Kaupunkirakentamisen aika (18) Viherkerroin

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (18) Viherkerroin”

1. “Ton­tin viherk­er­roin las­ke­taan pihal­la, seinil­lä ja katol­la ole­van kasvil­lisu­u­den pin­ta-alan suhde koko ton­tin pinta-alaan”

   On var­mas­tikin ymmär­ret­ty lait­taa viherka­toille negati­ivi­nen ker­roin? Niiden myötä kun syn­tyy seu­raa­va suuri kos­teusvau­rio- ja home­on­gel­ma raken­nuk­si­imme. Suomen olo­suhteis­sa veden varas­toimi­nen katolle (sitähän viherkat­to käytän­nössä on) tulee johta­maan merkit­tävi­in vau­ri­oi­hin rak­en­tei­den pet­täessä jää­tyvän sula­van jää­tyvän sula­van veden vaiku­tuk­ses­ta. Jokainen ymmärtänee esim veden eri olo­muo­to­jen läm­pölaa­jemisker­toimet ja sen vaikutuksen.

   Vastaa

   1. Tuo­ta KariS:n mainit­se­maa ongel­maa viherka­tois­sa ei tun­nuste­ta ole­van. Minäkin oletin niin olevan.

      Vastaa

2. Kun sademäärät ovat kas­va­mas­sa se tarkoit­taa, että lumise­na talv­ina on todel­la paljon lun­ta. Sil­loin tarvi­taan talvel­la tilaa, johon sitä voidaan kasa­ta. Ehkä jotkin pyörille varatut paikat aut­ta­vat tässä. 

   Vesisadet­ta varten tarvi­taan myös nur­mikkoa ja puis­to­ja, joi­hin vesi voi imey­tyä. Asvaltil­la päällystet­ty alueet aiheut­ta­vat kaupunki­t­ul­via, jos suun­nit­telu on huonoa. Lisäk­si ongel­ma ovat sade­vesiviemäröin­nit, jot­ka ovat alim­i­toitet­tu­ja. Noiden saneer­aami­nen on kallista. 

   Viherka­toista ei vielä ole huono­ja kokemuksia.

   Vastaa

3. Osmo Soin­in­vaara:
   Tuo­ta KariS:n mainit­se­maa ongel­maa viherka­tois­sa ei tun­nuste­ta ole­van. Minäkin oletin niin olevan.

   Aivan oikein, ei tun­nuste­ta. Vaik­ka tunnistetaan.

   On aivan var­ma, etteivät katot tule kestämään kuin 15 vuot­ta. Siis juuri urakoit­si­joiden taku­u­jan yli. Sel­l­aista mate­ri­aaliy­hdis­telmää ei vielä ole löy­det­ty, joka kestää tarpeek­si mon­ta jää­tymis-sulamis ker­taa. Etelä-Suomes­sa niitä tulee entistä usem­m­min kun yht­enäiset pakkas­jak­sot väenevät ja tilal­la on näitä tam­mi-helmiku­us­sakin reilusti plus­salle yltäviä kelejä. 

   Kaavoit­ta­jal­ta on todel­la edesvas­tu­u­ton­ta jopa rikol­lista vaa­tia asukkaille tule­vaisu­udessa syn­tyviä ter­veysongelmia tuol­lais­ten rak­en­tei­den muodossa. 

   Jätkäsaa­res­sa on vaa­dit­tu kaavas­sa rak­en­ta­maan katolle muun raken­nuk­sen ulko­seinälin­jas­ta poikkeav­ia kont­te­ja. Kir­joitin jo kaavas­ta keskusteltaes­sa tääl­lä, kui­ka siinä(kin) tehdään satavar­maa vuo­toko­htaa. Tässä uuti­nen lopputuloksesta.

   http://yle.fi/uutiset/3–9535312

   Ihmeel­lis­in­tä on se, että noille ongelmille on Suomes­sa kehitet­ty ratkaisu jo sato­ja vuosia sitten

   Vastaa

4. Viherkat­to on paljon veden­pitävyy­deltään paljon tur­val­lisem­pi kuin nor­maali kat­to; viherkatossa on niin paljon vet­tä läpäi­sevää raken­net­ta pin­nal­la, että idioot­ti käyt­täjä ei pääse rikko­maan vedener­is­tet­tä riehues­saan talikon kanssa katol­la “pudot­ta­mas­sa lunta”. 

   Lisäk­si viherkat­tourakoit­si­jat ainakin tois­taisek­si ovat laatu­ti­etoisem­pia ja tarkem­pia toteu­tuk­ses­ta kuin “tavanomaiseen” laatu­un (=sut­ta ja sekun­daa) tyy­tyvät urakoitsijat.

   Vastaa

5. arkkite­hti:
   Viherkat­to on paljon veden­pitävyy­deltään paljon tur­val­lisem­pi kuin nor­maali kat­to; viherkatossa on niin paljon vet­tä läpäi­sevää raken­net­ta pin­nal­la, että idioot­ti käyt­täjä ei pääse rikko­maan vedener­is­tet­tä riehues­saan talikon kanssa katol­la “pudot­ta­mas­sa lunta”. 

   Lisäk­si viherkat­tourakoit­si­jat ainakin tois­taisek­si ovat laatu­ti­etoisem­pia ja tarkem­pia toteu­tuk­ses­ta kuin “tavanomaiseen” laatu­un (=sut­ta ja sekun­daa) tyy­tyvät urakoitsijat.

   Uusis­sa viherkat­to/-kan­sir­ak­en­teis­sa on vuo­to­ja moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna mui­hin kat­toratkaisui­hin, läh­es kaik­ki viherka­tot/-kan­net vuo­ta­vat 10-vuo­den ikään men­nessä. Lisäk­si vuo­to­jen paikallis­t­a­mi­nen ja kor­jaami­nen on moninker­tais­es­ti han­kalam­paa ja mon­isa­taak­er­tais­es­ti kalli­im­paa kuin muis­sa katois­sa. Viherkat­to­jen perusko­r­jaus on myös moninker­tais­es­ti kalli­im­paa ja tulee keskimäärin eteen aikaisem­min kuin muis­sa katois­sa, syynä yleen­sä luoka­ton arkkite­hti- ja raken­nesu­un­nit­telu, etenkin liikun­ta­suamo­jen ja liit­tymien osalta. Ja tämä kir­joi­tan sato­jen vuo­tavien kat­to­jen tutkimisen ja kor­jat­tamisen kokemuksella.

   Vastaa

6. Turvekat­to on van­ha suo­ma­lainen keksin­tö. Kaiken­laiset tasaka­tot ja kat­toteras­sit ovat ongel­mallisia, oli viherkat­toa tai ei.

   Vastaa

7. arkkite­hti: ..viherkatossa on niin paljon vet­tä läpäi­sevää raken­net­ta pin­nal­la, että idioot­ti käyt­täjä ei pääse rikko­maan vedener­is­tet­tä riehues­saan talikon kanssa katol­la “pudot­ta­mas­sa lunta”

   Idioot­ti käyt­täjä ei talikon kanssa saa edes kiveä hal­ki, toisin kuin jää­tyessään laa­jen­tu­va vesi. Aja­tus siitä että katol­la lil­lu­va sade­vesi pysy­isi talon elinkaaren ajan vesieris­teen oikeal­la puolel­la on todel­lisu­udelle vieras.

   Vastaa

8. spot­tu: Aja­tus siitä että katol­la lil­lu­va sade­vesi pysy­isi talon elinkaaren ajan vesieris­teen oikeal­la puolel­la on todel­lisu­udelle vieras.

   Oikein toimi­vas­sa viherkatossa vesi imey­tyy kasvil­lisu­u­teen ja kasvualus­taan ja ylimääräi­nen vesi pois­tuu salao­japutken kaut­ta: vet­tä ei lil­lu katol­la. Sen sijaan esim. van­hoil­la huopa­p­in­taisil­la tasaka­toil­la näkee lammikoita.

   Vastaa

9. Ville: Oikein toimi­vas­sa viherkatossa vesi imey­tyy kasvil­lisu­u­teen ja kasvualus­taan ja ylimääräi­nen vesi pois­tuu salao­japutken kaut­ta: vet­tä ei lil­lu katolla. 

   Yleis­es­ti: jos valmi­it rak­en­teet toimi­si­vat oikein (so. kuten suun­nit­teli­ja on olet­tanut), rak­en­tamises­sa ei olisi laatuon­gel­maa. Rak­en­tamisen ja raken­nuk­sen elinkaaren aikaisen huol­lon epätäy­del­lisyys ja todel­lisu­u­den poikkeami­nen suun­nit­telun poh­jal­la olleista malleista on reali­teet­ti jon­ka huomiotta jät­tämi­nen on huonos­ti harkittua.

   Vastaa

10. KariS: Jätkäsaa­res­sa on vaa­dit­tu kaavas­sa rak­en­ta­maan katolle muun raken­nuk­sen ulko­seinälin­jas­ta poikkeav­ia kont­te­ja. Kir­joitin jo kaavas­ta keskusteltaes­sa tääl­lä, kui­ka siinä(kin) tehdään satavar­maa vuo­toko­htaa. Tässä uuti­nen lopputuloksesta. 

    Tosin juuri tuon nimeno­maisen talon katol­la ei ole sel­l­aista konttia.

    Vastaa

11. spot­tu: Yleis­es­ti: jos valmi­it rak­en­teet toimi­si­vat oikein (so. kuten suun­nit­teli­ja on olet­tanut), rak­en­tamises­sa ei olisi laatuon­gel­maa. Rak­en­tamisen ja raken­nuk­sen elinkaaren aikaisen huol­lon epätäy­del­lisyys ja todel­lisu­u­den poikkeami­nen suun­nit­telun poh­jal­la olleista malleista on reali­teet­ti jon­ka huomiotta jät­tämi­nen on huonos­ti harkittua. 

    Jostain syys­tä raken­nusten kohdal­la huol­lon laimin­lyön­ti nähdään oikeudek­si, jon­ka jäl­keen on OK syyt­tää suun­nit­teli­jaa kun hom­ma hajoaa. Kiin­teistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tut­tu kat­sas­tus­malli: jos huolto on laimin­lyö­ty, kat­sas­ta­ja ottaa käyt­töoikeu­den pois.

    Käytän­nössä kaik­ki kiin­teistö­jen ongel­mat johtu­vat väärinkäytöstä. Oikein tehty ja huol­let­tu huopakat­to ei vuo­da, jos sitä ei ihmi­nen käy rikkomassa.

    Vastaa

12. arkkite­hti: Jostain syys­tä raken­nusten kohdal­la huol­lon laimin­lyön­ti nähdään oikeudek­si, jon­ka jäl­keen on OK syyt­tää suun­nit­teli­jaa kun hom­ma hajoaa. Kiin­teistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tut­tu kat­sas­tus­malli: jos huolto on laimin­lyö­ty, kat­sas­ta­ja ottaa käyt­töoikeu­den pois.

    Käytän­nössä kaik­ki kiin­teistö­jen ongel­mat johtu­vat väärinkäytöstä. Oikein tehty ja huol­let­tu huopakat­to ei vuo­da, jos sitä ei ihmi­nen käy rikkomassa.

    Oikein tehty ei ole sama kuin määräys­ten mukaan tehty, ja se on tässä se probleema. 

    Meil­lä kaiken mah­dol­lisen viisauden omaa­vat poli­itikot (siis omas­ta mielestään) halu­a­vat sään­nel­lä kaikkea maan ja taivaan välil­lä, viisaudessaan he ovat laati­neet huikean määrän sään­te­lyä ja määräyk­siä, joista on tul­lut min­imi­s­tan­dar­di jota rak­en­tamises­sa nou­date­taan. Gryn­deri ei tee oikein raken­net­tua pitkäikäistä kat­toa, kos­ka määräyk­set anta­vat mah­dolisu­u­den rak­en­taa heikom­pi. Arkkite­hdit puolestaan eivät ymmär­rä raken­nus­fysi­ikas­ta yhtään mitään, joten suun­nit­tel­e­vat määräyk­sien minimiä.

    Kaavoit­ta­ja voi määrätä rak­en­ta­maan esim taku­u­var­man home­on­gel­man aiheut­ta­jan, siis viherka­ton, ja kun kaa­va määrää niin gryn­deri tekee. Samal­la gryn­deri saa muu­ta­man kat­toa­sun­non myyn­tiesit­teen­sä “oma­l­la viher­pi­hal­la, siis mak­satet­tua kalli­im­man kat­torak­en­teen tyh­mil­lä asun­nonos­ta­jil­la joille ris­ki kos­teusvau­rios­ta ei tule viher­höm­pän täyt­tämään mieleen. Gryn­deri osaa tehdä katon kestämään 15 vuot­ta, jol­loin se on vas­tu­ista vapaa. Kaavoit­ta­jan rikol­lisen toimin­nan mak­sum­ies on lop­ul­ta se onneton asukas joka kär­sii kos­teusvau­ri­on kodissan.

    Vastaa

13. arkkite­hti: Jostain syys­tä raken­nusten kohdal­la huol­lon laimin­lyön­ti nähdään oikeudek­si, jon­ka jäl­keen on OK syyt­tää suun­nit­teli­jaa kun hom­ma hajoaa. Kiin­teistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tut­tu kat­sas­tus­malli: jos huolto on laimin­lyö­ty, kat­sas­ta­ja ottaa käyt­töoikeu­den pois.

    Itse pidän enem­män ajatuk­ses­ta että arkkite­htu­uri on ihmistä varten kuin että ihmiset ovat arkkite­htu­uria varten. Pätee myös teknologiaan.

    Vastaa

14. arkkite­hti: Jostain syys­tä raken­nusten kohdal­la huol­lon laimin­lyön­ti nähdään oikeudek­si, jon­ka jäl­keen on OK syyt­tää suun­nit­teli­jaa kun hom­ma hajoaa. Kiin­teistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tut­tu kat­sas­tus­malli: jos huolto on laimin­lyö­ty, kat­sas­ta­ja ottaa käyt­töoikeu­den pois.

    Käytän­nössä kaik­ki kiin­teistö­jen ongel­mat johtu­vat väärinkäytöstä. Oikein tehty ja huol­let­tu huopakat­to ei vuo­da, jos sitä ei ihmi­nen käy rikkomassa.

    Höpö höpö höpö

    Oikein suun­nitel­tu ja raken­net­tu (kumi-)bitumikermikatto ei tosi­aan vuo­da, mut­ta kun niitä ei suun­nitel­la oikein. Etenkin teras­sir­ak­en­teis­sa tois­tu­vat sään­nöl­lis­es­ti samat suun­nit­telu­virheet vuosikymmen­estä ja vuodes­ta toiseen, riip­pumat­ta mitä RIL- tai muis­sa ohjeis­sa määritel­lään. Myös nor­maaleis­sa loivis­sa katois­sa on käsit­tämätän määrä luoka­ton­ta suun­nit­telua. Ymmär­rän että arkkite­hdeiltä ei voi olet­taa minkään­laista tietoa raken­nus­fysi­ikas­ta, mut­ta ilmeis­es­ti myös tietämys ilman­su­un­nista ja etenkin ran­nikon tuulisu­ud­es­ta puut­tuu kokon­aan, ulkonäön takia piir­retään käsit­tämät­tömiä ratkaisu­ja jot­ka sit­ten ovat ran­nikon sääolo­suhteis­sa täysin toim­i­mat­to­mia. Suurelta osin syylli­nen on myös raken­nus­valvon­ta, joka ei vaa­di detaljien riit­tävää raken­nesu­un­nit­telua, hyväksytään type­r­ät yleiskom­men­tit suun­nitelmis­sa, leima­tuis­sa RAK-suun­nitelmis­sa näkee jopa tek­ste­jä “tarvit­taes­sa” tai “riit­tävästi”, kas kun ei lue “jos huvit­taa” tai “niin vähän kuin uskaltaa”.

    Huol­lon laimin­lyön­neistä johtu­via ongelmia katois­sa on arvi­ol­ta vain muu­tamia pros­ent­te­ja (alle 10 vuot­ta van­hat katot), eihän huolto voi olla syynä kun mon­esti katot ja etenkin teras­sit ovat vuota­neet uusis­sa kohteis­sa jopa usei­ta ker­to­ja ennen kohteen luovutusta. 

    Kiin­teistöhuol­loil­la on nykyään huolto-ohjel­mat (gryn­derin laa­ti­man huoltokir­jan mukaan) ja niiden toteut­tamista seu­rataan reaali­aikaises­ti, tehtävät myös kui­tataan ja kiin­teistöpääl­liköt ja isän­nöit­si­jät seu­raa­vat että kaik­ki tehtävät tule­vat tehtyä, jos huolto­ja ei tehdä niin tek­i­jä vai­h­tuu aika nopeasti. Mis­täköhän arkkite­hdeille ja raken­nesu­un­nit­telijoille sekä etenkin raken­nut­ta­jille saataisi­in saman­lainen valvon­ta­jär­jestelmä sanktioineen.

    Vastaa