Olen ehdolla kaupunginvaltuustoon

Helsingis­sä tapah­tuu nyt niin paljon, ettei siitä mal­ta olla syrjässä.

Kun sote menee (?) maakun­taan, kaupungille jää päivähoito, ope­tus ja maankäyt­tö.  Min­ulle kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on ennen kaikkea kaavoitus­ta ja maankäyttöä.

Olemme julkaise­mas­sa Mikko Särelän kanssa pam­flet­tia Helsin­gin kehit­tämis­es­tä. Se paine­taan, jos Mese­naatis­sa tulee paine­tulle kir­jalle riit­tävästi rahoi­tus­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa tyy­dymme pelkkään digiversioon.

Tulemme julkaise­maan tek­stit myös mei­dän molem­pi­en blogeilla.

Omas­ta puolestani olen rehellis­es­ti ylpeä siitä, mitä kulu­val­la vaa­likaudel­la on saatu aikaan. Mik­si, se ilme­nee tuos­ta pamfletista.

Näis­sä vaaleis­sa käy­dään Helsingis­sä tiuk­ka kamp­pailu vihrei­den ja kokoomuk­sen välil­lä Helsin­gin her­ru­ud­es­ta. Lähivi­ikkoina tämä blo­gi palvelee ennen kaikkea kun­nal­lis­vaalien kom­men­toin­tia ja analysoin­tia. Yritän kom­men­toi­da asi­api­tois­es­ti ehdokkaiden tekemisiä ja ajatuk­sia ja vaalei­hin liit­tyviä uutisia. En nimit­täin halua antaa perik­si totu­u­den jälkeiselle ajalle. Tätä sivus­toa kan­nat­taa seurata!

Tue kam­pan­jaani taloudellisesti

Helsingis­sä kun­nal­lis­vaalei­hin osal­lis­tu­mi­nen on hyvin kallista. Sik­si vetoan nöyrästi luk­i­joi­hi­ni pienen taloudel­lisen avus­tuk­sen saamisek­si vaa­likam­pan­jaa varten, jot­ta voi käy­dä kun­nol­lisen kam­pan­jan. Lahjoit­ta­maan pääsee paina­mal­la tästä. Link­ki ohjau­tuu Vihreän liiton vaali­avus­tus­sivulle min­un kohdalleni.

Vähän asi­aan liit­tyvästä juridiikasta.

Lahjoi­tuslink­ki kysyy lahjoit­ta­jan nimeä, kos­ka on laiton­ta ottaa vas­taan vaali­avus­tuk­sia tun­tem­at­tomil­ta. Lahjoit­ta­jan nimeä ei kuitenkaan saa julka­ista ilman tämän suos­tu­mus­ta, jos lahjoi­tus on alle 800 euroa, mut­ta se on pakko julka­ista, jos lahjoi­tus on 800 euroa tai enemmän.

Jos halu­at lahjoit­taa jollekin toiselle vihreälle ehdokkaalle, se käy tästä.

 

 

56 vastausta artikkeliin “Olen ehdolla kaupunginvaltuustoon”

  1. Lai­tan taas muu­ta­man roposen. Olkoon ns. luk­i­ja­mak­su blo­gis­tille. Luen tätä kuitenkin läh­es päivittäin.

  2. Laitoin pienen avus­tuk­sen, vaik­ka en voi äänestää Hkissä kunnallisvaaleissa.

  3. Tam­pereelta pieni lahjoi­tus, kun tulee luet­tua blogit.

  4. Valitet­tavasti en voi äänestää numeroa 716 kos­ka Sin­nemäestä ei ole Stadin pormestariksi. 

    Eli toivon men­estys­tä ko. numerolle mut­ta en niinkään puolueelle. 

    Vihreil­lä on Helsingis­sä 127 ehdokas­ta. Yritetäänkö määräl­lä kor­va­ta laatu?

  5. Tukea tuli myös täältä Espoos­ta. Helsingis­sä tulee kuitenkin ravat­tua päivit­täin, joten sen kehi­tys posi­ti­iviseen suun­taan kiinnostaa!

  6. Hienoa, että olet ehdolla!

    On myös eri­no­maista, että vihreil­lä on Mikko Särelän kaltaisia nuorem­pia jatka­mas­sa työtä parem­man Helsin­gin puolesta!

    Kari

  7. Siir­ryn äänestämään kokoomus­ta pitkästä aikaa. Vihreät on tekemässä Helsingistä puis­toa ilman elämää.

  8. Hmmm:
    Siir­ryn äänestämään kokoomus­ta pitkästä aikaa. Vihreät on tekemässä Helsingistä puis­toa ilman elämää.

    Sori, itsel­läni päin­vas­toin. Kokoomuk­sen kan­nan­otot Hämeen­tien pyöräteitä ja Käpylän radan­var­ren pyöräbaanaa vas­taan oli min­ulle liikaa.

  9. Mut­ta sit­ten Ville Niin­istö möläyttää:
    ” Jos Helsin­gin ja Van­taan omis­ta­ma Van­taan Ener­gia ja Turku vetäy­ty­i­sivät han­kkeesta, Fen­novoiman osalta voitaisi­in lait­taa pil­lit pussiin.”

    Kun en saa näp­pyjä ydin­voimas­ta en ker­ta kaikki­aan halua tukea tuol­laista kan­taa. Päätä nyt tässä sitten.

    1. Oltakoon ydin­voimas­ta mitä mieltä hyvän­sä, Fen­novoiman omis­t­a­mi­nen on hyvin epäit­sekästä. Omis­ta­ja sitoutuu osta­maan sähköä 50 €/MWh kesät tal­vet, kun pörssi­hin­ta ja futu­u­rit liikku­vat jos­sain 30 €/MWh. Jokainen MW tuot­taa nykynäkymin tap­pi­o­ta omis­ta­jalleen 160 000 €/vuosi eli 1200 MW yhteen­sä noin 200 M€/vuosi.

  10. Ihmei­den aika ei ole vielä ohi, vaa­likone putkaut­ti ykkösek­si Osmon !!

    Täy­tyy ihme­tel­lä konei­den logi­ikkaa tai ehdokkaat eivät ole täysin rehellisiä vaan osaa­vat kalastel­la ääniä sopivil­la konevastauksilla

    Toisaal­ta kaavoituk­ses­ta ja koulutus/päivähoidossa ei ole ero­ja suh­teessa kysymyksiin

  11. Hmmm:
    Siir­ryn äänestämään kokoomus­ta pitkästä aikaa. Vihreät on tekemässä Helsingistä puis­toa ilman elämää.

    Hei Hmmm, antaisitko esimerkke­jä? Kun olen seu­ran­nut Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikkaa, min­ulle on tul­lut aivan päin­vas­tainen kuva.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokainen MW tuot­taa nykynäkymin tap­pi­o­ta omis­ta­jalleen 160 000 €/vuosi eli 1200 MW yhteen­sä noin 200 M€/vuosi.

    No tuo­han vas­taa tuulivoimatukea. Mik­sei täm­möi­nen tukimuo­to CO2-vapaalle tuotan­nolle nyt taas kel­paakaan vihreille? Samaan aikaan jotain 100 e/MWh on vihreille hal­paa, kun puhutaan off­so­he-tuulimyl­ly­istä. Eikä Venäjä toimit­ta­jana hait­taa ollenkaan, kun puhutaan kaasusta.

    Muutenkin luot­toni futu­urei­hin on aika lail­la tipp­nut. Öljy­fu­tu­urien hin­takin puolit­tuu ja tuplaan­tuu paris­sa vuodessa.

    1. Luitko mitä kir­joitin. Omis­t­a­mi­nen on hyvin epäit­sekästä. Jos päät­täisimme, että sin­un on mak­set­ta­va tuulivoimatu­ki omista rahois­tasi, et sinäkään siitä pitäisi.

  13. Sylt­ty: Muutenkin luot­toni futu­urei­hin on aika lail­la tipp­nut. Öljy­fu­tu­urien hin­takin puolit­tuu ja tuplaan­tuu paris­sa vuodessa.

    Öljyn (ja esim rahoi­tusin­stru­ment­tien) futu­ure­ja ei voi eikä pidä käyt­tää juuri minkään­laise­na ennus­teena hin­nan kehit­tymis­es­tä, kos­ka niis­sä futu­urin hin­ta määräy­tyy (varas­toin­tiar­bi­traasin vuok­si) ensisi­jais­es­ti tämän het­ken hin­nan perus­teel­la. Sähkön varas­toin­ti on han­kalam­paa, joten siinä futu­urien käyt­tämi­nen ennus­teena on vähän perustel­lumpaa, mut­ta eivät nekään tok­ki virheet­tömiä ennustei­ta ole.

  14. Sähkön tukkuhin­ta ei mah­dol­lista nyt investointeja.

    On tot­ta että futu­urien avul­la ei voi ennus­taa tule­vaisu­ut­ta, mut­ta se on paras­ta nykyti­etoa mitä on käytet­tävis­sä. Voit toki lyödä vetoa toisen­laisen tule­vaisu­u­den puolesta…

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Luitko mitä kir­joitin. Omis­t­a­mi­nen on hyvin epäit­sekästä. Jos päät­täisimme, että sin­un on mak­set­ta­va tuulivoimatu­ki omista rahois­tasi, et sinäkään siitä pitäisi. 

    Pitää kyl­lä myön­tää, että en pidä siitä, että eduskun­ta päät­ti mak­sat­taa tuulivoimat­uen mm. minulla.

  16. antti: Mut­ta sit­ten Ville Niin­istö möläyttää:
    ” Jos Helsin­gin ja Van­taan omis­ta­ma Van­taan Ener­gia ja Turku vetäy­ty­i­sivät han­kkeesta, Fen­novoiman osalta voitaisi­in lait­taa pil­lit pussiin.”

    ..ja Nord­poolis­sa joudut­taisi­in kor­vaa­maan suu­ru­us­lu­okkaa 9TWh/vuosi fos­si­ilisel­la mar­gin­aalivoimal­la ~600g/kWh CO2 eli ~5.4Mtn lisää hiilid­iok­sidipäästöjä vuosittain.

    Ver­tailun vuok­si, saman ver­ran CO2-päästöjä tuot­taa suun­nilleen 1,66 miljoon­aa henkilöau­toa nykyisel­lä CO2-keskipäästö­ta­sol­la ~130g/km jos niil­lä aje­taan 25000km/vuosi.

    Aika erikoiselta kuu­lostaa vihreäk­si poli­ti­ikak­si. Toisaal­ta, länsi­naa­puris­sa on punav­ihreäl­lä poli­ti­ikalla tarkoi­tus pois­taa ydin­voimaa lähivu­osi­na yli kah­den Fen­novoiman ver­ran, jon­ka CO2-vaiku­tus on suurem­pi kuin koko Suomen henkilöau­tokan­nal­la. Go figure..

    Mutta..jos Fen­novoima tuot­taa tap­pi­o­ta 200M€/vuosi, se tarkoit­taa että rak­en­ta­mal­la ydin­voimalan voisi kom­pen­soi­da henkilöau­ton CO2-päästöt hin­taan ~120€/auto/vuosi eli kympil­lä kuukaudessa. Hal­paa kuin saip­pua, muka­van konkreet­tista, eikä tarvitse luot­taa päästökauppahimmeleihin.

    Tiede­vihreät urheasti yrit­tävät tuo­da ei-Niin­istöläisiä mielip­iteitä keskusteluun:

    Suomes­sa vihreät ovat vähäeleis­es­ti mut­ta tiukasti pysyneet eri lin­joil­la kuin Sak­sas­sa, ja sik­si meil­lä Olk­ilu­o­to 3:n valmistues­sa on todel­liset edel­ly­tyk­set tuot­taa suuri osa sähköstämme hyvin pienin hiilid­iok­sidipäästöin – myöhässä, ja kalli­il­la hin­nal­la, mut­ta kuitenkin puhtaasti.

    ..vihreät aikoinaan vähäeleis­es­ti marssi­vat ulos hallituksesta..

    Sik­si on käytän­nössä lähdet­tävä siitä, että resursse­ja han­ki­taan sekä ydin­voimalle että uusi­u­tuville ener­gia­muodoille. Tämän­tyyp­piset näke­myk­set ovat edelleen vähem­mistössä vihrei­den sisäl­lä, mut­ta yhä laa­jem­min on hyväksyt­ty, että myös täl­lai­sista näke­myk­sistä voi keskustel­la avoimesti.

    ..eli vihreistä osa jo hyväksyy avoimen keskustelun ener­giapoli­ti­ik­s­ta. Kyl­lä se siitä.

  17. Ketä pitäisi äänestää, jos halu­aa säästää Helsin­gin met­sät ja viher­alueet rakentamiselta?

  18. Siis onko kil­pailu nin kovaa, että Soikku ei mene ilman kam­pan­jaa läpi? Jon­ain vuon­na­han Soikku oli koko maan ääniharava

  19. Blogikir­joituk­ses­tasi puut­tuu link­ki Mesenaattiin. 🙂

    vk:
    Valitet­tavasti en voi äänestää numeroa 716 kos­ka Sin­nemäestä ei ole Stadin pormestariksi. 

    Sin­nemäen pormes­tariehdokku­us on käsit­tääk­seni jonkin­laista nykya­jan hap­a­tus­ta. Nykya­jan nuoret kan­nat­taa Sin­nemäen tyyp­pisiä ehdokkai­ta, ja Vihreät saa paljon enem­män ääniä nuo­ril­ta ikäluokilta.

    vk:
    Vihreil­lä on Helsingis­sä 127 ehdokas­ta. Yritetäänkö määräl­lä kor­va­ta laatu?

    Kos­ka osa äänestää ehdokkaan perus­teel­la eikä puolueen, puh­taan peli­te­o­reet­tis­es­ti jokaisen puolueen kan­nat­taa haalia mah­dol­lisim­man paljon ehdokkai­ta niin kauan kun imagon heiken­tymisen aiheut­ta­ma ään­imäärän lasku on pienem­pi kuin viimeis­ten ehdokkaiden aiheut­ta­ma ään­imäärän nousu.

  20. spot­tu: Mutta..jos Fen­novoima tuot­taa tap­pi­o­ta 200M€/vuosi, se tarkoit­taa että rak­en­ta­mal­la ydin­voimalan voisi kom­pen­soi­da henkilöau­ton CO2-päästöt hin­taan ~120€/auto/vuosi eli kympil­lä kuukaudessa. Hal­paa kuin saip­pua, muka­van konkreet­tista, eikä tarvitse luot­taa päästökauppahimmeleihin.

    Kau­nis aja­tus. Oikeast­i­han tuo tap­pio kaatuu Parikkalan, Haukiputaan, Raa­hen. ym kun­tien veron­mak­sajien ratok­si. Jos näi­den öljy­huip­pu-usko­vais­ten ja ydin­voimain­toil­i­joiden “tieto” tule­vaisu­u­den ener­gian hin­tata­sos­ta osoit­tau­tuu vääräk­si, ja Haukiputaan mum­mon vaipan­vai­h­toon ei meinaa riit­tää rahaa kun kun­nan rahat menevät tap­pi­ol­lisen mankalay­d­in­myl­lyn pyörit­tämiseen, niin _jollain_ taval­la nämä pitäisi saa­da vastuuseen.

    Vas­tu­u­va­paus­lauseke: en mil­lään muo­toa vas­tus­ta yksi­ty­is­ra­hoit­teista ydin­voimaa. Kan­natan lain­säädän­töä, joka tosi­asi­as­sa mah­dol­lis­taisi pienem­pi­en reak­to­rien rak­en­tamisen. Kan­natan voimakkaasti julkisen rahan käyt­töä ydin­voimatutkimuk­seen, joka mah­dol­lis­taisi voimaloiden kehit­tämisen, jot­ka käyt­täi­sivät ydin­jätet­tä polt­toaineenaan. Kan­natan voimakkaasti aja­tus­ta, että Suo­mi myisi lop­pusi­joi­tus­palvelu­ja muiden maid­en jät­teille. Mut­ta min­ul­la on pieni ongel­ma sitoa mil­jardikau­pal­la suo­ma­lais­ten kun­nal­lisveron­mak­sajien rahaa han­kkeeseen, kun on aivan merkit­tävä ris­ki merkit­tävästä ener­gia­markki­noiden mur­rokses­ta lähim­män kymme­nen vuo­den aikana.

  21. Ketä pitäisi äänestää?:
    Ketä pitäisi äänestää, jos halu­aa säästää Helsin­gin met­sät ja viher­alueet rakentamiselta?

    Jos met­sä on noin tärkeä asia, niin mik­si ylipäätään asuu Helsingis­sä? Kum­mas­te­len ihan aidoisti.

  22. tcrown: Mut­ta min­ul­la on pieni ongel­ma sitoa mil­jardikau­pal­la suo­ma­lais­ten kun­nal­lisveron­mak­sajien rahaa han­kkeeseen, kun on aivan merkit­tävä ris­ki merkit­tävästä ener­gia­markki­noiden mur­rokses­ta lähim­män kymme­nen vuo­den aikana.

    1,5C tavoite on mah­do­ton, enkä kyl­lä usko 2C tavoit­teeseenkaan. Eli ei tässä ihan hirveästi ole yksinker­taisia ja halpo­ja vai­h­toe­hto­ja sähkön­tuotan­nos­sa tar­jol­la, ainakaan ei pitäisi lähteä “joku joskus kyl­lä jos­sakin kek­sii jotain, oli­pa se sit­ten akku, pieni mod­u­laari­nen ydin­reak­tori tai jotain, en minä tiedä, mit­ta siten joo vähen­netään päästöjä”.

    On se kuitenkin huvit­tavaa, kun vihrei­den pj heit­tää Tan­skan tuulivoimatuotan­non ver­ran CO2-vapaa­ta sähköä mäkeen tuos­ta vain.

  23. Sylt­ty: Eli ei tässä ihan hirveästi ole yksinker­taisia ja halpo­ja vai­h­toe­hto­ja sähkön­tuotan­nos­sa tar­jol­la, ainakaan ei pitäisi lähteä “joku joskus kyl­lä jos­sakin kek­sii jotain, oli­pa se sit­ten akku, pieni mod­u­laari­nen ydin­reak­tori tai jotain, en minä tiedä, mit­ta siten joo vähen­netään päästöjä”.

    Ehkä opti­mis­mi­ni on perus­tee­ton­ta, mut­ta jos aurinkosähkön hin­ta jatkaa pian 40 vuot­ta van­haa mega­trendiä vielä vaikka­pa yli puolenkym­men­tä vuot­ta, niin min­un on todel­la vaikea nähdä, että ei oltaisi merkit­tävän globaalin ener­gia­mur­roksen kyn­nyk­sel­lä. Ener­gia­mur­roksen, jos­sa Suomelle jää ener­gian hin­nas­sa mus­ta pekka kouraan ilmankin päät­tömän kalli­ita invesot­in­te­ja kon­ven­tion­aaliseen ydin­voimaan, ja jos­sa on kasvi­huonekaa­supäästö­jen kannal­ta poikkeuk­sel­lisen vähän väliä vaik­ka suomes­sa vielä jonkun aikaa poltet­taisi­inkin fos­si­il­isia polt­toainei­ta enem­män kuin muualla. 

    Kuten todet­tu, tämä opti­mis­mi­ni voi osoit­tau­tua täysin perus­teet­tomak­si, ja aurinkosähkön hin­ta jämähtää tähän tai jopa kään­tyy nousu­un seu­raa­van puolen vuosikymme­nen aikana. Mut­ta se selviää jo seu­raavien muu­ta­man vuo­den aikana, jol­loin 60 vuo­den ydin­voimain­vestoin­nin kanssa voisi kyl­lä min­un mielestäni sen muu­ta­man vuo­den odotel­la. Ja vaik­ka siinä odotel­lessa ruka­ta ydin­voimalain­säädän­töä ter­veem­pään suun­taan siltä var­al­ta että aurinkosähköko­rt­ti on tyhjä arpa, ja ydin­voimaa pitää kehit­tää entistä isom­mal­la vai­h­teel­la globaa­lik­si ratkaisuk­si. Viime vuo­den kasvu­vauhdil­la aurinkosähkö ylit­tää 100% nykyis­es­tä maail­man sähkönku­lu­tuk­ses­ta reilun kymme­nen vuo­den kulut­tua, joten on aika selvää, että aurinkosähkön kasvu­vauhti tyssää jos­sain vai­heessa seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana.
    Tai sit­ten siihen ener­gia­mur­rokseen kuu­luu melkoinen sähkönku­lu­tuk­sen kasvu.

  24. Ketä pitäisi äänestää, jos halu­aa säästää Helsin­gin met­sät ja viher­alueet rakentamiselta

    Keskus­tan “pide­tään koko Suo­mi asut­tuna” on kai ide­ol­o­gis­es­ti lähim­pänä sitä että Helsin­gin koh­ta 150 vuot­ta jatkunut melko tasainen kasvu pitäisi nyt pysäyttää.

  25. tcrown: Ehkä opti­mis­mi­ni on perus­tee­ton­ta, mut­ta jos aurinkosähkön hin­ta jatkaa pian 40 vuot­ta van­haa mega­trendiä vielä vaikka­pa yli puolenkym­men­tä vuot­ta, niin min­un on todel­la vaikea nähdä, että ei oltaisi merkit­tävän globaalin ener­gia­mur­roksen kyn­nyk­sel­lä. Ener­gia­mur­roksen, jos­sa Suomelle jää ener­gian hin­nas­sa mus­ta pekka kouraan ilmankin päät­tömän kalli­ita invesot­in­te­ja kon­ven­tion­aaliseen ydin­voimaan, ja jos­sa on kasvi­huonekaa­supäästö­jen kannal­tapoikkeuk­sel­lisen vähän väliä vaik­ka suomes­sa vielä jonkun aikaa poltet­taisi­inkin fos­si­il­isia polt­toainei­ta enem­män kuin muualla. 

    Hyvä että aurinkosähkön tuotan­tovä­li­neet halpenevat. Ottaen huomiooon esim. Helsin­gin Ener­gian aivan järkyt­tävän asi­akkaiden­sa rahas­tuk­sen en ole ollenkaan var­ma, että aurinkosähkö olisi tule­vaisu­udessa hal­paa sen käyttäjälle.

    Ker­ro kuitenkin mitä sähköä Suomes­sa tule­vaisu­udessa käytetään marras‑, joulu‑, tam­mi- ja helmiku­us­sa kun aurinkosähköä ei käytän­nössä syn­ny ja toisaal­ta sähkön kulu­tus on suurim­mil­laan. Vai oletko ratkaissut kesän aikana tuotet­ta­van aurinkosähkön varas­toin­ti­haas­teen talvel­la käytettäväksi?

  26. Ehkä opti­mis­mi­ni on perus­tee­ton­ta, mut­ta jos aurinkosähkön hin­ta jatkaa pian 40 vuot­ta van­haa mega­trendiä vielä vaikka­pa yli puolenkym­men­tä vuot­ta, niin min­un on todel­la vaikea nähdä, että ei oltaisi merkit­tävän globaalin ener­gia­mur­roksen kynnyksellä. 

    Mihinkähän peru­s­tat nämä väit­teet? Miten määrit­telet aurinkosähkön hin­nan? Vaik­ka aurinkopa­neeli olisi ilmainen on aurinkosähkön ener­gy return of invest­ment aivan katas­tro­faalisen huono jopa aurinkoisil­la, sateet­tomil­la seuduil­la. Eli aurinkosähkön “hin­ta” voi näyt­tää hyvältä kun se on (pieni) osa ole­mas­saol­e­vaa ener­giain­fraa, muuten hom­maa on kyl­lä vaikea saa­da mil­lään mit­tar­il­la mielekkääksi. 

    Tarkkaile vaikka­pa Suvi­lah­den suurehkon “voimalan” tuotan­toa. Mar­ras-tam­miku­un välisenä aikana voimalan tuotan­nol­la olisi melkein pitänyt YHDEN (heikkote­hoisen) pölyn­imurin hurisemassa. 

    Voimalan pin­ta-ala on 3000m^2 ja se tuot­taa noin suo­ma­laisen per capi­ta ener­gian tarpeen kyseis­inä kuukausi­na. Tämä tarkoit­ta että edes helsin­gin seudul­la (370as/km^2) ei ole tarpeek­si pin­ta-alaa tuot­ta­maan tuo­ta per capi­ta ener­gian käyt­töä omille asukkailleen. Helsin­gin seu­tu siis sisältää Hyvinkäät, Mäntsälät, Vihdin jne, eli on suurelta osin met­sää ja peltoa.

    Mut­ta mitäpä näistä kun raken­netaan uljas­ta uut­ta maail­maa ja pelaste­taan nyky­istä ihan koh­ta tule­val­ta suurelta ilmastokatastrofilta.

  27. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos met­sä on noin tärkeä asia, niin mik­si ylipäätään asuu Helsingis­sä? Kum­mas­te­len ihan aidosti.

    Kas­va­va kaupun­ki tarvit­see myös met­sän­sä ja viher­alueen­sa. Viher­alueet eivät ole mikään rakennusmaareservi.

  28. vk: en ole ollenkaan var­ma, että aurinkosähkö olisi tule­vaisu­udessa hal­paa sen käyttäjälle.

    Ensin­näkin, en ymmär­rä mik­si noin olisi, ja toisek­si, vaik­ka noin olisi, niin sil­läkään ei ole väliä kun­han aurinkosähkö syr­jäyt­tää globaal­isti fos­si­il­isia niin paljon, että niiden hin­ta las­kee ja kaivami­nen tulee suurem­mas­sa ja suurem­mas­sa määrin kannattamattomaksi

    vk: Ker­ro kuitenkin mitä sähköä Suomes­sa tule­vaisu­udessa käytetään marras‑, joulu‑, tam­mi- ja helmiku­us­sa kun aurinkosähköä

    Olet­taisin että pääasi­as­sa ydin­voimaa, chp- ja lauhdesähköä, vesivoimaa ja jonkun ver­ran tuulivoimaa. Saat­taa joku toki sähkön kau­si­varas­tonkin kek­siä, mut­ta läm­mön kau­si­varas­toin­ti on niin paljon helpom­paa, että epäilen sen ole­van isom­mas­sa roolissa. 

    Voisitko vuorostasi ker­toa kuin­ka merkit­tävässä roolis­sa maail­man emer­gia­markki­noiden suh­teen näet napa­pi­irin lähistöl­lä asu­vien ihmis­ten sähkönku­lu­tuk­sen vs. niiden aluei­den sähkönku­lu­tuk­sen jos­sa kulut­shuip­pu on ilmas­toin­nin tarpeen vuok­si paljon lähempänä aurinkosähkön tuotan­non huippua?

  29. hup­sis: Mihinkähän peru­s­tat nämä väit­teet? Miten määrit­telet aurinkosähkön hinnan?

    Vaikka­pa tähän: 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power#Cost

    Miten tuotan­tokus­tan­nuk­set nyt yleen­sä määritel­lään, pääo­makus­tan­nuk­set ja oper­ati­iviset kus­tan­nuk­set. Aurinkosähkön tapauk­ses­sa muut­tuvat ovat aika pienessä roolis­sa. Tuol­loin 70-luvul­la paneel­in kus­tan­nus oli domi­noi­va, viime vuosi­na muut kus­tan­nuk­set ovat nousseet merkit­täväm­pään rooli­in, mut­ta eivät­pä nekään ole kovin suuresti onnis­tuneet kus­tan­nuske­hi­tys­tä jarruttamaan. 

    hup­sis: Vaik­ka aurinkopa­neeli olisi ilmainen on aurinkosähkön ener­gy return of invest­ment aivan katas­tro­faalisen huono jopa aurinkoisil­la, sateet­tomil­la seuduilla. 

    Tähän argu­ment­ti­in vas­taamises­sa min­ul­la on sel­l­ainen ongel­ma, että kun joku puhuu EROEIsta, min­un ensim­mäi­nen reak­tioni on muo­toa “you are not even wrong” [1]. Kukaan ei yksinker­tais­es­ti ole onnis­tunt selit­tämään alku­unkaan min­ulle mitä infor­maa­tio­ta EROEI pitää sisäl­lään, mitä sub­ven­toima­ton tuotan­tokus­tan­nus ei. 

    Sen lisäk­si ainakaan kaik­ki eivät yhdy väit­teeseesi auronkosähkön EROEI:n katastrofaalisuudesta.[2]

    [1] https://en.wikipedia.org/wiki/Not_even_wrong
    [2] http://rameznaam.com/2015/06/04/whats-the-eroi-of-solar/

  30. tcrown: Ensin­näkin, en ymmär­rä mik­si noin olisi, ja toisek­si, vaik­ka noin olisi, niin sil­läkään ei ole väliä kun­han aurinkosähkö syr­jäyt­tää globaal­isti fos­si­il­isia niin paljon, että niiden hin­ta las­kee ja kaivami­nen tulee suurem­mas­sa ja suurem­mas­sa määrin kannattamattomaksi

    Olet­taisin että pääasi­as­sa ydin­voimaa, chp- ja lauhdesähköä, vesivoimaa ja jonkun ver­ran tuulivoimaa. Saat­taa joku toki sähkön kau­si­varas­tonkin kek­siä, mut­ta läm­mön kau­si­varas­toin­ti on niin paljon helpom­paa, että epäilen sen ole­van isom­mas­sa roolissa. 

    Voisitko vuorostasi ker­toa kuin­ka merkit­tävässä roolis­sa maail­man emer­gia­markki­noiden suh­teen­näet napa­pi­irin lähistöl­lä asu­vien ihmis­ten sähkönku­lu­tuk­sen vs. niiden aluei­den sähkönku­lu­tuk­sen jos­sa kulut­shuip­pu on ilmas­toin­nin tarpeen vuok­si paljon lähempänä aurinkosähkön tuotan­non huippua?

    Enpä usko että aurinkosähkö suuresti syr­jäyt­tää fos­si­il­isia ainakaan mainit­se­masi hin­tamekanis­min kaut­ta. Toki jos fos­si­ilis­ten vero­tus hait­taveroil­la nos­te­taan pil­vi­in niin vaiku­tus­ta saadaan, mut­ta muut syn­tyvät ongel­mat taita­vat tämän estää. Tosin eipä näytä Suomen järkyt­tävän korkea polt­toainei­den hait­tavero­tuskaan suuresti vaikut­ta­van vaik­ka sähkön hin­ta on alhaalla. 

    Ymm­märsin var­maan väärin, että tarkoitit globaalin ener­gia­mur­roksen ja aurinkosähkön ratkai­se­van Suomen ener­giaon­gel­mat. Tätä et tain­nut tarkoit­tanut. Ydin­voima siis sisäl­tyy myös palettiisi.

    Aurinkosähköstä vaah­do­taan Suomes­sa aika ajoin val­tavasti. Vaik­ka pan­elit ovat hal­ven­tuneet niin Suomen ener­giatarpeeseen näh­den merk­i­tys jää mar­gin­aalisek­si ja hyö­tyjik­si jäävät lähin­nä laitekaup­pi­aat ja asial­la rat­sas­ta­vat poli­itikot. Päivän­tasaa­jan tienoil­la tilanne on tosi­aan toinen.

  31. vk: Enpä usko että aurinkosähkö suuresti syr­jäyt­tää fos­si­il­isia ainakaan mainit­se­masi hin­tamekanis­min kautta. 

    No, saat toki olla uskos­sasi vah­va, mut­ta tuo uskosi on aika vah­vas­sa ris­tiri­idas­sa sekä teo­ri­an että havain­to­jen kanssa. Jos joki on selvästi halvem­paa, niin kyl­lä siihen nyt aika vah­va paine on siirtyä.

    vk: Ymm­märsin var­maan väärin, että tarkoitit globaalin ener­gia­mur­roksen ja aurinkosähkön ratkai­se­van Suomen ener­giaon­gel­mat. Tätä et tain­nut tarkoittanut. 

    En. Tarkoitin, että tuon ener­gia­mur­roksen seu­rauk­se­na Suomes­sa ei juuri ole ener­giaon­gel­maa mitä ratkaista. Öljy ja hiili on hal­paa, ja niitä polte­taan globaal­isti niin vähän, että ketään ei pitäisi kiin­nos­taa, jos niitä tääl­lä joku vähän tupraut­telee talvel­la. Ne mil­jardit mitä kaade­taan kon­ven­tion­aaliseen ydin­voimaan kan­nat­taisi lait­taa uudem­pi­en ydin­voi­mate­knolo­gioiden kehit­tämiseen. Kos­ka jos olen väärässä, ja aurinkoen­er­gia jää pyöristysvirheek­si, niin eipä tuol­la kon­ven­tion­aalisel­lakaan ydin­voimal­la koko maail­man ener­giaon­gelmia ihan ongelmit­ta ratkaista. Nykyiset tun­netut uraani­varat kestävät alle sata vuot­ta nykyisel­lä kulu­tuk­sel­la, kun ydinen­er­gial­la tuote­taan alle 5% maail­man primääriener­giantarpeesta. (Täy­tynee tode­ta se itses­tään­selvyys, että uraani­varo­ja voidaan toki kas­vat­taa kun hin­taa suos­tu­taan nostamaan.)

    1. Minäkin käytin ennen tuo­ta argu­ment­tia, että uraani lop­puu, mut­ta ei lopu. Sen hin­ta kym­menker­tais­tuu, mut­ta se nos­taa ydin­voiman hin­taa vain vähän.
      Suomen ener­giakysyn­tään vaikut­taa huo­mat­tavasti se, että jatkos­sa aurinkoen­er­gia on Espan­jas­sa halvem­paa kuin mikään ener­gia­muo­to Suomes­sa. Ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy muulle.

  32. vk: Päivän­tasaa­jan tienoil­la tilanne on tosi­aan toinen. 

    Navoil­la päivä kestää 6 kuukaut­ta ja päivän­tasaa­jal­la puoli vuorokautta..

  33. Osmo Soin­in­vaara: Sen hin­ta kym­menker­tais­tuu, mut­ta se nos­taa ydin­voiman hin­taa vain vähän.

    Itse uskoisin, että hyötö- tori­um ym. muut ratkaisut yleistyvät ennem­min kuin uraanin hin­ta nousee kertaluokalla. 

    Tuo väite, että uraanin hin­nan kym­menker­tais­tu­mi­nen ei juuri vaikut­taisi ydin­voiman hin­taan vaatisi kyl­lä jonkin luotet­ta­van läh­teen. Min­un lähteeni[1][2] ker­to­vat että uraanin hin­nan osu­us täl­lä het­kel­lä on vähin­tään parin-kol­men euron luokkaa per MWh, ja sen kym­menker­tais­t­a­mi­nen 20–30 euroon ei kyl­lä min­un mielestäni enää ole mität­tömän pieni vaiku­tus hin­taan. (Kiin­nos­tavaa olisi myös kuul­la arvio siitä, kuin­ka paljon uraanin hin­nan nousem­i­nen ker­talu­okalla kas­vat­taa uraanin saatavu­ut­ta. Epäilen, että öljyn hin­nan kym­menker­tais­tu­mi­nen ei kas­vat­tanut reserve­jä kym­menker­taisek­si, mut­ta tämä epäi­ly­hän on help­po osoit­taa vääräksi) 

    [1] http://www.world-nuclear.org/information-library/economic-aspects/economics-of-nuclear-power.aspx
    [2] https://www.nei.org/CorporateSite/media/filefolder/Policy/Papers/Nuclear-Costs-in-Context.pdf?ext=.pdf

  34. Osmo Soin­in­vaara: Suomen ener­giakysyn­tään vaikut­taa huo­mat­tavasti se, että jatkos­sa aurinkoen­er­gia on Espan­jas­sa halvem­paa kuin mikään ener­gia­muo­to Suomes­sa. Ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy muulle.

    Ei Suomes­sa ole paljoa ener­giaval­taista teol­lisu­ut­ta mitä siirtää. Teol­lisu­u­den sähkön kokon­aisku­lu­tus 2016 oli 39,7 TWh jos­ta tuskin pois siir­tyvän met­sä­te­ol­lisu­u­den osu­us 19 TWh. Jos kaik­ki teol­lisu­us met­sä­te­ol­lisu­ut­ta luku­unot­ta­mat­ta siir­ty­isi Suomes­ta pois, voitaisi­in sähkön tuon­nista (19 TWh/a) luop­ua kokon­aan, ja jäisi vielä 1,7 TWh/a vien­ti­in. Tosin sil­loin häviäisi myös osa teol­lisu­u­den sähkön­tuotan­nos­ta, eli ehkä sähkön tuon­ti­tarve ei lop­puisi vielä sittenkään.

    Teol­lisu­u­den sähkönku­lu­tus oli 2016 enää 46,7% kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta kun 1999 oli 55%. Koti­talouk­sien osu­us kas­vaa, samoin niiden absolu­ut­ti­nen kulu­tus. Kovil­la pakkasil­la koti­talouk­sien osu­us koros­tuu. Aiheesta julka­isti­in joitain kuukau­sia sit­ten tutkimus jota en nyt valitet­tavasti löy­dä mistään.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkin käytin ennen tuo­ta argu­ment­tia, että uraani lop­puu, mut­ta ei lopu. Sen hin­ta kym­menker­tais­tuu, mut­ta se nos­taa ydin­voiman hin­taa vain vähän.
    Suomen ener­giakysyn­tään vaikut­taa huo­mat­tavasti se, että jatkos­sa aurinkoen­er­gia on Espan­jas­sa halvem­paa kuin mikään ener­gia­muo­to Suomes­sa. Ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy muulle.

    Muual­la aurinkoke­lit, ilmainen sähkö, alhainen vero­tus. Mikä houkut­telee osaa­jat Suomeen?

  36. Lau­ri Kumpu­lainen: Navoil­la päivä kestää 6 kuukaut­ta ja päivän­tasaa­jal­la puoli vuorokautta..

    Niin­pä. Meinaatko rak­en­taa isonkin aurinkovoimalan pohjois­navalle tai etelämantereelle?

    tcrown: No, saat toki olla uskos­sasi vah­va, mut­ta tuo uskosi on aika vah­vas­sa ris­tiri­idas­sa sekä teo­ri­an että havain­to­jen kanssa. Jos joki on selvästi halvem­paa, niin kyl­lä siihen nyt aika vah­va paine on siirtyä.

    Kun kat­son ikku­nas­ta (teen havain­to­ja), niin näyt­tää siltä että kaik­ki maat joil­la on merkit­täviä fos­si­il­isia ener­giavaro­ja jatka­vat niiden käyt­tämistä ilman rajoit­tei­ta ainakin lähivu­osikymmenet. Läheltä löy­tyy vaikka­pa sel­l­aiset kuin Nor­ja, Venäjä, Viro, Sak­sa ja Puo­la. Ja moni maa jopa lisää niiden käyt­töä (ks. esim. Trumpin toimia). 

    Vaikka­pa itä­naa­purimme sanoo fos­si­ilis­ten lopet­tamiselle teo­reti­ka da, prak­ti­ka njet. 

    Näyt­tää siltä, että ener­gia­ratkaisut tule­vat jatkos­sakin ole­maan paikallisia tai maako­htaisia, kunkin omista lähtöko­hdista rak­en­tu­via. Eli ne joil­la on fos­si­il­isia tule­vat niitä käyt­tämään, Suo­mi tukeu­tuu ydin­voimaan, puuhun ja turpeeseen, Ruot­si vesivoimaan (ja ydin­voimaan), Espan­ja tuuli- ja aurinkovoimaan jne. 

    Toivoisin, että sähkön siir­totekni­ik­ka ottaisi harp­pauk­sia eteen­päin, jot­ta vaikka­pa Saha­ras­ta saataisi­in edullista aurinkosähköä tänne Pohjolaan.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa 2–3 eurossa taitaa olla rikas­tamisen kus­tan­nuk­set mukana.

    Ei ole. Noiden lähtei­den mukaan polt­toainekus­tan­nuk­set ovat yli $5 per MWh, jos­ta uraanin osu­us vähän alle puolet.

  38. tcrown: Ei ole. Noiden lähtei­den mukaan polt­toainekus­tan­nuk­set ovat yli $5 per MWh, jos­ta uraanin osu­us vähän alle puolet.

    Ja sitä­pait­si, eikö rikas­t­a­mi­nen ole aika ener­giain­ten­si­ivistä toim­intaa, joten senkin kus­tan­nus nousee jos siihen tarvit­ta­va ener­gia tuote­taan entistä kalli­im­mal­la ydinvoimalla?

  39. En ymmär­rä aurinkoenergiaoptimismia. 

    Vaik­ka aurinkoen­er­gia olisi ilmaista huomis­es­ta päivästä läh­tien, yön, tal­ven ja pil­visen päivien sähkön­tarve pitää kat­taa jol­lakin. Kun kat­soo esimerkik­si Sak­san tuotan­tokäyriä, niin huo­maa heti kuin­ka pelkäl­lä aurinkoen­er­gial­la *ei* saa fos­si­il­isia mitenkään nolliin. 

    https://www.energy-charts.de/power.htm

    1. Pohjo­is­mais­sa, eri­tyis­es­ti Ruot­sis­sa, säädet­tävän vesivoiman ja tuuli/ja aurinkoen­er­gian kom­bi­naa­tio on aika hyvä. Aurinko ja tuuli säästävät vet­tä pimeätä, tuule­ton­ta ja kylmää aikaa varten.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Pohjo­is­mais­sa, eri­tyis­es­ti Ruot­sis­sa, säädet­tävän vesivoiman ja tuuli/ja aurinkoen­er­gian kom­bi­naa­tio on aika hyvä. Aurinko ja tuuli säästävät vet­tä pimeätä, tuule­ton­ta ja kylmää aikaa varten.

    Miten Osmo suh­taudut jos Suomeen raken­netaan lisää säätövesivoimaa (Vuo­tos, Kol­la­ja ym.)? Jon­nek­in­han sitä on pakko rak­en­taa jos aurinko-/tu­uliener­giaa vielä isosti lisätään, vai?

  41. Sylt­ty: En ymmär­rä aurinkoenergiaoptimismia.
    Vaik­ka aurinkoen­er­gia olisi ilmaista huomis­es­ta päivästä läh­tien, yön, tal­ven ja pil­visen päivien sähkön­tarve pitää kat­taa jollakin. 

    Pohjo­is­mais­sa joo, mut­ta ei tarvitse men­nä kuin Espan­jaan, niin kesäpäivän huip­puku­lu­tuk­ses­ta 1/3 tulee pelkästään ilmas­toin­nista, joka taas kor­reloi hyvin aurinkosähkön tuotan­non kanssa. Aurinkovoiman käyt­tö siis tekee muun sähkön­tuotan­non kysyn­nästä ennustettavampaa.

    Sak­san mas­si­ivi­nen aurinkovoimatu­ki on kieltämät­tä min­ullekin mys­teeri. Näin pohjoises­sa kyse on lähin­nä kesäkuukausien luk­suk­ses­ta vail­la isom­paa ener­giapoli­it­tista ulot­tuvu­ut­ta. On vaikea nähdä mihin aurinkovoimaa tuke­mal­la on pyrit­ty, jos mihinkään.

  42. Sylt­ty: Vaik­ka aurinkoen­er­gia olisi ilmaista huomis­es­ta päivästä lähtien,

    Jos meil­lä olisi ilmainen primääriener­gian lähde, ongel­mat oli­si­vat aika pieniä. Varas­toin­nis­sa kun esimerkik­si ei tarvit­sisi mure­htia hyö­ty­suh­teesta laisinkaan, kun­han nyt jotain saa takaisin. Ilmaisel­la aurinkosähköl­lä voisi läm­mit­tää mas­si­ivisen läm­min­vesi­varas­ton erit­täin edullis­es­ti talvea varten, ja saha­ras­ta kuskat­taisi­in vetyä (tai ehkä ennem­min metaania/metanolia) paljon öljyä halvem­mal­la. Nuo pros­es­sit kun ovat teknis­es­ti aika yksinker­taisia (veden läm­mit­tämiseen tarvi­taan vas­tus, ja vedyn tuot­tamiseen tarvit­see johtaa sähkövir­ta veden läpi.), mut­ta vaa­ti­vat sitä energiaa.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Pohjo­is­mais­sa, eri­tyis­es­ti Ruot­sis­sa, säädet­tävän vesivoiman ja tuuli/ja aurinkoen­er­gian kom­bi­naa­tio on aika hyvä. Aurinko ja tuuli säästävät vet­tä pimeätä, tuule­ton­ta ja kylmää aikaa varten.

    Jos ruot­salaiset halu­aisi­vat puoli-ilmaista sähköä kesäaikaan, ei hei­dän tarvit­sisi kuin säätää ydin­voimaloitaan vähän isom­malle. Kesäisin Ruotsin ydin­voimaloiden yhteen­las­ket­tu tuotan­tote­ho on 3–5GW vähem­män kuin talvel­la. Tämä ei seli­ty yksin huoltoseisokeilla.

    Jos ja kun näin ei tehdä, ei var­maan raken­neta aurinkovoimaloitakaan, pait­si ehkä sisäpoli­it­ti­sista syistä.

    Aurinkosähkö Suomes­sa on pikem­minkin lop­pukäyt­täjän kuin suur­tuot­ta­jan intres­seis­sä. Esimerkik­si kesäku­us­sa 2016 pörssisähkö oli Suomes­sa keskimäärin kalli­im­paa kuin talvikuukausi­na 2016–2017. Mik­si tuot­ta­ja halu­aisi pila­ta hyvää markkinaa?

    1. spot­tu, Ole­tat että tuot­ta­jal­la on monop­o­livoimaa. Miljoo­nan katon aurinkoen­er­giaske­naar­ios­sa on miljoona tuot­ta­jaa pilaa­mas­sa markkinoita.

  44. Sylt­ty:
    En ymmär­rä aurinkoenergiaoptimismia. 

    Vaik­ka aurinkoen­er­gia olisi ilmaista huomis­es­ta päivästä läh­tien, yön, tal­ven ja pil­visen päivien sähkön­tarve pitää kat­taa jol­lakin. Kun kat­soo esimerkik­si Sak­san tuotan­tokäyriä, niin huo­maa heti kuin­ka pelkäl­lä aurinkoen­er­gial­la *ei* saa fos­si­il­isia mitenkään nolliin. 

    https://www.energy-charts.de/power.htm

    Ei mis­sään ole ehdotet­tu vakavasti, että tule­vaisu­u­den ener­giantuotan­to olisi tasan yhden tuotan­to­muodon varassa.

    Sitä­pait­si se, että täl­lä het­kel­lä aurinkoen­er­giaa ei voi­da varas­toi­da taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti, ei tarkoi­ta sitä, etteikö tilanne olisi niin vaikka­pa vuon­na 2050. Toden­näköisem­pää se on kuin fuu­sioen­er­gia tai hyötöreak­torit vuon­na 2050.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Miljoo­nan katon aurinkoen­er­giaske­naar­ios­sa on miljoona tuot­ta­jaa pilaa­mas­sa markkinoita.

    Sitä juuri tarkoi­tan sanoes­sani että aurinkosähkö on lop­pukäyt­täjän eikä suur­tuot­ta­jan intres­seis­sä. Aurinkosähkö kan­nat­taa (jos kan­nat­taa) lop­pukäyt­täjän investointi­na, ei suur­tuot­ta­jan kos­ka kesäl­lä on joka tapauk­ses­sa sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia vajaakäytössä.

    Julk­isin varoin ei Suomes­sa kan­na­ta aurinkosähköä tukea kos­ka se johtaa kokon­aisu­u­den kannal­ta vain suurem­paan resurssien vajaakäyt­töön. Nyky­vauhdil­la, kun paneel­it halpenevat 7% vuodessa, se on Suomes­sakin ihan kan­nat­tavaa parinkymme­nen vuo­den päästä vaik­ka siir­to­tar­iffien rakenne järkevöityisikin.

  46. spot­tu: Nyky­vauhdil­la, kun paneel­it halpenevat 7% vuodessa, se on Suomes­sakin ihan kan­nat­tavaa parinkymme­nen vuo­den päästä vaik­ka siir­to­tar­iffien rakenne järkevöityisikin.

    Eli odotelka­amme ensin 20v ja sit­ten aloite­taan ilmas­tontalkoot, kun aurinkosähkön hin­ta on tarpeek­si laskenut?

    Mitä jos ei ole?

  47. Sylt­ty: Eli odotelka­amme ensin 20v ja sit­ten aloite­taan ilmas­tontalkoot, kun aurinkosähkön hin­ta on tarpeek­si laskenut?

    Mitä jos ei ole?

    Näin pohjoises­sa eli 60:n asteen pohjois­puolel­la asuu suu­ru­us­lu­okkaa kolme promil­lea maa­pal­lon väestöstä. Voimme hyväl­lä oma­l­latun­nol­la antaa lop­pu­jen 99.7% asen­nel­la aurinkopa­neele­jaan siihen sovel­tuvam­mas­sa ympäristössä.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Minäkin käytin ennen tuo­ta argu­ment­tia, että uraani lop­puu, mut­ta ei lopu.

    Jos saa­vat kehitet­tyä kus­tan­nuste­hokkaan tavan erot­taa uraa­nia merivedestä, niin ydin­voimas­ta tulee uusi­u­tu­va energiamuoto.

  49. Vihrei­den vaalile­hdessä on ehdokkail­ta kysyt­ty, mikä on mielestäsi paras paik­ka Helsingis­sä. Olin aivan var­ma, että Osmo Soin­in­vaara olisi vas­tan­nut, että Mikonkadun käve­lykatu, kos­ka siel­lä voi ajaa raitiovaunulla.

    Ode kuitenkin yllät­ti vas­taa­mal­la, että paras paik­ka hänen mielestään on Keskuskadun käve­lykatu. Se var­maan johtuu siitä, että siel­lä ei kas­va yhtään puuta.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.