Kaupunkirakentamisen aika, _

Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

Urbaaniin kaupunkiympäristöön haluaa runsas kolmasosa  Helsingin seudun asukkaista. Siis noin puoli miljoonaa ihmistä. Ja urbaanien asukkaiden määrä kasvaa lähes kymmenellä tuhannella joka vuosi. Siksi Helsingissä on päätetty rakentaa lisää urbaania kaupunkiympäristöä tiivistämällä ja laajentamalla kantakaupunkia. Samalla on huomattava, että merkittävä osa urbaaneista asukkaista haluaa asua luonnon lähellä.

Lauttasaari on hyvä esimerkki siitä, miten kantakaupungin laajentaminen tulee tehdä. Tarvitsemme runsaasti lisää urbaaneja ja luonnonläheisiä asuinympäristöjä, ja Lauttasaari on tähän luonteva paikka. Se on laajenevan kantakaupungin lähin vyöhyke ja suurin piirtein yhtä kaukana keskustasta kuin Kalasatama.

Laajenevaa kantakaupunkia tulee rakentaa tiiviisti ja urbaanisti niin, että jokaisella alueella on oma vahva luonteensa. Tässä esimerkin vuoksi joukko periaatteita, joilla Lauttasaarta kannattaa rakentaa.

Rannat pidetään avoimia kaikille kaupunkilaisille; myös urbaani ranta voi olla sopivassa paikassa hyvä ratkaisu. Pidetään lauttasaarelaisille tärkeät puistoalueet puistoina ja kehitetään niitä — erityisesti Kotkavuori, Myllykallio, Kasinoranta ja Veijarivuorenpuisto. Huolehditaan riittävistä tiloista urheilulle.

Varataan jo suunnitteluvaiheessa tilat julkisille palveluille, kuten päiväkodeille ja kouluille. Toteutetaan palvelut etupainotteisesti.

Tiivistetään Lauttasaarta niin, että Lauttasaaren keskustassa on urbaanin elämän edellytykset eli noin 20 000 asukasta kilometrin etäisyydellä keskustasta. Muutetaan Länsiväylä kaduksi ja keskitetään tiivis rakentaminen Länsibulevardin varteen ja metroaseman lähiympäristöön. Tarjotaan mahdollisuus uusiin asuntoihin vanhoilla tonteilla täydennysrakentamalla, rakennuksia korottamalla ja käyttötarkoitusten muutoksilla.

Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteys Lauttasaaresta Jätkäsaareen nopeasti lauttana ja myöhemmin siltana. Myös ratikkasillan mahdollisuus kannattaa tutkia. Ratikka nopeuttaisi matkoja Vattuniemestä muualle kantakaupunkiin merkittävästi. Niin kauan kuin Salmisaaren voimalaitos tarvitaan, silta voi toimia kääntösiltana.

Tagged

11 thoughts on “Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

  1. Lautta Vattuniemestä Jätkääsaareen ja miksei samantien Hernesaareenkin asti olisi kyllä kesällä ehkä kiva. En silti siltaa siihen kuitenkaan rakentaisi. Alueella on Salmisaaren voimalan lisäksi paljon (purje)veneilytoimintaa ja olisihan se silta rumakin nyt kun moni näkee kotoaan suoraan avomerelle.

    Nopein reitti keskustaan on tulevaisuudessa Vattuniemestäkin länsimetro eikä Jätkäsaaren sillasta hyötyisi kuin korkeintaan pyöräilijät, jotka voittaisivat pari minuuttia matkallaan keskustaan. Harva kuitenkaan on Jätkäsaareen menossa, eihän siellä ole mitään muuta kuin tie keskustaan (joka sekin on tulevaisuudessa hyvin ruuhkainen satamaliikenteen kulkiessa asuinalueen läpi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Lauttaideaa olen minäkin pyöritellyt mielessäni, Salmisaari–Vattuniemi–Jätkäsaari–Hernesaari tarjoaisi melkoisia matka-aikasäästöjä julkisiin verrattuna. Myös jatkon Hernesaari–Kaivopuisto–Suomenlinna–Laajasalo luulisi olevan ainakin matkailullisesti kiinnostava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juokseva ajatus:
    Nopein reitti keskustaan on tulevaisuudessa Vattuniemestäkin länsimetro eikä Jätkäsaaren sillasta hyötyisi kuin korkeintaan pyöräilijät, jotka voittaisivat pari minuuttia matkallaan keskustaan.

    No mut kun se metro liityntöineen on hidas. Katsohan oikotieltä Vattuniemen asuntotarjonta. On nimittäin herätty sielläkin, että metro on heikennys alueen joukkoliikenneyhteyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lauttasaaren keskustassa on urbaanin elämän edellytykset eli noin 20 000 asukasta kilometrin etäisyydellä keskustasta.

    Tuon merkitys muuten riippuu varsin paljon siitä, mikä keskustaksi määritellään. Jos sitä matkaa mitataan Tallbergin puistotien ja Särkiniementien risteyksestä (joka vielä mahtuu Särelän hieman joustavan määrtielmän sisään), niin kilometrin säteellä on leijonanosa Vattuniemestä muun Lauttasaaren ohella, ja tuo asukaslukutavoite on nähdäkseni jo lähellä toteutumistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Nyt kun metro tulee, on Larun nimbyt pantava kuriin. Toinen hyvä tiivistämisalue olisi Meilahti ja Manskun pohjoisosa, korkeammilla ja enemmän umpikortteleilla saisi paljon lisää asukkaita hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Risto: Jos sitä matkaa mitataan Tallbergin puistotien ja Särkiniementien risteyksestä , niin kilometrin säteellä on leijonanosa Vattuniemestä muun Lauttasaaren ohella, ja tuo asukaslukutavoite on nähdäkseni jo lähellä toteutumistaan.

    Kilometrin säteellä tuosta pisteestä asuu nyt 16.800 asukasta eli 72 % lauttasaarelaisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Sori, ei onnistu. Tallinkin ja Eckerö Linen liikeidean kannalta on välttämätöntä purkaa rekka-autoja Länsisatamassa ja ajattaa ne kaupungin läpi Länsiväylälle ja edelleen kehäteille.

    Kaikkitietävä, ja aina oikeassa oleva, Helsingin seudun kauppakamari on myös huolissaan autojen vähentymisestä Helsingin keskustassa

    /sarkasmi

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingissa-outo-ongelma-lansiterminaalista-tuli-liian-hyva/mivP4pk7

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Rolle:
    Sori, ei onnistu. Tallinkin ja Eckerö Linen liikeidean kannalta on välttämätöntä purkaa rekka-autoja Länsisatamassa ja ajattaa ne kaupungin läpi Länsiväylälle ja edelleen kehäteille.

    Kaikkitietävä, ja aina oikeassa oleva, Helsingin seudun kauppakamari on myös huolissaan autojen vähentymisestä Helsingin keskustassa

    /sarkasmi

    Kun kerran Helsingin Satamalla on niin loistavat tulevaisuudennäkymät ja 90 miljoonan investointi uuteen terminaaliin pitää saada tuottamaan, se voinee itse rakennuttaa 100 miljoonaa maksavan tunnelin. Elinkaarimallilla hankittuna tunnelin toteuttaja voi 30 vuoden ajan kerätä euron autolta, jolloin kaupungin investointikatto ei haittaa. Koska tunneli ei ole julkinen tie, vaan yksityistä satama-aluetta, maksun voinee periä, vaikka nykyinen lainsäädäntö ei tietulleja sallisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.