Kaupunkirakentamisen aika (19) Miksi pysäköintipaikkavaatimus oli ennen perusteltu ja nyt turha

Vaa­timus pysäköin­tipaikoista tuli Suomeen Yhdys­val­loista, kun autois­tu­mi­nen pääsi kun­nol­la käyn­ti­in 1960-luvun alus­sa. Halut­ti­in, että pysäköin­tipaikat osoite­taan ton­til­ta sen sijaan, että auto­ja säi­lytetään holtit­tomasti jossain.

Tuo­hon aikaan raken­net­ti­in lähin­nä väljiä met­sälähiöitä, jois­sa maan­ta­soinen pysäköin­ti ei tuot­tanut han­kaluuk­sia jär­jestää eikä mak­sanut juuri mitään. Kan­takaupun­ki oli valmi­ik­si raken­net­tu – tai niin sil­loin ajateltiin.

Kun kan­takaupunki­in tehti­in muu­ta­maa har­vaa täy­den­nys­rak­en­tamisko­hdet­ta, oli muiden alueen asukkaiden etu, että pysäköin­tipaikat piti jär­jestää ton­til­ta. Kadun­var­si­paikoista oli huu­ta­va pula. Tämä on tyyp­pilli­nen esimerk­ki talousti­eteis­sä käsitellystä yhteis­maan ongelmasta. 

Jos pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen ei olisi ollut pakol­lista, kukaan ei olisi rak­en­tanut niitä, kos­ka auton saat­toi säi­lyt­tää ilmaisek­si kadun­var­sil­la. Moti­vaa­tio rak­en­taa kalli­ita parkkipaikko­ja heräisi vas­ta, kun tilanne kadun­var­sipysäköin­nis­sä olisi kohtu­ut­toman huono kaikkien kannal­ta. Niin­pä tämä poli­ti­ik­ka vaikeut­taisi pysäköimistä kohtuuttomasti.

Enää ei tarvitse pelätä, että autot pysäköidään luvat­tomasti kiel­let­ty­i­hin paikkoi­hin, jos niille ei vaa­di­ta pysäköin­tipaikkaa ton­til­ta. Siitä pitää huolen pysäköin­nin valvon­ta. Uudel­la alueel­la, vaikka­pa Jätkäsaa­res­sa, ei ole mah­dol­lista säi­lyt­tää autoaan ilmaisil­la kadun­var­si­paikoil­la, kos­ka sel­l­aisia ei ole. Tämä pois­taa yhteis­maan ongel­man. Sik­si päätök­sen kalli­in pysäköin­tipaikan ostamis­es­ta voi jät­tää asukkaalle itselleen, eikä pakot­taa pysäköin­nistä mak­samiseen asun­non yhtey­dessä oli autoa tai ei.

12 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (19) Miksi pysäköintipaikkavaatimus oli ennen perusteltu ja nyt turha”

  1. Tämä on jo kol­mas kir­joi­tus samas­ta aiheesta kolmes­sa päivässä. Arve­len että ehdokas Soin­in­vaaran kan­ta parkkipaikkoi­hin on jo käynyt selväksi.

    Nyt kun parkkipaikat ja viher­pi­hat (eri­no­mainen han­ke, tehkää jotain) on saatu paket­ti­in, olisi muka­va kuul­la ehdokkaan mielip­iteitä helsinkiläisen rak­en­tamisen ulkois­es­ta ole­muk­ses­ta, siis siitä, miltä uudet talot näyt­tävät ja minkälainen tun­nel­ma uusille alueille on syn­tymässä ja tulisi saada.

    En ole huo­man­nut yhdenkään ehdokkaan sanovan asi­as­ta mitään saati että yrit­täisi jotenkin pro­filoitua sen merkeis­sä. Olen innol­la lueskel­lut kir­joituk­sia kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tapah­tu­mista, mut­ta niis­säkin keski­tytään etupäässä määri­in (tyyli­in nnnn uut­ta asukas­ta, hyvä asia). Kan­taako kukaan huol­ta siitä, minkä näköistä uut­ta Helsinkiä parhail­laan tehdään? Varsinkin uudet jät­tialueet Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma ja Pasi­la alka­vat tun­tua ankaran ja ahdis­ta­van näköisiltä paikoil­ta, jois­sa kuninkai­ta ovat ele­ment­ti­te­ol­lisu­us ja rakennusliikkeet.

    1. Tässä käy­dään läpi kir­jaamme luku luvul­ta. Kir­jas­sa käsitel­lään pysäköin­tiä kymme­nen sivun ver­ran. Kos­ka tämä julk­iste­taan lyhy­inä artikkeleina, niitä tulee monta.

  2. “Tämä pois­taa yhteis­maan ongel­man. Sik­si päätök­sen kalli­in pysäköin­tipaikan ostamis­es­ta voi jät­tää asukkaalle itselleen, eikä pakot­taa pysäköin­nistä mak­samiseen asun­non yhtey­dessä oli autoa tai ei.”

    Ei muuten poista ja nykysys­tee­mis­sä pakot­taa mak­samaan autot­tomatkin. Sys­tee­mi pyörii taloy­htiön sisäl­lä osakkaiden kesken, eli autopaikko­ja ei hin­noitel­la vas­taa­maan raken­nuskus­tan­nuk­sia vaan myy­dään halvem­mal­la. Tämä kos­kee yleis­es­ti sekä osto- että vuokra­paikko­ja. Autot­tomat mak­sa­vat asun­ton­sa hin­nas­sa, hoito­vastik­keessa tai vuokrassa.

    Ilmeis­es­ti raken­nus­li­ik­keet eivät uskalla uud­isko­hteis­sa hin­noitel­la osake­paikko­ja oikein, kos­ka kovin har­va ostaisi autopaikkaa 35–50.000 euron hin­nal­la vaikka­pa Kalasa­ta­mas­sa. Ja kun ne autopaikat on pakko surkean pysäköinti­normin takia rak­en­taa, niin pakko­han ne on saa­da myydyksi.

    Ehdotan, että asun­to-osakey­htiölaki­in tehdään muu­tos, joka pakot­taa hin­noit­tele­maan autopaikat oikein ja kieltää niiden kus­tan­nusten siirtämisen asun­to­jen hin­toi­hin tai vuokriin.

  3. Avaatko hie­man tätä Yhdys­val­loista tulemista. Me asi­aan pere­htymät­tömät emme tiedä taustoja.

    Miten USA:n eri osaval­tiois­sa säädel­lään parkkipaikko­jen määrää kaavoituksessa? 

    Entä EU-mais­sa? Ja mikä on sen vaiku­tus? Ilmeis­es­ti olette kuitenkin tehneet sen ver­ran ulko­maan­matko­ja että tilanne on ihan käytän­nössäkin tuttua.

    1. Ei tätä ole ulko­maan matkoil­la opit­tua vaan luet­tua. Nämä määräyk­set kopi­oiti­in 1960-luvul­la Yhdys­val­loista. Nyt Yhdys­val­lois­sa niitä pure­taan ja eri­tyis­es­ti ekon­o­mistit arvostel­e­vat niitä samoin perustein kuin mekin.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tätä ole ulko­maan matkoil­la opit­tua vaan luet­tua. Nämä määräyk­set kopi­oiti­in 1960-luvul­la Yhdys­val­loista. Nyt Yhdys­val­lois­sa niitä pure­taan ja eri­tyis­es­ti ekon­o­mistit arvostel­e­vat niitä samoin perustein kuin mekin. 

    Don­ald Shoup näyt­täisi ainakin ole­van asiantun­te­va pitkän lin­jan teo­reet­ti­nen kriitikko:

    http://shoup.bol.ucla.edu/ProblemsWithParkingRequirementsInZoningOrdinances.pdf

    Näin taval­lise­na kaupunki­laise­na kiin­nos­taisi kuitenkin käytän­nön koke­muk­set eri maista sekä varsinkin se mitä taval­liset kaupunki­laiset ajat­tel­e­vat. Sen saa selville matkus­ta­mal­la (ellei matkus­ta tapaa­maan vain virkamiehiä ja samoin ajat­tele­via poliitikkoja).

  5. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö oli ostanut main­os­ti­lak­seen aamun Hesarin etu­sivun ker­toak­seen kansalle seu­raa­van fak­tan: euron sijoi­tus pyöräi­lyyn palau­tuu 8‑kertaisena takaisin. Esimerkik­si oli otet­tu reilun 100 miljoo­nan sijoi­tus, joka tuot­taa vajaan mil­jardin mm. kansalais­ten kohen­tuneena terveytenä.

    Hienoa, että pyöräi­lyn merk­i­tys yhteiskun­nalle ale­taan vähitellen tiedosta­maan kaut­ta linjan.

    Tähän kun yhdis­tetään autop­uolueen sanoma kaikkien liikku­mis­muo­to­jen yhden­ver­tais­es­ta kohtelus­ta ollaan pian siinä tilanteen­sa, että mietitään, mitä keskus­tan autokatu­ja vielä tois­taisek­si jätetään muut­ta­mat­ta kevyen liiken­teen ja joukkoli­iken­teen väyliksi.

    Samal­la olisi syytä alkaa miet­tiä, mitä järkevää käyt­töä kek­sitään niille sadoille ja tuhan­sille tyhjäk­si jääville parkkipaikoille, joi­ta viime vuosi­na on van­ho­jen vaa­timusten perus­teel­la rakennettu.

  6. Pitäisikö samaa markki­nae­htoisu­u­den logi­ikkaa soveltaa myös mui­hin asumiskus­tan­nuk­sia lisäävi­in määräyk­si­in kuten esteet­tömyys­vaa­timuk­si­in? Molem­pi­en normien tarkoituk­se­na­han on ollut vält­tää tilan­net­ta, jos­sa asukkaan olisi pakko muut­taa elämän­ti­lanteen mah­dol­lis­es­ti muuttuessa.

  7. Parkkipaikko­jen pitäisi olla markki­nahin­noitel­tu­ja, mut­ta sen hin­nan laskemisek­si pitäisi käyt­tää muu­ta peri­aatet­ta kuin mak­si­maal­ista vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta tilanteessa jos ja jos. Eli tiet­ty määrä parkkipaikko­ja on pakko olla (oli normia tai ei) ja jos ne on pakko olla, niin sit­ten vai­h­toe­htona sille tilalle ei voi olla se, että parkkipaikko­ja ei ole. 

    Ihan niin kuin jos taloy­htiöön raken­netaan sauna tai leikkipaik­ka pihalle. Sil­loinkin hyväksytään aja­tus, että meil­lä on sauna tai leikkipaik­ka ja sen kus­tan­nuk­set las­ke­taan todel­lis­ten kulu­jen mukaan. Ei kukaan ala miet­tiä, että jos saunan tilal­la olisikin yrit­täjälle vuokrat­tu liike­huoneis­to, niin siitä saataisi­in näin paljon ja sen takia saunavuoro mak­saa 120 euroa kuukaudessa, kiitos.

  8. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö oli ostanut main­os­ti­lak­seen aamun Hesarin etu­sivun ker­toak­seen kansalle seu­raa­van fak­tan: euron sijoi­tus pyöräi­lyyn palau­tuu 8‑kertaisena takaisin. Esimerkik­si oli otet­tu reilun 100 miljoo­nan sijoi­tus, joka tuot­taa vajaan mil­jardin mm. kansalais­ten kohen­tuneena terveytenä.

    Eri­no­maista, nyt voimme siis leika­ta sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön bud­jetista mil­jardin, eikös?

    Vai onko­han kysessä taas julkisen sek­torin “sijoi­tus” ja “tuot­to”. Se on vaan kum­mallista kun julkisel­la sek­to­ril­la jatku­vasti sijoitel­laan täl­laisi­in hur­ji­in tuot­toi­hin perustuen, mut­ta menot senkun kas­va­vat tulo­ja ja talout­ta nopeammin.

    Hirvit­tävää että moinen lässy­tys ote­taan tosis­saan ja mil­lä hel­vetin oikeu­tuk­sel­la sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö käyt­tää veron­mak­sajien raho­ja type­r­yyk­sien­sä mainostamiseen.

    ps. Olen pyöräi­lyn suurku­lut­ta­ja noin 10tkm vuosimääril­lä. Tosin soin­in­vaar­alaisit­tain luul­ta­vati väärän­lainen pyöräil­i­jä, kos­ka en jopoile poni­hän­tä heilu­en kal­jabaari­in lässyt­tämään kaupunkisuunnittelusta.

  9. hup­sis: Eri­no­maista, nyt voimme siis leika­ta sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön bud­jetista mil­jardin, eikös? 

    Ehkä sitä pitäisi ensin sijoit­taa se 100 miljoonaa?

Vastaa käyttäjälle Herbert Havu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.