Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017

5.3.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Käskynhaltijantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöydältä

Risto Rautava pyysi pöydälle. Viereisen omakotitalon asukkaat eivät halua kerrostaloa tuttua maisemaansa pilaamaan. Siinä on toisessa baakakupissa aika suuren ihmismäärän asunnot. Jotain tontille ajo-ongelmiakin on. Siitä tiedämme, kun Rautava on tavannut heitä. Kun tehdään Raidejokeri, rakennetaan myös lisää asuntoja.

Liikennesuunnitelmassa on ongelmana, että Norrtäljentiellä ratikka kulkee autojen seassa ja lisäksi siinä on tien vierellä pysäköintipaikkoja. Ne ovat sen verran syrjässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahingossa, mutta tumpeloiva taskupysäköijä voi tietysti häiritä ratikkaa pidempäänkin – puhumattakaan niistä, jotka jäävät kiskoille odottamaan mahdollisesti vapautuvaa pysäköintipaikkaa. Jos käytäntö osoittaa, ettei tämä pelitä, pysäköintipaikat poistetaan.

Jätkäsaaren Panamarannan asemakaavaehdotus

Pekka Korpisen suuri visio townhouse-kortteleista Jätkäsaaren kärjessä ottaa taas taka-askeleen. Osa niistä muutetaan vaihtelevankorkuisiksi kerrostaloiksi. Korpinen on asunut maanpaossa Roomassa jo niin kaun, että voisiko noin yleisesti todeta, että näille townhouseille ei ole sellaista kysyntää, ettei kyse olisi yhden ökyasumismuodon subvetoimisesta, koska muussa käytössä tonteista maksettaisiin enemmän.

Tästä kaavasta saamme tällä kertaa syyttää Tuomas Rantasta, sillä kaavoitukseen on lähdetty hänen esittämänsä ponnen perusteella. Ponnessa esitettiin alueelle suurempaa rakennusoikeutta.

Asuinrakennusoikeus nousee 2100 kerrosneliöllä 12 500:aan. Kaavamuutos nostaa aluetehokkuuden niukin naukin yli yhden. Tuukka Saarimaa VATT:ssa saa varmaan paniikkikohtauksen.

Kuninkaantammen lammenrannan asemakaava

Kaava oli meillä 6.9. 2016 ja panimme sen lausunnoille. Lausutojen johdosta tehdään niin vähäisiä teknisiä tarkistuksia, ettei kaavaa tarvitse panna uudestaan näytteille. Koti noin 950 asukkaalle.

Tästä tulee varsin ekologinen kaava:

Asuinrakennusten pääasiallinen rakennusmateriaali on puu. Rakennusten tulee olla energiatehokkaita ja myös tuottaa uusiutuvaa energiaa. Kattopinnat tulee hyödyntää aurinkosähkön tuottamiseen ja/tai viherkattoina. Hulevesiä viivytetään korttelialueilla ennen johtamista alueelliseen hulevesijärjestelmään.

Tässä muuten laajennetaan keskuspuistoa, koska kaava-alueeseen liittyy viheralue, joka rajautuu keskuspuistoon. Moinen hempeämielisyys johtuu ilmaisesti vaikeasti rakennettavasta maaperästä.    

Meri-Rastilan tiivistyskaavaluonnos

Koska kyse on vasta kaavaluonnoksesta, voimme päästää sen eteenpäin kehittämiskommentein. Asukasluvusta ei tarvitse tinkiä, vaikka viheryhteyksistä pidettäisiin parempaa huolta. Tässä on hyvä tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa, koska jos tässä onnistutaan, siitä tulee esikuva monelle muulle tiivistämiskaavalle. Itä-Helsingissä riittää tiivistettävää.

Minusta on myös aivan kunniakasta käydä asukkaiden kanssa kauppaa. Tiivistämisen vastapainoksi saatte tänne jotain kivaa (amenities).

Alueen suuri kysymys on Vuotien kattaminen useammassa kohdassa. koska nyt sillä on tolkuton estevaikutus. Jos Koivusaaressa, miksi ei täällä?

Itäisen saariston asemakaavaehdotus

Tässä on yleinen etu yksityisen edun kanssa vahvasti vastakkain ja sitten on vielä ELYn koskaan-et-muuttua-saa -asenne, jonka seurauksena koko saaristo on jäämässä pahasti alikäyttöiseksi. Rautava pyysi tämän pöydälle. Katsotaan mitä muutosesityksiä sieltä on tulossa.

Minusta tarvittaisiin voimakas ponnistus saariston saamisesta paremmin kaikkien helsinkiläisten ja myös matkailun käyttöön, mutta ei sitä voi tehdä asemakaava edellä. On siis kohtuullista hyväksyä tämä suunnilleen näin ja joskus myöhemmin tehdä tähän matkailukäytön edellyttämiä muutoksia.

Rysäkarin matkailuyrittäjä halusi Helsingin byrokratiaa pakoon Espooseen. Kyllä siellä olisi sama ELY tullut vastaan.

 

Kommentit

10 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017”

  1. Daniel Federley kirjoitti 5.3.2017 kello 16:42

    “Jos käytäntö osoittaa, ettei tämä pelitä, pysäköintipaikat poistetaan.”

    Ai ihan niin kuin ne on poistettu Liisankadulta, Tehtaankadulta, Porthaninkadulta…

    Olen tietysti vähän ilkeä. Mutta kyllä se turhauttaa, kun poliitikot kerta toisensa jälkeen uskovat virkamiehiään niin sokeasti, silloinkin kun pikimusta muuttuu virkamiehen suussa vitivalkoiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Daniel Federley kirjoitti 5.3.2017 kello 16:45

    “Alueen suuri kysymys on Vuotien kattaminen useammassa kohdassa. koska nyt sillä on tolkuton estevaikutus. Jos Koivusaaressa, miksi ei täällä?”

    Koska Meri-Rastilan hinta- ja houkuttelevuustasolla siellä ei kannata käyttää rahaa tuollaiseen.

    Vaikka tiivistyskaava itsessään on hyvä, minusta tässä on suuri riski siihen, että rakennusliikkeet eivät lähde tuota kaavaa käytännössä toteuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. MikkoR kirjoitti 5.3.2017 kello 18:34

    Norrtäljentielle voi odottaa myös ihan seisovia jonoja kunhan Käskynhaltijantien lisärakentaminen pääsee vauhtiin. Ratikka olisi ehdottomasti pitänyt tuossakin saada omalle kaistalleen, kun tilaakin olisi ollut, mutta ilmeisesti ratikka täytyy noin periaatteen vuoksi siellä täällä saada jonottamaan autojen kanssa, jotta autoilijaa ei ihan niin paljoa harmittaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tuomas L. kirjoitti 6.3.2017 kello 10:29

    Daniel Federley:
    “Alueen suuri kysymys on Vuotien kattaminen useammassa kohdassa. koska nyt sillä on tolkuton estevaikutus. Jos Koivusaaressa, miksi ei täällä?”

    Koska Meri-Rastilan hinta- ja houkuttelevuustasolla siellä ei kannata käyttää rahaa tuollaiseen.

    Vaikka tiivistyskaava itsessään on hyvä, minusta tässä on suuri riski siihen, että rakennusliikkeet eivät lähde tuota kaavaa käytännössä toteuttamaan.

    Mikseivät rakennusliikkeet lähtisi kaavaa toteuttamaan? Mieleen tulee useita Meri-Rastilaa ankeampia lähiötä, joissa rakentaminen käy kiivaana, saavutettavuudeltaan huonommissa paikoissa. Meri-Rastila on niitä paikkoja, joissa täydennysrakentamisella voidaan ehkä eniten nostaa alueen arvostusta. Se on väkiluvultaan pieni mutta sitä ympäröivät upeat luontoalueet, meri ja pientaloalueet. Rastilan puolella rakennetaan parhaillaan kovasti ja uudistuminen jatkuisi luontevasti metroaseman toiselle puolelle. Eikä alue itsessään ole ulkoisestikaan mitenkään pahimmasta päästä, hakkaa suurimman osan 70-luvulla rakennetuista lähiöistä. Rakennuskustannukset taitavat lisäksi olla aika matalia.

    Vuotietä ei kyllä varmaan kannata lähteä kattamaan, sen sijaan tien varteen voisi rakentaa taloja. Estevaikutuskaan ei ole mitenkään valtava kun sen yli kulkee useita siltoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Atte Rätt kirjoitti 6.3.2017 kello 11:46

    Toinen ongelma Käskynhaltijantien liikennesuunnitelmassa on, että jos vasemmalle kääntyminen Mestarintielle estetään, ei Patolasta pääse enää Käpylään kovinkaan kätevästi. Nythän bussilinja 69 köröttelee Mestarintietä pitkin Mustapekkaan ja Käpylän asemalle, mutta vastaisuudessa ei enää onnistu. Vaihtoehtoisesti voi tietysti mennä 72:lla lähelle Käpylän asemaa, mutta sen pysäkki on Tuusulanväylän väärällä puolella, mikä tietää ylimääräistä 500 metrin kävelyä nykyiseen verrattuna. Tai sitten pitäisi vaihtaa Oulunkylän keskustassa 64:ään, mikä tietäisi sellaiset reippaat 20 minuuttia lisämatkaa. Eipä tällä suunnitelmalla houkuttele kauppamatka Mustapekkaan enää.

    Että tästäkin syystä niitä palveluita olisi kiva saada Patolaan, eikä vesittää suunnitelmia nyt jo vesitetystä kaavaluonnoksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Daniel Federley kirjoitti 6.3.2017 kello 22:51

    Tuomas L.: Mikseivät rakennusliikkeet lähtisi kaavaa toteuttamaan? Mieleen tulee useita Meri-Rastilaa ankeampia lähiötä, joissa rakentaminen käy kiivaana, saavutettavuudeltaan huonommissa paikoissa. Meri-Rastila on niitä paikkoja, joissa täydennysrakentamisella voidaan ehkä eniten nostaa alueen arvostusta. Se on väkiluvultaan pieni mutta sitä ympäröivät upeat luontoalueet, meri ja pientaloalueet. Rastilan puolella rakennetaan parhaillaan kovasti ja uudistuminen jatkuisi luontevasti metroaseman toiselle puolelle. Eikä alue itsessään ole ulkoisestikaan mitenkään pahimmasta päästä, hakkaa suurimman osan 70-luvulla rakennetuista lähiöistä. Rakennuskustannukset taitavat lisäksi olla aika matalia.

    Rakennusliikkeet eivät tule, jos tuotto-odotukset eivät ole riittävän suuret. Näin on alueella jo käynytkin, valmiiksi kaavoitetut rivitalotontit ovat seisseet vuosikausia tyhjillään. Helsingissä! Ei sitä heti uskoisi.

    Vuokrataloja tietysti tehtäisiin, mutta käsittääkseni tiivistämiskaavan ydinajatus olisi juuri se, että alue ei leimautuisi niin yksipuolisesti vuokrataloalueeksi.

    Aihe on hirvittävän herkkä, ja siitä mieluummin vaietaan. Mutta esimerkiksi Hesari on lähestynyt sitä näin: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002684660.html ja http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005103735.html sekä Helsingin Uutiset näin: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236742-muuttotappiokierre-vaivaa-lahioita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:34

    Kyllä Meri-Rastilaan saadaan rakentamista. Kaupunki joutuu vähän tinkimään tontin hinasta/vuokrasta, mutta se voi sen hyvuin tehdä, koska tästä rakentamisesta ei aiheudu kaupungille juuri mitäänkuluja, muutaman kympin neliötä kohden klun yleensä puhutaan satasista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Olavi Heinonen kirjoitti 9.3.2017 kello 23:02

    En pidä itäisen saariston tiivistämisrakennushankkeista, kun olen jo lapsesta (50-luvulla käynyt siellä) ja nytkin se on jo liian huvila-asutuksen täyttämää. Enemmän vapaata vihreätä tilaa löytyy vasta Porvoon ulkosaarista, jossa nekin vähenevät vauhdilla. Syystä, jonka tiedän, niin läntiselle puolelle ei haluta tiiviimpää rakentamista ja sehän johtuu, että siellä asuu tämä nk parempi väki, joiden rahan vaikutusvalta ulottuu jopa siihenkin hulluuten, että Vuosaareen sijoitettiin ensin konttisatama ja heti sen jälkeen Hesan hiilisatama kuitenkin Inkooseen. Samalla lätkäniskulla nämä kaksi asiaa yhdistämällä olisi säästetty varmasti ainakin satoja miljoonia, ellei nykyrahassa miljardi veronmaksajien rahoja. Mutta se totuus onkin siinä, että iso raha puhuu ja silloin läntiset, kaupunginosat saavat olla rauhassa, kuten Espoon puolella, siis ne, jotka ovat meren äärellä. Jos joku väittää muuta, niin puhuu nk muunneltua totuutta, eli valehtelee. Miksi muuten minun lapsuuteni asuinpaikka Vuosaari olisi muuten Helsingin suurin kaupunginosa väestöltään ja yhä paisuu ja alkuperäisväestö joutuu muuttamaan muualle, kun maalaisilla on varaa myymällä metsiä olla kuin kukkona tunkiolla ja etenkin esiintymällä nk “parempana väkenä”. Tiedänhän sen omien ystävyyskontaktieni takia, koska heidän on paha enää syntyperäisinä asua Vuosaaressa, kun heitä suoraan sanoen köyhyytensä ja ikänsä takia juntit sortavat! Aivan 50-luvun alussa meitä Nordsjöläisiä oli n 1500-henkeä, paikka asutettiin kiinteästi jo keskiajalla Ruotsista tulleilla ja aiemmin Viikingit jo 1000-luvun alussa nimittivät paikan Norrsjöksi, kun heidän aikanaan se paikka oli todella saari, sillä purjehtivat sen ympäri nykyisen Länsimäen kartanon kautta takaisin avomerelle. Vieläkin kulkee vanha puro sitä kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.3.2017 kello 12:22

    Daniel Federley: Rakennusliikkeet eivät tule, jos tuotto-odotukset eivät ole riittävän suuret. Näin on alueella jo käynytkin, valmiiksi kaavoitetut rivitalotontit ovat seisseet vuosikausia tyhjillään. Helsingissä! Ei sitä heti uskoisi.

    Vuokrataloja tietysti tehtäisiin, mutta käsittääkseni tiivistämiskaavan ydinajatus olisi juuri se, että alue ei leimautuisi niin yksipuolisesti vuokrataloalueeksi.

    Aihe on hirvittävän herkkä, ja siitä mieluummin vaietaan. Mutta esimerkiksi Hesari on lähestynyt sitä näin: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002684660.html ja http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005103735.html sekä Helsingin Uutiset näin: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236742-muuttotappiokierre-vaivaa-lahioita

    Helsingin Uutisten artikkeli on huonosti kirjoitettu, mutta käsitän sen niin, että esimerkiksi Meri-Rastilan asukasluku on laskenut 213 asukasta kolmessa vuodessa. Sehän on vaan loogista, sillä Meri-Rastilan talot tulivat aikuiseen ikään, eli uusiin taloihin muuttaneista lapsiperheistä on nyt muuttanut lapset pois ja vanhemmat ovat usein jääneet asumaan samaan asuntoon.

    Oikeaa muuttotappiota ei ole missään kaupunginosassa Helsingin seudulla, sillä tilalle muuttaa joka tapauksessa maahanmuuttajia. Tämä lukeekin myös artikkelissa:

    “Jos alueella on paljon vuokra-asuntoja, muuttaa vapautuviin asuntoihin usein kantaväestön tilalle maahanmuuttajia. Esimerkiksi Meri-Rastilassa ja Malminkartanossa vieraskielisten määrä on noussut reippaasti samalla, kun alueet ovat menettäneet väkeä muualle Helsinkiin.

    – Näillä alueilla on nähtävissä kehitystä, jossa alueen väestörakenne muuttuu, kun kantaväestöä muuttaa pois ja maahanmuuttajia muuttaa tilalle. Vaikka kehitys näkyy muuttotappiona, on alueen kokonaisväestömäärä pysynyt melko tasaisena maahanmuuttajien ansiosta. Lisäksi heille on syntynyt lapsia muuton jälkeen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle kirjoitti 12.3.2017 kello 14:28

    Osmo Soininvaara:
    Liikennesuunnitelmassa on ongelmana, että Norrtäljentiellä ratikka kulkee autojen seassa ja lisäksi siinä on tien vierellä pysäköintipaikkoja. Ne ovat sen verran syrjässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahingossa, mutta tumpeloiva taskupysäköijä voi tietysti häiritä ratikkaa pidempäänkin – puhumattakaan niistä, jotka jäävät kiskoille odottamaan mahdollisesti vapautuvaa pysäköintipaikkaa. Jos käytäntö osoittaa, ettei tämä pelitä, pysäköintipaikat poistetaan.

    Ainoa todellinen ongelma julkiselle liikenteelle ovat bussit. Jos kadulla ei ole bussilinjaa, niin systeemi saadaan toimimaan.

    Käytän julkista liikennettä päivittäin. Melkein joka viikko on on ongelmia bussien kanssa. Nyt esimerkiksi keskiviikkona yksi bussi veti itsensä poikittain kiskojen viereen niin, että peilit lopulta kolisivat. Sitä sitten setvittiin ja matkustajasta näytti, ettei bussikuski aistinut valoa tai ääntä ollenkaan. Edellisestä henkilöauton aiheuttamasta ongelmasta on pari vuotta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus