Digitalisaatio vähentää autopaikkojen tarvetta vaikka autoilu ei vähenisi

Kävin Tal­en­tu­min koulu­tusti­laisu­udessa Kaupunkisu­un­nit­telu ja kaavoitus levit­tämässä urban­is­min ilosanomaa. (Olen ammatil­tani luen­noi­ja) Kuuli­jat oli­vat lähin­nä kun­tien kaavoittajia.

Samas­sa tilaisu­udessa Pekka Lev­iäkan­gas VTT:ltä ker­toi dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­sista ja muun muas­sa itseo­h­jau­tu­vista autoista mut­ta dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­ses­ta liiken­teeseen laajemminkin.

Tämä sai min­ut kysymään, eikö kehi­tys väistämät­tä mene kaupungeis­sa siihen, että henkilöko­htais­es­ti omis­te­tu­ista ja vain keskimäärin tun­nin vuorokaudessa käytössä ole­vista autoista siir­ry­tään jo ennen robot­ti­au­to­jen tuloa jonkin­laiseen auto­jen yhteiskäyt­töön tai vuokrauk­seen, jol­loin auto­jen käyt­töaste nousee ja jos näin käy, eikö se merk­itse sitä, että pysäköin­tipaikko­jen tarve vähenee.

Tilaisu­u­den puheen­jo­hta­ja kysyi, kuka uskoo tähän kehi­tyk­seen 10 vuo­den aika­jän­teel­lä. Kaik­ki viittaisivat.

97 vastausta artikkeliin “Digitalisaatio vähentää autopaikkojen tarvetta vaikka autoilu ei vähenisi”

  1. Ves­sakin on vain noin tun­nin käytössä joka päivä ellei vähem­män. Mik­si ei kor­vat­taisi yksi­ty­isves­sat yhteiskäymälöillä?

  2. Auto­jen suju­va yhteiskäyt­tö on kaupungis­sa niin han­kalasti toteutet­tavis­sa ettei se tule laa­jas­sa mit­takaavas­sa tapah­tu­maan ennen robot­ti­au­to­ja. Toisek­seen, oman auton omis­tamisen kus­tan­nuk­set ovat lop­ul­ta varsin vaa­ti­mat­tomat saavutet­tuun mukavu­u­teen nähden.

    Auto­jen omis­tus­suh­teet eivät muu­ta sitä tosi­asi­aa että ihmiset halu­a­vat olla liik­keel­lä samanaikaises­ti, eli ne yhteiskäyt­töau­tot halu­taan hylätä työ­paikan viereen aamul­la ja kodin viereen illal­la. Autot ovat siis aina väärässä paikas­sa, kuten yhteiskäyt­tö­fil­lar­it jollei niitä ajel­la kuor­ma-autol­la paikas­ta toiseen. Tämä ongel­ma ratkeaa vas­ta itseo­h­jau­tuvil­la autoilla.

    Kaupun­gin pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä säädel­lään kaupunki­in tule­vien yksi­ty­isauto­jen määrää kuten tähänkin asti. Pysäköin­tipaikko­jen “tarve” ei ole objek­ti­ivi­nen suure vaan poli­it­ti­nen päätös.

    Eli en usko että dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa auto­jen käyt­töas­teeseen lähim­män kymme­nen vuo­den aikana sitä tai tätä. Kaavoituk­sen ja joukkoli­iken­teen laatu ratkaisee kuten tähänkin asti, ja tak­sili­iken­teen vapaut­ta­mi­nen voisi olla tehokkain­ta lyhyel­lä tähtäimellä.

  3. Niin­pä. Tähän suun­taan kaupunkien luon­nolli­nen kehi­tys lie­nee menos­sa. Kan­nat­taisi olla ajois­sa mukana, sil­lä se on mei­dän kaikkien etu.

    Näinä vas­tus­tuk­sen kul­ta-aikoina kaikkea muu­tos­ta kuitenkin kiihkeästi vas­tuste­taan. Perus­teetkin ovat hyytävän loogisia: ei näin ole tehty ennenkään! Mielu­um­min käper­ry­tään entiseen.

  4. Pidän tätä kehi­tys­su­un­taa pait­si real­is­tise­na niin myös posi­ti­ivise­na. Pelkään kuitenkin, että autoilun ja eri­tyis­es­ti yksi­ty­isautoilun tulee Suomes­sa jar­rut­ta­maan enem­mänkin arka­di­an­mäen jäh­meys kuin kun­tien kaavoitus. Jos Tam­pereelle tule­vaa ratikkaa vas­tuste­taan sen alle jäävil­lä mum­moil­la, odotan pelon val­las­sa miten keskustelu automaat­ti­sista autoista ja niihin liit­tyvistä vas­tuu- ja veronkan­tokysymyk­sistä menee. Toivon ole­vani tässä väärässä ja pes­simis­mi­ni ole­van tarpeetonta.

  5. Luu­len­pa, että jos samal­ta porukalta olisi 10 vuot­ta sit­ten kysyt­ty sama kysymys niin jos ei kaik­ki niin enem­mistö kum­minkin olisi nos­tanut kätensä.

    Toiv­ot­tavasti toteu­tuu. Itse ajat­te­len lom­pakkoni kaut­ta tässä asi­as­sa. Oman auton pitämi­nen on type­r­än kallista, eri­tyis­es­ti Suomessa.

    Mitäs jos Helsin­gin kaupun­ki ottaisi roo­lia ja perus­taisi voit­toa tavoit­telemat­toman yhteiskäyttöfirman?

    1. Autokan­nan uud­is­tamises­sa koko maas­sa kymme­nen vuot­ta on lyhyt aika, mut­ta Helsingis­sä se on lyhyt. Uudet autot oste­taan päätään­töis­es­ti Uudelle­maalle ja muu­ta­malle muulle alueelle Suomes­sa ja myy­dän kytet­ty­inä maakuntiin.

  6. Mut­ta jos puo­let Helsin­gin koti­talouk­sista on autot­to­mia niin tarkoit­taako kehi­tys sitä että

    a) merkit­tävä osa nyt auton omis­tamisen tarpeel­lisek­si katso­vista koti­talouk­sista siir­tyy yhteiskäyttöön

    vai

    b) Merkit­tävä osa nyt autot­tomista koti­talouk­sista siir­tyy auton käyt­täjik­si yhteiskäyt­tömah­dol­lisu­u­den myötä

    Eli kumpaan suun­taan kaupun­gin autoli­iken­teen vaa­ka kallistuukaan

    1. Osa niistä, jot­ka käyt­tävät omis­ta­maans a autoa sat­un­nais­es­ti siir­tyvät käyt­tämään yhteiskäyt­töau­toa, mut­ta eri­tyis­es­ti ne nuoret, jot­ka tule­vat autonosa­tamisikään, pää­tyvätkin yhteuiskäy­ht­töau­toon. Sik­si asia on kiin­nos­ta­va eri­tyis­es­ti uusien asun­to­jen kohdal­la ja siinä, paljonko näis­sä kohtais­sa tarvi­taan pysäköintitilaa.

  7. Kun itseo­h­jaavas­sa autossa voi nukkua, lukea, kat­soa eloku­via ja tehdä läp­päril­lä töitä (ainakin he jot­ka eivät kär­si matka­pa­hoin­voin­nista) niin tämä mah­dol­lis­ta­nee paljon nyky­istä kauem­pana asumisen ja paljon pidem­pi­en työ­matko­jen tait­tamisen autolla.

    Itsea­ja­va auto ei tietenkään tarvitse parkkipaikkaa työ­paikan läheltä, kun se voi ajaa itsen­sä tal­teen syr­jem­mällekin (eli kaupunkin keskus­to­ja ruuhkaut­taisi­vat aamuisin sekä autot jot­ka ovat viemässä omis­ta­ji­aan työ­paikoille, että autot joka ovat vie­neet omis­ta­jansa työ­paikalle ja ovat nyt aja­mas­sa pois keskus­tas­ta), tai ryhtyä uber-tak­sik­si päivä­saikaan (jos lain­säädän­tö sallii).

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Autokan­nan uud­is­tamises­sa koko maas­sa kymme­nen vuot­ta on lyhyt aika, mut­ta Helsingis­sä se on lyhyt. Uudet autot oste­taan päätään­töis­es­ti Uudelle­maalle ja muu­ta­malle muulle alueelle Suomes­sa ja myy­dän kytet­ty­inä maakuntiin. 

    Uudet autot kulke­vat ensim­mäiset 3 vuot­ta työ­suhdeau­toina liisat­tuina, sit­ten ne siir­tyvät muiden kansalais­ten ostettaviksi.

  9. spot­tu:

    Eli en usko että dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa auto­jen käyt­töas­teeseen lähim­män kymme­nen vuo­den aikana sitä tai tätä. Kaavoituk­sen ja joukkoli­iken­teen laatu ratkaisee kuten tähänkin asti, ja tak­sili­iken­teen vapaut­ta­mi­nen voisi olla tehokkain­ta lyhyel­lä tähtäimellä.

    En usko minäkään kos­ka yhteiskäyt­töau­ton käyt­tö tulee kalli­im­mak­si kuin oman omis­t­a­mi­nen. Esim vaku­u­tuk­set ovat yhteiskäyt­töau­tois­sa paljon kalli­im­mat kuin omis­sa, ja huoltoi­hin ja kor­jauk­si­in uppoaa autoa kohti enemmän.

    Mitä robot­ti­au­toi­hin tulee niin ensik­si kuvit­telisin niiden tule­van käyt­töön maaseudul­la, kos­ka siel­lä sel­l­aisille on sosi­aal­ista tilaus­ta: Ei joukkoli­ikenet­tä ja paljon yksinäisiä van­huk­sia joil­la ei ole ajoko­rt­tia enää, sekä paljon yksinäisiä poikamiehiä jot­ka nyt aja­vat itse kapak­ista koti­in riske­jä ottaen.

  10. Tekni­ik­ka on amerikkalaisen hal­lus­sa (Google, Microsoft, Apple,jne). Tähän lisätään toim­intaketju ja julki­nen val­ta, niin rahas­tusap­praat­ti on valmis. Vas­taavaan voidaan jo nyt päästä vapaut­ta­mal­la taksiliikenne.
    Dig­i­tal­isaa­tio johtaa tässäkin monop­o­lien syn­tymiseen, joka ei ole var­maankaan tarkoi­tus? Dig­i­tal­isaa­tion idea on avoimeen lähdekood­i­in perus­tu­va ohjel­ma, jär­jestelmä, jon­ka tuot­taa julki­nen val­ta ja johon kuka tahansa voi käyttää.

  11. Sam­po Smolan­der:
    Kun itseo­h­jaavas­sa autossa voi nukkua, lukea, kat­soa eloku­via ja tehdä läp­päril­lä töitä (ainakin he jot­ka eivät kär­si matka­pa­hoin­voin­nista) niin tämä mah­dol­lis­ta­nee paljon nyky­istä kauem­pana asumisen ja paljon pidem­pi­en työ­matko­jen tait­tamisen autolla.

    Itsea­ja­va auto ei tietenkään tarvitse parkkipaikkaa työ­paikan läheltä, kun se voi ajaa itsen­sä tal­teen syr­jem­mällekin (eli kaupunkin keskus­to­ja ruuhkaut­taisi­vat aamuisin sekä autot jot­ka ovat viemässä omis­ta­ji­aan työ­paikoille, että autot joka ovat vie­neet omis­ta­jansa työ­paikalle ja ovat nyt aja­mas­sa pois keskus­tas­ta), tai ryhtyä uber-tak­sik­si päivä­saikaan (jos lain­säädän­tö sallii).

    Jep, ja tämä kehi­tys on auton­va­lmis­ta­jien kannal­ta houkut­televin. Nyky­isille auton omis­ta­jille saadaan myy­tyä kehit­tyneem­piä ja mukavampia menopele­jä kalli­im­mal­la sen sijaan, että auto­jen määrä vähenisi. Nämä tahot käyt­tävät myös val­tavia raho­ja sekä tuoteke­hi­tyk­seen että sään­telijöi­den lob­baamiseen, joten aika jän­näk­si menee pystyvätkö Google ja muut dis­rup­toi­jat oikeasti kään­tämään kehi­tys­tä yhteiskäytön suuntaan. 

    Itse en uskaltaisi lyödä vetoa sen puoles­ta, että vaiku­tuk­set auto­jen älykkyy­den lisään­tymis­es­tä ovat ensisi­jais­es­ti myön­teisiä nimen omaan kaupunkien liiken­nejär­jestelmän kestävyy­den kannal­ta. Esimerkik­si Uberin nykyisen toim­inta­mallin vaiku­tuk­set eivät ole sitä olleet, vaan halvem­pi ja helpom­min tilat­ta­va tak­si­palvelu on täysin ymmär­ret­tävästi kas­vat­tanut ajoneu­voli­iken­teen suorit­tei­ta kaupungeissa.

  12. Pekka T.: Näinä vas­tus­tuk­sen kul­ta-aikoina kaikkea muu­tos­ta kuitenkin kiihkeästi vas­tuste­taan. Perus­teetkin ovat hyytävän loogisia: ei näin ole tehty ennenkään! 

    Hyytävä logi­ik­ka tässä liit­tyy pikem­minkin siihen että yhteiskäyt­töä (käytän­nössä: vuokraus­ta) on Helsingis­säkin yritet­ty läh­es parikym­men­tä vuot­ta (City­Car­Club) mut­ta huonol­la menestyksellä.

    Jos kaupunki­rakenne on sel­l­ainen että se alkaa rajoit­taa yksi­ty­isauto­jen määrää, on se var­mas­tikin riit­tävän tiheä jot­ta käve­ly ja muu joukkoli­ikenne ovat toimivia vai­h­toe­hto­ja henkilöau­toille sen omis­tus­suhteista riip­pumat­ta. Sat­un­naiskäyt­töä varten auto (tai paku) vuokrataan, ja näil­lä markki­noil­la men­estyy se jol­la on paras tuote. Jos dig­i­tal­isaa­tio paran­taa tuotet­ta, hyvä niin.

    Joka tapauk­ses­sa logi­ik­ka ei mene niin­päin että ensin siir­ry­tään ei-omis­tusautoi­hin, ja sen seu­rauk­se­na maagis­es­ti vähenevät pysäköin­tipaikat. Kaik­ki läh­tee kaupunki­rak­en­teesta, ja siitä, kuin­ka paljon auto­ja kaupungis­sa siede­tään. Eli poli­it­ti­sista päätöksistä.

  13. spot­tu:
    Auto­jen omis­tus­suh­teet eivät muu­ta sitä tosi­asi­aa että ihmiset halu­a­vat olla liik­keel­lä samanaikaises­ti, eli ne yhteiskäyt­töau­tot halu­taan hylätä työ­paikan viereen aamul­la ja kodin viereen illal­la. Autot ovat siis aina väärässä paikas­sa, kuten yhteiskäyt­tö­fil­lar­it jollei niitä ajel­la kuor­ma-autol­la paikas­ta toiseen. 

    Vaik­ka muual­la olen yksi­ty­isau­ton omis­tamista Helsingis­sä puo­lus­tel­lut, niin auli­isti korostan sitä tosi­asi­aa, että näkemäni 2–3 talouden yhteisauto­jär­jeste­lyt ovat toim­i­neet osal­lis­tu­jien mielestä tosi hyvin:

    Kan­takaupungis­sa yksi viisikymp­pinen lapse­ton käyt­täjä­talous ajaa viikon­lop­puna ja kesäisin, toinen arke­na työreissuihin.

    Lähiössä lap­siper­heet säästyvät osta­mas­ta toista autoa kaup­pakas­sik­si, kun naa­purei­den käytössä on (raken­nut­ta­jan kotien mukana myymä) yhteiskäyt­töau­to. Sen super­mar­ketis­sa käyn­nin sopimi­nen eri päiville muu­ta­man per­heen kesken ei ole järin vaikeaa. Veikkaan tosin, että han­kalu­udet ilmaan­tu­vat sit­ten, kun lap­sia pitää alkaa kuska­ta harrastuksiin

  14. spot­tu:
    Auto­jen suju­va yhteiskäyt­tö on kaupungis­sa niin han­kalasti toteutet­tavis­sa ettei se tule laa­jas­sa mit­takaavas­sa tapah­tu­maan ennen robot­ti­au­to­ja. Toisek­seen, oman auton omis­tamisen kus­tan­nuk­set ovat lop­ul­ta varsin vaa­ti­mat­tomat saavutet­tuun mukavu­u­teen nähden.

    Auto­jen omis­tus­suh­teet eivät muu­ta sitä tosi­asi­aa että ihmiset halu­a­vat olla liik­keel­lä samanaikaises­ti, eli ne yhteiskäyt­töau­tot halu­taan hylätä työ­paikan viereen aamul­la ja kodin viereen illal­la. Autot ovat siis aina väärässä paikas­sa, kuten yhteiskäyt­tö­fil­lar­it jollei niitä ajel­la kuor­ma-autol­la paikas­ta toiseen. Tämä ongel­ma ratkeaa vas­ta itseo­h­jau­tuvil­la autoilla.

    Kaupun­gin pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä säädel­lään kaupunki­in tule­vien yksi­ty­isauto­jen määrää kuten tähänkin asti. Pysäköin­tipaikko­jen “tarve” ei ole objek­ti­ivi­nen suure vaan poli­it­ti­nen päätös.

    Eli en usko että dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa auto­jen käyt­töas­teeseen lähim­män kymme­nen vuo­den aikana sitä tai tätä. Kaavoituk­sen ja joukkoli­iken­teen laatu ratkaisee kuten tähänkin asti, ja tak­sili­iken­teen vapaut­ta­mi­nen voisi olla tehokkain­ta lyhyel­lä tähtäimellä.

    Keski­ta­son per­heau­to mak­saa uute­na esim. 30000 euroa. Kun kaik­ki sen kus­tan­nuk­set ml. arvon alen­tu­mi­nen ja pysäköin­ti huomioidaan, niin kuukausikus­tan­nuk­sek­si tulee hel­posti 700–800 euroa/kk. En kut­su­isi tätä vaa­ti­mat­tomak­si. Sum­mal­la mak­saa esim. aika mon­ta taksimatkaa.

    Ja sit­ten mon­es­sa taloudessa auto­ja on kak­si. Itse asi­as­sa luulen, että jos ihmiset osaisi­vat laskea autoilun kus­tan­nuk­set oikein, niin moni jät­täisi riisikup­pin­sa hankkimatta.

    Käyt­töaste henkilöau­toil­la lie­nee keskimäärin noin 1 tunti/päivä eli vajaat 5%. Ei nyt äkkiä tule mieleen mitään muu­ta (useim­mille ei vält­tämätön­tä) “hyödyket­tä” jon­ka näin vähäis­es­tä käytöstä ollaan valmi­it mak­samaan niin paljon. Yhteiskäyt­töau­toille on todel­li­nen tilaus, kun­han sys­teemin toim­inta vas­taisi käyt­täjien tarpei­ta eikä palvelun tar­joa­ja syyl­listy ryöstöhinnoitteluun.

  15. Yhteiskäyt­töau­to­jen hin­noit­telu­un saat­taa syn­tyä sama käytän­tö kuin juna- ja lentolip­pu­jen hin­noit­telu­un eli hin­ta ruuh­ka-aikoina olisi korkeampi. Voisiko täl­lainen tasoit­taa ruuhkahuip­pu­ja merkittävästi?

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Osa niistä, jot­ka käyt­tävät omis­ta­maans a autoa sat­un­nais­es­ti siir­tyvät käyt­tämään yhteiskäyt­töau­toa, mut­ta eri­tyis­es­ti ne nuoret, jot­ka tule­vat autonosa­tamisikään, pää­tyvätkin yhteuiskäy­ht­töau­toon. Sik­si asia on kiin­nos­ta­va eri­tyis­es­ti uusien asun­to­jen kohdal­la ja siinä, paljonko näis­sä kohtais­sa tarvi­taan pysäköintitilaa. 

    Kalasa­ta­ma olisi nyt oiva paik­ka tutkia empi­iris­es­ti, miten auto­ja omis­te­taan ja tarvi­taan tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa: Tyhjästä polka­istu alue kan­takaupungis­sa, aika hyvät julkiset yhtey­det & pääsy moot­tori­tielle. Suh­teessa enem­män lap­sia ja isom­mat asun­tokun­nat kuin Osmon aiem­min vähäau­toisi­na mainit­se­mis­sa Ullan­lin­na, Kata­janok­ka, Kru­u­nun­haka, Kallio, Töölö. Eli tiivistä tule­vaisu­u­den kaupunkia, joka on asukkail­taan kuitenkin vähän enem­män lähiön ja keskimääräisen Helsin­gin kaltainen kuin kallis van­ha keskus­ta. Autot ja autopaikat pystyy vieläpä laske­maan, kos­ka pysäköin­ti tuskin lev­iää Suvi­lah­teen, Teuras­ta­molle tai Sörnäisi­in, sen ver­ran kaukana ne ovat.

  17. Liit­tyen autois­tu­miseen ja ajoko­rtin halti­joiden demografi­aan, koh­ta ale­taan olla tilanteessa, jos­sa suurista ikälu­ok­ista kas­va­va osu­us menet­tää ajo-oikeuten­sa ter­vey­del­li­sistä syistä. Samaan aikaan ajoko­rt­ti-ikään tule­vat ikälu­okat ovat pienem­piä, joskin maa­han­muut­to var­masti tasoit­taa tätä jos­sain määrin.

  18. Henkilöau­ton käyt­töas­teen nos­t­a­mi­nen on var­masti mah­dol­lista, mut­ta siinä tulee nopeasti raja vas­taan. Henkilöau­to­jen käyt­tö tapah­tuu pääosin samoi­hin aikoi­hin päivässä. Ratkaisu työ­matkali­iken­teeseen on jo ole­mas­sa: julkiset liikennevälineet. 

    Jos auton omis­tamisen kus­tan­nus olisi ongel­ma, tak­si­fir­mat myi­sivät osuuk­sia tak­sei­hin seudun asukkaille ja nämä saisi­vat vasti­neek­si tak­sikyyte­jä ja autovuokrauk­sia ilmaisek­si tai sub­ven­toitu­un hintaan.

    1. Yhteiskäyt­tö toimii kuitenkin aika hyvin sak­salai­sis­sa ja ran­skalai­sis­sa kaupungeis­sa. Mik­si ei Suy­omes­sa? Kansanluonne?

  19. Oletko Osmo itse valmis luop­umaan omas­ta fil­lar­ista ja käyt­tämään yhteiskäyt­töisiä pyöriä mökki­matkoille, Euroopan retkille ja ihan taval­liseen arki­a­joon? Vai onko oma silti parem­pi kun sen saa valit­tua halu­tus­ta merk­istä ja mallista. Ja siihen saa mah­dol­lis­es­ti halut­tu­ja omi­naisuuk­sia joko tilaa­mal­la tai valmiina.

    Ne jot­ka käyt­tävät autoa paljon tietävät, miten tärkeää esimerkik­si ajovirkey­den takia on hyvä ergono­mia. Tak­sit esimerkik­si ovat työ­paikko­ja, jois­sa varsinkin Stadin tak­sikuskit istu­vat tun­tkikau­sia. Sil­loin auton mukavu­udel­la on merk­i­tys­tä. Har­va kaup­pa­rat­sukaan suos­tuu aja­maan ISA-mallin kulkuneuvolla.

    Se, että autot mak­sa­vat paljon, ei voi oikein mitään, mut­ta kun auto on han­kit­tu, niin tot­ta­han sitä kan­nat­taa käyt­tää mah­dol­lisim­man paljon. On aika tyh­mää ostaa siihen päälle vielä kuukausilip­pu julk­isi­in. Autot tuo­vat huo­mat­ta­van paljon tuloa eri alo­jen yrit­täjille ja vilkas autokaup­pa tuot­taa paljon eri por­taisi­in. Eri­laiset palve­lut lisäk­si. Puhu­mat­takaan varaosista.

    Sit­ten on vielä se, että mon­et ihmiset pitävät autoilus­ta samal­la taval­la kuin toiset moot­toripyöräl­lä tai fil­lar­il­la ajelus­ta. Auto voi olla myös har­ras­tus ja Helsin­gin kesäiset vet­er­aani- ja har­rasteau­to­jen kokoon­tu­miset keräävät paljon muitakin kat­so­jia kuin alan harrastajat.

    1. Oletko Osmo itse valmis luop­umaan omas­ta fil­lar­ista ja käyt­tämään yhteiskäyt­töisiä pyöriä mökki­matkoille, Euroopan retkille ja ihan taval­liseen arkiajoon?

      Käytin viime kesänä kauipunki­fil­lare­i­ta aika paljon. Kätevää, kun fil­lar­in voi palaut­taa eri paikkaan kuin mis­tä läh­tee. Oma pitää aina huole­htia koti­in. Euroopas­sa käytän vuokrat­tua fil­lar­ia todel­la usein.

  20. Minä elin per­heen kanssa pitkään ilman autoa. Hert­sikas­sa oli ennen hal­pa autovuokraamo jos­ta sai kär­ryn sat­un­naisi­in kesälo­mareis­sui­hin. Kun City­Car­Club tuli niin se sopi allekir­joit­ta­neen tarpeisi­in varsin hyvin.

    Työn takia omistin auton n 5 vuot­ta, nyt myin sen pois ja sat­un­nausautoilu hoituu taas vuokra/kimp­pa-autoil­la.

    Itselle yhteiskäyt­töau­to sopii kos­ka autol­la liikku­mi­nen ei suurem­min herätä into­hi­mo­ja, mut­ta ymmär­rän kyl­lä niitäkin joille asia on todel­la kova pala pur­tavak­si. Joku voi olla hen­keen ja vereen automies(tai nainen), ja esim yksi tut­ta­va hark­it­si asi­aa mut­ta ei sulat­tanut sitä asi­aa että yhteiskäyt­töau­to ei ole “tut­tu” vaan malli, merk­ki ja koko voi vai­hdel­la isostikkin.

    1. vaan malli, merk­ki ja koko voi vai­hdel­la isostikkin.

      Minus­ta tämä taas on juuri City­Car­Clu­bin suurin vahvu­us. Joas ole menos­sa luen­tokeikalle Haikkoon, minä ja muis­ti­tikku mah­dumme aika pie­neen autoon, kevät­muut­to mökille far­mar­il­la, koko suku isoisän appiukon synt­täreille klein­bus­sil­la ja muut­tokuor­ma pakettiautolla.

  21. Kun­han olut­ta saa tilat­tua piz­zan kylk­iäisenä koti­in, niin autoilu las­kee kuin lehmän hän­tä myös eläkeläisukoilta.

  22. Kyl­lähän tuo dig­i­tal­isaa­tio jotain aut­taa, mut­ta siloin kun yhteiskäyt­töau­to­ja tarvi­taan enem­män kuin niitä on tar­jol­la, niin joku jää ilman. Ja näitä tilantei­ta, jois­sa moni tarvit­see autoa yhtäaikaa tietysti on. Tilas­toti­eteil­i­jänä tiedät tämän hyvin. Min­ulle oma auto edus­taa vapaut­ta ja edis­tys­tä. Sinä halu­at kieltää tämän kaupungis­sa asuvil­ta. Jos se mak­saa, niin mak­sakoon. Köy­hem­mät autoil­i­jat sit­ten asu­vat esikaupungeis­sa. Näin­hän se menee asun­to­jenkin osalta.

  23. Kun kesämök­ki ja maaseu­tu ei digi-nuo­ria kiin­nos­ta mihin tarpeeseen he sen auton ostaisivat?
    Per­heel­liset rah­taa­vat lap­sia har­ras­tuk­sii, sekin joutunee jotenkin muuten kuin oma­l­la menopelillä.
    Työ­matkali­iken­teessä julkisen liiken­teen nopeus vs pysäköin­nin hin­ta vähen­tää myös auton omis­tamisen vetovoimaa. 

    Jos autoa tarvit­see viikon vuodessa, vuokra:yhteiskäyttö — mikä nyt vero­tuk­sen kannal­ta on kan­nat­tavin, on val­in­ta. Leas­ing autot jo muokkaa­vat mielialaa — ja se on verot­ta­jan suo­sios­sa myöskin.

  24. Sam­po Smolan­der: Kun itseo­h­jaavas­sa autossa voi nukkua, lukea, kat­soa eloku­via ja tehdä läp­päril­lä töitä (ainakin he jot­ka eivät kär­si matka­pa­hoin­voin­nista) niin tämä mah­dol­lis­ta­nee paljon nyky­istä kauem­pana asumisen ja paljon pidem­pi­en työ­matko­jen tait­tamisen autolla.

    Tämä on vähän sama asia kuin että voi asua autossa (jos halu­aa). Nyky­isin esim. lentokoneessa voi nukkua, lukea, kat­soa eloku­via ja tehdä läp­päril­lä töitä, mut­ta eivät ihan kaik­ki sitä koko ajan kuitenkaan tee.

  25. En omista autoa lainkaan vaikkaa välil­lä tarvit­sisin sel­l­aista. Olen laskenut, että pitkäl­lä aikavälil­lä oman auton pitämi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

    Jos markki­noille tulee kohtu­uhin­tainen ja toimi­va kon­sep­ti vuokra/yhteiskäyttöautoista, käyt­täisin sitä oikein mielel­läni. Oma­l­ta kohdal­tani autoilu siis lisään­ty­isi eikä vähenisi.

  26. Ihmis­ten mökkeily­in­toonkin tulee oikein iso lovi, kun­han suuret ikälu­okat tästä siir­tyvät hau­dan lep­oon. Rän­sistyneet mök­it eivät tuol­loin kel­paa enää urbaanille sukupolvelle, jol­lainen on nyt kasvamassa.

    Autoilu vähe­nee sitä mukaa kun har­ras­tuk­set ja tarpeet, joi­hin autoa tarvi­taan vähenevät.

    Itsekin räm­min koskessa ja met­sässä vuosikaudet, jonne piti tietenkin ajaa autol­la, mut­ta enää ei tule ajet­tua juuri lainkaan.

    Uusia palvelui­ta tar­joavien yri­tys­ten pitää ymmärtää tar­jo­ta niitä palvelui­ta siten, että ne voivat iskeä juuri har­ratuk­si­in ja kau­pas­sa käyn­ti­in. Sil­lä taval­la se autoilun tai­ka murtuu.

    Kun mökille voi men­nä kän­nis­sä robot­ti­au­ton kyy­dis­sä, niin mikäs sopisi parem­min suo­ma­laiselle? Enää ei tarvitse edes esit­tää selvää men­nessä ja tullessa.

  27. Tapani K:
    Lähiössä lap­siper­heet säästyvät osta­mas­ta toista autoa kaup­pakas­sik­si, kun naa­purei­den käytössä on (raken­nut­ta­jan kotien mukana myymä) yhteiskäyt­töau­to. Sen super­mar­ketis­sa käyn­nin sopimi­nen eri päiville muu­ta­man per­heen kesken ei ole järin vaikeaa. Veikkaan tosin, että han­kalu­udet ilmaan­tu­vat sit­ten, kun lap­sia pitää alkaa kuska­ta harrastuksiin 

    Kyl­lä lähiössäkin pär­jää yhdel­lä autol­la vaik­ka per­heesä on lapsia.
    Toinen van­hem­mista voi kulkea julk­isil­la töi­hin, ellei jopa molem­matkin, ja keskel­lä viikkoa tapah­tu­vat ruoan täy­den­nysos­tok­set voi tehdä julk­isil­la kun tulee töistä, 1 tai 2 ruokakas­sia kul­kee hel­posti bussissakin.
    Jos per­heessä on yksi auto niin sil­lä saa sit­ten lapset kuskat­tua har­ras­tuk­si­in illalla.

  28. Anony­mous:

    Se, että autot mak­sa­vat paljon, ei voi oikein mitään, mut­ta kun auto on han­kit­tu, niin tot­ta­han sitä kan­nat­taa käyt­tää mah­dol­lisim­man paljon. On aika tyh­mää ostaa siihen päälle vielä kuukausilip­pu julkisiin. 

    Miten niin? jos autol­la ajaa vähem­män niin kor­jaus- ja huolto­tarve vähe­nee, säästää ben­saa ja auton ei tarvitse olla ihan uus­in­ta mallia muutenkaan eli pääo­matarve pienempi.

  29. vk: Keski­ta­son per­heau­to mak­saa uute­na esim. 30000 euroa. Kun kaik­ki sen kus­tan­nuk­set ml. arvon alen­tu­mi­nen ja pysäköin­ti huomioidaan, niin kuukausikus­tan­nuk­sek­si tulee hel­posti 700–800 euroa/kk. En kut­su­isi tätä vaatimattomaksi.

    Luulin itsekin aikoinaan että noin se menee kunnes juuri vai­h­doin autoa uudem­paan joka mak­soi mainit­se­mas­tasi sum­mas­ta alle neljä­sosan. Pakolli­nen vaku­u­tus on jotain parikymp­piä kuus­sa, ja muut kus­tan­nuk­set pysäköin­tiä luku­unot­ta­mat­ta aje­tus­ta matkas­ta riip­pu­vaisia eli ker­tyvät myös vuokra-autolle. “Keski­ta­son per­heau­to” on nykytekni­ikalla laadukas ylel­lisyys­tuote, jon­ka omis­tamis­es­ta en ole valmis maksamaan. 

    Autopaik­ka kaupungis­sa onkin sit­ten kallis, auton hin­ta reilus­sa kolmes­sa vuodessa, eli tämä on se tek­i­jä joka auton omis­tamista kaupungis­sa ohjaa, ei itse auton tai ajamisen kustannukset.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhteiskäyt­tö toimii kuitenkin aika hyvin sak­salai­sis­sa ja ran­skalai­sis­sa kaupungeis­sa. Mik­si ei Suy­omes­sa? Kansanluonne? 

    Minä veikkaan, että kansan­lu­onne on yksi syy.

    Toinen on, että tieto­talouden ajan muu­tok­sil­la, kuten jakamis­palvelu­jen lev­iämi­nen, kestää kulkea muual­ta Suomeen.

    Kol­mas on maamme myöhäi­nen kaupungis­tu­mi­nen ja sitä seu­raa­va kansalais­ten kaupunkilaistuminen.

    Neljäs on, että auto on pirun kallis investoin­ti suh­teessa ostovoimaan. Ei tee mieli antaa toisen tärvel­lä sitä. Vaku­u­tus­bonusten suo­jelu oli kul­la­nar­voista samas­ta syys­tä, kun ei ollut vaku­u­tus­tuotet­ta, jos­sa bonus­mene­tyk­set sälytet­ti­in ne aiheut­ta­neelle käyttäjälle.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Yhteiskäyt­tö toimii kuitenkin aika hyvin sak­salai­sis­sa ja ran­skalai­sis­sa kaupungeis­sa. Mik­si ei Suy­omes­sa? Kansanluonne?

    Kaupunki­rakenne. Keskimääräisen keskieu­roop­palaisen ja suo­ma­laisen kaupun­gin rak­en­teelli­nen ero paikalliselta rautatiease­mal­ta käsin kat­sot­tuna on tyr­määvä. Helsin­ki ja Tam­pere ovat poikkeuksia.

    1. Kaupunki­rakenne. Keskimääräisen keskieu­roop­palaisen ja suo­ma­laisen kaupun­gin rak­en­teelli­nen ero paikalliselta rautatiease­mal­ta käsin kat­sot­tuna on tyr­määvä. Helsin­ki ja Tam­pere ovat poikkeuksia.

      Eikö asi­ay­htey­destä käynyt ilmi, että tässä keskustel­laan auton käytöstä kaupungis­sa, siis Helsingis­sä ja Tam­pereel­la, vähäisessä määrin Turussa.

  32. Sinivihreä: Uberin nykyisen toim­inta­mallin vaikutukset

    Überin nykyi­nen toim­inta­malli on ajaa kil­pail­i­jat konkurssi­in myymäl­lä palvelu­ja tap­pi­ol­la ja saa­da sil­lä itselleen monop­o­li (jon­ka jäl­keen hin­noit­telua voidaan tarkistaa).

  33. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta tämä taas on juuri City­Car­Clu­bin suurin vahvu­us. Joas ole menos­sa luen­tokeikalle Haikkoon, minä ja muis­ti­tikku mah­dumme aika pie­neen autoon, kevät­muut­to mökille far­mar­il­la, koko suku isoisän appiukon synt­täreille klein­bus­sil­la ja muut­tokuor­ma pakettiautolla.

    Mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta voi olla parem­pi, että autot oli­si­vat mah­dol­lisim­man pitkälle stan­dar­d­oitu­ja. Esimerkik­si McDon­aldsin voit­tokulku perus­tuu siihen, että ham­puri­laiset ovat joka ikisessä rav­in­to­las­sa saman­laisia eikä iPhoneakaan alun­perin ollut kuin yksi malli.

    Omas­ta mielestäni auton­vuokrauk­sen ikävin puoli on vai­h­tu­vat automerk­it. Jos ajaa japani­laisel­la, niin on se yllät­tävän han­kalaa vai­h­taa päiväk­si volkkari­in ja seu­raaval­la ker­ral­la bemari­in, sit­ten oop­peli­in. Kaik­ki toimi­vat eri tavalla. 

    Ja näyt­tää CCC:n koti­sivu­jen perus­teel­la ole­van mon­en­lainen palet­ti. Olisi edes yksi merk­ki ja siitä sit­ten eri kokoluokat.

    JV
    ” Oma­l­ta kohdal­tani autoilu siis lisään­ty­isi eikä vähenisi.”

    Naulan kan­taan.

    Jos autoilu [inno­vaa­tio*] takia halpe­nee , niin jokainen voi veikkalla, mitä tapah­tuu autoilun määrälle:
    a) laskee
    b) kasvaa
    c) pysyy ennallaan

    Aika har­voin minkään tuot­teen kulu­tus las­kee, jos hin­ta tip­puu muiden asioiden pysyessä samoina. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä jos robo­t­i­saa­tio moninker­tais­taa risteysten väl­i­tyskyvyn, henkilöau­toilu tulee aivan varam­sti _kasvamaan_ vaik­ka yksi­ty­isautoilu vähenisi. 

    * inno­vaa­tio voi olla vaikka­pa autote­htaiden robo­t­i­saa­tio taik­ka yhteiskäyttöautot

  34. Yksiöt kak­sioik­si:
    Ves­sakin on vain noin tun­nin käytössä joka päivä ellei vähem­män. Mik­si ei kor­vat­taisi yksi­ty­isves­sat yhteiskäymälöillä?

    Toden tot­ta! On silkkaa tuh­laus­ta se, että ker­rostalos­sa joka huoneis­tossa on ves­sat ja/tai kylp­pärit. Kyl­lä pari kylp­päriä per por­ras on ihan riittävästi.

  35. JTS:
    Kun kesämök­ki ja maaseu­tu ei digi-nuo­ria kiin­nos­ta mihin tarpeeseen he sen auton ostaisivat? 

    Dig­in­uo­ria ei tosi­aan mök­it kiin­nos­ta. Eipä kiin­nos­tanut myöskään teknon­uo­ria, punkn­uo­ria tai hip­pin­uo­ria. Kaik­ki kuitenkin joskus aikuistuvat…

    Mökki­au­toille voisi rak­en­taa talle­ja hal­valle tont­ti­maalle onnibussin pysäkkien läheisyy­teen jot­ta niil­lä voi ajaa sen viimeisen osu­u­den jota julkisel­la ei pääse. Ja samal­la paikalli­nen k‑kauppias voi etukäteis­ti­lauk­sen saat­u­aan paka­ta auton valmi­ik­si makkar­al­la ja oluella.

  36. -e-:
    Min­ulle oma auto edus­taa vapaut­ta ja edis­tys­tä. Sinä halu­at kieltää tämän kaupungis­sa asuvilta. 

    Ei kai kukaan ole kieltämässä yksi­ty­isautoilua kaupungeis­sa kokon­aan? Mik­si näis­sä keskusteluis­sa täl­laiset epäi­lyt viedään heti äärimmäisyyksiin?

    Epäilemät­tä yksi­ty­isautoilu luon­nos­taan vähitellen vähe­nee kaupungeis­sa. Sik­si tämä kan­nat­taisi ottaa huomioon kaikessa kaupunkisu­un­nit­telus­sa ja ylipäätään yhteiskun­nan kehittämisessä.

    Tot­ta kai tule­vaisu­u­den kaupungis­sa on sijansa myös yksi­ty­isautoilulle. Sen etu­ja vain pikku hil­jaa vähen­netään, ehkä jopa kus­tan­nuk­sia lisätään.

    Kan­nat­taako täl­lais­ten varovais­ten ensim­mäis­ten askel­ten takia kuitenkaan vas­tus­taa jyrkästi koko kehitystä?

  37. Sylt­ty: McDon­aldsin voit­tokulku perus­tuu siihen, että ham­puri­laiset ovat joka ikisessä rav­in­to­las­sa samanlaisia… 

    Pait­si että eri markki­noil­la on kyl­lä kovastikin luovia erikoisuuksia.

    Kuten vaik­ka Japanis­sa Cheese Tsuki­mi Burg­er, Mega Tam­a­go, Sesame Ebi Filet‑O Sesame Buns, Chick­en Tat­su­ta, Mega Teriya­ki Burg­er, Demi-glace and Cheese Gratin Korokke Burg­er, Saku­ra Teri­ta­ma Burg­er tai Cheese Kat­su Burger.

    Ja uusia tuot­tei­ta tes­tataan koko ajan, niistä jotkut katoa­vat vähin äänin ja tuot­tavim­mat jäävät listalle. Van­hat klas­sikotkin ovat muut­tuneet vuosien var­rel­la parem­min uusien sukupolvien suuhun sopiviksi (ja raa­ka-aineil­taan tai valmis­tus­menetelmitään enem­män rahaa taloon tuottaviksi).

  38. Sylt­ty: Omas­ta mielestäni auton­vuokrauk­sen ikävin puoli on vai­h­tu­vat automerk­it. Jos ajaa japani­laisel­la, niin on se yllät­tävän han­kalaa vai­h­taa päiväk­si volkkari­in ja seu­raaval­la ker­ral­la bemari­in, sit­ten oop­peli­in. Kaik­ki toimi­vat eri tavalla. 

    Yllät­tävän moni autoil­i­ja kokee “vier­aal­la” autol­la ajamisen epämiel­lyt­täväk­si. Nykypäivän autois­sa keskinäiset erot ovat aika mar­gin­aal­isia, mut­ta silti koke­neetkin kuskit vieras­ta­vat jos joutu­vat vai­h­ta­maan Opelista Toy­otaan (tai toisinpäin).

    Itse en ole kokenut auto­jen vai­h­tu­mista han­kalak­si, mut­ta huomioin kyl­lä asian. Esim jos­sakin kau­pan parkkisel­la jätän autoni suo­si­ol­la syr­jem­mälle enkä väk­isin yritä tunkea oven viereen siihen kaikkein ahtaim­paan parkkiruutuun.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Eikö asi­ay­htey­destä käynyt ilmi, että tässä keskustel­laan auton käytöstä kaupungis­sa, siis Helsingis­sä ja Tam­pereel­la, vähäisessä määrin Turussa.

    Uskoisin että aika har­va kan­takaupungis­sa asu­va käyt­tää omis­ta­maansa autoa sään­nöl­lis­es­ti vain kan­takaupun­gin sisäiseen liikku­miseen, vaan kohde on jos­sain epäkaupunki­rak­en­teessa, kuten sel­l­aisel­la työ­paik­ka-alueel­la, joka ei ole tarpeek­si tiivistä joukkoliikenteeseen.

    Vas­ta sit­ten kun keskimääräisen matkan molem­mis­sa päis­sä on kaupunki­rakenne joka mah­dol­lis­taa kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen tai opti­mis­saan lyhyen käve­lyn, halu­taan omas­ta autos­ta luop­ua, ja käyt­tää vuokra-autoa satunnaisajeluun.

    Tämä rak­en­teelli­nen muu­tos vuosikym­meniä kestäneen pel­to­työ­paikko­jen kul­takau­den jäl­keen on pääkaupunkiseudul­la vas­ta alka­nut. Pitkäl­lä tähtäimel­lä tämä par­a­dig­ma­muu­tos tulee var­masti vähen­tämään pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tää kantakaupungissa.

  40. anon­il­li: Überin nykyi­nen toim­inta­malli on ajaa kil­pail­i­jat konkurssi­in myymäl­lä palvelu­ja tap­pi­ol­la ja saa­da sil­lä itselleen monop­o­li (jon­ka jäl­keen hin­noit­telua voidaan tarkistaa).

    Höpö höpö. Jos Uberin toim­i­ta­pa ei miel­lytä kuske­ja ja/tai asi­akkai­ta, niin voidaan het­kessä vai­h­taa vaik­ka Lyfti­in. Ja uusia vas­taavia palvelu­ja voidaan pysy­tyt­tää nopeasti. Yksi kus­ki voi toimia use­am­man palvelun piiris­sä. Uberin ei siten ole mitenkään mah­dol­lista saa­da monopoliasemaa.

    Uber on eri­no­mainen palvelu, joka helpot­taa elämää Helsingis­sä ja joka saat­taa jopa vähen­tää omien auto­jen ostamista Helsingis­sä. Jos se vaan saisi toimia vapaasti.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Auto­jen yhteiskäyt­tö voi todel­la lisätä autoilua, mut­ta vähen­tää autopaikko­jen tarvetta.

    Ja robot­ti­au­to pois­taa sen läh­es kokon­aan, ainakin kaupunkien keskustoista.

    Mun point­ti oli, että jois­sakin ihme fan­ta­siois­sa ruuhkat pois­tu­vat, kun ihmiset luop­u­vat yksityisautoistaan. 

    Minus­ta yhteiskäyt­töau­to vie tien pääl­lä ollessaan ihan yhtä paljon tilaa kuin yksi­ty­isautokin. Parkkipaikko­jen määriä ne tietenkin laske­vat (hyvä asia), mut­ta eivät var­maankaan vähen­nä ajos­sa ole­vien auto­jen lukumäärää, vaan pienem­pi määrä auto­ja tekee suurem­man määärän ajo­suorit­tei­ta (kos­ka henkilöau­tol­la liikku­mis­es­ta tulee halvempaa).

    Jos halu­taan vähen­tää myös ajo­suorit­tei­ta eli ruuhkia, niin siihen pitää vara­maankin vaikut­taa poli­ti­ikalla, koskaa eivät ne suorit­teet toden­näköis­es­ti dig­i­tal­isaa­tion myötä itses­tään vähene.

  42. TTK:
    Yhteiskäyt­töau­to­jen hin­noit­telu­un saat­taa syn­tyä sama käytän­tö kuin juna- ja lentolip­pu­jen hin­noit­telu­un eli hin­ta ruuh­ka-aikoina olisi korkeampi. Voisiko täl­lainen tasoit­taa ruuhkahuip­pu­ja merkittävästi?

    Jos ja kun työn­teko edelleen keskit­tyy val­taos­al­la väestöstä 08:00 — 17:00 väliseen aikaikku­naan en pidätä henkeä odot­taes­sa että hin­noit­telumalli tasoit­taisi ruuhkahuip­pu­ja merkittävästi.

  43. vk: Keski­ta­son per­heau­to mak­saa uute­na esim. 30000 euroa. Kun kaik­ki sen kus­tan­nuk­set ml. arvon alen­tu­mi­nen ja pysäköin­ti huomioidaan, niin kuukausikus­tan­nuk­sek­si tulee hel­posti 700–800 euroa/kk. En kut­su­isi tätä vaa­ti­mat­tomak­si. Sum­mal­la mak­saa esim. aika mon­ta taksimatkaa.

    Jos autol­la aje­taan päivässä tuon esimerkkisi mukaisen tun­nin ver­ran tarkoit­taa se sitä että kaupunkili­iken­teen nopeudet huomioiden sil­lä ehditään aja­maan ehkä n 30 km päivässä. Tak­sil­la halvin tak­salu­ok­ka on 1,57 eur/km eli kuukaudessa 30*30*1,57 eli 1400 eur. 

    Jos taas ajatel­laan että mukana on vähän enem­män per­het­tä ja auto olisi tilat­tu ennakkoon niin hel­posti päästään siihen että tuo sin­un “aika mon­ta” on yhtä kuin yksi mat­ka joka toinen päivä.

    Eli aika vähän.

    Lisäk­si autoa ei ole pakko ostaa uute­na jol­loin arvonalen­e­man osu­us jää jo paljon pienemmäksi.

    Lisäk­si oman auton omis­tamis­es­ta syn­tyy vain oman auton kustannukset.

    Palvelu­na han­kit­tavas­ta autoilus­ta syn­tyy auton kus­tan­nuk­set, näi­den päälle auton omis­ta­van yrit­täjän liike­toimin­nan muiden kus­tan­nusten over­hea­d­it, siihen päälle 10 — 20 % yrit­täjän liikevoit­to­tavoitet­ta + vielä 24 pin­naa alvia..

  44. Sib­bo San Sebas­t­ian: Dig­in­uo­ria ei tosi­aan mök­it kiin­nos­ta. Eipä kiin­nos­tanut myöskään teknon­uo­ria, punkn­uo­ria tai hip­pin­uo­ria. Kaik­ki kuitenkin joskus aikuistuvat… 

    Näin on: Sil­loin kun itse olin 15–20 v, niin ei kiin­nos­tanut min­u­akaan oleilu mökil­lä, mut­ta kun oli sen ikäi­nen että meno­jal­ka joskus vipat­ti, niin melkein joka kesävi­ikon­lop­pu men­ti­in omien van­hempi­en tai jonkun kaverin mökille, riip­puen mis­sä oli vapaa­ta, ril­lut­tele­maan. Ja yleen­sä naa­purimökeis­sä tai ainakin samal­la paikkakun­nal­la oli paljon hesalaisia tyttöjä.…

    Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Mökki­au­toille voisi rak­en­taa talle­ja hal­valle tont­ti­maalle onnibussin pysäkkien läheisyy­teen jot­ta niil­lä voi ajaa sen viimeisen osu­u­den jota julkisel­la ei pääse. Ja samal­la paikalli­nen k‑kauppias voi etukäteis­ti­lauk­sen saat­u­aan paka­ta auton valmi­ik­si makkar­al­la ja oluella.

    Sanois­in että ne mökki­matkat ovat se kyn­nys jon­ka ylit­tämiseen tarvi­taan auto. Mei­dän per­heen auton omis­tamis­es­ta ja ajamis­es­ta koitu­va vuosikus­tan­nus on n 3300 €, ja siihen sisäl­tyy kaik­ki, ihan arvon alen­nuk­ses­ta vaku­u­tuk­si­in sekä n 10000 km ajoa.

    Jos mökki­matko­ja tekee 20 /vuosi, ja autovuokraamo veloit­taa vähin­tään 150€/viikonloppu, niin ollaan jo 3000 eurossa eikä siihen sisäl­ly bensatkaan.

    Ja lisäk­si se vai­va, että vuokra tai yhteiskäyt­töau­to ei ole oma­l­la pihal­lakaan vaan sen joutuu hakemaan. 

    Yksi asia on var­ma: Sit­ten kun oma­l­la autol­la ei enää pääse mökille niin mök­ki laite­taan myyn­ti­in, ja ale­taan matkus­taa ulko­maille vapaa-aikana!

  45. Sib­bo San Sebas­t­ian: Dig­in­uo­ria ei tosi­aan mök­it kiin­nos­ta. Eipä kiin­nos­tanut myöskään teknon­uo­ria, punkn­uo­ria tai hip­pin­uo­ria. Kaik­ki kuitenkin joskus aikuistuvat…

    Mökki­au­toille voisi rak­en­taa talle­ja hal­valle tont­ti­maalle onnibussin pysäkkien läheisyy­teen jot­ta niil­lä voi ajaa sen viimeisen osu­u­den jota julkisel­la ei pääse. Ja samal­la paikalli­nen k‑kauppias voi etukäteis­ti­lauk­sen saat­u­aan paka­ta auton valmi­ik­si makkar­al­la ja oluella.

    Pait­si, että se punkkar­in­uori toden­näköis­es­ti asui maati­lal­la. Mut­ta eri­tyis­es­ti hip­pin­uoret asui­v­at maaseudul­la ja omakoti­talois­sa, kos­ka hip­pi­en aikaan maaseudun asu­tus oli Suomes­sa laajimillaan.

    Ei aikuis­tu­mi­nen tarkoi­ta sitä, että oste­taan kesämökki.

  46. -e-:
    Min­ulle oma auto edus­taa vapaut­ta ja edistystä. 

    Kyse on siitä, että kaupunkien keskus­tois­sa olisi viihty­isäm­pää ilman autoilua. Liiken­teen melus­ta suurin osa muo­dos­tuu yksi­ty­isautoilus­ta, jolle nyt ei vaan voi mitään. Vähem­män auto­ja, vähem­män melua ja enem­män viihty­isyyt­tä. Enem­män tilaa ihmisille.

    Keskus­tan viihty­isyys on vähän laa­jem­pi asia kuin yhden ihmisen vapau­den ja edis­tyk­sen tunne.

    Eikä mis­sään kukaan ole kieltämässä auto­ja vaan ain­oas­taan rajoit­taa niiden käyt­töä tiety­il­lä alueilla.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Auto­jen yhteiskäyt­tö voi todel­la lisätä autoilua, mut­ta vähen­tää autopaikko­jen tarvetta.

    Mut­ta myös auto­jen lukumäärä voi pudo­ta roimas­tikin vaik­ka autoilu lisääntyisi.

  48. Lau­ri Kumpulainen
    Ei aikuis­tu­mi­nen tarkoi­ta sitä, että oste­taan kesämökki. 

    Kyse­lyi­den mukaan nuo­ria ei kiin­nos­ta kesämökin ost­a­mi­nen. Se otsikoidaan niin että mökkeily ei kiin­nos­ta. Samo­jen tutkimusten mukaan nuo­ria kuitenkin kiin­nos­taa mökeil­lä olem­i­nen. Se on kiin­ni hin­nas­ta, ei halusta.

  49. Jyri: Jos autol­la aje­taan päivässä tuon esimerkkisi mukaisen tun­nin ver­ran tarkoit­taa se sitä että kaupunkili­iken­teen nopeudet huomioiden sil­lä ehditään aja­maan ehkä n 30 km päivässä.Taksilla halvin tak­salu­ok­ka on 1,57 eur/km eli kuukaudessa 30*30*1,57 eli 1400 eur.

    Jos taas ajatel­laan että mukana on vähän enem­män per­het­tä ja auto olisi tilat­tu ennakkoon niin hel­posti päästään siihen että tuo sin­un “aika mon­ta” on yhtä kuin yksi mat­ka joka toinen päivä.

    Eli aika vähän. 

    Mitä käytän­nössä tapah­tuu kun luop­uu omas­ta autos­ta tai vähen­tää sen käyt­töä? Alkaa kävelemään, pyöräilemään, käyt­tämään julk­ista ja sat­un­nais­es­ti käyt­tää taksia.

    Toki eri­tyis­es­ti per­heel­liseltä tämä vaatii vaivan näköä. Palk­in­tona tulee liikut­tua paljon enem­män, istut­tua vähem­män ja palkin­nok­si saa ter­veem­män elämän. Kan­nat­taa kokeil­la jos suinkin vaan on mah­dol­lista, aluk­si jät­tämäl­lä auto sei­so­maan. Itsel­läni on onnis­tunut hyvin ja käytän autoa enää noin ker­ran viikos­sa eikä selkäkään enää vaivaa. Kieltämät­tä vielä puut­tuu kus­tan­nuste­hokas ratkaisu mökki­matkoi­hi­in, niin sanon autolle goodbye.

    R.Silfverberg: Mei­dän per­heen auton omis­tamis­es­ta ja ajamis­es­ta koitu­va vuosikus­tan­nus on n 3300 €, ja siihen sisäl­tyy kaik­ki, ihan arvon alen­nuk­ses­ta vaku­u­tuk­si­in sekä n 10000 km ajoa.

    Huol­lot, kor­jauk­set, kasko, renkaat, pyyhkimet, pesut, nes­teet, pysäköin­ti, pääomakustannus…?

    Reilun 20000 euron auton pelkkä arvonalen­nus on 3300 euro per vuosi.

  50. vaik­ka mon­es­ta on vaikea uskoa, niin robot­ti­au­tot voivat tul­la todel­la nopeasti. itse muis­tan kun tietokoneet voit­ti­vat ekan ker­ran ihmisen shakissa. sitä pidet­ti­in usko­mat­tomana. nyt kän­nykkä hakkaa maail­man­mes­tarin shakissa. autol­la ajami­nen ei ole kovin vaikeaa. ainakaan ihmiselle. on ihan mah­dol­lista että että läpimur­to tulee 2–3 vuo­den kulues­sa. asi­aan on käytet­ty aika vähän rahaa. jos ja kun tästä tulee bisnestä, niin tuoteke­hi­tys­ra­hat moninker­tais­tu­vat. hyvä esimerk­ki on kän­nykät. nyky kän­nykät on 90 luvun per­spek­ti­ivistä lähin­nä taiku­ut­ta. teknis­es­ti ei ehkä niin paljon, mut­ta sovel­lus­ten osalta jota ihmiset käyt­tävät. itse luen jopa econ­o­mistin välil­lä kännykästä.

  51. Anony­mous:
    Ne jot­ka käyt­tävät autoa paljon tietävät, miten tärkeää esimerkik­si ajovirkey­den takia on hyvä ergonomia. 

    Eipä yhteiskäyt­töau­to­ja paljon mitään mieltä olisikaan markki­noi­da niille jot­ka käyt­tävät autoa paljon. Sen sijaan ihmi­nen joka käyt­tää autoa korkein­taan muu­tamia tun­te­ja viikos­sa saat­taa olla paljon otol­lisem­paa kohderyh­mää, ja ehkä välit­tää auton ergono­mi­as­takin vähemmän.

  52. Lau­ri Kumpu­lainen: Kyse on siitä, että kaupunkien keskus­tois­sa olisi viihty­isäm­pää ilman autoilua. Liiken­teen melus­ta suurin osa muo­dos­tuu yksi­ty­isautoilus­ta, jolle nyt ei vaan voi mitään. Vähem­män auto­ja, vähem­män melua ja enem­män viihty­isyyt­tä. Enem­män tilaa ihmisille.

    Keskus­tan viihty­isyys on vähän laa­jem­pi asia kuin yhden ihmisen vapau­den ja edis­tyk­sen tunne.

    Eikä mis­sään kukaan ole kieltämässä auto­ja vaan ain­oas­taan rajoit­taa niiden käyt­töä tiety­il­lä alueilla.

    Tuo kieltämi­nen oli kär­jistys, ei tarkoitet­tu otet­tavak­si kirjaimellisesti.

    Mitä melu­un tulee, niin suurin häir­iö aiheutuu kuor­ma-autoista ja ennen kaikkea bus­seista, joille sal­li­tut desi­beli­ra­jat ovat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin henkiöau­toille. Ydi­neskus­tas­sa asu­vana tiedän tämän omas­ta koke­muk­ses­takin hyvin.

  53. Autopaikko­jen tarpeeseen liit­tyen lie­nee paikallaan huo­maut­taa, että sähköau­to­jen yleistymi­nen ei toteudu ilman autopaikko­ja. Sähköau­ton on olta­va kiin­ni laturis­sa ainakin yön yli, ja käytän­nössä se onnis­tuu vain, jos omis­ta­jal­la on kiin­teä autopaik­ka. Yhteiskäyt­töau­to­jen osalta tämä ratken­nee hel­posti, jos niille on varatut paikat City Car Clu­bin tapaan.

  54. vk:

    Reilun 20000 euron auton pelkkä arvonalen­nus on 3300 euro per vuosi.

    Joo niin var­maan. Ei tuos­ta mikki­hi­iri­ra­has­ta kan­na­ta välit­tää. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, mik­si ns. arvonalen­nus laite­taan autoilun kuluk­si, varsinkin jos auto aje­taan kau­pas­ta uute­na ja se viedäään 25 vuo­den kulut­tua samal­ta omis­ta­jal­ta autop­urkamoon. Yksi­ty­ishenkilö ei voi nou­dat­taa liikekir­jan­pitoa elämässään. Muuten paska­pa­perikin tulee arkit­tain hin­noitel­la sen lisäk­si, että päivit­täin ole­va paskatauko kir­jataan elämisen kuluk­si markki­nahin­taan (en yllät­ty­isi vaik­ka täl­lä pal­stal­la olisi henkilöitä, jot­ka toimi­vat tuon mukaan).

    Excel pitäisi kieltää niiltä, jot­ka sitä eivät oikeasti tarvitse. Kelas­sa juuri kävi ilmi, että excel-spe­sial­isti oli jakanut tiedos­sa ole­van, kun­tien palveluk­ses­sa ole­vien tt-päätösten tek­i­jän määrän ja jakanut sen kahdel­la. Elämä on oikeasti mon­imutkaisem­paa kuin mitä arit­meti­ikkaa osaa­va pavun­lask­i­ja luulee. Ja diplo­mi-insinöörien osaa­ma lisälaskuop­pi ei paran­na asi­aa ollenkaan.

  55. PRNDL: Kyse­lyi­den mukaan nuo­ria ei kiin­nos­ta kesämökin ost­a­mi­nen. Se otsikoidaan niin että mökkeily ei kiin­nos­ta. Samo­jen tutkimusten mukaan nuo­ria kuitenkin kiin­nos­taa mökeil­lä olem­i­nen. Se on kiin­ni hin­nas­ta, ei halusta.

    Kaikenkaikki­aan nuo­ria kiin­nos­taa entistä vähem­män kaiken­lainen iso­jen investoin­tien tekem­i­nen. Eli sen sijaan että oste­taan mök­ki, vuokrataan se kun sille on halua. Sen sijaan että oste­taan auto jol­la pääsee mökille, vuokrataan auto vuokramökille menoa varten.

    Tämä mah­dol­lis­taa vapau­den vali­ta: jos se mök­ki ei jon­ain kesänä/viikonloppuna kiinos­takaan, sinne ei ole pakko men­nä kat­toa kor­jaa­maan tai vesakkoa raivaa­maan, vaan voi samal­la rahal­la lentää vaik­ka Berli­ini­in. Ja kun autoa ei ole ostet­tu, ei autoilu ole ain­oa taloudel­lis­es­ti järkevä tapa liikkua.

    Toki muu­tos on hidas­ta ja mitään yleistys­tä kaik­ista nuorista ei voi tehdä, mut­ta tren­di on selvä. Ja tietysti Suomen korkea ALV tarkoit­taa, että täl­laisen palveui­hin perus­tu­van elämän­ta­van veroko­htelu on huo­mat­tavasti ankaram­paa kuin omis­tamiseen perus­tu­van, mikä osaltaan hidas­taa muutosta.

  56. vk:Huol­lot, kor­jauk­set, kasko, renkaat, pyyhkimet, pesut, nes­teet, pysäköin­ti, pääomakustannus…?

    Reilun 20000 euron auton pelkkä arvonalen­nus on 3300 euro per vuosi. 

    Mä olen pitänyt kir­jaa kuluis­tani enkä vale­htele. Arvonalen­nus mei­dän autois­samme on ollut n 1500/vuosi kos­ka en osta uusia vaan 3–4 vuot­ta van­ho­ja hinnal­taan 10000–12000, mak­san käteisel­lä, ja ajan niil­lä n 5 vuot­ta, eli eivät ole ns pre­mi­um merkkisiä iso­ja auto­ja vaan kehtaan tun­nus­taa että ovat alem­man keskilu­okan “kansa­nau­to­ja”. Muutkin ylläpi­toku­lut niis­sä ovat halvem­mat kuin kalli­im­mis­sa autois­sa, ja jos auto on alle 200.000 km ajet­tu niin ei siihen muu­ta tarvi tehdö kuin perushuolto­ja ja vai­h­taa korkein­tan jotain jarrulevyjä.

  57. Pete: Toden tot­ta! On silkkaa tuh­laus­ta se, että ker­rostalos­sa joka huoneis­tossa on ves­sat ja/tai kylp­pärit. Kyl­lä pari kylp­päriä per por­ras on ihan riittävästi. 

    Nykyään asun­toko­htaista saunaa ei enää pide­tä asiana, joka huoneis­tossa vält­tämät­tä pitäisi olla. Tuo wc-esimerk­ki voitaisi­in lait­taa toiseen kon­tek­sti­in. Esimerkik­si rav­in­tolois­sa ei ole jokaisen pöy­dän vier­essä pöytäseu­rueen omaa ves­saa, vaan koko rav­in­to­lal­la on yhteiset vessat.

    Äärim­mäisiä esimerkke­jä on help­po kek­siä suun­taan jos toiseen, mut­ta oleel­lista on mitä enem­mistö tekee. Osa halu­aa pitää oman auton ja osa ei tarvitse yhteiskäyt­töau­toakaan. Siinä välis­sä on iso joukko kulut­ta­jia, joiden käyt­täy­tymisen muu­tos hei­jas­tuu dra­maat­tis­es­ti kaupunkisuunnitteluun.

  58. -e-: Tuo kieltämi­nen oli kär­jistys, ei tarkoitet­tu otet­tavak­si kirjaimellisesti.

    Mitä melu­un tulee, niin suurin häir­iö aiheutuu kuor­ma-autoista ja ennen kaikkea bus­seista, joille sal­li­tut desi­beli­ra­jat ovat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin henkiöau­toille. Ydi­neskus­tas­sa asu­vana tiedän tämän omas­ta koke­muk­ses­takin hyvin.

    Ei kyse ole yksit­täisen melun­läh­teen äänen­ta­sos­ta vaan lukumääräl­lis­es­ti suurim­man melun­lähtei­den joukon ääntentasosta.

    Liiken­teessä ole­vista ajoneu­voista suurin osa on henkilöau­to­ja, eikä kuor­ma-auto­ja tai busseja.

    Jos keskus­tan liiken­teestä pois­te­taan kaik­ki henkilöau­tot ja jäl­jelle jäävät vain bus­sit ja sat­un­naiset jakelu­au­tot, niin katuku­vas­ta tulee merkit­tävästi hiljaisempi.

    Tämä toteu­tui esimerkik­si Tam­pereel­la, kun hämeenkadun itäpää sul­jet­ti­in henkilöau­toli­iken­teeltä. Siel­lä oli oikeasti hil­jaista ver­rat­tuna länsipäähän.

  59. anon­il­li: Überin nykyi­nen toim­inta­malli on ajaa kil­pail­i­jat konkurssi­in myymäl­lä palvelu­ja tap­pi­ol­la ja saa­da sil­lä itselleen monop­o­li (jon­ka jäl­keen hin­noit­telua voidaan tarkistaa).

    Tätä samaa on san­ot­tu hal­pa­bus­siy­htiöistä ja hal­pa­len­toy­htiöistä. Ei ole monopole­ja syn­tynyt. En oikein ymmär­rä, mihin tuol­lainen toim­inta­malli edes teo­ri­as­sa voisi perus­tua. Sen jäl­keen kun on saatu määräävä markki­na-ase­ma ja nos­tet­tu hin­to­ja, on hin­nan­nousun seu­rauk­se­na syn­tynyt insen­ti­ivi uusille (tai van­hoille) toim­i­joille tul­la markki­noille. Pitää aika paljon tehdä tap­pi­o­ta saadak­seen lyhy­taikaisen monopolin.

  60. Lau­ri Kumpu­lainen: Ei kyse ole yksit­täisen melun­läh­teen äänen­ta­sos­ta vaan lukumääräl­lis­es­ti suurim­man melun­lähtei­den joukon ääntentasosta.

    Liiken­teessä ole­vista ajoneu­voista suurin osa on henkilöau­to­ja, eikä kuor­ma-auto­ja tai busseja.

    Jos keskus­tan liiken­teestä pois­te­taan kaik­ki henkilöau­tot ja jäl­jelle jäävät vain bus­sit ja sat­un­naiset jakelu­au­tot, niin katuku­vas­ta tulee merkit­tävästi hiljaisempi.

    Tämä toteu­tui esimerkik­si Tam­pereel­la, kun hämeenkadun itäpää sul­jet­ti­in henkilöau­toli­iken­teeltä. Siel­lä oli oikeasti hil­jaista ver­rat­tuna länsipäähän.

    On se noinkin, mut­ta oma koke­muk­seni on, että se yksit­täi­nen kova melun­lähde on häir­it­sevä. Tasainen hil­jainen kohi­na ei niinkään. Puhun nyt enem­män asun­toon sisälle kan­tau­tu­vas­ta melus­ta, mut­ta sama piirre on kadul­la ulkona kuu­lu­vas­sa melussa.

  61. spot­tu:
    Auto­jen suju­va yhteiskäyt­tö on kaupungis­sa niin han­kalasti toteutet­tavis­sa ettei se tule laa­jas­sa mit­takaavas­sa tapah­tu­maan ennen robot­ti­au­to­ja. Toisek­seen, oman auton omis­tamisen kus­tan­nuk­set ovat lop­ul­ta varsin vaa­ti­mat­tomat saavutet­tuun mukavu­u­teen nähden.

    Auto­jen omis­tus­suh­teet eivät muu­ta sitä tosi­asi­aa että ihmiset halu­a­vat olla liik­keel­lä samanaikaises­ti, eli ne yhteiskäyt­töau­tot halu­taan hylätä työ­paikan viereen aamul­la ja kodin viereen illal­la. Autot ovat siis aina väärässä paikas­sa, kuten yhteiskäyt­tö­fil­lar­it jollei niitä ajel­la kuor­ma-autol­la paikas­ta toiseen. Tämä ongel­ma ratkeaa vas­ta itseo­h­jau­tuvil­la autoilla.

    Kaupun­gin pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä säädel­lään kaupunki­in tule­vien yksi­ty­isauto­jen määrää kuten tähänkin asti. Pysäköin­tipaikko­jen “tarve” ei ole objek­ti­ivi­nen suure vaan poli­it­ti­nen päätös.

    Eli en usko että dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa auto­jen käyt­töas­teeseen lähim­män kymme­nen vuo­den aikana sitä tai tätä. Kaavoituk­sen ja joukkoli­iken­teen laatu ratkaisee kuten tähänkin asti, ja tak­sili­iken­teen vapaut­ta­mi­nen voisi olla tehokkain­ta lyhyel­lä tähtäimellä.

    Täy­tyy olla voimakkaasti eri mieltä. Tuot­tei­den palveluis­t­a­mi­nen osuu aika pian autoilu­un jos­sa on haastei­ta ratkot­tavak­si käyt­töastei­den ja pysäköinnnin sar­al­la. Täl­lais­es­ta on jo monia pilot­ti­hankkei­ta ja siihen usko­vat myös autote­htaat. Daim­ler on esimerkik­si miet­timässä jo “next busi­ness” ajalle jol­loin auto­jen määrä väistämät­tä vähe­nee nykyisestä. 

    Kymme­nen vuo­den päästä auton yhteiskäyt­tö on yleinen tapa päästä käsik­si autoiluun. 

    Mut­ta samal­la ihme­tyt­tää mik­si täl­laisi mega­tren­de­jä ei voi­da ottaa huomioon kaupunkisu­un­nit­telus­sa jos­sa esimerkik­si Kru­unuvuoren sil­ta kiel­letään autoil­ta kun “ne ei mah­du kantakaupunkiin”. 

    Mut­ta kaupunkisu­un­nitelu toimi­ikin pääosin his­to­ri­al­lisia käp­pyröitä analysoimal­la ja silmät kiin­ni tulevaisuudelta.

  62. R.Silfverberg: Muutkin ylläpi­toku­lut niis­sä ovat halvem­mat kuin kalli­im­mis­sa autois­sa, ja jos auto on alle 200.000 km ajet­tu niin ei siihen muu­ta tarvi tehdö kuin perushuolto­ja ja vai­h­taa korkein­tan jotain jarrulevyjä.

    Minä ajan 1990 luvun autoil­la, mieluiten ‑89. Yleen­sä ostamisen jäl­keen vai­h­toon menevät heti start­ti, laturi, pakop­ut­ki ja iskar­it. Niil­lä on ajet­tu yleen­sä joku 300Mm. Koneremp­pa tulee 400Mm:n jäl­keen eteen. Koneis­t­a­mi­nen oli kuitenkin jo niin hyvää hyvää, että sen yleen­sä voi tehdä hal­val­la. 100Mm:n vai­h­to­moot­torinkin saa muu­ta­mal­la satasel­la ja sille jopa taku­un. Ei tosi­aankaan kan­na­ta uut­ta ostaa.

  63. Osmo kir­joit­taa yleen­sä viiltävän hyvää ana­lyysia kaupungista, mut­ta henkilöau­to ja siihen liit­tyvät asi­at ovat kyl­lä täysin sokea piste. Nytkin ihan oikei­ta asioi­ta, ei ehkä kovin kat­tavasti, mut­ta noi­ta johtopäätök­siä ei voi sanoa loogisik­si. Kun auto­jen määrä pysyy vakiona ja käyt­tö vähe­nee, niin sil­loin min­un logi­ikallani pysäköin­tipaikko­jen tarve kasvaa. 

    Perus ongel­ma on kuitenkin siinä, että Osmo miet­tii asi­aa kata­janokkalaisen näkökul­mas­ta. Ei haa­galaisen tai nur­mi­järveläisen tarve käyt­tää autoa Helsingis­sä vähene, ellei kaikkia erikoiskaup­po­ja ja palvelui­ta kyetä savus­ta­maan pois keskus­tas­ta. Jos tässä onnis­tu­taan, mikä tun­tuu ole­van tärkeää joillekin, tul­laan taas tilanteeseen, jos­sa helsinkiläis­ten tarve auton käyt­töön kas­vaa roimasti.

  64. -e-: Mitä melu­un tulee, niin suurin häir­iö aiheutuu kuor­ma-autoista ja ennen kaikkea bus­seista, joille sal­li­tut desi­beli­ra­jat ovat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin henkiöautoille. 

    Pikkuau­to­jen nastarenkaiden aiheut­ta­ma meteli peit­tää alleen kaiken muun.

    arkkite­hti: Kaikenkaikki­aan nuo­ria kiin­nos­taa entistä vähem­män kaiken­lainen iso­jen investoin­tien tekeminen. 

    Ja ylipään­sä omis­t­a­mi­nen. Joka suurille ikälu­okille on vielä ollut itseisarvo.

    Nykyi­nen autopaikko­jen rak­en­tamishu­uma on val­ta­va. Uusille satamil­ta vapau­tuville asuinalueille = pul­lon­peräniemille raken­netaan suun­na­ton määrä autopaikko­ja ja esimerkik­si Pasi­laan uuden keskuk­sen ja ase­man alle, läh­es kaikkien mah­dol­lis­ten julkisen liiken­teen kulku­vä­linei­den risteyk­seen, raken­netaan paikat 2 500 autolle. Mitä käyt­töä näille tiloille kek­sitään tule­vaisu­udessa, kun omis­tusautot ovat historiaa?

  65. Lau­ri Kumpu­lainen: Kyse on siitä, että kaupunkien keskus­tois­sa olisi viihty­isäm­pää ilman autoilua… 

    Mihin peru­s­tat väit­teesi? Suurin osa melus­ta ja saasteista syn­tyy raskaas­ta liiken­teestä, joka on vält­tämätön­tä. Toki bus­sili­iken­net­tä voi leika­ta, jol­loin sekä meteli että saas­teet vähenevät, mut­ta kaupun­ki elää tai kuolee rekko­jen ja jakelu­au­to­jen myötä.

    1. Kalle. Mis­sä maail­mas­sa sinä oikein elät? Mene joskus vaik­ka Espalle ja yritä miet­tiä, mikä osa melus­ta johtuu henkilöau­toista ja mikä osa bus­seista tai rekoista?

  66. Ehkä yhteiskäyt­töiset robot­ti­au­tot voisi­vat lop­ul­ta aut­taa siihen mihin liityn­tä­parkke­ja aina kai­vataan, eli haja-asu­tuk­ses­ta ihmis­ten kul­jet­tamiseen juna-ase­malle ilman että juna-ase­man ympäristöä tarvit­see uhra­ta parkkipaikak­si. Täl­löin ne jot­ka eivät kaupungis­sa viihdy voisi­vat asua etääm­mäl­lä tukki­mat­ta Län­si­bule­var­dia robottiautoillaan.

  67. Anonyy­mi kulut­ta­ja: Joo niin var­maan. Ei tuos­ta mikki­hi­iri­ra­has­ta kan­na­ta välit­tää. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, mik­si ns. arvonalen­nus laite­taan autoilun kuluk­si, varsinkin jos auto aje­taan kau­pas­ta uute­na ja se viedäään 25 vuo­den kulut­tua samal­ta omis­ta­jal­ta autop­urkamoon. Yksi­ty­ishenkilö ei voi nou­dat­taa liikekir­jan­pitoa elämässään.

    Vuosi- tai kilo­metriku­lut ovat ain­oa ver­tailukelpoinen hin­ta autoilulle, kun on eri­laisia auto­ja, käyt­tö­tapo­ja ja rahoitusmekanismeja.

    Mut­ta tuo mainit­se­masi nyt on se kaikkein epä­tyyp­il­lisin tapaus.

    Nor­maal­isti oste­taan auto (joko keskimäärin uusi, 5‑vuotias tai 10-vuo­tias), aje­taan sil­lä 3–5 vuot­ta ja las­ke­taan yhteen polt­toainelaskut, huolto­laskut, ren­gaslaskut, usein myös rahoi­tusku­lut ja lopuk­si arvonalen­nus eli paljonko siitä vai­h­dos­sa saa seu­raavaan autoon.

    Autoon upon­neista kokon­aisku­luista saadaan kätevästi keskimääräi­nen autoilun vuosi- tai kuukausiku­lu, jota voi ver­ra­ta omi­in kuukausi­t­u­loi­hin. Vaik­ka auton omis­taa joko itse tai rahoi­tus­laitok­sen kaut­ta, ne kulut kuitenkin mak­se­taan kuukausi­palka­s­ta, jol­loin luon­nolli­nen tapa hah­mot­taa sitä, mitä auto oikeasti mak­saa, on laskea se reaa­li­nen kuukausikustannus.

    Jos autoon menee ton­ni kuus­sa ja saa net­tona kak­si ton­nia, tietää aja­vansa aika kalli­il­la. Kuukausiku­lua voi myös ver­ra­ta vaik­ka leas­ing-hin­toi­hin tai kahvipöy­dässä työkaverin auton kului­hin. Tai laskea sitä ajok­ilo­metrin hin­taa, jos halu­aa ajatel­la sen kautta.

    Kokon­aisku­luil­la on merk­i­tys­tä myös siinä, kun joudu­taan pohti­maan, että paljonko täy­tyy lait­taa väli­ra­haa, että saa sen seu­raa­van auton. Jos omis­tu­saikana autoon uppoaa rahaa joko ton­ne­ja tai kymp­pi­ton­ne­ja, niin sen pitää olla jos­sain suh­teessa käytet­tävis­sä ole­vi­in säästöi­hin tai luot­toon, että se seu­raavakin auto voi olla suh­teel­lisen samaa tasoa iältään ja hinnaltaan.

    Mitenkä sinä sit­ten las­ket autoilun kulut? Ostat hin­nas­ta välit­tämät­tä sel­l­aisen koslan, minkä vain halu­at ja mit­taat “kulut” sil­lä, että paljonko mak­saa, kun tankkaa auton täyteen?

    Muuten paska­pa­perikin tuleear­kit­tain hin­noitel­la sen lisäk­si, että päivit­täin ole­va paskatauko kir­jataan elämisen kuluk­si markki­nahin­taan (en yllät­ty­isi vaik­ka täl­lä pal­stal­la olisi henkilöitä, jot­ka toimi­vat tuon mukaan). 

    Käytet­tyä paska­pa­pe­ria ei onnek­si anneta vai­h­dos­sa, kun oste­taan uusi rul­la, mut­ta kyl­lähän se useim­mil­la ihmisil­lä las­ke­taan elinku­lui­hin osana kuukausit­taista koti­talous­bud­jet­tia tyyli­in, että mon­tako sataa euroa menee ruokaan ja koti­talous­tarvikkeisi­in kuukausittain.

  68. Kalle:
    Perus ongel­ma on kuitenkin siinä, että Osmo miet­tii asi­aa kata­janokkalaisen näkökul­mas­ta. Ei haa­galaisen tai nur­mi­järveläisen tarve käyt­tää autoa Helsingis­sä vähene, ellei kaikkia erikoiskaup­po­ja ja palvelui­ta kyetä savus­ta­maan pois keskus­tas­ta. Jos tässä onnis­tu­taan, mikä tun­tuu ole­van tärkeää joillekin, tul­laan taas tilanteeseen, jos­sa helsinkiläis­ten tarve auton käyt­töön kas­vaa roimasti.

    Haa­galainen ei tarvitse autoa käy­däk­seen Helsin­gin keskus­tas­sa kos­ka sieltä on lois­ta­vat juna ja bus­siy­htey­det, sekä eteläisim­mästä Haa­gas­ta pääsee jopa kympin ratikalla suo­raan Stock­alle, ilman pysäköin­tion­gelmia. Haa­ga ja Oulunkylä lienevät lähiöistä ne jois­sa vähiten omis­te­taan auto­ja. Tämä tulee ole­maan tren­di muidenkin lähempänä keskus­taa ole­vien lähiöi­den kohdal­la sitä mukaa kun raideli­iken­ney­htey­det paranevat.

    Nur­mi­järveläiset ja muut kehyskun­ta­laiset eivät käy Helsin­gin keskus­tas­sa ostok­sil­la ollenkaan, vaan käyvät kehätei­den kaup­pakeskuk­sis­sa ja sel­l­aista mitä sieltä ei saa, he osta­vat net­tikaupoista tai Thaimaasta.

    Se varsi­nainen ongel­ma mik­si helsinkiläiset van­hat tavarat­alot eivät houku­ta entiseeen tapaan ei johdu pel­tomar­keteista vaan siitä että netistä ost­a­mi­nen on räjähtänyt käsi­in. Onko se sit­ten kiva jonot­taa jotain paket­tia postis­sa en tiedä.

  69. Simo Mele­nius: Vuosi- tai kilo­metriku­lut ovat ain­oa ver­tailukelpoinen hin­ta autoilulle, kun on eri­laisia auto­ja, käyt­tö­tapo­ja ja rahoitusmekanismeja.

    Autoilun kus­tan­nusten jakami­nen auton omis­tamisen kus­tan­nuk­si­in (kus­tan­nuk­set, kun auto odot­taa pihas­sa eikä liiku mihinkään) ja aje­tun kilo­metrin mar­gin­aal­i­hin­taan on ain­oa ver­tailukelpoinen tapa laskea autoilun hin­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa vuo­tu­is­ten ajet­tu­jen kilo­me­trien määrä vaikut­taa hyvin paljon keskiar­vois­tet­tui­hin vuosi- ja kilo­metriku­lui­hin, jol­loin ne eivät ole enää ver­tailukelpoisia. Halutes­saan voi myös vai­h­taa puheenai­heen rahoi­tusku­lu­jen laskemisek­si, mut­ta se on eri asia.

    Huo­maatko muuten, kuin­ka tässä maail­mas­sa on ainakin kak­si ain­oa mah­dol­lista tapaa 🙂 Jom­pi kumpi (tai toden­näköisem­min molem­mat) meistä on siis väärässä.

  70. Simo Mele­nius:

    Mitenkä sinä sit­ten las­ket autoilun kulut? Ostat hin­nas­ta välit­tämät­tä sel­l­aisen koslan, minkä vain halu­at ja mit­taat “kulut” sil­lä, että paljonko mak­saa, kun tankkaa auton täyteen?

    Tietysti auto oste­taan sen mukaan mitä on varaa. Kulut las­ke­taan kuit­tien mukaan. Van­ha kun­non ruu­tu­vihko on hyvä ja hal­pa tapa kir­ja­ta kuiteis­sa ole­va sum­ma. Vielä ei kukaan ole esit­tänyt kuit­tia “arvonalen­e­mas­ta”.

    Auto on käyt­töe­sine ja kun se on ostanut, on aivan yhden­tekevää mitä se on joskus mak­sanut. Se raha on men­nyt. En väl­itä myöskään muiden han­k­in­to­jen, esimerkik­si huonekalu­jen muinais­es­ta hinnasta. 

    Vielä ker­ran: koti­talous ei ole liikeyri­tys ja siihen ei voi soveltaa liikekir­jan­pitoa. Virhe on yhtä suuri kuin asun­tove­lan ver­taami­nen val­tion velkoihin.

  71. R.Silfverberg: Onko se sit­ten kiva jonot­taa jotain paket­tia postis­sa en tiedä.

    Mik­si jonot­taa postis­sa, kun paket­ti tulee kotiovelle?

  72. Kalle: Mihin peru­s­tat väit­teesi? Suurin osa melus­ta ja saasteista syn­tyy raskaas­ta liiken­teestä, joka on vält­tämätön­tä. Toki bus­sili­iken­net­tä voi leika­ta, jol­loin sekä meteli että saas­teet vähenevät, mut­ta kaupun­ki elää tai kuolee rekko­jen ja jakelu­au­to­jen myötä.

    Mehän emme siis puhu täyskiel­loista emmekä äärim­mäi­sistä ratkaisu­ista, vaan yhteiskun­nan vähit­täis­es­tä kehit­tämis­es­tä. Ei kukaan ole kieltämässä kokon­aan yksi­ty­isautoilua. Sitä suun­nitel­laan kohtu­udel­la rajoitet­tavak­si tilanteessa, jos­sa se lie­nee luon­nos­taankin vähenemässä. 

    Raskas liikenne on sit­ten toinen ongel­ma, johon siihenkin kan­nat­taa toki puut­tua. Sen reit­te­jä ja aikataulu­ja on syytä suun­nitel­la parem­min ja eiköhän sitäkin voi kehit­tää hil­jaisem­mak­si ja saas­teet­tomam­mak­si. Kaik­ki tämä var­masti paran­taisi kaupun­gin viihtyisyyttä. 

    Se, että yksi­ty­isautoilun lievätkin rajoituk­set herät­tävät näin suur­ta huol­ta, johtuu epäilemät­tä siitä, että monille oma auto on enem­män — huo­mat­tavasti paljon enem­män — kuin pelkkä kulku­vä­line. Tämä sit­ten kuitenkin muo­toil­laan keskusteluis­sa ratio­naalisem­mil­ta vaikut­taviksi argumenteiksi.

  73. Kalle: Mihin peru­s­tat väit­teesi? Suurin osa melus­ta ja saasteista syn­tyy raskaas­ta liiken­teestä, joka on vält­tämätön­tä. Toki bus­sili­iken­net­tä voi leika­ta, jol­loin sekä meteli että saas­teet vähenevät, mut­ta kaupun­ki elää tai kuolee rekko­jen ja jakelu­au­to­jen myötä.

    Mitä enem­män liiken­nevir­ras­sa on ajoneu­vo­ja, sitä enem­män liiken­nevir­ta tuot­taa melua. Henkilöau­tot ovat lukumäärältään suurin osa tuos­ta liiken­nevir­ras­ta, joten ne pois­ta­mal­la melun määrä alenee.

    Liiken­nemäärän kaksinker­taistues­sa melu­ta­so kas­vaa noin 3 db. Liiken­nevir­ran nopeu­den kas­vaes­sa melu­ta­so niin ikään kasvaa.

    Lisäk­si mitä kauem­pana äänen­lähde on sitä vähem­män siitä tulee melua. Siis, mitä vähem­män liiken­teessä on ajoneu­vo­ja sitä toden­näköisim­min yksit­täi­nen ajoneu­vo on kaukana kuun­teli­jas­ta. Mitä enem­män liiken­teessä on ajoneu­vo­ja, sitä toden­näköisem­pää on, että yksit­täi­nen ajoneu­vo on lähel­läsi ja siten tuot­taa suurem­paa melua kuuntelijalle.

    Jos halu­taan melut­tomampi keskus­ta, niin siihen päästään alen­ta­mal­la nopeuk­sia, vähen­tämäl­lä liiken­nemäärää ja eri­tyis­es­ti kieltämäl­lä nastarenkaat.

    Mene vilkkaan kadun var­teen ensin klo 16 ja sit­ten klo 22. Huo­maatko eron?

  74. Juri Pakaste: Ehkä yhteiskäyt­töiset robot­ti­au­tot voisi­vat lop­ul­ta aut­taa siihen mihin liityn­tä­parkke­ja aina kai­vataan, eli haja-asu­tuk­ses­ta ihmis­ten kul­jet­tamiseen juna-ase­malle ilman että juna-ase­man ympäristöä tarvit­see uhra­ta parkkipaikaksi.

    Juuri näin, mut­ta pien­joukkoli­iken­teenä. Siis Kut­su­plus joka kat­taa omat kulun­sa. Toimisi myös pikkukaupungeis­sa ain­oana julkise­na liikennemuotona.

    Haja-asu­tusalueil­la tuo olisi var­maankin liian kallis mut­ta amerikkalaistyyp­pi­sis­sä omakotilähiöis­sä toimisi var­masti siinä mis­sä car poolitkin. Ole­tan että tämä on juurikin se hyö­tykäyt­tö (ter­mi­naalien välisen rekkali­iken­teen lisäk­si) mihin itseo­h­jau­tu­vu­ut­ta tul­laan hupikäyt­tö­vai­heen jäl­keen ensim­mäisenä hyödyntämään.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Mis­sä maail­mas­sa sinä oikein elät? Mene joskus vaik­ka Espalle ja yritä miet­tiä, mikä osa melus­ta johtuu henkilöau­toista ja mikä osa bus­seista tai rekoista? 

    Fik­sun tarkoiushakuis­es­ti valit­tu kadun­pätkä: espal­la ei kul­je busse­ja. Vaan mitäs jos menisi vas­taavasti vaik­ka kaisaniemenkadulle…

  76. Kaupunkisu­un­nitelus­sa pitäisi ajatel­la asukkai­ta noin vuon­na 2050, noin 25 vuot­ta eteen­päin nykyti­lantees­d­ta. Kun­tapäät­täjät ja kasalaiskekusteli­jat ajat­tel­e­vat enne­min maail­maa sel­l­aise­na kuin se oli 25 vuot­ta sit­ten… Tästä syn­tyykin ongel­ma maail­manku­vas­sa ja mitä ongel­maa olaan ratkaisemassa.

    Mar­ket­tike­hä kaupun­gin ympäril­lä oli autoilupo­h­jainen ratkaisu. Se muut­tunee. Syy imvestois­da oaan autoon muut­tuu myöskin kun suh­teet kaupun­gin ja maase­dun välil­lä osal­la ihn­mi­sistä vähenevät.

    Maaseudul­la kutus­li­iken­teen ja ylipäätään reti­itak­si­tyyp­pis­ten ict-teknolo­giaa hyö­dyn­tävien ratkaisu­jen suh­teen pitäisi olla työn alla kovaa vauh­tia. No, heikos­sa hapes­sa ole­vat pienkun­nat eivät siihen pysty omin voimin ja LVM on pihal­la kokoaan.

    Kaupungeis­sa taas on kymys, että jos auto ei ole pihas­sa parkissa niin mihin se sit­ten laite­tan säi­ly­tyk­seen? Sikäli autopaikkanormien vähäen­tämi­nen on hie­man mon­imutkaisem­pi kysymys.

    Polkupyörät maail­mal­la tuo­daan isälle omaan ase­un­toon! Autolle se ei onnistu.

  77. Anony­mous: Tietysti auto oste­taan sen mukaan mitä on varaa. Kulut las­ke­taan kuit­tien mukaan. Van­ha kun­non ruu­tu­vihko on hyvä ja hal­pa tapa kir­ja­ta kuiteis­sa ole­va sum­ma. Vielä ei kukaan ole esit­tänyt kuit­tia “arvonalen­e­mas­ta”.

    Kyl­lä minä olen ainakin muis­taak­seni kaik­ista autokaupois­tani kuitin saanut.

  78. Helsin­ki hoi älä jätä: Täy­tyy olla voimakkaasti eri mieltä. Tuot­tei­den palveluis­t­a­mi­nen osuu aika pian autoilu­un jos­sa on haastei­ta ratkot­tavak­si käyt­töastei­den ja pysäköinnnin sar­al­la. Täl­lais­es­ta on jo monia pilot­ti­hankkei­ta ja siihen usko­vat myös autote­htaat. Daim­ler on esimerkik­si miet­timässä jo “next busi­ness” ajalle jol­loin auto­jen määrä väistämät­tä vähe­nee nykyisestä.

    Kovin kum­moista kristal­li­pal­loa ei tarvi­ta siihen havain­toon että auton­vuokrauk­sen arvoketju on valmis­ta­jan kannal­ta vielä aivan tarpeet­toman pitkä ver­rat­tuna autokaup­paan ja ylläpi­topalvelui­hin jot­ka valmis­ta­jat ovat onnis­tuneet suurelta osin nap­paa­maan itselleen viimeis­ten kym­me­nien vuosien aikana. Autovuokraus­toim­inta on valmis­ta­jien “next busi­ness” kun dig­i­tal­isaa­tio vie väli­por­tail­ta liike­toimin­nan kuten muual­lakin. Lisään­tyneestä kysyn­nästä huole­htii matkus­tamisen lisään­tymi­nen ja kaupungis­tu­mi­nen, ei dig­i­tal­isaa­tio itsessään.

    Itse pyrin käyt­tämään jo nyt sel­l­aisia autovuokraamo­ja jois­sa aikaavievän tiskil­lä jonot­tamisen ja naar­mu-inven­taar­i­on sijaan nap­ataan normi­parkkik­selta mukaan joku kol­huinen epä-elämyk­selli­nen rit­sa, ja kui­tataan van­han liiton itse­jäl­jen­tävälle paper­ilo­mak­keelle. Kus­tan­nus­ta­so on erit­täin kil­pailukykyi­nen alan etabloituneisi­in toim­i­joi­hin ver­rat­tuna vaik­ka dig­i­tal­isaa­tioaste rajoit­tuu nettivaraukseen. 

    Auto­valmis­ta­jat var­maan pysty­i­sivät tässä(kin) toimin­nas­sa vielä mata­lam­paan kus­tan­nus­ta­soon kun autos­ta ei käytän­nössä tarvit­sisi mak­saa kuin valmis­tuk­sen rajakus­tan­nus, mut­ta epäilen­pä ettei heitä low-end ‑markki­na kiin­nos­ta ennen kuin mak­suhaluisem­mat seg­men­tit on saturoitu.

  79. Helsin­ki hoi älä jätä: Täy­tyy olla voimakkaasti eri mieltä. Tuot­tei­den palveluis­t­a­mi­nen osuu aika pian autoilu­un jos­sa on haastei­ta ratkot­tavak­si käyt­töastei­den ja pysäköinnnin sar­al­la. Täl­lais­es­ta on jo monia pilot­ti­hankkei­ta ja siihen usko­vat myös autote­htaat. Daim­ler on esimerkik­si miet­timässä jo “next busi­ness” ajalle jol­loin auto­jen määrä väistämät­tä vähe­nee nykyisestä. 

    Joo. Ja joskus suun­nitelti­in ydin­voimal­la käyviä auto­ja ja sen jäl­keen lentoau­to­ja jne. Eipä vaan ole näkynyt liikenteessä…

    Kan­nat­taa ehkä muis­taa, että autote­htaat koit­ta­vat aina kehit­tää sel­l­aista mitä niiden oletet­taankin. Nyt sijoit­ta­jat odot­ta­vat uusia dig­i­tal­isaa­tioon liit­tyvyä inno­vaa­tio­ta, yhteiskun­ta odot­taa ympäristöä säästäviä ja autoilun hait­to­ja vähen­täviä uud­is­tuk­sia jne. Täl­lai­sis­sa olois­sa leik­istä poisjät­täy­tymi­nen olisi aika type­r­ää ja ennem­min kan­nat­taa olla vaik­ka kehit­täv­inään jotain kuin suh­tau­tua hap­pa­masti kaikki­in “hai­hat­telui­hin”. Tietysti jos “hait­telus­ta” joku päivä tulee kan­nat­tavaa busines­ta, niin toki siinä kan­nat­taa olla alus­ta alka­en mukana.

    Tietysti on vaikea sanoa, mikä osa vaikka­pa Daim­lerin visioin­nista on silkkaa sijoit­ta­javi­estin­tää ja mikä viher­pe­sua — kuitenkin markki­nat ratkai­se­vat lop­ul­ta tuleeko hom­mas­ta yleen­säkään mitään vai jääkö tämäkin sivuhuomiok­si auto­te­ol­lisu­u­den his­tori­ikin marginaaliin.

  80. Sylt­ty: Mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta voi olla parem­pi, että autot oli­si­vat mah­dol­lisim­man pitkälle standardoituja.

    Odotan oikein innol­la siir­tymistä stan­dar­d­oi­tu­i­hin yhteiskäyt­töau­toi­hin… Mitoituk­sen suh­teen­han “star­dar­di” tarkoit­taa aina n. max 177,5 cm pitkää nor­maali­var­taloista miestä, mikä tekee mm. lento‑, bussi‑, tak­si- (C‑mersu on kop­pi­mopo) yms. ‑matkus­tamis­es­ta todel­la ratkiriemukas­ta pitkäraa­jaille läh­es 2m kansalaiselle…

    Pitkien ihmis­ten pitäisi kyl­lä saa­da joku ylimääräi­nen verovähen­nys, kos­ka auton pitää olla joko iso maas­turi tai sit­ten joku E‑mersu / 5‑sarjan bemu.

  81. Juri Pakaste:
    Ehkä yhteiskäyt­töiset robot­ti­au­tot voisi­vat lop­ul­ta aut­taa siihen mihin liityn­tä­parkke­ja aina kai­vataan, eli haja-asu­tuk­ses­ta ihmis­ten kul­jet­tamiseen juna-ase­malle ilman että juna-ase­man ympäristöä tarvit­see uhra­ta parkkipaikak­si. Täl­löin ne jot­ka eivät kaupungis­sa viihdy voisi­vat asua etääm­mäl­lä tukki­mat­ta Län­si­bule­var­dia robottiautoillaan.

    Tuo­hon aut­taa vain kaavoitus. Lähiöt tulee kaavoit­taa euroop­palais­es­ti. Noin 10 000 asukkaan pieni kaupun­ki käve­lyetäisyy­del­lä asemasta.

    Sys­tee­mi toki toimii vain, jos on kaupun­ki johon pend­la­ta. Suomes­sa ei ole täl­laista kaupunkia.

  82. Keskiver­toau­toil­i­jan 500€lla ajaisi yhteiskäyt­töau­tol­la 50 tun­tia kuus­sa eli paljon enem­män kuin sen tun­nin päivässä. Hin­noista oli 27.2 Hesaris­sa vertailua.

    vk:
    Luu­len­pa, että jos samal­ta porukalta olisi 10 vuot­ta sit­ten kysyt­ty sama kysymys niin jos ei kaik­ki niin enem­mistö kum­minkin olisi nos­tanut kätensä.

    Toiv­ot­tavasti toteu­tuu. Itse ajat­te­len lom­pakkoni kaut­ta tässä asi­as­sa. Oman auton pitämi­nen on type­r­än kallista, eri­tyis­es­ti Suomessa.

    Mitäs jos Helsin­gin kaupun­ki ottaisi roo­lia ja perus­taisi voit­toa tavoit­telemat­toman yhteiskäyttöfirman?

  83. Pekka T.: Raskas liikenne on sit­ten toinen ongel­ma, johon siihenkin kan­nat­taa toki puut­tua. Sen reit­te­jä ja aikataulu­ja on syytä suun­nitel­la parem­min ja eiköhän sitäkin voi kehit­tää hil­jaisem­mak­si ja saasteettomammaksi.

    Ole­tus raskaan liiken­teen saasteista elää sitkeässä. Kun fak­ta on, että uuden diesel­bussin tai ‑rekan lähipäästöt ovat puo­let dieselil­lä käyvästä pikkuau­tos­ta. Tämä johtuu siitä, että raskaan liiken­teen autois­sa päästö­jen (typen oksid­it ja hiukkaset) puhdis­tamiseen käytetään samaa tekni­ikkaa kuin vaik­ka Hanasaaren hiilivoimalas­sa. Pikkuau­toi­hin tämä tekni­ik­ka on vielä muka­mas liian kallista. HSL:n bus­sili­iken­teen kilo­me­treistä luul­tavasti jo yli puo­let aje­taan autoil­la, joiden päästölu­ok­ka on Euro6. Lisäk­si siir­tymi­nen sähköbus­sei­hin pois­taa päästöt ja merkit­tävän osan melus­ta lopuollisesti. 

    Pikkuau­to­jen nas­to­jen osalta Helsin­gin kaupun­gin strate­gia on saa­da niiden %-osu­udek­si 2025 men­nessä 50% (nyky­isin 25%)! Joten ei ole epäilystäkään siitä, mikä kulkuneu­vo­tyyp­pi nyt ja etenkin lähi­t­ule­vaisu­udessa läh­es yksin aiheut­taa Helsingis­sä melun ja tap­pa­vat ilmansaasteet.

  84. Simo:
    Keskiver­toau­toil­i­jan 500€lla ajaisi yhteiskäyt­töau­tol­la 50 tun­tia kuus­sa eli paljon enem­män kuin sen tun­nin päivässä. Hin­noista oli 27.2 Hesaris­sa vertailua.

    Joo, mut­ta ver­tailu­lu­vut oli­vat lehdessä väärin. Hesari kor­jasi virheen­sä päivää tai parin myöhem­min oikaisuissa.

  85. R.Silfverberg: Uudet autot kulke­vat ensim­mäiset 3 vuot­ta työ­suhdeau­toina liisat­tuina, sit­ten ne siir­tyvät muiden kansalais­ten ostettaviksi.

    Tilas­tot eivät oikein tue väitet­täsi, niiden mukaan kun uusista henkilöau­toista läh­es 70% menee yksi­tyiseen käyttöön.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Autokan­nan uud­is­tamises­sa koko maas­sa kymme­nen vuot­ta on lyhyt aika, mut­ta Helsingis­sä se on lyhyt. Uudet autot oste­taan päätään­töis­es­ti Uudelle­maalle ja muu­ta­malle muulle alueelle Suomes­sa ja myy­dän kytet­ty­inä maakuntiin.

    Ei se nyt ihan noin suo­ravi­ivais­es­ti mene. Uusi­maa nielee 2/5 uusista autoista joten kyl­lä niitä maakun­nis­sakin oste­taan. Lap­pia ja Kain­u­u­ta lukuunottamatta.

  87. ksee: Joo. Ja joskus suun­nitelti­in ydin­voimal­la käyviä auto­ja ja sen jäl­keen lentoau­to­ja jne. Eipä vaan ole näkynyt liikenteessä…

    Kan­nat­taa ehkä muis­taa, että autote­htaat koit­ta­vat aina kehit­tää sel­l­aista mitä niiden oletet­taankin. Nyt sijoit­ta­jat odot­ta­vat uusia dig­i­tal­isaa­tioon liit­tyvyä inno­vaa­tio­ta, yhteiskun­ta odot­taa ympäristöä säästäviä ja autoilun hait­to­ja vähen­täviä uud­is­tuk­sia jne. Täl­lai­sis­sa olois­sa leik­istä poisjät­täy­tymi­nen olisi aika type­r­ää ja ennem­min kan­nat­taa olla vaik­ka kehit­täv­inään jotain kuin suh­tau­tua hap­pa­masti kaikki­in “hai­hat­telui­hin”. Tietysti jos “hait­telus­ta” joku päivä tulee kan­nat­tavaa busines­ta, niin toki siinä kan­nat­taa olla alus­ta alka­en mukana.

    Tietysti on vaikea sanoa, mikä osa vaikka­pa Daim­lerin visioin­nista on silkkaa sijoit­ta­javi­estin­tää ja mikä viher­pe­sua – kuitenkin markki­nat ratkai­se­vat lop­ul­ta tuleeko hom­mas­ta yleen­säkään mitään vai jääkö tämäkin sivuhuomiok­si auto­te­ol­lisu­u­den his­tori­ikin marginaaliin.

    Ajat­telet että sijoit­ta­jat ja yhteiskun­ta jotenkin säätelevät sitä mitä autote­htaa tuot­ta­vat. Yhteiskun­ta on autote­htaille rasite. Päästöjä lähdet­ti­in EU:ssakin laske­maan vas­ta kun oli pakko ja komis­sio niskas­sa. Jos tehtaa saisi­vat päät­tää autois­sa olisi edulliset vapaasti­hen­git­tävät voiman­läh­teet nyky­is­ten tilalla. 

    Auto­te­ol­lisu­u­den piiris­sä on syn­tynyt val­tavasti keksin­töjä alka­en nykyaikaises­ta mas­sat­uotan­nos­ta jatkuen läpi kaik­ki laa­tumenetelmät. Puhu­mat­takaan sähköis­es­tä tiedon­si­ir­rosta ja tuotan­non ohjaamisesta. 

    Auto­jen sähköistämi­nen on seu­raa­va iso askel mut­ta samal­la liike­toim­inta­mallit menevät uusiksi. 

    Ja tuos­ta nyt esi­makua: http://reachnow.com/

  88. Helsinki_hoi_älä_jätä: Yhteiskun­ta on autote­htaille rasite. Päästöjä lähdet­ti­in EU:ssakin laske­maan vas­ta kun oli pakko ja komis­sio niskas­sa. Jos tehtaa saisi­vat päät­tää autois­sa olisi edulliset vapaasti­hen­git­tävät voiman­läh­teet nyky­is­ten tilalla. 

    Mitä sit­ten? Tuo on ihan sama asia joka­paikas­sa. Pyöräil­i­jöistä voi kat­soa mallia, miten sään­töjä tai suosi­tuk­sia nou­date­taan, jos ei tarvi.

    Jos ihmiset saisi­vat *itse* päät­tää, kukaan ei suo­dat­taisi esimerkik­si jätevesiä mitenkään, kos­ka kenenkään yksit­täisen ihmisen ei sitä kan­na­ta yksinän­sä tehdä. Halvem­paa­han se vain olisi vetää put­ki jon­nekin ton­tin sivulle. Moni ei nou­dat­taisi edes liiken­nesään­töjä, jos ei olisi aivan pakko.

Vastaa käyttäjälle Sibbo San Sebastian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.