Valinnanvapaus, miten sitä voisi korjata (osa 1)

Kir­joituk­seni ”Valin­nan­va­paudessa muhii katas­trofi” sai Lääkärile­hden net­ti­sivuil­la 18 000 luk­i­jaa, mikä on kyseiselle medi­alle aika paljon.

Kun siinä ker­roin, että ehdote­tu­il­la sään­nöil­lä valin­nan­va­paus johtaa kus­tan­nusten karkaamiseen, yritän nyt ker­toa, miten katas­trofia voisi edes pienentää.

Kokon­aan kus­tan­nusten nousua tuskin voi vält­tää. Ei voin­ut Ruot­sis­sakaan. Kun tämän piti säästää kolme mil­jar­dia, tuo valin­nan­va­paus saat­taa lisätä kus­tan­nuk­sia jopa kolmel­la miljardilla.

Niiden, jot­ka kehu­vat Ruotsin valin­nan­va­paut­ta kan­nat­taa muis­taa, että Ruotsin ter­vey­den­huolto mak­saa 11, 7% BKT:sta kun me selviämme 9,7 %:lla. Ero­tuk­sel­la rahoit­taa koko puolustusbudjetin.

Min­ulle on ker­rot­tu, että kokoomuk­sen puheen­jo­hta­ja Pet­teri Orpo on ihme­tel­lyt, mik­si markki­namekanis­mi ei toimisi ter­veyspalveluis­sa, kun se toimii muual­la. Ole­tan, että hän yrit­tää vain näytel­lä tyh­mää. Ei voi olla niin, että sote-uud­is­tus­ta tekevä hal­li­tuk­sen keskeinen min­is­teri ei ole tietoinen siitä, mis­tä tässä on kyse — että ter­vey­den­huolto on tyyp­pies­imerk­ki alas­ta, jos­sa markki­na­t­alous toimii eri­lais­ten markki­navirhei­den vuok­si hyvin huonos­ti. Avain­sanoina epäsym­metri­nen infor­maa­tio ja adverce selec­tion, yhteis­maan ongel­ma ja moraa­lika­to. Pääero taval­liseen markki­na­t­alouteen on se, että kun kol­mas osa­puoli mak­saa, osta­jal­la ja myyjäl­lä on kiusaus sopia mak­sa­jan pään yli hyvin kalli­ista hoi­dos­ta. Kuvitelkaa, jos yhteiskun­ta mak­saisi meille kuukausiko­rtin Stock­man­nille!. Nämä ongel­mat ovat hyvin tut­tu­ja val­u­u­tus­muo­tois­es­ta ter­vey­den­huol­losta ja niiden voit­tamiseen käytetään paljon aikaa ja rahaa.

Olen­naista on, mis­tä sote-keskuk­selle mak­se­taan. Ongel­ma on enem­män talous­te­o­reet­ti­nen kuin sosi­aal­i­ti­etei­den tai lääketi­eteen alaan kuuluva.

Peri­aat­teessa voi mak­saa jokaises­ta suorit­teesta erik­seen, kuten mak­se­taan, kun käy yksi­ty­is­lääkäril­lä. Täl­lainen johtaisi suorit­tei­den määrän ja sen mukana kus­tan­nusten karkaamiseen, kos­ka poti­laal­la ei ole mitään taloudel­lista vas­tu­u­ta. Se vas­taisi suun­nilleen kuukausiko­rt­tia Stock­man­nille. Tätä ansaa hal­li­tus yrit­tää vält­tää sil­lä, että sote-keskus ei saa lainkaan rahaa suorit­teista, vaan mak­su tulee kir­jau­tunei­den poti­laiden määrästä (kap­i­taa­tiomak­su). HSL:n vuosilip­pu toimii vähän samal­la periaatteessa.

Kap­i­taa­tiomak­sun ongel­mana taas on se, että sote-keskuk­sen kan­nat­taa yrit­tää saa­da poti­laik­seen vain peruster­veitä, jot­ka eivät käytä palvelu­ja lainkaan. Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kymme­nen pros­ent­tia poti­laista aiheut­taa 81 % kuluista. Kan­nat­taa siis keskit­tyä siihen yhdek­säänkymme­neen prosenttiin.

Hal­li­tus selviää tästä semant­tisel­la tem­pul­la sanom­al­la, että sote-keskus ei val­itse vaan poti­laat val­it­se­vat. Ei kai tähän kukaan usko. Osoite, markki­noin­ti ja kir­jau­tunei­den poti­laiden valikoi­va kohtelu ovat tehokkai­ta keino­ja valikoi­da poti­lai­ta. Helsin­gin ter­veysasemil­la näkyy, että pelkästään erot eri kaupungi­nosien välil­lä sairas­tavu­udessa ovat huo­mat­ta­vat. Poti­laiden valikoimista ei voi estää millään.

Puh­das kap­i­taa­tio ja puh­das toimen­piteen mukaan mak­sami­nen ovat molem­mat huono­ja vaihtoehtoja.

Olen aiem­min ehdot­tanut kom­pro­mis­sia, jos­sa sote-keskus saisi tulois­taan 60 % kap­i­taa­tiona. Ain­oana perus­teena min­ulle on tähän luku­un ollut se, että Ruot­sis­sa on päädyt­ty tähän suh­teeseen kokeilu­jen tulok­se­na. Mut­ta Ruotsin jär­jestelmä on aika eri­lainen kuin mei­dän – ennen kaikkea siinä on kyse vain ter­vey­den­huol­losta, kun meil­lä on sosi­aalipuoli mukana.

Mietitään tätä vähän teo­reet­tisem­min. Puh­taas­sa suoritepo­h­jaises­sa mak­sus­sa on ongel­mana, että palvelu­ja kan­nat­taa antaa ja eri­laisia kokei­ta ottaa määrät­tömästi, kos­ka kaik­ki tuot­taa voit­toa. Puh­taas­sa kap­i­taa­tios­sa taas ei kan­na­ta tehdä mitään, kos­ka kaiken joutuu mak­samaan itse. Jotain on pakko tehdä, kos­ka poti­laat kir­jau­tu­vat tietysti muuten pois. (Mut­ta kalli­in poti­laan pois kir­jau­tu­mi­nen taas on silkkaa voittoa.)

Ehdotan, että tärkeim­mille suorit­teille mak­se­taan mar­gin­aal­i­hin­ta (tiukasti määritel­tynä) ja mak­se­taan palkkiona tuos­ta mar­gin­aal­i­hin­nas­ta jotain 60 %:n ja 80 %:n väliltä. Sil­loin jokainen toimen­pide tuot­taa mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessäkin tap­pi­o­ta, eikä kan­nustin­ta yli­hoitoon ole. Poti­laan valikoimi­nen ei kuitenkaan ole lainkaan niin kan­nat­tavaa kuin puh­taas­sa kapitaatiomallissa.

Tätä voi kehit­tää eteen­päin. Joidenkin toimen­pitei­den kor­vausaste voisi olla alem­pi ja tois­t­en korkeampi. Alem­mat kor­vausas­teet sovel­tu­vat pait­si hoitoi­hin, joiden hyö­ty on kiis­tanalainen myös sel­l­aisi­in, joiden tarpeesta voi syyt­tää huonoa hoitoa. Jois­takin toimen­piteistä joi­ta halu­taan suosia, taas voisi mak­saa täy­den kor­vauk­sen. Näitä oli­si­vat äitiys­neu­von­ta, dia­betek­sen seu­lon­ta, sään­nöl­liset ter­veystarkas­tuk­set jne.

 

 

 

 

50 vastausta artikkeliin “Valinnanvapaus, miten sitä voisi korjata (osa 1)”

  1. En tiedä sairaan­hoita­jien ja ensi­joita­jien tarkko­ja palkko­ja Ruot­sis­sa, mut­ta olen kuul­lut että ne ovat Suomen palkko­ja korkeammat.

    Ruot­sis­sa panos­te­taan poti­laiden lisäk­si myös hoitajiin.
    Voisiko­han Suomes­sa ikinä kokeil­la samaa?

    Jos vaik­ka jätetään nos­ta­mat­ta puo­lus­tus­meno­ja ja panos­te­taan ter­vey­den­hoitoon? Se olisi panos­tus kan­sailais­ten ter­vey­den todel­liseen uhkaan, eikä mihinkään kuvitel­tu­un, mah­dol­lis­es­ti ehkä tule­vaan sotaan.

  2. Nykyi­nen ter­veyskeskus on kehitet­tävis­sä parhaak­si vai­h­toe­hdok­si lisäresurs­seil­la ja suorituskannusteilla
    Sekä hyväl­lä lähi­jo­htamisel­la. Tästähän on näyttöäkin.
    Paras vai­h­toe­hto paljon tukea tarvit­seville, vaikea­hoitoisille poti­lale, joille pitäisi kohden­taa parhaat voimavarat, jol­loin turhat hoidot voisi­vat vähentyä.
    80% ihmi­sistä, jot­ka tarvit­se­vat hoitoa noin ker­ran vuodessa voivat saa­da mak­susetelin, jos eivät kun­nal­liseen halua tai pääse.
    Eri asia on, miten poti­las ylipään­sä voi vali­ta parhaan mah­dol­lisen hoidon (tulos­vaikut­ta­van) ilman tietämystä?

    Vapaas­sa maas­sa saa kyl­lä hoi­dat­taa itsen­sä mis­sä haluaa,
    eri asia on, pitääkö yhteiskun­nan mak­saa mis­tä tahansa?
    Pitäisin parem­pana palvelu­jen ostoa ter­veyskeskuk­sista tai
    vaik­ka palvelu­vas­taavien tahol­ta, jos­sa moraaliset, taloudel­liset ja inhimil­liset näköko­h­dat voidaan avoimesti huomioi­da ja perustella.

  3. Kiitos silmien avaamis­es­ta. Soteu­ud­is­tus on elin­tärkeää pysäyt­tää ja rak­en­taa uud­estaan. Tiedän tut­tava­pi­iristä, että yksi­tyis­sek­tori odot­taa kielip­itkäl­lä ja pankki­tilit avoime­na kapitaatiosopimuksia.

    Ehdotan, että pyy­dät audi­enssin seu­raavaan sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan kok­ouk­seen sekä val­tioneu­vos­ton istun­toon ja ker­rot mihin he ovat meitä viemässä. Mitä me taval­liset tahvot voimme tehdä?

    Mikä tämä maakun­tau­ud­is­tuk­sen todel­li­nen tarkoi­tus on? Itse olen sen arvioin­ut ole­van Kepun kon­sti pait­si semen­toi­da val­ta maakun­nis­sa (ml. niihin kuu­lu­vat kaupun­git) sekä varmis­taa verovaro­jen siir­to kaupungeista maaseudulle. Maakun­tau­ud­is­tus on myös pysäytet­tävä, kansal­lisen edun nimissä.

  4. Muis­te­len jos­sain vai­heessa tätä pros­es­sia kuulleeni, että asi­akkaat luokiteltaisi­in tiet­ty­jen riskiprofi­ilien mukaan (3–5?) luokki­in, ja näi­den luokkien mukaisil­la asi­akkail­la olisi eri kap­i­taa­tiomak­su palvelun jär­jestäjille. Täl­löin olisi kyse vain siitä, miten hyvin pro­filoin­ti onnis­tuu ja miten opti­moi­da kor­vausten taso eri luokissa.
    Onko tämä asi­akkaiden pro­filoin­ti enää valmis­telus­sa mukana?

  5. Toimen­piteen mar­gin­aal­i­hin­takin on toimip­is­teko­htainen (tai palvelun­tar­joa­jako­htainen, miten nyt halu­aa asi­at jaotel­la), joten olen­naista on saa­da oikeaa tietoa toimen­pitei­den mar­gin­aal­i­hin­noista. Näin eri toimip­is­teet voidaan lait­taa kil­paile­maan keskenään esimerkik­si niin, että kukin toimip­iste saa toimen­piteestä kor­vauk­sen sil­lä mar­gin­aal­i­hin­nal­la, jol­la kus­tan­nuste­hokkain toimip­iste pystyy toimen­pidet­tä tar­joa­maan. Näin syn­tyy kan­nuste pyrk­iä kustannustehokkuuteen.

    Läh­estymis­ta­van ongel­mana on mar­gin­aal­i­hin­nan riit­tävän hyvä määrit­te­ly, mikä voidaan ratkaista kaikkien palvelun­tar­joa­jien kir­jan­pidon täy­del­lisel­lä julk­isu­udel­la. Näin myös huo­mataan (ja siten ennal­taehkäistään) myös mah­dol­liset veroparatiisikytkennät.

  6. Pidän ehdo­tuk­ses­tasi mak­saa suorit­teista vai­htel­ev­asti alakant­ti­in, mut­ta siinä on yksi ongel­ma ja yksi äärim­mäisen posi­ti­ivi­nen mahdollisuus.

    Ongel­ma: suorit­teen todel­lisen hin­nan määrit­tämi­nen ei ole yksinker­tainen urak­ka. Olen itse ollut mukana pro­jek­tis­sa, jos­sa tätä yritet­ti­in tehdä ja siitä ei meinan­nut tul­la yhtään mitään. Jos suorit­tei­den todel­li­nen hin­ta määritetään yläkant­ti­in vihkoon, se johtaa välit­tömästi kyseis­ten suorit­tei­den pri­or­isoin­ti­in, jos ole­tamme toim­i­joiden ole­van rationaalisia.

    Mah­dol­lisu­us: alakant­ti­in mak­samal­la kiin­teää hin­taa suorit­teesta kan­nuste­taan (ehkä jopa pain­os­te­taan) kehit­tämään toim­intaa alati kustannustehokkaammaksi.

    Valitet­tavasti omat koke­muk­seni saa­vat min­ut suh­tau­tu­maan pes­simistis­es­ti hoito­henkilökun­nan ja hallinnon halu­un ja kykyyn määrit­tää todel­liset hin­nat edes aut­tavasti oikeisi­in lukui­hin. Toiv­ot­tavasti olen liian pes­simisti­nen ja ne luvut sieltä ulos saataisi­in, kos­ka esit­telemässäsi jär­jestelmässä on kieltämät­tä todel­la suuri poten­ti­aa­li­nen upside.

  7. En ymmär­rä Sotes­ta ja valin­nan­va­paus­ta yhtään mitään.

    Jos se tarkoit­taa sitä, että saan vali­ta paikallisen (Van­taan) kaupun­gin ter­veyskeskuk­sen ja yksi­tyisen lääkäri­ase­man väliltä niin on ihan selvää, että varaan ajan yksi­tyiseltä. Kaupun­gin ter­veysase­mal­ta ei edes voi vara­ta aikaa. Menet jonot­ta­maan sinne aamul­la ja terkkari arvioi tarvit­setko ylipäätään lääkäriä ja sit­ten jono­tat puoli päivää lääkärijonossa.
    Yksi­tyiseltä lekuri val­i­taan netistä ja men­nään sovit­tuna aikana paikan päälle. Ihanaa ja ylellistä.

    1. Sen jäl­keen, kun kir­jaudut jonkin yksi­tyisen poti­laak­si, huiomaat, että itse mak­sa­va pääsee siel­lä edelleen lääkärille heti ja vuosi­mak­sul­la ole­vat julkisen sek­torin poti­laat ovat jonoissa.

  8. Näkökul­mia valinnanvapauskysymkseen.

    Hiukan häm­men­tää, että polit­ti­ises­sa keskustelus­sa valin­nan­va­paus näyt­täy­tyy laadukku­u­den edel­ly­tyk­senä, jopa sen syn­onyyminä. Toisek­si, asi­akaslähtöisyys on nos­tet­tu tarvelähtöisyy­den tilalle. Se ei ole omi­aan hillit­semään kustannuksia. 

    Ter­vey­den­huol­los­sa val­lit­see aina tiedon epäsym­me­tria. Yleisti­etous tai oma koke­mus eivät kor­vaa lääketi­eteel­liseen koulu­tuk­seen perus­tu­vaa tiedon soveltamista. Erikois­lääkärinäkään en voi olla paras taho hoita­maan mitä tahansa oman erikoisalani ongel­maa. Miten maal­likko voi arvioi­da tätä? Usein voi, mut­tei aina.

    Verovaroin tapah­tu­vas­sa hoi­dos­sa valin­nan tulee tapah­tua ammatil­lisen tarve­harkin­nan kaut­ta. Uusis­sa maakun­tien palvelu­laitok­sis­sa tulisi siis olla erit­täin syvälli­nen sub­stanssin tun­te­mus. Mis­tä se otetaan?

    Valin­nan­va­paus ei ole laadukkaan hoidon tae eikä yksi­tyis­sek­tori ole julk­ista sek­to­ria ammat­ti­taitoisem­pi. Sen sijaan työolot yksi­tyis­sek­to­ril­la ovat parem­mat, työn hallinta on helpom­paa ja byrokra­tia kevyt. Kun yksi­ty­is­lääkäri toimii ammat­in­har­joit­ta­jana, lääkäri­palveluyri­tys­tä eivät rasita palkka­menot sivukuluineen. 

    Yksi­tyis­sek­torin pätevyysharha tulee poti­laiden suo­ras­ta valikoi­tu­mis­es­ta erikois­lääkärille: kun kor­valap­si pää­tyy suo­raan yksi­tyiselle kor­valääkärille, hoito toki koetaan parem­mak­si kuin ter­veyskeskuk­sen yleis­lääkäril­lä. Myös lähet­teet erikois­sairaan­hoitoon vähenevät. 

    Foku­soidus­sa ongel­mas­sa tämä toimii useim­miten hyvin. Peruster­vey­den­huol­lon on kuitenkin vas­tat­ta­va myös monion­gel­mai­sista. Voi siis olla vain täysin samaa mieltä Her­ri­et Lindin kom­men­tista edellä.

    Yksi­ty­is­lääkäreistä vain kol­mannes on kokopäivä­toimisia. Muut ovat lähin­nä virkalääkäre­itä, jot­ka vapaa-ajal­laan pitävät pien­imuo­toista iltavas­taan­ot­toa. Val­taosa on erikois­lääkäre­itä, jot­ka voivat ensisi­jais­es­ti vas­ta­ta täs­mäkon­sul­ta­tioi­hin, esimerkik­si palvelusetelityyp­pis­es­ti. Toim­inta on nopeaa ja kus­tan­nuste­hokas­ta, palaute menee suo­raan kon­sul­toivalle lääkärille.

    Kil­pailu­tus ja valin­nan­va­paus edel­lyt­tävät lääkärien voimakas­ta sitout­tamista. Tästä seu­raa, että nopea ja kus­tan­nuste­hokas pri­vaat­ti katoaa. Kulut kas­va­vat. Jär­jestelmä jäykistyy.
    Laadukku­us voi olla vaakalau­dal­la, jos taloudel­liset reunae­hdot tule­vat aset­ta­maan paineita. 

    Sään­nel­ty ja sitout­ta­va yksi­tyis­sote on uhka vapaalle amman­tinhar­joit­ta­ju­udelle, joka on kus­tan­nuste­hokkain­ta yksityislääkäritoimintaa.

    Suuri osa pienistä lääkäri­asemista on myy­ty isoi­hin ketjui­hin tai ne ovat lopet­ta­neet toim­intansa jo pelkästään e‑reseptin kus­tan­nuk­sien vuok­si (edullisem­mat ratkaisut, Kelain yms tuli­vat täysin myöhässä). Kil­pailun avaami­nen on kuolinisku lopuille. Jäl­jelle jäävät isot ketjut, joiden tavoit­teet ovat erkaan­tuneet jo kauan sit­ten lääkäri­asemien alku­peräis­es­tä tarkoituk­ses­ta, luo­da ammat­in­har­joit­ta­jille riit­tävät puit­teet poti­lastyöhön. Kehi­tys ei kokon­aisu­udessaan joh­da tasaveroiseen palvelu­jen saatavu­u­teen kaut­ta maan. Sen voi tur­va­ta vah­va julki­nen perusterveydenhuolto.

    Yksi­tyis­sek­tori hyö­dyn­tää ole­mas­sa ole­vaa kokenut­ta erikois­lääkärikun­taa. Meil­lä on kuitenkin vaka­va erikois­lääkäri­va­je ja jos julkissek­tori rekry­toin­ti­aal­los­sa heikke­nee, tule­vien erikois­lääkärien koulu­tuk­sen taso on uhat­tuna. Ammat­ti­taito edel­lyt­tää pitkää ja laa­ja-alaista har­jaan­tu­mista, joka tulee voi­da tehdä hyvän taus­tat­uen turvin, siis sairaalatyössä. 

    Yksi­tyis­sek­torin koulu­tu­soikeukisen vaarana on koulu­tuk­sen kapeu­tu­mi­nen. Se koulut­taa taloudell­sia reunae­hto­ja ja yri­tys­ten tarpei­ta mukaillen, vain sen mitä edel­lytetään. Ammat­ti­taito ja kli­ini­nen arvioin­tikyky voivat heiken­tyä. Tämä johtaa kokon­aisku­lu­jen kasvuun.

    Yksi­tyiset sote-keskuk­set tarvit­se­vat yleis­lääkäre­itä, jol­loin julki­nen peruster­vey­den­huolto voi joutua ahdinkoon. Tämä on edelleen vaka­va uhka hoidon tasolle ja lääkärien ammat­ti­taidolle. Nuoren lääkärin tulee voi­da aloit­taa työu­ra, har­joitel­la, opetel­la ja har­jaan­tua vah­vas­sa senior­itues­sa. Työn paineet ovat melko kovat ja uupumis­ris­ki on suurin kol­men ensim­mäisen työvuo­den aikana. Ei voi edes kuvitel­la, että liik­keelle lähdet­täisi­in yksi­tyis­sek­to­ril­la, jos­sa vas­tuukysymyk­set kan­netaan eri tavoin yksin kuin julkisel­la sek­to­ril­la. Tämän ymmärtämi­nen tun­tuu poli­it­tises­sa keskustelus­sa ole­van läh­es nolla.

    Virkalääkärien mah­dol­lisu­us ylläpitää kos­ke­tus­ta monipuolisem­paan ja eri­laiseen poti­la­sainek­seen — ja siis ylläpitää laa­jem­paa ammat­ti­taitoa — oma­l­la vas­taan­otol­la vaikeu­tuu tai se kiel­let­täneen. Tämä ei hyödytä ketään.

    Puo­let eläkeläis­lääkäreistä jatkaa työn­tekoa (=580 lääkäri­työvuot­ta), ja yksi­ty­is­toim­intana se onnis­tuu voimien mukaan. Arvokas kokenut resurssi tulee hyödyk­si. Sitout­ta­mi­nen voi heiken­tää työhaluja.

    Tiedämme hyvin, että oikea resur­soin­ti (riit­tävä henkilöstö), voimakas sat­saus ennal­taehkäisyyn ja kuntoutuk­seen, varhainen puut­tumi­nen (neu­volat, kouluter­vey­den­huolto), viiveet­tömyys, byrokra­t­ian ja estei­den purku sekä oikea työn­jako ja työ­ta­vat kään­tävät kulut lasku­un. Lääkärien osalta aivan olen­naista on vah­van poh­jan luomi­nen työelämän alku­vu­osi­na, suju­va kon­sul­toin­ti, jatku­va koulu­tus ja sauma­ton yhteistyö perus- ja erikois­sairaan­hoidon kesken.

    Yksi­tyis­sek­torin tulee pysyä täy­den­tävässä roolis­sa. Sitä pitää voi­da hel­posti hyö­dyn­tää julkissek­torin tarpeisi­in. Mut­ta on vaikea nähdä muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta ylläpitää hoidon korkeaa tasoa, riit­tävää koulu­tus­ta­soa ja palvelu­jen tasaveroista saatavu­ut­ta kuin vah­va julki­nen ter­vey­den­huolto. Lop­pu­peleis­sa se voisi mak­saa vähiten.

    Yri­tyk­sil­lä on elinkaaren­sa, mut­ta ter­vey­den­huol­lon on toimit­ta­va aina.

  9. Jukkis:
    Pidän ehdo­tuk­ses­tasi mak­saa suorit­teista vai­htel­ev­asti alakant­ti­in, mut­ta siinä on yksi ongel­ma ja yksi äärim­mäisen posi­ti­ivi­nen mahdollisuus.

    Ongel­ma: suorit­teen todel­lisen hin­nan määrit­tämi­nen ei ole yksinker­tainen urak­ka. Olen itse ollut mukana pro­jek­tis­sa, jos­sa tätä yritet­ti­in tehdä ja siitä ei meinan­nut tul­la yhtään mitään. Jos suorit­tei­den todel­li­nen hin­ta määritetään yläkant­ti­in vihkoon, se johtaa välit­tömästi kyseis­ten suorit­tei­den pri­or­isoin­ti­in, jos ole­tamme toim­i­joiden ole­van rationaalisia.

    Mah­dol­lisu­us: alakant­ti­in mak­samal­la kiin­teää hin­taa suorit­teesta kan­nuste­taan (ehkä jopa pain­os­te­taan) kehit­tämään toim­intaa alati kustannustehokkaammaksi.

    Valitet­tavasti omat koke­muk­seni saa­vat min­ut suh­tau­tu­maan pes­simistis­es­ti hoito­henkilökun­nan ja hallinnon halu­un ja kykyyn määrit­tää todel­liset hin­nat edes aut­tavasti oikeisi­in lukui­hin. Toiv­ot­tavasti olen liian pes­simisti­nen ja ne luvut sieltä ulos saataisi­in, kos­ka esit­telemässäsi jär­jestelmässä on kieltämät­tä todel­la suuri poten­ti­aa­li­nen upside.

    Valin­nan­va­paus­lain luon­nok­sen mukaan maakun­nil­la on varsin suuri vapaus suo­ran valin­nan palvelu­jen hin­noit­telu­un, on jopa mah­dol­lisu­us “piiskara­haan”. Myös tieto toteu­tuneista suo­ran valin­nan palvelu­jen kus­tan­nuk­sista on ilmoitet­ta­va maakunnalle.

    En ole juristi, mut­ta lak­ilu­on­nos: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf
    ei minus­ta ole huono. Se antaa maakun­nille suuria vapauk­sia, kun­han vain saman palvelun tuot­ta­jia kohdel­laan samal­la lail­la. Jous­tavu­ud­es­ta kuitenkin seu­raa, että maakun­tien virkami­esten harteille jää hir­muinen taak­ka yksi­tyisko­h­tien määrittelemiseksi. 

    Tätä valin­nan­va­paut­ta, tai ainakin sen ensim­mäistä vai­het­ta olisi ehdot­tomasti pitänyt pilo­toi­da vuosikau­sia yhdessä maakun­nas­sa. En oikein ymmär­rä, että se kom­pas­tuu perus­tus­laki­in. Tuon ensim­mäisen vai­heen suo­ran valin­nan palve­lut ovat niin peruster­vey­den­hoitoa ja sup­peaa sos. neu­von­taa, ettei mainit­tavia eri­ar­voisuuk­sia syn­ty­isi. Esimerkik­si erikois­lääkärien vas­taan­otot tule­vat mukaan ymmärtääk­seni vas­ta kakkosvaiheessa.

  10. No, kun ei ava­ta sote-palvelu­ja kil­pailulle ollenkaan, ei tarvitse kek­siä mitään mon­imutkaisia kaavo­ja kikkailun estämisek­si. Sitä pait­si Vapaavuori­han sanoi, että kyl­lä ovela kap­i­tal­isti aina voit­to­jen nyhtämiseen keinot keksii. 

    Sosi­aali-ja ter­veyspalve­lut eivät koskaan saa olla kaup­patavaraa. Piste. Jo pelkästään moraal­i­sista syistä. Mikähän dystopia tästä vielä tulee, kun poti­las menee hoitoa saa­maan ja ensim­mäisenä on vas­tas­sa joku talousarvioi­ja, joka las­kee miten tästä asi­akkaas­ta saisi parhaat voitot. Hoidot suun­nitel­laan sit­ten siltä pohjalta.

    Aivan sairas­ta. Muu­ta ei voi enää sanoa hal­li­tuk­sen sote-suunnitelmista.

  11. Apteekissa toimii valin­nan­va­paus ja sään­te­ly. Lääke­tak­sa on korkea mut­ta vält­tämät­tömiä lääkkeitä tarvit­se­va saa ne halvalla.

    Myös nyky­istä Sava- sys­teemiä kehit­tämäl­lä voitaisi­in jono­ja lyhen­tää. Kor­vaus reilusti suurem­mak­si, tuot­ta­jille Kelan sään­telemät toimen­pitei­den tak­sat ja nup­piko­htaiset alen­nuk­set sairauk­sien perusteella.

    Kap­i­taa­tiosys­teemei­hin en usko, pait­si jos kunkin kun­nan kaikkia asukkai­ta varten kil­pailute­taan vas­tu­ulli­nen tuottaja.

  12. Jukkis:
    Pidän ehdo­tuk­ses­tasi mak­saa suorit­teista vai­htel­ev­asti alakant­ti­in, mut­ta siinä on yksi ongel­ma ja yksi äärim­mäisen posi­ti­ivi­nen mahdollisuus.

    Ongel­ma: suorit­teen todel­lisen hin­nan määrit­tämi­nen ei ole yksinker­tainen urak­ka. Olen itse ollut mukana pro­jek­tis­sa, jos­sa tätä yritet­ti­in tehdä ja siitä ei meinan­nut tul­la yhtään mitään. Jos suorit­tei­den todel­li­nen hin­ta määritetään yläkant­ti­in vihkoon, se johtaa välit­tömästi kyseis­ten suorit­tei­den pri­or­isoin­ti­in, jos ole­tamme toim­i­joiden ole­van rationaalisia.

    Mah­dol­lisu­us: alakant­ti­in mak­samal­la kiin­teää hin­taa suorit­teesta kan­nuste­taan (ehkä jopa pain­os­te­taan) kehit­tämään toim­intaa alati kustannustehokkaammaksi.

    Valitet­tavasti omat koke­muk­seni saa­vat min­ut suh­tau­tu­maan pes­simistis­es­ti hoito­henkilökun­nan ja hallinnon halu­un ja kykyyn määrit­tää todel­liset hin­nat edes aut­tavasti oikeisi­in lukui­hin. Toiv­ot­tavasti olen liian pes­simisti­nen ja ne luvut sieltä ulos saataisi­in, kos­ka esit­telemässäsi jär­jestelmässä on kieltämät­tä todel­la suuri poten­ti­aa­li­nen upside.

    Luulen että tässä onkin suurin kom­pas­tuskivi. Ehkä siihen voisi käyt­tää jotain keski­hin­taa apuna. Joka vuosi kat­sot­taisi­in kaikkien tehty­jen x‑toimenpiteiden keski­hin­ta ja sit­ten määritet­täisi­in kiin­teä 30% alhaisem­pi kor­vaush­in­ta seu­raavalle vuodelle. 

    Mietin vielä sitä, että kuin­ka paljon hait­taa tästä poti­laiden valikoin­nista todel­lisu­udessa on? Ilmeis­es­ti ajatuk­se­na on, että tässä tapauk­ses­sa sairaim­mat jäi­sivät kun­nalle? Eli kus­tan­nuk­set tulee yhteiskun­nalle. Niinkuin koko sys­tee­mi muutenkin. Eli.….. ? Mis­sä ongelma? 😀

    1. Ongel­ma on siinä, että jos yhteisku­jn­nan hoidet­tavak­si jäävät sdairaim­mat, mut­ta yksi­ty­isille mak­se­taan keskimäär’äistä hin­taa, jois­sa ovat nuo sairaim­mat mukana. En ole näh­nyt kenenkään esit­tävän tähän ongel­maan toimi­vaa ratkaisua joka samal­la takaa kol­men mil­jardin euron säästöt.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen jäl­keen, kun kir­jaudut jonkin yksi­tyisen poti­laak­si, huiomaat, että itse mak­sa­va pääsee siel­lä edelleen lääkärille heti ja vuosi­mak­sul­la ole­vat julkisen sek­torin poti­laat ovat jonoissa.

    Niin kivoin puoli tätä SoTea onkin, kun meille jo nyt yksi­ty­istä käyt­täville se muut­tuu halvem­mak­si, kun maakun­ta mak­saa osan vuosimaksusta.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen jäl­keen, kun kir­jaudut jonkin yksi­tyisen poti­laak­si, huiomaat, että itse mak­sa­va pääsee siel­lä edelleen lääkärille heti ja vuosi­mak­sul­la ole­vat julkisen sek­torin poti­laat ovat jonoissa.

    Kiel­letään lail­la tuol­lainen. Voit olla var­ma, että jos tuol­laista jaot­telua käytet­täisi­in jär­jestelmäl­lis­es­ti sen ollessa kiel­let­tyä, se tulisi taval­la tai toisel­la esi­in. Riit­tävä uhkasakko, että ei tule houku­tus­takaan jaotel­la asi­akkai­ta noin. Prob­lem solved.

    1. Pro­lem not solved. Tarkoituk­se­na ei ole kieltää aitoa itse mak­savaa jär­jer­stelmää. Sel­l­aista ei ole kukaan ehdot­tanut. Voit tietysti edel­lyt­tää, että yhtiöt erotyel­laan ja on kak­si yhtiötä Mehiläi­den A ja Mehiläi­nen B, joista toises­sa nou­date­taan jono­tuk­sen avul­la kysyn­nän kar­simista ja toises­sa ei nou­date­ta. Sel­l­aista jär­jestelmää, joss 200 euron kap­i­taa­tiomak­sua vas­taan saat käy­dä lääkäril­lä vaik­ka ker­ran päivässä, kos­ka koet itsesi yksinäisek­si, ei ole eikä tule.

  15. Suh­taudun erit­täin varauk­sel­lis­es­ti markki­na­t­alouden soveltamiseen sote ‑alueel­la. Kuitenkin seu­raa­va koke­mus askar­rut­taa mieltäni. Vielä jokin aika sit­ten en itse eikä per­heeni kuu­lunut Kelan piiri­in emmekä voineet käy­dä ter­veyskeskuk­sis­sa kuten muut suo­ma­laiset. Jos kävimme ter­veyskeskuk­sis­sa, jouduimme mak­samaan toteu­tunei­den kus­tan­nusten mukaan. Ker­ran sit­ten jouduin käymään EKSOTEn hallinnoimas­sa ter­veyskeskuk­ses­sa yleis­lääkärin vas­taan­otol­la. Mak­su oli noin 200 euroa, ei mitään toimen­piteitä tai mui­ta kus­tan­nuk­sia lisääviä tek­i­jöitä. Mitä tästä pitäisi ajatel­la, kun yksi­tyisel­lä puolel­la voi men­nä 100 eurol­la erikois­lääkärin vas­taan­otolle ja tämä 100 euroa sisältää kus­tan­nusten lisäk­si vielä jonkin ver­ran voit­toakin omistajille?

  16. Juha-Pekka Hir­vo­nen:
    Ker­ran sit­ten jouduin käymään EKSOTEn hallinnoimas­sa ter­veyskeskuk­ses­sa yleis­lääkärin vas­taan­otol­la. Mak­su oli noin 200 euroa, ei mitään toimen­piteitä tai mui­ta kus­tan­nuk­sia lisääviä tek­i­jöitä. Mitä tästä pitäisi ajatel­la, kun yksi­tyisel­lä puolel­la voi men­nä 100 eurol­la erikois­lääkärin vas­taan­otolle ja tämä 100 euroa sisältää kus­tan­nusten lisäk­si vielä jonkin ver­ran voit­toakin omistajille? 

    Syy on yksinker­tainen. Yksi­ty­is­lääkäri ammat­in­har­joit­ta­jana mak­saa itse tuos­ta palkkiostaan verot, lomat, ja vaku­u­tuk­set sekä lääkäri­palveluyri­tyk­selle vuokran tarvit­semis­taan palveluista. Siinä kaik­ki. — Lääkäri­ase­ma saa tulon­sa noista vuokrista, toimis­tom­ak­su­ista ja laitos­mak­su­ista. Jär­jestelmä on yksinker­tainen, eikä mitään ylimääräistä byrokra­ti­aa ole.

    Julk­ista puol­ta rasit­ta­vat kaik­ki kulut ja byrokra­tia. Jokainen välikäsi mak­saa lisää. Ja niitä kyl­lä on aika paljon julkises­sa järjestelmässä.

  17. “Ongel­ma on siinä, että jos yhteisku­jn­nan hoidet­tavak­si jäävät sdairaim­mat, mut­ta yksi­ty­isille mak­se­taan keskimäär’äistä hin­taa, jois­sa ovat nuo sairaim­mat mukana. En ole näh­nyt kenenkään esit­tävän tähän ongel­maan toimi­vaa ratkaisua joka samal­la takaa kol­men mil­jardin euron säästöt.”

    Yksi­tyisen pitää saa­da kor­vaus jokaises­ta tekemästään toimen­piteestä tai vähin­tään jokaises­ta hoita­mas­taan yksilöstä. Palvelun kohteena­han on aina yksilö.

    Sama koskisi jatkos­sa myös julk­ista. Toimen­piteil­lä tulisi olla tak­sa ja asi­akkail­la yksilölli­nen omavas­tuu. Näitä säätelemäl­lä voitaisi­in toteut­taa tarvit­ta­vat säästöt.

    Näin myös perus­tus­la­ki: … jokaiselle (yksilölle) riittävät …

  18. Sode
    Sor­ry, mut­ta tuol­lainen kaksinker­tais­taisi kus­tan­nuk­set. Sel­l­aista ei ole mis­sään, ei edes Yhdysvalloissa.

    Eipä kai. Mut­ta ei ole myöskään nyt käsil­lä ole­via kapitaatiomalleja.

    Ainakin Ran­skas­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa Euroopan maas­sa valin­nan­va­paus toimii yksilölliseti.

  19. Entä jos mak­se­taankin kansalaiselle avat­tavalle ter­vey­den­hoitotilille tuo sote-keskuk­selle suun­nitel­tu per nup­pi ‑mak­su? Sil­loin ei tulisi mak­set­tua soteyrit­täjälle turhas­ta, jos palvelu­ja ei käytä vuosikausiin. 

    Itse olen käyt­tänyt Helsin­gin ter­veyspalvelu­ja aikuisiäl­lä ½ ker­taa eli lähdin pois kun tarvit­se­maani palvelua ei edes yritet­ty antaa järkevässä ajas­sa. Laskun lähet­tivät kuitenkin ja vielä viikon­lop­puko­ro­tuk­sel­la. Tuos­ta on nyt 7 vuot­ta aikaa eikä tulisi mieleenkään käy­dä enää julkisel­la. Töykeä työter­veyslääkäri taas aiheut­ti sen, että fir­ma vai­h­toi palvelun­tar­joa­jaa. Lääkärit voisi­vat pikkuhil­jaa ymmärtää, etteivät ole mitään keis­are­i­ta ja asi­akkaan aika on arvokas­ta. Varau­saiko­ja ei kan­na­ta antaa, jos niistä ei pide­tä kiinni.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    .. jos yhteisku­jn­nan hoidet­tavak­si jäävät sdairaim­mat, mut­ta yksi­ty­isille mak­se­taan keskimääräistä hin­taa, jois­sa ovat nuo sairaim­mat mukana. En ole näh­nyt kenenkään esit­tävän tähän ongel­maan toimi­vaa ratkaisua joka samal­la takaa kol­men mil­jardin euron säästöt.

    Kyl­lä se mah­dol­lista on, mut­ta edel­lyt­tää paikallis­ta­sol­la uusia työ­tapo­ja, raja-aito­jen kaatamista kun­nan eri sek­to­rien kesken sekä horison­taal­ista ja ver­tikaal­ista inter­gaar­i­o­ta koko jär­jestelmässä. Kus­tan­nus­laskel­mat eivät yksin auta.

    Esimerkkinä Eksotes­sa toteutet­tu päi­hde- ja mie­len­ter­veyspalvelun inte­graa­tio (Timo Salmisaaren johdol­la), jos­sa luoti­in kyn­nyk­setön, lähet­teetön ja viivetön sys­tee­mi. Poti­las voi kävel­lä sisään kun tun­tee tarvet­ta, alkuarvio tehdään heti, ja poti­las ohjataan suo­raan oikeaan suun­taan. Jonot ovat pois­sa ja kulut laskus­sa. Sama jär­jestelmä koko maas­sa toisi jo mrd-säästön.

    Eksotes­sa myös las­ten­suo­jelun resurssien lisäys ja toim­intat­apo­jen muu­tos kään­si kulut laskuun.

    Vaasas­sa geri­atrin kon­sul­ta­tio on-line van­hus­ten koti­hoitoon (yhteistyö Doc­tag­o­nin kanssa) vaimen­si ambu­lanssir­allin ja vähen­si päivystyskäyn­te­jä. Säästö 500 000 eur 10 kuukaudessa.

    Esimerkke­jä on, van­hus­ten koti­oloen viivet­tömistä tekni­sistä kor­jaustöistä, tehokkaas­ta kuntoutuk­ses­ta jne, joil­la saadaan nopeasti miljoonasäästöt. Tehokas kun­tou­us vähen­tää koti­avun tarvet­ta (esim. Eksote).

    Oikeat työ­ta­vat pitäisi vain jalka­ut­taa koko maa­han, niin tuo 3 mrd olisi kasas­sa jo erit­täin hyvinssä ajoin ennen vuot­ta ‑29, ja muu­tos lisäk­si pysyvä. Onnis­tuu julkises­sa järjestelmässä.

    Ikävä kyl­lä, selkeät järkiperäiset käytän­nön asi­at ovat jääneet val­ta­van uudenn hal­llinto­him­melin var­joon. Kaik­ki tehdään mon­imutkaises­ti yksik­er­taisen sijasta.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen jäl­keen, kun kir­jaudut jonkin yksi­tyisen poti­laak­si, huiomaat, että itse mak­sa­va pääsee siel­lä edelleen lääkärille heti ja vuosi­mak­sul­la ole­vat julkisen sek­torin poti­laat ovat jonoissa.

    Ok.
    Nyt ymmär­rys lisääntyi.
    Kyl­lä kai rah­vaalle jär­jestetään oma ulko-ovi ja yskimis/odotteluaula, ettei syn­ny kapinaa?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen jäl­keen, kun kir­jaudut jonkin yksi­tyisen poti­laak­si, huiomaat, että itse mak­sa­va pääsee siel­lä edelleen lääkärille heti ja vuosi­mak­sul­la ole­vat julkisen sek­torin poti­laat ovat jonoissa.

    Näin hyvin tod näk tulee käymään. Syn­tyy kah­den tason yksi­tyiset markki­nat. Itse­mak­sa­vat ja julkiskus­tan­teiset. Kehi­tys kohti vaku­u­tus­po­h­jaista sys­teemiä kiihtyy.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­ma on siinä, että jos yhteisku­jn­nan hoidet­tavak­si jäävät sdairaim­mat, mut­ta yksi­ty­isille mak­se­taan keskimäär’äistä hin­taa, jois­sa ovat nuo sairaim­mat mukana. En ole näh­nyt kenenkään esit­tävän tähän ongel­maan toimi­vaa ratkaisua joka samal­la takaa kol­men mil­jardin euron säästöt.

    Ongel­ma pois­tu­isi ainakin teo­ri­as­sa, jos raha seu­raisi asi­akas­ta hänen val­it­se­maansa kohteeseen ja kor­vauk­sen suu­ru­us olisi asi­akasko­htainen. Jo pelkästään asi­akkaan iän ja sukupuolen huomioi­va kor­vaus pois­taisi osan ongelmasta.

    Lak­ilu­on­nok­sen 45§ on vähän krypti­nen, mut­ta se ei vält­tämät­tä tarkoi­ta keskimääräistä hintaa:

    “Suo­ran valin­nan palvelun­tuot­ta­ja saa jokaises­ta lis­tau­tuneesta asi­akkaas­ta maakun­nan määrittele-
    män kiin­teän kor­vauk­sen. Kiin­teäl­lä kor­vauk­sel­la tarkoite­taan maakun­nan suo­ran valin­nan palvelu­jen tuot­ta­jalle mak­samaa tarvetek­i­jöi­hin perus­tu­vaa asi­akasko­htaista vas­tu­uaikaan sidot­tua kor­vaus­ta suo­ran valin­nan­va­pau­den palvelu­un kuu­lu­vista palveluista.” 

    Puhutaan siis asiakaskohtaisuudesta. 

    Samas­sa pykäläss kuitenkin lukee: “Kiin­teän kor­vauk­sen suu­ru­ut­ta määritet­täessä maakun­tien on nou­datet­ta­va kansal­lisia tarvetek­i­jöitä, joi­ta ovat maakun­tien asukkaiden ikä, sukupuoli ja työssäkäyn­ti.”, mikä viit­taa keskiarvoistamiseen.

    Ainakin joillekin ryh­mille voidaan määritel­lä oma korvaus: 

    “Maakun­ta voi määritel­lä erik­seen eri­ty­isiä ryh­mäko­htaisia kiin­teitä kor­vauk­sia, jot­ka perus­tu­vat kansal­lisi­in tarvetekijöihin.” 

    Maakun­nil­la on lisäk­si käytössä eri­laisia palvelu- ja mak­suseteleitä ja henkilöko­htaisia bud­jet­te­ja, joil­la ehkä voidaan mah­dol­lista vääristymää oikaista

  24. Anony­mous:

    Itse olen käyt­tänyt Helsin­gin ter­veyspalvelu­ja aikuisiäl­lä ½ ker­taa eli lähdin pois kun tarvit­se­maani palvelua ei edes yritet­ty antaa järkevässä ajas­sa. Laskun lähet­tivät kuitenkin ja vielä viikonloppukorotuksella. 

    Elikkä olet käynt viikon­lop­pupäivystyk­sessä yrit­tämässä rutista jostain, mikä ei nyt sit­ten niin tärkeää ollutkaan. Hienoa, että menit muualle. Pysy siel­lä muualla.

  25. Anony­mous:
    Lääkärit voisi­vat pikkuhil­jaa ymmärtää, etteivät ole mitään keis­are­i­ta ja asi­akkaan aika on arvokas­ta. Varau­saiko­ja ei kan­na­ta antaa, jos niistä ei pide­tä kiinni. 

    Taitaa olla niin, lääkärit jos jotkut tuon ymmärtävät. Hei­dän vikansa on, että yleen­sä vain yrit­tävät venyä kaik­keen. Ajan­va­rausa­jat pitäisikin tietenkin olla noin-aiko­ja, paikalla olta­va klo x, jon­ka jäl­keen vas­taan­ot­to. Heti tai pienel­lä viiveel­lä. Ei tarvi­ta kuin yksi työläs poti­las, keskey­tyk­siä ja häir­iöitä, joi­ta lääkäreille surut­ta aiheutetaan, niin aikataulu on met­sässä. Päivystyk­sen paineista nyt puhu­mat­takaan. Harvem­min myöskään myöhässä tule­va poti­las ymmärtää tätä. Sen jäl­keen voi viedä tun­te­ja, ehkä koko päivä, ennenkuin aikataulus­ta on saatu kiin­ni. Tämä on stres­saavaa. — Joten monipuolisem­pi näke­mys asi­aan, kiitos.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Eksoten kaltainen inte­graa­tio tässä kai puretaan.

    Niin­pä, ikävä kyl­lä. Toimi­vat mallit pure­taan, tilalle raken­netaan byrokraat­tista ja kallista. Näin se kyl­lä nyt menee. 

    Jo nyt toimi­vat kun­tien ulkois­te­tut palve­lut tuot­ta­vat merkit­tävästi paperiso­taa, edestakaista poti­laan hyp­pyyt­tämistä ja taval­lisen lääkärin näkökul­mas­ta viidakon, jos­sa on vaikea edes tietää, minne poti­las pitäisi lähet­tää. Tämä on arkirealismia.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­ma on siinä, että jos yhteisku­jn­nan hoidet­tavak­si jäävät sdairaim­mat, mut­ta yksi­ty­isille mak­se­taan keskimäär’äistä hin­taa, jois­sa ovat nuo sairaim­mat mukana. En ole näh­nyt kenenkään esit­tävän tähän ongel­maan toimi­vaa ratkaisua joka samal­la takaa kol­men mil­jardin euron säästöt.

    a) koko kap­i­taa­tioa­jat­teluhan kos­kee vain perus­ta­soa (n. 4 mrd. € v. 2014) ja ne val­ta­vat vari­aa­tiot yksilö­ta­son kus­tan­nuk­sis­sa syn­tyvät erikois­ta­sol­la (so + te n. 17 mrd. v. 2014) eivätkä avoter­vey­den­huol­los­sa (=perus­ta­so), sik­si kai erikois­ta­son kus­tan­nuk­sia poolataan ja tasa­taan kun­tien kesken sairaan­hoitopi­iret­täin nytkin. Mut­ta taval­la tai toisel­la sairas­tavu­us kyl­lä kan­nat­taisi huomioi­da kap­i­taa­tion määrit­telyssä, valmis­teluhan on kesken ja alus­tavasti tarvetek­i­jöik­si on määritel­ty ikä, sukupuoli ja työl­lisyys. Eivät nyt ihan pöl­löjä nekään. 

    b) ei kai kukaan muu kuin astrolo­gi voi­da taa­ta kenellekään mitään mitään vuodes­ta 2029? Tuo julk­isu­udessa pyörinyt 3 mrd. säästö on nähdäk­seni enem­män hal­li­tuk­sen pr-slo­gan joka tosin perus­tuu asial­lis­es­ti las­ket­tui­hin ter­veystalousti­eteel­lisi­in mak­simei­hin joi­ta NHG latasi valmis­telijoille anta­mas­saan väli­ra­por­tis­sa (link­ki alla).

    Eurot: http://sotenrahapuu.fi/

    NHG: http://alueuudistus.fi/documents/1271139/2981726/2016+06+29+-+NHG+-+STM+-+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6mekanismit+v%C3%A4liraportin+liite.pdf/e23f1215-1dff-4905–8acc-9547c4c87fe5

  28. Kyl­lä ne säästöt tehdään aivan per­in­teisin keinoin Eli hoito­ja rajataan ja omavas­tui­ta nostetaan 

    Niin­pä julkises­ta terkkarista ei saa apua kuin har­voihin tautei­hin tai se tar­joaa lisäpalveluja 

    Myös yksi­tyiset myyvät lisähin­taan noi­ta ei perushoitoon kuuluvia

    Jo nyt osa vält­tää terkkaria mak­su­jen vuok­si ja lääkkeitä jätetään ostamatta

    Suome­sa omavas­tuu on OECD maid­en korkein ja sitä vain kasvatetaan

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Pro­lem not solved. Tarkoituk­se­na ei ole kieltää aitoa itse mak­savaa jär­jer­stelmää. Sel­l­aista ei ole kukaan ehdot­tanut. Voit tietysti edel­lyt­tää, että yhtiöt erotyel­laan ja on kak­si yhtiötä Mehiläi­den A ja Mehiläi­nen B, joista toises­sa nou­date­taan jono­tuk­sen avul­la kysyn­nän kar­simista ja toises­sa ei nou­date­ta. Sel­l­aista jär­jestelmää, joss 200 euron kap­i­taa­tiomak­sua vas­taan saat käy­dä lääkäril­lä vaik­ka ker­ran päivässä, kos­ka koet itsesi yksinäisek­si, ei ole eikä tule.

    Ei pitäisi kom­men­toi­da jos ei ole per­il­lä käsiteltävästä aiheesta. Niinkuin en ollut. Omat työt vie­neet kaiken ajan. Yllä ole­van viestin luet­tuani, ja pari min­u­ut­tia googletet­tuani ymmärsin vas­ta miten hom­ma toimisi. Aika ongel­malli­nen jär­jestelmä kaiken kaikkiaan.Tuosta tulee toteutues­saan täysi katas­trofi. Kus­tan­nuk­set räjähtävät käsi­in, tai tämän toisen kaistan palvelus­ta tulee ajan myötä täysin ala-arvoista.

  30. Eri­tyisen kalli­ik­si SOTE tulee helsinkiläisille, sil­lä terkkarin mak­sut­to­muus pois­tuu, joten palvelumak­su­jen nousu tulee ole­maan suuri heti SOTEn käynnistyttyä

    Kokoomus myi helsinkiläis­ten edut saadak­seen valin­nan­va­pau­den ja tur­vates­saan kan­sain­välis­ten sijoit­ta­jien etuja

    Ja vihreätkin nukkui­v­at oppositiossa

  31. “eikä kan­nustin­ta yli­hin­taan ole.” Pitäisi lukea: “yli­hoitoon”. En näh­nyt kom­menteis­sa yhtään kun­non vas­ta-argu­ment­tia, joten aloitet­takoon tuos­ta 60 %. Jos sit­ten jokin fir­ma alkaa tehdä suoritet­ta X liikaa, las­ke­taan sen hin­taa ja kehote­taan mui­ta opet­tele­maan tekemään suorite yhtä kus­tan­nuste­hokkaasti kuin tämä fir­ma tekee.

  32. Eikä yksi­tyi­nen takaa riit­tävää kapasiteettia.

    Kun Ruot­sis­sa muu­ta­ma las­ten­klinikka osoit­tau­tui kan­nat­ta­mat­tomak­si niin ne pis­tivät pil­lit pus­si­in ja uut­ta osaamista ei voi­da pieraista het­kessä ja niin­pä maakun­nat jou­tu­i­v­at osta­maan palvelun Suomes­ta ja mis­tä saivat.

    Tilanne on tyyp­pies­imerk­ki yksi­ty­istämis­es­tä, yksi­tyisel­lä ei ole mitään vas­tu­u­ta vält­tämät­tömien palvelu­iden ylläpidosta

    Ja kun palvelu on julkisel­lakin ajet­tu alas niin kestää vuosia luo­da vas­taa­va palvelu

    Ja tulee kalli­ik­si, huip­pu­osaami­nen ei syn­ny koulun penkil­lä vaan koke­musten kaut­ta vuosien työn tuloksena

  33. Mun mielestäni Sote-udis­tus ei aiheuta ylipääsemät­tömiä ongelmia suuris­sa asu­tuskeskuskissa kuten pk-seudul­la. Yli miljoona asukas­ta takaa sen että resurs­seille ei tule tyhjäkäyn­tiä riip­pumat­ta siitä kuka palvelu­ja tuot­taa. Ihmiset eivät myöskään käy huvikseen lääkäris­sä vaan ovat tyy­tyväisä jos ylipään­sä saa­vat hjoitoa. Se on ollut reali­teeet­ti pk-seudul­la jo kym­meniä vuosia. Isoil­la organ­isaa­tioil­la kuten HUS on myös neu­vot­telu­voimaa pitää kus­tan­nuk­sia kurissa. 

    Ongel­mat syn­tyvät pienem­mis­sä kun­nis­sa jos­sa ale­taan kin­u­ta parem­paa hoitoa kos­ka naa­purikin saa. Palkataan lisää kalli­ita lekure­i­ta joka kirkonkylään ja peruste­taan yksi­ty­isiä ter­veysasemia työl­listämään heitä. Samal­la aje­taan keskus­sairaaloi­ta alas, jois­sa olisi asiantun­te­mus­ta. Maakun­nat mak­sa­vat lystin, ts kin­u­a­vat val­ti­ol­ta rahaa.

  34. “Sil­loin jokainen toimen­pide tuot­taa mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessäkin tap­pi­o­ta, eikä kan­nustin­ta yli­hin­taan ole.”

    Mil­loin saamme osan 2 tästä blo­gista? Mil­lainen on OS:n malli joka on perus­tus­lain mukainen?

    Nyt ei ole tietoa mitä hal­li­tus tulee esit­tämään. Virkamiehet ovat ilmoit­ta­neet että täl­lä aikataul­ul­la hom­ma ei onnis­tu, joten vas­tuu on jäänyt poli­itikoille. Vas­taa­va min­is­terikin on vaihtumassa.

    Demar­it esit­tävät nyt aluekun­ta­mallia jon­ka hylkä­sivät sil­loin kun Man­ni­nen sitä esit­ti. Kah­den­ta­soiset kun­nat eivät liene perus­tus­lain mukaan mahdollisia.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen jäl­keen, kun kir­jaudut jonkin yksi­tyisen poti­laak­si, huiomaat, että itse mak­sa­va pääsee siel­lä edelleen lääkärille heti ja vuosi­mak­sul­la ole­vat julkisen sek­torin poti­laat ovat jonoissa.

    Minkähän ihmeen takia kaupungeis­sa har­raste­taan tätä ihmis­ten jono­tut­tamista julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa? Eikö voitaisi tehdä kuten tääl­lä maal­la, että palkataan riit­tävä määrä sairaan­hoita­jia palvele­maan puhe­lim­itse poti­lai­ta? Soit­to vain aamul­la hoita­jalle. Hän arvioi tilanteen ja antaa hänelle suurpi­irteisen ajan tarpeen mukaan joko lääkärille tai hoita­jalle. Voit jonot­taa kotona ja tul­la sovit­tuna aikana polille. Minus­ta tässä säästet­täisi­in pait­si poti­laiden her­mo­ja myös selvää rahaa, sil­lä huo­mat­ta­va osa poti­laiden asioista ei vaa­di lääkärin näkemistä.

  36. Liian van­ha:
    Kyl­lä ne säästöt tehdään aivan per­in­teisin keinoin Eli­hoito­ja rajataan ja omavas­tui­ta nostetaan 

    Niin­pä julkises­ta terkkarista ei saa apua kuin har­voihin tautei­hin tai se tar­joaa lisäpalveluja 

    Myös yksi­tyiset myyvät lisähin­taan noi­ta ei perushoitoon kuuluvia

    Jo nyt osa vält­tää terkkaria mak­su­jen vuok­si ja lääkkeitä jätetään ostamatta

    Suome­sa omavas­tuu on OECD maid­en korkein ja sitä vain kasvatetaan

    Kan­natan omavas­tu­iden ja terkkari­mak­su­jen nos­toa. Ottaen huomioon väestöke­hi­tyk­seen perus­tu­vat sote­me­noen­nus­teet on aivan pakko siirtää mak­sur­a­situs­ta poti­laille itselleen. Tapah­tuuko se itse mak­se­tu­il­la vaku­u­tuk­sil­la vai suo­raan omas­ta pus­sista mak­samal­la on itse kunkin tekemää hienosäätöä.

    Toivon mukaan tämä itsekus­tan­t­a­mi­nen kan­nus­taa meitä itse kutakin pitämään parem­paa huol­ta omas­ta ter­vey­destä. Tässä suh­teessa paran­tamisen varaa on aivan val­tavasti, liian suuri osa kansas­ta ei piit­taa omas­ta ter­vey­destään ja sen muille aiheut­ta­mas­ta mak­su­velvoit­teesta tuon taivaallista. 

    Ihan­neti­lanteessa (kaik­ki pyrk­i­sivät elämään ter­veesti) julki­nen sek­tori olisi yli­jäämäi­nen, vero­tus keveäm­pää ja esim. soteu­ud­is­tus tarvit­taisi­in sik­si, että sen palveluille ei olisi läh­eskään nykyisen­laista tarvetta. 

    Toise­na isona kysymyk­senä, eutana­sia-aloit­teeseenkin liit­tyen, tulisi luop­ua jatku­vas­ta elin­iän piden­tämis­es­tä. Sairaan­hoito­jär­jestelmän ehkä tärkeim­pänä tavoit­teena on nykyään ihmis­ten hengis­sä pitämi­nen, mak­soi mitä mak­soi. Tämähän on täysin jär­jetön­tä, kun suuri osa esim. van­huk­sista ei halua olla rasit­teena muille, eikä kukaan kai halua viet­tää viimeisiä vuosi­aan vuodeosas­toil­la vaipois­sa. Hip­pokrates voisi kään­tyä hau­das­saan ja kir­joit­taa uuden valan, jos­sa poti­laan tah­toa kunnioitetaan.

    Eli emme tarvitse suun­nitel­lun kaltaista soteu­ud­is­tus­ta, tarvit­semme elin­tapo­jen muu­tok­sen ja Hip­pokra­teen valan uudelleen kirjoittamisen.

  37. Sairaat eivät saa yksi­ty­istä vakuutusta.

    Vain ter­veet saa­vat ja ne päät­tyvät 65-vuotiaina

    Tämä on yleinen käytän­tö maailmassa

    Ilmeis­es­ti vk halu­aa perus­taa niskalaukausosadton,joka antaa armo­laukauk­sen ja lopet­taa kärsimykset

  38. Liian van­ha:
    Sairaat eivät saa yksi­ty­istä vakuutusta.

    Vain ter­veet saa­vat ja ne päät­tyvät 65-vuotiaina

    Tämä on yleinen käytän­tö maailmassa

    Ilmeis­es­ti vk halu­aa perus­taa niskalaukausosadton,joka antaa armo­laukauk­sen ja lopet­taa kärsimykset

    Nyt on lin­jat­tu että val­tio vas­taa jatkos­sa koko soten kus­tan­nuk­sista. Aiem­min pyhänä pidet­ty val­tion ja kun­tien kus­tan­nusten­jako on saanut väistyä. Tämä avaa uusia vai­h­toe­hto­ja, joista jotkut on hylät­ty liian kevyin perustein.

    Kyse on tämän val­tion­vero­tuk­sel­la kootun rahan jakamis­es­ta oikeu­den­mukaises­ti ja yhden­ver­tais­es­ti koko maan alueella.

    Ter­veet pystyvät mak­samaan palveluista täy­den hin­nan. Kos­ka he tarvit­se­vat palvelu­ja har­voin, kus­tan­nus­r­a­situs jää silti ver­rat­en pienek­si. Toden­näköis­es­ti he suos­tu­vatkin siihen jos on tiedos­sa että sairas­tut­tuaan ja/tai ikään­nyt­tyään hei­dän omavas­tu­u­taan alennetaan.

    Rahan jakami­nen maakun­nille aiheut­taa yhden­ver­taisu­u­songel­man eri maakun­tien asukkaiden välillä. 

    Ne hallinnol­liset toimen­piteet joi­ta nyt suun­nitel­laan tehtäväk­si 18 paikas­sa olisi järkevää hoitaa yhdessä paikas­sa. Nyky­is­ten maakun­tien rajat ovat paik­ka paikoin keinotekoisia. 

    Ter­veyspalvelu­jen järkeistämisessä on riit­tävästi työtä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Sosi­aal­i­huol­lon kytkem­i­nen samaan sys­teemi­in ei ole vält­tämätön­tä jos se hait­taa uud­is­tuk­sen etenemistä.

  39. JOs tode­taan esim onko sil­loin sairas vai onko edelleen ter­ve ? Har­val­la olisi varaa kalli­iseen leikkaukseen/solumyrkky/sädhoitoon

    Ter­veys on suh­teelli­nen käsite, suurin osa sairaista ei ulkoiseti näytä sairaal­ta eikä toisaal­ta sairaan näköi­nen ole sairas

    Miten määritel­lään ter­ve /sairas rajap­in­ta ? Eli kuka mak­saa itse, kenen hoito maksetaan ?

    HV-sys­tee­mi käyt­töön tässäkin ?

  40. Liian van­ha:
    JOs tode­taan esim onko sil­loin sairas vai onko edelleen ter­ve ? Har­val­la olisi varaa kalli­iseen leikkaukseen/solumyrkky/sädhoitoon

    Ter­veys on suh­teelli­nen käsite, suurin osa sairaista ei ulkoiseti näytä sairaal­ta eikä toisaal­ta sairaan näköi­nen ole sairas

    Miten määritel­lään ter­ve /sairas rajap­in­ta ? Eli kuka mak­saa itse, kenen hoito maksetaan ?

    HV-sys­tee­mi käyt­töön tässäkin ?

    Kela myön­tää pitkäaikais­sairaalle nyky­isinkin lääkealen­nuk­set lääkärin­todis­tuk­sen perus­teel­la. Tästä kehittämällä.

  41. Vaasa lie­nee hyvä esimerk­ki kuin säästöt joka tapauk­ses­sa sabotoidaan ihan tarkoituk­sel­la. Yhdenkään kun­nan ei kan­na­ta ilman mah­dol­lisim­man laa­jaa ja pitkkää vän­töä luop­ua yhtään mistään.

    Polvia ja lonkkia tul­laan jatkos­sa leikkaa­man edelleekin 70 eri paikas­sa ja uusia toiv­otaan — kos­ka säästöt eivät ole enää mak­sa­jan säästöjä. 

    Yhtään mitään järkevää toimen­pidet­tä ei pystytä enää tekemään, kos­ka se ei ole kun­nan edun mukaista. Joku menet­tää jotain, eikä hödy­il­lä olle väliä — ei edes osaamisel­la ja onnis­tuneil­la operaatioilla.

    Bonuk­se­na on EK:n lin­ja, joka ansios­ta ensi syksynä koemme pitkän lääkäri- ja sairaan­hoita­jalakon, jon­ka tulok­se­na palkat nou­se­vat vähin­tään 20%. Neu­vot­telu­voima on työvoima­pu­lan aikana hoita­jil­la — ja sitä he käyt­tävät, elleivät ole todel­la tyh­miä. Kun­tayö­nan­ta­ja myös suos­tuu mielel­lään, kos­ka jatkos­sa palkat mak­saa joku muu — ja kun­ta saa aikanaan verotuloja.

    Joka tapuk­ses­sa maakun­nis­sa Kepu pitää valtikkaa — mak­sa­ja on val­tio. Järkevöit­tämiseen moti­vaa­tio on nol­la myös maakunnassa.

  42. Sotes­ta tullee varsi­nainen sket­si. Tänään oli lehdessä täl­lainen uuti­nen:http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005134387.html

    Jos Sotes­sa on hoita­van lääkärin ja mak­sa­jan välis­sä vielä joku “vaku­u­tus­lääkäri”*, niin on ihme, jos sys­tee­mi toimisi jouheasti. 

    *googlatkaa vaku­u­tus­lääkäri

  43. Työ­markki­na­jär­jestöt ovat kyl­lä hupaisia: ote­taan se muu­ta­man pros­entin työa­jan piden­nys nyt sit­ten syksyl­lä palkkoihin.

  44. Sode: Kela myön­tää pitkäaikais­sairaalle nyky­isinkin lääkealen­nuk­set lääkärin­todis­tuk­sen perus­teel­la. Tästä kehittämällä.

    Lyhy­taikainenkin sairaus voi vaa­tia kalli­ita lääkkeitä ja hoito­toimen­piteitä , ainakin tuloi­hin näh­den kalli­ita ja voi johtaa siihen, ettei ole varaa hoitoon

Vastaa käyttäjälle AKJM Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.