Näyteluku kirjasta Kaupunkirakentamisen aika

Tänään ja huomenna on viimeinen tilaisuus ostaa Mesenaatista Mikko Särelän ja minun pamfletti Kaupunkirakentamisen aika. Keräys on tuottanut jo yli 2000 €, joten teos ilmestyy. Nyt ratkaistaan värikuvien määrä  ja painoksen suuruus. Mesenaatin sivuille pääsee tästä linkistä.

Ohessa näyteluku itse kirjasta. Tällaista pohdintaa meillä on noin sadan sivun verran.

***

Asukaspysäköintitunnuksen hinta eriytettävä alueittain

Kantakaupungin alueella, esimerkiksi Töölössä, on edelleen voimassa ristiriita asukaspysäköintipaikkojen riittävyyden ja asuntotuotannon välillä. Jos uusi rakennus tuo alueelle lisää asukkaita, se tuo sinne myös lisää asukaspysäköintitunnukseen oikeutettuja.

Tähän on kaksi ratkaisua.

Voitaisiin päättää, että uusissa asunoissa asuvat eivät ole oikeutettuja asukaspysäköintitunnukseen. Tätä voi pitää epätasa-arvoisena, mutta ei se niin epätasa-arvoista ole kuin se, että nämä pakotetaan rakentamaan erittäin kalliita autopaikkoja tontille, mitä velvollisuutta vanhoilla kiinteistöillä ei ole.

Toinen vaihtoehto olisi nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa. Kun sitä nostettiin kolmesta eurosta kuussa noin kahdeksaan euroon kuussa, asukaspysäköintitunnusten kysyntä väheni noin kolmella tuhannella. Hinnan nousu oli selvästi autoilijoiden edun mukaista, koska vapaan autopaikan sai paikan helpommin.

Pysäköintitunnuksen hintaa on nostettu tällä vuosikymmenellä lisää niin, että se on nyt 22 euroa kuussa eli 264 euroa vuodessa. Hinnannousu on vähentänyt liikkeellä olevien tunnusten määrää selvästi. Kantakaupungin eteläisissä osissa Pitkänsillan ja Taka-Töölön eteläpuolella asukaspysäköintipaikkoja on edelleen selvästi vähemmän kuin niiden käyttöön oikeuttavia tunnuksia, mutta ero on lieventynyt.

Oheisessa kuvassa on myytyjen asukaspysäköintitunnusten määrä suhteessa asukaspysäköintipaikkojen määrään pysäköintivyöhykkeillä A-F. Paikkoja on edelleen vähemmän kuin niihin oikeuttavia tunnuksia, mutta tasapaino on selvästi parantunut. Kalliossa ja Etu-Töölössä ja siitä pohjoiseen tasapaino on jo nyt suunnilleen kunnossa. Osittain tasapainon paraneminen johtuu siitä, että helsinkiläiset omistavat autoja vähemmän kuin aiemmin, mutta pääosa on seurausta tunnuksen hinnan nostamisesta.

Pysäköintitunnusten hintaa pitäisi nostaa edelleen kunnes tasapaino saavutetaan. Koska kysynnän ja tarjonnan suhde on erilainen eri puolilla kaupunkia, myös hinnan pitäisi vaihdella. Onhan se jo nyt Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa alempi kuin muualla. Markkinatalouden mukainen ajattelu olisi järkevää tässäkin.

Kadunvarsipysäköinnin hinnan nousu tekisi tilaa kaupallisille pysäköintihalleille. Olisi kaikkien etu, että osa töölöläisautoilijoista siirtäisi autonsa sellaiseen. Kenenkään ei kuitenkaan kannata tehdä sitä, vaan toivoa, että muut tekevät näin niin kauan kun asukaspysäköinti on lähes ilmaista.

Kommentit

10 Vastausta artikkeliin “Näyteluku kirjasta Kaupunkirakentamisen aika”

  1. jorma kirjoitti 21.3.2017 kello 0:34

    Mitä tekemistä tällä on kaupunkisuunnittelun kanssa, pilkunnussimista..??!!

    Back to basics..

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuspaikkateoria

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 21.3.2017 kello 9:26

    Pysäköintitunnusten hinnasta johtuen tai siitä riippumatta yksityisautojen määrä näyttäisi olevan selkeässä laskusuunnassa (joukkoliikenne/kävelykaupungin alueella). Jos ja kun tätä kehitystä on jonkin aikaa tapahtunut, vapautuu suuri määrä tilaa pysäköintilaitoksissa ja katujen varsilla. Tämän tilan uusiokäytöstä olisi kiinnostavaa kuulla visioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Petteri kirjoitti 21.3.2017 kello 12:20

    Pysäköintitunnusten hinnoitteluun paras ratkaisu olisi huutokauppa.

    Hallinnollisesti selvitetään alueellisesti kuinka paljon kadunvarsipysäköintipaikkoja on myytävissä. Sitten vuoden alussa on huutokauppaperiodi, jolloin esitetään tarjoukset, joiden perusteella tunnuksen hinta määräytyy niin että kaikki lopulta maksavat alimman hyväksytyn hinnan.

    Koska alueille muuttaa uusia asukkaita. Jos muuttaa pois alueelle, vuoden aikana on mahdollista ostaa pysäköintitunnus esimerkiksi 20 % huutokaupan hintaa korkeammalla hinnalla ja toisaalta käyttäjällä on myös mahdollisuus myös palauttaa tunnus ja saada sisällä olevat rahat takaisin.

    Tämä menettely vaatii toki tietojärjestelmän, jonka sujuva start-uppi toteuttaa muutamassa kuukaudessa sadalla tonnilla tai muutamalla, jos kunnallista IT osastoa ei päästetä sotkemaan hommia. Samalla monet nykyiset pysäköintitunnusten hallinnoijat voidaan siirtää muihin tehtäviin, kun hyvin suuri osa prosessista on automatisoitavissa.

    Kunnallisella IT hankintatavalla järjestelmän tekemiseen menee muutama vuosi ja ainakin miljoona, jonka lisäksi järjestelmästä tulee paljon huonompi eikä järjestelmää automatisoida yhtä paljon.

    Kuinka tämä voidaan käytännössä helpoiten toteuttaa? Vastaus on ulkoistamalla ja kilpailuttamalla palvelu tavalla, jossa palvelutuottaja saa sitä enemmän tuloja mitä tehokkaammin pysäköintitunnuskauppajärjestelmä toimii.

    Kilpailutettavassa palvelussa palveluntarjoajan pitäisi vastata sekä teknisestä alustasta, maksuliikenteestä että asukaspysäköintipalvelun asiakaspalvelusta.

    Tuossa on sen verran liikkuvia osia, että ensin olisi hyvä kuitenkin lähteä liikkeelle pilottina jollain alueella ja kun uusi systeemi toimii, levittää järjestelmä koko kaupunkiin.

    Mikä tämän estää? Todennäköisesti pysäköintipalvelukeskus, jossa monella voi mennä tätä lukiessa kahvit väärään kurkkuun, kun työt ovat vähenemässä rajusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Veikko Rinne kirjoitti 21.3.2017 kello 16:36

    Haiskahtaa pahasti teoriaherrojen jutulta. En ymmärrä, mikä tässä on se ongelma ja vika, jota halutaan korjata. Perinteisen kantakaupungin alueelle ei enää rakenneta juurikaan lisää, joten autojen määräkään ei ole tällä alueella ainakaan kasvussa. Voimavarat kannattaisi käyttää johonkin hyödyllisempään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2017 kello 21:10

    Perinteisen kantakaupungin alueelle ei enää rakenneta juurikaan lisää, joten autojen määräkään ei ole tällä alueella ainakaan kasvussa.

    Kyllä rakennetaan. Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rannan alueelle 3400 asukasta (ja autopaikkoja 40 – 50 miljoonalla eurolla) Katajanokan kärkeen 2000 asukasta ja niin edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Johan L kirjoitti 22.3.2017 kello 0:07

    Helsingin lähitulevaisuuden taloudellisesti merkittävimpiä kaupunkisuunnittelun kysymyksiä on, rakennetaanko satamat ja muut kantakaupungin liepeet päätyyn saakka parkkinormia noudattaen, vai ymmärretäänkö luopua.

    Noilla rahoilla, ja kaivamalla parkkiluolien sijaan tunnelia, rakentaisi esim. Pisaran.

    Elämä on valintoja ja valitsemaan pääsee 9. päivä ensi kuuta, jos nyt oikein muista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 22.3.2017 kello 10:24

    Osmo Soininvaara: Kyllä rakennetaan. Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rannan alueelle 3400 asukasta (ja autopaikkoja 40 – 50 miljoonalla eurolla) Katajanokan kärkeen 2000 asukasta ja niin edelleen.

    Ongelmallista on se, että vaikka rakennetaan tontille kalliita maanalaisia pysäköintipaikkoja, on oikeus asukaspysäköintiin (Hakaniemen- ja Sörnäisten rannat tosin ovat ihan asukaspysäköintialueen rajalla, eli ne voisi helposti rajata ulkopuolelle). Jotenkin asukas- ja yrityspysäköintioikeutta pitää rajoittaa, huutokauppaaminen olisi yksi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lundvistin Julle kirjoitti 22.3.2017 kello 14:52

    Asukaspysäköintipaikkoja pitäisi rajata reilulla kädellä pois, esim. Hakaniemen torin ympäristöstä kaikki I-tunnuksen paikat. Olisi jotain toivoa käydä kauppahallilla iltapäivällä ilman parkkipaikan jonotusta tai riskiä pysäköintivirhemaksusta. Toisaalta saa sitä karitsaa Tukkutorin Wotkinsiltakin ja pysäköimään mahtuu.

    Surkuhupaisaa, että yhtäältä ollaan niin kovin huolissaan kantakaupungin elinkeinotoiminnasta, puuhaillaan konversiorajoituksia, ja sitten toisaalta ei olla valmiita järjestämään elinkeinotoiminnan autoileville asiakkaille parkkitilaa, kun asukkaiden autot makaavat kaduilla nimellisellä hinnalla päivät pitkät ympäri vuoden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. max kirjoitti 22.3.2017 kello 19:05

    Kiinnostavaa tulee olemaan kun talouden uusi normaali muuttuu jossakin vaiheessa uudeksi normaaliksi. Eli kun kaupunkilaisten ostovoima alkaa kohisten taas kasvaa. Nyt on normatiivinen standardi että asumiseen laitetaan kaikki eurot plus yksi euroa. Siitä ei saisi poiketa. Joskus tulevaisuudessa ostovoimaa on niin paljon että siitä on pakko poiketa eikä politiikka mahda sille mitään. Näin on esimerkiksi Ruotsissa ja eritoten Tukholmassa jossa esimerkiksi autokauppa käy kuumana. Ikiaikainen, no satavuotinen, vaurauden ja ostovoiman, sekä uuden että vanhan rahan symboli – urbaani ajoneuvo kaikilla herkuilla, suoraan uudesta kaupungista.

    disclaimer: Itse toivoisin että kansalaiset sijoittaisivat ylijäämän pörssiin. Saisimme suhdanneheilahteluita voimakkaasti stabilisoitua etenkin kotimarkkinoilla. Pienpanimot kiittäisivät ja nimeltämainitsemattomat kirjailijat, esimerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. anonilli kirjoitti 23.3.2017 kello 9:20

    max: esimerkiksi Ruotsissa ja eritoten Tukholmassa jossa esimerkiksi autokauppa käy kuumana. Ikiaikainen, no satavuotinen, vaurauden ja ostovoiman, sekä uuden että vanhan rahan symboli – urbaani ajoneuvo kaikilla herkuilla, suoraan uudesta kaupungista.

    Yhden käsityksen mukaan myös Jenkeissä on kehitetty seuraavaksi puhkeava kupla autolainoilla. Samalla periaatteella kuin se edellinen asuntokupla: kuka tahansa saa lainaa eikä lyhennyksiä tarvitse maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus