Kaupunkirakentamisen aika (14) Umpikorttelit tuovat palvelut

Urbaane­ja mukavuuk­sia syn­tyy sinne, mis­sä on run­saasti asi­akkai­ta ja mis­sä katuym­päristö tar­joaa jous­ta­vat mah­dol­lisu­udet uusien palvelu­iden luomiselle. Umpiko­rt­telit tar­joa­vat sekä paljon asi­akkai­ta että run­saasti kivi­jalkati­laa monipuolisille palveluille. Nämä kak­si asi­aa yhdis­tet­tynä tur­vaa­vat lähipalvelu­iden edellytykset.

Umpiko­rt­telei­hin poh­jaa­va kaupunki­rakenne on myös eri­no­mainen lähtöko­h­ta hyvälle käveltävälle ympäristölle. Keskeisil­lä paikoil­la kan­nat­taa tehdä vielä tavanomaista tiivi­im­pää rak­en­ta­mal­la pieniä super­ti­ivi­itä kort­telei­ta. Näin voidaan paran­taa sekä ihmis- että paikkati­heyt­tä ja vahvis­taa alueen urbaa­nia luonnetta.

Jos etäisyys lähipalvelui­hin kas­vaa sel­l­aisek­si, että käve­ly vai­h­tuu autoon, voi samantien men­nä parin kilo­metrin päässä ole­vaan kaup­paan. Tästä syys­tä vau­raas­sa kaupungis­sa lähipalve­lut eivät kui­h­du vähitellen, vaan rom­ah­ta­vat siinä pis­teessä, mis­sä käve­lyetäisyy­del­lä asu­vien asukkaiden määrä ei riitä palvelui­ta ylläpitämään.

Kauem­paa tule­vat voivat paran­taa lähipalvelui­ta, mut­ta aina jonkun toisen paikan kus­tan­nuk­sel­la. Munkkivuores­sa kau­pas­sa käyvät munkkiniemeläiset saa­vat hyvää palvelua, mut­ta samal­la lähipalve­lut heikkenevät.  Tiiviys sen sijaan tuo lähipalve­lut use­am­man asukkaan ulottuville.

3 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (14) Umpikorttelit tuovat palvelut”

  1. Lähi­rav­in­tolan pitäjä ker­toi taan­noin, että alueen asukkai­ta käy varsin vähän — asi­akkai­ta on silti run­saasti, mut­ta nämä tule­vat kauem­paa. Lähikau­pan kohdal­la etäisyys toden­näköis­es­ti kor­reloi voimakkaasti asi­akaskun­taan, mut­ta mon­et muut palve­lut ovat oikeas­t­aan koko kaupun­gin palvelui­ta. Ideaal­i­ti­lanteessa palvelui­ta käytetään ris­tikkäin eri alueil­ta. Ei joka päivä viit­si syödä samaa ruokaa.

    Vastaa

  2. Tääl­lä New Yorkissa palvelu­jen ja tiivi­in asumisen yhteenso­vit­ta­mi­nen on toteutet­tu niin, että ruu­tukaavas­sa yhteen suun­taan menevat avenuet ovat isom­pia katu­ja joiden var­rel­la on palve­lut toimis­to­jen ja asuin­talo­jen alak­er­ras­sa, ja niitä halko­vat toiseen suun­taan vähän kapeam­mat kadut joiden var­rel­la on käytän­nössä vain asun­to­ja. Näin saadaan asukkaille parin kort­telin matkan päähän palve­lut, tiivi­it kauppa/ravintolakeskittymät avenueille, ja silti suurim­malle osalle asukkaista rauhalli­nen koti­talon edusta. 

    Toimisiko­han tämä Suomessakin?

    Vastaa

  3. xkcd:
    Tääl­lä New Yorkissa palvelu­jen ja tiivi­in asumisen yhteenso­vit­ta­mi­nen on toteutet­tu niin, että ruutukaavassa…

    Toimisiko­han tämä Suomessakin?

    Toimisi, mut­ta samal­la myön­täisimme, että koko Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu on ollut yksi ere­hdys koko sotien jäölkeisen aja! Tot­ta­han se on, että kaavoitus on epäon­nis­tunut 40-luvul­ta alka­en, mut­ta sitä ei ole saanut sanoa ääneen.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.