Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin

29.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 30 Kommenttia 

Lapsiperheiden määrä ratikkakaupungissa on lisääntynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oheisessa taulukossa on lapsiperheiden määrän kasvu Helsingissä ja eräillä alueille kantakaupungissa. Jotta näkisimme, paljonko lapsiperheiden määrä on kasvanut, taulukosta näkyy myös asuntokuntien määrän lisäys. Huomaamme, että koko Helsingissä lapsiperheiden osuus on jopa laskenut – asuntokuntien määrä on noussut suhteessa enemmän kuin lapsiperheiden määrä – mutta kantakaupungissa lapsiperheiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vallilassa yli puolet lisää!

Taulukko: Lapsiperheiden määrän kasvu eräissä Helsingin kaupunginosissa.

Kaupunginosa Asuntokuntien lisäys Lapsiperheiden lisäys
Koko Helsinki 9,3% 8,0%
Punavuori 8,3% 24,9%
Etu-Töölö 3,9% 21,7%
Kallio 4,9% 20,5%
Vallila 13,0% 57,7%

 

Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (15) Markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa

28.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 7 Kommenttia 

Jos pysäköintipolitiikka olisi markkinaehtoista, saisimme pysäköintipaikat olennaisesti halvemmalla, vaikka niitä tehtäisiin sama määrä. Kaavamainen määräys toteuttaa kaikki pysäköintipaikat tontilla tulee usein hyvin kalliiksi. Paljon halvemmaksi tulisi rakentaa osa paikoista vähän syrjemmälle vaikka melumuuriksi moottoritietä vasten. Ne jotka käyttävät autoa päivittäin, ostaisivat autopaikan tontilta, mutta harvoin autoa tarvitsevat voisivat ostaa halvemman paikan vähän syrjempää.

Yli puolella helsinkiläisistä ruokakunnista ei ole autoa. Jos autopaikasta joutuisi maksamaan itse, hakeutuisi enemmän autottomia kotitalouksia sinne, missä autopaikkojen rakentaminen olisi erityisen kallista, ja vastaavasti ne, joille auto on välttämättömyys, hakeutuisivat nykyistä todennäköisemmin alueille, missä autopaikkojen teko on halpaa.

Kaiken kaikkiaan markkinatalous johtaisi tässä selvästi suunnitelmataloutta parempaan ratkaisuun. Rakennettakoon autopaikkoja niin paljon kuin niitä tarvitaan – siis niin paljon kuin niitä halutaan ostaa tai vuokrata kustannuksia vastaavalla hinnalla.  Koska mieli voi muuttua ajan myötä, tehtäköön kaavoissa mahdolliseksi rakentaa autopaikkoja jälkeen päin, jos kysyntää ilmenee.

Kaupunkirakentamisen aika (14) Umpikorttelit tuovat palvelut

28.3.2017 · Aihe _ · 3 Kommenttia 

Urbaaneja mukavuuksia syntyy sinne, missä on runsaasti asiakkaita ja missä katuympäristö tarjoaa joustavat mahdollisuudet uusien palveluiden luomiselle. Umpikorttelit tarjoavat sekä paljon asiakkaita että runsaasti kivijalkatilaa monipuolisille palveluille. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä turvaavat lähipalveluiden edellytykset.

Umpikortteleihin pohjaava kaupunkirakenne on myös erinomainen lähtökohta hyvälle käveltävälle ympäristölle. Keskeisillä paikoilla kannattaa tehdä vielä tavanomaista tiiviimpää rakentamalla pieniä supertiiviitä kortteleita. Näin voidaan parantaa sekä ihmis- että paikkatiheyttä ja vahvistaa alueen urbaania luonnetta. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (13) Internet muuttaa työtä ja kaupunkeja

28.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 4 Kommenttia 

Kuvittele, että kaikki kaupungissa olevat tilat ovat jatkuvasti napin painalluksella käytettävissäsi. Teknologia siihen on jo olemassa. Se vaatii vain sitä, että joku yhdistää ubermaisen autojen varausjärjestelmän kännykällä toimiviin lukkoihin taloudellisesti toimivaan bisnesmalliin. Funktionalistisen erottelun aika on ohi. Tilalla on monikäyttöisyyden tuoma tehokkuus.

Työ vapautuu konttorin kahleista. Itsenäinen työ voidaan hoitaa etänä. Rutiinitehtävät hoitaa tietokoneohjelma. Läsnäoloa tarvitaan niihin kontakteihin, jotka ovat merkityksellisiä: luottamuksen rakentaminen, suhteen ylläpito ja uuden luominen. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (12) Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta

27.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 23 Kommenttia 

Helsinki vaatii asemakaavamääräyksin rakentamaan asuntotuotannon yhteydessä sijainnista riippuen yhden autopaikan 100–150:tä kerrosneliömetriä kohden. Vuosittain tämä tarkoittaa noin 4 000 pakollista pysäköintipaikkaa. Jos yksi paikka maksaa keskimäärin 25 000 euroa, tarkoittaa tämä noin sadan miljoonan euron investointia joka vuosi. Autotiheys on laskussa erityisesti kantakaupungissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että pyöräteitä rakennetaan vuodessa noin 10 miljoonalla eurolla.

Kaava määrää autopaikkojen vähimmäismäärän. Kaavoittaja ei kiellä rakentamasta autopaikkoja niin paljon kuin itse haluaa. Kaavoittajaa ei voi siis syyttää autopaikkojen liian pienestä määrästä, koska niille ei ole määrätty mitään ylärajaa.

Käytämme paljon sivuja autopaikkanormiin, koska nykyinen politiikka vaikeuttaa monella tavoin hyvän kaupungin rakentamista. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (11) Itäinen saaristo, valtava mahdollisuus

27.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 3 Kommenttia 

Sanaa ainutlaatuinen käytetään kaavoituskiistoissa vähän turhankin hanakasti. Helsingin itäisestä saaristosta sitä on kuitenkin perusteltua käyttää.  Vastaavaa ei ole millään isolla kaupungilla maailmassa lähietäisyydellä. Suomen oloissa tuo saaristo ei toki ole ainutlaatuinen, mutta näin lähellä asutusta tämä on valtava mahdollisuus.

Saaristo pitäisi avata kaikille helsinkiläisille – niillekin, joilla ei ole venettä. Siellä pitäisi olla kesäravintoloita, kahviloita, telttailualueita, nuotiopaikkoja ja jopa pieniä hotelleja. Siitä voisi tulla valtava matkailuvaltti.

Saariston sisemmät osat soveltuvat erinomaisesti Euroopassa suosiossa olevien ohjattujen melontaretkien tarpeisiin.

Tämä vaatii kaupungilta laaja-alaisen ohjelman ja alan yrittäjien päästämistä irti.

Kaupunkirakentamisen aika (10) Umpikorttelit ovat tiivein kaupunkirakentamisen tapa

27.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 6 Kommenttia 

Umpikorttelit ovat tehokkain korttelimuoto. Silloin, kun halutaan rakentaa ympäristöä, jossa on runsaasti ihmisiä, umpikorttelit ovat ylivertainen ratkaisu. Verrattuna puoliavoimeen korttelimuotoon umpikorttelissa rakennettua tilaa on jopa 40 % enemmän ja perinteiseen lähiörakentamiseen verrattuna jopa yli kymmenkertaisesti.

Tätä ei voi korostaa liikaa. Kantakaupunkiin ja sen reuna-alueille saadaan asuntoja kymmenille tuhansille lisää, jos suostutaan rakentamaan tiiviisti umpikortteleita. Korttelitehokkuuden nosto kahdesta kolmeen tuo jokaiselle rakennetulle hehtaarille 250 asukasta lisää.

Tiiviys auttaa ratkaisemaan asuntopulaa, kun samaan tilaan saadaan enemmän asuntoja. Meidän tärkein ongelmamme ei ole pula rakennuskapasiteetista vaan pula hyvästä rakennuskelpoisesta maasta kantakaupungissa ja sen liepeillä. Umpikorttelit ovat ratkaisu tähän pulmaan.

Tuo 40 % lisäys tuo sen kriittisen lisän, jolla ihmistiheys saadaan lähipalveluiden vaatimalle tasolle. Mitä enemmän tiiviisti rakennettua pinta-alaa, sitä enemmän ihmisiä ja sitä helpompaa järjestää lähipalvelut.

Helsingin erityisominaisuuksiin kuuluu se, että keskustan lähellä maata on vähän, koska niemi on kolmelta puolelta meren ympäröimä. Tällöin tarve tiiviille rakentamiselle korostuu entisestään. Umpikorttelit tarjoavat erinomaisen ratkaisun paikkoihin, joissa maa on niukkaa ja siksi kallista.

Kaupunkirakentamisen aika (9) Internet kiihdyttää kaupungistumista

27.3.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 2 Kommenttia 

Internet on kaikkialla maailmassa kiihdyttänyt kaupungistumista – erityisesti suurkaupungistumista. Internet parantaa suurkaupungin elämää enemmän kuin pikkukaupungin tai maaseudun elämää. Siinä missä pikkukaupungissa saivat internetin myötä kaikki samat tavarat kuin suurkaupungin asukkikin, sai suurkaupunkilainen mahdollisuuden löytää kaiken mahdollisen ja mahdottoman muutamalla napin painalluksella.

Yhtenäiskulttuuri jäi 1980-luvulle. Internet toi mukanaan markki­noiden ja sosiaalisen kentän pirstoutumisen, jossa ihmisten kiinnostukset pilkkoutuvat aina vain erikoistuneempiin aiheisiin. Sosiaalisen kentän pirstoutuneisuus vetää ihmisiä suurkaupunkeihin. Haasteena onkin löytää itseä kiinnostavat ihmiset ja tapahtumat. Internet ei muuta ihmisten fyysistä etäisyyttä, mutta löytää neulan heinäsuovasta hetkessä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.3.2017

26.3.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 13 Kommenttia 

Fallkullan kiilan tarkistettu asemakaavaehdotus

Ihan kivannäköinen täydennyskaava, noin 1 300 asukasta. Tämä on niitä kaavoja, joita Malmin lentokentän poistuminen on tehnyt mahdolliseksi. Tämä ei ole itse lentokentän alueella, mutta melualueella. Se on edelleen pääradan melualueella, joten ehkä noilla melueristemääräyksillä lentokoneiden möyrinänkin olisi kestänyt.

Lähetimme tämän lausunnoille 26.4.2016. Lausuntokierros ei ole tuottanut niin suuria muutoksia, että pitäisi laittaa uudestaan nähtäville.

Kaava on sikäli merkittävä, että se sulkee Heli-radan Etelä-Sipoon linjauksen, mutta koska varaus on poistunut maakuntakaavasta, se tullaan panemaan poikki monesta muustakin kohdasta. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (8) Kaavoittaja pakottaa rakentamaan liikaa pysäköintipaikkoja

26.3.2017 · Aihe _ · 11 Kommenttia 

Pysäköinti

Helsingin kaupunki vaatii asemakaavassa, että asuntoja rakennettaessa pitää rakentaa tietty määrä autopaikkoja: kantakaupungissa noin yksi autopaikka kahta asuntoa kohden ja lähiöissä noin yksi autopaikka asuntoa kohden. Vertailun vuoksi: nykyisellään koko Helsingissä on noin yksi auto kahta asuntoa kohden ja Kalliossa yksi auto neljää asuntoa kohden.

Autopaikkanormin poistaminen on vahva työkalu asuntotuotannon kasvattamiseen neljästä syystä:

  • Voidaan kaavoittaa tiiviimmin ja näin halutuimmille alueille voidaan rakentaa enemmän asuntoja.
  • Kaupunki saa tonteista enemmän rahaa, joten meillä on paremmin rahaa rakentaa asuntojen vaatimaa infrastruktuuria (kadut, putket, koulut, päiväkodit, jne).
  • Kannattavuudeltaan rajoilla olevissa paikoissa asuntojen rakentaminen muuttuu kannattavaksi. Tämä koskee erityisesti lähiöissä tapahtuvaa täydennysrakentamista, jossa kaupungin osuus ja autopaikkojen rakentamisvelvoite vie tiivistystä harkitsevat taloyhtiöt herkästi miinukselle.
  • Tonttien täydennysrakentaminen saa taloyhtiöissä enemmän suosiota, jos pihapuita ja -pensaita ei tarvitse kaataa parkkihallin rakentamiseksi. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »