Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin”

1. Eiköhän tuo Ara­bia-Touko­la-Kalasa­ta­ma kerää vielä melkois­es­ti lap­siper­heitä, kun sinne syn­tyy kaupun­gin suurin yht­enäi­nen hoidet­tu puis­to aina Viik­istä Redille ja toisel­la puolen sit­ten Mustikka­maa-Kivi­nok­ka. Voisi kuvitel­la rakkau­den hööki­vaunu­jen täyt­tävän tuon alueen. 

   Koulu Ara­bi­as­sa taitaa olla jo home­essa ja koh­ta on tilas­ta pulaa niin koulus­sa kuin päiväkodeis­sa. Mut­ta kokoomus halu­aa mielu­um­min lait­taa rahat ulos veronkeven­nyk­senä kuin investoi­da rak­en­tamiseen ja koulu­tuk­seen. Sit­ten taas lainataan ja mak­se­taan korko­ja päälle, kun ihmiset lop­ul­ta kiukus­tu­vat tarpeek­si home­esta ja lap­sien kul­jet­telus­ta toiselle puolelle kaupunkia. Olisi joskus haus­ka kuul­la päivys­täviltä ekon­o­mis­teil­ta ja talous­lib­er­aaleil­ta mik­si tämä on järkevää julkisen talouden hoitoa.

   Vastaa

2. Tot­takai voimakas rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupungis­sa näkyy myös tlas­tois­sa. Jos kuitenkin kat­so­taan tietokeskuk­sen tilas­to­ja esimerkik­si 2012 — 2016 on las­ten määrä lisään­tynyt suun­nilleen saman lukumääräis­es­ti ver­ran kan­takaupungis­sa ja lähiöissä. 

   Sit­ten yhteen kovin kestämät­tömään argu­ment­ti­in. Tosielämässä las­ten har­ras­tuk­set ovat kovasti muual­la kuin ratikkare­it­tien var­rel­la. Esimerkik­si poikien har­ras­tuk­sista suosi­tu­in jalka­pal­lo on todel­la niin suosit­tua että har­joi­tu­s­paikat ovat siel­lä sun tääl­lä. En tiedä itse ketään joka pystyy hoita­maan tämän logis­ti­ikan pelkästään julk­isil­la. Poikani joukkueessa kan­takaupungis­sa asu­vat kulke­vat kimp­pakyy­deil­lä tai (huh huh) — oma­l­la autolla. 

   Mut­ta toki jos har­ras­taa jotakin jota voi tehdä Annan­talol­la niin sitten.

   Vastaa

3. Kun asun­tokun­nis­sa on lap­siper­heet mukana, noi­ta pros­ent­tiluku­ja ver­taa­mal­la ei suo­raan näe, mikä on suh­teelli­nen ero kum­mankin joukon lukumääräisessä muu­tok­ses­sa (lap­siper­hei­den suh­teelli­nen osu­us lähtöti­lanteessa pitäisi tietää).

   Vastaa

4. Ei ole kiva olla näil­lä alueil­la päiväkodin johta­jana, sil­lä tästä ei kaupun­gin tietokeskus osan­nut varoit­taa lainkaan. 

   Päiväko­tien tilanne on paikoin ollut käsit­tääk­seni kireä jo pitkään. Päiväkoti­tilo­ja esim. eteläiseen kan­takaupunki­in on etsit­ty mut­ta niitä on mah­do­ton lisätä, kos­ka määräyk­set täyt­täviä tilo­ja ei ole. Jätkäsaa­reen niitä on mah­dol­lista rak­en­taa, mut­ta kukas sinne halu­aa kouka­ta aamuisin ja iltapäivisin. Eteläisen kan­takaupun­gin asukkai­ta joutuu kohtu­ut­tomi­in tilanteisi­in, kun kauem­paa tule­vat tuo­vat lapsen­sa ydinkeskus­taan työ­paikan lähelle, ja keskus­ta-asukkai­ta pakote­taan sik­si viemään lapsen­sa kauas pohjoiseen. Motkot­taisin enem­män päiväkoti­tilo­ja koske­vista tiukoista määräyk­sistä ja lib­er­aaleista päiväkoti­in ottoalueista kuin Tietokeskuk­sen ennusteista.

   Vastaa

5. Lap­siper­hei­den arki on kaupungis­sa helpompaa. 

   Vas­ta sit­ten, kun lapset ovat tarpeek­si iso­ja liikkuak­seen kaupungilla omin päin. Sitä ennen kaupunki­a­sum­i­nen on han­kalaa, kun lap­sia ei voi noin vain päästää pihalle leikkimään.

   Tämä kos­kee kaikkia asuin­tyyppe­jä, jois­sa on liiken­net­tä, hel­posti siis myös lähiöi­den rivitaloja.

   Vastaa

   1. Umpiko­rt­telis­sa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

      Vastaa

6. Helsin­ki hoi älä jätä:
   Tot­takai voimakas rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupungis­sa näkyy myös tlastoissa. 

   Mikä ihmeen voimakas rak­en­t­a­mi­nen kantakaupungissa?

   Helsin­ki hoi älä jätä: Jos kuitenkin kat­so­taan tietokeskuk­sen tilas­to­ja esimerkik­si 2012 – 2016 on las­ten määrä lisään­tynyt suun­nilleen saman lukumääräis­es­ti ver­ran kan­takaupungis­sa ja lähiöissä. 

   Niin on lukumääräis­es­ti. Ja vas­taavasti suh­teelli­nen lisäys kan­takaupungis­sa on tuos­sa ajas­sa ollut noin 30 %, lähiöis­sä 10 %.

   Helsin­ki hoi älä jätä: Sit­ten yhteen kovin kestämät­tömään argu­ment­ti­in. Tosielämässä las­ten har­ras­tuk­set ovat kovasti muual­la kuin ratikkare­it­tien var­rel­la. Esimerkik­si poikien har­ras­tuk­sista suosi­tu­in jalka­pal­lo on todel­la niin suosit­tua että har­joi­tu­s­paikat ovat siel­lä sun tääl­lä. En tiedä itse ketään joka pystyy hoita­maan tämän logis­ti­ikan pelkästään julk­isil­la. Poikani joukkueessa kan­takaupungis­sa asu­vat kulke­vat kimp­pakyy­deil­lä tai (huh huh) – oma­l­la autolla. 

   Riip­puu tosi­aan har­ras­tuk­ses­ta. Eikä siinäkään kai mitään väärää ole, jos har­ras­tus­matkoil­la joutuu välil­lä käyt­tämään autoa. Kan­takaupungis­sa auton tarve on joka tapauk­ses­sa olen­nais­es­ti pienem­pi kuin lähiöissä.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara: Umpiko­rt­telis­sa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

   Joo, ja toiv­ot­tavasti kan­takaupunki­in jäävä nyt van­hem­mik­si ryhtynyt ja ryhtyvä nuorem­pi polvi saa tehtyä näille taloy­htiöko­htaisil­la aidoil­la ja muuri­rak­en­teil­la käyt­tökelvot­toman pieniksi pilko­tu­ille kort­telien sisäpi­hoille jotain. 

   Aika ankeal­ta näyt­tää kun jokainen taloy­htiö mikro-opti­moi omaa plänt­tiään sen sijaan että kort­telin sis­us saataisi­in suun­nitel­tua kokonaisuutena.

   Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara:
   Umpiko­rt­telis­sa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

   Jos siel­lä ei ole parkkipaikkoja.

   Vastaa

9. Sylt­ty:
   Vas­ta sit­ten, kun lapset ovat tarpeek­si iso­ja liikkuak­seen kaupungilla omin päin. Sitä ennen kaupunki­a­sum­i­nen on han­kalaa, kun lap­sia ei voi noin vain päästää pihalle leikkimään. 

   Osmo
   Kort­telei­den pihat on varat­ta­va pikku­lap­sille ja puis­tot on suun­nitelta­va heitä ajatellen. Aivan keskus­tas­sakin pitää olla lap­sille sopivia puis­to­ja ajatellen vaik­ka van­hempi­en kaupassakäyntiä. 

   Osmo Soin­in­vaara:
   Umpiko­rt­telis­sa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään. 

   Miten kort­telei­den pihat saadaan varat­tua lap­sille? Kaavoituk­sel­lako? Entä tehtyä riit­tävän viihty­isik­si? Raken­nus­lu­van myön­tämisen ehton­ako? Kos­ka asun­to­jen kysyn­tä on kovaa, niin mil­lainen piha vaan menee raken­nut­ta­jil­ta kau­pak­si. Jos taloy­htiöön tehdään etupäässä yksiöitä ja kak­sioi­ta, niin piha on sen mukainen…

   Asun super­ti­ivi­is­sä umpiko­rt­telis­sa, jol­laisia Osmo hil­jait­taises­sa postauk­ses­sa (14) peräänku­u­lut­ti. Sisäpi­hat on raken­net­tu las­ten leikkipaikoik­si. Yhtä pieniä piho­ja olen näh­nyt muual­lakin Kaisaniemessä, Krunikas­sa ja Kata­janokalla. Vaan en ole näh­nyt las­ten niis­sä viihtyvän. Kun ympäril­lä kohoaa mon­ta ker­rosta joka suun­taan, niin aurinkon­va­l­okin on vähissä.

   Mielel­läni tutus­tu­isin vas­taes­imerkkei­hin, eli miten super­ti­ivis mut­ta lap­siys­tävälli­nen umpiko­rt­telirak­en­t­a­mi­nen on saatu yhdis­tet­tyä. Sitä odotel­lessa myötäilen Sylt­tyä ja spot­tua, että asum­i­nen on paikoitellen han­kalaa. Ja tästä ongel­mas­ta johtuen, puis­tot, leikkipuis­tot sekä leikkipaikat ovat tärkeitä. Kumpa pien­impi­en lap­sien tarpeista joku huole­htisi vielä kun­nal­lis­vaalien jäl­keenkin, vaikka­pa joku kata­janokkalais­poli­itikko. Kauan sit­ten raken­ne­tu­il­la alueil­la Päärautatiease­mal­ta itään ja Pitkän­sil­lan eteläpuolel­la on pikku­lap­sil­la aav­is­tuk­sen ankeat olta­vat, jos ver­taa Hakaniemen, Kampin, Töölön, Ruo­ho­lah­den jne. uusi­in ja mod­ernisoi­tu­i­hin leikkipuis­toi­hin ja ‑paikkoi­hin. Paran­nuk­sia saa mankua vuosikaupalla.

   Vastaa

   1. Hitas-Kata­janokalla on erit­täin hyvät ja lap­sille sopi­vat kort­telip­i­hat. Ase­makaa­va kieltää aito­jen rak­en­tamisen tont­tien rajoille.

      Vastaa

10. Helsin­ki hoi älä jätä:
    Tosielämässä las­ten har­ras­tuk­set ovat kovasti muual­la kuin ratikkare­it­tien var­rel­la. Esimerkik­si poikien har­ras­tuk­sista suosi­tu­in jalka­pal­lo on todel­la niin suosit­tua että har­joi­tu­s­paikat ovat siel­lä sun täällä. 

    Kyse on puh­taasti asen­teesta. Todel­lisu­udessa kaupun­ki on jär­jestänyt julkisen liiken­teen palve­lut siten, että jokaikiselle har­ras­tu­s­paikalle pääsee julk­isil­la. Jos lap­si jak­saa ja ehtii juos­ta tun­nin pal­lon perässä, ei pysäkille kulkem­i­nen voi olla ongel­ma. Sama pätee van­hempi­in, jot­ka täyt­tävät liikun­ta­paikko­jen parkkipaikat katu­maas­tureil­laan, vaik­ka bus­sipysäk­ki olisi hallin oven edessä. Oikeasti liikun­ta­paikko­jen läheltä tulisi kaik­ki parkkipaikat pois­taa 500m säteellä.

    Lap­sien kannal­ta suurin todel­li­nen uhka kaupungeis­sa asumises­sa on huono ilman­laatu. Jon­ka aiheut­taa autoli­ikenne. Esimerkik­si Helsingis­sä 200 ihmistä kuolee vuodessa huonon ilman­laadun vuok­si. Tätä ei ole vaikea päätel­lä varsinkaan näin kevääl­lä, kun katukuilut ovat har­maana katupölystä, jota nastarenkail­la hio­taan sulien katu­jen pin­noista. Koko kaupun­ki on yhtä suur­ta kivi­hiomoa, jos­sa hen­gi­tys­suo­jaimen käyt­tö pitäisi oikeasti määrätä pakolliseksi.

    Vastaa

11. Tapani K: Päiväko­tien tilanne on paikoin ollut käsit­tääk­seni kireä jo pitkään. Päiväkoti­tilo­ja esim. eteläiseen kan­takaupunki­in on etsit­ty mut­ta niitä on mah­do­ton lisätä, kos­ka määräyk­set täyt­täviä tilo­ja ei ole.

    Ja vielä; ide­ol­o­gi­sista syistä ei halu­ta yksi­ty­isiä päiväkote­ja Helsinki­in. Muual­la maas­sa oste­taan päiväkoti­palvelui­ta halvem­mal­la yksi­ty­isiltä mitä kun­tien itse jär­jestämä päivähoito on. Helsin­gin viher­vasem­mis­tolle verora­ho­jen säästämi­nen ei tietysti käy.

    Vastaa

    1. Vihreil­lä ei ole henkisiä ongelmia yksi­ty­is­ten päiväko­tien kanssa. Vasem­mis­toli­itol­la on.

       Vastaa

12. Jaaa: Mikä ihmeen voimakas rak­en­t­a­mi­nen kantakaupungissa?

    Avuste­taan tässä hiukan Helsin­gin tuot­ta­mal­la mate­ri­aalil­la: “Jätkäsaaresta raken­netaan vuosi­na 2009–2025 uusi merelli­nen kan­takaupun­gin osa.”

    Niin on lukumääräis­es­ti. Ja vas­taavasti suh­teelli­nen lisäys kan­takaupungis­sa on tuos­sa ajas­sa ollut noin 30 %, lähiöis­sä 10 %.

    Pros­ent­ti on tosi­aan jän­nä otus. Merkit­tävää on lop­ul­ta kuitenkin henkilömäärät eivät prosentit. 

    Riip­puu tosi­aan har­ras­tuk­ses­ta. Eikä siinäkään kai mitään väärää ole, jos har­ras­tus­matkoil­la joutuu välil­lä käyt­tämään autoa. Kan­takaupungis­sa auton tarve on joka tapauk­ses­sa olen­nais­es­ti pienem­pi kuin lähiöissä.

    Osmon väite oli että “Lap­sia ei esimerkik­si tarvitse kul­jet­taa har­ras­tuk­si­in, kos­ka he voivat liikkua tur­val­lis­es­ti itse ratikalla.” Itse sekä kan­takaupungis­sa että sen tun­tu­mas­sa asuneena voin tode­ta että ei pidä paikkaansa tai sit­ten las­ten har­ras­tuk­set pitää val­i­taa HSL:n aikataulu­jen perus­teel­la sen sijaan että kysytään mitä lap­si halu­aa. Siinä tapauk­ses­sa kan­takaupungis­sa asum­i­nen rajoit­taa har­ras­tuk­sia joskin liikun­ta­paikko­jen osalta olen muutenkin sitä mieltä.

    Vastaa

    1. Tuos­sa aineis­tossa tämä oli normeer­at­tu iin, että taulukos­sa oli sekä kaikkien koti­talouk­sien määrän lisään­tymi­nen että lap­siper­hei­den määrä lisään­tymi­nen. Nois­sa kaupungi­nosis­sa ei ollut Jätkäsaar­ta eikä Kalasa­ta­maa mukana

       Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa aineis­tossa tämä oli normeer­at­tui­in, että taulukos­sa oli sekä kaikkien koti­talouk­sien määrän lisään­tymi­nen että lap­siper­hei­den määrä lisään­tymi­nen. Nois­sa kaupungi­nosis­sa ei ollut Jätkäsaar­ta eikä Kalasa­ta­maa mukana

    Joo, ain­oa järkevä aineis­to jon­ka pikaises­ti löysin oli jaol­la “kan­takaupun­ki” vs “muut kaupungi­nosat” joten detaljieroa voi olla.

    Vastaa

14. Koti-isä: Kyse on puh­taasti asen­teesta. Todel­lisu­udessa kaupun­ki on jär­jestänyt julkisen liiken­teen palve­lut siten, että jokaikiselle har­ras­tu­s­paikalle pääsee julk­isil­la. Jos lap­si jak­saa ja ehtii juos­ta tun­nin pal­lon perässä, ei pysäkille kulkem­i­nen voi olla ongel­ma. Sama pätee van­hempi­in, jot­ka täyt­tävät liikun­ta­paikko­jen parkkipaikat katu­maas­tureil­laan, vaik­ka bus­sipysäk­ki olisi hallin oven edessä. Oikeasti liikun­ta­paikko­jen läheltä tulisi kaik­ki parkkipaikat pois­taa 500m säteellä.

    Lap­sien kannal­ta suurin todel­li­nen uhka kaupungeis­sa asumises­sa on huono ilman­laatu. Jon­ka aiheut­taa autoli­ikenne. Esimerkik­si Helsingis­sä 200 ihmistä kuolee vuodessa huonon ilman­laadun vuok­si. Tätä ei ole vaikea päätel­lä varsinkaan näin kevääl­lä, kun katukuilut ovat har­maana katupölystä, jota nastarenkail­la hio­taan sulien katu­jen pin­noista. Koko kaupun­ki on yhtä suur­ta kivi­hiomoa, jos­sa hen­gi­tys­suo­jaimen käyt­tö pitäisi oikeasti määrätä pakolliseksi.

    Min­ulle sopii parkkipaikko­jen pois­t­a­mi­nen liikun­ta­paikko­jen läheltä jos miele­si sil­lä muut­tuu valoisaksi. 

    Tosielämässä esimerkik­si Vuosaares­ta Kar­tanon ken­tältä kestää illal­la julk­isil­la läh­es 2 tun­tia Töölön huiteille. Oma­lle lapselle se on liikaa kos­ka klo 23 koti­in­tu­lo ohit­taa type­r­yy­dessään oman auton käytön. 

    Katupö­ly on todel­la ongel­ma mut­ta se on sitä ilman yksi­ty­isauto­jakin. Iso osa pölystä on hiekoi­tushiekkaa jota nykyaikainen henkilöau­to ei kaipaa ollenkaan. Sen kohde on bus­sit ja kevyt liikenne. Joka kevät saa myös ihme­tel­lä pölyn­pois­ton hitaut­ta mut­ta ehkä siihen löy­tyy seli­tys raken­nusvi­ras­ton excel-miehiltä.

    Vastaa

15. Tapani K: Mielel­läni tutus­tu­isin vas­taes­imerkkei­hin, eli miten super­ti­ivis mut­ta lap­siys­tävälli­nen umpiko­rt­telirak­en­t­a­mi­nen on saatu yhdistettyä.

    Jos ja kun raken­netaan lap­siper­heym­päristöä, pitää rak­en­taa jotain muu­ta kuin super­ti­ivistä. Helsingis­sä esiku­via kan­nat­taa etsiä 1920-luvun (uus-)klassismista, ainakin minus­ta sil­loin kort­telip­i­ha- ajat­telu oli parhaim­mil­laan. Lars Sock suun­nit­teli Töölöön, Armas Lind­gren Vallilaan. Palveluista joutuu sil­loin vähän tin­kimään, mut­ta eivät ne Vallilas­sakaan ihan surkei­ta ole.

    Opti­miko­rkeus lie­nee jotain neljä ker­rosta + kivi­jal­ka, liian korkeal­la rak­en­tamisel­la pihal­ta lop­puu todel­lakin auringonva­lo ja viihty­isyys häviää.

    Vastaa

16. Ei ole kiva olla näil­lä alueil­la päiväkodin johta­jana, sil­lä tästä ei kaupun­gin tietokeskus osan­nut varoit­taa lainkaan.

    Olen lukenut väitet­tävän, että tuo olisi ihan kaupun­gin tietoista bud­je­toin­tipoli­ti­ikkaa. Pysytään parem­min raameis­sa kun “usko­taan” sitkeästi, että uute­na vuote­na tapah­tuu, jotain mitä ei näkynyt edel­lisenä tai sitä edeltävänä. 

    Kun itse asuu aluel­la, jos­sa päiväkoti­paikko­jen vähyys on ollut kestoai­hei­ta ainakin siitä saak­ka kun itse syn­ny­tys­sairaalaan tur­vais­tu­imen kanssa meni ja pois­tui, ja koulu­tilo­jen pula on aiheena saman lapsen ollessa alalu­okil­la, niin ei tämän ongel­man olisi pitänyt tul­la mitenkään yllä­tyk­senä kenellekään.

    Vastaa

17. Helsin­ki hoi älä jätä:
    Tosielämässä esimerkik­si Vuosaares­ta Kar­tanon ken­tältä kestää illal­la julk­isil­la läh­es 2 tun­tia Töölön huiteille. Oma­lle lapselle se on liikaa kos­ka klo 23 koti­in­tu­lo ohit­taa type­r­yy­dessään oman auton käytön. 

    Tosielämässä: Reit­tiopas: Itäreimar­in­tie — Töölö, mat­ka-aika iltay­hdek­sän jäl­keen lähdet­täessä noin 50 min. Google maps: sama väli autol­la vajaa 30 min. Ero mat­ka-ajas­sa 20 min. Sil­lä erol­la että a) met­rossa kän­nykän tui­jot­ta­mi­nen on helpom­paa ja b) julk­isil­la kul­jet­taes­sa reipas käve­ly reitin molem­mis­sa päis­sä tekee hyvää nuorelle harrastajalle.

    Vastaa

18. Helsin­ki hoi älä jätä: Joka kevät saa myös ihme­tel­lä pölyn­pois­ton hitaut­ta mut­ta ehkä siihen löy­tyy seli­tys raken­nusvi­ras­ton excel-miehiltä.

    Tänä keväänä sepelit on itse asi­as­sa pois­tet­tu yllät­tävän nopeasti Helsingistä. Tajusin sen, kun kävelin tänään Espoos­sa, jos­sa kadut oli­vat vieläkin sentin pak­su­isen sepe­lik­er­roksen peitossa.

    Toki parem­pi olisi, jos koko scheis­sen kylvämi­nen voitaisi­in lopettaa.

    Vastaa

19. Helsin­ki hoi älä jätä: Avuste­taan tässä hiukan­Helsin­gin tuot­ta­mal­la mate­ri­aalil­la: “Jätkäsaaresta raken­netaan vuosi­na 2009–2025 uusi merelli­nen kan­takaupun­gin osa.” 

    ..jonne on 7 vuo­den aikana valmis­tunut noin 3000 asun­toa. Mis­sä se voimakas rak­en­t­a­mi­nen siis oli?

    Helsin­ki hoi älä jätä:
    Pros­ent­ti on tosi­aan jän­nä otus. Merkit­tävää on lop­ul­ta kuitenkin henkilömäärät eivät prosentit. 

    Kyl­lä noista tilas­toista näkee ihan selvästi, että lap­siper­hei­den osu­us kan­takaupun­gin asun­tokun­nista on kas­vanut, ja siitähän Osmo tässä blogikir­joituk­ses­sa kai puhuu.

    Helsin­ki hoi älä jätä:Osmon väite oli että “Lap­sia ei esimerkik­si tarvitse kul­jet­taa har­ras­tuk­si­in, kos­ka he voivat liikkua tur­val­lis­es­ti itse ratikalla.” Itse sekä kan­takaupungis­sa että sen tun­tu­mas­sa asuneena voin tode­ta että ei pidä paikkaansa tai sit­ten las­ten har­ras­tuk­set pitää val­i­taa HSL:n aikataulu­jen perus­teel­la sen sijaan että kysytään mitä lap­si halu­aa. Siinä tapauk­ses­sa kan­takaupungis­sa asum­i­nen rajoit­taa har­ras­tuk­sia joskin liikun­ta­paikko­jen osalta olen muutenkin sitä mieltä. 

    Juu. Sit­ten on sel­l­aisi­akin har­ras­tuk­sia, joiden har­ras­tamista lähiössä asum­i­nen rajoit­taa ja jot­ka hoi­tu­isi­vat parem­min kan­takaupungista käsin. On myös sel­l­aisia har­ras­tuk­sia, joi­ta ei voi har­ras­taa koko Suomes­sa jne. 

    Uskoisin kuitenkin, että kan­takaupungis­sa asuvil­la lap­siper­heil­lä on pul­lat ihan hyvin uunis­sa tässä suh­teessa, eli valin­nan varaa har­ras­tuk­sien kanssa riit­tää. Ja mikään­hän ei ikinä estä muut­ta­mas­ta lähiöön, kos­ka lähiöstä saa käm­pän halvem­mal­la kuin kantakaupungista. 

    Olisi muuten haus­ka nähdä, kuin­ka paljon kan­takaupungis­sa asu­isi lap­siper­heitä, jos kan­takaupun­gin rak­en­tamista ei olisi rajoitet­tu viimeiset 50 vuot­ta ja neliöhin­nat siel­lä oli­si­vat samal­la tasol­la kuin lähiöis­sä. Var­maan aika paljon enem­män kuin nyt.

    Vastaa

20. En kyl­lä ymmär­rä, mik­si töölöläisen nas­sikan pitäisi har­joitel­la Vuosaa­res­sa jalka­pal­loa kun ei ker­ran tarvitse. Kym­men­vuo­ti­aak­si pelaa hel­posti seu­ran kaupungi­nosa- tai alue­joukkueessa; monil­la seu­roil­la on vain yksi joukkue, jon­ka toim­inta on keskit­tynyt tietylle alueelle. Sen jäl­keen, jos taso riit­tää, akatemi­aan, edari­in, ykköseen, tai mil­lä nimel­lä mis­säkin seuras­sa ikälu­okan parhaat kokoa­va joukkue kul­keekaan, ja har­joi­tus­matkat voivat vähän piden­tyä, mut­ta siltikään ei tarvitse Töölön ja Vuosaaren väliä kulkea, jos ei vält­tämät­tä halua.

    Välil­lä kyl­lä täältä saa lukea väit­teitä, joil­la ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

    Vastaa

21. Jätä: Tänä keväänä sepelit on itse asi­as­sa pois­tet­tu yllät­tävän nopeasti Helsingistä. Tajusin sen, kun kävelin tänään Espoos­sa, jos­sa kadut oli­vat vieläkin sentin pak­su­isen sepe­lik­er­roksen peitossa.

    Toki parem­pi olisi, jos koko scheis­sen kylvämi­nen voitaisi­in lopettaa.

    Sepelin kylvämisel­lä ei pölyämisen kannal­ta ole juurikaan käytän­nön merk­i­tys­tä niin kauan kuin katupö­ly on suurim­mak­si osak­si nastarenkail­la kadun pin­nas­ta hiot­tua kivi­aines­ta. Nastarenkaat hio­vat kilo­metriltä kat­ua vuodessa noin 1000 kg hienoa pölyä. Se on käsit­tämätön määrä, noin 10 kot­tikär­ryl­listä. Tämän vuok­si moot­toriteil­lä saa aikaan val­ta­van pölyp­il­ven, jos ajaa vähänkin ajouran sivu­un. Moot­toriteille ei sepeliä kylvetä.

    Sepelinkin kylvämi­nen lop­puu, kun siir­ry­tään kevyen­li­iken­teen väylil­lä käyt­tämään har­ja­suo­laus­ta. Menetelmää on kokeil­tu pari­na viime tal­ve­na yksit­täisil­lä pyöräteil­lä ja tulos on eri­no­mainen. Väylät ovat olleet läh­es yhtä hyvässä kesäke­liä vas­taavas­sa kun­nos­sa läpi tal­ven kuin vier­essä ole­vat autokaistatkin.

    Vastaa

22. Lund­vistin Julle:
    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si töölöläisen nas­sikan pitäisi har­joitel­la Vuosaa­res­sa jalka­pal­loa kun ei ker­ran tarvitse. Kym­men­vuo­ti­aak­si pelaa hel­posti seu­ran kaupungi­nosa- tai alue­joukkueessa; monil­la seu­roil­la on vain yksi joukkue, jon­ka toim­inta on keskit­tynyt tietylle alueelle. Sen jäl­keen, jos taso riit­tää, akatemi­aan, edari­in, ykköseen, tai mil­lä nimel­lä mis­säkin seuras­sa ikälu­okan parhaat kokoa­va joukkue kul­keekaan, ja har­joi­tus­matkat voivat vähän piden­tyä, mut­ta siltikään ei tarvitse Töölön ja Vuosaaren väliä kulkea, jos ei vält­tämät­tä halua.

    Välil­lä kyl­lä täältä saa lukea väit­teitä, joil­la ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

    Heh, no todel­lisu­udessa treen­it on siel­lä tääl­lä kos­ka har­joi­tu­s­paikko­ja on vähän. Kaik­ki eivät myöskään mah­du lähim­pään seu­raan kos­ka har­ras­ta­jia on paljon. Ai niin ja har­ras­tuk­seen kuu­luu vielä pelit. Tuos­ta nyt vaik­ka kyseisen ken­tän alus­ta­va ohjel­ma keväälle:

    https://www.palloliitto.fi/tulospalvelu/kentta&1946

    Puhu­mat­takaan siitä että pelataan sar­jaa jos­sa osa mat­seista on Espoos­sa. Spårakiskot lop­puu mut­ta se ei ole Helsin­gin vika.

    Vastaa

23. Koti-isä: Tosielämässä: Reit­tiopas: Itäreimar­in­tie – Töölö, mat­ka-aika iltay­hdek­sän jäl­keen lähdet­täessä noin 50 min. Google maps: sama väli autol­la vajaa 30 min. Ero mat­ka-ajas­sa 20 min. Sil­lä erol­la että a) met­rossa kän­nykän tui­jot­ta­mi­nen on helpom­paa ja b) julk­isil­la kul­jet­taes­sa reipas käve­ly reitin molem­mis­sa päis­sä tekee hyvää nuorelle harrastajalle.

    Hienoa että löy­dät tästä myöhäis­es­tä koti­in­tu­losta hyviä puo­lia. Kun treen­it lop­puu 21.30 ollaan reitiop­paan mukaan kotona 22.48. Meille liian myöhä mut­ta jos se kän­nykän loiste metrol­la pelas­taa niin mikäs siinä, kukin tavallaan.

    Vastaa

24. Koti-isä: Ero matka-aj

    Sepelin ja suolan osu­us pölystä on keskimäärin reilu kol­ma­sosa, jois­sain tilanteis­sa jopa noin puo­let joten kyse ei ole merk­i­tyk­set­tömästä asi­as­ta. Tämän voi myös havain­noi­da juuri nyt. Niil­lä katu­o­suuk­sil­la joil­la on käytet­ty reilusti sepeliä on ilman­laatu havait­tavasti huonom­pi etenkin pienel­lä tuulel­la kuin sel­l­aisil­la joil­la ei ole.

    Vastaa

25. Olen kas­vat­tanut kolme las­ta aikuisik­si espoolaisel­la omako­tialueel­la. En kyl­lä mitenkään kek­si, miten se, että he kulki­vat har­ras­tuk­si­in­sa itse bus­sil­la, oli jotenkin tur­vat­tomam­paa kuin olisi ollut se, jos he oli­si­vat kulke­neet niihin keskikaupungilla ratikalla.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Umpiko­rt­telis­sa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

    Kan­takaupungis­takin on mah­dol­lista ja on erit­täin hyvät syyt tehdä lap­siper­heille täysin sopi­va. Ikävä kyl­lä hyviä umpiko­rt­telei­ta on vain kan­takaupungeis­sakin liian vähän. Usein ne ovat ankei­ta kuilu­ja, jois­sa on lähin­nä parkkipaikko­ja ja roskasäil­iötä. Mon­et ovat sel­l­aisia, etteivät lapset niis­sä edes viihty­isi. Kan­takaupunki­maisen asumisen kysyn­tä on kas­vanut ja kas­va­neeseen kysyn­tään pitäisi vas­ta­ta laa­jen­ta­mal­la kan­takaupunkia lisää parhaan tietämyk­sen mukaisel­la taval­la eli rak­en­ta­mal­la viihty­isiä, tur­val­lisia ja mon­imuo­toisia sisäpi­ho­ja, joista osa olisi yksi­ty­istä raken­nusten, aito­jen ja lukit­tavien port­tien rajaa­maa tilaa, jot­ta leik­ki-ikäisiäkin voisi päästää niihin leikkimään ilman tauo­ton­ta valvontaa.

    Vastaa