Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin

Lap­siper­hei­den määrä ratikkakaupungis­sa on lisään­tynyt paljon viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Oheises­sa taulukos­sa on lap­siper­hei­den määrän kasvu Helsingis­sä ja eräil­lä alueille kan­takaupungis­sa. Jot­ta näk­isimme, paljonko lap­siper­hei­den määrä on kas­vanut, taulukos­ta näkyy myös asun­tokun­tien määrän lisäys. Huo­maamme, että koko Helsingis­sä lap­siper­hei­den osu­us on jopa laskenut – asun­tokun­tien määrä on nous­sut suh­teessa enem­män kuin lap­siper­hei­den määrä – mut­ta kan­takaupungis­sa lap­siper­hei­den määrä on kas­vanut merkit­tävästi. Vallilas­sa yli puo­let lisää!

Taulukko: Lap­siper­hei­den määrän kasvu eräis­sä Helsin­gin kaupunginosissa.

Kaupungi­nosa Asun­tokun­tien lisäys Lap­siper­hei­den lisäys
Koko Helsin­ki 9,3% 8,0%
Punavuori 8,3% 24,9%
Etu-Töölö 3,9% 21,7%
Kallio 4,9% 20,5%
Vallila 13,0% 57,7%

 

Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (16) Lap­siper­heet palaa­vat kantakaupunkiin”

Kaupunkirakentamisen aika (15) Markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa

Jos pysäköin­tipoli­ti­ik­ka olisi markki­nae­htoista, saisimme pysäköin­tipaikat olen­nais­es­ti halvem­mal­la, vaik­ka niitä tehtäisi­in sama määrä. Kaava­mainen määräys toteut­taa kaik­ki pysäköin­tipaikat ton­til­la tulee usein hyvin kalli­ik­si. Paljon halvem­mak­si tulisi rak­en­taa osa paikoista vähän syr­jem­mälle vaik­ka melu­muurik­si moot­tori­ti­etä vas­ten. Ne jot­ka käyt­tävät autoa päivit­täin, ostaisi­vat autopaikan ton­til­ta, mut­ta har­voin autoa tarvit­se­vat voisi­vat ostaa halvem­man paikan vähän syrjempää.

Yli puolel­la helsinkiläi­sistä ruokakun­nista ei ole autoa. Jos autopaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan itse, hakeu­tu­isi enem­män autot­to­mia koti­talouk­sia sinne, mis­sä autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen olisi eri­tyisen kallista, ja vas­taavasti ne, joille auto on vält­tämät­tömyys, hakeu­tu­isi­vat nyky­istä toden­näköisem­min alueille, mis­sä autopaikko­jen teko on halpaa.

Kaiken kaikki­aan markki­na­t­alous johtaisi tässä selvästi suun­nitel­mat­alout­ta parem­paan ratkaisu­un. Raken­net­takoon autopaikko­ja niin paljon kuin niitä tarvi­taan – siis niin paljon kuin niitä halu­taan ostaa tai vuokra­ta kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la.  Kos­ka mieli voi muut­tua ajan myötä, tehtäköön kaavois­sa mah­dol­lisek­si rak­en­taa autopaikko­ja jäl­keen päin, jos kysyn­tää ilmenee.

Kaupunkirakentamisen aika (14) Umpikorttelit tuovat palvelut

Urbaane­ja mukavuuk­sia syn­tyy sinne, mis­sä on run­saasti asi­akkai­ta ja mis­sä katuym­päristö tar­joaa jous­ta­vat mah­dol­lisu­udet uusien palvelu­iden luomiselle. Umpiko­rt­telit tar­joa­vat sekä paljon asi­akkai­ta että run­saasti kivi­jalkati­laa monipuolisille palveluille. Nämä kak­si asi­aa yhdis­tet­tynä tur­vaa­vat lähipalvelu­iden edellytykset.

Umpiko­rt­telei­hin poh­jaa­va kaupunki­rakenne on myös eri­no­mainen lähtöko­h­ta hyvälle käveltävälle ympäristölle. Keskeisil­lä paikoil­la kan­nat­taa tehdä vielä tavanomaista tiivi­im­pää rak­en­ta­mal­la pieniä super­ti­ivi­itä kort­telei­ta. Näin voidaan paran­taa sekä ihmis- että paikkati­heyt­tä ja vahvis­taa alueen urbaa­nia luon­net­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (14) Umpiko­rt­telit tuo­vat palvelut”

Kaupunkirakentamisen aika (13) Internet muuttaa työtä ja kaupunkeja

Kuvit­tele, että kaik­ki kaupungis­sa ole­vat tilat ovat jatku­vasti napin painal­luk­sel­la käytet­tävis­säsi. Teknolo­gia siihen on jo ole­mas­sa. Se vaatii vain sitä, että joku yhdis­tää uber­maisen auto­jen varausjär­jestelmän kän­nykäl­lä toimivi­in lukkoi­hin taloudel­lis­es­ti toimi­vaan bis­nes­malli­in. Funk­tion­al­is­tisen erot­telun aika on ohi. Tilal­la on monikäyt­töisyy­den tuo­ma tehokkuus.

Työ vapau­tuu kont­torin kahleista. Itsenäi­nen työ voidaan hoitaa etänä. Ruti­inite­htävät hoitaa tietoko­neo­hjel­ma. Läs­näoloa tarvi­taan niihin kon­tak­tei­hin, jot­ka ovat merk­i­tyk­sel­lisiä: luot­ta­muk­sen rak­en­t­a­mi­nen, suh­teen ylläpi­to ja uuden luomi­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (13) Inter­net muut­taa työtä ja kaupunkeja”

Kaupunkirakentamisen aika (12) Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta

Helsin­ki vaatii ase­makaavamääräyksin rak­en­ta­maan asun­to­tuotan­non yhtey­dessä sijain­nista riip­puen yhden autopaikan 100–150:tä ker­rosneliömetriä kohden. Vuosit­tain tämä tarkoit­taa noin 4 000 pakol­lista pysäköin­tipaikkaa. Jos yksi paik­ka mak­saa keskimäärin 25 000 euroa, tarkoit­taa tämä noin sadan miljoo­nan euron investoin­tia joka vuosi. Autoti­heys on laskus­sa eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa. Ver­tailun vuok­si todet­takoon, että pyöräteitä raken­netaan vuodessa noin 10 miljoon­al­la eurolla.

Kaa­va määrää autopaikko­jen vähim­mäis­määrän. Kaavoit­ta­ja ei kiel­lä rak­en­ta­mas­ta autopaikko­ja niin paljon kuin itse halu­aa. Kaavoit­ta­jaa ei voi siis syyt­tää autopaikko­jen liian pien­estä määrästä, kos­ka niille ei ole määrät­ty mitään ylärajaa.

Käytämme paljon sivu­ja autopaikkanormi­in, kos­ka nykyi­nen poli­ti­ik­ka vaikeut­taa monel­la tavoin hyvän kaupun­gin rak­en­tamista. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (12) Sään­nel­lyn autopaikkapoli­ti­ikan hinta”

Kaupunkirakentamisen aika (11) Itäinen saaristo, valtava mahdollisuus

Sanaa ain­ut­laa­tu­inen käytetään kaavoituski­is­tois­sa vähän turhankin hanakasti. Helsin­gin itäis­es­tä saaris­tos­ta sitä on kuitenkin perustel­tua käyt­tää.  Vas­taavaa ei ole mil­lään isol­la kaupungilla maail­mas­sa lähi­etäisyy­del­lä. Suomen olois­sa tuo saaris­to ei toki ole ain­ut­laa­tu­inen, mut­ta näin lähel­lä asu­tus­ta tämä on val­ta­va mahdollisuus.

Saaris­to pitäisi ava­ta kaikille helsinkiläisille – niillekin, joil­la ei ole venet­tä. Siel­lä pitäisi olla kesärav­in­toloi­ta, kahviloi­ta, telt­tailu­aluei­ta, nuo­tiopaikko­ja ja jopa pieniä hotelle­ja. Siitä voisi tul­la val­ta­va matkailuvaltti.

Saaris­ton sisem­mät osat sovel­tu­vat eri­no­mais­es­ti Euroopas­sa suo­sios­sa ole­vien ohjat­tu­jen mel­ontaretkien tarpeisiin.

Tämä vaatii kaupungilta laa­ja-alaisen ohjel­man ja alan yrit­täjien päästämistä irti.

Kaupunkirakentamisen aika (10) Umpikorttelit ovat tiivein kaupunkirakentamisen tapa

Umpiko­rt­telit ovat tehokkain kort­te­limuo­to. Sil­loin, kun halu­taan rak­en­taa ympäristöä, jos­sa on run­saasti ihmisiä, umpiko­rt­telit ovat yliv­er­tainen ratkaisu. Ver­rat­tuna puo­li­avoimeen kort­te­limuo­toon umpiko­rt­telis­sa raken­net­tua tilaa on jopa 40 % enem­män ja per­in­teiseen lähiörak­en­tamiseen ver­rat­tuna jopa yli kymmenkertaisesti.

Tätä ei voi korostaa liikaa. Kan­takaupunki­in ja sen reuna-alueille saadaan asun­to­ja kym­me­nille tuhan­sille lisää, jos suos­tu­taan rak­en­ta­maan tiivi­isti umpiko­rt­telei­ta. Kort­telite­hokku­u­den nos­to kahdes­ta kolmeen tuo jokaiselle raken­netulle hehtaar­ille 250 asukas­ta lisää.

Tiiviys aut­taa ratkaise­maan asun­top­u­laa, kun samaan tilaan saadaan enem­män asun­to­ja. Mei­dän tärkein ongel­mamme ei ole pula raken­nuska­p­a­siteetista vaan pula hyvästä raken­nuskelpois­es­ta maas­ta kan­takaupungis­sa ja sen liepeil­lä. Umpiko­rt­telit ovat ratkaisu tähän pulmaan.

Tuo 40 % lisäys tuo sen kri­it­tisen lisän, jol­la ihmisti­heys saadaan lähipalvelu­iden vaa­ti­malle tasolle. Mitä enem­män tiivi­isti raken­net­tua pin­ta-alaa, sitä enem­män ihmisiä ja sitä helpom­paa jär­jestää lähipalvelut.

Helsin­gin eri­ty­i­som­i­naisuuk­si­in kuu­luu se, että keskus­tan lähel­lä maa­ta on vähän, kos­ka nie­mi on kolmelta puolelta meren ympäröimä. Täl­löin tarve tiivi­ille rak­en­tamiselle koros­tuu entis­es­tään. Umpiko­rt­telit tar­joa­vat eri­no­maisen ratkaisun paikkoi­hin, jois­sa maa on niukkaa ja sik­si kallista.

Kaupunkirakentamisen aika (9) Internet kiihdyttää kaupungistumista

Inter­net on kaikkial­la maail­mas­sa kiihdyt­tänyt kaupungis­tu­mista – eri­tyis­es­ti suurkaupungis­tu­mista. Inter­net paran­taa suurkaupun­gin elämää enem­män kuin pikkukaupun­gin tai maaseudun elämää. Siinä mis­sä pikkukaupungis­sa sai­vat inter­netin myötä kaik­ki samat tavarat kuin suurkaupun­gin asukkikin, sai suurkaupunki­lainen mah­dol­lisu­u­den löytää kaiken mah­dol­lisen ja mah­dot­toman muu­ta­mal­la napin painalluksella.

Yht­enäiskult­tuuri jäi 1980-luvulle. Inter­net toi mukanaan markki­noiden ja sosi­aalisen ken­tän pirstou­tu­misen, jos­sa ihmis­ten kiin­nos­tuk­set pilkkoutu­vat aina vain erikois­tuneem­pi­in aiheisi­in. Sosi­aalisen ken­tän pirstoutuneisu­us vetää ihmisiä suurkaupunkei­hin. Haas­teena onkin löytää itseä kiin­nos­ta­vat ihmiset ja tapah­tu­mat. Inter­net ei muu­ta ihmis­ten fyy­sistä etäisyyt­tä, mut­ta löytää neu­lan heinä­suo­vas­ta het­kessä. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (9) Inter­net kiihdyt­tää kaupungistumista”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.3.2017

Fal­lkul­lan kiilan tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Ihan kivan­näköi­nen täy­den­nyskaa­va, noin 1 300 asukas­ta. Tämä on niitä kaavo­ja, joi­ta Malmin lento­ken­tän pois­tu­mi­nen on tehnyt mah­dol­lisek­si. Tämä ei ole itse lento­ken­tän alueel­la, mut­ta melu­alueel­la. Se on edelleen pääradan melu­alueel­la, joten ehkä noil­la melueris­temääräyk­sil­lä lentokonei­den möyrinänkin olisi kestänyt.

Lähetimme tämän lausun­noille 26.4.2016. Lausun­tok­ier­ros ei ole tuot­tanut niin suuria muu­tok­sia, että pitäisi lait­taa uud­estaan nähtäville.

Kaa­va on sikäli merkit­tävä, että se sul­kee Heli-radan Etelä-Sipoon lin­jauk­sen, mut­ta kos­ka varaus on pois­tunut maakun­takaavas­ta, se tul­laan pane­maan poik­ki mon­es­ta muus­takin kohdas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.3.2017”

Kaupunkirakentamisen aika (8) Kaavoittaja pakottaa rakentamaan liikaa pysäköintipaikkoja

Pysäköinti

Helsin­gin kaupun­ki vaatii ase­makaavas­sa, että asun­to­ja raken­net­taes­sa pitää rak­en­taa tiet­ty määrä autopaikko­ja: kan­takaupungis­sa noin yksi autopaik­ka kah­ta asun­toa kohden ja lähiöis­sä noin yksi autopaik­ka asun­toa kohden. Ver­tailun vuok­si: nykyisel­lään koko Helsingis­sä on noin yksi auto kah­ta asun­toa kohden ja Kallios­sa yksi auto neljää asun­toa kohden.

Autopaikkanormin pois­t­a­mi­nen on vah­va työkalu asun­to­tuotan­non kas­vat­tamiseen neljästä syystä:

  • Voidaan kaavoit­taa tiivi­im­min ja näin halu­tu­im­mille alueille voidaan rak­en­taa enem­män asuntoja.
  • Kaupun­ki saa ton­teista enem­män rahaa, joten meil­lä on parem­min rahaa rak­en­taa asun­to­jen vaa­ti­maa infra­struk­tu­uria (kadut, putket, koulut, päiväkodit, jne).
  • Kan­nat­tavu­udeltaan rajoil­la ole­vis­sa paikois­sa asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen muut­tuu kan­nat­tavak­si. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti lähiöis­sä tapah­tu­vaa täy­den­nys­rak­en­tamista, jos­sa kaupun­gin osu­us ja autopaikko­jen rak­en­tamisvelvoite vie tiivistys­tä hark­it­se­vat taloy­htiöt herkästi miinukselle.
  • Tont­tien täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen saa taloy­htiöis­sä enem­män suo­sio­ta, jos piha­pui­ta ja ‑pen­sai­ta ei tarvitse kaataa parkki­hallin rak­en­tamisek­si. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (8) Kaavoit­ta­ja pakot­taa rak­en­ta­maan liikaa pysäköintipaikkoja”