Kaupunkirakentamisen aika (12) Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta

Helsin­ki vaatii ase­makaavamääräyksin rak­en­ta­maan asun­to­tuotan­non yhtey­dessä sijain­nista riip­puen yhden autopaikan 100–150:tä ker­rosneliömetriä kohden. Vuosit­tain tämä tarkoit­taa noin 4 000 pakol­lista pysäköin­tipaikkaa. Jos yksi paik­ka mak­saa keskimäärin 25 000 euroa, tarkoit­taa tämä noin sadan miljoo­nan euron investoin­tia joka vuosi. Autoti­heys on laskus­sa eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa. Ver­tailun vuok­si todet­takoon, että pyöräteitä raken­netaan vuodessa noin 10 miljoon­al­la eurolla.

Kaa­va määrää autopaikko­jen vähim­mäis­määrän. Kaavoit­ta­ja ei kiel­lä rak­en­ta­mas­ta autopaikko­ja niin paljon kuin itse halu­aa. Kaavoit­ta­jaa ei voi siis syyt­tää autopaikko­jen liian pien­estä määrästä, kos­ka niille ei ole määrät­ty mitään ylärajaa.

Käytämme paljon sivu­ja autopaikkanormi­in, kos­ka nykyi­nen poli­ti­ik­ka vaikeut­taa monel­la tavoin hyvän kaupun­gin rakentamista.

Nor­mi on peräisin ajal­ta, jol­loin rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­ti lähiöi­den rak­en­tamista. Se on siis suun­nitel­tu aivan toisen­laiseen kaupunki­in kuin mitä raken­netaan, kun kaupun­gin kasvu on kään­tynyt sisäänpäin.

Töölön, Kallion, Punavuoren ja Kru­u­nun­haan kaltaista kaupunkia ei saa enää rak­en­taa. Esimerkik­si Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren asukasluku jää autopaikkanormin vuok­si selvästi alem­mak­si kuin muuten jäisi. Jos ei ole mah­dol­lista rak­en­taa asun­toon liit­tyvää autopaikkaa, on parem­pi jäädä ilman sekä autopaikkaa että asuntoa?

Autopaikko­ja pakko­raken­netaan vuodessa siis noin sadal­la miljoon­al­la eurol­la eli kymme­nessä vuodessa niihin kuluu mil­jar­di euroa. Suuri ellei suurin osa tästä haaskau­tuu hyv­in­voin­ti­tap­piok­si. Talousti­eteis­sä kut­su­taan hyv­in­voin­ti­tap­piok­si mene­tys­tä, joka syn­tyy siitä, että jonkin hyödyk­keen valmis­t­a­mi­nen mak­saa enem­män kuin se tuot­taa käyt­täjälleen hyö­tyä. Hyö­tyä mitataan sil­lä, paljonko asi­akas on valmis hyödyk­keestä mak­samaan. Jos asun­non omis­ta­jalle pakkomyy­dään asun­non yhtey­dessä autopaik­ka, joka mak­saa 40 000 euroa, ja hän jäisi mielu­um­min ilman autopaikkaa kuin mak­saisi siitä yli 10 000 euroa, syn­tyy 30 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Se on aivan saman­laista haaskaus­ta kuin setelien kaat­a­mi­nen viemäriin.

Lasku kalli­ista autopaikoista tulee tont­tien alen­tuneina hin­toina lähin­nä kaupun­gin itsen­sä eli veron­mak­sajien maksettavaksi.

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (12) Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta”

  1. Vaik­ka tästäkin on jo ainakin vuosikym­men Helsingis­sä jankat­tu, niin talous­me­dia ja vaikut­ta­jat menevät näis­säkin vaaleis­sa kokoomuk­sen taakse, joka tätä kaverikap­i­tal­is­mia ylläpitää. Kun miet­tii miten paljon uusi­u­tu­vien tukia samat tahot arvostelee, niin aika ihme miten mil­jardi­tap­pi­oista, joista ei syn­ny edes puh­das­ta ener­giaa, vai­etaan kokoomuk­sen hyväksi.

    Min­ua ainakin vitut­taa, että sadat tai tuhan­net asi­akkaat eivät voi muut­taa naa­puri­in, kos­ka kokoomus ja auto. Sit­ten joku kaup­paka­marikin menee puo­lus­ta­maan kokoomuk­sen poli­ti­ikkaa. Ihan hul­lua, että voisi olla joka vuosi moninker­tainen myyn­ti, mut­ta asi­akkaat usute­taan Van­taalle. Kaupunkikin menet­tää samo­jen haa­mua­sukkaiden verot JOKA VUOSI!

    Vastaa

  2. Minus­takin jos­sain Jätkäsaaa­res­sa nykyisen normin nou­dat­ta­mi­nen ei ole ihan fik­sua. Ja autopaikan käyt­täjän pitäisi itse kus­tan­taa paikkansa. Autopaikkaoikeu­den voisi sit­ten myy­dä toiselle, kun ei enää itse sitä tarvitse. Noin peri­aat­teessa näin. Mut­ta kai viras­tossa jo tiede­tään, mis­sä men­nään. Onko paikko­ja jäämässä yli ja käyt­tämät­tä? Onko asi­aa ja hin­ta­jous­to­ja tutkittu?

    Nuo esite­tyt luvut sen sijaan ovat aika lail­la vaalipro­pa­gan­daa. Todel­li­nen tämän päivän ongel­ma alkaa olla pysäköin­tipaikko­jen riit­tämät­tömyys. Hil­jat­tain ava­tus­sa parkkilu­o­las­sa ei ainakaan lehti­ti­eto­jen mukaan ole sijaa tilapäisille tarvit­si­joille, vaan ain­oas­taan taloy­htiöi­den kaut­ta paikan saaneille. Mihin jätät kär­ryn, kun suku­laiset tule­vat per­hei­neen kylään tai lainat­tu tai vuokrat­tu auto pitäisi saa­da jon­nekin yön ajak­si. Luo­laan ei voine ajaa noin vain sisään ja ostaa aikaa.

    Jos halu­taan kaupun­gin kas­saan run­saasti rahaa, suosit­te­len lopet­ta­maan Hitas-arpa­jaiset kalli­il­la alueil­la. Nehän eivät ole edes sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, kun käm­pät menevät kes­ki- ja hyvä­tu­loisille tai perin­nön tms. ansios­ta vauras­tuneille. Esim. Jätkäsaa­res­sa mene­tyk­set lienevät yhteen­sä sadoiss­sa miljoonissa.

    Vastaa

    1. Mis­tä löy­dät sel­l­aisen paikan, jos­sa paikat ovat lop­puneet JA niistä on perit­ty kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta? Jos myy ale­hin­taan, loppuu.

      Vastaa

  3. Koi­ta nyt päät­tää, mak­saako se autopaik­ka 25 000 € vai 100 000 €. 😀

    Vastaa

    1. Jos joudut tekemään sen van­han talon alle, 100 000 on ala-arvio. Uud­is­raken­nuk­sis­sa päästään 20 000 — 70 000 euroon, ellei kel­laris­sa joudu­ta use­am­paan ker­rokseen ja poh­jave­den pnnan alapuolelle.

      Vastaa

  4. nak­ki:
    Vaik­ka tästäkin on jo ainakin vuosikym­men Helsingis­sä jankat­tu, niin talous­me­dia ja vaikut­ta­jat menevät näis­säkin vaaleis­sa kokoomuk­sen taakse, joka tätä kaverikap­i­tal­is­mia ylläpitää. Kun miet­tii miten paljon uusi­u­tu­vien tukia samat tahot arvostelee, niin aika ihme miten mil­jardi­tap­pi­oista, joista ei syn­ny edes puh­das­ta ener­giaa, vai­etaan kokoomuk­sen hyväksi.

    Min­ua ainakin vitut­taa, että sadat tai tuhan­net asi­akkaat eivät voi muut­taa naa­puri­in, kos­ka kokoomus ja auto. Sit­ten joku kaup­paka­marikin menee puo­lus­ta­maan kokoomuk­sen poli­ti­ikkaa. Ihan hul­lua, että voisi olla joka vuosi moninker­tainen myyn­ti, mut­ta asi­akkaat usute­taan Van­taalle. Kaupunkikin menet­tää samo­jen haa­mua­sukkaiden verot JOKA VUOSI!

    Nyt on niin perkeleen kova kom­ment­ti, että lainaan kokonaisuudessaan.

    Huvit­tavaa, miten joku lib­er­an Pur­si­ainen jak­saa päivästä toiseen huudel­la markki­noi­ta asumiseen, ihan aiheesta, mut­ta pysäköinti­normista vaike­nee tois­tu­vasti. Ehkei pidä tärkeänä, mitä on kyl­lä vaikea uskoa, niin isot rahat on kyseessä.

    Var­ti­ainen on purka­mas­sa kaikkea sääte­lyä, ihan aiheesta, mut­ta pysäköinti­normin osalta riit­tää “väl­jen­tämi­nen” vai mitä sanaa blo­gis­saan käyttikään.

    Itse olen sen ver­ran lib­er­aali, että vihrei­den sosial­is­tisu­us ahdis­taa, mut­ta kun­tavaaleis­sa auto-kokoomus ei yksinker­tais­es­ti ole vai­h­toe­hto. Vmp.

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joudut tekemään sen van­han talon alle, 100 000 on ala-arvio. Uud­is­raken­nuk­sis­sa päästään 20 000 – 70 000 euroon, ellei kel­laris­sa joudu­ta use­am­paan ker­rokseen ja poh­jave­den pnnan alapuolelle.

    Osmo, nyt selit­telet taas. Eli hyvin suun­nitel­tu paik­ka mak­saa siis 20 000 €. Ongel­ma ei ole paikko­jen hin­ta, vaan se että niitä jae­taan kavereille rahasam­moik­si, sen sijaan että kaupunki­laiset saisi­vat ostaa niitä.

    Vastaa

    1. Autopaikan hin­ta nousee, kun niitä tarvi­taan palöjon. Suik­si mitä tiivi­im­min raken­netaan, sitä kalli­im­mak­si paikat tule­vat. Kalasa­ta­mas­sa päästään paikoin 100 000 euroon, mut­ta jos­sain MNur­mi­järvel­lä ei mak­sa juuri mitään. Tuo 20 000 euroa on väljähkössä lähiössä, tont­tite­hokku­us jotain 1,2.

      Vastaa

  6. Etelä-Helsingis­sä näyt­tävät van­hat hal­li­paikat mak­sa­van 12000–38000 euroa

    Vastaa

  7. Sit­ten pitäisi vielä ratkaista mihin ne autot pis­tetään kun paikko­ja ei ole. Käytän­nössä se tila ote­taan jalankulk­i­joil­ta ja pyöräilijöiltä.

    Tääl­läkin blo­gis­sa on tuo­tu jul­ki se valitet­ta­va mut­ta näköjään hyväksyt­ty tosi­a­sia että “Helsingis­sä saa pysäköidä mihin vaan”. 

    (Havain­toaineis­toa vaik­ka face­book-ryh­mästä “Minä pysäköin pyöräteille” niin tulee tutuk­si se arkipäivän elämäkin…)

    Vastaa

    1. Pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan niin paljon kuin autoil­i­jat niitä halu­a­vat ostaa tai vuokra­ta. Sil­loin niitä riit­tää kaikille tarvitsijoille.Tätä kut­su­taan markkinataloudeksi. 

      Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan niin paljon kuin autoil­i­jat niitä halu­a­vat ostaa tai vuokra­ta. Sil­loin niitä riit­tää kaikille tarvitsijoille.Tätä kut­su­taan markkinataloudeksi. 

    Nii-in. Ja kun paikko­ja ei ole, autot ovat pitkin jalka­käytäviä ja pyöräteitä. Helsingis­sä voi aivan main­iosti pysäköidä toisen revi­ir­ille vaik­ka ei osta tai vuokraa.

    Kun täl­lä het­kel­lä pysäköin­tiä ei valvota, ei ole kauhean uskot­tavaa että niin tapah­tu­isi jatkos­sakaan vaan paikko­jen kadotes­sa ongel­ma räjähtää käsiin. 

    Kuu­lostaisi uskot­tavam­mal­ta jos tätä olisi myös mietit­ty edes sivu­lauses­sa. Puhu­mat­takaan että asia ensin ratkaistaisi­in nykyti­lanteessa ja vas­ta sit­ten mietit­täisi­in jatkoa.

    Minä en ainakaan halu­aisi asua kaupungi­nosas­sa jos­sa joka ain­oa jalka­käytävä, aukion­ta­painen tai viherkaistale on käytet­ty spon­taaniksi parkkipaikaksi. 

    Arkkite­hdit kyl­lä piirtelee tilauk­ses­ta niitä viherur­baane­ja autot­to­mia pikniknäkymiä jois­sa pais­taa aurinko aina. Todel­lisu­us on tuol­la ulkona.

    Vastaa

    1. Kyl­lä Helsingis­sä pysäköin­ti­valvon­ta toimii siel­lä, mis­sä kadun­var­sipysäköin­ti on aina mak­sullista. Lähiöis­sä on tilanne tonen, mut­ta lähiöis­sä autopaikan hin­ta myös pysyy kohtuudessa.

      Vastaa

  9. Sib­bo San Sebas­t­ian: Minä en ainakaan halu­aisi asua kaupungi­nosas­sa jos­sa joka ain­oa jalka­käytävä, aukion­ta­painen tai viherkaistale on käytet­ty spon­taaniksi parkkipaikaksi. 

    Esimerkik­si ital­ialaiset van­hat kaupun­git ovat tun­net­tu­ja tuol­lais­es­ta pysäköin­tikult­tuurista ja silti moni pitää niistä enem­män kuin uusista lähiöistä. Toki, jos olisi vähem­män auto­ja, oli­si­vat vielä viihtyisämpiä.

    Vastaa

  11. Tun­tuu siltä, kuin useim­mat ihmiset eivät ymmärtäisi, mitä super­ad­di­ti­ivi­su­us tarkoittaa:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Superadditivity

    Asun­non ja autopaikan kohdal­la on niin, että molem­mat yhdessä ovat arvokkaampia kuin kumpikin erik­seen yhteen­las­ket­tuna. Tämä on rak­en­ta­jan näkökul­ma ja sik­si kan­nat­taa myy­dä todel­lise­na tai peit­el­tynä kytkykaup­pana kuin nos­taa autopaikan hin­ta pos­ket­tomak­si ja pelotel­la asunnonostajia.

    Kaavoit­ta­jan näkökul­mas­ta autopaikoil­la on merk­i­tys­tä sen kannal­ta, minkä sosioekonomisen ryh­män väkeä alueelle lop­pu­jen lopuk­si muut­taa. Tar­joa­mal­la järkevän hin­taisen autopaikan asun­non kylk­iäisenä, saadaan keski­t­u­lois­t­en vau­raam­paa puoliskoa. Sen sijaan liian vähät autopaikat johta­vat siihen, että asun­not menevät sijoit­ta­jille, jot­ka vuokraa­vat niitä eteen­päin asumistukiasiakkaille.

    Vastaa

  12. Johan L: Var­ti­ainen on purka­mas­sa kaikkea sääte­lyä, ihan aiheesta, mut­ta pysäköinti­normin osalta riit­tää “väl­jen­tämi­nen” vai mitä sanaa blo­gis­saan käyttikään.

    Voi olla viisas­ta vält­tää liian jyrkkiä kan­nan­ot­to­ja, jos kan­nat­ta­jat ovat kovasti rakas­tunei­ta autoon­sa. Mies on kuitenkin niin hyvä perustele­maan asiansa + ymmärtääk­seni kokoomuk­ses­sa aika hyvässä maineessa, että suosit­te­len äänestämään ukon val­tu­us­toon puhu­maan järkeä muille kokoomuslaisille. 

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä Var­ti­aisen koulut­ta­va vaiku­tus kanssaval­tu­utet­tui­hin voi tehdä ihmeitä autopaikkanormille ja vaikut­taa olen­nais­es­ti enem­män sen kaatamiseen, kuin yksi tai kak­si ekstra­paikkaa vihreille.

    Vastaa

  13. Mikko Num­melin:
    Asun­non ja autopaikan kohdal­la on niin, että molem­mat yhdessä ovat arvokkaampia kuin kumpikin erik­seen yhteenlaskettuna. 

    Myös asun­to ja joukkoli­iken­ney­hteys ovat yhdessä arvokkaampia kuin erik­seen — tai asun­to ja koulu / päiväkoti / lähikaup­pa jne. Jos halu­taan opti­moi­da resurssien käyt­tö, investoidaan niihin asio­hin, jot­ka yhdessä tuot­ta­vat eniten lisäar­voa. Ja mikä muu tämän pystyy määrit­telemään kuin markki­navoimat? (Ainakin tek­nol­o­gista sin­gu­lar­i­teet­tia odotellessa…)

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joudut tekemään sen van­han talon alle, 100 000 on ala-arvio. Uud­is­raken­nuk­sis­sa päästään 20 000 – 70 000 euroon, ellei kel­laris­sa joudu­ta use­am­paan ker­rokseen ja poh­jave­den pnnan alapuolelle. 

    Voi käy­dä myös niin, että jäl­keen­päin huo­mataan rak­en­ta­mat­ta jätet­tyjä paikko­ja tarvit­ta­van. Täl­löin syn­tyy tap­pi­o­ta kalli­im­mas­ta jälkitoteutuksesta.

    Vastaa

  15. Outo tuo ver­tailu pyörätei­hin. Ne mak­se­taan julk­i­sista varoista ilman että hyö­ty­suh­teeseen kiin­nitet­täisi­in mitään huomio­ta. Joskus jopa ison mit­takaa­van rahankäyt­tö on pro­jek­teis­sa itse­tarkoi­tus, samaan aikaan kun arkire­it­te­jä tuk­i­taan estoit­ta (redi, tripla). Ja kymme­nen pyörää kuulem­ma vie tilaa saman kuin yksi auto.

    Vastaa

  16. Asun­non ja autopaikan kohdal­la on niin, että molem­mat yhdessä ovat arvokkaampia kuin kumpikin erik­seen yhteenlaskettuna. 

    Mik­si kaavoit­ta­ja osaisi arvioi­da tämän parem­min kuin markkinamekanismi?

    Raken­nus­li­ike kyl­lä osaa arvioi­da autopaikan vaiku­tuk­sen asun­non arvoon (ainakin parem­min kuin me nojatuo­likom­men­toi­jat), ja asun­non osta­ja arvioi tarvit­seeko asun­non autopaikalla vai ilman. Ja kuten todet­tu, jos (markki­nahin­tai­sista) autopaikoista tulee pulaa niin kaavas­sa on mah­dol­lisu­us rak­en­taa lisää.

    Tar­joa­mal­la järkevän hin­taisen autopaikan asun­non kylk­iäisenä, saadaan keski­t­u­lois­t­en vau­raam­paa puoliskoa. 

    Jos vält­tämät­tä halu­taan käyt­tää rahaa varakkaiden houkut­telu­un kaupun­gin asukkaik­si, niin eikö tulisi edullisem­mak­si luva­ta muu­ta­ma ton­ni käteistä kouraan jokaiselle kaupunki­in muut­tavalle raharikkaalle?

    Vastaa

  17. Olli Pot­to­nen: Suosit­te­len luke­maan pam­fletin Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille luvun 6, eri­tyis­es­ti osan 6.2.

    Tiedän, että asia on tiedossa.

    Mut­ta hil­jaista on nyt kun­tavaalien alla. Arhin­mäen ja Ander­ssonin sanomisi­in sen sijaan jak­saa puut­tua häkel­lyt­täväl­lä tar­mol­la, ottaen huomioon, että kyse on ääri­laidan hörhöilystä. Vähän kuin että keskustelisi rajac­cien kanssa suo­ma­laisu­ud­es­ta tjsp.

    Sylt­ty: Voi olla viisas­ta vält­tää liian jyrkkiä kan­nan­ot­to­ja, jos kan­nat­ta­jat ovat kovasti rakas­tunei­ta autoonsa.

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä Var­ti­aisen koulut­ta­va vaiku­tus kanssaval­tu­utet­tui­hin voi tehdä ihmeitä autopaikkanormille ja vaikut­taa olen­nais­es­ti enem­män sen kaatamiseen, kuin yksi tai kak­si ekstra­paikkaa vihreille.

    En epäile het­keäkään, etteikö varovaisu­us joh­tu­isi nimeno­maan vaaleista. Var­ti­ainen kuitenkin menee val­tu­us­toon tai on men­emät­tä ihan muil­la äänil­lä kuin markki­noi­ta kaupunki­rak­en­tamiseen haluavien.

    Ja voi olla, että olet lop­unkin suh­teen oike­as­sa. Itsel­lä vaan on se pelko, että hyssyt­te­ly jatkuu vaalien jälkeenkin.

    Kun ehdokas ei tee selväk­si, kuin­ka tärkeä tiet­ty asia hänelle on ja kuin­ka hän aikoo toimia asian kor­jaamisek­si, niin se jää epä­selväk­si myös äänestäjille.

    Vastaa

  18. JV:
    Voi käy­dä myös niin, että jäl­keen­päin huo­mataan rak­en­ta­mat­ta jätet­tyjä paikko­ja tarvit­ta­van. Täl­löin syn­tyy tap­pi­o­ta kalli­im­mas­ta jälkitoteutuksesta.

    Riip­puu ihan siitä, mihin rak­en­tamis­es­ta ja ylläpi­dos­ta säästynyt raha käytet­ti­in; mitä tästä ja siitä, ettei autopaikko­ja ollut, seurasi.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Olli Pottonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.