Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin

29.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Lapsiperheiden määrä ratikkakaupungissa on lisääntynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oheisessa taulukossa on lapsiperheiden määrän kasvu Helsingissä ja eräillä alueille kantakaupungissa. Jotta näkisimme, paljonko lapsiperheiden määrä on kasvanut, taulukosta näkyy myös asuntokuntien määrän lisäys. Huomaamme, että koko Helsingissä lapsiperheiden osuus on jopa laskenut – asuntokuntien määrä on noussut suhteessa enemmän kuin lapsiperheiden määrä – mutta kantakaupungissa lapsiperheiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vallilassa yli puolet lisää!

Taulukko: Lapsiperheiden määrän kasvu eräissä Helsingin kaupunginosissa.

Kaupunginosa Asuntokuntien lisäys Lapsiperheiden lisäys
Koko Helsinki 9,3% 8,0%
Punavuori 8,3% 24,9%
Etu-Töölö 3,9% 21,7%
Kallio 4,9% 20,5%
Vallila 13,0% 57,7%

 

Ei ole kiva olla näillä alueilla päiväkodin johtajana, sillä tästä ei kaupungin tietokeskus osannut varoittaa lainkaan.

Nuoret aikuiset eivät halua enää muuttaa pois kaupungista koiran ja auton kanssa omakotitaloon, vaan haluavat elää keskellä kaikkea sitä, missä tapahtuu.

Lapsiperheiden arki on kaupungissa helpompaa. Lapsia ei esimerkiksi tarvitse kuljettaa harrastuksiin, koska he voivat liikkua turvallisesti itse ratikalla.

Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon se, että kantakaupungissa asuu nyt paljon enemmän lapsia. Kortteleiden pihat on varattava pikkulapsille ja puistot on suunniteltava heitä ajatellen. Aivan keskustassakin pitää olla lapsille sopivia puistoja ajatellen vaikka vanhempien kaupassakäyntiä.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (16) Lapsiperheet palaavat kantakaupunkiin”

  1. nakki kirjoitti 29.3.2017 kello 8:21

    Eiköhän tuo Arabia-Toukola-Kalasatama kerää vielä melkoisesti lapsiperheitä, kun sinne syntyy kaupungin suurin yhtenäinen hoidettu puisto aina Viikistä Redille ja toisella puolen sitten Mustikkamaa-Kivinokka. Voisi kuvitella rakkauden höökivaunujen täyttävän tuon alueen.

    Koulu Arabiassa taitaa olla jo homeessa ja kohta on tilasta pulaa niin koulussa kuin päiväkodeissa. Mutta kokoomus haluaa mieluummin laittaa rahat ulos veronkevennyksenä kuin investoida rakentamiseen ja koulutukseen. Sitten taas lainataan ja maksetaan korkoja päälle, kun ihmiset lopulta kiukustuvat tarpeeksi homeesta ja lapsien kuljettelusta toiselle puolelle kaupunkia. Olisi joskus hauska kuulla päivystäviltä ekonomisteilta ja talousliberaaleilta miksi tämä on järkevää julkisen talouden hoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 29.3.2017 kello 9:20

    Tottakai voimakas rakentaminen kantakaupungissa näkyy myös tlastoissa. Jos kuitenkin katsotaan tietokeskuksen tilastoja esimerkiksi 2012 – 2016 on lasten määrä lisääntynyt suunnilleen saman lukumääräisesti verran kantakaupungissa ja lähiöissä.

    Sitten yhteen kovin kestämättömään argumenttiin. Tosielämässä lasten harrastukset ovat kovasti muualla kuin ratikkareittien varrella. Esimerkiksi poikien harrastuksista suosituin jalkapallo on todella niin suosittua että harjoituspaikat ovat siellä sun täällä. En tiedä itse ketään joka pystyy hoitamaan tämän logistiikan pelkästään julkisilla. Poikani joukkueessa kantakaupungissa asuvat kulkevat kimppakyydeillä tai (huh huh) – omalla autolla.

    Mutta toki jos harrastaa jotakin jota voi tehdä Annantalolla niin sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 29.3.2017 kello 9:50

    Kun asuntokunnissa on lapsiperheet mukana, noita prosenttilukuja vertaamalla ei suoraan näe, mikä on suhteellinen ero kummankin joukon lukumääräisessä muutoksessa (lapsiperheiden suhteellinen osuus lähtötilanteessa pitäisi tietää).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tapani K kirjoitti 29.3.2017 kello 10:27

    Ei ole kiva olla näillä alueilla päiväkodin johtajana, sillä tästä ei kaupungin tietokeskus osannut varoittaa lainkaan.

    Päiväkotien tilanne on paikoin ollut käsittääkseni kireä jo pitkään. Päiväkotitiloja esim. eteläiseen kantakaupunkiin on etsitty mutta niitä on mahdoton lisätä, koska määräykset täyttäviä tiloja ei ole. Jätkäsaareen niitä on mahdollista rakentaa, mutta kukas sinne haluaa koukata aamuisin ja iltapäivisin. Eteläisen kantakaupungin asukkaita joutuu kohtuuttomiin tilanteisiin, kun kauempaa tulevat tuovat lapsensa ydinkeskustaan työpaikan lähelle, ja keskusta-asukkaita pakotetaan siksi viemään lapsensa kauas pohjoiseen. Motkottaisin enemmän päiväkotitiloja koskevista tiukoista määräyksistä ja liberaaleista päiväkotiin ottoalueista kuin Tietokeskuksen ennusteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Syltty kirjoitti 29.3.2017 kello 10:35

    Lapsiperheiden arki on kaupungissa helpompaa.

    Vasta sitten, kun lapset ovat tarpeeksi isoja liikkuakseen kaupungilla omin päin. Sitä ennen kaupunkiasuminen on hankalaa, kun lapsia ei voi noin vain päästää pihalle leikkimään.

    Tämä koskee kaikkia asuintyyppejä, joissa on liikennettä, helposti siis myös lähiöiden rivitaloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2017 kello 10:40

    Umpikorttelissa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jaaa kirjoitti 29.3.2017 kello 10:57

    Helsinki hoi älä jätä:
    Tottakai voimakas rakentaminen kantakaupungissa näkyy myös tlastoissa.

    Mikä ihmeen voimakas rakentaminen kantakaupungissa?

    Helsinki hoi älä jätä: Jos kuitenkin katsotaan tietokeskuksen tilastoja esimerkiksi 2012 – 2016 on lasten määrä lisääntynyt suunnilleen saman lukumääräisesti verran kantakaupungissa ja lähiöissä.

    Niin on lukumääräisesti. Ja vastaavasti suhteellinen lisäys kantakaupungissa on tuossa ajassa ollut noin 30 %, lähiöissä 10 %.

    Helsinki hoi älä jätä: Sitten yhteen kovin kestämättömään argumenttiin. Tosielämässä lasten harrastukset ovat kovasti muualla kuin ratikkareittien varrella. Esimerkiksi poikien harrastuksista suosituin jalkapallo on todella niin suosittua että harjoituspaikat ovat siellä sun täällä. En tiedä itse ketään joka pystyy hoitamaan tämän logistiikan pelkästään julkisilla. Poikani joukkueessa kantakaupungissa asuvat kulkevat kimppakyydeillä tai (huh huh) – omalla autolla.

    Riippuu tosiaan harrastuksesta. Eikä siinäkään kai mitään väärää ole, jos harrastusmatkoilla joutuu välillä käyttämään autoa. Kantakaupungissa auton tarve on joka tapauksessa olennaisesti pienempi kuin lähiöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. spottu kirjoitti 29.3.2017 kello 11:08

    Osmo Soininvaara: Umpikorttelissa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

    Joo, ja toivottavasti kantakaupunkiin jäävä nyt vanhemmiksi ryhtynyt ja ryhtyvä nuorempi polvi saa tehtyä näille taloyhtiökohtaisilla aidoilla ja muurirakenteilla käyttökelvottoman pieniksi pilkotuille korttelien sisäpihoille jotain.

    Aika ankealta näyttää kun jokainen taloyhtiö mikro-optimoi omaa plänttiään sen sijaan että korttelin sisus saataisiin suunniteltua kokonaisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 29.3.2017 kello 12:15

    Osmo Soininvaara:
    Umpikorttelissa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

    Jos siellä ei ole parkkipaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tapani K kirjoitti 29.3.2017 kello 12:26

    Syltty:
    Vasta sitten, kun lapset ovat tarpeeksi isoja liikkuakseen kaupungilla omin päin. Sitä ennen kaupunkiasuminen on hankalaa, kun lapsia ei voi noin vain päästää pihalle leikkimään.

    Osmo
    Kortteleiden pihat on varattava pikkulapsille ja puistot on suunniteltava heitä ajatellen. Aivan keskustassakin pitää olla lapsille sopivia puistoja ajatellen vaikka vanhempien kaupassakäyntiä.

    Osmo Soininvaara:
    Umpikorttelissa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

    Miten kortteleiden pihat saadaan varattua lapsille? Kaavoituksellako? Entä tehtyä riittävän viihtyisiksi? Rakennusluvan myöntämisen ehtonako? Koska asuntojen kysyntä on kovaa, niin millainen piha vaan menee rakennuttajilta kaupaksi. Jos taloyhtiöön tehdään etupäässä yksiöitä ja kaksioita, niin piha on sen mukainen…

    Asun supertiiviissä umpikorttelissa, jollaisia Osmo hiljaittaisessa postauksessa (14) peräänkuulutti. Sisäpihat on rakennettu lasten leikkipaikoiksi. Yhtä pieniä pihoja olen nähnyt muuallakin Kaisaniemessä, Krunikassa ja Katajanokalla. Vaan en ole nähnyt lasten niissä viihtyvän. Kun ympärillä kohoaa monta kerrosta joka suuntaan, niin aurinkonvalokin on vähissä.

    Mielelläni tutustuisin vastaesimerkkeihin, eli miten supertiivis mutta lapsiystävällinen umpikorttelirakentaminen on saatu yhdistettyä. Sitä odotellessa myötäilen Sylttyä ja spottua, että asuminen on paikoitellen hankalaa. Ja tästä ongelmasta johtuen, puistot, leikkipuistot sekä leikkipaikat ovat tärkeitä. Kumpa pienimpien lapsien tarpeista joku huolehtisi vielä kunnallisvaalien jälkeenkin, vaikkapa joku katajanokkalaispoliitikko. Kauan sitten rakennetuilla alueilla Päärautatieasemalta itään ja Pitkänsillan eteläpuolella on pikkulapsilla aavistuksen ankeat oltavat, jos vertaa Hakaniemen, Kampin, Töölön, Ruoholahden jne. uusiin ja modernisoituihin leikkipuistoihin ja -paikkoihin. Parannuksia saa mankua vuosikaupalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2017 kello 16:45

    Hitas-Katajanokalla on erittäin hyvät ja lapsille sopivat korttelipihat. Asemakaava kieltää aitojen rakentamisen tonttien rajoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Koti-isä kirjoitti 29.3.2017 kello 13:08

    Helsinki hoi älä jätä:
    Tosielämässä lasten harrastukset ovat kovasti muualla kuin ratikkareittien varrella. Esimerkiksi poikien harrastuksista suosituin jalkapallo on todella niin suosittua että harjoituspaikat ovat siellä sun täällä.

    Kyse on puhtaasti asenteesta. Todellisuudessa kaupunki on järjestänyt julkisen liikenteen palvelut siten, että jokaikiselle harrastuspaikalle pääsee julkisilla. Jos lapsi jaksaa ja ehtii juosta tunnin pallon perässä, ei pysäkille kulkeminen voi olla ongelma. Sama pätee vanhempiin, jotka täyttävät liikuntapaikkojen parkkipaikat katumaastureillaan, vaikka bussipysäkki olisi hallin oven edessä. Oikeasti liikuntapaikkojen läheltä tulisi kaikki parkkipaikat poistaa 500m säteellä.

    Lapsien kannalta suurin todellinen uhka kaupungeissa asumisessa on huono ilmanlaatu. Jonka aiheuttaa autoliikenne. Esimerkiksi Helsingissä 200 ihmistä kuolee vuodessa huonon ilmanlaadun vuoksi. Tätä ei ole vaikea päätellä varsinkaan näin keväällä, kun katukuilut ovat harmaana katupölystä, jota nastarenkailla hiotaan sulien katujen pinnoista. Koko kaupunki on yhtä suurta kivihiomoa, jossa hengityssuojaimen käyttö pitäisi oikeasti määrätä pakolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. antti kirjoitti 29.3.2017 kello 16:15

    Tapani K: Päiväkotien tilanne on paikoin ollut käsittääkseni kireä jo pitkään. Päiväkotitiloja esim. eteläiseen kantakaupunkiin on etsitty mutta niitä on mahdoton lisätä, koska määräykset täyttäviä tiloja ei ole.

    Ja vielä; ideologisista syistä ei haluta yksityisiä päiväkoteja Helsinkiin. Muualla maassa ostetaan päiväkotipalveluita halvemmalla yksityisiltä mitä kuntien itse järjestämä päivähoito on. Helsingin vihervasemmistolle verorahojen säästäminen ei tietysti käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2017 kello 16:38

    Vihreillä ei ole henkisiä ongelmia yksityisten päiväkotien kanssa. Vasemmistoliitolla on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 29.3.2017 kello 16:32

    Jaaa: Mikä ihmeen voimakas rakentaminen kantakaupungissa?

    Avustetaan tässä hiukan Helsingin tuottamalla materiaalilla: “Jätkäsaaresta rakennetaan vuosina 2009–2025 uusi merellinen kantakaupungin osa.”

    Niin on lukumääräisesti. Ja vastaavasti suhteellinen lisäys kantakaupungissa on tuossa ajassa ollut noin 30 %, lähiöissä 10 %.

    Prosentti on tosiaan jännä otus. Merkittävää on lopulta kuitenkin henkilömäärät eivät prosentit.

    Riippuu tosiaan harrastuksesta. Eikä siinäkään kai mitään väärää ole, jos harrastusmatkoilla joutuu välillä käyttämään autoa. Kantakaupungissa auton tarve on joka tapauksessa olennaisesti pienempi kuin lähiöissä.

    Osmon väite oli että “Lapsia ei esimerkiksi tarvitse kuljettaa harrastuksiin, koska he voivat liikkua turvallisesti itse ratikalla.” Itse sekä kantakaupungissa että sen tuntumassa asuneena voin todeta että ei pidä paikkaansa tai sitten lasten harrastukset pitää valitaa HSL:n aikataulujen perusteella sen sijaan että kysytään mitä lapsi haluaa. Siinä tapauksessa kantakaupungissa asuminen rajoittaa harrastuksia joskin liikuntapaikkojen osalta olen muutenkin sitä mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2017 kello 16:36

    Tuossa aineistossa tämä oli normeerattu iin, että taulukossa oli sekä kaikkien kotitalouksien määrän lisääntyminen että lapsiperheiden määrä lisääntyminen. Noissa kaupunginosissa ei ollut Jätkäsaarta eikä Kalasatamaa mukana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 29.3.2017 kello 17:40

    Osmo Soininvaara:
    Tuossa aineistossa tämä oli normeerattuiin, että taulukossa oli sekä kaikkien kotitalouksien määrän lisääntyminen että lapsiperheiden määrä lisääntyminen. Noissa kaupunginosissa ei ollut Jätkäsaarta eikä Kalasatamaa mukana

    Joo, ainoa järkevä aineisto jonka pikaisesti löysin oli jaolla “kantakaupunki” vs “muut kaupunginosat” joten detaljieroa voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 29.3.2017 kello 17:53

    Koti-isä: Kyse on puhtaasti asenteesta. Todellisuudessa kaupunki on järjestänyt julkisen liikenteen palvelut siten, että jokaikiselle harrastuspaikalle pääsee julkisilla. Jos lapsi jaksaa ja ehtii juosta tunnin pallon perässä, ei pysäkille kulkeminen voi olla ongelma. Sama pätee vanhempiin, jotka täyttävät liikuntapaikkojen parkkipaikat katumaastureillaan, vaikka bussipysäkki olisi hallin oven edessä. Oikeasti liikuntapaikkojen läheltä tulisi kaikki parkkipaikat poistaa 500m säteellä.

    Lapsien kannalta suurin todellinen uhka kaupungeissa asumisessa on huono ilmanlaatu. Jonka aiheuttaa autoliikenne. Esimerkiksi Helsingissä 200 ihmistä kuolee vuodessa huonon ilmanlaadun vuoksi. Tätä ei ole vaikea päätellä varsinkaan näin keväällä, kun katukuilut ovat harmaana katupölystä, jota nastarenkailla hiotaan sulien katujen pinnoista. Koko kaupunki on yhtä suurta kivihiomoa, jossa hengityssuojaimen käyttö pitäisi oikeasti määrätä pakolliseksi.

    Minulle sopii parkkipaikkojen poistaminen liikuntapaikkojen läheltä jos mielesi sillä muuttuu valoisaksi.

    Tosielämässä esimerkiksi Vuosaaresta Kartanon kentältä kestää illalla julkisilla lähes 2 tuntia Töölön huiteille. Omalle lapselle se on liikaa koska klo 23 kotiintulo ohittaa typeryydessään oman auton käytön.

    Katupöly on todella ongelma mutta se on sitä ilman yksityisautojakin. Iso osa pölystä on hiekoitushiekkaa jota nykyaikainen henkilöauto ei kaipaa ollenkaan. Sen kohde on bussit ja kevyt liikenne. Joka kevät saa myös ihmetellä pölynpoiston hitautta mutta ehkä siihen löytyy selitys rakennusviraston excel-miehiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 29.3.2017 kello 17:54

    Tapani K: Mielelläni tutustuisin vastaesimerkkeihin, eli miten supertiivis mutta lapsiystävällinen umpikorttelirakentaminen on saatu yhdistettyä.

    Jos ja kun rakennetaan lapsiperheympäristöä, pitää rakentaa jotain muuta kuin supertiivistä. Helsingissä esikuvia kannattaa etsiä 1920-luvun (uus-)klassismista, ainakin minusta silloin korttelipiha- ajattelu oli parhaimmillaan. Lars Sock suunnitteli Töölöön, Armas Lindgren Vallilaan. Palveluista joutuu silloin vähän tinkimään, mutta eivät ne Vallilassakaan ihan surkeita ole.

    Optimikorkeus lienee jotain neljä kerrosta + kivijalka, liian korkealla rakentamisella pihalta loppuu todellakin auringonvalo ja viihtyisyys häviää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Risto kirjoitti 29.3.2017 kello 17:58

    Ei ole kiva olla näillä alueilla päiväkodin johtajana, sillä tästä ei kaupungin tietokeskus osannut varoittaa lainkaan.

    Olen lukenut väitettävän, että tuo olisi ihan kaupungin tietoista budjetointipolitiikkaa. Pysytään paremmin raameissa kun “uskotaan” sitkeästi, että uutena vuotena tapahtuu, jotain mitä ei näkynyt edellisenä tai sitä edeltävänä.

    Kun itse asuu aluella, jossa päiväkotipaikkojen vähyys on ollut kestoaiheita ainakin siitä saakka kun itse synnytyssairaalaan turvaistuimen kanssa meni ja poistui, ja koulutilojen pula on aiheena saman lapsen ollessa alaluokilla, niin ei tämän ongelman olisi pitänyt tulla mitenkään yllätyksenä kenellekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Koti-isä kirjoitti 29.3.2017 kello 21:23

    Helsinki hoi älä jätä:
    Tosielämässä esimerkiksi Vuosaaresta Kartanon kentältä kestää illalla julkisilla lähes 2 tuntia Töölön huiteille. Omalle lapselle se on liikaa koska klo 23 kotiintulo ohittaa typeryydessään oman auton käytön.

    Tosielämässä: Reittiopas: Itäreimarintie – Töölö, matka-aika iltayhdeksän jälkeen lähdettäessä noin 50 min. Google maps: sama väli autolla vajaa 30 min. Ero matka-ajassa 20 min. Sillä erolla että a) metrossa kännykän tuijottaminen on helpompaa ja b) julkisilla kuljettaessa reipas kävely reitin molemmissa päissä tekee hyvää nuorelle harrastajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jätä kirjoitti 29.3.2017 kello 21:26

    Helsinki hoi älä jätä: Joka kevät saa myös ihmetellä pölynpoiston hitautta mutta ehkä siihen löytyy selitys rakennusviraston excel-miehiltä.

    Tänä keväänä sepelit on itse asiassa poistettu yllättävän nopeasti Helsingistä. Tajusin sen, kun kävelin tänään Espoossa, jossa kadut olivat vieläkin sentin paksuisen sepelikerroksen peitossa.

    Toki parempi olisi, jos koko scheissen kylväminen voitaisiin lopettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jaaa kirjoitti 29.3.2017 kello 22:05

    Helsinki hoi älä jätä: Avustetaan tässä hiukanHelsingin tuottamalla materiaalilla: “Jätkäsaaresta rakennetaan vuosina 2009–2025 uusi merellinen kantakaupungin osa.”

    ..jonne on 7 vuoden aikana valmistunut noin 3000 asuntoa. Missä se voimakas rakentaminen siis oli?

    Helsinki hoi älä jätä:
    Prosentti on tosiaan jännä otus. Merkittävää on lopulta kuitenkin henkilömäärät eivät prosentit.

    Kyllä noista tilastoista näkee ihan selvästi, että lapsiperheiden osuus kantakaupungin asuntokunnista on kasvanut, ja siitähän Osmo tässä blogikirjoituksessa kai puhuu.

    Helsinki hoi älä jätä:Osmon väite oli että “Lapsia ei esimerkiksi tarvitse kuljettaa harrastuksiin, koska he voivat liikkua turvallisesti itse ratikalla.” Itse sekä kantakaupungissa että sen tuntumassa asuneena voin todeta että ei pidä paikkaansa tai sitten lasten harrastukset pitää valitaa HSL:n aikataulujen perusteella sen sijaan että kysytään mitä lapsi haluaa. Siinä tapauksessa kantakaupungissa asuminen rajoittaa harrastuksia joskin liikuntapaikkojen osalta olen muutenkin sitä mieltä.

    Juu. Sitten on sellaisiakin harrastuksia, joiden harrastamista lähiössä asuminen rajoittaa ja jotka hoituisivat paremmin kantakaupungista käsin. On myös sellaisia harrastuksia, joita ei voi harrastaa koko Suomessa jne.

    Uskoisin kuitenkin, että kantakaupungissa asuvilla lapsiperheillä on pullat ihan hyvin uunissa tässä suhteessa, eli valinnan varaa harrastuksien kanssa riittää. Ja mikäänhän ei ikinä estä muuttamasta lähiöön, koska lähiöstä saa kämpän halvemmalla kuin kantakaupungista.

    Olisi muuten hauska nähdä, kuinka paljon kantakaupungissa asuisi lapsiperheitä, jos kantakaupungin rakentamista ei olisi rajoitettu viimeiset 50 vuotta ja neliöhinnat siellä olisivat samalla tasolla kuin lähiöissä. Varmaan aika paljon enemmän kuin nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Lundvistin Julle kirjoitti 30.3.2017 kello 8:42

    En kyllä ymmärrä, miksi töölöläisen nassikan pitäisi harjoitella Vuosaaressa jalkapalloa kun ei kerran tarvitse. Kymmenvuotiaaksi pelaa helposti seuran kaupunginosa- tai aluejoukkueessa; monilla seuroilla on vain yksi joukkue, jonka toiminta on keskittynyt tietylle alueelle. Sen jälkeen, jos taso riittää, akatemiaan, edariin, ykköseen, tai millä nimellä missäkin seurassa ikäluokan parhaat kokoava joukkue kulkeekaan, ja harjoitusmatkat voivat vähän pidentyä, mutta siltikään ei tarvitse Töölön ja Vuosaaren väliä kulkea, jos ei välttämättä halua.

    Välillä kyllä täältä saa lukea väitteitä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Koti-isä kirjoitti 30.3.2017 kello 11:17

    Jätä: Tänä keväänä sepelit on itse asiassa poistettu yllättävän nopeasti Helsingistä. Tajusin sen, kun kävelin tänään Espoossa, jossa kadut olivat vieläkin sentin paksuisen sepelikerroksen peitossa.

    Toki parempi olisi, jos koko scheissen kylväminen voitaisiin lopettaa.

    Sepelin kylvämisellä ei pölyämisen kannalta ole juurikaan käytännön merkitystä niin kauan kuin katupöly on suurimmaksi osaksi nastarenkailla kadun pinnasta hiottua kiviainesta. Nastarenkaat hiovat kilometriltä katua vuodessa noin 1000 kg hienoa pölyä. Se on käsittämätön määrä, noin 10 kottikärryllistä. Tämän vuoksi moottoriteillä saa aikaan valtavan pölypilven, jos ajaa vähänkin ajouran sivuun. Moottoriteille ei sepeliä kylvetä.

    Sepelinkin kylväminen loppuu, kun siirrytään kevyenliikenteen väylillä käyttämään harjasuolausta. Menetelmää on kokeiltu parina viime talvena yksittäisillä pyöräteillä ja tulos on erinomainen. Väylät ovat olleet lähes yhtä hyvässä kesäkeliä vastaavassa kunnossa läpi talven kuin vieressä olevat autokaistatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 30.3.2017 kello 15:48

    Lundvistin Julle:
    En kyllä ymmärrä, miksi töölöläisen nassikan pitäisi harjoitella Vuosaaressa jalkapalloa kun ei kerran tarvitse. Kymmenvuotiaaksi pelaa helposti seuran kaupunginosa- tai aluejoukkueessa; monilla seuroilla on vain yksi joukkue, jonka toiminta on keskittynyt tietylle alueelle. Sen jälkeen, jos taso riittää, akatemiaan, edariin, ykköseen, tai millä nimellä missäkin seurassa ikäluokan parhaat kokoava joukkue kulkeekaan, ja harjoitusmatkat voivat vähän pidentyä, mutta siltikään ei tarvitse Töölön ja Vuosaaren väliä kulkea, jos ei välttämättä halua.

    Välillä kyllä täältä saa lukea väitteitä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

    Heh, no todellisuudessa treenit on siellä täällä koska harjoituspaikkoja on vähän. Kaikki eivät myöskään mahdu lähimpään seuraan koska harrastajia on paljon. Ai niin ja harrastukseen kuuluu vielä pelit. Tuosta nyt vaikka kyseisen kentän alustava ohjelma keväälle:

    https://www.palloliitto.fi/tulospalvelu/kentta&1946

    Puhumattakaan siitä että pelataan sarjaa jossa osa matseista on Espoossa. Spårakiskot loppuu mutta se ei ole Helsingin vika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 30.3.2017 kello 15:59

    Koti-isä: Tosielämässä: Reittiopas: Itäreimarintie – Töölö, matka-aika iltayhdeksän jälkeen lähdettäessä noin 50 min. Google maps: sama väli autolla vajaa 30 min. Ero matka-ajassa 20 min. Sillä erolla että a) metrossa kännykän tuijottaminen on helpompaa ja b) julkisilla kuljettaessa reipas kävely reitin molemmissa päissä tekee hyvää nuorelle harrastajalle.

    Hienoa että löydät tästä myöhäisestä kotiintulosta hyviä puolia. Kun treenit loppuu 21.30 ollaan reitioppaan mukaan kotona 22.48. Meille liian myöhä mutta jos se kännykän loiste metrolla pelastaa niin mikäs siinä, kukin tavallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 30.3.2017 kello 16:15

    Koti-isä: Ero matka-aj

    Sepelin ja suolan osuus pölystä on keskimäärin reilu kolmasosa, joissain tilanteissa jopa noin puolet joten kyse ei ole merkityksettömästä asiasta. Tämän voi myös havainnoida juuri nyt. Niillä katuosuuksilla joilla on käytetty reilusti sepeliä on ilmanlaatu havaittavasti huonompi etenkin pienellä tuulella kuin sellaisilla joilla ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kepa kirjoitti 30.3.2017 kello 16:28

    Olen kasvattanut kolme lasta aikuisiksi espoolaisella omakotialueella. En kyllä mitenkään keksi, miten se, että he kulkivat harrastuksiinsa itse bussilla, oli jotenkin turvattomampaa kuin olisi ollut se, jos he olisivat kulkeneet niihin keskikaupungilla ratikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku kirjoitti 31.3.2017 kello 23:38

    Osmo Soininvaara:
    Umpikorttelissa aika pienet lapset voi päästää pihalle yksin leikkimään.

    Kantakaupungistakin on mahdollista ja on erittäin hyvät syyt tehdä lapsiperheille täysin sopiva. Ikävä kyllä hyviä umpikortteleita on vain kantakaupungeissakin liian vähän. Usein ne ovat ankeita kuiluja, joissa on lähinnä parkkipaikkoja ja roskasäiliötä. Monet ovat sellaisia, etteivät lapset niissä edes viihtyisi. Kantakaupunkimaisen asumisen kysyntä on kasvanut ja kasvaneeseen kysyntään pitäisi vastata laajentamalla kantakaupunkia lisää parhaan tietämyksen mukaisella tavalla eli rakentamalla viihtyisiä, turvallisia ja monimuotoisia sisäpihoja, joista osa olisi yksityistä rakennusten, aitojen ja lukittavien porttien rajaamaa tilaa, jotta leikki-ikäisiäkin voisi päästää niihin leikkimään ilman tauotonta valvontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus