Kaupunkirakentamisen aika, _

Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

Asuntopulan vaivaamassa kaupungissa asuntotuotantoon kelpaavista tonteista on tullut arvokas resurssi. Rakennusoikeus lähellä kantakaupunkia ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvokasta. Kantakaupungissa tontista maksetaan nykyään jopa yli 2 000 euroa per neliömetri.

Iso osa tonttimaasta on Helsingin kaupungin, siis meidän veronmaksajien omistuksessa. Siksi on perusteltua vaatia, että tuota omaisuutta hoidetaan hyvin, eikä tontteja luovuteta rakennusyrityksille alihintaan. Rakennusyhtiö ei nimittäin ei myy asuntoa halvemmalla vaikka onkin saanut tontin halvemmalla. Siksi Helsingin tulee pyrkiä siihen, että tonttimarkkina toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Mikäli Helsingin kaupunki menettäisi keskimäärin 200 euroa per luovutettu kerrosneliö huonon tonttipolitiikan takia, jäisi kaupungilta saamatta vuosittain keskimäärin 30–50 miljoonaa euroa joko suorina myyntituloina tai pitkällä aikavälillä tulevina vuokratuloina. Tämä raha on poissa veronmaksajien kirstusta ja pakottaa kaupungin nostamaan vastaavasti muita veroja toimintansa kulut kattaakseen.

15 thoughts on “Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

  1. Mikä olikaan se laskelmissa käytetty arvio tontin hinnasta per ro-m2 jolla Hakaniemenrannan kaavatalous on saatu negatiiviseksi?

    Mihin hintaan on Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa tontit myyty?

    Rakennusliikkeillä voi hyvin olla apunaan ostokartelli. Kaikki tuntee toisensa näiden muutamien yhtiöiden johtoportaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Miksi tonttien tai rakennusten omistusoikeuden tarvitsee missään vaiheessa siirtyä rakennusyhtiölle, jos on tarkoitus rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja (mitään muuta asuntotyyppiä kuin tätä ja opiskelija-asuntoja ei ole mahdollista vuokrasäännöstellä ja saada hintatasoa pienituloisille sopivaksi)?

    Kantakaupungin alueelle rakennettavista kovan rahan asunnoista tulee väistämättä kalliita, jolloin rikkaat ostavat niitä omaan asumiseensa tai eteenpäin vuokrattaviksi asumistuilla ja toimeentulotuilla pehmustettuun markkinahintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Vaalien lähestyessä: vihreiden olisi hyvä kouluttaa ehdokkaita kampanjointiin. Ihan perinteisellä sateessa seisomisella on merkityksensä ja kaikella muullakin kovalla jalkatyöllä.

    Sukupolvenvaihdos on hyvä juttu. Huonoa on että taas kerran alisuorittaminen häämöttää juuri kampanjointiosaamisen puutteen vuoksi.

    Kyky kampanjoida on oleellinen osa poliitikon uraa ja kehittymistä. Hyvä poliitikko pärjää erilaisten ihmisten kanssa ja saa edistettyä omia teemojaan – myös yhdessä muiden kanssa.

    Tänä vuonna erityistä on, että äänestäjien. Lisäksi kaikki ehdokkaat ovat ihan pihalla siitä mistä valtuustot päättävät sote:n jälkeen.

    Vanhemman polven media on muuten jättänyt Vapaavuoren kovin vähälle harjaamiselle. Se on tuonut vähän hassun balanssin, joka myös on syy kovaan jalkatyöhön kampanjoinnissa.

    Persujen 24/7 nettitoiminta on täyttänyt kommenteillaan taas kerran median keskustelut. Lähinnä puuttuvat Jukka Jusulan kynästä lähteneet sutkautukset.

    Hyvää on sähköisten mainostaulujen hyödyntäminen. Hyvät ja onnistuneet asiat toivottavasti seuraavissa huipputärkeissä vaaleissa muistetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kun tontit ovat arvokkaita, pitää kaavoittaa tehokkaasti – on parempi käyttää vähemmän maata ja rakentaa tiiviimmin, niin tontteja reserviin jää tulevaisuuden tarpeisiinkin.
    Olemassa olevien (yksityisten) kiinteistöjen lisärakentamista ja/tai muutoksia ei pidä myöskään unohtaa, vaikka kaupunki ei siitä taloudellisesti niin paljon hyödy. Jos kaupunki ei edesauta niitä, se tavallaan käyttää hyväksi monopoliasemaansa lisätäkseen omien tonttiensa kysyntää vielä korkeammaksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olemassa olevien (yksityisten) kiinteistöjen lisärakentamista ja/tai muutoksia ei pidä myöskään unohtaa, vaikka kaupunki ei siitä taloudellisesti niin paljon hyödy.

      Hyötyy aivan valtavasti, koska tämä rakentaminen ei gvaadi kaupungilta yleensä mitään investointeja. Siksi sitä ei pitäisi jarruttaa kaavoitushyödybn liian ahneella leikkaamisella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lisätieto tontinhinnoista: Jätkäsaaren Paasirannassa kaupunki on tehnyt (tyhmän) sopimuksen että tontista rakentaja Lemminkäinen maksaa 33% asunnon myyntihinnasta. Hinnat ovat 9000-11000 e/m2. Olipa ALV laskuissa mukana eli ei, päästään mukavasti yli tuon 2000 e/m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mikko Nummelin:
    Miksi tonttien tai rakennusten omistusoikeuden tarvitsee missään vaiheessa siirtyä rakennusyhtiölle, jos on tarkoitus rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja (mitään muuta asuntotyyppiä kuin tätä ja opiskelija-asuntoja ei ole mahdollista vuokrasäännöstellä ja saada hintatasoa pienituloisille sopivaksi)?

    Samaa kysyn minäkin.

    Jos ajatellaan tilanneta, että Helsinki saisi vihdoinkin luvan alkaa rakentamaan Malmin lentokentälle asuntoja (tai Talin golfkentälle tai Keskuspuiston reunoille) eli maalle jonka kaupunki omistaa itse, ja tarkoituksena on rakentaa halpoja vuokra-asuntoja esim siirtolaisille ja nuorille, niin eikö se grynderille myynti-vaihe voisi kokonaan ohittaa? Eli kaupunki palkkaa konsultteja ja rakennusinsinöörejä ja perustaa tonteilleen omia kiinteistöyhtiöitä. Rakennuttaminen kilpailutetaan ja jos eivät kotimaiset rakennusliikkeet kartellinsa takia pysty tarjoamaan rakentamista asianmukaiseen hintaan, tilatkot sitten vaikka Puolasta tai Kiinasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara: Kaupungin oma rakennuttamisorganisaatio ATT rakennuttaa kaikki kaupungin vuokra-asunnot ja osan Hitas-asunnoista.

    Mutta eivätkö rakennusliikkeiden ATT:lle antamat tarjoukset ole olleet melko korkeita? Ihan kuin ATT:n hankkeet eivät kiinnostaisi, kun oma rakennuttaminen on tuottoisampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara:
    Kaupungin oma rakennuttamisorganisaatio ATT rakennuttaa kaikki kaupungin vuokra-asunnot ja osan Hitas-asunnoista. Kokoomus on estänyt ATT:n toiminan laajentamista, mitä pidän virheenä.

    Millä lihaksilla? Ei kokkareilla ole enemmistöä valtuustossa koskaan ollut. Ja kai valmisteluportaan virkamiehissä on muitakin kuin kokoomuslaisia? Kaupunginjohtajako on ollut tulppana?

    Kokkareiden yhteydet rakennusliikkeisiin voi laittaa tutkintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Helsingin kaupungin olisi syytä lähteä siitä, että tontit ensisijaisesti myydään tai vuokrataan eniten tarjoavalle markkinahintaan. Jos tontit eivät kunnon hinnalla kaupaksi voidaan sitten harrastaa myös hyväntekeväisyyttä vuokra-asuntoja tuottamallakin.

    On törkeää kaupungin rahojen tuhlausta, että hyvillä paikoilla tontteja annetaan vuokra-asuntotuotantoon valtavalla alihinnalla. Muutenkaan kaupungin tehtävä ei ole lahjoittaa satunnaisesti valituille asukkaille valtavaa piiloasumistukea alihinnoiteltujen vupkra-asuntojen muodossa.

    Kaikki uudet kaupungin vuokra-asunnot olisikin jatkossa syytä muuttaa markkinavuokraisiksi ja luopua politiikasta jossa kaikilla uusilla alueilla eri asumismuodot sekoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kauppalehdessä propagoidaan taas rakennusfirmojen puolesta syyttäen tontin hintaa asunnon kalleudesta. Talouselämässä taasen taisi olla, että vaaleissa ei ole kaupungistumisen puolesta kukaan. Itse ymmärtäisin vihreiden ainakin Helsingissä olevan, kun sen kaupunkisuunnittelusta vastaavat kirjoittivat siitä ihan kirjankin. Bias on aika vahva vihreiden suhteen.

    Vihreisiin suhtautumista kiinnostavampaa on kuitenkin se, että kuinka heikko osaaminen on talousjournalismissa Suomessa. Tuo ohjaa myös poliittisia päätöksiä huonoon suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.