Kaupunkirakentamisen aika (18) Viherkerroin

29.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Kun rakennetaan tiivistä kaupunkia, pitää olla entistä tarkempi sen kanssa, että julkiset tilat ja sisäpihat ovat vihreitä ja viihtyisiä. Valitettavasti näin ei nykyään ole. Tonttien kanssa ongelmana on kannustimet. Vehreyteen panostaminen nostaa kaikkien tonttien arvoa, mutta kustannukset tulevat sille yhtiölle, joka vihreyteen panostaa.

Olemme tällä kaudella kannattaneet viherkertoimen käyttöönottoa kaavoituksessa ja saimme sen osaksi Helsingin viherstrategiaa.

Viherkerroin on tapa vaatia vihreyttä ja kasvillisuutta asemakaavassa. Tontin viherkerroin lasketaan pihalla, seinillä ja katolla olevan kasvillisuuden pinta-alan suhde koko tontin pinta-alaan. Eri kasveja painotetaan niin, että vaikkapa puusta saa eri kertoimen kuin nurmikosta.

Näin viherkertoimella voidaan säännellä sitä, kuinka paljon vehreää pitää tontille rakentaa, mutta samalla jätetään täsmällinen toteutus rakennuttajalle. Näin yritykset voivat tehdä kehitystyötä sen eteen, että saadaan aina parempia ja vehreämpiä koteja.

Tiiviisti rakennetussa kaupungissa viherkertoimen käytön tulee olla lähtökohta. Näin yhdistetään urbaani, tiivis ja vehreä samaan paikkaan.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (18) Viherkerroin”

  1. KariS kirjoitti 29.3.2017 kello 15:55

    “Tontin viherkerroin lasketaan pihalla, seinillä ja katolla olevan kasvillisuuden pinta-alan suhde koko tontin pinta-alaan”

    On varmastikin ymmärretty laittaa viherkatoille negatiivinen kerroin? Niiden myötä kun syntyy seuraava suuri kosteusvaurio- ja homeongelma rakennuksiimme. Suomen olosuhteissa veden varastoiminen katolle (sitähän viherkatto käytännössä on) tulee johtamaan merkittäviin vaurioihin rakenteiden pettäessä jäätyvän sulavan jäätyvän sulavan veden vaikutuksesta. Jokainen ymmärtänee esim veden eri olomuotojen lämpölaajemiskertoimet ja sen vaikutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2017 kello 16:39

    Tuota KariS:n mainitsemaa ongelmaa viherkatoissa ei tunnusteta olevan. Minäkin oletin niin olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. JTS kirjoitti 29.3.2017 kello 17:13

    Kun sademäärät ovat kasvamassa se tarkoittaa, että lumisena talvina on todella paljon lunta. Silloin tarvitaan talvella tilaa, johon sitä voidaan kasata. Ehkä jotkin pyörille varatut paikat auttavat tässä.

    Vesisadetta varten tarvitaan myös nurmikkoa ja puistoja, joihin vesi voi imeytyä. Asvaltilla päällystetty alueet aiheuttavat kaupunkitulvia, jos suunnittelu on huonoa. Lisäksi ongelma ovat sadevesiviemäröinnit, jotka ovat alimitoitettuja. Noiden saneeraaminen on kallista.

    Viherkatoista ei vielä ole huonoja kokemuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. KariS kirjoitti 29.3.2017 kello 17:35

    Osmo Soininvaara:
    Tuota KariS:n mainitsemaa ongelmaa viherkatoissa ei tunnusteta olevan. Minäkin oletin niin olevan.

    Aivan oikein, ei tunnusteta. Vaikka tunnistetaan.

    On aivan varma, etteivät katot tule kestämään kuin 15 vuotta. Siis juuri urakoitsijoiden takuujan yli. Sellaista materiaaliyhdistelmää ei vielä ole löydetty, joka kestää tarpeeksi monta jäätymis-sulamis kertaa. Etelä-Suomessa niitä tulee entistä usemmmin kun yhtenäiset pakkasjaksot väenevät ja tilalla on näitä tammi-helmikuussakin reilusti plussalle yltäviä kelejä.

    Kaavoittajalta on todella edesvastuutonta jopa rikollista vaatia asukkaille tulevaisuudessa syntyviä terveysongelmia tuollaisten rakenteiden muodossa.

    Jätkäsaaressa on vaadittu kaavassa rakentamaan katolle muun rakennuksen ulkoseinälinjasta poikkeavia kontteja. Kirjoitin jo kaavasta keskusteltaessa täällä, kuika siinä(kin) tehdään satavarmaa vuotokohtaa. Tässä uutinen lopputuloksesta.

    http://yle.fi/uutiset/3-9535312

    Ihmeellisintä on se, että noille ongelmille on Suomessa kehitetty ratkaisu jo satoja vuosia sitten

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. arkkitehti kirjoitti 29.3.2017 kello 17:57

    Viherkatto on paljon vedenpitävyydeltään paljon turvallisempi kuin normaali katto; viherkatossa on niin paljon vettä läpäisevää rakennetta pinnalla, että idiootti käyttäjä ei pääse rikkomaan vedeneristettä riehuessaan talikon kanssa katolla “pudottamassa lunta”.

    Lisäksi viherkattourakoitsijat ainakin toistaiseksi ovat laatutietoisempia ja tarkempia toteutuksesta kuin “tavanomaiseen” laatuun (=sutta ja sekundaa) tyytyvät urakoitsijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. peksu kirjoitti 29.3.2017 kello 21:19

    arkkitehti:
    Viherkatto on paljon vedenpitävyydeltään paljon turvallisempi kuin normaali katto; viherkatossa on niin paljon vettä läpäisevää rakennetta pinnalla, että idiootti käyttäjä ei pääse rikkomaan vedeneristettä riehuessaan talikon kanssa katolla “pudottamassa lunta”.

    Lisäksi viherkattourakoitsijat ainakin toistaiseksi ovat laatutietoisempia ja tarkempia toteutuksesta kuin “tavanomaiseen” laatuun (=sutta ja sekundaa) tyytyvät urakoitsijat.

    Uusissa viherkatto/-kansirakenteissa on vuotoja moninkertaisesti verrattuna muihin kattoratkaisuihin, lähes kaikki viherkatot/-kannet vuotavat 10-vuoden ikään mennessä. Lisäksi vuotojen paikallistaminen ja korjaaminen on moninkertaisesti hankalampaa ja monisataakertaisesti kalliimpaa kuin muissa katoissa. Viherkattojen peruskorjaus on myös moninkertaisesti kalliimpaa ja tulee keskimäärin eteen aikaisemmin kuin muissa katoissa, syynä yleensä luokaton arkkitehti- ja rakennesuunnittelu, etenkin liikuntasuamojen ja liittymien osalta. Ja tämä kirjoitan satojen vuotavien kattojen tutkimisen ja korjattamisen kokemuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 30.3.2017 kello 9:53

    Turvekatto on vanha suomalainen keksintö. Kaikenlaiset tasakatot ja kattoterassit ovat ongelmallisia, oli viherkattoa tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. spottu kirjoitti 30.3.2017 kello 10:07

    arkkitehti: ..viherkatossa on niin paljon vettä läpäisevää rakennetta pinnalla, että idiootti käyttäjä ei pääse rikkomaan vedeneristettä riehuessaan talikon kanssa katolla “pudottamassa lunta”

    Idiootti käyttäjä ei talikon kanssa saa edes kiveä halki, toisin kuin jäätyessään laajentuva vesi. Ajatus siitä että katolla lilluva sadevesi pysyisi talon elinkaaren ajan vesieristeen oikealla puolella on todellisuudelle vieras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville kirjoitti 30.3.2017 kello 11:29

    spottu: Ajatus siitä että katolla lilluva sadevesi pysyisi talon elinkaaren ajan vesieristeen oikealla puolella on todellisuudelle vieras.

    Oikein toimivassa viherkatossa vesi imeytyy kasvillisuuteen ja kasvualustaan ja ylimääräinen vesi poistuu salaojaputken kautta: vettä ei lillu katolla. Sen sijaan esim. vanhoilla huopapintaisilla tasakatoilla näkee lammikoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. spottu kirjoitti 30.3.2017 kello 11:55

    Ville: Oikein toimivassa viherkatossa vesi imeytyy kasvillisuuteen ja kasvualustaan ja ylimääräinen vesi poistuu salaojaputken kautta: vettä ei lillu katolla.

    Yleisesti: jos valmiit rakenteet toimisivat oikein (so. kuten suunnittelija on olettanut), rakentamisessa ei olisi laatuongelmaa. Rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren aikaisen huollon epätäydellisyys ja todellisuuden poikkeaminen suunnittelun pohjalla olleista malleista on realiteetti jonka huomiotta jättäminen on huonosti harkittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Yl kirjoitti 30.3.2017 kello 13:01

    KariS: Jätkäsaaressa on vaadittu kaavassa rakentamaan katolle muun rakennuksen ulkoseinälinjasta poikkeavia kontteja. Kirjoitin jo kaavasta keskusteltaessa täällä, kuika siinä(kin) tehdään satavarmaa vuotokohtaa. Tässä uutinen lopputuloksesta.

    Tosin juuri tuon nimenomaisen talon katolla ei ole sellaista konttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. arkkitehti kirjoitti 30.3.2017 kello 16:45

    spottu: Yleisesti: jos valmiit rakenteet toimisivat oikein (so. kuten suunnittelija on olettanut), rakentamisessa ei olisi laatuongelmaa. Rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren aikaisen huollon epätäydellisyys ja todellisuuden poikkeaminen suunnittelun pohjalla olleista malleista on realiteetti jonka huomiotta jättäminen on huonosti harkittua.

    Jostain syystä rakennusten kohdalla huollon laiminlyönti nähdään oikeudeksi, jonka jälkeen on OK syyttää suunnittelijaa kun homma hajoaa. Kiinteistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tuttu katsastusmalli: jos huolto on laiminlyöty, katsastaja ottaa käyttöoikeuden pois.

    Käytännössä kaikki kiinteistöjen ongelmat johtuvat väärinkäytöstä. Oikein tehty ja huollettu huopakatto ei vuoda, jos sitä ei ihminen käy rikkomassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. KariS kirjoitti 31.3.2017 kello 10:28

    arkkitehti: Jostain syystä rakennusten kohdalla huollon laiminlyönti nähdään oikeudeksi, jonka jälkeen on OK syyttää suunnittelijaa kun homma hajoaa. Kiinteistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tuttu katsastusmalli: jos huolto on laiminlyöty, katsastaja ottaa käyttöoikeuden pois.

    Käytännössä kaikki kiinteistöjen ongelmat johtuvat väärinkäytöstä. Oikein tehty ja huollettu huopakatto ei vuoda, jos sitä ei ihminen käy rikkomassa.

    Oikein tehty ei ole sama kuin määräysten mukaan tehty, ja se on tässä se probleema.

    Meillä kaiken mahdollisen viisauden omaavat poliitikot (siis omasta mielestään) haluavat säännellä kaikkea maan ja taivaan välillä, viisaudessaan he ovat laatineet huikean määrän sääntelyä ja määräyksiä, joista on tullut minimistandardi jota rakentamisessa noudatetaan. Grynderi ei tee oikein rakennettua pitkäikäistä kattoa, koska määräykset antavat mahdolisuuden rakentaa heikompi. Arkkitehdit puolestaan eivät ymmärrä rakennusfysiikasta yhtään mitään, joten suunnittelevat määräyksien minimiä.

    Kaavoittaja voi määrätä rakentamaan esim takuuvarman homeongelman aiheuttajan, siis viherkaton, ja kun kaava määrää niin grynderi tekee. Samalla grynderi saa muutaman kattoasunnon myyntiesitteensä “omalla viherpihalla, siis maksatettua kalliimman kattorakenteen tyhmillä asunnonostajilla joille riski kosteusvauriosta ei tule viherhömpän täyttämään mieleen. Grynderi osaa tehdä katon kestämään 15 vuotta, jolloin se on vastuista vapaa. Kaavoittajan rikollisen toiminnan maksumies on lopulta se onneton asukas joka kärsii kosteusvaurion kodissan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. spottu kirjoitti 31.3.2017 kello 10:32

    arkkitehti: Jostain syystä rakennusten kohdalla huollon laiminlyönti nähdään oikeudeksi, jonka jälkeen on OK syyttää suunnittelijaa kun homma hajoaa. Kiinteistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tuttu katsastusmalli: jos huolto on laiminlyöty, katsastaja ottaa käyttöoikeuden pois.

    Itse pidän enemmän ajatuksesta että arkkitehtuuri on ihmistä varten kuin että ihmiset ovat arkkitehtuuria varten. Pätee myös teknologiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. peksu kirjoitti 31.3.2017 kello 20:29

    arkkitehti: Jostain syystä rakennusten kohdalla huollon laiminlyönti nähdään oikeudeksi, jonka jälkeen on OK syyttää suunnittelijaa kun homma hajoaa. Kiinteistöhuoltoon pitäisikin ottaa autoista tuttu katsastusmalli: jos huolto on laiminlyöty, katsastaja ottaa käyttöoikeuden pois.

    Käytännössä kaikki kiinteistöjen ongelmat johtuvat väärinkäytöstä. Oikein tehty ja huollettu huopakatto ei vuoda, jos sitä ei ihminen käy rikkomassa.

    Höpö höpö höpö

    Oikein suunniteltu ja rakennettu (kumi-)bitumikermikatto ei tosiaan vuoda, mutta kun niitä ei suunnitella oikein. Etenkin terassirakenteissa toistuvat säännöllisesti samat suunnitteluvirheet vuosikymmenestä ja vuodesta toiseen, riippumatta mitä RIL- tai muissa ohjeissa määritellään. Myös normaaleissa loivissa katoissa on käsittämätän määrä luokatonta suunnittelua. Ymmärrän että arkkitehdeiltä ei voi olettaa minkäänlaista tietoa rakennusfysiikasta, mutta ilmeisesti myös tietämys ilmansuunnista ja etenkin rannikon tuulisuudesta puuttuu kokonaan, ulkonäön takia piirretään käsittämättömiä ratkaisuja jotka sitten ovat rannikon sääolosuhteissa täysin toimimattomia. Suurelta osin syyllinen on myös rakennusvalvonta, joka ei vaadi detaljien riittävää rakennesuunnittelua, hyväksytään typerät yleiskommentit suunnitelmissa, leimatuissa RAK-suunnitelmissa näkee jopa tekstejä “tarvittaessa” tai “riittävästi”, kas kun ei lue “jos huvittaa” tai “niin vähän kuin uskaltaa”.

    Huollon laiminlyönneistä johtuvia ongelmia katoissa on arviolta vain muutamia prosentteja (alle 10 vuotta vanhat katot), eihän huolto voi olla syynä kun monesti katot ja etenkin terassit ovat vuotaneet uusissa kohteissa jopa useita kertoja ennen kohteen luovutusta.

    Kiinteistöhuolloilla on nykyään huolto-ohjelmat (grynderin laatiman huoltokirjan mukaan) ja niiden toteuttamista seurataan reaaliaikaisesti, tehtävät myös kuitataan ja kiinteistöpäälliköt ja isännöitsijät seuraavat että kaikki tehtävät tulevat tehtyä, jos huoltoja ei tehdä niin tekijä vaihtuu aika nopeasti. Mistäköhän arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille sekä etenkin rakennuttajille saataisiin samanlainen valvontajärjestelmä sanktioineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus