Kaupunkirakentamisen aika (19) Miksi pysäköintipaikkavaatimus oli ennen perusteltu ja nyt turha

29.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Vaatimus pysäköintipaikoista tuli Suomeen Yhdysvalloista, kun autoistuminen pääsi kunnolla käyntiin 1960-luvun alussa. Haluttiin, että pysäköintipaikat osoitetaan tontilta sen sijaan, että autoja säilytetään holtittomasti jossain.

Tuohon aikaan rakennettiin lähinnä väljiä metsälähiöitä, joissa maantasoinen pysäköinti ei tuottanut hankaluuksia järjestää eikä maksanut juuri mitään. Kantakaupunki oli valmiiksi rakennettu – tai niin silloin ajateltiin.

Kun kantakaupunkiin tehtiin muutamaa harvaa täydennysrakentamiskohdetta, oli muiden alueen asukkaiden etu, että pysäköintipaikat piti järjestää tontilta. Kadunvarsipaikoista oli huutava pula. Tämä on tyyppillinen esimerkki taloustieteissä käsitellystä yhteismaan ongelmasta.

Jos pysäköintipaikkojen rakentaminen ei olisi ollut pakollista, kukaan ei olisi rakentanut niitä, koska auton saattoi säilyttää ilmaiseksi kadunvarsilla. Motivaatio rakentaa kalliita parkkipaikkoja heräisi vasta, kun tilanne kadunvarsipysäköinnissä olisi kohtuuttoman huono kaikkien kannalta. Niinpä tämä politiikka vaikeuttaisi pysäköimistä kohtuuttomasti.

Enää ei tarvitse pelätä, että autot pysäköidään luvattomasti kiellettyihin paikkoihin, jos niille ei vaadita pysäköintipaikkaa tontilta. Siitä pitää huolen pysäköinnin valvonta. Uudella alueella, vaikkapa Jätkäsaaressa, ei ole mahdollista säilyttää autoaan ilmaisilla kadunvarsipaikoilla, koska sellaisia ei ole. Tämä poistaa yhteismaan ongelman. Siksi päätöksen kalliin pysäköintipaikan ostamisesta voi jättää asukkaalle itselleen, eikä pakottaa pysäköinnistä maksamiseen asunnon yhteydessä oli autoa tai ei.

Kommentit

12 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (19) Miksi pysäköintipaikkavaatimus oli ennen perusteltu ja nyt turha”

  1. Veikko Rinne kirjoitti 29.3.2017 kello 19:49

    Tämä on jo kolmas kirjoitus samasta aiheesta kolmessa päivässä. Arvelen että ehdokas Soininvaaran kanta parkkipaikkoihin on jo käynyt selväksi.

    Nyt kun parkkipaikat ja viherpihat (erinomainen hanke, tehkää jotain) on saatu pakettiin, olisi mukava kuulla ehdokkaan mielipiteitä helsinkiläisen rakentamisen ulkoisesta olemuksesta, siis siitä, miltä uudet talot näyttävät ja minkälainen tunnelma uusille alueille on syntymässä ja tulisi saada.

    En ole huomannut yhdenkään ehdokkaan sanovan asiasta mitään saati että yrittäisi jotenkin profiloitua sen merkeissä. Olen innolla lueskellut kirjoituksia kaupunkisuunnittelulautakunnan tapahtumista, mutta niissäkin keskitytään etupäässä määriin (tyyliin nnnn uutta asukasta, hyvä asia). Kantaako kukaan huolta siitä, minkä näköistä uutta Helsinkiä parhaillaan tehdään? Varsinkin uudet jättialueet Jätkäsaari, Kalasatama ja Pasila alkavat tuntua ankaran ja ahdistavan näköisiltä paikoilta, joissa kuninkaita ovat elementtiteollisuus ja rakennusliikkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2017 kello 8:24

    Tässä käydään läpi kirjaamme luku luvulta. Kirjassa käsitellään pysäköintiä kymmenen sivun verran. Koska tämä julkistetaan lyhyinä artikkeleina, niitä tulee monta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. vk kirjoitti 29.3.2017 kello 20:18

    “Tämä poistaa yhteismaan ongelman. Siksi päätöksen kalliin pysäköintipaikan ostamisesta voi jättää asukkaalle itselleen, eikä pakottaa pysäköinnistä maksamiseen asunnon yhteydessä oli autoa tai ei.”

    Ei muuten poista ja nykysysteemissä pakottaa maksamaan autottomatkin. Systeemi pyörii taloyhtiön sisällä osakkaiden kesken, eli autopaikkoja ei hinnoitella vastaamaan rakennuskustannuksia vaan myydään halvemmalla. Tämä koskee yleisesti sekä osto- että vuokrapaikkoja. Autottomat maksavat asuntonsa hinnassa, hoitovastikkeessa tai vuokrassa.

    Ilmeisesti rakennusliikkeet eivät uskalla uudiskohteissa hinnoitella osakepaikkoja oikein, koska kovin harva ostaisi autopaikkaa 35-50.000 euron hinnalla vaikkapa Kalasatamassa. Ja kun ne autopaikat on pakko surkean pysäköintinormin takia rakentaa, niin pakkohan ne on saada myydyksi.

    Ehdotan, että asunto-osakeyhtiölakiin tehdään muutos, joka pakottaa hinnoittelemaan autopaikat oikein ja kieltää niiden kustannusten siirtämisen asuntojen hintoihin tai vuokriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sibbo San Sebastian kirjoitti 30.3.2017 kello 8:08

    Avaatko hieman tätä Yhdysvalloista tulemista. Me asiaan perehtymättömät emme tiedä taustoja.

    Miten USA:n eri osavaltioissa säädellään parkkipaikkojen määrää kaavoituksessa?

    Entä EU-maissa? Ja mikä on sen vaikutus? Ilmeisesti olette kuitenkin tehneet sen verran ulkomaanmatkoja että tilanne on ihan käytännössäkin tuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2017 kello 8:19

    Ei tätä ole ulkomaan matkoilla opittua vaan luettua. Nämä määräykset kopioitiin 1960-luvulla Yhdysvalloista. Nyt Yhdysvalloissa niitä puretaan ja erityisesti ekonomistit arvostelevat niitä samoin perustein kuin mekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sibbo San Sebastian kirjoitti 30.3.2017 kello 9:39

    Osmo Soininvaara:
    Ei tätä ole ulkomaan matkoilla opittua vaan luettua. Nämä määräykset kopioitiin 1960-luvulla Yhdysvalloista. Nyt Yhdysvalloissa niitä puretaan ja erityisesti ekonomistit arvostelevat niitä samoin perustein kuin mekin.

    Donald Shoup näyttäisi ainakin olevan asiantunteva pitkän linjan teoreettinen kriitikko:

    http://shoup.bol.ucla.edu/ProblemsWithParkingRequirementsInZoningOrdinances.pdf

    Näin tavallisena kaupunkilaisena kiinnostaisi kuitenkin käytännön kokemukset eri maista sekä varsinkin se mitä tavalliset kaupunkilaiset ajattelevat. Sen saa selville matkustamalla (ellei matkusta tapaamaan vain virkamiehiä ja samoin ajattelevia poliitikkoja).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Koti-isä kirjoitti 30.3.2017 kello 11:27

    Sosiaali- ja terveysministeriö oli ostanut mainostilakseen aamun Hesarin etusivun kertoakseen kansalle seuraavan faktan: euron sijoitus pyöräilyyn palautuu 8-kertaisena takaisin. Esimerkiksi oli otettu reilun 100 miljoonan sijoitus, joka tuottaa vajaan miljardin mm. kansalaisten kohentuneena terveytenä.

    Hienoa, että pyöräilyn merkitys yhteiskunnalle aletaan vähitellen tiedostamaan kautta linjan.

    Tähän kun yhdistetään autopuolueen sanoma kaikkien liikkumismuotojen yhdenvertaisesta kohtelusta ollaan pian siinä tilanteensa, että mietitään, mitä keskustan autokatuja vielä toistaiseksi jätetään muuttamatta kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen väyliksi.

    Samalla olisi syytä alkaa miettiä, mitä järkevää käyttöä keksitään niille sadoille ja tuhansille tyhjäksi jääville parkkipaikoille, joita viime vuosina on vanhojen vaatimusten perusteella rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Herbert Havu kirjoitti 30.3.2017 kello 16:07

    Pitäisikö samaa markkinaehtoisuuden logiikkaa soveltaa myös muihin asumiskustannuksia lisääviin määräyksiin kuten esteettömyysvaatimuksiin? Molempien normien tarkoituksenahan on ollut välttää tilannetta, jossa asukkaan olisi pakko muuttaa elämäntilanteen mahdollisesti muuttuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tero kirjoitti 30.3.2017 kello 19:54
  10. Peter kirjoitti 31.3.2017 kello 10:32

    Parkkipaikkojen pitäisi olla markkinahinnoiteltuja, mutta sen hinnan laskemiseksi pitäisi käyttää muuta periaatetta kuin maksimaalista vaihtoehtoiskustannusta tilanteessa jos ja jos. Eli tietty määrä parkkipaikkoja on pakko olla (oli normia tai ei) ja jos ne on pakko olla, niin sitten vaihtoehtona sille tilalle ei voi olla se, että parkkipaikkoja ei ole.

    Ihan niin kuin jos taloyhtiöön rakennetaan sauna tai leikkipaikka pihalle. Silloinkin hyväksytään ajatus, että meillä on sauna tai leikkipaikka ja sen kustannukset lasketaan todellisten kulujen mukaan. Ei kukaan ala miettiä, että jos saunan tilalla olisikin yrittäjälle vuokrattu liikehuoneisto, niin siitä saataisiin näin paljon ja sen takia saunavuoro maksaa 120 euroa kuukaudessa, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. hupsis kirjoitti 31.3.2017 kello 12:50

    Sosiaali- ja terveysministeriö oli ostanut mainostilakseen aamun Hesarin etusivun kertoakseen kansalle seuraavan faktan: euron sijoitus pyöräilyyn palautuu 8-kertaisena takaisin. Esimerkiksi oli otettu reilun 100 miljoonan sijoitus, joka tuottaa vajaan miljardin mm. kansalaisten kohentuneena terveytenä.

    Erinomaista, nyt voimme siis leikata sosiaali- ja terveysministeriön budjetista miljardin, eikös?

    Vai onkohan kysessä taas julkisen sektorin “sijoitus” ja “tuotto”. Se on vaan kummallista kun julkisella sektorilla jatkuvasti sijoitellaan tällaisiin hurjiin tuottoihin perustuen, mutta menot senkun kasvavat tuloja ja taloutta nopeammin.

    Hirvittävää että moinen lässytys otetaan tosissaan ja millä helvetin oikeutuksella sosiaali- ja terveysministeriö käyttää veronmaksajien rahoja typeryyksiensä mainostamiseen.

    ps. Olen pyöräilyn suurkuluttaja noin 10tkm vuosimäärillä. Tosin soininvaaralaisittain luultavati vääränlainen pyöräilijä, koska en jopoile ponihäntä heiluen kaljabaariin lässyttämään kaupunkisuunnittelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pekka Pessi kirjoitti 1.4.2017 kello 14:45

    hupsis: Erinomaista, nyt voimme siis leikata sosiaali- ja terveysministeriön budjetista miljardin, eikös?

    Ehkä sitä pitäisi ensin sijoittaa se 100 miljoonaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus