Kaupunkirakentamisen aika (24) Sisäpiha on pieni puisto

31.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Umpikortteleista voidaan tehdä myös kaikille avointa puistotilaa. Näin on tehty esimerkiksi Kalasatamassa ja Barcelonan Eixamplessa. Kun korttelipuistojen läpi käveleminen mahdollistetaan, syntyy jalankulkijoille helppoja ja suoria kävelyreittejä vaihtelevassa ympäristössä. Sisäpihojen puistot ovat hiljaisia ja vehreitä ja kaduilla on runsaasti palveluita ja elämää. Kalasatamassa sisäpihojen julkisuus on toteutettu siten, että sisäpihat ovat omia tonttejaan, jotka omistaa alueellinen ympäristöä hoitava yhtiö.

Avoimessa käytössä olevat vehreät sisäpihat toimivat korttelipuistoina ja näin alueesta voidaan tehdä vielä piirun verran urbaanimpi.

Umpikortteliympäristö tarjoaa lapselle luontevan ja turvallisen tavan harjoitella itsenäistä liikkumista. Ensin omassa asunnossa, sitten umpikorttelin sisäpihalla. Umpikortteli tarjoaa siis kaupunkilaisille perheille samoja hyötyjä kuin oma piha omakotitaloasujille. Tämän opittuaan lasten on helppoa siirtyä leikkimään naapurikortteliin ja sitten ratikalla naapurikaupunginosaan. Jo ala-asteikäinen oppii helposti ratikalla liikkumisen taidon.

Myös rakennusliikkeiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. Uudet sisäpihamme ovat usein melko ankeita ja kivisiä sen sijaan, että ne olisivat ihania talojen ympäröimiä puistoja. Tässäkin näkyy pitkä historiamme, jossa taloja rakennettiin lähinnä metsiin eikä rakennusliikkeen tarvinnut kiinnittää huomiota tontin viihtyisyyteen.

Suojatut sisäpihat voivat olla monenlaisia. Yllä oli jo kuva Sammatin suuresta puistokorttelista, joka tarjoaa mahtavat viihtymis- ja ulkoilumahdollisuudet asukkaille. Kokonaan toisenlaisen näkymän ihanaan ja intiimiin sisäpihaan tarjoaa Kruununhaassa sijaitseva korttelipiha, jonka koko on noin 16 metriä kertaa 24 metriä.

Yhtenäistä sisäpihastandardia ei ole olemassa. Yksi sisäpiha on kuin yksi lisähuone korttelin asukkaille ja toinen sisäpiha on oma puisto. Kaupungin pitää pystyä palvelemaan monenlaisia asukkaita. Teollisen yhtenäiskulttuurin aika jäi 1900-luvulle.

Helsingissä on paljon kortteleita, joissa piha on jaettu muurein kunkin taloyhtiön omaksi pieneksi pihaksi. Muurien poistamiseen  tulisi rohkaista – ainakaan kaupunki ei saisi sitä kieltää rakennushistorian vaalimiseen vedoten.

Tiiviissä katurakenteessa tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat lisää yksityiskohtia rakennettuun ympäristöön. Siksi kannattaa suosia sisäänvetoja, erkkereitä ja muita ulokkeita ja julkisivupinnan rikkautta. Yksi tapa lisätä tällaista olisi, että erkkereiden tuomaa lisätilaa ei laskettaisi osaksi kaavassa määrättyä kerrosalaa. Monipuolisten ja yksityiskohtaisten julkisivujen rakentamista pitää myös edistää määräyksin tai kannustein. Julkisivu jos mikä on julkishyödyke.

Kommentit

11 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (24) Sisäpiha on pieni puisto”

  1. Petri Wikström kirjoitti 31.3.2017 kello 11:30

    Hienolta kuullostaa Helsingin tulevaisuus, näillä visioilla – toivottavasti toteutuu. Jos muuttas eläkepäiviksi pääkaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. vk kirjoitti 31.3.2017 kello 11:57

    “Kalasatamassa sisäpihojen julkisuus on toteutettu siten, että sisäpihat ovat omia tonttejaan, jotka omistaa alueellinen ympäristöä hoitava yhtiö.”

    Niinpä. Sanottakoon aluksi, että kannatan viihtyisiä sisäpihoja. Mutta. Kalasatamassa yhteispihoja hoitaa Kalasataman Palvelu Oy, joka laskuttaa hoidosta kiskurihintoja. Esimerkiksi eräs 45 asunnon talo maksaa kiinteä korvausta hoidosta yli 11.000 euroa per vuosi, kun vapailta markkinoilta hankittuna palvelu maksaisi alle puolet tuosta. Lisäksi palveluyhtiön työn taso ei ole kehuttavaa. Tämä summa siis sisältää vain yhden taloyhtiön maksaman osuuden, muut saman yhteispihan käyttäjät maksavat sitten omansa. Kokonaisuus lienee noin 30.000 euroa vuodessa, eikä sopimuksesta ole mahdollisuutta mitenkään päästä irti. Tämän lisäksi taloyhtiöt siis ostavat normaalit huoltoyhtiön palvelut sisältäen mm. jalkakäytävien siivouksen.

    Toisena asumiskustannuksia nostavana on alueellinen jätteiden putkikeräys, jonka ensinnäkin rakentaminen on maksanut maltaita (asuntojen hinnoissa), niin sen käyttökustannus per asunto on kaksin- tai kolminkertainen perinteiseen jätejärjestemään verrattuna.

    En tiedä liittyykö yhteispihoihin, mutta Kalasatamassa on tapahtunut erittäin paljon kellarimurtoja ja polkupyörävarkauksia kaikista mahdollisista lukituksista huolimatta.

    Eli ihan kivoja uusia kokeiluja, mutta saatujen kokemusten perusteella ne tekevät asumisen entistä kalliimmaksi. Tavoite pitäisi varmaan olla päinvastainen. Alueelliset palveluyhtiösopimukset pitää voida purkaa ja siten alentaa asumiskustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Ryväs kirjoitti 31.3.2017 kello 14:46

    Hakaniemessä kun sisäpihoista ja pihakadusta piti tehdä kaikille yhteinen “olohuone”, niin kaikkihan sitä vastustivat, paitsi tietty ne v-vakiot maaseudun Emmat ja Karit. Sillä tietäähän sen miten siinä käy, lähiöistä vaeltaa aivan tarpeeksi pussikaljajengejä kesäöisin puistoihin viihtymään. Sisäpihat ovat sikäli paskoja viihtymispaikkoja, että yleensä yksi-ikkunaiset B-rapun yksiöt on sisäpihalle päin. Kesäkuumalla ei voisi ördäyksen ja jodlauksen takia enää pitää ainoa ikkunaa auki 247.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tapio kirjoitti 31.3.2017 kello 19:46

    vk: Niinpä. Sanottakoon aluksi, että kannatan viihtyisiä sisäpihoja. Mutta. Kalasatamassa yhteispihoja hoitaa Kalasataman Palvelu Oy, joka laskuttaa hoidosta kiskurihintoja. Esimerkiksi eräs 45 asunnon talo maksaa kiinteä korvausta hoidosta yli 11.000 euroa per vuosi, kun vapailta markkinoilta hankittuna palvelu maksaisi alle puolet tuosta. Lisäksi palveluyhtiön työn taso ei ole kehuttavaa. Tämä summa siis sisältää vain yhden taloyhtiön maksaman osuuden, muut saman yhteispihan käyttäjät maksavat sitten omansa. Kokonaisuus lienee noin 30.000 euroa vuodessa, eikä sopimuksesta ole mahdollisuutta mitenkään päästä irti. Tämän lisäksi taloyhtiöt siis ostavat normaalit huoltoyhtiön palvelut sisältäen mm. jalkakäytävien siivouksen.

    Näin se käy, jos joku saa monopolin. Parempi olisi, jos korttelipihasta tehtäisiin Korttelipiha Oy, jonka osakkeet omistaisivat korttelin taloyhtiöt. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei kukaan omistaisi omaa rajattua aluetta, vaan kaikki olisi Korttelipiha Oy:n hallinnassa. Taloyhtiöt sitten valitsisivat Korttelipiha Oyn hallituksen jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lauri Kumpulainen kirjoitti 31.3.2017 kello 19:52

    Sisäpiha tarjoaisi mahdollisuuden erinäisten teknologioiden käyttöönotolle, jos vain itse umpikortteli rakennettaisiin tulevaisuutta ajetellen, eikä 1800-luvun toistamista ajatellen.

    Huomatkaa, että jos umpikortteli on 10 kerrosta korkea, niin ei sisäpihan tarvitse sijaita katutasossa. Se voi sijaita vaikka 3. kerroksessa ja sen alapuolella voisi olla erinäisiä harrastetiloja, varastotilaa, monitoimitilaa tai vaikkapa ruokakasvien tuotantoa. Tai miksei parkkihalli autoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.3.2017 kello 22:56

    Huomatkaa, että jos umpikortteli on 10 kerrosta korkea, niin ei sisäpihan tarvitse sijaita katutasossa. Se voi sijaita vaikka 3. kerroksessa ja sen alapuolella voisi olla erinäisiä harrastetiloja, varastotilaa, monitoimitilaa tai vaikkapa ruokakasvien tuotantoa.

    Todella kaunista katutilaa, kun kaksi alinta kerrosta on autohallia. Lisäksi vaihtoehtoiskustannuksena on kaksi kerrosta asutoja, 6000 €/k-m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Lauri Kumpulainen kirjoitti 1.4.2017 kello 1:14

    Osmo Soininvaara: Todella kaunista katutilaa, kun kaksi alinta kerrosta on autohallia. Lisäksi vaihtoehtoiskustannuksena on kaksi kerrosta asutoja, 6000 €/k-m2

    Käsitit väärin. En puhunut mitään umpikorttelin rakennuksesta. Sen julkisivu olisi kuten normaalisti, mutta sisäpiha olisikin vasta 3. kerroksessa ja kadulta ajettaisiin siis normaalisti porttikongista tänne “korotettuun” sisäpihaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lauri Kumpulainen kirjoitti 1.4.2017 kello 1:30

    Siis tarkoitin, että umpikorttelin 10. kerroksisen rakennuksen rajaama tyhjä tila olisi katettu 3. kerroksen korkeudelta ja varsinaisen sisäpiha olisi sen kannen päällä. Tämä olisi halvempaa, kuin vastaavan tilan maan alle rakentaminen.

    Ulkopuolelta umpikorttelin rakennuksen julkisivu olisi kuten normaalisti.

    Tällöin 1. ja 2. kerroksen asunnoissa ja liiketiloissa olisi ikkunat vain kadun puolelle, mutta 3. kerroksesta alkaen kadulle ja sisäpihalle.

    Autojen säilytys oli nyt vain yksi luonnollinen esimerkki.

    Jotkut taloyhtiöt voisivat arvottaa autojen säilyttämisen tärkeämmäksi kuin sisäpihan, ja rakentaa umpikorttelin rajaaman sisäpihan tyhjän tilalle parkkihallin, johon robotti nostelisi autot. Näin ollen, ei vaadittaisi katutilaa, eikä myöskään maanalaista parkkihallia.

    Jotkut saattaisivat pitää tärkeämpänä vaikkapa vesiviljelylaitosta tms. Ja jotkut ihan vain perinteistä sisäpihaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville kirjoitti 1.4.2017 kello 9:32

    Osmo Soininvaara: Todella kaunista katutilaa, kun kaksi alinta kerrosta on autohallia. Lisäksi vaihtoehtoiskustannuksena on kaksi kerrosta asutoja, 6000 €/k-m2

    Alimmissa kerroksissa voi kadun varressa olla liiketiloja ja toimistotiloja, tämä on hyvä perinteinen malli. Tietenkin vaaditaan riittävä asukastiheys, että liikkeille riittää asiakkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lauri Kumpulainen kirjoitti 1.4.2017 kello 13:36

    Itseasiassa kun antaa ajatuksen vaeltaa, niin voisi hyvin kuvitella, että tuollaisen sisäpihan voisi täyttää myös monikerroksisella viherhuoneella, jossa erilaisten peilien avulla valoa jaettaisiin aivan alempiin kerroksiin saakka. Tämäkin onnistunee nykyaikana ilman häikäisyn vaaraa, joka olisi ainakin mielestäni häiritsevää.

    Pelkkä sisäpiha tämän umpikorttelin rajaaman kuution pohjalla on mielestäni vähän haaskausta, kun voitaisiin hyödyntää myös korkeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Samu V kirjoitti 7.4.2017 kello 10:21

    Turussa alkaa olla jo vakiintunut käytäntö nostaa uudiskohteiden piha katutason yläpuolelle, alle parkkihalli. Isoja puita ei voi olla, koska juurille ei ole tilaa. Lopputulos näyttää siltä miltä kuulostaakin, eli betonikansi, jonne on kaunistukseksi sijoiteltu epämääräisesti pariin kaukaloon jotain vihreää, nurkkaan lapsille keinu, hiekkalaatikko, tms. Talosta pääsee kuitenkin kulkemaan kadulle ja parkkihalliin pihan kautta käymättä, joten pihalla ei juurikaan asukkaita näy eikä synny kohtaamisia. Niissä kohdin, joissa talo ei ympäröi pihaa, on teräsaita estämässä ihmisiä putoamasta maanpinnan tasolle. Ja jos talo on tehty vanhaan kortteliin, piha on nyt eri tasossa koko muun korttelin pihojen kanssa ja pihojen yhdistäminen tulee rakenteellisestikin lähes mahdottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus