Kaupunkirakentamisen aika (35) Ruuhkamaksut

Helsinki­in on yleiskaavas­sa osoitet­tu asun­to­ja 150 000 lisäa­sukkaalle Kehä I:n sisäpuolelle. Täl­lainen määrä ihmisiä jumi­ut­taa kaupun­gin liiken­teen, ellei aiem­paa suurem­pi osa käytä matkoil­laan joukkoli­iken­net­tä tai fillareita.

Ratkaisuna on panos­t­a­mi­nen ratikoi­hin ja ratikoiden omi­in, ruuhk­ista vapaisi­in kaistoi­hin sekä ruuhka­mak­su­jen käyttöönotto.

Miksi ruuhkamaksut

Kun kaupun­gin tiiviys saavut­taa tietyn rajan, sen liikenne ruuhkau­tuu väistämät­tä. Ruuh­ka muo­dostaa erään­laisen tas­apain­oti­lan. Jos sitä yritetään vähen­tää uudel­la väyläl­lä, suju­vampi liikenne houkut­telee lisää liiken­net­tä ja kunnes ruuh­ka on entisel­lään. Teitä rak­en­ta­mal­la ei ruuhk­ista päästä.

Ruuh­ka vie ihmisiltä arvokas­ta aikaa ja aiheut­taa merkit­tävästi ter­vey­delle haitallisia pien­hiukkaspäästöjä. Pien­hiukkaset tap­pa­vat Suomes­sa läh­es 2 000 ihmistä vuosit­tain ja ter­veyshai­tat keskit­tyvät nimeno­maan suurten kaupunkien keskusta-alueille.

Tämä ongel­ma voidaan ratkaista ruuhka­mak­suil­la. Pieni vähen­nys auto­jen määrässä suju­voit­taa todel­la paljon kaikkien autol­la liikku­vien matkaa. Vain pieni määrä auto­ja erot­taa suju­van liiken­teen ja ruuhkan toi­sis­taan.  Ruuhkat­tomis­sa olo­suhteis­sa auto on nopeuten­sa puoles­ta ylivoimainen väline liikku­miseen. Sik­si auto­jen määrä kas­vaa, kunnes kaduil­la on ruuhkaa ja kukaan ei pääse nopeasti perille.

Ruuhkaisu­u­den lisään­tyessä siir­ry­tään helpom­min autos­ta ratikkaan, jos ratik­ka ei seiso samas­sa ruuhkas­sa. Ellei nopeam­paa vai­h­toe­htoa ole, ruuhkissa seiso­taan, kos­ka muu­takaan ei voi­da. Joukkoli­iken­teen omat suju­vat kai­stat nopeut­ta­vat myös autoliikennettä.

Autoilun määrää voidaan hillitä joko aikakus­tan­nuk­sil­la (ruuh­ka) tai rahal­la. Molem­mat ovat pois autoil­i­joil­ta, mut­ta ruuhka­mak­su ei mene hukkaan niin kuin menee autoil­i­jan ruuhkas­sa käyt­tämä aika.

Samal­la ruuhka­mak­sut pienen­tävät autoli­iken­teen päästöjä ja kaupungis­sa saadaan naut­tia puh­taam­mas­ta ilmas­ta. Puh­taampi ilma pelas­taa ihmishenkiä ja nos­taa elämän­laat­ua kaupungissa.

Ruuhka­mak­sus­ta saaduil­la tuloil­la voidaan alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai raha voidaan käyt­tää joukkoli­iken­teen paran­tamiseen niin, että autoilulle on pait­si halvem­pi, myös aivan tyy­dyt­tävä vai­h­toe­hto. Ruuhka­mak­su on siis paljon ruuhkaa järkevämpi.

Liiken­teen hin­noit­telun tehoon tutus­tuu parhait­en, kun käy kahdessa aasialaises­sa kaupungis­sa, Bangkokissa ja Sin­ga­pores­sa. Bangkokissa on varaudut­ta­va siihen, että mat­ka tapaamiseen voi kestää puoli tun­tia yht­enä päivänä ja seu­raa­vana päivänä puoli­toista tun­tia. Sik­si kok­ouk­si­in on lähdet­tävä var­muu­den vuok­si hyvis­sä ajoin. Suurten toimis­to­jen lähet­tyvil­lä on kahviloi­ta, joiden liikei­dea perus­tuu siihen, että niis­sä voi odot­taa tapaamista, jos on sat­tunut tule­maan etu­a­jas­sa, kos­ka täl­lä ker­taa mat­ka sujui vähän nopeammin.

Sin­ga­pores­sa auton käyt­töä rajoite­taan mak­suil­la niin, että katu­verkkoon ei tule enem­pää auto­ja kuin suju­vasti mah­tuu. Liikenne sujuu kuin insinöörin unel­ma. Jos sin­ga­pore­laiset jou­tu­isi­vat kansanäänestyk­sessä päät­tämään, vai­hde­taanko hei­dän mak­sumallinsa Bangkokin ruuhki­in, murskaa­va enem­mistö äänestäisi ruuhkia vastaan.

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (35) Ruuhkamaksut”

  1. Teitä rak­en­ta­mal­la ei ruuhk­ista päästä.

    Ehkä rak­en­ta­mal­la teitä ja tun­nelei­ta todel­la paljon (jos rahaa olisi rajat­tomasti käytet­tävis­sä) ruuhk­ista voitaisi­in päästä, mut­ta se ei vält­tämät­tä loisi kovin miel­lyt­tävää elinympäristöä.

  2. Mak­saako myös keskus­tas­sa asu­va ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la (klo 9.00) pois kaupungista aja­va ruuhka­mak­sua. Entä vas­taavasti takaisin koti­in tul­lessaan ruuhkaa vas­taan ajaes­saan. Ruuhkaa­han aiheut­taa Kehien ulkop­uolelta keskus­taan aamul­la aja­vat ja vas­taavasti pois ajaes­saan ja poikittasliikkujat.

  3. Sin­ga­poren liiken­teen suju­vu­ut­ta tuskin selit­tävät ruuhka­mak­sut vaan se että 5 miljoo­nan asukkaan kaupunki­val­tio­ta palvelee hyvin suun­nitel­tu 154 ase­man metro­verkos­to siinä mis­sä 10 miljoo­nan asukkaan Bangkokissa on peräti 2 metrolin­jaa ja 34 asemaa..

    En usko että Sin­ga­pores­sakaan pitäi­sivät mak­su­jaan jos tar­jol­la olisi meikäläi­nen tynkämetro ja pari bussilinjaa..

    Ruuhka­mak­su­ja voi alkaa puo­lus­ta­maan jos tar­jol­la on edes jotain toimi­vaa vaihtoehtoa.

  4. Yhdessäkään suo­ma­laiskeskustelus­sa esite­tyssä mallis­sa rahas­tus­ta ei ole liitet­ty todel­lisi­in ruuhki­in vaan kel­lon­aikoi­hin ja maanti­eteel­lisi­in rajoi­hin. Ne ovat tietulle­ja, ei ruuhkamaksuja.

  5. Ruuhka­mak­sus­ta saaduil­la tuloil­la voidaan alen­taa muu­ta verotusta

    Tsi­hi­hi­hi­hi­i­ih, joku raja sen­tään. Eikös tuol­lai­sista puhumi­nen ole fasis­tista tai jotain? 

    Yksikään ehdo­tus “ruuhka­mak­suk­si” ei sisäl­lä mitään mui­ta kuin rahas­tus­pi­irteitä, ja jos sisältäisikin niin ne var­masti pois­tu­isi­vat edus­tuk­sel­liseen demokra­ti­aan kuu­luvina kompromisseina.

  6. Nämä on kyl­lä nät­te­jä ideoita jot­ka ovat vain teo­ri­as­sa oikean suuntaisia. 

    Kuin­ka paljon nousee per­heel­lisen, päivit­täin Kehä 1:sen eteläpuolelta Van­taalle töi­hin matkus­ta­van, töi­den jäl­keen muu­ta­maa muk­sua treenei­hin vievän aikuisen vuosit­taiset liikennöintikulut?

  7. Toimi­va:
    Kuin­ka paljon nousee per­heel­lisen, päivit­täin Kehä 1:sen eteläpuolelta Van­taalle töi­hin matkus­ta­van, töi­den jäl­keen muu­ta­maa muk­sua treenei­hin vievän aikuisen vuosit­taiset liikennöintikulut?

    Laske­vat radikaal­isti, kun oival­ta­vat, että matko­ja ei tarvitse tehdä pihas­sa makaaval­la omis­tusautol­la, vaan jous­tavasti julk­isil­la ja oma­l­la lihasvoimalla.

    Mil­loin ne vuosit­taiset 2000 kuol­lut­ta, jot­ka autoli­ikenne kaupunkiseu­tu­jen ilman­laat­ua pilaa­mal­la suo­raan aiheut­taa, hin­noitel­laan mukaan autoilun kustannuksiin?

    Ruuhka­mak­sun sijaan voitaisi­in ottaa käyt­töön ilman­laa­tu­mak­su. Mitä huonom­pi ilman­laatu, sitä korkeampi mak­su ilman lisäpi­laamiseen autoil­la. Ja nastarenkail­la mak­sun suu­ru­us olisi aiheutetun hai­tan mukaises­ti noin 100-kertainen.

    Ruuh­ka on pienen autoil­e­van vähem­mistön ongel­ma, ilman­laatu kos­ket­taa jokaista kaupunkilaista.

  8. Ruuhka­mak­su­jen rahas­tamisen sys­teemit ovat ongel­mallisia. Bergenis­sä se ei onnis­tunut, kulut oli­vat tuot­to­ja suuremmat.
    Mak­suin­fra ja toivan jär­jestelmän ylläpi­to on aika haastavaa.

    Tukhol­mas­sa ruuhka­mak­su­jen vaiku­tus tasaan­tui vuodessa. 

    Pis­ara­ta olisi enem­män kuin järkevä han­ke, se paran­taisi sekä koko maan raideli­iken­net­tä, että lähi­ju­nien vuoroti­heyt­tä. Kepu sen torp­pasi, oli liikaa kaupunkia. Kuten kansane­dus­ta­ja Aalat­a­lo tiivisti — kuhan kaupungeis­sa on kiur­jaa on maaseudul­la vetovoimaa. 

    Toivon mukaan myös jok­eri-ratik­ka paran­taa meininkiä, jokin nykyaikainen raitiotelin­ja voisi ulot­tua jopa keskus­taan saakka.

    Helsin­gin todel­li­nen ruuhka­mak­su on jo pysäköin­nin hin­ta. 20 — 30 euroa / päivä on aika paljon. Tässä katse kään­tyy työ­nan­ta­ji­in, joiden autopaikkae­tu on paljon suurem­pi kuin työ­suhde­matkalipun etu.

  9. Toimi­va:
    Nämä on kyl­lä nät­te­jä ideoita jot­ka ovat vain teo­ri­as­sa oikean suuntaisia. 

    Kuin­ka paljon nousee per­heel­lisen, päivit­täin Kehä 1:sen eteläpuolelta Van­taalle töi­hin matkus­ta­van, töi­den jäl­keen muu­ta­maa muk­sua treenei­hin vievän aikuisen vuosit­taiset liikennöintikulut?

    Tämä on hyvä kysymys! 

    Arvionko väärin, että kir­jan kir­joit­ta­jat ovat onnel­lisia, mikäli tietulleil­la ja pysäköin­nil­lä saadaan kerät­tyä noin 1000€/kk enem­män rahaa autoil­e­val­ta net­toveron­mak­sa­jal­ta? Vai mikä sum­ma olisi teille sopiva?

    1. Arvionko väärin, että kir­jan kir­joit­ta­jat ovat onnel­lisia, mikäli tietulleil­la ja pysäköin­nil­lä saadaan kerät­tyä noin 1000€/kk enem­män rahaa
      Kyl­lä tuos­sa on ainakin yksi nol­la liikaa.

  10. Jyri:
    Sin­ga­poren liiken­teen suju­vu­ut­ta tuskin selit­tävät ruuhka­mak­sut vaan se että 5 miljoo­nan asukkaan kaupunki­val­tio­ta palvelee hyvin suun­nitel­tu 154 ase­man metro­verkos­to siinä mis­sä 10 miljoo­nan asukkaan Bangkokissa on peräti 2 metrolin­jaa ja 34 asemaa..

    En usko että Sin­ga­pores­sakaan pitäi­sivät mak­su­jaan jos tar­jol­la olisi meikäläi­nen tynkämetro ja pari bussilinjaa..

    Ruuhka­mak­su­ja voi alkaa puo­lus­ta­maan jos tar­jol­la on edes jotain toimi­vaa vaihtoehtoa.

    Samaa mieltä. Sin­ga­poren metro on ehkä maail­man paras, paras ainakin min­un eri puo­lil­la käyt­tämistäni. Kaupunki­val­tion pieni pin­ta-ala, suuri asukasluku ja metroasemien ja junien taso selit­tävät asian. Siel­lä ei saa pult­saria viereen­sä istu­maan, siisteys on moit­tee­ton ja metroa käyt­tää mielellään.

    Meille pääkaupunkiseudulle (maap­in­ta-ala suun­nilleen Sin­ga­porea vas­taa­va) voisi saa­da saman­laisen, jos kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat pk-seudul­la. Siinä ei tai­da olla järkeä.

    Paljonko pitäisi ruuhaka­mak­sun esim. per päivä olla, jot­ta Helsingis­sä yksi­ty­isautoista vaikka­pa 20% jää pois liikenteestä?

    1. Sin­ga­pores­sa on pait­si hyvä joukkoli­ikenne, myös erit­tä-in vah­vasti autoilua rajoit­ta­va poli­ti­ik­ka. Saadak­seen omis­taa auton pitää olla auton­o­mis­tamis­lu­pa, joka on siir­tokelpoinen paperi. Sen arvo on noin 60 000 ja antaa luvban kymmenek­si vuodeksi.

  11. Koti-isä: Laske­vat radikaal­isti, kun oival­ta­vat, että matko­ja ei tarvitse tehdä pihas­sa makaaval­la omis­tusautol­la, vaan jous­tavasti julk­isil­la ja oma­l­la lihasvoimalla.

    Mil­loin ne vuosit­taiset 2000 kuol­lut­ta, jot­ka autoli­ikenne kaupunkiseu­tu­jen ilman­laat­ua pilaa­mal­la suo­raan aiheut­taa, hin­noitel­laan mukaan autoilun kustannuksiin?

    Ruuhka­mak­sun sijaan voitaisi­in ottaa käyt­töön ilman­laa­tu­mak­su. Mitä huonom­pi ilman­laatu, sitä korkeampi mak­su ilman lisäpi­laamiseen autoil­la. Ja nastarenkail­la mak­sun suu­ru­us olisi aiheutetun hai­tan mukaises­ti noin 100-kertainen.

    Ruuh­ka on pienen autoil­e­van vähem­mistön ongel­ma, ilman­laatu kos­ket­taa jokaista kaupunkilaista.

    Näin, lihasvoimal­la muut­tui aikakäsite irrelevantiksi.

  12. Ruuhka­mak­su­ista saadut tulot tekevät saa­jata­hon riip­pu­vaisek­si tulovir­ras­ta, eli sen jäl­keen on insen­ti­ivi pitää yllä vähin­tään tiet­ty autoli­iken­nemäärä. Ja näin val­tio eli tähä­nas­ti­nen autoilumak­su­jen ja ‑vero­jen saa­ja on tähän asti ansiokkaasti toiminutkin.

  13. Koti-isä:

    Ruuhka­mak­sun sijaan voitaisi­in ottaa käyt­töön ilman­laa­tu­mak­su. Mitä huonom­pi ilman­laatu, sitä korkeampi mak­su ilman lisäpi­laamiseen autoil­la. Ja nastarenkail­la mak­sun suu­ru­us olisi aiheutetun hai­tan mukaises­ti noin 100-kertainen.

    Herkulli­nen aja­tus, mut­ta liekö sil­lä senkään ver­taa toteu­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia kuin ruuhkamaksuilla?

    Mitä tulee autoil­i­joi­hin niin suurin osa taitaa vali­ta mielu­um­min ruuhkat kuin ruuhka­mak­sut. Min­ulle tämä logi­ik­ka ei aukea, mut­ta kyse taitaakin olla enem­män tun­teista kuin järjestä.

    Ruuhka­mak­su­ja pelätään lukui­sista syistä, alka­en ihan siitä että ylipäätään kaikkia uusia mak­su­ja vas­tuste­taan. Siinä ei edes mietitä kokon­aisu­ut­ta, vaan aja­tus jämähtää jo siihen, että uudet mak­sut kuu­losta­vat niin ikäviltä.

    Paljon pelätään myös sitä, että ruuhka­mak­su­jär­jestelmä toteutetaan hölmösti. Ris­ki on toki todel­li­nen, sil­lä poli­itikoil­la tun­tuu nykyään ole­van vaikeuk­sia ajaa edes järke­viä uud­is­tuk­sia kun­nol­la läpi. Siihen taitaa olla suure­na syynä äänestäjien pelko, sil­lä kovin suuri osa äänestäjistä ei pere­hdy asioi­hin ja niiden taus­toi­hin, edel­lä maini­tu­ista laa­jem­mista kokon­aisuuk­sista puhu­mat­takaan, juuri ollenkaan. Pop­ulis­mi jyllää.

    Toiv­otan Soin­in­vaar­alle & Särelälle men­estys­tä järkevän argu­men­toin­nin politiikassaan.

  14. Koti-isä: Laske­vat radikaal­isti, kun oival­ta­vat, että matko­ja ei tarvitse tehdä pihas­sa makaaval­la omis­tusautol­la, vaan jous­tavasti julk­isil­la ja oma­l­la lihasvoimalla.

    Mil­loin ne vuosit­taiset 2000 kuol­lut­ta, jot­ka autoli­ikenne kaupunkiseu­tu­jen ilman­laat­ua pilaa­mal­la suo­raan aiheut­taa, hin­noitel­laan mukaan autoilun kustannuksiin?

    Ruuhka­mak­sun sijaan voitaisi­in ottaa käyt­töön ilman­laa­tu­mak­su. Mitä huonom­pi ilman­laatu, sitä korkeampi mak­su ilman lisäpi­laamiseen autoil­la. Ja nastarenkail­la mak­sun suu­ru­us olisi aiheutetun hai­tan mukaises­ti noin 100-kertainen.

    Ruuh­ka on pienen autoil­e­van vähem­mistön ongel­ma, ilman­laatu kos­ket­taa jokaista kaupunkilaista.

    Tämä pien­hiukkas­ten aiheut­ta­mat tuhan­net kuolemat — stoori on syn­tynyt jos­sakin rin­nakkaistodel­lisu­udessa. Pien­hiukkaset aiheut­ta­vat koko maas­sa arvi­ol­ta 1300 ennenaikaista kuole­maa. Liiken­teen osu­us pien­hiukka­songel­maan on noin 13%. 

    Koko maan tasol­la siis reilut 150 enneaikaista kuole­maa eikä suinkaan “kaupunkiseuduil­la” 2000. 

    Helsingis­sä pien­hiukkasil­la perustel­laan yhtä sun toista mut­ta todel­lisu­udessa vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat rajal­liset. Noin 70% ilmansaasteista kun on kaukokulkeu­maa jon­ka saamme osak­semme ihan ilman ensim­mäistäkään autoa.

  15. Toimi­va: Näin, lihasvoimal­la muut­tui aikakäsite irrelevantiksi.

    Juuri näin. Lihasvoimal­la 3 las­ta har­ras­tuk­si­in eri puolelle kaupunkia. Sen nimi on virtuaalitodellisuus.

  16. Pekka T.:

    Paljon pelätään myös sitä, että ruuhka­mak­su­jär­jestelmä toteutetaan hölmösti. Ris­ki on toki todel­li­nen, sil­lä poli­itikoil­la tun­tuu nykyään ole­van vaikeuk­sia ajaa edes järke­viä uud­is­tuk­sia kun­nol­la läpi. 

    Jos tois­taisek­si ain­oat tähän men­nessä julk­isu­udessa esite­tyt mallit jo Kehä-III:n tasalle laite­tu­ista rajoista ja puh­das­ta ket­tuilua edus­tavista poikit­tais­li­iken­teestä rankai­se­vista rajal­in­joista edus­ta­vat nimeno­maan tuo­ta mallia hölmösti toteutet­tu ruuhka­mak­su niin ihmekö tuo jos kan­na­tus­ta ei löydy.

    Ymmär­rys olisi paljon suurem­paa jos malleis­sa ruuhka­mak­sun rajaa vedet­täisi­in oikeasti vain sinne mis­sä julki­nen liiken­nöin­ti on tehokas vai­h­toe­hto ja tila rajal­lista eli kan­takaupun­gin alueelle.

    Esite­tyssä muo­dos­sa malli edus­taa lähin­nä piilotet­tua tulon­si­ir­toa ennenkaikkea yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­televiltä ja viikot­taiseen työaikaan sido­tu­il­ta per­heel­lisiltä muille sidosryhmille. 

    On aivan turhaa tul­la nil­lit­tämään siitä että lihasvoimaa ja kaikkea kivaa jos reaal­i­maail­man todel­lisu­us on se että lapsen päivähoito alkaa 08:00 jot­ta puoliso iltapäiväl­lä ehtii kolmelta hake­maan koti­in 7h hoitopäivän puit­teis­sa, aamun ensim­mäi­nen palaveri työ­paikalla Kehä-III:n tuol­la­puolel­la ole­val­la teol­lisu­usalueel­la alkaa 08:45 ja reit­tiopas tar­joaa 1h10min matka-aikaa.

  17. Helsin­ki hoi älä jätä: Juuri näin. Lihasvoimal­la 3 las­ta har­ras­tuk­si­in eri puolelle kaupunkia. Sen nimi on virtuaalitodellisuus.

    Kyl­lä ainakin itse liikuin lapse­na lihasvoimal­la (ja julk­isil­la) ympäri kaupunkia. Ja nykyään on vielä parem­mat pyöräti­etkin, ja sähköavusteisia pyöriä.

    Jos lapset eivät kykene suo­ri­u­tu­maan har­ras­tus­matkois­taan ilman että van­hem­mat vievät heitä autol­la, pitäisin sitä van­hempi­en epäon­nis­tu­mise­na. Joko asuin­paik­ka tai har­ras­tuk­set on valit­tu väärin, tai sit­ten las­ten kas­va­tus on jäänyt pahasti puolitiehen.

  18. Eipä se Jor­ma Ollilan män­nävu­osi­na jät­tämä raport­ti oikein luot­ta­mus­ta herätä.

    Ollilan työryh­män selkkaris­sa mak­suil­la ei ollut mitään tekemistä ruuhkien kanssa. Näin tulisi aian var­masti tässäkin tapauk­ses­sa käymään, kyseessä olisi fiskaa­li­nen veron­mak­si­moin­ti­jär­jestelmä eikä mikään ruuhkien purkuväline. 

    Vihreille sys­teemin per­im­mäi­nen tarkoi­tus olisi vain vähen­tää autoilua aina ja kaikkial­la, myös hil­jaisi­na aikoina, vaik­ka kovasti kyl­lä puhutaan kau­ni­ita ruuhka­mak­su­ista. Esimerkik­si Jyväskylässä vihreät ajoi­vat läpi parkki­mak­su­jen ulot­tamisen iltakahdek­saan saak­ka eli aikaan kun auto­ja ei keskus­tas­sa muutenkaan juuri ole. No siel­lä on nyt sit­ten keskus­tan parkkipaikat iltasel­la tyhjil­lään kun kaik­ki autot ovat park­keer­at­tu kaupun­gin laidoille. 

    Näin tulisi var­maan niiden “ruuhka“maksujenkin kanssa käymään, ei menisi kauaa kun ne oli­si­vat samat ei-ruuh­ka-aikaan, aivan kuten Ollilakin ehdotti.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jyri, oletko ihan tosis­sasi, että Kehä I:llä ei ole ruuhkia? 

    Riip­puu aivan siitä mis­sä kohtaa kehää ajaa, mihin ilman­su­un­taan ja mihin aikaan päivästä. Jos työ­mat­ka on aamul­la lännestä itään ja illal­la päin­vas­toin niin Lep­pä­vaaras­ta Lah­den­väylälle ajet­taes­sa yleen­sä ei tarvitse alle 60 km/h ajaa mis­sään kohtaa ja use­asti keskinopeu­den voi pitää hyvin 80 kieppeil­lä. Etenkin palu­uli­iken­teessä siinä iltapäivävi­iden jäl­keen Nyt taas meneil­lään ole­vat raken­nustyöt hie­man laske­vat keskiar­voa mut­ta palau­tunee nom­i­naali­in keskikesästä.

    Tämä 12 vuo­den mit­taisel­la 5 päivää viikos­sa otan­nal­la todennettuna.

  20. Van­hahko artikke­li, mut­ta kom­men­toidaan. Helsin­gin ympäryskun­nis­sa on huo­mat­tavasti enem­män henkilöau­to­ja suh­teessa väk­iluku­un kuin muual­la Suomes­sa keskimäärin. Jopa useim­mis­sa har­vaana­su­tuis­sa Lapin ja Itä-Suomen kun­nis­sa omis­te­taan vähem­män auto­ja kuin ympäryskun­nis­sa. Tältä osin on help­po ostaa väite siitä, että uudet (sisääntulo)väylät ruuhkau­tu­vat lop­ul­ta, sil­lä ainakaan poten­ti­aal­i­sista käyt­täjistä ei ole pulaa.

    Menee vähän späm­määmisek­si, mut­ta auto­jen yleisyy­den maanti­eteel­listä jakau­maa voi tarkastel­la enem­män julkaise­mas­sani artikke­lis­sa: http://naytadata.com/2017/09/20/autojen-yleisyys/

Vastaa käyttäjälle Jyri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.