Pormestari valittakoon ensi kerralla suoralla kansanvaalilla

8.4.2017 · Aihe: Kuntavaalit 2017 

Pormestarivaali voi sotkea kokoomuksen valtuustoryhmän kokoonpanon pahan kerran

Lauri Tarasti sanoo päivän Hesarissa, että pormestari pitäisi valita suoralla kansanvaalilla. Hänen perusteenaan on se vähän huono asetelma, johon valtuuston pienemmät puolueet ovat joutuneet, kun hyvin tärkeässä äänestyksessä pormestariksi voi vaikuttaa vain äänestämällä kokoomusta, vihreitä tai tyhjää.

(Oma vika. Pitikö pienempien puolueiden väkisin asettaa oma ehdokas? Olisivat ilmoittaneet kumpaa pääehdokasta he tukevat.)

On kuitenkin toinenkin syy, miksi nämä vaalit pitäisi irrottaa toisistaan. Pormestarivaali voi sotkea pääpuolueiden valtuustoryhmien sisäisen paikkajaon.

Pikkulinnut ovat kertoneet, että Helsingin kokoomuksen johdossa ollaan kauhuissaan siitä, millainen heidän valtuustoryhmästään tulee, kun kaikki puolueen reaalolinjaa kannattavat äänestäjän Vapaavuorta ja hänen äänillään valtuuston tulee ihan ketä sattuu – lähinnä siis niitä reaalolinjan ulkopuolisia, jotka vievät aivan eri linjaa kuin Vapaavuori, jonka äänillä he valtuustoon tulevat. Ryhmän enemmistö voi koostua erilaisista kaupunginosanimbyistä, samalla kun moni puolueen keskeinen pelintekijä jää valitsematta.

Niinkin voi käydä, ettei Vapaavuori edes ota valtuustopaikkaa vastaan, vaan jää investointipankkiin.

Kokoomuksella on tästä ilmiöstä varottava esimerkki. Aikanaan Sauli Niinistö sai Uudellamaalla eduskuntavaaleissa huikeat 60 000 ääntä. Hänen äänillään pääsi läpi aika yllättäviä ehdokkaita, joiden linja oli kaukana siitä, mitä Sauli Niinistö itse edusti samalla kun moni puolueen peruslinjaa edustanut ehdokas putosi eduskunnasta, koska peruskokoomuslaiset äänestivät Niinistöä.

Tämä ei ole vain kokoomuksen ongelma. Se on koko kaupungin ongelma.

Toki pormestarikampanjalla on samasta syystä vaikutusta myös vihreiden valtuustoryhmän kokoonpanoon. Anni on kuitenkin niin ryhmän yleislinjaa edustava ehdokas, että ainakin minun on vaikea nähdä, mihin suuntaan hänen mahdollinen jättiäänimääränsä ryhmän kokoonpanoa vie. Uusia valtuutettuja tulee varmaankin paljon.

Siirtoäänijärjestelmä olisi paljon parempi.

Muistutetaan nyt kuitenkin säännöistä. Pormestariksi ei valita sitä ehdokasta, joka on saanut eniten henkilökohtaisia ääniä vaan eniten ääniä saaneen puolueen pormestariehdokas. Kannattaa käyttää ääntään järkevästi.

= = =

Tarkoituksenani oli kirjoittaa tästä ongelmasta vasta vaalien jälkeen, mutta silloin se olisi jo jälkiviisautta.

Kommentit

39 Vastausta artikkeliin “Pormestari valittakoon ensi kerralla suoralla kansanvaalilla”

  1. hh kirjoitti 8.4.2017 kello 13:19

    Juu, demokratia on typerä hallitsemisen tapa mutta minkäs teet? Hyvää ei ole. Kannatan, kylläkin epäröiden, suoraa kansanvaalia, siis kahta lippua kuntavaaleissa.

    Se mitä en kannata on Sipilän kuulemma ehdottama äänestysikärajan alentaminen. Tuo on parhaassakin tapauksessa tulevien äänestäjien nuoleskelua mutta antaa samalla onnettoman helppoheikkimäisen kuvan yhteisten asioiden hoidosta demokratiassa.
    Minä nostaisin äänestyskelpoisuuden ikärajaa. Tämä korostaisi sitä, että ihmisellä pitää sentään olla jonkun verran elämänkokemusta silloin kun hänet päästetään käyttämään tuota ainoata kansalaisen ulottuvilla olevaa, todellista politiikan vaikutuskeinoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 8.4.2017 kello 14:25

    hh: Minä nostaisin äänestyskelpoisuuden ikärajaa. Tämä korostaisi sitä, että ihmisellä pitää sentään olla jonkun verran elämänkokemusta silloin kun hänet päästetään käyttämään tuota ainoata kansalaisen ulottuvilla olevaa, todellista politiikan vaikutuskeinoa.

    Elämänkokemus ei ole kaikki kaikessa, “ei vanha koira uusia temppuja opi”… Monet nuoret tietävät paljon enemmän ajankohtaisista asioista kuin vanhemmat ja tiedostavat maailman ongelmia. Elämänkokemus voi opettaa, että näin on aina tehty ja niinpä näin pitää aina tehdä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 8.4.2017 kello 15:39

    Asiallinen kommentti ja Kokoomuksessa ongelma on pienempi kuin Vihreissä, mutta oikea ratkaisu olisi ollut juuri tuo, irrottaa pormestarivaali erikseen. Kaupunkia ei kehitetä NIMBY pohjalta.

    Pidemmällä aikavälillä saadaan paras tulos kuntauudistuksella, jossa Helsinki pilkotaan noin 20 000 asukkaan kaupungeiksi. Lähidemokratia toteutuu nykyistä paremmin ja kokonaisuus toimii tehokkaammin, kunhan yleiskaava, julkinen liikenne ja runkoverkostot annetaan metropolin hoitoon. On kuitenkin tärkeää rajata metropolin tehtävä tarkkaan ja riittävän suppeaksi.

    Metropolin johtajana voi sitten toimia ylipormestari, koska nimityksen säilyminen on ilmeisen tärkeää Kokoomukselle. Millään muulla puolueella ei ole vuosikymmeniin ollut edes varteenotettavaa ehdokasta tehtävään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2017 kello 16:13

    Teuvo Aura, lib?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Daniel Federley kirjoitti 8.4.2017 kello 16:29

    Tässä “pormestarivaalissa” on muitakin ongelmia. Useampi henkilö on tuonut esiin, että tahtoisi äänestää vihreitä mutta ei tahdo Sinnemäkeä pormestariksi ja joutuu siksi äänestämään jotain muuta puoluetta vähän vastentahtoisesti.

    Jos saisi äänestää yhdellä lipulla pormestaria (kullakin puolueella yksi ehdokas) ja toisella valtuutettua, niin nämä yllä mainitut voisivat äänestää vaikka Vapaavuorta pormestariksi ja silti vihreää valtuutettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. hh kirjoitti 8.4.2017 kello 18:07

    Ville, Ville!
    Puhuin siitä elämänkokemuksen erosta mikä on 16-vuotiaan ja 20-21-vuotiaan välillä :-)) Et kai sinäkään ole pistämässä jälkimmäisiä eläkkeelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. vk kirjoitti 8.4.2017 kello 18:36

    Pormestarijytky syntyy sillä tavalla, että muut puolueet yhdessä liittoutuvat valtuustossa jonkun muun kuin Vapaavuoren tai Sinnemäen taakse. Politiikkaan tarvitaan yllätyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. R. V. kirjoitti 8.4.2017 kello 19:37

    hh: Se mitä en kannata on Sipilän kuulemma ehdottama äänestysikärajan alentaminen. Tuo on parhaassakin tapauksessa tulevien äänestäjien nuoleskelua mutta antaa samalla onnettoman helppoheikkimäisen kuvan yhteisten asioiden hoidosta demokratiassa.
    Minä nostaisin äänestyskelpoisuuden ikärajaa. Tämä korostaisi sitä, että ihmisellä pitää sentään ollajonkun verran elämänkokemusta silloin kun hänet päästetään käyttämään tuota ainoata kansalaisen ulottuvilla olevaa, todellista politiikan vaikutuskeinoa.

    Itse antaisin äänestysoikeuden kaikille, jotka sitä vaativat viranomaiselta vähintään puoli vuotta ennen vaaleja tai ovat vähintään 18 vuotiaita. Idea on siinä, että ihminen, joka käy vaatimassa äänioikeutta on luultavasti riittävän kypsä äänestämään. 18 vuoden raja on taas muille suojana omalta epäaktiivisuudeltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalle kirjoitti 8.4.2017 kello 23:49

    Osmo Soininvaara:
    Teuvo Aura, lib?

    Jep. …vuosikymmeniin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. nsaspy kirjoitti 9.4.2017 kello 7:59

    hh:
    Juu, demokratia on typerä hallitsemisen tapa mutta minkäs teet? Hyvää ei ole. Kannatan, kylläkin epäröiden, suoraa kansanvaalia, siis kahta lippua kuntavaaleissa.

    Se mitä en kannata on Sipilän kuulemma ehdottama äänestysikärajan alentaminen. Tuo on parhaassakin tapauksessa tulevien äänestäjien nuoleskelua mutta antaa samalla onnettoman helppoheikkimäisen kuvan yhteisten asioiden hoidosta demokratiassa.
    Minä nostaisin äänestyskelpoisuuden ikärajaa. Tämä korostaisi sitä, että ihmisellä pitää sentään ollajonkun verran elämänkokemusta silloin kun hänet päästetään käyttämään tuota ainoata kansalaisen ulottuvilla olevaa, todellista politiikan vaikutuskeinoa.

    ville taisi pistää jo kivan argumentin mutta jos lisäisin.

    minä vastustan äänestysiän nostamista voimakkaasti. minä olen tullut tietoiseksi kuinka läntinen järjestelmä on alkanut toimia vanhojen sukupolvien hyväksi tulevien sukupolvien kustannuksella. jo nytkin on ongelma että nuoret äänestää laiskasti vaikka nuorilla on enemmän hävittävää tulevaisuutta silmällä pitäen. elämänkokemus voi olla hyödyksi mutta kyse on loppujen lopuksi kenen hyödyksi sitä käytetään. joten elämänkokemus on erinomainen tekosyy pönkittää vanhempien valtaa omiin tarkoitusperiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kaupunkilaiset pormestaria valitsemassa kirjoitti 9.4.2017 kello 10:54

    Koko pormestarimalli on demokratian irvikuva. Kaupunkilaiset houkutellaan näkyvien pormestariehdokkaiden avulla äänestämään kahta ehdokasta ja puoluetta, sen sijaan että äänestäisivät esimerkiksi oman kaupunginosansa ehdokkaita, jotka jopa saattaisivat olla kiinnostuneita asukkaita koskettavista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Yksi lippu yksi ääni kirjoitti 9.4.2017 kello 11:08

    Suomessa on kaikissa vaaleissa käytössä hyvä ja yksinkertainen yksi lippu – yksi ääni äänestysmenettely, eikä sitä kannattaisi tällaisten pormestarileikkien takia muuksi muuttaa. Sama koskee myös eri vaalien yhdistelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Asukkaiden ääni kuuluviin kirjoitti 9.4.2017 kello 14:23

    “Ryhmän enemmistö voi koostua erilaisista kaupunginosanimbyistä, samalla kun moni puolueen keskeinen pelintekijä jää valitsematta.”

    Ehkä olisikin hyvä, jos muutama puolueen keskeinen pelintekijä jäisi valitsematta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. TimoT kirjoitti 9.4.2017 kello 14:50

    OS: “(Oma vika.)”
    Eikös tämä koske myös suurempiakin puolueita? Jos valtuusto valitsee pormestarin, niin mikä idea on hehkuttaa pormestariehdokkaita ennen valtuustovaaleja? Keskityttäköön nyt valitsemaan parhaat henkilöt valtuustoon. Seuraava vaihe on sitten johtohenkilöiden valitseminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. hfdhdfhd kirjoitti 9.4.2017 kello 17:00

    Kaupunkilaiset pormestaria valitsemassa:
    Koko pormestarimalli on demokratian irvikuva. Kaupunkilaiset houkutellaan näkyvien pormestariehdokkaiden avulla äänestämään kahta ehdokasta ja puoluetta, sen sijaan että äänestäisivät esimerkiksi oman kaupunginosansa ehdokkaita, jotka jopa saattaisivat olla kiinnostuneita asukkaita koskettavista asioista.

    “Pormestarivaaleista” olen samaa mieltä. Pakko tosin sanoa, että pidän oman kaupunginosan ehdokkaiden äänestämistä toisena kuntademokratian irvikuvana. Siitä vasta sotku syntyisikin, jos valtuusto olisi täynnä pelkkiä nimby-henkisiä yhden kaupunginosan edunvalvojia. Jos ei kykene hahmottamaan kaupunkia kokonaisuutena, ei ole valtuustopaikan arvoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tommi Uschanov kirjoitti 9.4.2017 kello 18:41

    nsaspy: minä vastustan äänestysiän nostamista voimakkaasti. minä olen tullut tietoiseksi kuinka läntinen järjestelmä on alkanut toimia vanhojen sukupolvien hyväksi tulevien sukupolvien kustannuksella. jo nytkin on ongelma että nuoret äänestää laiskasti vaikka nuorilla on enemmän hävittävää tulevaisuutta silmällä pitäen.

    Valtio-opin tutkija Mark Franklin, joka on äänestysaktiivisuuden tutkimuksen ehkä johtava erikoisasiantuntija maailmassa, on argumentoinut, että nykyisen kaltainen äänioikeuden ikäraja on pitkällä tähtäimellä äänestäjien omien intressien vastainen. Se, tottuuko äänioikeuden saanut nuori aikuinen äänestämään aivan ensimmäisissä vaaleissa, joissa hän on äänioikeutettu, ennustaa nimittäin hyvin voimakkaasti sitä, äänestääkö hän myöhemminkin elämässään.

    Oikeastaan mikään muu tilastollinen muuttuja ei yhtä hyvin ennusta sitä, äänestääkö nelikymppinen tai viisikymppinen ihminen seuraavissa edessä olevissa vaaleissa vai ei, kuin se, onko sama ihminen äänestänyt 20 tai 30 vuotta aikaisemmin aivan ensimmäisissä vaaleissa, joissa hänellä on aikoinaan ollut äänioikeus.

    Jos on vaalit tulossa jossakin yksittäisessä maassa, ja tiedetään tämän maan väestön ns. ikäpyramidi, ja tiedetään mikä on ollut nuorimman äänioikeutetun ikäluokan äänestysprosentti niissä vaaleissa, jotka on pidetty kun kukin ikäpyramidiin sisältyvä ikäluokka on aikoinaan ollut se nuorin sinä vuonna äänioikeutettu ikäluokka, niin näiden tulossa olevien vaalien äänestysprosentin voi itse asiassa laskea siitä etukäteen suurin piirtein suoraan. Franklinin laaja aineisto, joka kattaa 356 eri vaalia 22 eri länsimaassa toisen maailmansodan jälkeen, osoittaa tämän lainalaisuuden, niin hämmentävältä kuin se kuulostaakin.

    Ja koska 18-20-vuotiaat ovat elämänvaiheessa, jossa he suhtautuvat koko ympäröivään maailmaan poikkeuksellisen kyynisesti – paljon kyynisemmin kuin toisaalta 10-vuotiaat ja toisaalta 30-vuotiaat – niin heitä on vaikea saada innostumaan myöskään politiikasta tai pitämään sitä tärkeänä. Niinpä monetkaan heistä eivät sitten äänestä. Ja niinpä se, että heille on annettu äänioikeus, jonka he jättävät käyttämättä, “tuomitsee” heidät epähuomiossa olemaan äänestämättä myöhemminkään, koska äänestämään on todellakin erikseen totuttava jo nuoresta pitäen.

    Olen monissa yhteyksissä korostanut sen tärkeyttä, että nuoret saataisiin kiinnostumaan politiikasta. Pidän kuitenkin Franklinin esittämää näkökohtaa hyvin relevanttina, ja niinpä en usko, että ratkaisu on äänestysikärajan pienessä vähäpätöisessä liikuttelussa suuntaan tai toiseen.

    Ratkaisu olisi ainoastaan äänestysikärajan laskeminen peräti paljon oppivelvollisuusikärajan alapuolelle (jolloin tuo ratkaisevan tärkeä ensiäänestäminen ehtisi tapahtua osana koulun yhteiskuntaopin opetusta), tai täsmälleen päinvastoin ikärajan nostaminen merkittävästi, esimerkiksi 24 vuoteen (missä se oli Suomessa ennen viime sotia). Kumpikin näistä vain olisi poliittisesti melko mahdoton ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.4.2017 kello 10:23

    Se, käykö äänestämässä ensimäisissä vaaleissaan 18-vuotiaana todellakin ennustaa hyvin sitä, äänestääkö 40-vuotiaana. Se, kuinka pitkä on 18-vuotiaana, ennustaa niin ikään aika hyvimn sitä, kuinka pitkä on 40-vuotiaana. Tässä ei välttämättä ole mitään sellaista kausaliteettiä, jonka mukaan äänestysikärajan nostaminen vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen myöhemmin millään tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Daniel Federley kirjoitti 9.4.2017 kello 18:44

    Eipä jää epäselväksi, kumpaa “puolueeton” Ilta-Sanomat kannattaa pormestariksi:

    Kymmenen pointtia Sinnemäestä:
    http://www.is.fi/kuntavaalit2017/art-2000005163560.html

    Kymmenen pointtia Vapaavuoresta:
    http://www.is.fi/kuntavaalit2017/art-2000005163572.html

    Kutsuvat itseään vastuulliseksi mediaksi. Heh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Daniel Federley kirjoitti 9.4.2017 kello 18:46

    Käytännössä kahdella puolueella on todellinen pormestariehdokas, muilla kun ei ole mahdollisuutta nousta suurimmaksi.

    Miten tällainen asetelma mahtaa vaikuttaa pienempien puolueiden kannatukseen? Kuinka moni esim. demareita muuten äänestävä päätyy antamaan äänensä toiselle suurista puolueista, koska tahtoo vaikuttaa pormestarin valintaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Asukkaiden ääni kuuluviin kirjoitti 9.4.2017 kello 19:16

    hfdhdfhd: Siitä vasta sotku syntyisikin, jos valtuusto olisi täynnä pelkkiä nimby-henkisiä yhden kaupunginosan edunvalvojia. Jos ei kykene hahmottamaan kaupunkia kokonaisuutena, ei ole valtuustopaikan arvoinen.

    Parempi paikallisia valtuutettuja eri puolilta kaupunkia, kuin kaupunkia kokonaisvaltaisesti hahmottavia ehdokkaita Kalliosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. JTS kirjoitti 9.4.2017 kello 21:14

    Vapaavuori tuskin viihtyisi kunnonvaltuuston rivijäsenenä.
    Näppärä veto Kokoomukselta, mutta ehkä pankinjohtajalta itselleen ei ihan hyvä askel.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Ville kirjoitti 9.4.2017 kello 22:33

    Nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on hädin tuskin pääsemässä valtuustoon. Siinä olisi yksi Oden ennakoima menetys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Rooleja näytelmässä kirjoitti 10.4.2017 kello 10:09

    Pormestarien kanssa pelaaminen sataa suoraan muutaman suuren puolueen laariin ja vie kokonaan huomion pois olennaisesta, eli kaupunkilaisten palveluista ja kaupungin asioiden hoitamisesta.

    Muillekin puolueille oli tosin varattu rooli tässä näytelmässä. Heidän olisi kuulemma kampanjassaan pitänyt ilmoittaa kumpaa pääehdokasta he tukevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tommi Uschanov kirjoitti 10.4.2017 kello 11:18

    Osmo Soininvaara: Tässä ei välttämättä ole mitään sellaista kausaliteettiä, jonka mukaan äänestysikärajan nostaminen vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen myöhemmin millään tavalla.

    Ei tietenkään välttämättä. Franklinin aineistostaan löytämä korrelaatio on kuitenkin niin vahva – asian saamaan vähäiseen huomioon nähden jopa hämmentävän vahva – ja kaikesta päätellen myös niin robusti, että sille mielellään pitäisi löytää jokin vaihtoehtoinen selitys.

    Franklin siis todellakin on halukas selittämään sen, että äänestysprosentit ovat laskeneet toisen maailmansodan jälkeen lähes kaikkialla länsimaissa, merkittävässä määrin vaikutuksella, joka aiheutuu muutaman vuosikymmenen viiveellä siitä, että äänestysikäraja on laskettu entisestä 24, 21 tai 20 vuodesta nykyiseen 18 vuoteen. Tästä hän etenee edelleen esittämään, että sen hypoteettinen nostaminen takaisin vaikuttaisi käänteisesti. Voi tietysti hyvin olla, ettei vaikuttaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jari V kirjoitti 10.4.2017 kello 11:29

    Suoran pormestarivaalin ilmeinen riski olisi tapaus Rob Ford, eli vähän puskista pormestariksi nouseva populisti, joka ei kykene edes alkeelliseen yhteistyöhön valtuuston kanssa.

    Asetelma olisi tavallaan sama kuin presidentin ja eduskunnan välillä, ja se ongelma on ratkaistu riisumalla presidentiltä kaikki todellinen valta. Pormestarin lienee kuitenkin tarkoitus olla ihan aito vallankäyttäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Syltty kirjoitti 10.4.2017 kello 11:40

    Osmo Soininvaara:
    Se, käykö äänestämässä ensimäisissä vaaleissaan 18-vuotiaana todellakin ennustaa hyvin sitä, äänestääkö 40-vuotiaana. Se, kuinka pitkä on 18-vuotiaana, ennustaa niin ikään aika hyvimn sitä, kuinka pitkä on 40-vuotiaana. Tässä ei välttämättä ole mitään sellaista kausaliteettiä, jonka mukaan äänestysikärajan nostaminen vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen myöhemmin millään tavalla.

    Ei välttämättä, mutta useita kausaalisia suhteita on helppo keksiä ja ensimmäisenä tulee mieleen ihan puhdas oppiminen.

    Ei ole mielestäni mikään ihan älytön työhypoteesi, että ihmiset oppivat äänestämään tai olemaan äänestämättä, jos niin opetetaan. On aika selvää että jos on käynyt äänestämässä viisi kertaa vaikkapa pakon edessä, kuudennella kerralla kynnys mennä sinne koppiin on olennaiseti alempi kuin täydellisellä ensikertalaisella.

    Tämän voisi muuten helposti tutkia ilman että kukaan alkaisi itkemään perustuslaista, Meillä on nimittäin miehille pakollinen armeija. Vaalivuosina kaikki ne varusmiehet, jotka haluasivat äänestää, voitaisiin viedä äänestämään ja kaikki ne, jotka eivät haluaisi äänestäää, lähtisivät sillä aikaa kahden tunnin sulkeisharjoituksiin.

    Näin saataisiin täysin vapaaehtoisuuteen perustuen järjestettyä aika lailla puolipakollinen äänestyskäynti. Tulevaisuudessa voitaisiin seurata mitä tapahtuu äänestysaktiivisuudelle vaalivuosien ja ei-vaalivuosien ikäluokkien ja toisaalta armeijan käyneiden ja ei-käyneiden välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville kirjoitti 10.4.2017 kello 13:46

    Tommi Uschanov: ikärajan nostaminen merkittävästi, esimerkiksi 24 vuoteen (missä se oli Suomessa ennen viime sotia)

    Äänestysaktiivisuus oli ennen viime sotia nykyistä alhaisempaa, joten korkeampi ikäraja ei ehkä lisää aktiivisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. GL kirjoitti 10.4.2017 kello 15:50

    Täytyy ihmetellä vihreiden täydellistä pelisilmän puutetta liittyen pormestarivaaleihin. Ilmeisesti Hgin vihreiden sisäpiirissä ei ymmärretä kuinka suorastaan vihattu hahmo Sinnemäki on monien sellaistenkin keskuudessa, jotka muuten olisivat voineet harkita vihreiden äänestämistä. Jopa suuri inhokkini Sauri olisi varmasti kerännyt suuremman äänipotin kuin Sinnemäki, joskin hänkin olisi aivan varmasti hävinnyt Vapaavuorelle.

    Toinen suuri virhe oli ylipäätänsä tehdä näistä vaaleista pormestarivaalit. Ilmeisesti siellä vihreiden johdon jeejee -porukoissa ei tajuta kuinka jyrkästi nykyinen johto ml. Helsingin sisäpiiri jakaa mieliä. Tämä tulee kostautumaan tulevissa vaaleissa ellei mukaan saada myös yleisempää hyväksyntää nauttivia ehdokkaita.

    Jos vihreät oikeasti haluavat pormestarin paikan Helsingissä ja kannatuksen säilymistä +12% -tasolla, tulisi heidän ajaa suoraa pormestarivaalia ja valita ehdokkaaksi henkilö, joka nauttii muidenkin kuin vasemmistopuolueiden keskuudessa luottamusta. Soininvaara olisi tällainen ehdokas, mutta hän ei selvästikkään sovi siihen lähinnä keski-ikäisten naisten pyörittämään vihreiden sisäpiiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Johanna kirjoitti 10.4.2017 kello 16:05

    Tommi Uschanov: — äänestysikäraja on laskettu entisestä 24, 21 tai 20 vuodesta nykyiseen 18 vuoteen. Tästä hän etenee edelleen esittämään, että sen hypoteettinen nostaminen takaisin vaikuttaisi käänteisesti.

    Ainakin jos suureen ääneen julkisuudessa keskusteltaisin äänestysikärajan nostamisesta hiukan ennen seuraavia vaaleja, saataisiin pieni äänestyspiikki alle 24-vuotiaiden keskuudessa ja tadaa, he äänestäisivät loppuelämänsä hieman aktiivisemmin! (?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ville kirjoitti 10.4.2017 kello 16:07

    GL: Täytyy ihmetellä vihreiden täydellistä pelisilmän puutetta liittyen pormestarivaaleihin.

    Jos vain puolueen kannatus olisi ollut tavoitteena, olisi kannattanut ottaa Vapaavuori vihreidenkin pormestariehdokkaaksi. Tällöin vaali ei olisi leimautunut pormestarivaaliksi, mikä ratkaisi tuloksen… 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. vk kirjoitti 10.4.2017 kello 16:29

    Sillä ei ole juurikaan väliä valitaanko pormestari suoralla vaalilla vai valtuuston toimesta, kun kumpikaan ei johda kaupungin kannalta parhaaseen lopputulokseen. Toki on aika typerää edellyttää, että nyt pormestarin pitää lähteä kuntavaaliehdokkaaksi ja seisomaan kansan töllisteltäväksi kauppakeskuksiin. Monet pätevät eivät todellakaan halua valtuutetuksi, mutta pormestarin homma voisi kiinnostaa.

    Ongelma on mielestäni siinä, että pormestariksi valitaan poliitikko, kun politiikan ulkopuolelta löytyisi pätevämpiä kandidaatteja. Mistä tämä poliitikkojen itseriittoisuus kumpuaa?

    Vertaisin Helsingin pormestarin hommaa tosi suuren yrityskonsernin johtamiseen. Aika vaikea on kuvitella, että jonkin ison pörssiyhtiön tj:n valinta toteutettaisiin kadunkulmissa seisoskelun jälkeen kansanäänestyksellä.

    Ilmeisesti puolueet haluavat pönkittää omaa valtaansa politisoimalla entistä enemmän kaupungin johtamista. Eli pormestari on aiempaa kaupunginjohtajaa enemmän valtuustojen ja oman taustapuolueensa talutusnuorassa.

    Aiempi systeemi Helsingissä oli parempi. Vähemmän politiikkaa pormestarin valintaan, kiitos.

    Ja joka tapauksessa lisää vaaleja tähän maahan ei todellakaan tarvita presidentin, EU-parlamentin, maakunta- ja kuntavaalien lisäksi. Nekin kaikki voitaisiin yhdistää samalla kertaa pidettäväksi, jotta jäisi useamman vuoden työrauha asioiden hoitamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Lauri Kumpulainen kirjoitti 10.4.2017 kello 16:51

    Mielestäni vihreiden kannattaa pyrkiä vakiinnuttamaan paikkansa kaupungeissa sen sijaan, että havitellaan yksittäistä poliittista palkintoa kuten pormestarin pestiä.

    Parasta vaaleissa oli Timo Soinin ilme hetkenä, jolloin ennakkoäänten tulokset julkistettiin. Sen voimin jaksaa monta viikkoa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Lauri Kumpulainen kirjoitti 10.4.2017 kello 16:53

    Jos kansalaiset saisivat päättää, niin pormestariksi valittaisi pahimmassa tapauksessa jokin rapajuoppo entinen urheilutähti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. TTK kirjoitti 10.4.2017 kello 17:07

    Ville: Äänestysaktiivisuus oli ennen viime sotia nykyistä alhaisempaa, joten korkeampi ikäraja ei ehkä lisää aktiivisuutta.

    Sotia edellisen ajan olosuhteet, ennen kaikkea kulkuyhteydet ja kansan yleinen koulutustaso ja kyky saada tietoa olivat kovin erilaiset kuin nykyään tai 1970-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Syltty kirjoitti 10.4.2017 kello 20:03

    vk: Aika vaikea on kuvitella, että jonkin ison pörssiyhtiön tj:n valinta toteutettaisiin kadunkulmissa seisoskelun jälkeen kansanäänestyksellä.

    Ison pörssiyhtiön tj:n homma on aika suoraviivaista Helsingin pormestariin nähden: riittä kun maksimoi firman tuloksen niin osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä.

    Se on ihan sama mitä pormestari tekee, aina puolet ihmisistä ovat sitä mieltä että väärin meni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kalle kirjoitti 10.4.2017 kello 20:17

    Kaupunkilaiset pormestaria valitsemassa:
    Koko pormestarimalli on demokratian irvikuva. Kaupunkilaiset houkutellaan näkyvien pormestariehdokkaiden avulla äänestämään kahta ehdokasta ja puoluetta, sen sijaan että äänestäisivät esimerkiksi oman kaupunginosansa ehdokkaita, jotka jopa saattaisivat olla kiinnostuneita asukkaita koskettavista asioista.

    Oikeassa pormestarimallissa on erotettu pormestarin ja valtuuston vaali. Valittu pormestari kokoaa oman tiimin keskeisiin tehtäviin ja jos politiikka on huonoa, vaihdetaan koko poppoo muutaman vuoden päästä.

    Suomalaisessa versiossa rökäletappion kärsinyt ilmoittaa seuraavana aamuna lehdissä, että on kiinnostunut apulaispormestarin tehtävästä. Joku tässä ei nyt toimi!

    Minusta joko palkkaamme viranhaltijoiksi parhaat ekonomit ja DI:t hoitamaan meidän yhteisiä infrahankeita, palveluita ja rahoja, eikä mitään puolivillaisia radiojuontajia tai biisintekijöitä tai sitten menemme oikeasti pormestarimalliin ja pormestari kerää oman tiiminsä. Sitten kuntalainen saa äänestää ihan mitä tahansa, mutta joutuu kärsimään väärästä valinnasta neljä vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kalle kirjoitti 10.4.2017 kello 20:32

    Jari V:
    Suoran pormestarivaalin ilmeinen riski olisi tapaus Rob Ford, eli vähän puskista pormestariksi nouseva populisti, joka ei kykene edes alkeelliseen yhteistyöhön valtuuston kanssa.

    Tyhmille äänestäjille olisi ihan oikein kärsiä jotain fordia tai sinnemäkeä neljä vuotta. Eivät ihan äkkiä tee samaa virhettä.

    Jari V:

    Asetelma olisi tavallaan sama kuin presidentin ja eduskunnan välillä, ja se ongelma on ratkaistu riisumalla presidentiltä kaikki todellinen valta. Pormestarin lienee kuitenkin tarkoitus olla ihan aito vallankäyttäjä.

    Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa. Toki nykyisen perustuslain teksti on harvinaisen huonosti kirjoitettua lakitekstiä, mutta kun tiedämme ketkä siellä ovat olleet kynäilemässä, niin tämä on parasta mitä sillä kokoonpanolla saatiin.

    Noin ihan teoreettisella tasolla ei ole mahdollista, että joku johtaa “yhdessä”. Ajatus on varsinkin ulkopolitiikassa harvinaisen typerä. Joku joko johtaa, tai sitten ei johda. Tasavallan presidentti Niinistö on ilmaisut minusta asian niin hyvin kuin nykyisellä tekstillä asian voi ilmasta: minä johdan ulkopolitiikkaa ja sitten tulee tauko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 10.4.2017 kello 21:46

    Tommi Uschanov:

    Jos on vaalit tulossa jossakin yksittäisessä maassa, ja tiedetään tämän maan väestön ns. ikäpyramidi, ja tiedetään mikä on ollut nuorimman äänioikeutetun ikäluokan äänestysprosentti niissä vaaleissa, jotka on pidetty kun kukin ikäpyramidiin sisältyvä ikäluokka on aikoinaan ollut se nuorin sinä vuonna äänioikeutettu ikäluokka, niin näiden tulossa olevien vaalien äänestysprosentin voi itse asiassa laskea siitä etukäteen suurin piirtein suoraan. Franklinin laaja aineisto, joka kattaa 356 eri vaalia 22 eri länsimaassa toisen maailmansodan jälkeen, osoittaa tämän lainalaisuuden, niin hämmentävältä kuin se kuulostaakin.

    Tavattoman mielenkiintoinen hypoteesi kyllä. Jäin vaan miettimään sitä, onko huomioon otettu sitä, että aika juuri ennen kuin äänestysikärajoja laskettiin monissa maissa oli läpipolitisoitunutta ja väestön äänestysprosentti kauttaaltaan korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. N kirjoitti 11.4.2017 kello 13:25

    Kalle:
    Asiallinen kommentti ja Kokoomuksessa ongelma on pienempi kuin Vihreissä, mutta oikea ratkaisu olisi ollut juuri tuo, irrottaa pormestarivaali erikseen. Kaupunkia ei kehitetä NIMBY pohjalta.

    Eikö äänten keskittäminen yhdelle suosikkiehdokkaalle ole näiden ja monien aiempien vaalien perusteella nimenomaan Kokoomuksen ongelma, kuten tuossa Soininvaara tuossa yllä kirjoittikin? Nyt Vapaavuori sai tolkuttoman määrän ääniä, joita hän ei oikeasti tarvinnut ja joilla olisi voinut vaikuttaa ratkaisevasti Kokoomuksen valtuustoryhmän kokoonpanoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus