Helsinki, kuin maansa myynyt

23.3.2017 · Aihe: Kuntavaalit 2017 

Helsingin tilinpäätös osoittaa 465 M€ ”voittoa”. Tämä on saanut silmät kiilumaan sekä kokoomuksessa että laitavasemmistossa. Kokoomus haluaa jakaa voiton veronalennuksin ja vasemmisto lisäämällä menoja.

Tuo ”voittoa” on lainausmerkeissä, koska kunnan tapa kirjata tilinpäätöksensä on vähintään kummallinen. Puolet tuosta ”voitosta” on peräisin maan myynnistä. Jos yritys myy omaisuuttaan, voitoksi katsotaan vain se, kuinka paljon omaisuus mahdollisesti ylittää myydyn omaisuuden arvon yrityksen taseessa, mutta kunnan kirjanpito on kassaperusteista.

Investointeja ei sentään lasketa suoraan menoiksi: ne ovat investointeja ja poistot ovat menoa niin kuin pitääkin. Poistot kuitenkin ovat ihan mitä sattuu. Mutta jos kunta maksaa investointien ja poiston välisen eron myymällä omaisuuttaan, se onkin voittoa.

Oikeastaan ainoan objektiivisen kuvan kaupungin taloudesta antaa lainamäärän kehitys. Kaupunki on maksanut lainoja pois 200 miljoonalla, siis suunnilleen samalla summalla kuin se on myynyt maata.

Osittain maan myyminen onkin oikeasti tuloa, koska maa on yleensä hankittu paljon halvemmalla raakamaana. Jos raakamaata ostetaan 20 miljoonalla, investoidaan sen saattamiseksi rakennuskelpoiseksi infraan 80 miljoonaa ja myydään omaisuus 100 miljoonalla, on saatu voittoa 80 miljoonaa, mutta oikeasti kaupungin talous on vasta nollilla.

Kuolaaminen rahan perään kokoomuksessa ja vasemmistossa on sikälikin perusteetonta, koska nuo yli 200 miljoonan maanmyyntitulot johtuvat myynnin poikkeuksellisesta ajoituksesta. Normaali taso on 100 M€/vuosi.

Kaupunki kasvaa vauhdilla (oma ennusteeni tälle vuodelle on 10 000 asukasta, ammattiennustajat ennustavat vähemmän), joten kaupungin onkin tuotettava voittoa niin paljon, että se voi rahoittaa kasvun vaatimat investoinnit, jotka ovat luokkaa 30 000 euroa uutta asukasta kohden.

Kaupungilla on myös investointivelkaa. Jos haluamme tehdä kaupungista hyvän ja menestyvän, kaupunki on rakennettava kunnolla, sen yleisistä alueita, katutilasta ja puistoista on pidettävä huolta, jotta Helsinki edelleen olisi seudun kunnista se, johon päästään eikä se johon joudutaan.

Nyt kun korot ovat matalalla, kaupungin ei pitäisi maksaa pois velkojaan vaan aikaistaa investointeja.

On torjuttava sekä kokoomuksen että vasemmiston talousajattelun lyhytnäköisyys ja tähdättävä kaupungin kukoistukseen pitkällä aikavälillä.

 

 

Kommentit

17 Vastausta artikkeliin “Helsinki, kuin maansa myynyt”

  1. Lauri Kumpulainen kirjoitti 23.3.2017 kello 12:04

    Osan voisi sijoittaa tulevaisuuden ruuantuotannon kehitykseen: https://thecellpod.com/.

    Oletetaan, että ruuan raaka-ainetta voidaan ylläolevan hankkeen kaltaisella menetelmällä tuottaa teollisesti ja taloudellisesti kannattavasti (mitä se ei vielä ole). Tällöin ruuan raaka-ainetta voidaan tuottaa 24/7/365 ja kysynnän mukaan. Ei tuhohyönteisiä, ei katovuosia, ei haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, eikä varsinkaan maataloustukiaisia.

    Esimerkiksi Suomessa kylvetään vilja keväällä, odotellaan kesä auringonpaistetta ja puidaan syksyllä. Sitten pitäisi vielä erottaa jyvät ja jauhaa ne jauhoiksi. Kokonaisen viljakasvin kasvattaminen on turhaa, kun tarvitaan vain jyvä, eikä siitäkään kaikkea. Tämä on tuhansia vuosia vanhaa teknologiaa ja tehotonta.

    Edellä mainitussa hankkeessa hyvää on se, että on lähdetty eteenpäin marjoilla. Valmista marjasosetta on helppo markkinoida, kunhan teknologia saadaan skaalattua teolliseen tuotantoon. Lisäksi maulla on suuri merkitys, joka on yksi tärkeistä tutkimuskohteista. Mutta erityisen kannustavaa on se, että tämä teknologia kykenee jo nyt myös ohran tuotantoon, joskaan ei taloudellisesti kannattavasti.

    En malta olla leikittelemättä ajatuksella, jossa sellutehtaan vieressä olisi sarja bioreaktoreita, joissa tuotettaisiin puukuitua suoraan sellutehtaan tarpeisiin.

    Aivan hyvin voidaan esittää kysymys, että miksi tuottaa kokonainen puu, jos tarvitaan vain tietynlaista puukuitua? Toki vastaus toistaiseksi on se, että koska ei osata tuottaa pelkästään tietynlaista puukuitua vaan täytyy kasvattaa puu.

    Tämän poikkitieteellisen alan kehitys on erittäin kiinnostavaa ja erilaiset teknologiat kehittyvät vauhdilla. Yksi kirittäjä on Nasa, joka tutkii ruuantuotantoa Kansainvälisellä avaruusasemalla tulevaisuuden Kuu- ja Mars-tukikohtia ajatellen.

    Biotalous saattaakin muutaman vuosikymmenen kuluessa vielä potkia kepulaisten persuuksille ja kovasti! ;-]

    Joka tapauksessa Helsingin kannattaa investoida paitsi infrastruktuuriin, niin myös perustutkimukseen, joka tukee kaupunkien kehitystä. Kaupungissa tuotettu ruoka on osa tätä kehitystä. Aluksi se on luksusta, mutta lopulta valtavirtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2017 kello 12:21

    Meni vähän otsikosta ohi, mutta julkaisin silti, koska aihe sinänsä on mielenkiintoinen. Perustutkimuksen rahoitus ei ehkä kuulu kunnille, mutta tällä voi olla valtava – monen mielestä erittäin kielteinen – vaikutus aluerakenteeseen, koska ruuan tuotantokin siirtyy kaupunkeihin.
    Meillä kasvatetaan yrtit keittiön pöydällä. http://www.Plantui.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Sibbo San Sebastian kirjoitti 23.3.2017 kello 13:18

    Yleensä yritykset jakavat voiton osinkoina vain jos sille ei ole enää näkyvissä järkevää ja tuottavaa kohdetta yrityksen toiminnan puitteissa.

    Helsinki ei kuitenkaan toimi auringonlaskun alalla ainakaan kiinteistöjalostuksen suhteen vaan nimenomaan sillä alalla valmiin tuotteen eli kaavoitetun tonttimaan kysyntää olisi reilusti.

    Rahat kannattaisi siis pistää tuottamaan eli kaavoittaa lisää asuntotonttia. Siitä sitä lisäarvoa syntyy ja tuottoa jatkossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko Nummelin kirjoitti 23.3.2017 kello 15:12

    Jotkut tekevät hurjia oletuksia siitä, että tulevaisuudessa ihmisluonto olisi pohjimmiltaan paljonkin erilainen kuin nykyään. Minä ainakin syön mieluummin kunnon ruokaa kuin järsin ylihinnoiteltua verkostomarkkinoitua kantasoluviljelmää. Näin tehnee myös moni seuraavakin läntisten teollisuusmaiden sukupolvi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jyri kirjoitti 23.3.2017 kello 15:20

    Lauri Kumpulainen: En malta olla leikittelemättä ajatuksella, jossa sellutehtaan vieressä olisi sarja bioreaktoreita, joissa tuotettaisiin puukuitua suoraan sellutehtaan tarpeisiin.
    Aivan hyvin voidaan esittää kysymys, että miksi tuottaa kokonainen puu, jos tarvitaan vain tietynlaista puukuitua?

    Koska puun voi tuottaa jo nykyään täysin uusiutuvan aurinkoenergian avulla mutta mistäpä noille bioreaktoreille revittäisiin käyttöenergia ja raaka-aineet 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2017 kello 19:17

    Kyllä nuo bioreaktoritkin voivat käyttää aurinkoenergiaa. Kannattaisi kehittää niitä sellaisiksi, että voisivat mennä säästöliekelli, kun aurinkoenergiaa ei ole saatavilla.
    Fotosynteesin hyötysuhde on aivan kelvoton verrattuna aurinkopaneeleihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mark Andersson kirjoitti 23.3.2017 kello 16:24

    Ei yhtään auennut tuo erityisesti vasemmistoon kohdistuva sättiminen, kun samaan hengenvetoon Soininvaara kuitenkin kirjoittaa: “Nyt kun korot ovat matalalla, kaupungin ei pitäisi maksaa pois velkojaan vaan aikaistaa investointeja.”

    Eikö juuri se ole vasemmiston tavoitteena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2017 kello 19:15

    Laitavasemmisto haluaa lisää kulutusmenoja. Se on eri asia kuin investointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. karvinen kirjoitti 23.3.2017 kello 17:50

    Mikko Nummelin:
    Jotkut tekevät hurjia oletuksia siitä, että tulevaisuudessa ihmisluonto olisi pohjimmiltaan paljonkin erilainen kuin nykyään. Minä ainakin syön mieluummin kunnon ruokaa kuin järsin ylihinnoiteltuaverkostomarkkinoitua kantasoluviljelmää. Näin tehnee myös moni seuraavakin läntisten teollisuusmaiden sukupolvi.

    Kun nämä viljelmät alkavat kunnolla toimia, ei ole mitään syytä miksi ne eivät voisi alkaa kilpailla myös hinnalla ja laadulla “verkostomarkkinoinnin” sijaan.

    Sitä paitsi, kun soluviljelmien omistajat alkavat laittaa rahaa markkinointiin, niin pian seuraava sukupolvi ei enää pidä tehottomasti paskaisessa pellossa dieselin katkussa kasvatettua ruokaa kunnollisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tommi Uschanov kirjoitti 24.3.2017 kello 0:05

    Tuo ”voittoa” on lainausmerkeissä, koska kunnan tapa kirjata tilinpäätöksensä on vähintään kummallinen. Puolet tuosta ”voitosta” on peräisin maan myynnistä. Jos yritys myy omaisuuttaan, voitoksi katsotaan vain se, kuinka paljon omaisuus mahdollisesti ylittää myydyn omaisuuden arvon yrityksen taseessa, mutta kunnan kirjanpito on kassaperusteista.

    Minun on pitänyt itse kirjoittaa tästä jo hyvin pitkään – niin pitkään, että ehdit nyt ensin. Samahan koskee tietysti myös valtion omaisuuden myyntiä, ei vain kuntien: omaisuuden pelkkä muuttaminen likvidiin muotoon lasketaan muka liiketoiminnaksi.

    Tämä osoittaa masentavasti, että kymmenen vuoden takaisista eduskuntavaaleista ei ole opittu mitään, eikä Suomen talouspoliittinen kulttuuri ole edelleenkään oppinut keynesiläisyydestä edes perusasioita. Sama intoilu “jakovarasta” kuin silloin, ja nytkin sekä vasemmalla että oikealla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. nakki kirjoitti 24.3.2017 kello 17:35

    Nyt viimeistään voi sanoa, että vihreillä ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa kokoomusta. Vapaavuori tyrmäsi jo moskeijan ja nyt kokoomus lupasi selvää rahaa ääniä vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.3.2017 kello 18:14

    Kannattaako verojen alentaminen, jos sen hintana on rähjäinen ja rapistuva kaupunki. En usko, että äänestäjät ovat noin unelmattomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Anonymous kirjoitti 25.3.2017 kello 0:26

    Osmo Soininvaara:
    Kannattaako verojen alentaminen, jos sen hintana on rähjäinen ja rapistuva kaupunki. En usko, että äänestäjät ovat noin unelmattomia.

    Kai sä Ode tiedät, että Unelma™ syöksee ennen pitkää pk-seudun kuntien talouden syöksykierteeseen. Rähjäinen ja rapistuva on tulevaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. JTS kirjoitti 25.3.2017 kello 1:12

    Mikko Nummelin: . Minä ainakin syön mieluummin kunnon ruokaa kuin järsin ylihinnoiteltuaverkostomarkkinoitua kantasoluviljelmää.

    Hyvä sinulle. Luultavasti vain mieltymyksiäsi ei kysytä ja sinulla ei myöskään ole varaa niiden toteuttamiseen. Ainkaan jos kovin määrätietoisesti estetään ne asiat, jolla suunta muuttuisi.

    Ikävähän se tuollaista on kertoa – ja varmaan haluat äänestää ihmisiä, jotka valehtelevat sinun voivan tehdä tulevaisuudessa kuten haluat. Autolla parkkiin Stokkan eteen milloin tahansa. Omakotitalo Ressun lähellä meren rannalla. Ei liikennesakkoja vaan mukava moottoritie kotiovelta Espooseen ilman ruuhkaa ja liikennevaloja. Jos valeet tekevät sinut onnelliseksi, vielä parempi sinulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jukkis kirjoitti 25.3.2017 kello 12:13

    Anteeksi tietämättömyyteni, mutta eikö esimerkissä käyttämässäsi tapauksessa kaupunki ole oikeasti jopa vähän miinuksella, koska rakennettu infra tuottaa ylläpitokustannuksia (tai ainakin korjausvelkaa) silloinkin, kun sitä ei vielä käytetä? Voiton puolelle päästään vasta siinä vaiheessa, kun 100 miljoonalla ostetulle alueelle rupeaa nousemaan taloja ja sinne muuttaa joko yrityksiä tai ihmisiä maksamaan veroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.3.2017 kello 12:54

    Oletuksena on, että uudet asukkaat vastaavat juoksevista kuluista. Tässä investointivaiheessa pitää vähän laskea, saadaanko investointi rehoitetuksi. Lähtökohtana on, että tontin rakennetaan jokseenkin heti, kun ne luovutetaan. Se on yleensä tontinlovutusehdoissa. Helsnki ei kaavoita tontteja seisomaan tyhjän panttina arvonnousua odottamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jukkis kirjoitti 25.3.2017 kello 13:17

    Asia selvä ja kiitoksia selvennyksestä. Niin kuin arvelinkin, kyse oli omasta tietämättömyydestä tässä asiassa. Periaatteessa siinä on siis pieni jakso myynnin jälkeen, jossa kaupungin kassa on vielä plus miinus nolla (kulut 20 miljoonaa + 80 miljoonaa ja tulot 100 miljoonaa), mutta käytännössä saman tien rupeaa tulemaan kassaan lisää rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus