ovat niin paho­ja, ettei kukaan koh­ta mene sinne. “Nobody goes there any­more. It’s too crowd­ed.” :O

  233. Kaupunki­lais­tu­mi­nen on mil­tei kiihtyvä ilmiö maail­man­laa­juis­es­ti. Toki siitä on huono­jakin seu­rauk­sia, mut­ta ei se ilman vakavaa syytäkään tapah­du. Aikoinaan luoti­in tuo päämäärä Suomen pysymisek­si asut­tuna. Sil­loinkin se oikeasti kos­ki vain puol­ta Suomea. Ruot­sis­sa ei edes yritetä pitää Tukhol­mas­ta pohjoiseen asut­tuna, kun ei juuri ole ollutkaan. Eestis­sä riit­tää yksi elinkelpoinen taa­ja­ma ja Latvi­as­sakin. Lapin ihmiset elävät tukien varas­sa, mut­ta asia ei Suomea kaa­da, kun ovat lukumääräis­es­ti vähäisiä. Mitä, jos jos­sain mas­sa aikoinaan olisi alet­tu vas­tus­taa hal­li­tuk­sen puoles­ta teol­lis­tu­mista? Miten olisi käynyt pidem­mäl­lä aikavälil­lä? Kaupunki­lais­tu­mista vas­taan ei mielestäni kan­na­ta tais­tel­la, mielu­um­min ottaa hyö­ty. Hait­tavaiku­tuk­set ja ongel­mat on kylä hyvä ottaa oheessa hal­tu­un ihan heti (esim slum­mien syn­tyä ehkäistä) ja asun­toa­iat ja liikenne hoitaa parhainpäin.

Vastaa käyttäjälle Catilina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.