Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin

Lapsiperheiden määrä ratikkakaupungissa on lisääntynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oheisessa taulukossa on lapsiperheiden määrän kasvu Helsingissä ja eräillä alueille kantakaupungissa. Jotta näkisimme, paljonko lapsiperheiden määrä on kasvanut, taulukosta näkyy myös asuntokuntien määrän lisäys. Huomaamme, että koko Helsingissä lapsiperheiden osuus on jopa laskenut – asuntokuntien määrä on noussut suhteessa enemmän kuin lapsiperheiden määrä – mutta kantakaupungissa lapsiperheiden määrä on kasvanut…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (15) Markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa

Jos pysäköintipolitiikka olisi markkinaehtoista, saisimme pysäköintipaikat olennaisesti halvemmalla, vaikka niitä tehtäisiin sama määrä. Kaavamainen määräys toteuttaa kaikki pysäköintipaikat tontilla tulee usein hyvin kalliiksi. Paljon halvemmaksi tulisi rakentaa osa paikoista vähän syrjemmälle vaikka melumuuriksi moottoritietä vasten. Ne jotka käyttävät autoa päivittäin, ostaisivat autopaikan tontilta, mutta harvoin autoa tarvitsevat voisivat ostaa halvemman paikan vähän syrjempää. Yli puolella helsinkiläisistä ruokakunnista ei ole autoa.…

Jatka lukemista

_

Kaupunkirakentamisen aika (14) Umpikorttelit tuovat palvelut

Urbaaneja mukavuuksia syntyy sinne, missä on runsaasti asiakkaita ja missä katuympäristö tarjoaa joustavat mahdollisuudet uusien palveluiden luomiselle. Umpikorttelit tarjoavat sekä paljon asiakkaita että runsaasti kivijalkatilaa monipuolisille palveluille. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä turvaavat lähipalveluiden edellytykset. Umpikortteleihin pohjaava kaupunkirakenne on myös erinomainen lähtökohta hyvälle käveltävälle ympäristölle. Keskeisillä paikoilla kannattaa tehdä vielä tavanomaista tiiviimpää rakentamalla pieniä supertiiviitä kortteleita. Näin voidaan parantaa sekä ihmis-…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (13) Internet muuttaa työtä ja kaupunkeja

Kuvittele, että kaikki kaupungissa olevat tilat ovat jatkuvasti napin painalluksella käytettävissäsi. Teknologia siihen on jo olemassa. Se vaatii vain sitä, että joku yhdistää ubermaisen autojen varausjärjestelmän kännykällä toimiviin lukkoihin taloudellisesti toimivaan bisnesmalliin. Funktionalistisen erottelun aika on ohi. Tilalla on monikäyttöisyyden tuoma tehokkuus. Työ vapautuu konttorin kahleista. Itsenäinen työ voidaan hoitaa etänä. Rutiinitehtävät hoitaa tietokoneohjelma. Läsnäoloa tarvitaan niihin kontakteihin, jotka ovat…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (12) Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta

Helsinki vaatii asemakaavamääräyksin rakentamaan asuntotuotannon yhteydessä sijainnista riippuen yhden autopaikan 100–150:tä kerrosneliömetriä kohden. Vuosittain tämä tarkoittaa noin 4 000 pakollista pysäköintipaikkaa. Jos yksi paikka maksaa keskimäärin 25 000 euroa, tarkoittaa tämä noin sadan miljoonan euron investointia joka vuosi. Autotiheys on laskussa erityisesti kantakaupungissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että pyöräteitä rakennetaan vuodessa noin 10 miljoonalla eurolla. Kaava määrää autopaikkojen vähimmäismäärän. Kaavoittaja ei kiellä rakentamasta…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (11) Itäinen saaristo, valtava mahdollisuus

Sanaa ainutlaatuinen käytetään kaavoituskiistoissa vähän turhankin hanakasti. Helsingin itäisestä saaristosta sitä on kuitenkin perusteltua käyttää.  Vastaavaa ei ole millään isolla kaupungilla maailmassa lähietäisyydellä. Suomen oloissa tuo saaristo ei toki ole ainutlaatuinen, mutta näin lähellä asutusta tämä on valtava mahdollisuus. Saaristo pitäisi avata kaikille helsinkiläisille – niillekin, joilla ei ole venettä. Siellä pitäisi olla kesäravintoloita, kahviloita, telttailualueita, nuotiopaikkoja ja jopa pieniä…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (10) Umpikorttelit ovat tiivein kaupunkirakentamisen tapa

Umpikorttelit ovat tehokkain korttelimuoto. Silloin, kun halutaan rakentaa ympäristöä, jossa on runsaasti ihmisiä, umpikorttelit ovat ylivertainen ratkaisu. Verrattuna puoliavoimeen korttelimuotoon umpikorttelissa rakennettua tilaa on jopa 40 % enemmän ja perinteiseen lähiörakentamiseen verrattuna jopa yli kymmenkertaisesti. Tätä ei voi korostaa liikaa. Kantakaupunkiin ja sen reuna-alueille saadaan asuntoja kymmenille tuhansille lisää, jos suostutaan rakentamaan tiiviisti umpikortteleita. Korttelitehokkuuden nosto kahdesta kolmeen tuo jokaiselle rakennetulle…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (9) Internet kiihdyttää kaupungistumista

Internet on kaikkialla maailmassa kiihdyttänyt kaupungistumista – erityisesti suurkaupungistumista. Internet parantaa suurkaupungin elämää enemmän kuin pikkukaupungin tai maaseudun elämää. Siinä missä pikkukaupungissa saivat internetin myötä kaikki samat tavarat kuin suurkaupungin asukkikin, sai suurkaupunkilainen mahdollisuuden löytää kaiken mahdollisen ja mahdottoman muutamalla napin painalluksella. Yhtenäiskulttuuri jäi 1980-luvulle. Internet toi mukanaan markki­noiden ja sosiaalisen kentän pirstoutumisen, jossa ihmisten kiinnostukset pilkkoutuvat aina vain erikoistuneempiin…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.3.2017

Fallkullan kiilan tarkistettu asemakaavaehdotus Ihan kivannäköinen täydennyskaava, noin 1 300 asukasta. Tämä on niitä kaavoja, joita Malmin lentokentän poistuminen on tehnyt mahdolliseksi. Tämä ei ole itse lentokentän alueella, mutta melualueella. Se on edelleen pääradan melualueella, joten ehkä noilla melueristemääräyksillä lentokoneiden möyrinänkin olisi kestänyt. Lähetimme tämän lausunnoille 26.4.2016. Lausuntokierros ei ole tuottanut niin suuria muutoksia, että pitäisi laittaa uudestaan nähtäville. Kaava…

Jatka lukemista

_

Kaupunkirakentamisen aika (8) Kaavoittaja pakottaa rakentamaan liikaa pysäköintipaikkoja

Pysäköinti Helsingin kaupunki vaatii asemakaavassa, että asuntoja rakennettaessa pitää rakentaa tietty määrä autopaikkoja: kantakaupungissa noin yksi autopaikka kahta asuntoa kohden ja lähiöissä noin yksi autopaikka asuntoa kohden. Vertailun vuoksi: nykyisellään koko Helsingissä on noin yksi auto kahta asuntoa kohden ja Kalliossa yksi auto neljää asuntoa kohden. Autopaikkanormin poistaminen on vahva työkalu asuntotuotannon kasvattamiseen neljästä syystä: Voidaan kaavoittaa tiiviimmin ja näin…

Jatka lukemista