Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

7.4.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Itä-Helsingissä asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on muuta Helsinkiä matalampaa ja työttömyysasteet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?

Väitämme, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on luontoa tuhlaten kaavoitettu. Väljä asutus ei takaa kaupungistumisen etuja.

Asuntosijoittajien keskuudessa vedotaan tutkimukseen, jonka mukaan sijoitusasunto kannattaa ostaa sieltä, minne kaavoitetaan lisää, koska lisärakentaminen tekee alueesta houkuttelevamman ja nostaa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja aktiivisuutta, paremmat palvelut ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluksi) vähän ristiriitaista. Asukkaat harmittelevat tutun koiranulkoilutuspuiston jäämistä rakentamisen alle. Uudet asukkaat eivät kärsi nostalgisista muistoista vaan arvioivat aluetta sellaisena kuin se on.

Itä-Helsinkiin ei saa houkutelluksi varakkaita 50-vuotiaita kuin tekemällä Aurinkolahden kaltaisia saarekkeita, joissa on taas omat ongelmansa. Mutta nuorta, tulevaa keskiluokkaa voi houkutella asuntojen edullisuus yhdistettynä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä uudesta perspektiivistä.

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Tästä aiheesta kirjoitimme laajemmin viisi vuotta sitten Seuraavat 400 000 helsinkiläistä -pamfletissa.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, Raide-Jokerin ja Jokeri 2:n (runkolinja 560) varaan.

Uusi ehdottamamme bussilinja (sininen viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Vihreät pallot ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue.  Tässä yhteydessä emme esitä reitin tarkempaa linjaa katuverkossa.

Tässä esimerkki siitä, miten joukkoliikenteellä rakennetaan kaupunkia: bussilinja yhdistäisi metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, Raide-Jokeriin ja 560-runkolinjalle. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina. Samaa mallia tulee hyödyntää myös muualla esikaupungeissa ja lähiöissä. Rakennetaan kaupunkia, jossa joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen vapauden ja jossa perilläolon paikkoja on muuallakin kuin Helsingin keskustassa.

Kommentit

9 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita”

  1. Peter kirjoitti 7.4.2017 kello 14:10

    Aurinkolahden tapaiset enklaavit ovat mielestäni hyvä keksintö. Niillä ratkaistaan sosiaalisen sekoittamisen ongelmat, mikäli sosiaalista sekoittamista on pakko harrastaa. Hyvin toimeentulevat kunnon ihmiset saavat asua rauhassa omissa hyvin rakennetuissa taloissaan, mutta ruokakaupat, kirjastot ja harrastukset ovat kuitenkin yhteiskäytössä samalla alueella asuvien sosiaalitapausten kanssa. Näin syntyy yhteentörmäyksiä, mutta ei kuitenkaan niin, että johtaja joutuisi aamuisin varomaan oksennusta rappukäytävässä.

    Itä-Helsingin uudet alueet pitäisi kaavoittaa kantakaupunkimaisesti. Esimerkiksi Aurinkolahti olisi voinut olla ihan kuin Kruununhaka siirrettynä Vuosaareen. Ei ole mitään syytä miksi talojen väliin piti jättää tuulitunneleita. Tai vaihtoehtoisesti joku Karhunkaatajan alue voitaisiin rakentaa kuin Manhattanin Stuyvesant Town: https://goo.gl/maps/D9knxw2m7Mn

    Siinä on 25 000 asukkaan koti alueella, joka vastaa n. 1/3 Helsingin Kalliosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 7.4.2017 kello 14:59

    Ajatusta voisi täydentää yhdistämällä alakeskukset joukkoliikenneyhteyden lisäksi kävelykaupunki-käytävillä. Koko rakennuskantaa ei voida uusia kovin nopeasti, mutta käytävistä kasvaisi urbaanin ympäristön verkosto. Talojen rakentamisen sijaan verkosto voisi koostua osittain myös hyvin rakennetuista viherkäytävistä (siis kunnollisista puistoista, joissa tekee mieli kulkea, ei liikennevihreästä). Etäisyydet ovat kuitenkin melko lyhyitä, mutta nykyinen ympäristö ei välttämättä muodosta kovin houkuttelevia ja loogisia yhteyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. nakki kirjoitti 7.4.2017 kello 15:11

    Itiksestähän on myös jo hahmoteltu tiiviimpää.

    http://www.bm-ark.fi/itakeskus-2050-by-bm-architects/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. MSL kirjoitti 7.4.2017 kello 16:11

    Soininvaara:
    Tässä yhteydessä emme esitä reitin tarkempaa linjaa katuverkossa.

    Olemassaoleva katuverkko ei tarjoa Bussilinjalle kovin luontevaa yhteyttä Karhunkaatajan alueelta Kontulaan. Välille sattuvat Kehä I, minne bussi varmaankin tarvitsisi uuden tunnelin ja Myllärintien omakotialue, jonka katuverkossa nopeuksia on rajoitettu hidastetöysyillä.

    Kai tuo bussilinja voisi jatkua vielä Laajasalonnkin asti ja yhdistää metron ja runkolinjat Laajasalon pikaratikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Veikko Rinne kirjoitti 7.4.2017 kello 16:30

    Taas haiskahtaa teoriaherrojen pohdiskelulta. Elävässä elämässä kuitenkin jatketaan vanhoilla linjoilla. Esim. Kruunuvuorenrantaan ja muualle Laajasaloon kaavoitetaan ja rakennetaan yhä metsälähiöitä mataline kerrostaloineen. Aivan käsittämätöntä, varsinkin jos se uusi ratikkalinjakin on sinne tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. vk kirjoitti 7.4.2017 kello 18:32

    Täytyy sanoa, että odotin hiukan rohkeampia ratkaisuhedotuksia Itä-Helsingin ongelmiin. Bussilinja ei taida olla ratkaisu kantasuomalaisten joukkopakoon, asuntojen huonoon hintakehitykseen, pakolaisten ja sosiaalitapausten kasautumiseen. Pääsääntöisesti joukkoliikenne toimii siellä jo nyt aika hyvin metron ansiosta ja palvelut on muutenkin ok.

    Ongelma ei noin pelkistetysti ole infrassa vaan ihmisissä. Olisiko jotenkin mahdollista hillitä em. tapausten kasautumisen jatkuminen ja kääntää suuntaa 180 astetta?

    Vaikkapa täydennysrakentaminen ei auta. Asuntosijoittajana en ostaisi alueelta asuntoa lähellekään sillä mitä rakentaminen nyt maksaa, sielläkin. Ja aika pahassa pulassa pitäisi olla, että itse muuttaisin sinne asumaan.

    90-luvulla asuimme pari vuotta pikkuskidien kanssa Länsimäessä. Se riitti kun poliisit ajoivat juosten takaa nuorta huumehörhöä pihoja ja kattoja pitkin, ruiskuja löytyi hiekkalaatikolta ja sittemmin yksi hörhö ammuttiin lähikaupan eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. N kirjoitti 7.4.2017 kello 19:08

    Jos runkolinjoja yhdistäviä bussireittejä aletaan pohtia, samalla voisi miettiä myös sitä, miten esimerkiksi Roihuvuoresta pääsisi kätevimmin linjalle 560 tai sen palvelemille alueille. On tietysti olemassa 561, johon pääsee Itäkeskuksessa, mutta jos määränpää on lännempänä (Kaivoksela, Kuninkaantammi), matka-ajat pitenevät ja vaihtojen määrä kasvaa.

    Luonteva reitti kulkisi Roihuvuoresta Lanternan ohi ja sieltä Myllypuron läpi Kehä I:lle ja vaikkapa Kivikkoon niin, että reitillä on jokin linjan 560 pysäkki, jossa on helppo vaihtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Realisti kirjoitti 7.4.2017 kello 22:57

    Asuntosijoittajana en kusekkaan noihin mamu-/sossualueisiin. Kehoitan katsomaan Ruotsiin monessakin mielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Öö siis kirjoitti 8.4.2017 kello 1:23

    Kuulosti ihan siltä että ihan sama ratkeaako todellinen ongelma kunhan alue tilastollisesti olisi enemmän “kunnossa”, keskiarvoisesti. Ei taida ihan mennä näin elävässä elämässä. Kuten muutkin kommentit osoittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus