Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi

22.3.2017 · Aihe: Talouspolitiikka 

Perustulo kokeilu tuottaa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöttömät ovat työllistyvät, jos se tehdään heille erittäin kannattavaksi. Parhaimmillaan tämä voi murtaa pessimismin, jolla moni suhtautuu pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksiin.

Nyt kokeilussa olevaa perustuloa ei ole mahdollista toteuttaa sellaisenaan. Saisivathan siinä kaikki työssä käyvät suomalaiset lisää rahaa yli kuusi tuhatta euroa vuodessa.

Tämä johtuu siitä, ettei verohallinto lähtenyt kokeiluun mukaan. Ansiotuloja verotetaan toden teolla vain 1200 euron kuukausitulojen yli menevältä osalta. Oikeassa perustulomallissa verotus alkaa ensimmäisestä ansaituista eurosta, jolloin normaalin palkansaajan tulot eivät muutu juuri lainkaan.

= = =

Perustulolla on ainakin kolme tarkoitusta: yksinkertaistaa tulojentasausjärjestelmää, yhtenäistää eri syin maksettavat tulonsiirrot ja tukea pienipalkkaisia.

Tulojen tasaus jakautuu verotukseen ja tulonsiirtoihin. Nämä nivoutuvat toisiinsa niin huonosti, että käytettävissä olevat tulot riippuvat ansiotuloista perin epäjohdonmukaisesti. Perustulon tarkoituksena on tehdä nettoansioiden riippuvuus ansiotuloista lineaariseksi, jolloin korkean marginaaliveron haitat minimoituvat. Ihan tähän ei päästä, koska perustulo tarvitsee rinnalleen asumistuen, ellei asuntotuloa ryhdytä verottamaan, ja sille taas ei näyhtä olevan hyväksyntää. Siksi perustulossakin efektiiviset marginaaliverot ovat palkka-asteikon alapäässä edelleen korkeita, mutta eivät niin järjettömiä kuin nyt.

Tulonsiirtoja ja verotusta on vaikeaa yhdistää järkeväksi kokonaisuudeksi, koska verotus perustuu vuosituloihin ja tulonsiirrot kuukausituloihin.

Tähän saattaa olla tulossa muutos. Tekeillä oleva reaaliaikainen tulorekisteri tekee jatkossa helpommaksi yhdistää verotus ja tulonsiirrot johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, jolloin se kyllä muistuttaisi aika paljonperustuloa.

Syyperusteissa sosiaaliturvassa ongelmia aiheuttaa myös rajanveto tulottomuuden syystä. On esimerkiksi makuasia, kuuluuko masennuksesta kärsivä työttömyysturvan vai sairausvakuutuksen piiriin. Työttömyyspäivärahalla hän ei saa kieltäytyä työstä, mutta sairauspäivärahalla ansiotyö tai tentissä käyminen onkin sosiaaliturvapetos. Miksi masentunut ei saisi yrittää tehdä työtä tai käydä tentissä?

= = = =

Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus oli askel perustulon suuntaan. Kun pienet ansiotulot eivät leikkaa työttömyysturvaa lainkaan, työttömät tarttuvat nyt yhä yleisemmin satunnaisiin töihin. Se on jopa kannattavampaa kuin perustulon oloissa, jossa pienistäkin ansioista menisi yli 40 % veroa.

Tällainen paikkailu aiheuttaa yleensä uusia hankaluuksia. Palkka ja soviteltu päiväraha eivät saa nousta alkuperäistä palkkaa suuremmaksi. Tästä seuraa sadan prosentin leikkuri. Työtä ei myöskään saa tehdä enempää kuin 80 % kokoaikaisesta työstä.

Tuntirajoitus ainakin kannattaisi poistaa. Se tekisi työttömyysturvasta yleisen matalapalkkatuen ja kompensoisi siirtymistä aiempaa pienipalkkaisempiin töihin, eräänlaisena sopeutusraha, jollaista ehdotimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissa Lisää matalapalkkatyötä.

= = = =

Palkkaerot pyrkivät kasvamaan, ja jos se estetään, kasvaa työttömyys. Monille automaation syrjäyttämille vaihtoehtoina on vain työttömyys tai matalapalkkainen työ palvelualoilla.

Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat ovat onnistuneet muita paremmin pitämään työttömyyden matalana. Ne tukevat matalatuottoista työtä kukin omalla tavallaan.

Yhdysvallat tukee tuhannen dollarin kuukausipalkkaan saakka 40 sentillä jokaista ansaittua dollaria. Saksalla on minijobs järjestelmä, jossa ansiotulo on hyvin pieni, mutta se tulee työttömyysturvan päälle. Ruotsilla on samankaltainen palkkatukijärjestelmä kuin Suomessa, jota sovelletaan paljon laajemmin.

Mikään näistä ei sovellu itsensä työllistäjille, vaikka se on yhä merkittävämpi vaihtoehto työttömyydelle.

Saksan minijobsit ovat osoittautuneet loukuksi, josta ei ole tietä oikeille työmarkkinoille. Loukuksi on osoittautunut myös tämä Suomen ja Ruotsin soveltama palkkatukikin.

Jos palkkatuen turvin palkataan joku huoltoasemalle tankkaamaan autoja, työ loppuu väistämättä, kun tukikuukaudet loppuvat, koska asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan palvelusta tarpeeksi. Palkkatuessa oletetaan on, että työttömyys johtuu työttömän ominaisuuksista eikä talouden tilasta.

Matalatuottoista työtä on tuettava, jotta syntyisi työttömille soveltuvaa työtä. Tarve vaikuttaa pitkäaikaiselta. Kysymys ei ole yksittäisen työttömän tilapäisten vajavaisuuksia korjaamisesta, vaan pitempiaikaisesta puuttumisesta työmarkkinoiden tasapainoon niiden hyväksi, joiden markkina-arvo on nyt työmarkkinoilla huono esimerkiksi vääränlaisen tai puutteellisen koulutuksen vuoksi.

Perustuloon siirtyminen ei näytä olevan aivan ovella. Toivottavasti kansallinen tulorekisteri silti helpottaa syyperusteisen sosiaaliturvan suurimpien hölmöyksin karsimista. On aivan sama, millä nimellä uudistusta kutsutaan, kunhan se toimii.

Entä jos unohtaisimme toistaiseksi sosiaaliturvan yksinkertaistamisen ja käyttäisimme perustuloa ainakin aluksi vain pienten palkkojen tukeen? Silloin se kannattaisi toteuttaa negatiivisena tuloverona  verona (kts. alla) niin, että veroasteikkoa lasketaan pienimpien tulojen kohdalla vähän nollan alapuolelle. Valtio siis maksaisi pienituloisille negatiivista veroa.

Aluksi veroasteikkoa voisi jatkaa vain 100 euroa nollan alapuolelle. Muutos ei olisi suuri, mutta pienipalkkaisen taloudessa se olisi suuri. Näin tehtäisiin oikeutta pienipalkkaisille ja itsensä työllistäjille

Ylhäältä aloitettu perustulo. Jatkuva viiva kuvaa nykyistä veroasteikkoa, katkoviiva pientä, ylhäältä aloitettavaa perustuloa ja ohut viiva täyttä perustuloa/negatiivista tuloveroa.

Jos tästä saadaan hyviä kokemuksia, voitaisiin asteikkoa jatkaa alaspäin niin, että maksimituki nousisi 200 euroon ja niin edelleen. Koska tarkoituksena ei ole puuttua sosiaaliturvan tasoon, tulonsiirtoja joko pienennettäisiin negatiivisen tuloveron verran tai negatiivinen tulovero toteutettaisiin ansiotulovähennyksen kautta, jolloin se kohdistuisi vain pienipalkkaisiin. Tässä tulisi kuitenkin vaikeuksia sen kanssa, että verotus perustuu vuosituloihin.

Näin edeten voisi toteuttaa todellisen perustulon asteittain tai pitäytyä tähän pienten palkkojen tukeen, jos siltä tuntuu.

On suuri vääryys, ettei pienipalkkinen hyödy työnteosta juuri mitään.

Olen kijoittanut aiheesta aiemminkin otsikolla Ylhäältä alolitettu perutuslo

= = = =

Tämä kirjoitus on julkaistu lyhyemmässä muodossa Suomen Kuvalehden Näkökulma-artikkelina.

= = =

Liite

Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat sama järjestelmä, raha vain kulkee eri kautta. Yksinkertaisessa perustulossa jokainen saa tililleen perustulon Yp minkä jälkeen kaikista ansiotuloista peritään veroa  t %. Niinpä käteen jäävä tulo on

Yk = Yp + (100-t)/100Y,

missä Y = ansiotulo

Negatiivisessa tuloverossa on verotettavabn tulon alaraja Yo jonka yli menevältä osalta yhteiskunta perii veroa  t %. Jos tulot alittavat verotettavan tulon alarajan, yhteiskunta maksaa pienituloisuuden perusteella negatiivista veroa  t% siltä osin, kun tulot alittavat verotettavan tulon alarajan. Tällöin käteen jäävät tulot ovat

Yk = Y-(Y- Yo)t/100 = Yp + (100-t)/100Y, kun

Yp = t/100Yo

Joillekin on kovin tärkeätä, että perustulossa kerätään bruttomääräisesti veroja enemmän kin nyt, koska rahaa kulkee edestakaisin. Heitä varten on täsmälleen identtinen negatiivinen tulovero, jossa bruttoveroaste on pienempi, koska rahaa kulkee nykyistä vähemmän edestakaisin.

 

 

Kommentit

12 Vastausta artikkeliin “Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi”

  1. Otso Kivekäs kirjoitti 22.3.2017 kello 14:19

    Hahmottelin juuri tämäntyyppistä ensimmäistä askelta perustuloon Helsingissä. Sillä itse asiassa noin sadan euron negatiivinen tulovero olisi toteutettavissa myös kunnan toimivallan ja taloudellisten resurssien puitteissa. Israelissa on käytössä samantyyppinen järjestely.

    http://otsokivekas.fi/2017/02/voiko-helsinki-toteuttaa-perustulon/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Joonas Mustonen kirjoitti 22.3.2017 kello 14:22

    “perustulo tarvitsee rinnalleen asumistuen” miksi? Voisitko avata hiukan enemmän tai osoittaa johonkin artikkeliin aiheesta 🙂 (asuntotulo?)

    Olen ymmärtänyt että asumistuki on iso syyllinen korkeisiin vuokriin Helsingissä. Eikö nämä yhdistämällä päästäisi samalla tästäkin ongelmasta?

    Vai onko siis nykysiin paljonkin ihmisiä jotka saavat jotain “elämistukea” mutta eivät saa asumistukea, jonka takia asumistulon mukaanottaminen kasvattaisi merkittävästi tuen määrää? Mistä on kyse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 14:58

    Suomessa joka toinen asuu velattomassa omistusasunnossa. Jos perusturva olis niin suuri, että se kattaa myös vuokran, se olisi kovin yltäkylläinen ajatelle rikkaan suvun peruillistä, jolla ei ole käytännössä asumiskuluja lainkaan. Asumistuki nostaisi vuokratasoa, jos se riippuisi vuokrasta, mutta Helsingissä se on käytännössä yhtä iso kaikille vuokralla asuville, joten se lisää vuokranmaksujahalukkuutta vain samalla tavalla kuin palkankorotus. Sen sijaan asumistuki kyllä suuntaan markkinoita kohden yksiöitä, koska asumistuki on yhtä suuri yksiöstä ja kaksiosta. Muualla maassa asia saattaa olla toisin.
    Toimeentulotuki on se, joka sotkee vuokramarkkinoita, koska se korvaa varsin suuret asumismenot kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Catilina kirjoitti 22.3.2017 kello 16:57

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa joka toinen asuu velattomassa omistusasunnossa.

    Yli kolme miljoonaa ihmistä asuu velattomissa omistusasunnoissaan?

    Ihanko totta?

    Voi kertoa, että omistusasumisen, vaikka velattomankin, ihanuus ei ole mitään halpaa puuhaa. Kiinteistöveroa saan kohta taas ilon maksaa tonnilla. Kunnossapitotyöt, odottamattomat rempat ym. vievät poskettomasti rahaa vaikka miten itsekin tekisi.

    Onneksi yhteiskunta maksaa minulle aika mukavaa palkkaa haluamallani seudulla, ja eläkettäkin on kohta kertynyt kolmisen tonnia kuussa, joten eiköhän tässä pärjätä, vaikka syksyllä taas näyttäisi lääkärilakkokin tulevan. Sellainen ylimääräinen kiva, leppoisa marjaloma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 22.3.2017 kello 18:12

    Osmo Soininvaara: Jos perusturva olis niin suuri, että se kattaa myös vuokran, se olisi kovin yltäkylläinen ajatelle rikkaan suvun peruillistä, jolla ei ole käytännössä asumiskuluja lainkaan.

    Ongelma on siis se, ettei asuntotuloa veroteta. Ei kai ole mahdotonta vähentää laskennallinen asuntotulo perustulosta? Olisiko tämä monimutkaisempaa kuin nykyinen asumistukijärjestelmä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 19:44

    Ei kai ole mahdotonta vähentää laskennallinen asuntotulo perustulosta?

    Niinhän siinä juuri tehdään. Perusturva esimerkiksi yksin asuvalla on noin 550 € turvaa ja 408 euroa asumistukea, yhteensä 958 euroa. Jos sattuu asumaan omistusasunnossa, asumistukea saa vähemmän eli tuosta 958 eurosta vähennetään se asuntotulo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. R. V. kirjoitti 22.3.2017 kello 20:06

    Osmo Soininvaara: Niinhän siinä juuri tehdään. Perusturva esimerkiksi yksin asuvalla on noin 550 € turvaa ja 408 euroa asumistukea, yhteensä 958 euroa. Jos sattuu asumaan omistusasunnossa, asumistukea saa vähemmän eli tuosta 958 eurosta vähennetään se asuntotulo.

    Mikäli asumistulo vähennetään, niin omistusasunnoissaan asujien kannattaa laittaa asunto vuokralle ja muuttaa vuokralle itsekin. Tällöin tuki virtaa täysimääräisenä ja loppuosan saa vuokratuloina. Tämä ei varmaankaan ole haluttua käytöstä, joten siihen ei tule kannustaa.

    Ehkä parempi tapa olisi maksaa perusturvaa siten, että maksettava kuukausittainen turva riippuisi omaisuudesta: mitä enemmän omaisuutta, sitä vähemmän perusturvaa. Näin asumismuodolla kikkailemalla ei voisi päästä tukien pariin, jolloin järjestelmä olisi oikeudenmukaisempikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville kirjoitti 22.3.2017 kello 21:05

    Osmo Soininvaara: Niinhän siinä juuri tehdään. Perusturva esimerkiksi yksin asuvalla on noin 550 € turvaa ja 408 euroa asumistukea, yhteensä 958 euroa. Jos sattuu asumaan omistusasunnossa, asumistukea saa vähemmän eli tuosta 958 eurosta vähennetään se asuntotulo.

    Kysymys oli oikeastaan se, että onko nykyisenlainen asumistuki raskaampi järjestelmä kuin jos olisi kaikille sama perustulo, josta vähennetään laskennallinen asuntotulo. Vuokra-asujilta ei tällöin tarvitsisi kysellä asunnon ominaisuuksista, kuten tähän asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 21:58

    Vuokra-asujilta ei enää kysellä asunnon ominaisuuksista mitään. Ennen kyseltiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 22.3.2017 kello 22:06

    Osmo Soininvaara:
    Vuokra-asujilta ei enää kysellä asunnon ominaisuuksista mitään. Ennen kyseltiin.

    Mutta ihan teoreettisella tasolla, onko nykyinen asumistuki kustannustehokkaampi kuin perustulo, josta vähennetään asumistulo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Miksi tuohon kohtaan? kirjoitti 23.3.2017 kello 16:40

    Perusturvaa samalla leikattaisiin satasella? Muutenhan esittämäsi tuki ja kuvion keskimmäisen tulonsaajaryhmän marginaaliveron korotus vain pahentaisivat kannustinongelmia.

    Tuo tuen leikkaaminen vähentäisi efektiivistä rajaveroa ylöspäin niiltä, jotka juuri ja juuri menettäisivät perusturvan, tai töihin mennessään ansaitsisivat selvästi yli rajan mutta nyt alle.

    Voidaan tietysti kysyä, onko juuri noilla henkilöillä korkein efektiivinen marginaalivero. Ellei, kohdennetaan tuki mieluummin vielä köyhemmille, se tulee halvemmaksikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2017 kello 19:14

    Kyllä, perusturvaa leikataan vastaavasti. Siihen on monia keinoja. Tuossa kohdassa marginaaliverossa on tilaa, koska esimerkiksi asumistuen yhteensovitus on useimmmilla jo päättynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus