Tehtaankadun lapsilla oikeus turvalliseen koulumatkaan

16.3.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Tehtaankadulta on tullut paljon viestejä huolestuneilta vanhemmilta lasten koulutien turvallisuudesta. Valitetaan, että autoilijat ajavat ylinopeutta eivätkä piittaa tuon taivaallista suojatiesäännöistä. Laitan vastaukseni tähän kaikille.

Minusta on erittäin valitettavaa, että kaupungit eivät ole saaneet nopeuksien valvontaan samanlaista rikemaksuoikeutta kuin on pysäköinnissä. Jos maksu olisi pieni – pysäköintivirhemaksun luokkaa, se voitaisiin osoittaa ajoneuvon haltijalle aivan samoin perustein kuin pysäköintivirhemaksukin. Olisi aika helppo sovellus nykytekniikalle ottaa kiinni kaikki hurjastelijat.

Tehtaankadulla voisi hyvin laskea nopeusrajoituksen 30 km/h (ellei se sitä jo ole?) paitsi liikenneturvallisuuden myös melun vuoksi. Sehän on kivetty ja siis meluisa katu. Nopeusrajoituksen noudattamiseen pitäisi motivoida fyysisin estein, jotka kaventavat katua paikoittain.

Suojatien edestä se vii metriä, johon ei saa pysähtyä, voisi liittää jalkakäytävään jalkakäytävää leventäen. Silloin autoilijat näkisivät suojatietä ylittävät. Autoiltahan tämä tila ei ole pois, koska eihän siihen rehellinen autoilija pysähdy.

Suojatiesääntöä ei Suomessa kunnioiteta, koska sitä ei valvota ja koska siitä ei rangaista. Autoilun sivistysmaissa suojatiesäännön rikkomisesta rangaistaan samanlaisella asteikolla kuin meillä rattijuoppoudesta – onhan se myös yhtä vaarallista. Kortti menee pois automaattisesti. Tämä vaatii valtakunnallisia toimia.

Kommentit

100 Vastausta artikkeliin “Tehtaankadun lapsilla oikeus turvalliseen koulumatkaan”

  1. Tapio Peltonen kirjoitti 16.3.2017 kello 16:03

    Juuri näin. Minusta vikaa on myös valistuksessa: Jalankulkijoille toitotetaan jatkuvasti heijastimesta ja pyöräilijöille sekavasti sekavista väistämissäännöistä, mutta juuri koskaan ei julkisuudessa paheksuta autoilijoita tämän yksinkertaisen säännön jatkuvasta rikkomisesta.

    Jonkinlainen shokkivalistuskampanjakin voisi olla tarpeen. Siis sellainen, missä näytetään, mitä voi tapahtua, kun tästä säännöstä viis veisataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Keijo Mattinen kirjoitti 16.3.2017 kello 16:13

    Rikemaksuoikeuden suhteen kannattaa katsoa luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sen 161 §:ssä säädetään liikennevirhemaksusta.
    https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=3010

    Liikennevirhemaksu on pysäköintivirhemaksun tapaan hallinnollinen seuraamus. Tietyt liikennerikkeet siirtyvät siis pois rikosoikeusjärjestelmän piiristä. Tätä saattaa joku kummastella ja ehkä paheksuakin, mutta liikenneturvallisuuden kannalta liikennevirhemaksu on huomattava parannus.

    Esimerkiksi punaista päin ajamisesta annetulla rikosoikeudellisella seuraamuksella (=päiväsakko/rikesakko) ei ole mitään merkitystä, ellei seuraamus koskaan osu kohdalle. Liikennevirhemaksu mahdollistaa nopeuksien ja liikennevalojen noudattamisen valvonnan automaattisesti kameroilla. Tämä merkisee sitä, että risteyksessä X punaista päin ajavat saavat kaikki maksulapun kotiin. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi tämä on tehokasta, vaikka maksu ei järin suuri olisikaan.

    “Autokansa” ei liikennevirhemaksusta tule todennäköisesti innostumaan. Kritiikki tulee todennäköisesti perustumaan mm. liikevirhemaksun “käännettyyn syyttömyysolettamaan” jne. Epäilen kuitenkin, että taustalla ei tässä ole välttämättä huoli rikosoikeudellisten periaatteiden toteutumisesta Suomessa, vaan pikemminkin pelko liian tehokkaasta liikennevalvonnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2017 kello 18:32

    Hienoa jos tuollainen on tulossa. Sakon kohdistuminen väärällä henkilölle ei eroa pysäköintivirhemaksusta. En oikein usko auton omistajaa, joka EI tietä, kuka hänen autoaan ajaa, mutta on varma, ettei ole luovuttanut autoaan päihtyneelle, koska siitähän hän on kuitenkin vastuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 16.3.2017 kello 16:23

    Joka kevät sama juttu, jostain syystä keväinen ajotyyli tuppaa korostumaan juuri Tehtaankadulla.

    Nopeusrajoitus on 30 km/h, fyysisiä esteitä (kavennuksia) on ratikkapysäkkien muodossa mutta mikään ei tunnu auttavan. Mitta on sen verran täysi etten näe enää muuta realistista vaihtoehtoa kuin automaattivalvonnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Sibbo San Sebastian kirjoitti 16.3.2017 kello 16:25

    Lisäksi olisi toivottavaa että niitä pysäköintivirheitä tarkkailtaisiin myös muualla kuin kantakaupungissa.

    Jankutan taas samasta aiheesta mutta on täysin älytöntä että kaupunkilaisten viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta tärkeä kontrollikeino on alistettu vain rahanansainnaksi jota tehdään ainoastaan helpoista paikoista.

    Pyöräteitä rakennetaan kymmenillä miljoonilla mutta ne päätyvät jakeluliikenteen ja laiskojen naapurien parkkipaikoiksi.

    Jostain syystä tämäkin autoilua passiivisesti suosiva politiikka kukoistaa nimenomaan vihreän apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. K-Veikko kirjoitti 16.3.2017 kello 16:46

    > Suojatien edestä se vii metriä, johon ei saa
    > pysähtyä, voisi liittää jalkakäytävään
    > jalkakäytävää leventäen.

    Nerokas ajatus. Tuota voisi soveltaa kaupungissa kuin kaupungissa. – Maailman laajuisesti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. sari kirjoitti 16.3.2017 kello 17:10

    tämä on helppo:
    korotetut suojatiet ja pysäköintitaskut tien varteen.
    Kotikaupungissani on näin tehty js autojen nopeudet putosivat heti.
    liikennekuva eli miltä katu näyttää määrää nopeuden. Leveä 4 kaistainen katu ( jossa toinen´kaista´on tienvarsipysäköintiä varten) ajattaa helposti 70 km/t. Kun tehtiin 4 pysäköintopaikan välein puu niin pysäköintitaskut opastivat nopeudet alas. Nostetut suojatiet jarruttivat varsinkin amis autoja kun niiden helmapellit alkoivat mennä lytyyn. Ei tarvittu rajoituksia eikä valvontaa.
    Kokeilkaapa tehtaankadulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 16.3.2017 kello 17:38

    Sibbo San Sebastian:
    Lisäksi olisi toivottavaa että niitä pysäköintivirheitä tarkkailtaisiin myös muualla kuin kantakaupungissa.

    Jankutan taas samasta aiheesta mutta on täysin älytöntä että kaupunkilaisten viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta tärkeä kontrollikeino on alistettu vain rahanansainnaksi jota tehdään ainoastaan helpoista paikoista.

    Pyöräteitä rakennetaan kymmenillä miljoonilla mutta ne päätyvät jakeluliikenteen ja laiskojen naapurien parkkipaikoiksi.

    Jostain syystä tämäkin autoilua passiivisesti suosiva politiikka kukoistaa nimenomaan vihreän apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa….

    Pysäköinninvalvonnalle on yritetty saada lisää resursseja. Pieni korotus saatiin, mutta isompi ei ole mennyt poliittisesti läpi. Tämä ei ole tietenkään Vihreistä kiinni, eikä edes rahasta, koska pysäköinninvalvoja kyllä tienaa palkkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Rolle kirjoitti 16.3.2017 kello 18:21

    Sama riesa on Jätkäsaaren alueella, missä jo käytössä ovat 30 km/h rajoitus, mutta mitä ei mitenkään valvota. Nopeusnäyttö ei satamaan suhaavaa bemaria hätkäytä. Ylinopeudet ovat jatkuva riesa mm. Tyynenmerenkadulla, Selkämerenkadulla (jonka varrella kansainvälinen koulu) ja Lämsisatamankadulla.

    Automaattista nopeusvalvontaa ei saa, kun kaupungin alueella olevat kamerat pitäisi kuulemma kaupungin kustantaa. Kaupunkialueella kaahataan huoletta 20-30 km/h ylinopeuksia, ja kamerat valvovat pieniä ylinopeuksia kehäteillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2017 kello 18:29

    Kaupunki on kustantanut kameroita, mutta poliisia ei huvita purkaa niiden sisältöä. Ei ole aikaa kirjoittaa sakkolappuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Muija kirjoitti 16.3.2017 kello 21:09

    Kaupungin laiturit esim. Hietalahdenrannassa on parkkipaikkoina, kun laivat käyttää niitä autoilleen. Kuuluuko laituripaikkaan paikat autoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. peksu kirjoitti 16.3.2017 kello 21:10

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on kustantanut kameroita, mutta poliisia ei huvita purkaa niiden sisältöä. Ei ole aikaa kirjoittaa sakkolappuja.

    Onko lain mukaan mahdollista ulkoistaa sakkolappujen kirjoittamista? Luulisi olevan kannattavaa niiden kirjoittaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.3.2017 kello 22:10

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on kustantanut kameroita, mutta poliisia ei huvita purkaa niiden sisältöä. Ei ole aikaa kirjoittaa sakkolappuja.

    Kuinka monta prosenttia kameroiden kuvista on virheellisiä?

    Jos kuvasta löytyy tunnistetieto eli rekisteriote, niin sakon voi lähettää automaattisesti auton omistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2017 kello 6:17

    Jos kuvasta löytyy tunnistetieto eli rekisteriote, niin sakon voi lähettää automaattisesti auton omistajalle.

    Rekisterinumero? Ei voi, koska sakko pitää, toisin kuin pysäköintisakko, lähettää auton kuljettajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. KariN kirjoitti 16.3.2017 kello 22:52

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on kustantanut kameroita, mutta poliisia ei huvita purkaa niiden sisältöä. Ei ole aikaa kirjoittaa sakkolappuja.

    Luulisi, että osataan tehdä systeemi, jossa rikemaksutulosteet saadaan suoraan kameran, tulostimen ja tietokoneen yhdistelmästä, kun tietty nopeus on ylitetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2017 kello 6:16

    Sakottamisoikeus on poliisilla eikä nillä ole siihen aikaa. Se ei ole aivan rutiiniasia, koska toistaiseksi pitää kuvasdta tunnistaa, kuka autoa ajoi. Tähän menee ehkä muutama minuutti, mutta sitä aikaa ei löydy. Kaupunki on hankkinut nopeusvalvontakameroita, mutta se jumittaa nyt poliisin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markus Wasara kirjoitti 17.3.2017 kello 0:40

    Kaupunkilaisten kansanedustajien tulisi tehdä lakialoite siitä, että kaupungeille tulisi oikeus järjestää itse liikenteenvalvonta ja rikesakottaa.

    Poliisia ei tunnu kaupunkiliikenteen valvonta kiinnostavan, mutta kaupungeilla olisi siihen vahva intressi, kun asukkaiden viihtyvyys ja turvallisuus ovat uhattuna.

    Automaattivalvonnan lisäksi tulisi mahdollistaa myös rajatuilla poliisioikeuksilla valtuutetut “city rangerit”, jotta voitaisiin puuttua myös muihin liikenteenvaarantamisiin kuin suojatierikkeisiin ja ylinopeuksiin. Ja myös esim jalkakäytäväpyöräilyyn.

    Ymmärtääkseni city rangereista on oikein hyviä kokemuksia kaikkialla, missä ne on otettu käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. mikko kalevi siitonen kirjoitti 17.3.2017 kello 6:43

    Ihmettelen ettei city rangareita viela kayteta Helsingissa, Kai se johtuu Suomen lainsaadannon puutteista. Koko ongelmahan saataisiin jo silla selvitettya. Mutta en usko etta nyky-Suomessa siihen paastaisiin. Ehka uudella vaalikaudella, nythan koko politiikka vastustaa kaikkea tallaista ihmisten elaman parantavaa politiikkaa. Katsotaan.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Rolle kirjoitti 17.3.2017 kello 7:04

    Osmo Soininvaara:
    Sakottamisoikeus on poliisilla eikä nillä ole siihen aikaa. Se ei ole aivan rutiiniasia, koska toistaiseksi pitää kuvasdta tunnistaa, kuka autoa ajoi. Tähän menee ehkä muutama minuutti, mutta sitä aikaa ei löydy. Kaupunki on hankkinut nopeusvalvontakameroita, mutta se jumittaa nyt poliisin päässä.

    Kyllä se kuvankäsittelijä omat menonsa saisi katettua… Mitäs jos antaisi poliisille vähän enemmän vapautta päättää itse budjetistaan, jos pystyy kattamaan sen toiminnallansa?

    Tässä voittaisivat kaikki, kun kuvat saataisiin käsiteltyä, liikenneturvallisuus eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jouni Martikainen kirjoitti 17.3.2017 kello 7:08

    Osmo Soininvaara: Rekisterinumero? Ei voi, koska sakko pitää, toisin kuin pysäköintisakko, lähettää auton kuljettajalle.

    Kyllä se kameravalvonnan sakkolappu tulee haltijalle osoitettuna. Siinä sitten kysytään, että voisitko ystävällisesti ilmiantaa, kuka autoa ajoi, ellet sinä itse, mutta jos olit sinä itse, niin voisitko ystävällisesti maksaa tämän sakon. Nimimerkillä kokemusta on.

    Ei poliisilla onneksi sentään vielä ole henkilöiden valokuvista tunnistamisjärjestelmää, jolla jotenkin automaattisesti voitaisiin yhdistää kameravalvonnan pärstäkuva henkilötiedoksi. Käytännössä kasvokuvaa käytetään jos haltija kiistää olevansa kuski, niin silloin pääsee poliisin pöydän eteen ja katsotaan naamaa ja kuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. PRNDL kirjoitti 17.3.2017 kello 8:50

    Minä olen tällä viikolla kahdesti istunut bussissa jonka kuski on töötännyt suojatiellä olevalle jalankulkijalle. Firman nimi kyljessä ja auton numero esillä, silti asenteena on näkyvä ja kuuluva öykkäröinti. Hävettää käyttää bussia kun tilanne on tämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. antti kirjoitti 17.3.2017 kello 10:10

    Rolle: Kyllä se kuvankäsittelijä omat menonsa saisi katettua… Mitäs jos antaisi poliisille vähän enemmän vapautta päättää itse budjetistaan, jos pystyy kattamaan sen toiminnallansa?

    Tässä voittaisivat kaikki, kun kuvat saataisiin käsiteltyä, liikenneturvallisuus eniten.

    Miten kävi Varkaudessa? Savon Sanomista lainaus:

    Poliisi joutui kytkemään nopeusvalvontakameran pois päältä ylinopeuskuvien liian suuren määrän vuoksi. Itä-Suomen poliisi kertoi asiasta Facebook-sivuillaan. Asiasta uutisoi myös Yle.

    Kaupunkialueella oleva kamera oli ollut poissa käytöstä kahden vuoden ajan. Taipaleentiellä paloaseman luona nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa, jota varkautelaiset eivät ilmeisesti juuri noudata.

    Valvonta ehti olla käynnissä 10.-20. kesäkuuta, joiden aikana automaattiseen valvontakameraan tuli noin 417 kuvaa vuorokaudessa. Kymmenen päivän aikana kamera räpsähti yli 4100 kertaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. R.Silfverberg kirjoitti 17.3.2017 kello 10:16

    Mua häiritsee se että jotkut jalankulkijat oikein ottavat vauhtia kun näkevät auton lähestyvän ja heillä itsellään on vielä n 10 metriä matkaa suojatielle/kadun reunalle. Mistä autoilija tietää onko jalankulkija joka kipaisee nopeasti 10 m päässä suojatieltä, aikeissa ylittää kadun? Minä en ainakaan pysähdy, vaikka kiitokseksi saan aina vihaisia ilmeitä. Kyllä jalankulkijoilla on jokin vastuu kanssa. Nyt siis tarkoitan aikuisia, en lapsia.

    Toinen ongelma ovat liikenneympyrät joissa suojatiet ovat heti ympyrässä kiinni. Ympyrän sisällä olevat autot joutuvat aina pysähtymään jonka takia koko ympyrän sisään pyrkivät autot ovat vaarassa karauttaa ympyrään pysähtyneen auton perään. Tämän takia suojatiet eivät saisi olla ympyrässä kiinni vaan n 10 metrin päässä, että auto joka on poistumassa ympyrästä, ehtii reagoida jos suojatietä on joku ylittämässä, mutta katusuunnittelijoita ei asia näemmä kiinnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2017 kello 11:11

    Tämän takia suojatiet eivät saisi olla ympyrässä kiinni vaan n 10 metrin päässä, että auto joka on poistumassa ympyrästä, ehtii reagoida jos suojatietä on joku ylittämässä, mutta katusuunnittelijoita ei asia näemmä kiinnosta.

    Ei todella kiinnosta. Siinä tulisi jalankulkijalle 20 metrin ylimääräinen mutka. Kieroliittymät tuottavat jo nyt lisämatkaa jalankulkjoille (riippuu tietysti ympyrön koosta) ja tuo vain pahentaisi asiaa. Jalankulkijalle 20 metriä vastaa 200 metriä autoilijalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jaakko Ruohtula kirjoitti 17.3.2017 kello 10:46

    “Autoilun sivistysmaissa suojatiesäännön rikkomisesta rangaistaan samanlaisella asteikolla kuin meillä rattijuoppoudesta – onhan se myös yhtä vaarallista. Kortti menee pois automaattisesti. ”

    Pyydän blogistia luettelemaan 5 maata joissa noin rangaistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jalonen kirjoitti 17.3.2017 kello 11:02

    Mielestäni kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen koulumatkaan – ei vain Tehtaankadun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lundvistin Julle kirjoitti 17.3.2017 kello 11:12

    NYT HEI!

    A) Tämä ei ole vain Tehtaankadun ongelma.
    B) Valvonta ei ole oikea ratkaisu.

    Ongelma on helsinkiläisessä liikennesuunnittelussa. Rakennetaan liian väljää liikenneympäristöä, joka mahdollistaa reilut ajonopeudet ilman, että kuljettaja kokee aihettavansa ympäristölleen tai itselleen vaaraa.

    Ts. Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan moottoriväyliä ja sitten yritetään hillitä ajonopeuksia rajoituksin ja valvontakameroin. Se on ihan idioottimaista. Pitäisi suunnitella ja rakentaa kinttupolkuja, niin ei olisi mitään tarvetta nopeusrajoituksille tai valvonnalle. Paitsi jos joku tommimäkinen sattuisi innostumaan.

    Tämä on täysin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsissä. Jonkun pitäisi ottaa asiakseen perehtyä liikennesuunnitteluun sen verran, että ymmärtäisi puuttua virkamiesten esityksiin silloin, kun kaistaleveydet ovat tarpeettoman suuria tai näkemät kuin peltoaukealla.

    Katso Osmo peiliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. spottu kirjoitti 17.3.2017 kello 11:41

    R.Silfverberg: Mistä autoilija tietää onko jalankulkija joka kipaisee nopeasti 10 m päässä suojatieltä, aikeissa ylittää kadun?

    Mitä merkitystä tällä on? Autoilijan tilannenopeuden pitää joka tapauksessa olla sellainen että ehtii pysähtyä ennen jalankulkijan astumista suojatielle, eli riippumaton autoilijan käsityksestä jalankulkijan aikomuksista tämän ollessa 10m päässä suojatiestä.

    Käytännössä kadulla, jossa on tavanomaiseen tapaan pysäköityjä autoja näkyvyyttä peittämässä, suojatien kohdalla ei nopeus edes kesäolosuhteissa voi olla kortteliajoon muuten sopiva 30 km/h, vaan selkeästi alempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2017 kello 16:24

    Pysähdyin joskus Espanjassa kadunkulmassa katsomaan karttaa. Pysäytin liikenteen kaikkiin suuntiin, koska eivät tienneet, kumman kadun aioin ylittää. Seuraavan kerran valitsin kartanlukupaikan toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. R.Silfverberg kirjoitti 17.3.2017 kello 11:52

    Osmo Soininvaara: Ei todella kiinnosta. Siinä tulisi jalankulkijalle 20 metrin ylimääräinen mutka. Kieroliittymät tuottavat jo nyt lisämatkaa jalankulkjoille (riippuu tietysti ympyrön koosta) ja tuo vain pahentaisi asiaa. Jalankulkijalle 20 metriä vastaa 200 metriä autoilijalle.

    Kiertoliittymiä rakennetaan tavallisesti lähiö-olosuhteisiin jossa jalkakäytävän ja kadun välille mahtuu tyhää tilaa muutenkin, joten ei tule 20 m lisää käveltävää jos jalkaköytävä ei ole kadussa kiinni.

    Kantakaupunkiolosuhteissa kiertoliittymät ovat väärä tapa rakentaa risteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2017 kello 16:22

    Kiertoliittymä on paras kantakaupungissa. Se voisi olla niin pieni kuin Espanjassa on tapana. 30 cm halkaisijaltaan oleva merkki keskellä risteystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Rolle kirjoitti 17.3.2017 kello 13:17

    antti: Miten kävi Varkaudessa? Savon Sanomista lainaus:

    Poliisi joutui kytkemään nopeusvalvontakameran pois päältä ylinopeuskuvien liian suuren määrän vuoksi. Itä-Suomen poliisi kertoi asiasta Facebook-sivuillaan. Asiasta uutisoi myös Yle.

    Kaupunkialueella oleva kamera oli ollut poissa käytöstä kahden vuoden ajan. Taipaleentiellä paloaseman luona nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa, jota varkautelaiset eivät ilmeisesti juuri noudata.

    Valvonta ehti olla käynnissä 10.-20. kesäkuuta, joiden aikana automaattiseen valvontakameraan tuli noin 417 kuvaa vuorokaudessa. Kymmenen päivän aikana kamera räpsähti yli 4100 kertaa.

    Absurdia. Koska liikennettä vaarantavia rikkomuksia on paljon, niistä rankaiseminen lopetetaan ja ne vain hyväksytään?

    Eli jos Tehtaankadulla alkaa lapsia jäädä ylinopeutta ajavien autojen alle, lopetetaan yliajojen tutkinta, ja todetaan että näitä nyt on niin paljon ettei ehdi eikä viitsi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jukka Salmikannas kirjoitti 17.3.2017 kello 13:35

    Lainaus ylempää: “Jalankulkijoille toitotetaan jatkuvasti heijastimesta ja pyöräilijöille sekavasti sekavista väistämissäännöistä, mutta juuri koskaan ei julkisuudessa paheksuta autoilijoita tämän yksinkertaisen säännön jatkuvasta rikkomisesta.”

    Ehkäpä se johtuu siitä, että tuon tyyppiset näkyvät kampanjat ovat usein Autoliiton käsialaa… Liikenneturvalla on luonnollisesti avarampi näkökulma, kts. esim. https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/sina-teet-suojatien

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. anonilli kirjoitti 17.3.2017 kello 14:09

    Jaakko Ruohtula: Pyydän blogistia luettelemaan 5 maata joissa noin rangaistaan.

    Tosiaan pientä liioittelua. Esim. Saksassa ( http://www.kba.de/DE/Fahreignungs_Bewertungssystem/Punktekatalog/fussgaengerueberwege.html?nn=646312 ) tuolla näyttää saavan vain 80 euron sakot ja yhden miinuspisteen ajokorttiin. Kahdeksalla pisteellä pääsee kortista eroon. Rattijuoppoudesta tulee jo kaksi pistettä ja isommat sakot plus väliaikainen ajokielto ( http://www.kba.de/DE/Fahreignungs_Bewertungssystem/Punktekatalog/0_5_promille_grenze.html?nn=646312 ).
    Eli ei se kortti lähde automaattiseti ekasta kerrasta, mutta kun kerää tarpeeksi pisteitä, niin kyllä.
    Tällainen pistejärjestelmä pitäisi saada meillekin, mutta myös sääntöjen valvontaa. Osa ihmisistä ei vaan välitä toisten hengestä ennen kuin pannaan välittämään, ja pöljimmillä ei pitäisi olla mitään asiaa liikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Daniel Federley kirjoitti 17.3.2017 kello 17:52

    Osmo Soininvaara:
    Kiertoliittymä on paras kantakaupungissa. Se voisi olla niin pieni kuin Espanjassa on tapana. 30 cm halkaisijaltaan oleva merkki keskellä risteystä.

    Ja se sama rakennusvirasto, joka ei kykene tekemään lumitöitä jos fillarikaista ei ole valtatien levyinen ja joka estää siksak-suojateiden tekemisen ratikkakiskojen yli, muka pystyisi huolehtimaan tällaisen talvikunnossapidosta? Näkis vaan – onhan se kivempi aurailla risteystä, jos ei siellä ole tolppia keskellä.

    No, eihän tuossa kiertoliittymässä oikeasti mitään ongelmaa olisi, niin kuin ei olisi noissa kahdessa muussakaan kohdassa. Mutta rakennusvirasto taitaa olla Helsingissä heti Juma… siis Pajusesta seuraava. Tähän asti ei yksikään poliitikko ole saanut virastoa taipumaan. Liekö edes yrittänyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pekka Pessi kirjoitti 17.3.2017 kello 20:05

    Jouni Martikainen: Käytännössä kasvokuvaa käytetään jos haltija kiistää olevansa kuski, niin silloin pääsee poliisin pöydän eteen ja katsotaan naamaa ja kuvaa.

    Kyllä sitä kuvaa selvästi joku katsoo, minulle tuli ilmoitus että joku naishenkilö oli ajanut autollani tolppaan 86 km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jukka Salmikannas kirjoitti 18.3.2017 kello 0:03

    Liikennesuunnittelulautakunnan muistiossa 28.10.2013 todetaan Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksen mahdollisiin muutoksiin liittyen: “Lisäksi autojen ajolinjat ja kohtaamispaikat uhkaavat paikoin mennä todella kapeiksi ehdotettujen “patti-” ja pysäkkijärjestelyiden vuoksi.”
    Autojen ajolinjojen ja kohtaamispaikkojen ahtaus saattaa kuitenkin olla nimenomaan eräs seikka, joka rauhoittaa liikennettä ja turvaa pienten ja isompienkin jalankulkijoiden tien ylityksen… Liikenneviraston asiantuntija kuitenkin katsoo sen epäkohdaksi. Toki julkiselle liikenteelle tulee taata sujuva liikkuminen mutta tälläkin hetkellä Viiskulmasta saapuvalla linjan 14 bussilla on välillä vaikeuksia päästä liittymään Tehtaankadun liikennevirtaan johtuen siitä ettei se mahdu etuajo-oikeudestaan huolimatta kääntymään oikealle kohti Munkkisaasta kun Tehtaankatua lännestä on tulossa letka autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. R. V. kirjoitti 18.3.2017 kello 1:34

    Osmo Soininvaara:
    Sakottamisoikeus on poliisilla eikä nillä ole siihen aikaa. Se ei ole aivan rutiiniasia, koska toistaiseksi pitää kuvasdta tunnistaa, kuka autoa ajoi. Tähän menee ehkä muutama minuutti, mutta sitä aikaa ei löydy. Kaupunki on hankkinut nopeusvalvontakameroita, mutta se jumittaa nyt poliisin päässä.

    Keskimääräinen sakko on varmasti yli 100 euroa. Mikäli tunnistamiseen menee 5 minuuttia, on sakottajan tuotto yli 1200 euroa/tunti eli yli 193500 euroa/kk. Hommaan siis kannattaisi palkata vaikkapa EU-komissaareja, joilla on tätä alempi kuukausipalkka.

    Saisikohan jossakin alkaa määrätä yksityisoikeudellisia nopeussakkoja. Business kutsuu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2017 kello 14:48

    Sakot eivät menee poliisihallinnolle vaan valtion pohjattomaan kassaan. Jos poliisihallinnolla ei ole rahaa niidenkirjoittamiseen, sillä ei ole eikä se voi maksattaa kuluja sakkotuloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. MSL kirjoitti 18.3.2017 kello 9:04

    Jouni Martikainen: Kyllä se kameravalvonnan sakkolappu tulee haltijalle osoitettuna. Siinä sitten kysytään, että voisitko ystävällisesti ilmiantaa, kuka autoa ajoi, ellet sinä itse, mutta jos olit sinä itse, niin voisitko ystävällisesti maksaa tämän sakon. Nimimerkillä kokemusta on.

    Ei poliisilla onneksi sentään vielä ole henkilöiden valokuvista tunnistamisjärjestelmää, jolla jotenkin automaattisesti voitaisiin yhdistää kameravalvonnan pärstäkuva henkilötiedoksi. Käytännössä kasvokuvaa käytetään jos haltija kiistää olevansa kuski, niin silloin pääsee poliisin pöydän eteen ja katsotaan naamaa ja kuvaa.

    Tämä pitänee paikkaansa. Työnantajani on kuulemma vastaanottanut firman autolla peltipoliisilta saatuja sakkoja ja maksattanut ne sitten sakot ansainneelta kuljettajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kalle kirjoitti 18.3.2017 kello 9:40

    Jukka Salmikannas:
    Ehkäpä se johtuu siitä, että tuon tyyppiset näkyvät kampanjat ovat usein Autoliiton käsialaa… Liikenneturvalla on luonnollisesti avarampi näkökulma…

    Liikenneturha on yksi hyödyttömämpiä järjestöjä tässä maassa. Oletteko oikeasti katsoneet niitä sivuja? Esimerkiksi osa polkupyöräilyn ohjeista on hengenvaarallisia!

    Asiahan ei olisi ongelma, jollei Liikenneturha rahoittaisi toimintaansa julkisin varoin. Jokainen saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa, mutta veroeurojen käyttö tuollaiseen on moitittavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Seppo Ryväs kirjoitti 18.3.2017 kello 15:26

    Tuo päälleajo-oikeuden runsas mainostaminen on johtanut viime aikoina ihmeellisiin vaaratilanteisiin. Siis kun polkupyörä ajaa suojatiellä, sen päälle saa ajaa.

    Siis vaikka se olisi jalankulkijoiden seassa, jos väistelee niitä ja yrittää osua siihen pyöräilijään, niin päälle saa ajaa.

    Ja jos vaikka “pyörätien jatke” on lumen peitossa, niin päälle saa jälleen ajaa.

    Etenkin tuo musiikkitalon risteys on aivan kammottava, siinähän lähes aina myös jalankulkijoita, ainoastaan tarkalla ajoituksella päälleajo onnistuu.

    Tehtaankadulla taitaa olla kysymys siitä, että pikkuskidit kolmipyöräisillä on nykykäsityksen mukaan päälleajettavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. erkki niini kirjoitti 18.3.2017 kello 19:52

    Tietokoneet kyllä pystyvät tunnistamaan kameran näkemät rekkarit ja useimmiten kasvotkin. Sitten vain automaattisesti E-lasku omistajalle.
    Autoni navigaattori tuntuu tietävän sallitun nopeuden, tulisipa automaattinen nopeusrajoitus, niin elämä taas hieman yksinkertaistuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Ville kirjoitti 18.3.2017 kello 21:31

    Osmo Soininvaara: Kiertoliittymä on paras kantakaupungissa. Se voisi olla niin pieni kuin Espanjassa on tapana. 30 cm halkaisijaltaan oleva merkki keskellä risteystä.

    Kiertoliittymän olennainen ero tavalliseen risteykseen on, että liittymässä ajavalla on etuajo-oikeus, kun muulloin oikealta tulevalla on etuajo-oikeus. Suomen lainsäädännön vuoksi kiertoliittymässä tarvitaan käytännössä kärkikolmiot joka suuntaan. Kaikista risteyksistä saataisiin siis toiminnallisesti vastaavia kuin kiertoliittymä laittamalla kärkikolmio joka suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kalle kirjoitti 18.3.2017 kello 21:54

    Tehtaankatu on haastava. Se on kaupungin pääkatuja, mutta kovin kapea sellaiseksi. Itse en kokenut katua vaarallisena ollessani töissä sen eteläpuolella, mutta ymmärrän hyvin vanhempien huolen. Jos ongelma on vain koulun kohdalla, niin maalla on usein valot/varoitusvalot/vaihtuva nopeusrajoitus tuollaisessa paikassa.

    Primääri syy liian koviin nopeuksiin on väärä nopeusrajoitus! Pääkatujen rajoitus tulee olla vähintään 50km/h. Kun pääväylälle asetetaan liian alhainen rajoitus, ihmiset eivät enää noudata rajoitusta. Tällöin ajetaan liian lujaa myös sellaisissa paikoissa, joissa tulisi ajaa hitaammin.

    Tuon huomaa hyvin ajaessaan Tehtaankatua. Kun noudatan rajoitusta, tietäen liikenneympäristön, aiheutan heti jonon. Yksi vaihtoehto on nostaa rajoitus 50km/h ja laittaa pariinkohtaan kunnon töyssyt ja 20km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2017 kello 11:40

    Kallen ajatus, että nopeutta hidastetaan tehokkaimmin noistamalla nopeusrajoiktuksia, on kyllä jokseenkin pöhkö. Kun Helsingissä on noperusrajoituksia laskettu, onnettomuuksien määrät5 ovat vähentyneet dramaattisesti. Viime vuonna kuoli kaksi ja Helsingissä on sentään 11 % maan väestöstä.
    Hallitus todellakin on tuomassa eduskuntaan lain liikennerikkomusten siirtämisestä kunnan valvontaan. Se poistaa tuon ongelman.
    Jos Kalle on oikeassa siinä että on autoilijoita, jotka ovat kyhkenemättömiä ajamaan liikennesääntöjä noudattaen, tuohon kunnalliseen valvontaan kannattaa liittää pisteytys, jossa riittävästi virhepisteitä hankkivalta otetaan kortti pois. Otetaanhan sokeutuneiltakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.3.2017 kello 22:58

    R.Silfverberg:
    Mua häiritsee se että jotkut jalankulkijat oikein ottavat vauhtia kun näkevät auton lähestyvän ja heillä itsellään on vielä n 10 metriä matkaa suojatielle/kadun reunalle. Mistä autoilija tietää onko jalankulkija joka kipaisee nopeasti 10 m päässä suojatieltä, aikeissa ylittää kadun? Minä en ainakaan pysähdy, vaikka kiitokseksi saan aina vihaisia ilmeitä. Kyllä jalankulkijoilla on jokin vastuu kanssa.Nyt siis tarkoitan aikuisia, en lapsia.

    Voi että. Autoilija joutuu pysähtymään. Kamalaa. Että ne kävelijät kehtaavatkin olla ilkeitä.

    Laki on kyllä suojateiden kohdalla varsin yksiselitteinen..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Rolle kirjoitti 19.3.2017 kello 11:53

    Lauri Kumpulainen: Voi että. Autoilija joutuu pysähtymään. Kamalaa. Että ne kävelijät kehtaavatkin olla ilkeitä.

    Laki on kyllä suojateiden kohdalla varsin yksiselitteinen..

    Niin, tuossahan autoilija voi hyvissä ajoin huomata suojatien suuntaan kävelijän, ja hidastaa. Kauheaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Sepi kirjoitti 19.3.2017 kello 14:24

    Jaakko Ruohtula:
    “Autoilun sivistysmaissa suojatiesäännön rikkomisesta rangaistaan samanlaisella asteikolla kuin meillä rattijuoppoudesta – onhan se myös yhtä vaarallista. Kortti menee pois automaattisesti. ”

    Pyydän blogistia luettelemaan 5 maata joissa noin rangaistaan.

    Eikös pistesysteemi ole käytössä aika monessa paikassa? Briteissä ja Saksassa nyt ainakin. Pisteet loppuu = kortti kuivumaan, vaikka kuinka olisi pieniä rikkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. KariS kirjoitti 19.3.2017 kello 14:41

    Osmo Soininvaara:
    Kallen ajatus, että nopeutta hidastetaan tehokkaimmin noistamalla nopeusrajoiktuksia, on kyllä jokseenkin pöhkö. Kun Helsingissä on noperusrajoituksia laskettu, onnettomuuksien määrät5 ovat vähentyneet dramaattisesti. Viime vuonna kuoli kaksi ja Helsingissä on sentään 11 % maan väestöstä.
    Hallitus todellakin on tuomassa eduskuntaan lain liikennerikkomusten siirtämisestä kunnan valvontaan. Se poistaa tuon ongelman.
    Jos Kalle on oikeassa siinä että on autoilijoita, jotka ovat kyhkenemättömiä ajamaan liikennesääntöjä noudattaen, tuohon kunnalliseen valvontaan kannattaa liittää pisteytys, jossa riittävästi virhepisteitä hankkivalta otetaan kortti pois. Otetaanhan sokeutuneiltakin.

    Helsingissä kuoli viime vuonna kaksi henkilöä liikenneonnettomuuksisa. Tänä vuonna tähän menessä on kuollut yksi. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet raideliikenteen aiheuttamia. Auto ei ole ollut osallisena näissä onnettomuuksissa. Pitäisikö raideliikenne kieltää niin saataisiin vähätkin kuolemaan johtaneet liikenneturmat loppumaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Totte kirjoitti 19.3.2017 kello 15:30

    Osmo Soininvaara:
    En oikein usko auton omistajaa, joka EI tietä, kuka hänen autoaan ajaa, mutta on varma, ettei ole luovuttanut autoaan päihtyneelle, koska siitähän hän on kuitenkin vastuussa.

    Asia ei kai ole ihan noin yksinkertainen. Jos luovutan autoni kaverini käyttöön aamulla voin tarkistaa hänen ajokunnon ja toimin lain mukaisesti. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että tiedän kuka autoa käyttää päivän mittaan kun kaverini menee autolla auttamaan veljeään muutossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. R.Silfverberg kirjoitti 19.3.2017 kello 20:34

    Lauri Kumpulainen: Voi että. Autoilija joutuu pysähtymään. Kamalaa. Että ne kävelijät kehtaavatkin olla ilkeitä.

    Laki on kyllä suojateiden kohdalla varsin yksiselitteinen..

    Silloin kun kävin kansakoulua (liki 50 vuotta sitten) niin opetettiin että kun halutaan ylittää katu suojatien kohdalla, niin pysähdytään aina sen eteen ja katsotaan tuleeko autoja, eikä lähdetä suin päin ylittämään katua.

    Autokoulussa opetettiin lisäksi se että autoilija joutuu pysähtymään jos suojatien eteen enintään 5 metrin päähän on pysähtynyt toinen auto viereiselle kaistalle. Missään en ole kuullut tai lukenut että auto joutuu pysähtymään jos jalankulkija juoksee tai lisää vauhtia ehtiäkseen suojatielle ennen autoa.

    Kerran lainasin kirjastosta, pojalleni joka ei ollut vielä kouluiässä, lastenkirjan jonka alkuperä oli ilmeisesti saksalainen, kun siellä oli minulle tuntemattomia liikennesääntöjä joiden mukaan autojen on lain mukaan aina pysähdyttävä jos suojatien reunassa on ihmisiä, niin palautin kirjan heti kirjastoon enkä opettanut pojalleni sellaisa sääntöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.3.2017 kello 1:56

    Liikennesäännöt ovat kuitenkn EU;n aklueella harmonisoituja. Suojatietä koskeva sääntö on sama Suomessa ja Saksassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. TTK kirjoitti 19.3.2017 kello 22:23

    KariS: Helsingissä kuoli viime vuonna kaksi henkilöä liikenneonnettomuuksisa. Tänä vuonna tähän menessä on kuollut yksi. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet raideliikenteen aiheuttamia. Auto ei ole ollut osallisena näissä onnettomuuksissa. Pitäisikö raideliikenne kieltää niin saataisiin vähätkin kuolemaan johtaneet liikenneturmat loppumaan?

    Mitä näissä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa tapahtui?

    Jos Helsingissä kuolee liikenneonnettomuuksissa noin kaksi ihmistä vuodessa nykyisillä liikennemäärillä, olisi ehkä hedelmällisempää tarkastella myös vakaviin vammoihin johtaneita onnettomuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. KariS kirjoitti 20.3.2017 kello 9:38

    TTK: Mitä näissä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa tapahtui?

    Jos Helsingissä kuolee liikenneonnettomuuksissa noin kaksi ihmistä vuodessa nykyisillä liikennemäärillä, olisi ehkä hedelmällisempää tarkastella myös vakaviin vammoihin johtaneita onnettomuuksia.

    Niin, eri tavoin asiaa tarkastaltaessa varmasti löydetään autoilija syypääksi noihinkin.

    Tehtaankadun koulun lähellä erityisen ongelmalliseksi lasten kannalta koetaan Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteys jossa suojatiet ja muu liikenneympäristö poikkeaa tavallisesta.

    Ylen aamuradiossa tätä ongelmaa käsiteltiin, ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajan mukaan hankalan risteyksen parantaminen on vaikeaa koska siinä on kahdesta suunnasta kääntyvät raitiovaunukoskot joihin ei voida koskea. Lapsia tämä ei taida lohduttaa.

    Osmo kun nostaa asian esiin niin varmaan on nimenomaan raitiovaunujen aiheuttama ongelma ollut mielessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. R.Silfverberg kirjoitti 20.3.2017 kello 9:52

    Osmo Soininvaara:
    Liikennesäännöt ovat kuitenkn EU;n aklueella harmonisoituja. Suojatietä koskeva sääntö on sama Suomessa ja Saksassa.

    Kyllä liikennesäännöissä on eroja eri maiden välillä EU:ssakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.3.2017 kello 12:53

    Suojatiesääntö on ymmärtääkseni sama Saksassa ja Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Lundvistin Julle kirjoitti 20.3.2017 kello 10:52

    R.Silfverberg: Silloin kun kävin kansakoulua (liki 50 vuotta sitten) niin opetettiin että kun halutaan ylittää katu suojatien kohdalla, niin pysähdytään aina sen eteen ja katsotaan tuleeko autoja, eikä lähdetä suin päin ylittämään katua.

    Kerran lainasin kirjastosta, pojalleni joka ei ollut vielä kouluiässä, lastenkirjan jonka alkuperä oli ilmeisesti saksalainen, kun siellä oli minulle tuntemattomia liikennesääntöjä joiden mukaan autojen on lain mukaan aina pysähdyttävä jos suojatien reunassa on ihmisiä, niin palautin kirjan heti kirjastoon enkä opettanut pojalleni sellaisa sääntöjä.

    Uskon täysin, mutta asialle on selitys.

    Suomessa (ammatti)autoilijoiden korporaatio nimeltä Liikenneturva (ja sen edeltäjät) on paljolti vaikuttanut liikennekäyttäytymiseen tulkitsemalla liikennesääntöjä autoilijoille edulliselle tavalla ja levittämällä propagandaansa kouluissa ja päiväkodeissa valtiovallan suojeluksessa.

    Jos siis tuntuu, että suomalainen liikennekulttuuri ja -säännöt poikkeavat keskieurooppalaisesta ja muistuttavat itäeurooppalaista, niin se pitää paikkansa ja selittyy pitkälti Liikenneturvan historialla ja asemalla suomalaisessa liikennekasvatuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. KariS kirjoitti 20.3.2017 kello 13:13

    KariS: Niin, eri tavoin asiaa tarkastaltaessa varmasti löydetään autoilija syypääksi noihinkin.

    Tehtaankadun koulun lähellä erityisen ongelmalliseksi lasten kannalta koetaan Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteys jossa suojatiet ja muu liikenneympäristö poikkeaa tavallisesta.

    Ylen aamuradiossa tätä ongelmaa käsiteltiin, ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajan mukaan hankalan risteyksen parantaminen on vaikeaa koska siinä on kahdesta suunnasta kääntyvät raitiovaunukoskot joihin ei voida koskea. Lapsia tämä ei taida lohduttaa.

    Osmo kun nostaa asian esiin niin varmaan on nimenomaan raitiovaunujen aiheuttama ongelma ollut mielessä?

    Taisi tulla muistinvaraisesti kirjoitettuna väärä risteys, vanhemmat ovat erityisen huolissaan Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksestä jossa liikenne on ohjattu sekavasti koska raitiovaunu ja suojatie “törmäävät” ajoradan ulkopuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.3.2017 kello 13:16

    Tuohon pitäisi laittaa ratikasta varoittava huomiovalo, sellainen kun on Sokoksen pysäkillä. Sehän pitää myös vähän ääntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. spottu kirjoitti 20.3.2017 kello 13:36

    KariS: Tehtaankadun koulun lähellä erityisen ongelmalliseksi lasten kannalta koetaan Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteys jossa suojatiet ja muu liikenneympäristö poikkeaa tavallisesta.

    Tässä varmaankin tarkoitetaan Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteystä. Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteys on tavanomainen, ja varmaankin siksi vaarallisempi.

    Todellisuus:
    Liikenneinsinööri Taneli Nissinen kirjoittaa Helsingin kaupungin liikennsuunnitteluosaston muistiossa 28.10.2013 asiasta näin: ”Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tehtaankadulla on tapahtunut kuusi liikenneonnettomuutta, jossa osallisena on ollut jalankulkija. Onnettomuuksista yksi tapahtui Laivurinkadun risteyksessä, kolme Kapteeninkadun risteyksessä ja yksi Laivasillankadun risteyksessä. Yksi onnettomuuksista tapahtui muualla kuin suojatiellä. Lapsille sattuneita onnettomuuksia ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tapahtunut.”

    Ensisijaisesti kyse on Tehtaankadun viihtyvyydestä kävely-ympäristönä. Turvallisuus on sinänsä kunnossa, mutta ylinopeudet ja suojatien kohdalla ohittelut ovat ikävyyksien kerjäämistä.

    Sinänsä ei ole mitenkään yllättävää että vaarallisen tuntuinen risteys on todellisuudessa turvallisen tuntuista risteystä turvallisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Rolle kirjoitti 20.3.2017 kello 19:11

    R.Silfverberg: Silloin kun kävin kansakoulua (liki 50 vuotta sitten) niin opetettiin että kun halutaan ylittää katu suojatien kohdalla, niin pysähdytään aina sen eteen ja katsotaan tuleeko autoja, eikä lähdetä suin päin ylittämään katua.

    Autokoulussa opetettiin lisäksi se että autoilija joutuu pysähtymään jos suojatien eteen enintään 5 metrin päähän on pysähtynyt toinen auto viereiselle kaistalle. Missään en ole kuullut tai lukenut että auto joutuu pysähtymään jos jalankulkija juoksee tai lisää vauhtia ehtiäkseen suojatielle ennen autoa.

    Kerran lainasin kirjastosta, pojalleni joka ei ollut vielä kouluiässä, lastenkirjan jonka alkuperä oli ilmeisesti saksalainen, kun siellä oli minulle tuntemattomia liikennesääntöjä joiden mukaan autojen on lain mukaan aina pysähdyttävä jos suojatien reunassa on ihmisiä, niin palautin kirjan heti kirjastoon enkä opettanut pojalleni sellaisa sääntöjä.

    Kannattaa käydä palauttamassa ajokorttikin samoin tein, ellei sitä ole vielä viety vanhuudenhöperyyden vuoksi.

    Suojatiellä auto väistää _aina_ jalankulkijaa, ja autoilijan pitää sovittaa nopeutensasen mukaisesti, että aina pystyy pysähtymään,jos joku haluaa ylittää kadun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. R.Silfverberg kirjoitti 21.3.2017 kello 11:58

    Rolle: Suojatiellä auto väistää _aina_ jalankulkijaa, ja autoilijan pitää sovittaa nopeutensasen mukaisesti, että aina pystyy pysähtymään,jos joku haluaa ylittää kadun.

    Jos joku tulee juosten suojatielle ilman että katsoo tuleeko autoja, niin saa syyttää ihan itseään, ja oikeudessa voi tulla syyte liikenteen vaarantamisesta.
    Jos kadulla on nopeusrajoitus 40 km/h niin se on 40 eikä 15. Tavalliset kadut eivät ole kävelykatuja vaikka suojateitä on joillakin 20-30 metrin välein.

    Ajokortit otetaan pois tavallisesti suurissa ylinopeuksissa tai rattijuoppoustapauksissa tai jos ei läpäise läääkärintarkastuksia. Vaikka en aja autoa kuin 1-2 päivää viikossa niin tarvitsen ajokortin henkilöllisyystodistuksena muutoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. anonilli kirjoitti 21.3.2017 kello 18:00

    R.Silfverberg: Jos joku tulee juosten suojatielle ilman että katsoo tuleeko autoja, niin saa syyttää ihan itseään

    Yleinen elämänkokemus sanoo, että kannattaa varautua siihen, että osa ihmisistä rikkoo lakia. Tämän takia esimerkiksi autoa ei kannata jättää niin, että ovet on auki ja avaimet lukossa. Mutta auton varastaminen on silti rikos, vaikka sen omistaja olisi tehnyt näinkin tyhmästi. Rikollinen, ei uhri, on aina syypää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. anonilli kirjoitti 21.3.2017 kello 18:05

    R.Silfverberg: Jos kadulla on nopeusrajoitus 40 km/h niin se on 40 eikä 15.

    Nopeusrajoitus ei ole miniminopeus. Pitää osata valita oikea tilannenopeus, ja tilanne sisältää myös muut liikenteessä kulkijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. N kirjoitti 21.3.2017 kello 18:35

    R.Silfverberg:
    Mua häiritsee se että jotkut jalankulkijat oikein ottavat vauhtia kun näkevät auton lähestyvän ja heillä itsellään on vielä n 10 metriä matkaa suojatielle/kadun reunalle. Mistä autoilija tietää onko jalankulkija joka kipaisee nopeasti 10 m päässä suojatieltä, aikeissa ylittää kadun? Minä en ainakaan pysähdy, vaikka kiitokseksi saan aina vihaisia ilmeitä. Kyllä jalankulkijoilla on jokin vastuu kanssa.Nyt siis tarkoitan aikuisia, en lapsia.

    Toinen ongelma ovat liikenneympyrät joissa suojatiet ovat heti ympyrässä kiinni. Ympyrän sisällä olevat autot joutuvat aina pysähtymään jonka takia koko ympyrän sisään pyrkivät autot ovat vaarassa karauttaa ympyrään pysähtyneen auton perään. Tämän takia suojatiet eivät saisi olla ympyrässä kiinni vaan n 10 metrin päässä, että auto joka on poistumassa ympyrästä, ehtii reagoida jos suojatietä on joku ylittämässä, mutta katusuunnittelijoita ei asia näemmä kiinnosta.

    Kokeilepa joskus kävelyä autoilun sijasta, niin voisi se jalankulkijan näkökulma aueta vähän paremmin. Vaikka kiertoliittymä on on periaatteessa hyvä ja turvallinen, käytännössä iso osa autoilijoista ajaa niissä todella lujaa, erityisesti ne, jotka jatkavat suoraan. Hämmästyttävän moni autoilija ei tunnu ymmärtävän sitä, että suoraankin ajava on kiertoliittymästä poistuessaan kääntyvä autoilija, jolla on väistämisvelvollisuus sekä pyöräilijöitä että kävelijöitä kohtaan.

    Runsaampi kävely auttaisi myös näkemään ne ylimääräiset kiemurat, jotka kevyt liikenne pakotetaan tekemään autoilijoiden suorien väylien takia. Jokainen kiertoliittymä pakottaa jalankulkijat kulkemaan ylimääräisiä kaarroksia suoran reitin sijasta. Ne ylimääräiset mutkat taas saavat jalankulkijat oikaisemaan pyörätien puolelle ja se luo ylimääräisiä vaaratilanteita, kun jalankulkijat eivät pysy omalla kaistallaan ja pyöräilijät joutuvat väistämään. Tämä väistely taas vähentää mahdollisuuksia tarkkailla autoja ja se altistaa pyöräilijät välinpitämättömien autoilijoiden virheille (= ei huomata pyöräilijää, jota autoilijan pitäisi kiertoliittymästä poistuessaan väistää).

    Toki siellä täällä on kevyelle liikenteelle oikoreittejä, joita autoilijat eivät voi tai saa käyttää. Aika usein tosin niiden käyttäminen vaatii laskeutumista tunneliin tai nousemista sillalle ja siis ylimääräistä rasitusta, kun samaan aikaan autoilijan reitti on huolellisesti tasoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2017 kello 21:08

    Fillarin kannalta kiertoliittymän väistämisvelvollisuudet ovat yksinkertaiset. Auto väistää pyörätyietä kulkevaa fillaria kaikissa tilanteissa. Helppo muistisääntö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. N kirjoitti 21.3.2017 kello 18:47

    R.Silfverberg: Kiertoliittymiä rakennetaan tavallisesti lähiö-olosuhteisiin jossa jalkakäytävän ja kadun välille mahtuu tyhää tilaa muutenkin, joten ei tule 20 m lisää käveltävää jos jalkaköytävä ei ole kadussa kiinni.

    Kantakaupunkiolosuhteissa kiertoliittymät ovat väärä tapa rakentaa risteys.

    Kuten esimerkiksi tässä: https://www.google.fi/maps/@60.2095829,25.0758663,196m/data=!3m1!1e3
    tai tässä:
    https://www.google.fi/maps/@60.215388,25.0594202,285m/data=!3m1!1e3
    tai tässä:
    https://www.google.fi/maps/@60.1940749,25.0318379,173m/data=!3m1!1e3

    Eikä pidä unohtaa tätä jalankulkureitinpidentäjää:
    https://www.google.fi/maps/@60.2136107,24.8863244,465m/data=!3m1!1e3

    Vaikka etenkin nuo pari ensimmäistä on varmasti pyritty suunnittelemaan kevytkin liikenne huomioon ottaen, siitä ei pääse mihinkään, että ylimääräisiä kiemuroita noiden takia on tehtävä, jos vertaa tavallisilla risteyksillä toteutettuun ratkaisuun.

    Bussien ja muiden isojen ajoneuvojen takia monissa kiertoliittymissä on keskellä kiveys, jonka yli voi oikaista. Etenkin talvella, mutta myös kesäisin se näyttää monelle autoilijalle tarkoittavan oikotietä kiertoliittymän läpi vauhtia hidastamatta, vaikka kiertoliittymän on kai tarkoitus myös hidastaa ajonopeuksia.

    Käykääpä joskus katsomassa, kuinka moni autoilija osaa käyttää vilkkua oikein kiertoliittymässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Rolle kirjoitti 21.3.2017 kello 20:48

    R.Silfverberg: Jos joku tulee juosten suojatielle ilman että katsoo tuleeko autoja, niin saa syyttää ihan itseään, ja oikeudessa voi tulla syyte liikenteen vaarantamisesta.
    Jos kadulla on nopeusrajoitus 40 km/h niin se on 40 eikä 15. Tavalliset kadut eivät ole kävelykatuja vaikka suojateitä on joillakin 20-30 metrin välein.

    Ajokortit otetaan pois tavallisesti suurissa ylinopeuksissa tai rattijuoppoustapauksissa tai jos ei läpäise läääkärintarkastuksia. Vaikka en aja autoa kuin 1-2 päivää viikossa niin tarvitsen ajokortin henkilöllisyystodistuksena muutoin.

    Tuo on valitettava monia autoa ajavia vaivaava väärinkäsitys, että nopeusrajoitus olisi joku miniminopeus. Ei ole, se on maksimi, ja nopeus on _aina_ sovitettava olosuhteiden mukaan. Auton nopeus pitää säilyttää sellaisena, että aina tarvittaessa pystyy pysähtymään suojatien eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. N kirjoitti 22.3.2017 kello 10:33

    Osmo Soininvaara:
    Fillarin kannalta kiertoliittymän väistämisvelvollisuudet ovat yksinkertaiset. Auto väistää pyörätyietä kulkevaa fillaria kaikissa tilanteissa. Helppo muistisääntö.

    Helppo muistisääntösi tuntuu olevan osalle autoilijoista liian vaikea. Eikä pyöräilijän kannata muutenkaan luottaa siihen, että autoilija noudattaa sääntöjä, sillä osa autoilijoista 1) ajaa vahvemman oikeudella ensin vastoin sääntöjä, 2) ei tarkkaile kevyttä liikennettä, vaan vain muita autoja ja 3) ei yksinkertaisesti kykene tarkkailemaan muuta liikennettä riittävällä tarkkuudella.

    Mistä tiedän? Vaikkapa siitä, että hämmästyttävän usein näkee autoilijoiden ajavan päin punaista tai jopa lähtevän liikkeelle päin punaista valoa erityisesti jalankulkijoiden painonappivaloissa. Viimeksi näin tällaisen tilanteen eilen. Miten voi olla huomaamatta punaista valoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. R.Silfverberg kirjoitti 22.3.2017 kello 12:14

    Osmo Soininvaara:
    Fillarin kannalta kiertoliittymän väistämisvelvollisuudet ovat yksinkertaiset. Auto väistää pyörätyietä kulkevaa fillaria kaikissa tilanteissa. Helppo muistisääntö.

    Kun autoilija kääntyy pois kiertoliittymästä niin oikealta nopeaa vauhtia tuleva pyöräilijä on kuolleessa kulmassa ja törmäysvaara on oleellinen. Autoilijalla on täysi työ seurata muuta liikennettä ettei karauta edellä ajavan auton perään.
    Kiertoliittymien sääntöjä pitäisi tarkistaa uudestaan, jalankulkijoille pitää sallia ylitys niin että autot väistää mutta pyöräilijöille vain jos taluttavat pyörän (kuten muillakin jalankulkijoille tarkoitetuilla suojateillä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 13:49

    Kiertoliittymien sääntöjä pitäisi tarkistaa uudestaan, jalankulkijoille pitää sallia ylitys niin että autot väistää mutta pyöräilijöille vain jos taluttavat pyörän
    Huh huh!
    Yhtä paljon turvallisuutta lisäisi, jos autoilijan saisi poistua kiertoliittymästä vain autoa työnteän.
    Jos siinä kohdassa ei ole pyörätietä, silloin tietysti suojatie on vain jalankulkijoille ja pyöräilijän on ajettava ajoradalla, mutta tuo oikealle kääntyvän tapaus on silti hankala, mutta niin se on jokaisessa tavallisessa risteyksessäkin. Tulevaisuudessa meillä on autoissa automatiikkaa, joka tulee avuksi, kun kuljettaja on tumpelo eikä katsele ympärilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Sibbo San Sebastian kirjoitti 22.3.2017 kello 12:40

    N: Mistä tiedän? Vaikkapa siitä, että hämmästyttävän usein näkee autoilijoiden ajavan päin punaista tai jopa lähtevän liikkeelle päin punaista valoa erityisesti jalankulkijoiden painonappivaloissa. Viimeksi näin tällaisen tilanteen eilen. Miten voi olla huomaamatta punaista valoa?

    Nappivaloista luultavasti erittyy jotain punavihervärisokeutta aiheuttavaa kaasua. Onneksi se ei pääse autoihin sisälle niin helposti.

    Valitettavasti kaasu näyttäisi vaikuttavan pahemmin jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin joille tällaisia sokeutumistilanteita pääsee omien havaintojeni perusteella tapahtumaan lähes joka risteyksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. antti kirjoitti 22.3.2017 kello 13:44

    N: Mistä tiedän? Vaikkapa siitä, että hämmästyttävän usein näkee autoilijoiden ajavan päin punaista tai jopa lähtevän liikkeelle päin punaista valoa erityisesti jalankulkijoiden painonappivaloissa. Viimeksi näin tällaisen tilanteen eilen. Miten voi olla huomaamatta punaista valoa?

    Automaattinen kameravalvonta ja toimiva sakotusjärjestelmä auttaa kummasti huomaamaan liikennemerkit. Kehä I:llä ajetaan nykyisin tarkkaan nopeusrajoitusten mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Sibbo San Sebastian kirjoitti 22.3.2017 kello 14:43

    antti: Kehä I:llä ajetaan nykyisin tarkkaan nopeusrajoitusten mukaan.

    Ei ajeta kuitenkaan tasaisesti vaan 5 km/h alle ja tolppien kohdalla tehdään vielä äkkijarrutus. Suojatien kohdalla tuo toki olisikin tarkoitus eli sinne tolpat sopii paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. ksee kirjoitti 22.3.2017 kello 16:47

    KariS: Helsingissä kuoli viime vuonna kaksi henkilöä liikenneonnettomuuksisa. Tänä vuonna tähän menessä on kuollut yksi. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet raideliikenteen aiheuttamia. Auto ei ole ollut osallisena näissä onnettomuuksissa. Pitäisikö raideliikenne kieltää niin saataisiin vähätkin kuolemaan johtaneet liikenneturmat loppumaan?

    Jotta tällaisessa keskustelussa olisi yleensä mitään tolkkua, niin olisi toivottavaa, että pohjana olisi tilastotiedot onnattomuuksien jakautumisesta eri ajoneuvotyyppien kesken. Käsittääkseni raideliikenteen lisäksi onnettomuuksissa ovat kunnostautuneet myös linja-autot ja rekat, mutta tästä ei tietenkään pikaisella googlettamisella löytynyt selkeää yksinkertaista tilastoa.

    Toisaalta, jos lähtökohtana on henkilöauton kuljettajan oletusarvoinen suunnaton pahuus ja täydellinen välinpitämättömyys, niin sittenhän faktat vain haittaisivat “keskustelua”.

    Todettakoon nyt vielä se, etten halua mitenkään puolustella itsekästä käytöstä liikenteessä ja sääntöjen taivuttelua oman mukavuuden maksimoimiseksi (syyllstyn tähän itsekin), niin jotenkin fiksulta tuntuisi se, että ensin selvitettäisiin ongelman vakavuus ja vasta sitten pohdittaisiin kuinka paljon eforttia ratkaisuihin kannattaisi panostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 19:47

    Kyllä henkilöautojen osuus liikenneonnettomuuksista on suhteessa ratikoihin suurempi kuin niiden osuus henkilökilometreistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. R. V. kirjoitti 22.3.2017 kello 19:59

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä henkilöautojen osuus liikenneonnettomuuksista on suhteessa ratikoihin suurempi kuin niiden osuus henkilökilometreistä.

    Muuttuuko tilanne, jos vertaa vain kilometrejä eikä henkilökilometrejä (ts. yksittäisen henkilön kannattaa minimoida riski per kilometri, ei riski per henkilökilometri. Yhteiskunnan toki toisinpäin.)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 20:06

    Jos siirrät sata ratikan matkustajaa yhdestä ratikasta 80 henkilöautoon, riski kasvaa. Siksi mitataan henkilökilometrejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Janis Petke kirjoitti 22.3.2017 kello 20:04

    Hankin jonkin aikaa sitten kameran autoon ja se kuvaa koko ajan kunnes autosta sammuttaa virran. Erityisesti on tullut pantua merkille, miten holtittomia jalankulkijat ovat, melkoinen osa heistä. Kävellään laitteen kanssa eikä katse missään vaiheessa nouse tarkkailemaan muuta liikennettä. Parhaat tapaukset voisi laittaa omaan blogiinsa. Ellen aivan väärin muista, tieliikennesäädöksissä on jotain kitinää, että varovaisuutta on myös jalan liikkuvien noudatettava. Kaikkein huvittavimpia ovat ne tiedostavat jalankulkijat, joiden näkee katsovan että auto on tulossa, mutta itse suojatien ylitystapahtuman aikana nokka on pystyssä, eikä katse millään voi liikkua mihinkään suuntaan. Huvittavaa siksi, että nämä yksilöt luulevat, että autonkuljettaja ei huomaa tuota aikaisempaa katsetta, vaikka se on mukamas tehty “huomaamatta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. ksee kirjoitti 22.3.2017 kello 20:18

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä henkilöautojen osuus liikenneonnettomuuksista on suhteessa ratikoihin suurempi kuin niiden osuus henkilökilometreistä.

    On varmaan, mutta jos halutaan erityisesti puhua Helsingin katujen turvallisuudesta – tai peräti keskittyä pelkkiin suojateihin, niin eikö olisi järkevää tarkastella tilastojen avulla onnettomuksien osallisten jakaumaa juuri ko. ympäristössä?

    Jos mutun perusteella aletaan miinoittamaan katuja kameratolpilla ja korotetuilla suojateillä, niin paljoko se auttaa, jos syypää onnettomuuksiin onkin pääosin kääntyvä bussi, kuorma-auto tai rekka? Voiko jopa käydä niin, että pyrkimällä rajoittamaan henkilöautojen nopeuksia liikenneympäristöä hankaloittamalla tehdäänkin ammattiautoilojoiden työstä entistä hankalampaa ja piennetään mahdollisuuksia havaita ajoissa se paripyörien alle kävelemässä oleva pieni koululainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Rolle kirjoitti 22.3.2017 kello 20:37

    Jalankulkijoita koskevat liikennesäännöt siinä missä muitakin, mutta toisin kuin muut, jalankulkijat vaarantavat lähinnä man turvallisuutensa oikoessaan.

    Tässäkn ketjussa on jälleen tullut esille useiden autoilijoiden välinpitämättömyys säännöistä ja muista tienkäyttäjistä, mikä alleviivaa tarvtta kiristää sääntöjä ja niiden valvontaa.

    Jos esim. autoilijalla ei ole kykyä ja ymmärrystä lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että pystyy kaikissa tilanteissa pysäyttämään tarvittaessa, pitää nopeusrajoituksia kiristää,ja lisätä niiden valvontaa.

    Koko Helsingin keskusta-alueelle 30km/h rajoitus, ja kamera jokaiseen liikennevalotolppaan? Lisäksi kortin kuivumaan pistämisen lisäksi auton takavarikointi patologisilta tapauksilta (eli esim. yli viiden punaisia päin ajon / vuosi jälkeen)…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. KariS kirjoitti 22.3.2017 kello 22:04

    ksee: Jotta tällaisessa keskustelussa olisi yleensä mitään tolkkua, niin olisi toivottavaa, että pohjana olisi tilastotiedot onnattomuuksien jakautumisesta eri ajoneuvotyyppien kesken. Käsittääkseni raideliikenteen lisäksi onnettomuuksissa ovat kunnostautuneet myös linja-autot ja rekat, mutta tästä ei tietenkään pikaisella googlettamisella löytynyt selkeää yksinkertaista tilastoa.

    Toisaalta, jos lähtökohtana on henkilöauton kuljettajan oletusarvoinen suunnaton pahuus ja täydellinen välinpitämättömyys, niin sittenhän faktat vain haittaisivat “keskustelua”.

    Todettakoon nyt vielä se, etten halua mitenkään puolustella itsekästä käytöstä liikenteessä ja sääntöjen taivuttelua oman mukavuuden maksimoimiseksi (syyllstyn tähän itsekin), niin jotenkin fiksulta tuntuisi se, että ensin selvitettäisiin ongelman vakavuus ja vasta sitten pohdittaisiin kuinka paljon eforttia ratkaisuihin kannattaisi panostaa.

    Kommenttini oli vastine Osmon älyllisesti epärehelliseen kommenttiin.

    Sille faktalle emme voi mitään, että vuoden 2016 alusta lukien kaikki Helsingissä kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat kohdistuneet raideliikenteeseen. Olipa syy mikä oli.

    Tehtaankadun tilanteessa pelottavimmaksi koululaisten silmin katsottuna koettiin (Ylen radiolähetyksessä lasten vanhempien kertomana) risteys jossa ratikka oikaisee epäloogisesti kevyenliikenteen väylän läpi. Keupunkisuunnittelun asiantuntija samaisessa lähetyksessä kertoi tälle syynkin – ratikoiden yksisilmäinen suosiminen.

    Liikenteessä on siis muitakin lasten silmissä pelottavia asioita kuin tällä palstalla demonisoitu henkilöauto.

    Kaupunkisuunnittelussa pitää huomioida kaikkien liikennevälineiden aiheuttama vaara muulle liikenteelle. Polkupyöräilijät sellaisella liikennekulttuurilla (olen itsekin työmatkapyöräilijä) jota he nykyisellään edustavat ovat törkein joukko. Ratikat eivät raiteisiin sidottuna törkeile, mutta esim. vaatimus niiden nopeuden nostamiseen kaupunki- siis jalankulkuympäristössä lisää onnettumuusriskiä jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden kanssa. Tilastoista olisi hyvä nollata myös nämä onnettomuudet, ja toivottavasti autoilijat pystyvät pitämään omat kuolemaan johtaneet onnettomuudet nollassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. ksee kirjoitti 22.3.2017 kello 22:31

    Rolle:
    Tässäkn ketjussa on jälleen tullut esille useiden autoilijoiden välinpitämättömyys säännöistä ja muista tienkäyttäjistä, mikä alleviivaa tarvtta kiristää sääntöjä ja niiden valvontaa.

    Jawohl! Ordnung muß sein!

    Jos esim. autoilijalla ei ole kykyä ja ymmärrystä lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että pystyy kaikissa tilanteissa pysäyttämään tarvittaessa, pitää nopeusrajoituksia kiristää,ja lisätä niiden valvontaa.

    Niin, liikennehän ei ole mitään tilanteen mukaan pelaavaa liikenteessä toimijoiden yhteispeliä vaan sääntöjen tarkasti määrittelemää toimintaa, joka toimisi parhaiten, jos vain ilkeät ja typerät yksityisautoilijat tajuaisivat noudattaa selkeitä ja yksikäsitteisiä Meitä Kaikkia Viisaamman Lainsäätäjän meidän parhaaksi asettamia pelisääntöjä. Ymmärrys ei kyllä riitä käsittämään mikä tässä on muka niin vaikeaa!

    Koko Helsingin keskusta-alueelle 30km/h rajoitus, ja kamera jokaiseen liikennevalotolppaan? Lisäksi kortin kuivumaan pistämisen lisäksi auton takavarikointi patologisilta tapauksilta (eli esim. yli viiden punaisia päin ajon / vuosi jälkeen)…?

    Ehdottaisin ensivaiheen toimiksi sitä, että lapset ja nuoret valjastettaisiin valvomaan vanhempiaan ja naapurin setiä. Koulussa voitaisiin opettaa liikennevalvonnan perusasioita ja kun kaikilla koululaisillakin taitaa olla nykyään kamerallinen kännykkä, niin toteustuskin lienee helppo. Nallia voitaisiin ottaa vaikka siitä opetusohjelmasta, jossa koululaisia neuvottiin paljastamaan kotona harjoitettu ilmastorikollisuus?

    Jatkossa voitaisiin miettiä voisiko esim. osallistuttavan sosiaaliturvan alaisia kansalaisia käyttää liikenteenvalvonnassa – jos esim. jokaiseen risteykseen laittaisi valvojan 24/7, niin eiköhän kaikille velvoitetuille riittäisi kummasti mielekästä tehtävää. Enkä tällainen Kansanpoliisi voisi myös vastaanottaa pienien koulaisten toimittamia ilmiantoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. ksee kirjoitti 23.3.2017 kello 2:44

    KariS: Kommenttini oli vastine Osmon älyllisesti epärehelliseen kommenttiin.

    Juu – tavoittaanani ei ollut niinkään kommentoida sinun postaustasi vaan ennemmin säestää sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. anonilli kirjoitti 23.3.2017 kello 9:01

    ksee: Jawohl! Ordnung muß sein!

    Kytät on natsisikoja! Anarkiaa!
    Automiehet menivät tällä kommentilla juuri yli sen kuuluisan parodiahorisontin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. anonilli kirjoitti 23.3.2017 kello 9:13

    ksee: Niin, liikennehän ei ole mitään tilanteen mukaan pelaavaa liikenteessä toimijoiden yhteispeliä vaan sääntöjen tarkasti määrittelemää toimintaa, joka toimisi parhaiten, jos vain ilkeät ja typerät yksityisautoilijat tajuaisivat noudattaa selkeitä ja yksikäsitteisiä Meitä Kaikkia Viisaamman Lainsäätäjän meidän parhaaksi asettamia pelisääntöjä. Ymmärrys ei kyllä riitä käsittämään mikä tässä on muka niin vaikeaa!

    Jotta se yhteispeli toimisi, sillä on oltava säännöt, ja on voitava olettaa, että niitä sääntöjä noudatetaan.
    Jos säännöistä ruvetaan joustamaan vahvemman osapuolen (kun autoilija ajaa päin jalankulkijaa tai pyöräilijää, autoilija ei itse ole missään vaarassa) eduksi, niin heikommat kärsivät.
    Tässäkin ketjussa yksi kuljettaja on valittanut sitä, että aina kun hän ajaa kiertoliittymään, hän on vaarassa ajaa edellä ajavan auton perään ja siksi ei kykene huomaamaan pyöräilijöitä, jotka tulevat oikealta.
    Hän ehdottaa, että pyöräilijät pitäisi pakottaa pysähtymään ja taluttamaan pyöränsä kiertoliittymän ohi. Sen sijaan, että hän opettelisi valitsemaan oikean tilannenopeuden ja säilyttämään turvavälin edellä ajavaan. Näkeekö kukaan automies tässä asenteessa mitään edes hiukkasen kummallista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. spottu kirjoitti 23.3.2017 kello 11:06

    KariS: Tehtaankadun tilanteessa pelottavimmaksi koululaisten silmin katsottuna koettiin (Ylen radiolähetyksessä lasten vanhempien kertomana) risteys jossa ratikka oikaisee epäloogisesti kevyenliikenteen väylän läpi. Keupunkisuunnittelun asiantuntija samaisessa lähetyksessä kertoi tälle syynkin – ratikoiden yksisilmäinen suosiminen.

    Kevyen liikenteen väylän läpi oikaiseva ratikkakisko on tähän asti ollut varayhteytenä ja käytössä satunnaisesti korkeintaan joitain päiviä vuodessa kiskotöiden tai yleisötapahtumien vuoksi. Se että ei-käytössä olevat raitiovaunukiskot koetaan pelottavana, on tietysti valitettavaa, mutta siihen lienee tarpeetonta liikennesuunnittelun keinoin puuttua.

    Syksystä 2017 alkaen raitiovaunu 1 kääntyy säännöllisesti Laivurinkadulta oikeaan Tehtaankadulle. Samassa yhteydessä toteutetaan uuden tilanteen mukainen tavanomainen liikenneympäristön jäsentely.

    Oma tulkintani mainitusta risteyksestä auton ratin takaa katsottuna on että potentiaalisesti vaarallisimpia ovat Tehtaankadun pysäkille pysähtyneen linja-auton ohitukset, jossa suojatien kohdalle tullaan jalankulkijan kannalta odottamattomasti linja-auton takaa väärällä kaistalla. Tämä korjautuu aikanaan kun linja 14 korvataan ratikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Rolle kirjoitti 23.3.2017 kello 11:07

    ksee kirjoitti 22.3.2017 kello 22:31

    “Niin, liikennehän ei ole mitään tilanteen mukaan pelaavaa liikenteessä toimijoiden yhteispeliä”

    Niin näinhän sen pitäisi mennä, mutta taas yksi ksee perustelee, ettei ole. Toistan, ellei autoilijoiden ymmärrys riitä muiden huomiointiin, pitää siihen pakottaa säännöillä. Ehkä kseen kaltaisten huomioivien autoilijoiden pitäisi ottaa hommaksensa Silverbergien opettaminen, etteivät ylisuurilla tilannenopeuksillansa pakota säätämään tiukemmista säännöistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. max kirjoitti 23.3.2017 kello 11:18

    KariS: Liikenteessä on siis muitakin lasten silmissäpelottavia asioita kuin tällä palstalla demonisoitu henkilöauto.

    Kiitos kun lapioit lihaa seuraavan ajatukseni luiden ympärille. Eli ajattelen, että ihminen ei voi suurkaupungissakaan paeta omia valintojaan. Tulee aina olemaan turvallisempia ja vähemmän turvallisia koulumatkoja esimerkiksi. Kuten huonokuntoisen ei kannata asettua pitkän hiihdettävän kauppamatkan päähän tulee asujan tarkastella objektiivisesti sitä lähiympäristöään johon aikoo asettua. Myös ja eritoten kaupungissa. Tämä ei mitenkään poissulje pyrkimystä parantaa kaikkien asioiden “hyvyyttä” sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. antti kirjoitti 23.3.2017 kello 11:54

    KariS: Sille faktalle emme voi mitään, että vuoden 2016 alusta lukien kaikki Helsingissä kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat kohdistuneet raideliikenteeseen. Olipa syy mikä oli.

    Meinaatko että kun Siilitien metroaseman lähellä autolla ajetaan ihminen kuoliaaksi se on laskettava raideliikenteen tiliin? http://yle.fi/uutiset/3-9402374

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Rolle kirjoitti 23.3.2017 kello 19:36

    max: Kiitos kun lapioit lihaa seuraavan ajatukseni luiden ympärille. Eli ajattelen, että ihminen ei voi suurkaupungissakaan paeta omia valintojaan. Tulee aina olemaan turvallisempia ja vähemmän turvallisia koulumatkoja esimerkiksi. Kuten huonokuntoisen ei kannata asettua pitkän hiihdettävän kauppamatkan päähän tulee asujan tarkastella objektiivisesti sitä lähiympäristöään johon aikoo asettua. Myös ja eritoten kaupungissa. Tämä ei mitenkään poissulje pyrkimystä parantaa kaikkien asioiden “hyvyyttä” sinänsä.

    Niin että lapsiperheet pois kaupunkien keskustoista häiritsemästä dinkkujen ja sinkkujen iloista autoilua…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Tommi Uschanov kirjoitti 24.3.2017 kello 0:51

    antti: Meinaatko että kun Siilitien metroaseman lähellä autolla ajetaan ihminen kuoliaaksi se on laskettava raideliikenteen tiliin? http://yle.fi/uutiset/3-9402374

    Ja sitten oli myös tämä Alppiharjun tapaus ihan nyt kuukausi sitten.

    anonilli: Hän ehdottaa, että pyöräilijät pitäisi pakottaa pysähtymään ja taluttamaan pyöränsä kiertoliittymän ohi. Sen sijaan, että hän opettelisi valitsemaan oikean tilannenopeuden ja säilyttämään turvavälin edellä ajavaan. Näkeekö kukaan automies tässä asenteessa mitään edes hiukkasen kummallista?

    Mikä on automiehen määritelmä? Minulla on B-ajokortti, riittääkö se?

    Itse sanoisin, että suurin osa tämän keskustelun automiehistä lähinnä pilaa automiesten (ja -naisten) maineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Syltty kirjoitti 24.3.2017 kello 8:09

    Liikenneympyröistä ja polkupyöristä: ei ympyrään voi autolla 40 ajaa, vaikka se onkin sallittua. Sama koskee polkupyöriä, kyllä 30 km/h on liian korkea vauhti pyörälle kaupungeissa risteysalueilla, etenkin kun pyörissä ei tuppaa olemaan edes valoja (ainakaan päiväsaikaan) ja tummat vaatteet.

    Tämän sanon työmatkapyöräilijänä. Itse hidastan hyvän näkyvyydenkin risteyksissä yleensä noin 20 km tuntivauhtiin (kaupungissa vieläkin hitaammin) ja pukeudun pääasiallisesti neonkeltaisiin heijastimia vuorattuihin työturvavaatteisiin.

    Semmoinen juttu muuten pyöristä, että ihmetyttää vanhempien välinpitämättömyys nykyisten viitisen ledi-lamppujen aikana. Täällä missä minä asun, noin 80% lapsista ajelee täysin ilman valoja ja niilläkin joilla lamppu on, on se harvoin päällä. Mitä ihmettä? Pöllitäänkö lamput heti koulujen pihoilta, vai miksi ihmeessä näin halpa turvatekijä jätetään ostamatta? Jos lapsi vetää pyörällä katsomatta pimeän aikaan kolmion takaa keskelle tietä, niin kyllä se jää alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. anonilli kirjoitti 24.3.2017 kello 12:28

    Tommi Uschanov: Mikä on automiehen määritelmä? Minulla on B-ajokortti, riittääkö se?

    Ehdotan määritelmäksi ‘autoilija, jolle autoilu on identiteetti eikä liikennemuoto’. Identiteettinsä jokainen saa määritellä itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. anonilli kirjoitti 24.3.2017 kello 12:29

    Syltty: Pöllitäänkö lamput heti koulujen pihoilta, vai miksi ihmeessä näin halpa turvatekijä jätetään ostamatta?

    Minä ostan niitä useita per vuosi, koska osa pöllitään ja osa hajoaa, kun pennut käsittelevät pyöriään huolimattomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. mike kirjoitti 10.4.2017 kello 22:11

    Ketjussa mainittua pienihalkaisijaista liikenneympyrää on jo koeponnistettu Arabiassa Hämeentien ja Kaanaankadun risteyksessä.

    Paikalliset ja bussikuskit oppivat tunnistamaan mitoitukseltaan lähellä tavanomaista T-risteystä olevan ympyrän liikenneympyräksi, mutta satunnaisemmat kulkijat eivät. Torvi soi ja pelti kolisi taajaan, kun mielestään suoraan ajavat eivät hahmottaneet, että “vasemmalle kääntyvä” onkin tosiasiassa ympyrää kiertävä, jota tulee väistää.

    Edes ylimääräisten kolmioiden lisääminen keskikorokkeille ei muuttanut tilannetta. Huomasin useammankin kerran, että jopa poliisin vieressä parkissa ollessa noin joka toinen “suoraan” jatkava auto ajoi ympyrästä ulos vilkkua käyttämättä, joten kyse oli aivan ilmeisesti liikennetilanteen tunnistamisongelmasta, koska sakotetuksi tulemisen riski oli aivan ilmeinen.

    Voisi toki viisastella, että pellin maksaminen opettaa, mutta tälläisen opetuksen hinta on kohtuuttoman kova syyttään vammoille altistuvien lapsimatkustajien ym. kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. mike kirjoitti 10.4.2017 kello 22:13

    Ai niin, sinnikkään noin vuoden(?) kestäneen yrityksen jälkeen kyseinen ympyrä poistettiin loppusyksystä, ja risteys palautettiin jälleen tavanomaiseksi T-risteykseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. mike kirjoitti 10.4.2017 kello 22:25

    Alueella aikanaan asuneena ja Tehtaankatua niin ratikalla, pyörällä kuin autollakin liikkuneena hämmästyttää hieman, että siellä nyt ajeltaisiin kovilla nopeuksilla. Oma muistikuvani ainakin on, että röykkyinen nupukivikatu oli niin pyörällä kuin autollakin niin epämukava ajettava jo sallitullakin nopeudella, että se ei todellakaan houkutellut ylinopeuksiin. Pyörällä lisäriskinä oli vielä ketjujen pomppaaminen paikaltaan, autolla alustan osien ennenaikainen kuluminen kiveyksen rytkytyksessä.
    Mm. etenkin jakelu-, jäte- jne. raskaampien autojen tuottamaa lähimelua lisääviä hidastekorokkeita sinne ei enää lisäksi tarvita, mutta idea suojatien turva-alueen korostamisesta jalkakäytävää leventäen on nokkela.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Anonymous kirjoitti 10.4.2017 kello 22:45

    Olihan siinä kyllä asianmukaiset liikennemerkit joka suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus