Kaupunkirakentamisen aika (10) Umpikorttelit ovat tiivein kaupunkirakentamisen tapa

27.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Umpikorttelit ovat tehokkain korttelimuoto. Silloin, kun halutaan rakentaa ympäristöä, jossa on runsaasti ihmisiä, umpikorttelit ovat ylivertainen ratkaisu. Verrattuna puoliavoimeen korttelimuotoon umpikorttelissa rakennettua tilaa on jopa 40 % enemmän ja perinteiseen lähiörakentamiseen verrattuna jopa yli kymmenkertaisesti.

Tätä ei voi korostaa liikaa. Kantakaupunkiin ja sen reuna-alueille saadaan asuntoja kymmenille tuhansille lisää, jos suostutaan rakentamaan tiiviisti umpikortteleita. Korttelitehokkuuden nosto kahdesta kolmeen tuo jokaiselle rakennetulle hehtaarille 250 asukasta lisää.

Tiiviys auttaa ratkaisemaan asuntopulaa, kun samaan tilaan saadaan enemmän asuntoja. Meidän tärkein ongelmamme ei ole pula rakennuskapasiteetista vaan pula hyvästä rakennuskelpoisesta maasta kantakaupungissa ja sen liepeillä. Umpikorttelit ovat ratkaisu tähän pulmaan.

Tuo 40 % lisäys tuo sen kriittisen lisän, jolla ihmistiheys saadaan lähipalveluiden vaatimalle tasolle. Mitä enemmän tiiviisti rakennettua pinta-alaa, sitä enemmän ihmisiä ja sitä helpompaa järjestää lähipalvelut.

Helsingin erityisominaisuuksiin kuuluu se, että keskustan lähellä maata on vähän, koska niemi on kolmelta puolelta meren ympäröimä. Tällöin tarve tiiviille rakentamiselle korostuu entisestään. Umpikorttelit tarjoavat erinomaisen ratkaisun paikkoihin, joissa maa on niukkaa ja siksi kallista.

Kommentit

6 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (10) Umpikorttelit ovat tiivein kaupunkirakentamisen tapa”

  1. Sibbo San Sebastian kirjoitti 27.3.2017 kello 12:13

    Miksi vain kantakaupunkiin? Miksi ei myös liikenteellisiin risteyspaikkoihin – eli raideliikenteen asemien ympärille?

    Herttoniemen teollisuusalue ja varsinkin Roihupelto ovat valmiiksi näppärästi ruutukaavaan pohjautuvia (ja yhdistettävissä jos niiden välissä oleva moottortiehässäkkä puretaan). Östersundomiin ja Malmille voi kaavoittaa täysin puhtaalta pöydältä.

    Nykyinen metron ja lähiliikenteen asemasuunnittelu perustuu muinaisiin maanomistusoloihin jolloin kaupunki tai valtio ei ollut kiinnostunut rakennuttamaan omistamiaan maita. Mitään reservimahdollisuutta ei kuitenkaan mietitty ja tulevaisuuteen ei nähty.

    Seurauksena on tuulisia aukioita ja iltaisin autiota ja ankeaa ympäristöä. Kukaan ei asu vieressä, liityntäliikenteen bussi kulkee sadan metrin päästä ja menee milloin sattuu.

    Ei tehdä näitä virheitä uudelleen vaikka kuinka olisi kiire. Ruotsin miljonprogrammin ainoa tavoite oli stahanovilaisesti saada aikaan miljoona asuntoa ja sitä satoa korjataan tänä päivänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Risto kirjoitti 27.3.2017 kello 15:01

    Eikös tälle korollaari ole, että jos olettaa, että umpikorttelien uusi aika parin vuosikymmenen kuluessa koittaa, niin sielä missä suhteellisen lähellä keskustaa olisi mahdollista rakentaa olemassaolevasta rakennuskannasta välittämttä, olisi parempi jäähdyttää suunnitelmat, kunnes kaavoittaja osaa piirtää kaupunkia lähiön sijaan.

    Jätkäsaaren uusien talojen kanssa eletään pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. GOLAJTTI kirjoitti 27.3.2017 kello 16:16

    hirveä määrä kirjoituksia lyhyessä ajassa. ei synny keskustelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.3.2017 kello 16:32

    Aiomme julkaista koko kirjan palasina. Näitä tulee yli 50. Osta koko kirja, niin saat sen kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. GOLAJTTI kirjoitti 27.3.2017 kello 16:42
  6. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.3.2017 kello 22:11

    Umpikorttelien rakennuksien 1. kerroksista osa pitäisi varata pyöräparkeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus