Valinnanvapaus, miten sitä voisi korjata (osa 1)

17.3.2017 · Aihe: sote 

Kirjoitukseni ”Valinnanvapaudessa muhii katastrofi” sai Lääkärilehden nettisivuilla 18 000 lukijaa, mikä on kyseiselle medialle aika paljon.

Kun siinä kerroin, että ehdotetuilla säännöillä valinnanvapaus johtaa kustannusten karkaamiseen, yritän nyt kertoa, miten katastrofia voisi edes pienentää.

Kokonaan kustannusten nousua tuskin voi välttää. Ei voinut Ruotsissakaan. Kun tämän piti säästää kolme miljardia, tuo valinnanvapaus saattaa lisätä kustannuksia jopa kolmella miljardilla.

Niiden, jotka kehuvat Ruotsin valinnanvapautta kannattaa muistaa, että Ruotsin terveydenhuolto maksaa 11, 7% BKT:sta kun me selviämme 9,7 %:lla. Erotuksella rahoittaa koko puolustusbudjetin.

Minulle on kerrottu, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ihmetellyt, miksi markkinamekanismi ei toimisi terveyspalveluissa, kun se toimii muualla. Oletan, että hän yrittää vain näytellä tyhmää. Ei voi olla niin, että sote-uudistusta tekevä hallituksen keskeinen ministeri ei ole tietoinen siitä, mistä tässä on kyse – että terveydenhuolto on tyyppiesimerkki alasta, jossa markkinatalous toimii erilaisten markkinavirheiden vuoksi hyvin huonosti. Avainsanoina epäsymmetrinen informaatio ja adverce selection, yhteismaan ongelma ja moraalikato. Pääero tavalliseen markkinatalouteen on se, että kun kolmas osapuoli maksaa, ostajalla ja myyjällä on kiusaus sopia maksajan pään yli hyvin kalliista hoidosta. Kuvitelkaa, jos yhteiskunta maksaisi meille kuukausikortin Stockmannille!. Nämä ongelmat ovat hyvin tuttuja valuutusmuotoisesta terveydenhuollosta ja niiden voittamiseen käytetään paljon aikaa ja rahaa.

Olennaista on, mistä sote-keskukselle maksetaan. Ongelma on enemmän talousteoreettinen kuin sosiaalitieteiden tai lääketieteen alaan kuuluva.

Periaatteessa voi maksaa jokaisesta suoritteesta erikseen, kuten maksetaan, kun käy yksityislääkärillä. Tällainen johtaisi suoritteiden määrän ja sen mukana kustannusten karkaamiseen, koska potilaalla ei ole mitään taloudellista vastuuta. Se vastaisi suunnilleen kuukausikorttia Stockmannille. Tätä ansaa hallitus yrittää välttää sillä, että sote-keskus ei saa lainkaan rahaa suoritteista, vaan maksu tulee kirjautuneiden potilaiden määrästä (kapitaatiomaksu). HSL:n vuosilippu toimii vähän samalla periaatteessa.

Kapitaatiomaksun ongelmana taas on se, että sote-keskuksen kannattaa yrittää saada potilaikseen vain perusterveitä, jotka eivät käytä palveluja lainkaan. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia potilaista aiheuttaa 81 % kuluista. Kannattaa siis keskittyä siihen yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.

Hallitus selviää tästä semanttisella tempulla sanomalla, että sote-keskus ei valitse vaan potilaat valitsevat. Ei kai tähän kukaan usko. Osoite, markkinointi ja kirjautuneiden potilaiden valikoiva kohtelu ovat tehokkaita keinoja valikoida potilaita. Helsingin terveysasemilla näkyy, että pelkästään erot eri kaupunginosien välillä sairastavuudessa ovat huomattavat. Potilaiden valikoimista ei voi estää millään.

Puhdas kapitaatio ja puhdas toimenpiteen mukaan maksaminen ovat molemmat huonoja vaihtoehtoja.

Olen aiemmin ehdottanut kompromissia, jossa sote-keskus saisi tuloistaan 60 % kapitaationa. Ainoana perusteena minulle on tähän lukuun ollut se, että Ruotsissa on päädytty tähän suhteeseen kokeilujen tuloksena. Mutta Ruotsin järjestelmä on aika erilainen kuin meidän – ennen kaikkea siinä on kyse vain terveydenhuollosta, kun meillä on sosiaalipuoli mukana.

Mietitään tätä vähän teoreettisemmin. Puhtaassa suoritepohjaisessa maksussa on ongelmana, että palveluja kannattaa antaa ja erilaisia kokeita ottaa määrättömästi, koska kaikki tuottaa voittoa. Puhtaassa kapitaatiossa taas ei kannata tehdä mitään, koska kaiken joutuu maksamaan itse. Jotain on pakko tehdä, koska potilaat kirjautuvat tietysti muuten pois. (Mutta kalliin potilaan pois kirjautuminen taas on silkkaa voittoa.)

Ehdotan, että tärkeimmille suoritteille maksetaan marginaalihinta (tiukasti määriteltynä) ja maksetaan palkkiona tuosta marginaalihinnasta jotain 60 %:n ja 80 %:n väliltä. Silloin jokainen toimenpide tuottaa marginaalikustannusmielessäkin tappiota, eikä kannustinta ylihoitoon ole. Potilaan valikoiminen ei kuitenkaan ole lainkaan niin kannattavaa kuin puhtaassa kapitaatiomallissa.

Tätä voi kehittää eteenpäin. Joidenkin toimenpiteiden korvausaste voisi olla alempi ja toisten korkeampi. Alemmat korvausasteet soveltuvat paitsi hoitoihin, joiden hyöty on kiistanalainen myös sellaisiin, joiden tarpeesta voi syyttää huonoa hoitoa. Joistakin toimenpiteistä joita halutaan suosia, taas voisi maksaa täyden korvauksen. Näitä olisivat äitiysneuvonta, diabeteksen seulonta, säännölliset terveystarkastukset jne.

 

 

 

 

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Valinnanvapaus, miten sitä voisi korjata (osa 1)”

  1. Sami Anttila kirjoitti 17.3.2017 kello 19:52

    En tiedä sairaanhoitajien ja ensijoitajien tarkkoja palkkoja Ruotsissa, mutta olen kuullut että ne ovat Suomen palkkoja korkeammat.

    Ruotsissa panostetaan potilaiden lisäksi myös hoitajiin.
    Voisikohan Suomessa ikinä kokeilla samaa?

    Jos vaikka jätetään nostamatta puolustusmenoja ja panostetaan terveydenhoitoon? Se olisi panostus kansailaisten terveyden todelliseen uhkaan, eikä mihinkään kuviteltuun, mahdollisesti ehkä tulevaan sotaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Harriet Lind kirjoitti 17.3.2017 kello 20:57

    Nykyinen terveyskeskus on kehitettävissä parhaaksi vaihtoehdoksi lisäresursseilla ja suorituskannusteilla
    Sekä hyvällä lähijohtamisella. Tästähän on näyttöäkin.
    Paras vaihtoehto paljon tukea tarvitseville, vaikeahoitoisille potilale, joille pitäisi kohdentaa parhaat voimavarat, jolloin turhat hoidot voisivat vähentyä.
    80% ihmisistä, jotka tarvitsevat hoitoa noin kerran vuodessa voivat saada maksusetelin, jos eivät kunnalliseen halua tai pääse.
    Eri asia on, miten potilas ylipäänsä voi valita parhaan mahdollisen hoidon (tulosvaikuttavan) ilman tietämystä?

    Vapaassa maassa saa kyllä hoidattaa itsensä missä haluaa,
    eri asia on, pitääkö yhteiskunnan maksaa mistä tahansa?
    Pitäisin parempana palvelujen ostoa terveyskeskuksista tai
    vaikka palveluvastaavien taholta, jossa moraaliset, taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat voidaan avoimesti huomioida ja perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. vk kirjoitti 17.3.2017 kello 21:38

    Kiitos silmien avaamisesta. Soteuudistus on elintärkeää pysäyttää ja rakentaa uudestaan. Tiedän tuttavapiiristä, että yksityissektori odottaa kielipitkällä ja pankkitilit avoimena kapitaatiosopimuksia.

    Ehdotan, että pyydät audienssin seuraavaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen sekä valtioneuvoston istuntoon ja kerrot mihin he ovat meitä viemässä. Mitä me tavalliset tahvot voimme tehdä?

    Mikä tämä maakuntauudistuksen todellinen tarkoitus on? Itse olen sen arvioinut olevan Kepun konsti paitsi sementoida valta maakunnissa (ml. niihin kuuluvat kaupungit) sekä varmistaa verovarojen siirto kaupungeista maaseudulle. Maakuntauudistus on myös pysäytettävä, kansallisen edun nimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Turkulainen matkailija Helsingissä kirjoitti 17.3.2017 kello 21:47

    Muistelen jossain vaiheessa tätä prosessia kuulleeni, että asiakkaat luokiteltaisiin tiettyjen riskiprofiilien mukaan (3-5?) luokkiin, ja näiden luokkien mukaisilla asiakkailla olisi eri kapitaatiomaksu palvelun järjestäjille. Tällöin olisi kyse vain siitä, miten hyvin profilointi onnistuu ja miten optimoida korvausten taso eri luokissa.
    Onko tämä asiakkaiden profilointi enää valmistelussa mukana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. R. V. kirjoitti 18.3.2017 kello 1:29

    Toimenpiteen marginaalihintakin on toimipistekohtainen (tai palveluntarjoajakohtainen, miten nyt haluaa asiat jaotella), joten olennaista on saada oikeaa tietoa toimenpiteiden marginaalihinnoista. Näin eri toimipisteet voidaan laittaa kilpailemaan keskenään esimerkiksi niin, että kukin toimipiste saa toimenpiteestä korvauksen sillä marginaalihinnalla, jolla kustannustehokkain toimipiste pystyy toimenpidettä tarjoamaan. Näin syntyy kannuste pyrkiä kustannustehokkuuteen.

    Lähestymistavan ongelmana on marginaalihinnan riittävän hyvä määrittely, mikä voidaan ratkaista kaikkien palveluntarjoajien kirjanpidon täydellisellä julkisuudella. Näin myös huomataan (ja siten ennaltaehkäistään) myös mahdolliset veroparatiisikytkennät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jukkis kirjoitti 18.3.2017 kello 1:56

    Pidän ehdotuksestasi maksaa suoritteista vaihtelevasti alakanttiin, mutta siinä on yksi ongelma ja yksi äärimmäisen positiivinen mahdollisuus.

    Ongelma: suoritteen todellisen hinnan määrittäminen ei ole yksinkertainen urakka. Olen itse ollut mukana projektissa, jossa tätä yritettiin tehdä ja siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Jos suoritteiden todellinen hinta määritetään yläkanttiin vihkoon, se johtaa välittömästi kyseisten suoritteiden priorisointiin, jos oletamme toimijoiden olevan rationaalisia.

    Mahdollisuus: alakanttiin maksamalla kiinteää hintaa suoritteesta kannustetaan (ehkä jopa painostetaan) kehittämään toimintaa alati kustannustehokkaammaksi.

    Valitettavasti omat kokemukseni saavat minut suhtautumaan pessimistisesti hoitohenkilökunnan ja hallinnon haluun ja kykyyn määrittää todelliset hinnat edes auttavasti oikeisiin lukuihin. Toivottavasti olen liian pessimistinen ja ne luvut sieltä ulos saataisiin, koska esittelemässäsi järjestelmässä on kieltämättä todella suuri potentiaalinen upside.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pelks kirjoitti 18.3.2017 kello 12:16

    En ymmärrä Sotesta ja valinnanvapausta yhtään mitään.

    Jos se tarkoittaa sitä, että saan valita paikallisen (Vantaan) kaupungin terveyskeskuksen ja yksityisen lääkäriaseman väliltä niin on ihan selvää, että varaan ajan yksityiseltä. Kaupungin terveysasemalta ei edes voi varata aikaa. Menet jonottamaan sinne aamulla ja terkkari arvioi tarvitsetko ylipäätään lääkäriä ja sitten jonotat puoli päivää lääkärijonossa.
    Yksityiseltä lekuri valitaan netistä ja mennään sovittuna aikana paikan päälle. Ihanaa ja ylellistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2017 kello 14:44

    Sen jälkeen, kun kirjaudut jonkin yksityisen potilaaksi, huiomaat, että itse maksava pääsee siellä edelleen lääkärille heti ja vuosimaksulla olevat julkisen sektorin potilaat ovat jonoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Auli Juntumaa kirjoitti 18.3.2017 kello 15:23

    Näkökulmia valinnanvapauskysymkseen.

    Hiukan hämmentää, että polittiisessa keskustelussa valinnanvapaus näyttäytyy laadukkuuden edellytyksenä, jopa sen synonyyminä. Toiseksi, asiakaslähtöisyys on nostettu tarvelähtöisyyden tilalle. Se ei ole omiaan hillitsemään kustannuksia.

    Terveydenhuollossa vallitsee aina tiedon epäsymmetria. Yleistietous tai oma kokemus eivät korvaa lääketieteelliseen koulutukseen perustuvaa tiedon soveltamista. Erikoislääkärinäkään en voi olla paras taho hoitamaan mitä tahansa oman erikoisalani ongelmaa. Miten maallikko voi arvioida tätä? Usein voi, muttei aina.

    Verovaroin tapahtuvassa hoidossa valinnan tulee tapahtua ammatillisen tarveharkinnan kautta. Uusissa maakuntien palvelulaitoksissa tulisi siis olla erittäin syvällinen substanssin tuntemus. Mistä se otetaan?

    Valinnanvapaus ei ole laadukkaan hoidon tae eikä yksityissektori ole julkista sektoria ammattitaitoisempi. Sen sijaan työolot yksityissektorilla ovat paremmat, työn hallinta on helpompaa ja byrokratia kevyt. Kun yksityislääkäri toimii ammatinharjoittajana, lääkäripalveluyritystä eivät rasita palkkamenot sivukuluineen.

    Yksityissektorin pätevyysharha tulee potilaiden suorasta valikoitumisesta erikoislääkärille: kun korvalapsi päätyy suoraan yksityiselle korvalääkärille, hoito toki koetaan paremmaksi kuin terveyskeskuksen yleislääkärillä. Myös lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät.

    Fokusoidussa ongelmassa tämä toimii useimmiten hyvin. Perusterveydenhuollon on kuitenkin vastattava myös moniongelmaisista. Voi siis olla vain täysin samaa mieltä Herriet Lindin kommentista edellä.

    Yksityislääkäreistä vain kolmannes on kokopäivätoimisia. Muut ovat lähinnä virkalääkäreitä, jotka vapaa-ajallaan pitävät pienimuotoista iltavastaanottoa. Valtaosa on erikoislääkäreitä, jotka voivat ensisijaisesti vastata täsmäkonsultatioihin, esimerkiksi palvelusetelityyppisesti. Toiminta on nopeaa ja kustannustehokasta, palaute menee suoraan konsultoivalle lääkärille.

    Kilpailutus ja valinnanvapaus edellyttävät lääkärien voimakasta sitouttamista. Tästä seuraa, että nopea ja kustannustehokas privaatti katoaa. Kulut kasvavat. Järjestelmä jäykistyy.
    Laadukkuus voi olla vaakalaudalla, jos taloudelliset reunaehdot tulevat asettamaan paineita.

    Säännelty ja sitouttava yksityissote on uhka vapaalle ammantinharjoittajuudelle, joka on kustannustehokkainta yksityislääkäritoimintaa.

    Suuri osa pienistä lääkäriasemista on myyty isoihin ketjuihin tai ne ovat lopettaneet toimintansa jo pelkästään e-reseptin kustannuksien vuoksi (edullisemmat ratkaisut, Kelain yms tulivat täysin myöhässä). Kilpailun avaaminen on kuolinisku lopuille. Jäljelle jäävät isot ketjut, joiden tavoitteet ovat erkaantuneet jo kauan sitten lääkäriasemien alkuperäisestä tarkoituksesta, luoda ammatinharjoittajille riittävät puitteet potilastyöhön. Kehitys ei kokonaisuudessaan johda tasaveroiseen palvelujen saatavuuteen kautta maan. Sen voi turvata vahva julkinen perusterveydenhuolto.

    Yksityissektori hyödyntää olemassa olevaa kokenutta erikoislääkärikuntaa. Meillä on kuitenkin vakava erikoislääkärivaje ja jos julkissektori rekrytointiaallossa heikkenee, tulevien erikoislääkärien koulutuksen taso on uhattuna. Ammattitaito edellyttää pitkää ja laaja-alaista harjaantumista, joka tulee voida tehdä hyvän taustatuen turvin, siis sairaalatyössä.

    Yksityissektorin koulutusoikeukisen vaarana on koulutuksen kapeutuminen. Se kouluttaa taloudellsia reunaehtoja ja yritysten tarpeita mukaillen, vain sen mitä edellytetään. Ammattitaito ja kliininen arviointikyky voivat heikentyä. Tämä johtaa kokonaiskulujen kasvuun.

    Yksityiset sote-keskukset tarvitsevat yleislääkäreitä, jolloin julkinen perusterveydenhuolto voi joutua ahdinkoon. Tämä on edelleen vakava uhka hoidon tasolle ja lääkärien ammattitaidolle. Nuoren lääkärin tulee voida aloittaa työura, harjoitella, opetella ja harjaantua vahvassa seniorituessa. Työn paineet ovat melko kovat ja uupumisriski on suurin kolmen ensimmäisen työvuoden aikana. Ei voi edes kuvitella, että liikkeelle lähdettäisiin yksityissektorilla, jossa vastuukysymykset kannetaan eri tavoin yksin kuin julkisella sektorilla. Tämän ymmärtäminen tuntuu poliittisessa keskustelussa olevan lähes nolla.

    Virkalääkärien mahdollisuus ylläpitää kosketusta monipuolisempaan ja erilaiseen potilasainekseen – ja siis ylläpitää laajempaa ammattitaitoa – omalla vastaanotolla vaikeutuu tai se kiellettäneen. Tämä ei hyödytä ketään.

    Puolet eläkeläislääkäreistä jatkaa työntekoa (=580 lääkärityövuotta), ja yksityistoimintana se onnistuu voimien mukaan. Arvokas kokenut resurssi tulee hyödyksi. Sitouttaminen voi heikentää työhaluja.

    Tiedämme hyvin, että oikea resursointi (riittävä henkilöstö), voimakas satsaus ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, varhainen puuttuminen (neuvolat, kouluterveydenhuolto), viiveettömyys, byrokratian ja esteiden purku sekä oikea työnjako ja työtavat kääntävät kulut laskuun. Lääkärien osalta aivan olennaista on vahvan pohjan luominen työelämän alkuvuosina, sujuva konsultointi, jatkuva koulutus ja saumaton yhteistyö perus- ja erikoissairaanhoidon kesken.

    Yksityissektorin tulee pysyä täydentävässä roolissa. Sitä pitää voida helposti hyödyntää julkissektorin tarpeisiin. Mutta on vaikea nähdä muuta mahdollisuutta ylläpitää hoidon korkeaa tasoa, riittävää koulutustasoa ja palvelujen tasaveroista saatavuutta kuin vahva julkinen terveydenhuolto. Loppupeleissa se voisi maksaa vähiten.

    Yrityksillä on elinkaarensa, mutta terveydenhuollon on toimittava aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tapio kirjoitti 18.3.2017 kello 16:20

    Jukkis:
    Pidän ehdotuksestasi maksaa suoritteista vaihtelevasti alakanttiin, mutta siinä on yksi ongelma ja yksi äärimmäisen positiivinen mahdollisuus.

    Ongelma: suoritteen todellisen hinnan määrittäminen ei ole yksinkertainen urakka. Olen itse ollut mukana projektissa, jossa tätä yritettiin tehdä ja siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Jos suoritteiden todellinen hinta määritetään yläkanttiin vihkoon, se johtaa välittömästi kyseisten suoritteiden priorisointiin, jos oletamme toimijoiden olevan rationaalisia.

    Mahdollisuus: alakanttiin maksamalla kiinteää hintaa suoritteesta kannustetaan (ehkä jopa painostetaan) kehittämään toimintaa alati kustannustehokkaammaksi.

    Valitettavasti omat kokemukseni saavat minut suhtautumaan pessimistisesti hoitohenkilökunnan ja hallinnon haluun ja kykyyn määrittää todelliset hinnat edes auttavasti oikeisiin lukuihin. Toivottavasti olen liian pessimistinen ja ne luvut sieltä ulos saataisiin, koska esittelemässäsi järjestelmässä on kieltämättä todella suuri potentiaalinen upside.

    Valinnanvapauslain luonnoksen mukaan maakunnilla on varsin suuri vapaus suoran valinnan palvelujen hinnoitteluun, on jopa mahdollisuus “piiskarahaan”. Myös tieto toteutuneista suoran valinnan palvelujen kustannuksista on ilmoitettava maakunnalle.

    En ole juristi, mutta lakiluonnos: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf
    ei minusta ole huono. Se antaa maakunnille suuria vapauksia, kunhan vain saman palvelun tuottajia kohdellaan samalla lailla. Joustavuudesta kuitenkin seuraa, että maakuntien virkamiesten harteille jää hirmuinen taakka yksityiskohtien määrittelemiseksi.

    Tätä valinnanvapautta, tai ainakin sen ensimmäistä vaihetta olisi ehdottomasti pitänyt pilotoida vuosikausia yhdessä maakunnassa. En oikein ymmärrä, että se kompastuu perustuslakiin. Tuon ensimmäisen vaiheen suoran valinnan palvelut ovat niin perusterveydenhoitoa ja suppeaa sos. neuvontaa, ettei mainittavia eriarvoisuuksia syntyisi. Esimerkiksi erikoislääkärien vastaanotot tulevat mukaan ymmärtääkseni vasta kakkosvaiheessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pia-Petri Pampula-Kutri kirjoitti 18.3.2017 kello 17:28

    No, kun ei avata sote-palveluja kilpailulle ollenkaan, ei tarvitse keksiä mitään monimutkaisia kaavoja kikkailun estämiseksi. Sitä paitsi Vapaavuorihan sanoi, että kyllä ovela kapitalisti aina voittojen nyhtämiseen keinot keksii.

    Sosiaali-ja terveyspalvelut eivät koskaan saa olla kauppatavaraa. Piste. Jo pelkästään moraalisista syistä. Mikähän dystopia tästä vielä tulee, kun potilas menee hoitoa saamaan ja ensimmäisenä on vastassa joku talousarvioija, joka laskee miten tästä asiakkaasta saisi parhaat voitot. Hoidot suunnitellaan sitten siltä pohjalta.

    Aivan sairasta. Muuta ei voi enää sanoa hallituksen sote-suunnitelmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sode kirjoitti 18.3.2017 kello 17:31

    Apteekissa toimii valinnanvapaus ja sääntely. Lääketaksa on korkea mutta välttämättömiä lääkkeitä tarvitseva saa ne halvalla.

    Myös nykyistä Sava- systeemiä kehittämällä voitaisiin jonoja lyhentää. Korvaus reilusti suuremmaksi, tuottajille Kelan sääntelemät toimenpiteiden taksat ja nuppikohtaiset alennukset sairauksien perusteella.

    Kapitaatiosysteemeihin en usko, paitsi jos kunkin kunnan kaikkia asukkaita varten kilpailutetaan vastuullinen tuottaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Huh kirjoitti 18.3.2017 kello 18:31

    Jukkis:
    Pidän ehdotuksestasi maksaa suoritteista vaihtelevasti alakanttiin, mutta siinä on yksi ongelma ja yksi äärimmäisen positiivinen mahdollisuus.

    Ongelma: suoritteen todellisen hinnan määrittäminen ei ole yksinkertainen urakka. Olen itse ollut mukana projektissa, jossa tätä yritettiin tehdä ja siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Jos suoritteiden todellinen hinta määritetään yläkanttiin vihkoon, se johtaa välittömästi kyseisten suoritteiden priorisointiin, jos oletamme toimijoiden olevan rationaalisia.

    Mahdollisuus: alakanttiin maksamalla kiinteää hintaa suoritteesta kannustetaan (ehkä jopa painostetaan) kehittämään toimintaa alati kustannustehokkaammaksi.

    Valitettavasti omat kokemukseni saavat minut suhtautumaan pessimistisesti hoitohenkilökunnan ja hallinnon haluun ja kykyyn määrittää todelliset hinnat edes auttavasti oikeisiin lukuihin. Toivottavasti olen liian pessimistinen ja ne luvut sieltä ulos saataisiin, koska esittelemässäsi järjestelmässä on kieltämättä todella suuri potentiaalinen upside.

    Luulen että tässä onkin suurin kompastuskivi. Ehkä siihen voisi käyttää jotain keskihintaa apuna. Joka vuosi katsottaisiin kaikkien tehtyjen x-toimenpiteiden keskihinta ja sitten määritettäisiin kiinteä 30% alhaisempi korvaushinta seuraavalle vuodelle.

    Mietin vielä sitä, että kuinka paljon haittaa tästä potilaiden valikoinnista todellisuudessa on? Ilmeisesti ajatuksena on, että tässä tapauksessa sairaimmat jäisivät kunnalle? Eli kustannukset tulee yhteiskunnalle. Niinkuin koko systeemi muutenkin. Eli…… ? Missä ongelma? 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2017 kello 11:35

    Ongelma on siinä, että jos yhteiskujnnan hoidettavaksi jäävät sdairaimmat, mutta yksityisille maksetaan keskimäär’äistä hintaa, joissa ovat nuo sairaimmat mukana. En ole nähnyt kenenkään esittävän tähän ongelmaan toimivaa ratkaisua joka samalla takaa kolmen miljardin euron säästöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Huh kirjoitti 18.3.2017 kello 18:34

    Osmo Soininvaara:
    Sen jälkeen, kun kirjaudut jonkin yksityisen potilaaksi, huiomaat, että itse maksava pääsee siellä edelleen lääkärille heti ja vuosimaksulla olevat julkisen sektorin potilaat ovat jonoissa.

    Niin kivoin puoli tätä SoTea onkin, kun meille jo nyt yksityistä käyttäville se muuttuu halvemmaksi, kun maakunta maksaa osan vuosimaksusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. ML kirjoitti 18.3.2017 kello 20:06

    Osmo Soininvaara:
    Sen jälkeen, kun kirjaudut jonkin yksityisen potilaaksi, huiomaat, että itse maksava pääsee siellä edelleen lääkärille heti ja vuosimaksulla olevat julkisen sektorin potilaat ovat jonoissa.

    Kielletään lailla tuollainen. Voit olla varma, että jos tuollaista jaottelua käytettäisiin järjestelmällisesti sen ollessa kiellettyä, se tulisi tavalla tai toisella esiin. Riittävä uhkasakko, että ei tule houkutustakaan jaotella asiakkaita noin. Problem solved.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2017 kello 11:33

    Prolem not solved. Tarkoituksena ei ole kieltää aitoa itse maksavaa järjerstelmää. Sellaista ei ole kukaan ehdottanut. Voit tietysti edellyttää, että yhtiöt erotyellaan ja on kaksi yhtiötä Mehiläiden A ja Mehiläinen B, joista toisessa noudatetaan jonotuksen avulla kysynnän karsimista ja toisessa ei noudateta. Sellaista järjestelmää, joss 200 euron kapitaatiomaksua vastaan saat käydä lääkärillä vaikka kerran päivässä, koska koet itsesi yksinäiseksi, ei ole eikä tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juha-Pekka Hirvonen kirjoitti 18.3.2017 kello 20:28

    Suhtaudun erittäin varauksellisesti markkinatalouden soveltamiseen sote -alueella. Kuitenkin seuraava kokemus askarruttaa mieltäni. Vielä jokin aika sitten en itse eikä perheeni kuulunut Kelan piiriin emmekä voineet käydä terveyskeskuksissa kuten muut suomalaiset. Jos kävimme terveyskeskuksissa, jouduimme maksamaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Kerran sitten jouduin käymään EKSOTEn hallinnoimassa terveyskeskuksessa yleislääkärin vastaanotolla. Maksu oli noin 200 euroa, ei mitään toimenpiteitä tai muita kustannuksia lisääviä tekijöitä. Mitä tästä pitäisi ajatella, kun yksityisellä puolella voi mennä 100 eurolla erikoislääkärin vastaanotolle ja tämä 100 euroa sisältää kustannusten lisäksi vielä jonkin verran voittoakin omistajille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. AKJM kirjoitti 18.3.2017 kello 22:50

    Juha-Pekka Hirvonen:
    Kerran sitten jouduin käymään EKSOTEn hallinnoimassa terveyskeskuksessa yleislääkärin vastaanotolla. Maksu oli noin 200 euroa, ei mitään toimenpiteitä tai muita kustannuksia lisääviä tekijöitä. Mitä tästä pitäisi ajatella, kun yksityisellä puolella voi mennä 100 eurolla erikoislääkärin vastaanotolle ja tämä 100 euroa sisältää kustannusten lisäksi vielä jonkin verran voittoakin omistajille?

    Syy on yksinkertainen. Yksityislääkäri ammatinharjoittajana maksaa itse tuosta palkkiostaan verot, lomat, ja vakuutukset sekä lääkäripalveluyritykselle vuokran tarvitsemistaan palveluista. Siinä kaikki. – Lääkäriasema saa tulonsa noista vuokrista, toimistomaksuista ja laitosmaksuista. Järjestelmä on yksinkertainen, eikä mitään ylimääräistä byrokratiaa ole.

    Julkista puolta rasittavat kaikki kulut ja byrokratia. Jokainen välikäsi maksaa lisää. Ja niitä kyllä on aika paljon julkisessa järjestelmässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sode kirjoitti 19.3.2017 kello 12:46

    “Ongelma on siinä, että jos yhteiskujnnan hoidettavaksi jäävät sdairaimmat, mutta yksityisille maksetaan keskimäär’äistä hintaa, joissa ovat nuo sairaimmat mukana. En ole nähnyt kenenkään esittävän tähän ongelmaan toimivaa ratkaisua joka samalla takaa kolmen miljardin euron säästöt.”

    Yksityisen pitää saada korvaus jokaisesta tekemästään toimenpiteestä tai vähintään jokaisesta hoitamastaan yksilöstä. Palvelun kohteenahan on aina yksilö.

    Sama koskisi jatkossa myös julkista. Toimenpiteillä tulisi olla taksa ja asiakkailla yksilöllinen omavastuu. Näitä säätelemällä voitaisiin toteuttaa tarvittavat säästöt.

    Näin myös perustuslaki: … jokaiselle (yksilölle) riittävät …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2017 kello 13:56

    Sode
    Sorry, mutta tuollainen kaksinkertaistaisi kustannukset. Sellaista ei ole missään, ei edes Yhdysvalloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Sode kirjoitti 19.3.2017 kello 14:14

    Sode
    Sorry, mutta tuollainen kaksinkertaistaisi kustannukset. Sellaista ei ole missään, ei edes Yhdysvalloissa.

    Eipä kai. Mutta ei ole myöskään nyt käsillä olevia kapitaatiomalleja.

    Ainakin Ranskassa ja muutamassa muussa Euroopan maassa valinnanvapaus toimii yksilölliseti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2017 kello 16:31

    Ranskan järjestelmä on hyvin kallis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Anonymous kirjoitti 19.3.2017 kello 14:25

    Entä jos maksetaankin kansalaiselle avattavalle terveydenhoitotilille tuo sote-keskukselle suunniteltu per nuppi -maksu? Silloin ei tulisi maksettua soteyrittäjälle turhasta, jos palveluja ei käytä vuosikausiin.

    Itse olen käyttänyt Helsingin terveyspalveluja aikuisiällä ½ kertaa eli lähdin pois kun tarvitsemaani palvelua ei edes yritetty antaa järkevässä ajassa. Laskun lähettivät kuitenkin ja vielä viikonloppukorotuksella. Tuosta on nyt 7 vuotta aikaa eikä tulisi mieleenkään käydä enää julkisella. Töykeä työterveyslääkäri taas aiheutti sen, että firma vaihtoi palveluntarjoajaa. Lääkärit voisivat pikkuhiljaa ymmärtää, etteivät ole mitään keisareita ja asiakkaan aika on arvokasta. Varausaikoja ei kannata antaa, jos niistä ei pidetä kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. AKJM kirjoitti 19.3.2017 kello 15:11

    Osmo Soininvaara:
    .. jos yhteiskujnnan hoidettavaksi jäävät sdairaimmat, mutta yksityisille maksetaan keskimääräistä hintaa, joissa ovat nuo sairaimmat mukana. En ole nähnyt kenenkään esittävän tähän ongelmaan toimivaa ratkaisua joka samalla takaa kolmen miljardin euron säästöt.

    Kyllä se mahdollista on, mutta edellyttää paikallistasolla uusia työtapoja, raja-aitojen kaatamista kunnan eri sektorien kesken sekä horisontaalista ja vertikaalista intergaariota koko järjestelmässä. Kustannuslaskelmat eivät yksin auta.

    Esimerkkinä Eksotessa toteutettu päihde- ja mielenterveyspalvelun integraatio (Timo Salmisaaren johdolla), jossa luotiin kynnyksetön, lähetteetön ja viivetön systeemi. Potilas voi kävellä sisään kun tuntee tarvetta, alkuarvio tehdään heti, ja potilas ohjataan suoraan oikeaan suuntaan. Jonot ovat poissa ja kulut laskussa. Sama järjestelmä koko maassa toisi jo mrd-säästön.

    Eksotessa myös lastensuojelun resurssien lisäys ja toimintatapojen muutos käänsi kulut laskuun.

    Vaasassa geriatrin konsultatio on-line vanhusten kotihoitoon (yhteistyö Doctagonin kanssa) vaimensi ambulanssirallin ja vähensi päivystyskäyntejä. Säästö 500 000 eur 10 kuukaudessa.

    Esimerkkejä on, vanhusten kotioloen viivettömistä teknisistä korjaustöistä, tehokkaasta kuntoutuksesta jne, joilla saadaan nopeasti miljoonasäästöt. Tehokas kuntouus vähentää kotiavun tarvetta (esim. Eksote).

    Oikeat työtavat pitäisi vain jalkauttaa koko maahan, niin tuo 3 mrd olisi kasassa jo erittäin hyvinssä ajoin ennen vuotta -29, ja muutos lisäksi pysyvä. Onnistuu julkisessa järjestelmässä.

    Ikävä kyllä, selkeät järkiperäiset käytännön asiat ovat jääneet valtavan uudenn halllintohimmelin varjoon. Kaikki tehdään monimutkaisesti yksikertaisen sijasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2017 kello 16:28

    Eksoten kaltainen integraatio tässä kai puretaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Pelks kirjoitti 19.3.2017 kello 15:18

    Osmo Soininvaara:
    Sen jälkeen, kun kirjaudut jonkin yksityisen potilaaksi, huiomaat, että itse maksava pääsee siellä edelleen lääkärille heti ja vuosimaksulla olevat julkisen sektorin potilaat ovat jonoissa.

    Ok.
    Nyt ymmärrys lisääntyi.
    Kyllä kai rahvaalle järjestetään oma ulko-ovi ja yskimis/odotteluaula, ettei synny kapinaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. AKJM kirjoitti 19.3.2017 kello 15:24

    Osmo Soininvaara:
    Sen jälkeen, kun kirjaudut jonkin yksityisen potilaaksi, huiomaat, että itse maksava pääsee siellä edelleen lääkärille heti ja vuosimaksulla olevat julkisen sektorin potilaat ovat jonoissa.

    Näin hyvin tod näk tulee käymään. Syntyy kahden tason yksityiset markkinat. Itsemaksavat ja julkiskustanteiset. Kehitys kohti vakuutuspohjaista systeemiä kiihtyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tapio kirjoitti 19.3.2017 kello 16:43

    Osmo Soininvaara:
    Ongelma on siinä, että jos yhteiskujnnan hoidettavaksi jäävät sdairaimmat, mutta yksityisille maksetaan keskimäär’äistä hintaa, joissa ovat nuo sairaimmat mukana. En ole nähnyt kenenkään esittävän tähän ongelmaan toimivaa ratkaisua joka samalla takaa kolmen miljardin euron säästöt.

    Ongelma poistuisi ainakin teoriassa, jos raha seuraisi asiakasta hänen valitsemaansa kohteeseen ja korvauksen suuruus olisi asiakaskohtainen. Jo pelkästään asiakkaan iän ja sukupuolen huomioiva korvaus poistaisi osan ongelmasta.

    Lakiluonnoksen 45§ on vähän kryptinen, mutta se ei välttämättä tarkoita keskimääräistä hintaa:

    “Suoran valinnan palveluntuottaja saa jokaisesta listautuneesta asiakkaasta maakunnan määrittele-
    män kiinteän korvauksen. Kiinteällä korvauksella tarkoitetaan maakunnan suoran valinnan palvelujen tuottajalle maksamaa tarvetekijöihin perustuvaa asiakaskohtaista vastuuaikaan sidottua korvausta suoran valinnanvapauden palveluun kuuluvista palveluista.”

    Puhutaan siis asiakaskohtaisuudesta.

    Samassa pykäläss kuitenkin lukee: “Kiinteän korvauksen suuruutta määritettäessä maakuntien on noudatettava kansallisia tarvetekijöitä, joita ovat maakuntien asukkaiden ikä, sukupuoli ja työssäkäynti.”, mikä viittaa keskiarvoistamiseen.

    Ainakin joillekin ryhmille voidaan määritellä oma korvaus:

    “Maakunta voi määritellä erikseen erityisiä ryhmäkohtaisia kiinteitä korvauksia, jotka perustuvat kansallisiin tarvetekijöihin.”

    Maakunnilla on lisäksi käytössä erilaisia palvelu- ja maksuseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja, joilla ehkä voidaan mahdollista vääristymää oikaista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Catilina kirjoitti 19.3.2017 kello 16:58

    Anonymous:

    Itse olen käyttänyt Helsingin terveyspalveluja aikuisiällä ½ kertaa eli lähdin pois kun tarvitsemaani palvelua ei edes yritetty antaa järkevässä ajassa. Laskun lähettivät kuitenkin ja vielä viikonloppukorotuksella.

    Elikkä olet käynt viikonloppupäivystyksessä yrittämässä rutista jostain, mikä ei nyt sitten niin tärkeää ollutkaan. Hienoa, että menit muualle. Pysy siellä muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. AKJM kirjoitti 19.3.2017 kello 18:20

    Anonymous:
    Lääkärit voisivat pikkuhiljaa ymmärtää, etteivät ole mitään keisareita ja asiakkaan aika on arvokasta. Varausaikoja ei kannata antaa, jos niistä ei pidetä kiinni.

    Taitaa olla niin, lääkärit jos jotkut tuon ymmärtävät. Heidän vikansa on, että yleensä vain yrittävät venyä kaikkeen. Ajanvarausajat pitäisikin tietenkin olla noin-aikoja, paikalla oltava klo x, jonka jälkeen vastaanotto. Heti tai pienellä viiveellä. Ei tarvita kuin yksi työläs potilas, keskeytyksiä ja häiriöitä, joita lääkäreille surutta aiheutetaan, niin aikataulu on metsässä. Päivystyksen paineista nyt puhumattakaan. Harvemmin myöskään myöhässä tuleva potilas ymmärtää tätä. Sen jälkeen voi viedä tunteja, ehkä koko päivä, ennenkuin aikataulusta on saatu kiinni. Tämä on stressaavaa. – Joten monipuolisempi näkemys asiaan, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. AKJM kirjoitti 19.3.2017 kello 18:24

    Osmo Soininvaara:
    Eksoten kaltainen integraatio tässä kai puretaan.

    Niinpä, ikävä kyllä. Toimivat mallit puretaan, tilalle rakennetaan byrokraattista ja kallista. Näin se kyllä nyt menee.

    Jo nyt toimivat kuntien ulkoistetut palvelut tuottavat merkittävästi paperisotaa, edestakaista potilaan hyppyyttämistä ja tavallisen lääkärin näkökulmasta viidakon, jossa on vaikea edes tietää, minne potilas pitäisi lähettää. Tämä on arkirealismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Vili Lähteenoja kirjoitti 19.3.2017 kello 19:08

    Osmo Soininvaara:
    Ongelma on siinä, että jos yhteiskujnnan hoidettavaksi jäävät sdairaimmat, mutta yksityisille maksetaan keskimäär’äistä hintaa, joissa ovat nuo sairaimmat mukana. En ole nähnyt kenenkään esittävän tähän ongelmaan toimivaa ratkaisua joka samalla takaa kolmen miljardin euron säästöt.

    a) koko kapitaatioajatteluhan koskee vain perustasoa (n. 4 mrd. € v. 2014) ja ne valtavat variaatiot yksilötason kustannuksissa syntyvät erikoistasolla (so + te n. 17 mrd. v. 2014) eivätkä avoterveydenhuollossa (=perustaso), siksi kai erikoistason kustannuksia poolataan ja tasataan kuntien kesken sairaanhoitopiirettäin nytkin. Mutta tavalla tai toisella sairastavuus kyllä kannattaisi huomioida kapitaation määrittelyssä, valmisteluhan on kesken ja alustavasti tarvetekijöiksi on määritelty ikä, sukupuoli ja työllisyys. Eivät nyt ihan pöllöjä nekään.

    b) ei kai kukaan muu kuin astrologi voida taata kenellekään mitään mitään vuodesta 2029? Tuo julkisuudessa pyörinyt 3 mrd. säästö on nähdäkseni enemmän hallituksen pr-slogan joka tosin perustuu asiallisesti laskettuihin terveystaloustieteellisiin maksimeihin joita NHG latasi valmistelijoille antamassaan väliraportissa (linkki alla).

    Eurot: http://sotenrahapuu.fi/

    NHG: http://alueuudistus.fi/documents/1271139/2981726/2016+06+29+-+NHG+-+STM+-+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6mekanismit+v%C3%A4liraportin+liite.pdf/e23f1215-1dff-4905-8acc-9547c4c87fe5

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 19.3.2017 kello 23:51

    Kyllä ne säästöt tehdään aivan perinteisin keinoin Eli hoitoja rajataan ja omavastuita nostetaan

    Niinpä julkisesta terkkarista ei saa apua kuin harvoihin tauteihin tai se tarjoaa lisäpalveluja

    Myös yksityiset myyvät lisähintaan noita ei perushoitoon kuuluvia

    Jo nyt osa välttää terkkaria maksujen vuoksi ja lääkkeitä jätetään ostamatta

    Suomesa omavastuu on OECD maiden korkein ja sitä vain kasvatetaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. ML kirjoitti 20.3.2017 kello 1:24

    Osmo Soininvaara:
    Prolem not solved. Tarkoituksena ei ole kieltää aitoa itse maksavaa järjerstelmää. Sellaista ei ole kukaan ehdottanut. Voit tietysti edellyttää, että yhtiöt erotyellaan ja on kaksi yhtiötä Mehiläiden A ja Mehiläinen B, joista toisessa noudatetaan jonotuksen avulla kysynnän karsimista ja toisessa ei noudateta. Sellaista järjestelmää, joss 200 euron kapitaatiomaksua vastaan saat käydä lääkärillä vaikka kerran päivässä, koska koet itsesi yksinäiseksi, ei ole eikä tule.

    Ei pitäisi kommentoida jos ei ole perillä käsiteltävästä aiheesta. Niinkuin en ollut. Omat työt vieneet kaiken ajan. Yllä olevan viestin luettuani, ja pari minuuttia googletettuani ymmärsin vasta miten homma toimisi. Aika ongelmallinen järjestelmä kaiken kaikkiaan.Tuosta tulee toteutuessaan täysi katastrofi. Kustannukset räjähtävät käsiin, tai tämän toisen kaistan palvelusta tulee ajan myötä täysin ala-arvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 20.3.2017 kello 8:35

    Erityisen kalliiksi SOTE tulee helsinkiläisille, sillä terkkarin maksuttomuus poistuu, joten palvelumaksujen nousu tulee olemaan suuri heti SOTEn käynnistyttyä

    Kokoomus myi helsinkiläisten edut saadakseen valinnanvapauden ja turvatessaan kansainvälisten sijoittajien etuja

    Ja vihreätkin nukkuivat oppositiossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Anonyymi kirjoitti 20.3.2017 kello 8:52

    “eikä kannustinta ylihintaan ole.” Pitäisi lukea: “ylihoitoon”. En nähnyt kommenteissa yhtään kunnon vasta-argumenttia, joten aloitettakoon tuosta 60 %. Jos sitten jokin firma alkaa tehdä suoritetta X liikaa, lasketaan sen hintaa ja kehotetaan muita opettelemaan tekemään suorite yhtä kustannustehokkaasti kuin tämä firma tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 20.3.2017 kello 8:55

    Eikä yksityinen takaa riittävää kapasiteettia.

    Kun Ruotsissa muutama lastenklinikka osoittautui kannattamattomaksi niin ne pistivät pillit pussiin ja uutta osaamista ei voida pieraista hetkessä ja niinpä maakunnat joutuivat ostamaan palvelun Suomesta ja mistä saivat.

    Tilanne on tyyppiesimerkki yksityistämisestä, yksityisellä ei ole mitään vastuuta välttämättömien palveluiden ylläpidosta

    Ja kun palvelu on julkisellakin ajettu alas niin kestää vuosia luoda vastaava palvelu

    Ja tulee kalliiksi, huippuosaaminen ei synny koulun penkillä vaan kokemusten kautta vuosien työn tuloksena

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. R.Silfverberg kirjoitti 20.3.2017 kello 9:50

    Mun mielestäni Sote-udistus ei aiheuta ylipääsemättömiä ongelmia suurissa asutuskeskuskissa kuten pk-seudulla. Yli miljoona asukasta takaa sen että resursseille ei tule tyhjäkäyntiä riippumatta siitä kuka palveluja tuottaa. Ihmiset eivät myöskään käy huvikseen lääkärissä vaan ovat tyytyväisä jos ylipäänsä saavat hjoitoa. Se on ollut realiteeetti pk-seudulla jo kymmeniä vuosia. Isoilla organisaatioilla kuten HUS on myös neuvotteluvoimaa pitää kustannuksia kurissa.

    Ongelmat syntyvät pienemmissä kunnissa jossa aletaan kinuta parempaa hoitoa koska naapurikin saa. Palkataan lisää kalliita lekureita joka kirkonkylään ja perustetaan yksityisiä terveysasemia työllistämään heitä. Samalla ajetaan keskussairaaloita alas, joissa olisi asiantuntemusta. Maakunnat maksavat lystin, ts kinuavat valtiolta rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Sode kirjoitti 20.3.2017 kello 10:22

    “Silloin jokainen toimenpide tuottaa marginaalikustannusmielessäkin tappiota, eikä kannustinta ylihintaan ole.”

    Milloin saamme osan 2 tästä blogista? Millainen on OS:n malli joka on perustuslain mukainen?

    Nyt ei ole tietoa mitä hallitus tulee esittämään. Virkamiehet ovat ilmoittaneet että tällä aikataululla homma ei onnistu, joten vastuu on jäänyt poliitikoille. Vastaava ministerikin on vaihtumassa.

    Demarit esittävät nyt aluekuntamallia jonka hylkäsivät silloin kun Manninen sitä esitti. Kahdentasoiset kunnat eivät liene perustuslain mukaan mahdollisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. TimoT kirjoitti 20.3.2017 kello 10:38

    Osmo Soininvaara:
    Sen jälkeen, kun kirjaudut jonkin yksityisen potilaaksi, huiomaat, että itse maksava pääsee siellä edelleen lääkärille heti ja vuosimaksulla olevat julkisen sektorin potilaat ovat jonoissa.

    Minkähän ihmeen takia kaupungeissa harrastetaan tätä ihmisten jonotuttamista julkisessa terveydenhuollossa? Eikö voitaisi tehdä kuten täällä maalla, että palkataan riittävä määrä sairaanhoitajia palvelemaan puhelimitse potilaita? Soitto vain aamulla hoitajalle. Hän arvioi tilanteen ja antaa hänelle suurpiirteisen ajan tarpeen mukaan joko lääkärille tai hoitajalle. Voit jonottaa kotona ja tulla sovittuna aikana polille. Minusta tässä säästettäisiin paitsi potilaiden hermoja myös selvää rahaa, sillä huomattava osa potilaiden asioista ei vaadi lääkärin näkemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. vk kirjoitti 20.3.2017 kello 12:15

    Liian vanha:
    Kyllä ne säästöt tehdään aivan perinteisin keinoin Elihoitoja rajataan ja omavastuita nostetaan

    Niinpä julkisesta terkkarista ei saa apua kuin harvoihin tauteihin tai se tarjoaa lisäpalveluja

    Myös yksityiset myyvät lisähintaan noita ei perushoitoon kuuluvia

    Jo nyt osa välttää terkkaria maksujen vuoksi ja lääkkeitä jätetään ostamatta

    Suomesa omavastuu on OECD maiden korkein ja sitä vain kasvatetaan

    Kannatan omavastuiden ja terkkarimaksujen nostoa. Ottaen huomioon väestökehitykseen perustuvat sotemenoennusteet on aivan pakko siirtää maksurasitusta potilaille itselleen. Tapahtuuko se itse maksetuilla vakuutuksilla vai suoraan omasta pussista maksamalla on itse kunkin tekemää hienosäätöä.

    Toivon mukaan tämä itsekustantaminen kannustaa meitä itse kutakin pitämään parempaa huolta omasta terveydestä. Tässä suhteessa parantamisen varaa on aivan valtavasti, liian suuri osa kansasta ei piittaa omasta terveydestään ja sen muille aiheuttamasta maksuvelvoitteesta tuon taivaallista.

    Ihannetilanteessa (kaikki pyrkisivät elämään terveesti) julkinen sektori olisi ylijäämäinen, verotus keveämpää ja esim. soteuudistus tarvittaisiin siksi, että sen palveluille ei olisi läheskään nykyisenlaista tarvetta.

    Toisena isona kysymyksenä, eutanasia-aloitteeseenkin liittyen, tulisi luopua jatkuvasta eliniän pidentämisestä. Sairaanhoitojärjestelmän ehkä tärkeimpänä tavoitteena on nykyään ihmisten hengissä pitäminen, maksoi mitä maksoi. Tämähän on täysin järjetöntä, kun suuri osa esim. vanhuksista ei halua olla rasitteena muille, eikä kukaan kai halua viettää viimeisiä vuosiaan vuodeosastoilla vaipoissa. Hippokrates voisi kääntyä haudassaan ja kirjoittaa uuden valan, jossa potilaan tahtoa kunnioitetaan.

    Eli emme tarvitse suunnitellun kaltaista soteuudistusta, tarvitsemme elintapojen muutoksen ja Hippokrateen valan uudelleen kirjoittamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 20.3.2017 kello 14:00

    Sairaat eivät saa yksityistä vakuutusta.

    Vain terveet saavat ja ne päättyvät 65-vuotiaina

    Tämä on yleinen käytäntö maailmassa

    Ilmeisesti vk haluaa perustaa niskalaukausosadton,joka antaa armolaukauksen ja lopettaa kärsimykset

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Sode kirjoitti 20.3.2017 kello 15:01

    Liian vanha:
    Sairaat eivät saa yksityistä vakuutusta.

    Vain terveet saavat ja ne päättyvät 65-vuotiaina

    Tämä on yleinen käytäntö maailmassa

    Ilmeisesti vk haluaa perustaa niskalaukausosadton,joka antaa armolaukauksen ja lopettaa kärsimykset

    Nyt on linjattu että valtio vastaa jatkossa koko soten kustannuksista. Aiemmin pyhänä pidetty valtion ja kuntien kustannustenjako on saanut väistyä. Tämä avaa uusia vaihtoehtoja, joista jotkut on hylätty liian kevyin perustein.

    Kyse on tämän valtionverotuksella kootun rahan jakamisesta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti koko maan alueella.

    Terveet pystyvät maksamaan palveluista täyden hinnan. Koska he tarvitsevat palveluja harvoin, kustannusrasitus jää silti verraten pieneksi. Todennäköisesti he suostuvatkin siihen jos on tiedossa että sairastuttuaan ja/tai ikäännyttyään heidän omavastuutaan alennetaan.

    Rahan jakaminen maakunnille aiheuttaa yhdenvertaisuusongelman eri maakuntien asukkaiden välillä.

    Ne hallinnolliset toimenpiteet joita nyt suunnitellaan tehtäväksi 18 paikassa olisi järkevää hoitaa yhdessä paikassa. Nykyisten maakuntien rajat ovat paikka paikoin keinotekoisia.

    Terveyspalvelujen järkeistämisessä on riittävästi työtä lähitulevaisuudessa. Sosiaalihuollon kytkeminen samaan systeemiin ei ole välttämätöntä jos se haittaa uudistuksen etenemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 20.3.2017 kello 16:31

    JOs todetaan esim onko silloin sairas vai onko edelleen terve ? Harvalla olisi varaa kalliiseen leikkaukseen/solumyrkky/sädhoitoon

    Terveys on suhteellinen käsite, suurin osa sairaista ei ulkoiseti näytä sairaalta eikä toisaalta sairaan näköinen ole sairas

    Miten määritellään terve /sairas rajapinta ? Eli kuka maksaa itse, kenen hoito maksetaan ?

    HV-systeemi käyttöön tässäkin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Sode kirjoitti 20.3.2017 kello 17:29

    Liian vanha:
    JOs todetaan esim onko silloin sairas vai onko edelleen terve ? Harvalla olisi varaa kalliiseen leikkaukseen/solumyrkky/sädhoitoon

    Terveys on suhteellinen käsite, suurin osa sairaista ei ulkoiseti näytä sairaalta eikä toisaalta sairaan näköinen ole sairas

    Miten määritellään terve /sairas rajapinta ? Eli kuka maksaa itse, kenen hoito maksetaan ?

    HV-systeemi käyttöön tässäkin ?

    Kela myöntää pitkäaikaissairaalle nykyisinkin lääkealennukset lääkärintodistuksen perusteella. Tästä kehittämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. JTS kirjoitti 20.3.2017 kello 19:09

    Vaasa lienee hyvä esimerkki kuin säästöt joka tapauksessa sabotoidaan ihan tarkoituksella. Yhdenkään kunnan ei kannata ilman mahdollisimman laajaa ja pitkkää väntöä luopua yhtään mistään.

    Polvia ja lonkkia tullaan jatkossa leikkaaman edelleekin 70 eri paikassa ja uusia toivotaan – koska säästöt eivät ole enää maksajan säästöjä.

    Yhtään mitään järkevää toimenpidettä ei pystytä enää tekemään, koska se ei ole kunnan edun mukaista. Joku menettää jotain, eikä hödyillä olle väliä – ei edes osaamisella ja onnistuneilla operaatioilla.

    Bonuksena on EK:n linja, joka ansiosta ensi syksynä koemme pitkän lääkäri- ja sairaanhoitajalakon, jonka tuloksena palkat nousevat vähintään 20%. Neuvotteluvoima on työvoimapulan aikana hoitajilla – ja sitä he käyttävät, elleivät ole todella tyhmiä. Kuntayönantaja myös suostuu mielellään, koska jatkossa palkat maksaa joku muu – ja kunta saa aikanaan verotuloja.

    Joka tapuksessa maakunnissa Kepu pitää valtikkaa – maksaja on valtio. Järkevöittämiseen motivaatio on nolla myös maakunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Janis Petke kirjoitti 20.3.2017 kello 21:12

    Sotesta tullee varsinainen sketsi. Tänään oli lehdessä tällainen uutinen:http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005134387.html

    Jos Sotessa on hoitavan lääkärin ja maksajan välissä vielä joku “vakuutuslääkäri”*, niin on ihme, jos systeemi toimisi jouheasti.

    *googlatkaa vakuutuslääkäri

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Syltty kirjoitti 21.3.2017 kello 8:06

    Työmarkkinajärjestöt ovat kyllä hupaisia: otetaan se muutaman prosentin työajan pidennys nyt sitten syksyllä palkkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 21.3.2017 kello 22:38

    Sode: Kela myöntää pitkäaikaissairaalle nykyisinkin lääkealennukset lääkärintodistuksen perusteella. Tästä kehittämällä.

    Lyhytaikainenkin sairaus voi vaatia kalliita lääkkeitä ja hoitotoimenpiteitä , ainakin tuloihin nähden kalliita ja voi johtaa siihen, ettei ole varaa hoitoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus