Tänään torstaina klo 18 Cafe Mascot

30.3.2017 · Aihe: _ 

Paikan osoite on Neljäs linja 2

Saatavana myös uuni tuoretta kirjaamme Kaupunkirakentamisen aika ja Lilja Tammisen ja Juuso Pesälän kirjaa Olipa kerran työ.

Kommentit

5 Vastausta artikkeliin “Tänään torstaina klo 18 Cafe Mascot”

  1. Seppo Korppoo kirjoitti 30.3.2017 kello 13:41

    Varmaankin mielenkiintoinen tapaaminen!

    Voisiko siellä käsitellä näitä kahta tärkeää kysymystä?

    1) Miksi Suomessa politiikka ja taloustodellisuus ovat viimeisten 20 vuoden aikana etääntyneet kauaksi toisistaan?

    2) Miksi yleisesti ei ymmärretä yritys-risikin ottamisen ratkaisevaa merkitystä hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamisessa?
    Siis sitä, että maassa on kahdenlaisia ihmisiä: Niitä, jotka ottavat yritysriskiä ja saavat siitä leipänsä, ja niitä, jotka saavat leipänsä siitä, että yrittäjät ottavat riskiä§

    Tulisin mielelläni itsekin paikalle, mutta olen täällä taloussodan eturintamalla ottamassa riskiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jaakko kirjoitti 30.3.2017 kello 18:48

    Seppo Korppoo:
    Varmaankin mielenkiintoinen tapaaminen!

    Voisiko siellä käsitellä näitä kahta tärkeää kysymystä?

    1) Miksi Suomessa politiikka ja taloustodellisuus ovat viimeisten 20 vuoden aikana etääntyneet kauaksi toisistaan?

    2) Miksi yleisesti ei ymmärretä yritys-risikin ottamisen ratkaisevaa merkitystä hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamisessa?
    Siis sitä, että maassa on kahdenlaisia ihmisiä: Niitä, jotka ottavat yritysriskiä ja saavat siitä leipänsä, ja niitä, jotka saavat leipänsä siitä, että yrittäjät ottavat riskiä§

    Tulisin mielelläni itsekin paikalle, mutta olen täällä taloussodan eturintamalla ottamassa riskiä…

    Yritähän pysytellä elossa siellä rintamalla. Sodissa kun tunnetusti tulee ruumiita. Noin yleisesti ottaen en pidä tästä sotaretoriikasta talousasioissa, vaikka osa sanastosta onkin peräisin sodankäynnistä, esimerkiksi strategia ja kampanja. Tavanomaisessa kaupankäynnissä ei kai kuitenkaan ole tarkoitus ottaa ketään hengiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. spottu kirjoitti 31.3.2017 kello 10:03

    Jaakko: Tavanomaisessa kaupankäynnissä ei kai kuitenkaan ole tarkoitus ottaa ketään hengiltä.

    Ei sodassakaan, kärsimys ja kuolema ovat vain sivutuote.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seppo Korppoo kirjoitti 31.3.2017 kello 16:50

    Kuuleppas Jaakko,

    Kannattaa muistaa, että jos Suomen taloudella rupeaa menemään todella huonosti (= kauppoja ei taloussodassa saada riittävästi kotiin), alkaa koko yhteiskuntamme rapautua.
    Silloin rahat eivät riitä esim. kunnolliseen sairaanhoitoon … kyllä silloin rupeaa ihmisiltä lähtemään henkikin!

    Suomessa on politiikka ja talous eronnet kauas toisistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että monet ihmiset panevat päänsä pensaaseen ja elävät haavemaailmassa. Eivät uskalla kohdata julmaa todellisuutta. Tämä on maan kannalta turmiollista ja populisti-poliitikot rupeavat tekemään traagisen virheellisiä päätöksiä.

    Tällaisten päätöksien seurauksena maasta tulee kilpailukyvytön ja menetämme arvokkaita resursseja ulkomaille. Vuosittain Suomesta lähtee 15 000 ihmistä ulkomaille (varmaankin pääosin osaavinta väkeä, 25% ikäluokasta?) ja parhaat yhtiömme menevät perässä!

    Jos emme ajoissa reagoi tehokkaan ketterästi globalisaation rajat ylittävään armottomaan kilpailuun, siitä seuraa lopulta maallemme kauheita. Tästä meillä on jo konkreettisena esimerkkeinä 500 000 unohdettua, kolmikannan syrjään sysäämää työtöntä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jaakko kirjoitti 2.4.2017 kello 10:32

    Seppo,

    Saan kirjoituksistasi vaikutelman, että näet itsesi jonkinlaisena talouden sotasankarina, jota ymmärtämättömät siviilit eivät kuitenkaan osaa riittävästi arvostaa. Omaa arvostustani nostaisi mikäli et ajattelisi niin yksioikoisesti, esimerkiksi jakamalla ihmiset kahtia yrittäjiin ja loisiin (heidän kustannuksellaan leipänsä saaviin). En näe Suomea johdonmukaisesti yrittäjä/yritysvihamielisenä maana, todisteena tästä ovat vaikkapa melko mittavat verovaroista kustannetut yritystuet. Tukien kohdentaminen taas on sitten ehkä ennemmin asia jota voisi miettiä uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus