Autopaikkanormi on haaskausta

5.3.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _ 

Vaatimus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jälkeen. Väljässä metsälähiössä pysäköintipaikat mahtuivat maan tasoon eivätkä ne siksi maksaneet juuri mitään.

Nyt kaavoitetaan tiivistä kantakaupunkia esikuvana Töölö tai Kallio. Autot eivät mahdu maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat maksavat 30 000 – 70 000 €. Pysäköintitalossa rakennuskustannukset ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mutta tämän päälle tulee tontti, jolta asuintalo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat haluttuja asuinalueita, vaikka asunnon mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suunnittelija laskee autopaikan tarpeen kaavasta, jossa on kyllä mukana etäisyys metroasemaan, mutta ei autopaikan hintaa. Koska auto on välttämätön, sille nyt vain on oltava pysäköintipaikka, maksoi mitä maksoi. Ekonomisti ei puhu tarpeesta vaan kysynnästä ja kysynnässä on aina mukana hintajousto.

Helsingissä rakennetaan näitä velvoiteautopaikkoja noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Jos pidämme autopaikkojen tarpeena sitä määrää, joka menisi kaupaksi tuotantokustannushinnalla, teemme autopaikkoja vuosittain kymmenien miljoonien edestä liikaa ja maksamme sen kalliina asuntoina.

Autopaikkojen hinta sälytetään kokonaan tai osittain asuntojen hintaan, koska muuten ne eivät menisi kaupaksi. Ei kytkykauppa tee niistä yhtään halvempia.

Hölmöillä säännöillä päästää siihenkin, että paikkoja on yhtä aikaa liikaa ja liian vähän. Jos kolmea asuntoa kohden tehdään kaksi autopaikkaa, jotka jaetaan nimellisestä hoitovastiketta vastaan ensimmäisille halukkaille, niitä ei riitäkään kaikille. Hyvin riittäisivät, jos niistä otettaisiin kustannuksia vastaava hinta.

Ainakin autopaikat pitäisi huutokaupata vuosittain asukkaiden kesken. Pitäähän osakkaita kohdella tasapuolisesti.

Auto on toisille välttämätön, toisille tarpeeton ja monelle jotain siltä väliltä.  Kantakaupungin ruokakunnista vähemmistöllä on auto. Jos autopaikan hinta olisi oikeasti 50 000 euroa tai kuukausivuokra 300 euroa, moni harvoin autoa käyttävä vuokraisi tarvittaessa auton tai käyttäisi taksia.

Suunnittelijoiden mukaan autopaikkoja ei voida tehdä kysynnän mukaan, koska kysyntä voi kasvaa myöhemmin. Yritysmaailmassa hallitaan hankalamminkin ennustettavia riskejä, mutta voihan osan autopaikoista kaavoittaa paisuntasäiliöksi pysäköintitaloon, rakennettavaksi sitten, kun kysyntää ilmenee.

Markkinat auttaisivat muutenkin. Autopaikat vaaditaan tontilta, koska kaikki eivät voi kävellä pitkää matkaa autolta asunnolle. Tehtäköön osa paikoista tontille ja osa vähän kauemmaksi vaikka melumuuriksi moottoritietä vasten rakennettuun pysäköintitaloon. Joka tarvitsee autoa päivittäin, ottaa vähän kalliimman paikan tontilta ja joka käyttää autoa harvoin, päätyy halvempaan paikkaan kauempana.

Robottiautojen on uumoiltu tekevän omasta autosta kaupungeissa tarpeettoman. Niitä odotellessa kannattaisi edistää autojen yhteiskäyttöä. Se on kuin robottitaksi paitsi, että sitä pitää ajaa itse. Ranskalaisissa kaupungeissa on autoja käytettävissä samaan tapaan kuin kaupunkipyöriä Helsingissä. Sellaisen saa käyttöönsä kännykällä. CityCarClub toimii Helsingissä samalla periaatteella, mutta sen liikeidea ei ole lähtenyt lentoon.

Autojen yhteiskäyttöä ei tarvitse edistää – riittää, että liikeidean sabotoiminen lopetetaan. Jos autopaikasta joutuisi maksamaan oikean hinnan, yhteiskäyttö lisääntyisi valtavasti. Käytön lisääntyessä se muuttuisi skaalaetujen vuoksi edullisemmaksi.

= = = =

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Arvopaperi-lehdessä

 

 

Kommentit

110 Vastausta artikkeliin “Autopaikkanormi on haaskausta”

  1. Ft maailmalta kirjoitti 5.3.2017 kello 19:50

    Kannattaisiko vain katsoa Tallinnaan tässä asiassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka T. kirjoitti 5.3.2017 kello 19:51

    Autot ja autoilu ovat niitä nykyajan ilmiöitä, joihin eivät päde normaalin logiikan lait.

    Automiehille (sellainen olen itsekin) autoilua ja kaikea siihen liittyvää pitää suosia ja tukea, koska autoilua nyt vain pitää suosia ja tukea. Paras silmänkääntötemppu on se, että autoilijat valittavat kaiken aikaa sitä, miten heitä sorretaan, vaikka oikeasti heitä (varsinkin kapungeissa) suositaan.

    Oikeasti meidän kannattaisi jo kääntää katse kohti tulevaisuutta ja ruveta suunnittelemaan kaupunkeja, joissa autoilun osuutta vähitellen pitkällä aikavälillä vähennetään.

    Tämä autopaikkanormi on yksi niistä asioista, joista kannattaisi välittömästi aloittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. vk kirjoitti 5.3.2017 kello 20:38

    Kalasatamassa erään taloyhtiön pihakannen alle rakennettujen autopaikkojen osalta hallitus esitti kuukausimaksun pudottamista 60 eurosta 30 euroon.

    Hetken sai yhtiökokouksessa perustella miksi alennus on perusteeton ja esityksen muuttumaan. Kuukausimaksulla pitäisi paitsi maksaa tolppasähkö ja autohallin siivous, niin myös jossakin järkevässä ajassa kuolettaa investointi. 30 euron maksulla takaisinmaksuajaksi tulisi pitkälti yli 100 vuotta.

    Uusissa taloissa osakepaikkojen hinnat ovat usein 15-20000 euroa. Siihenkin hintaan sisältyy paljon asunnon ostajien maksamaa subventiota.

    Ehdottomasti kannatan, että autoilijat maksavat pysäköinnistä sen todelliset kustannukset. Asuntojen ja asumisen hinnan laskemiseksi on tehtävä lukuisia uudistuksia ja tämä on yksi niistä. Itse autoilen ja ok-talossa asuvana saan maksaa.

    Autoilevan ei ole pakko ostaa tai vuokrata autopaikattomasta talosta asuntoa. Autopaikkanormista pitää luopua. Miten se tapahtuu, kuka esittää ja kuka päättää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Olli Vento kirjoitti 5.3.2017 kello 22:51

    Kuinka pitkälle liikennettä uudistavassa murroksessa pitää edetä ennen kuin autopaikkanormista luovutaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jalankulkija kirjoitti 5.3.2017 kello 23:40

    Ja jos julkista liikennettä ja yleensäkin liikkumista kantakaupungissa parannettaisiin eikä koko ajan heikennettäisi, niin ei tarvitsisi panna näin paljon paukkuja autoilun vastustamiseen. Liikkumisen ongelmat helpottuisivat, kun otettaisiin kaikkien tarpeet tasapuolisemmin huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sibbo San Sebastian kirjoitti 6.3.2017 kello 8:04

    Eikö asunnon hinnan pitänyt määräytyä kysynnän perusteella eikä rakennuskustannusten perusteella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 8:23

    Eikö asunnon hinnan pitänyt määräytyä kysynnän perusteella eikä rakennuskustannusten perusteella?
    Maksajaksi tässä jää kaupunki, joka omistaa maan. Kun asunnon hinta ei nouse hyödyttömän autopåaikan ansiosta, rakennuskustyannukset nousevat, tarjouskilpailussa tontin hinta laskee. Vanhusten vaipoista sekin on siis pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lundvistin Julle kirjoitti 6.3.2017 kello 10:20

    vk:
    Kalasatamassa erään taloyhtiön pihakannen alle rakennettujen autopaikkojen osalta hallitus esitti kuukausimaksun pudottamista 60 eurosta 30 euroon.

    Ei mielikuvitus tule riittämään puoliinkaan niistä tilanteista, mihin taloyhtiöissä autopaikkojen vuoksi joudutaan, kunhan Kalasatama ja Jätkäsaari ovat valmiit. Että jos olisin asuntoa uudesta talosta ostamassa, niin enpä kyllä ostaisi, jos autopaikat eivät ole osakkeina ja niille yj:ssä määritelty vastikeosuutta.

    Ihan varmasti riidellään maksuista. Ihan varmasti päädytään oikeuteen saakka. Ihan varmasti tullaan lopulta häkittämään autohalleja. Ja onnellisia ovat ne taloyhtiöt, jotka löytävät käyttämättömille autohallitilalle ensimmäisten joukossa vuokralaisia, sillä muille ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sepi kirjoitti 6.3.2017 kello 11:47

    Sibbo San Sebastian:
    Eikö asunnon hinnan pitänyt määräytyä kysynnän perusteella eikä rakennuskustannusten perusteella?

    Jos kadunvarsipaikkoja muutettaisiin lisäkaistoiksi autoille, busseille, ratikoille, fillareille ja paikoin leveämmiksi jalkakäytäviksi, niin kelpaisiko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Sibbo San Sebastian kirjoitti 6.3.2017 kello 12:27

    Antakaa rakentaa paikat pysäköintitaloon jonka paikalle voi tehdä aikanaan asuntoja, joko prkamalla tai runkoa hyväksi käyttäen. Sen tontti on hyvä sijoitus jos normi joskus puretaan ja autojen käyttö oikeasti vähenee. Taloyhtiö voi silloin tehdä vaikka putkiremontin niillä rakennusoikeudesta rahoilla ja kaupunki tiivistyy taas vaiheittain.

    Kaiken ei tarvitse olla nyt heti valmista vaan muutokseen voi varautua. Siksi olisi hyvä että jos halutaan väljää irtotaloista muodostuvaa lähiörakentamista jota nykyään vielä kaavoitetaan, suunnitellaan kuitenkin jo tulevaisutta ajatellen ruutukaavaa umpikortteleiksi mutta toistaiseksi rakennetaan vain joka toinen talo. Aikanaan rivistö voidaan täydentää valmiiksi kun nykyarkkitehdit ovat eläkkeellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Eero kirjoitti 6.3.2017 kello 12:28

    Mikä ongelma tässä on? Kun ostaa autopaikan poikkeuksetta ostaa myös asunnon! Enpä ole vielä nähnyt yhtään komerotonta asuntoa! Mielenkiinnolla odotan milloin kaavoitetaan kerrostalo tai jopa kokonainen kortteli jossa ei ole yhtään autopaikkaa? Ja tuo “normi” on hitsattu taloon koko sen elinkaaren ajaksi. Poikkeaako vuokratalo tuosta jotenkin – luulisi, että se nyt ainakin olisi helpommin toteutettavissa? Ehkä ns opiskelija-asunnot olisivat tuollaisia? Miksiköhän niitä ei tehdä ns perheasunnoiksi.
    Sekin kiinnostaa onko ko talon neliöhinta todella alhaisempi ja kenties kuinka paljon? Sellaista ihmettä odotellessa.
    Lautakunta voisi paaluttaa ukaasein tuollaisen toteutukseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Eero kirjoitti 6.3.2017 kello 12:46

    Kun yksityisautoilu ja etenkin auton omistaminen närästää, kannattaisiko asiaa lähestyä toisin eväin?
    Espoolaisille (ja muillekin) työsuhdeautojen verotusarvoihin roima korotus => vaikuttaa heti yksilön käyttäytymiseen! Länsiväylän bulevardisointia ei tarvitse tehdä. Metrolle tulisi matkustajasykäys!
    Toiseksi kun julkisen liikenteen taksat olisivat “kohtuulliset” tämä kääntäisi monen mielen joukkoliikenteen puolelle. Sillä olisi myös muita hyviä vaikutuksia. Ajatellaan Kasarmintorin S-markettia, kassanhoitajia tarvitaan, jos on pakko asua Tuusulassa kun Helsingin vuokrat ovat mitä ovat, niin työssäkäynti on todellinen köyhyysloukku! Yksi matka suuntaansa maksaa >6€. Minimaalisia tunteja tekevän nettopalkka hupenee matkoihin – ei paljon ole insentiiviä työntekoon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 22:37

    Tuusula taitaa liittyä HSL:ään, joten jokin järki tuusulalaisten lipun hintoihin tulee, mutta ympäryskunnat ovat kovin haluttomia tukemaan joukkoliikenteen lippuja ja heidän osaltaan joukkoliikenne on kallista, koska sen toimivuutta ei ole otettu kaavoituksessa huomioon. Niin makaa kuin petaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Anonymous kirjoitti 6.3.2017 kello 13:18

    “Vanhusten vaipat” on ehkä huonoin argumentti koskaan autosaatanan vastustamisessa. Varmaan tiedät, että kunnan talous jaetaan eri momentteihin ja autopaikat eivät ilmeisestikään kuulu samaan kohtaan vanhusten vaippojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 22:34

    Kyllä budjettia sitoo loppusumma – se paljonko kunnallisvero tuottaa. Siinä ei ole mitään tuollaista karsinointia. Tuo “vanhusten vaipat” oli yleisnimi kaikelle sille hyvälle, josta klaupounginpitää luipua, kun se tosiasiassa rahoittaa nämä autopaikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tapani K kirjoitti 6.3.2017 kello 15:00

    vk:
    Ehdottomasti kannatan, että autoilijat maksavat pysäköinnistä sen todelliset kustannukset. Asuntojen ja asumisen hinnan laskemiseksi on tehtävä lukuisia uudistuksia ja tämä on yksi niistä. Itse autoilen ja ok-talossa asuvana saan maksaa.

    Ymmärrän vihreiden agendan muiden liikkumismuotojen suosimiseksi vaikken satunnaisena autoilijana ja keskusta-asukkaana ole yksityisautoilijoiden kurittamisesta samoilla linjoilla. Olisi kiva nähdä kommentoijien tai Osmon ottavan kantaa tasapuolisuuden nimissä muihin “tasapuolisuusongelmiin” koskien todellisten kustannusten upottamista asuntojen hintoihin. Kummastelen retoriikkaa, jossa autoilua käsitellään kuin se olisi asukasyhteisöstä erotettavissa oleva elämänalue, jonka hinta muille taloyhtiön osakkaille ja kaupungille on niin kova, että se pitää laskuttaa sitä tarvitsevilta viimeistä tonnia myöten erikseen (samalla jalankulun ja joukkoliikenteen kustannuksia vähätellään). Miksei näitä laskuteta vain käyttäjiltä:

    Uusiin kerrostaloihin Helsingissä on pakko rakentaa sosiaalinen/kerhotila, vaikka sitä käyttäisi harva osakas tai sille ei keksittäisi käyttöä.

    Uusiin kerrostaloihin rakennetaan pyöräkellareita, vaikka kaikki eivät pyöräile.

    Kerrostalojen piharakentamista koskee joukko määräyksiä, vaikka kaikki eivät välitä pihasta.

    Kaupunki tuplasi jalkakäytävän leveyden kotini lähistöllä poistamalla kadunvarsipysäköintipaikat. Ihmisiä ei alkanut kulkea silmämääräisesti arvioiden enempää. Mitä saatiin aikaan, kävelijöiden tila tehottomaan käyttöön vai kiva kävelykokemus luonteeltaan ns. läpikävelykadulle? (Ainakin autot pysähtyvät ja pysäköivät nyt jatkuvasti jalkakäytävälle)

    Ainakin autopaikat pitäisi huutokaupata vuosittain asukkaiden kesken. Pitäähän osakkaita kohdella tasapuolisesti.

    Olen samaa mieltä, että mikäli taloyhtiö omistaa autopaikat ja vuokraa ne nimelliseen hintaan jonon ensimmäisille, niin siinä on ongelma. Vähintään juoksevien ja ylläpitokustannusten laskuttaminen tasa-arvoistaa tilannetta. Niiden määritteleminen kustannuslaskennalla ei ole valitettavasti riidatonta…

    Tehtäköön osa paikoista tontille ja osa vähän kauemmaksi vaikka melumuuriksi moottoritietä vasten rakennettuun pysäköintitaloon. Joka tarvitsee autoa päivittäin, ottaa vähän kalliimman paikan tontilta ja joka käyttää autoa harvoin, päätyy halvempaan paikkaan kauempana.

    Toisaalta onko niin, että lyhyttä matkaa kotiovelta autolle tarvitsevat kipeimmin ne, joilla on keskimäärin heikompi taloudellinen tilanne: Huonokuntoiset sekä perheet, joissa on monta pientä lasta. Ehkä se lapsiperhe alkaa harkita asumista muualla, missä arki rullaa sujuvammin. Olenkin pitkään pohdiskellut, millaista segregaatiota – demografista tai ideologista – seuraa, jos auton pitäminen on tietyssä taloyhtiössä tai naapurustossa liian hankalaa ja kallista verrattuna muihin tarjolla oleviin asuinpaikkoihin. Onko aiheesta tutkimusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 22:31

    Uusiin kerrostaloihin Helsingissä on pakko rakentaa sosiaalinen/kerhotila, vaikka sitä käyttäisi harva osakas tai sille ei keksittäisi käyttöä.

    Ei ole pakko rakentaa. Nämä tilat SAA rakentaa yli tontilla muuten olevan rakennusoikeuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jalankulkija kirjoitti 6.3.2017 kello 16:54

    Osmo Soininvaara:
    Vanhusten vaipoista sekin on siis pois.

    Taitavat olla kuntavaalit tulossa. Millä saisi vanhukset lukemaan näitä jorinoita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Veikko Rinne kirjoitti 6.3.2017 kello 18:10

    Jalankulkija:
    Ja jos julkista liikennettä ja yleensäkin liikkumista kantakaupungissa parannettaisiin eikä koko ajan heikennettäisi, niin ei tarvitsisi panna näin paljon paukkuja autoilun vastustamiseen. Liikkumisen ongelmat helpottuisivat, kun otettaisiin kaikkien tarpeet tasapuolisemmin huomioon.

    Tämä on taas niitä vaihtoehtoisia faktoja. Todellisuudessa autojen määrä kantakapungissa on jo pitkään ollut selvässä laskussa. Ja julkista liikennettä ynnä jalankulkua ja pyöräilyä on suosittu. Hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tero kirjoitti 6.3.2017 kello 18:12

    Totta kai olisi oikein, että pysäköinnistä maksettaisi markkinahinta.

    Mutta muistakaa, että autoilijat maksavat jo n. 5 mrd € vuodessa erilaisia veroja ja maksuja. Onko oikein, että tämän päälle pitää maksaa vielä paljon pysäköinnistä?

    Joo joo, pysäköinnin kustannukset menevät eri paikkaan kuin autoilun verot. Muistakaa kuitenkin, että autoilun verojen ja pysäköinnin maksajilla on vain yksi lompakko kullakin. Vastaanottajia on sitten useita. Uskallan väittää, että autoilijat kokevat maksavansa enemmän kuin oman osuutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 22:24

    Miksi sen, joka asuu Vuosaaressa, pitää saada autoveron vastineeksi vain 2000 euron arvoinen pysäköintiruutu muiden maksamana ja Jätkäsaaressa 70 000 euron suurinen. Aika harva autoilija muutebn maksaa 70 000 euroa liikenteen veroina. Jos lasketaan autoilusta valtiolle jas KUNNILLE koituvat menot yhteen ja otetaan huomioon myös tieverkon alle jäävän maan arvo, autoilijat eivät maksa veroina aiheuttamiaan kusatnnuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 6.3.2017 kello 20:36

    En tiedä, mistä hatusta olet autopaikan hinnan vetäissyt. Vetääkö kaupunki välistä kymmeniä tuhansia? Olisin kuitenkin samaa mieltä, että normista voidaan luopua kahdella ehdolla:
    – kaikesta autopaikkojen sääntelystä luovutaan ja
    – autopaikkojen rakentamiselle ei aseteta kaavoituksellisista estettä.

    Ongelmaksi jää grynderirakentaminen. Se ei tavoittele hyvää asuinympäristöä, vaan maksimoitua voittoa. Maksimivoitot kerää rakentamalla liian vähän paikkoja.

    Samalla kadunvarsipaikoitusta tulee muuttaa niin, että kasunvarsien paikat varataan lyhytaikaiseen paikoitukseen maksaville asiakkaille ja vieraille. Ruoholahden paikoituskatastrofia ei tule toistaa enää koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 22:26

    Ongelmaksi jää grynderirakentaminen. Se ei tavoittele hyvää asuinympäristöä, vaan maksimoitua voittoa. Maksimivoitot kerää rakentamalla liian vähän paikkoja.

    Annat vähän niin kuin ymmärtää, että asuntojen ostajat eivät arvosta autopåaikkoja niin, että niiden rakentaminen kannattaisi grynderille.
    Tai jos viittaat ajatukseen, että grynderi rakentaa liian vähän autopaikkoja, jotta niiden markkinahinta nousisi (monopolihinnoittelu) miksi sama ei pätisi parkettilattiaan ja parvekkeeseen? Talon vain yksi parveke, jotta parvekkeesta saisi kunnon hinnan?
    Eli siis, väitteesi ei läpäise logiikkatestiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalle kirjoitti 6.3.2017 kello 20:38

    Osmo Soininvaara:

    ….Maksajaksi tässä jää kaupunki, joka omistaa maan…

    Kaupungin tehtävä ei ole maakeinottelu. Kunnilta pitää kieltää maanomistus kokonaan, jos niillä on kaavoitusmonopoli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Metsäläinen kirjoitti 6.3.2017 kello 21:03

    Mielestäni Soininvaara ei ole oikein hahmottanut ongelman juurisyytä tai sitten ei vaan halua puhua siitä.
    Selitän miksi.
    Juurisyy on Suomen epäonnistunut maanomistuslaki mikä oleelliselta osin perustuu 1700 – luvun ruotsalaiseen lainsäädäntöön. Ratkaisu olisi pakkolunastus oikeudenmukaiseen hintaan sekä yhteiskunnalle että maanomistajalle. Raakamaata on enemmän kuin riittävästi eikä siis ole mitään järkeä keskittää asumista, valtion- ja kaupunginvirastoja kuin ei myöskään mitään muutakaan instituutiota tai yrityselämän toimintatilaa kantakaupungille tai sen välittömään läheisyyteen. Syykin tähän absurdiin raakamaata koskevan lainsäädännön jämähtämiseen 1700 – luvulle on selvä – pakkolunastus on saanut sosialisoinnin leiman eikä yksikään puolue uskalla ruveta sitä ajamaan. Toinen syy on päättäjien sosiaalinen asema; lähes kaikki päättäjät kokisivat kiinteistönsä tai osakkeensa arvon putoamisen järkevään ja oikeudenmukaiseen pakkolunastukseen perustuvan raakamaalainsäädännön uusimisen tuloksena. Tämä on niitä valtakuntamme suurimpia hys-hys asioita. Kärsijöitä ovat nuoret.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2017 kello 22:22

    Toimintojen maantieteelliseen keskittymiseen on kyllä ihan muita syitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tero kirjoitti 6.3.2017 kello 22:56

    Osmo Soininvaara:
    Miksi sen, joka asuu Vuosaaressa, pitää saada autoveron vastineeksi vain 2000 euron arvoinen pysäköintiruutu muiden maksamana ja Jätkäsaaressa 70 000 euron suurinen. Aika harva autoilija muutebn maksaa 70 000 euroa liikenteen veroina. Jos lasketaan autoilusta valtiolle jas KUNNILLE koituvat menot yhteen ja otetaan huomioon myös tieverkon alle jäävän maan arvo, autoilijat eivät maksa veroina aiheuttamiaan kusatnnuksia.

    Eli oletuksena on, että teitä tarvitaan vain yksityisautoille (eli niille, joista aiheutuu pysäköintiongelmia)?

    Onko myös niin, että yksityisautoista ei aiheudu MITÄÄN muuta hyötyä yhteiskunnalle kuin verotulot? Onko myyntimiehen asiakaskäynnissä ‘ulkoisvaikutuksia’.

    Onko yksin autoilusta veroja maksavien tehtävä maksaa teollisuuden, kaupan, pelastustoimen, kävelijöiden, … vaatima tila, rakentaminen, ylläpito ym. ?

    Haluaisin nähdä sen laskelman, jossa on laskettu kuntien ja valtion kulut yksityisautoilusta. Ja olen valmis muuttamaan käsitystäni faktat nähtyäni.

    Tärkeä pointti on, että autoilijoilta otetetaan jo aika paljon. Kuinka paljon enemmän mielestäsi voisi ottaa (€/kk)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Daniel Federley kirjoitti 6.3.2017 kello 23:06

    Entäpä jos autopaikkanormissa sanottaisiinkin vain “asukkaiden autojen säilytys tapahtuu tontilla”?

    Siinähän sitten rakennusliikkeet selvittäisivät, kuinka monta paikkaa kannattaa toteuttaa ja mitä niistä kannattaa maksaa tietäen, että kaupungin maalle niitä autoja nyt ei vaan saa.

    Me tavalliset ihmiset, asukkaat, sitten valitsisimme tarpeittemme mukaisen asuintalon. Joku etsii vuokra-asuntoa kahdella autopaikalla, joku toinen omistuskämppää fillarikellarilla ja kolmas osaomistusasuntoa, jonne saa tarvittaessa muutaman vuoden päästä auton, jos siltä tuntuu. Markkinat tarjoavat jokaiselle jotakin, ihan niin kuin nyt tarjoavat asuntoja saunalla ja ilman. Jossain talossa on kerhohuone, jossain pesutupa, jossain autotalli, -halli tai tolppapaikka. Siihen taloon, jossa ei ole mitään näistä, ei varmaan kannata muuttaa, jos perheessä on citymaasturi, vaimon kauppakassi, kaksi mautoa ja kesä-Cabriolet.

    Kaupungin liikennesuunnittelun tulisi huolehtia vain siitä, että katutilapysäköinti olisi vain asiointi- ja vierailupysäköintiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jukkis kirjoitti 6.3.2017 kello 23:08

    Osmo Soininvaara:
    Miksi sen, joka asuu Vuosaaressa, pitää saada autoveron vastineeksi vain 2000 euron arvoinen pysäköintiruutu muiden maksamana ja Jätkäsaaressa 70 000 euron suurinen. Aika harva autoilija muutebn maksaa 70 000 euroa liikenteen veroina. Jos lasketaan autoilusta valtiolle jas KUNNILLE koituvat menot yhteen ja otetaan huomioon myös tieverkon alle jäävän maan arvo, autoilijat eivät maksa veroina aiheuttamiaan kusatnnuksia.

    Jos me laskemme tieverkon alle jäävän maan arvon autoilijoiden aiheuttamiksi kustannuksiksi, voin kai luottaa sinun laskevan baanan alle jäävän maan pyöräilijöiden kustannuksiksi? Vauhtiin kun päästiin niin ratikkakiskojen alle jää kanssa aika paljon arvokasta maata kantakaupungissa, lienee paras laskea se joukkoliikenteen kustannuksiin sisään.

    Jalkakäytäviäkin löytyy itse asiassa aikapaljon, löytyy jopa ihan paraatipaikalta vain katuja, joissa saa kulkea vain jalan. En arvannutkaan jalankulkemisen aiheuttavan niin massiivisia kustannuksia valtiolle ja kunnille, taitaa olla paras laittaa sekin verolle, että loppuu tämä vapaamatkustaminen.

    Pystyt parempaan kuin tämä. Jos me oikeasti lähdemme laskemaan YKSITYISautoilun tukemisen piikkiin tieverkon alle jäävän alueen arvoa (unohtaen kuorma-autoilla toteutettavan välttämättömän logistiikan ja bussit), meidän on laskettava joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulkemisen tukemiseksi niiden alle jäävän alueen arvo.

    En usko, että sinä tai kukaan puolueessasi haluaa oikeasti laskea ulos, että miten monta tuhatta euroa käytetään per Baanaa ajava pyöräilijä vuodessa, jos sen alle jäävän maan arvo lasketaan suoraksi kuluksi, minkä he aiheuttavat Helsingille. Eikä tarvitse edes laskea Baanan ylläpitokustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:31

    Sovitaanko neliöhinnasta joka on sama autoille ja polkupyörille ja autoilijat jakaisivat katujen kustannukset keskenään ja pyörän omistajat pyöräteiden alle jäävän alan keskenään. Voitaisiin lähteä niinkin matalasta hinnasta kuin 10 €/m2/vuosi. Olisi melkoinen tulonsiirto autoilijoilta autottomille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. vk kirjoitti 6.3.2017 kello 23:30

    Tapani K: Kummastelen retoriikkaa, jossa autoilua käsitellään kuin se olisi asukasyhteisöstä erotettavissa oleva elämänalue, jonka hinta muille taloyhtiön osakkaille ja kaupungille on niin kova, että se pitää laskuttaa sitä tarvitsevilta viimeistä tonnia myöten erikseen (samalla jalankulun ja joukkoliikenteen kustannuksia vähätellään). Miksei näitä laskuteta vain käyttäjiltä:

    Uusiin kerrostaloihin rakennetaan pyöräkellareita, vaikka kaikki eivät pyöräile.

    Kerrostalojen piharakentamista koskee joukko määräyksiä, vaikka kaikki eivät välitä pihasta.

    Pyöräkellarin kustannus on mitätön verrattuna autopaikkoihin. Yhdellä pihakannen alle rakennettavan autopaikan (joka palvelee yhtä autoa) kustannuksella rakentaa pyöräkellarin, joka palvelee kymmeniä pyöräilijöitä.

    Parhaimmillaan ne pihat lisäävät asukkaiden hyvinvointia esim. naapureihin tutustuttamalla. Autopaikalla ei taida olla vastaavaa vaikutusta. Autopaikat usein lisäävät pahoinvointia ja rahan tuhlausta statuskilpailulla.

    Ja kansanterveydelliset vaikutukset omalla lihasvoimalla liikkumisessa ovat positiiviset, moottorivoimalla taas negatiiviset. Kansantaloudellisesti on kyse valtavista rahoista. Tästä johtuen minulle sopisi hyvin verottaa esim. hissejä ja liukuportaita. Euron per matka, erityisryhmille vapaaliput. Julkisen liikenteen verkostoakaan ei pidä rakentaa liian kattavaksi jotta kansalaiset saisivat riittävästi liikuntaa omin jaloin päivittäin. Ne 10000 askelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jalankulkija kirjoitti 7.3.2017 kello 0:00

    Veikko Rinne: Tämä on taas niitä vaihtoehtoisia faktoja. Todellisuudessa autojen määrä kantakapungissa on jo pitkään ollut selvässä laskussa. Ja julkista liikennettä ynnä jalankulkua ja pyöräilyä on suosittu. Hyvä niin.

    Joo, Töölössä esimerkiksi “suositaan” jalankulkua puolittamalla jalkakäytävien leveys pyöräteiden vuoksi ja vähentämällä ratikkapysäkkejä julkisen liikenteen “parantamiseksi”. Siinä teille vaihtoehtoisia faktoja.

    Lukekaapa kaupungin hienoa pyöräilybarometria. Siinä haastatelluista pyöräilijöistä 61 % omisti auton ja 66 % kulki autolla vähintään kerran viikossa. Silti täällä esitetään vähän väliä, että autojen määrä on pudonnut johonkin 20 prosenttiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:27

    Töölössä , siis Mechelinkadulla, otettiin yksi kaista lisää autoille ja siitä piti häätää fillarit pois, koska laillisesta kadulla oleva fillari tukkisi koko kaistan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. JTS kirjoitti 7.3.2017 kello 0:12

    Pysäköintiluolan ovat ilmeisesti väestönsuojaa poikkeusoloihin, joille kehitetään jotain siviilikäyttöön pysäköinnistä.

    Luontevaa olisi poistaa normi ja vastaavasti antaa mahdollisuus rakentaa pysäköintitaloja riittävässä kokoluokassa. Samaan yhteyteen sopivat niin keilahallin kuin bänditilat, tai muut melua tuottavat toiminnot. Syntyisi palvelu ja markkina.

    Kevennyksenä: Autotallejakin voisi olla. Niille on muutakin käyttöä kuin auton säilytys. Voisi antaa potkua yritystoimintaankin, jos olisi 15 neliön tilaa saatavilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:26

    Pysäköintiluolissa on tilaa noin kymmenkertaisesti niin paljon kuin västösuojaan tarvittaisiin. Ei sillä voi perustella niiden luolien rakentamista tuon kokoisina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Metsäläinen kirjoitti 7.3.2017 kello 0:44

    Suomalaisten valtavan enemmistön haave on omakotitalo. Espoossa haetaan vuosittain n. 2000 omakotitalotonttia ja jaetaan n. 70. Mistä muusta tämä kertoo kuin yhteiskunnan päättäjien ja lainsäätäjien surkeasta epäonnistumisesta? Vai pitäisiko noille 2000 maksukykyiselle hakijalle valistaa kuinka väärät tavoitteet heillä on ???
    Eikö onnellisuus ole tässä se perimmäinen mitta eikä suinkaan pakkautuminen? Betonikuutioissa ei monikaan ole onnellinen, mistä taas on seurauksena matala mieliala, tavoitteettomuus, riitaisuus, sosiaaliset lieveilmiöt jne…
    Mitä onnellisempi ihminen, sitä enemmän hän jaksaa. Vai olemmeko tästäkin eri mieltä?

    Voin sinulle Osmo järkätä käyntejä onnellisten ja onnettomien ihmisten luona. Katsotaan sitten mikä heistä on tehnyt onnellisen tai onnettoman. Itse olen taistellut ihmisarvoisen asumisen saavuttamiseksi lähes puoli vuosisataa ja päässyt siihen samaan kuin esivanhempanikin.

    Järkyttävintä on se että yritämme syöttää lähimmäistemme päähän sellaista mitä he inhoavat.
    Tällä ei ole enää suurtakaan eroa fasismiin.

    Kukin olkoon oikeutettu tavoittelemaan laillisia ja hyväksyttyjä asioita. Eduskunnan tulisi tehdä tämä kansalaisille mahdolliseksi mm. järkevällä raakamaalainsädännöllä (pakkolunastus).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:25

    Omakotitontteja saa Nurmijärveätä lähes ilmaiseksi. Omakotiasuiminen tarkoittaa harvaa asumista. Siksi omakotitontti ei voi sijaita keskeisesti. Jos vaikka Helsingin niemi olisi rakennettu täyteen omakotitaloja, keskusta olisi jossain muualla ja omakotityalot sijaitsisivat yhä “Nurmijärvellä”.
    Voi myös ostaa itselleen kerrostalotontin ja rakentaa sinne pelkän omakotitalon. Kallista? Niin on. On hyvin kallista syrjäyttää tiivistä asumista väljän asumisen tieltä.
    Espoon pitäisi myydä omakotitontit huutokaupalla, niin kaikki saisivat, jotka haluavat maksaa tarpeeksi. Jos Helsinki panisi kerrostaloasuntoja myyntiin 50 000 eurolla, aika monta hakijaa siihenkin tulisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 13:05

    Kätevä argumentti tuo hypoteettinen teiden alla olevan maan arvo. Jos ei olisi teitä niin ympäröivän maan arvo olisi nolla.

    Jos suomalaiset eivät söisi lainkaan ruokaa, koko tämän maan arvo olisi kuukauden kuluttua nolla. Niinpä ruuan pitää olla ilmaista?
    Tätä keskustelua on vähän vaikea käydä, jos talousteorian käsitteet eivät ole hallussa siitä, mikä on ulkoishyöty, mikä on kuluttajan ylijäämää ja mitä noin ylipäänsä on järkevää yhteiskunnan rahoista subventoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. IsoH kirjoitti 7.3.2017 kello 7:52

    Loogisesti ajateltuna olisi järkevä antaa markkinoiden hoitaa parkkipaikkaongelman, vain invapaikat olisivat pakollisia. Samalla pitäisi luoda helposti skaalattavia, markkinaehtoisia parkkitiloja, joita voi rakenteellisesti kasvattaa, jos kysyntää parkkipaikoista on. Kaava pitäisi hyväksyä heti myös tulevaisuuden mahdollisia parkkitalon korottamisen tai hallin louhimisen tarpeita varten.

    Osa ihmisistä haluaa ja tarvitsee auton joka tapauksessa. He joko itkevät ja maksavat tai siirtyvät hiukan kauemmas asumaan uusista kivitalokortteleista.

    Mutta miten kohdeltaisiin vuokratalojen asukkaita? Ei autopaikkoja heillekään ilman 70 000 euron tai 300 e/kk maksuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:20

    Mutta miten kohdeltaisiin vuokratalojen asukkaita? Ei autopaikkoja heillekään ilman 70 000 euron tai 300 e/kk maksuja?
    Vuuokra-asukkaat laskuttavat autopaikkansa vuokrien tasauksen kautta toisilla vuokra-asujilla. Näin Myllypurossa asuvat pääsevät tukemaan Jätkäsaaressa asuvien autopaikkoja. Kyllä se täysimääräisesti maksettavaksi tulee, osittain tietysti asumistuen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Millae kirjoitti 7.3.2017 kello 8:08

    Hyvä että jää Jätkäsaareen tilaa Tallinkin rekoille kun Vuosaaren toiminta lopetetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. QTC kirjoitti 7.3.2017 kello 8:31

    Osmo Soininvaara:
    Jos lasketaan autoilusta valtiolle jas KUNNILLE koituvat menot yhteen ja otetaan huomioon myös tieverkon alle jäävän maan arvo, autoilijat eivät maksa veroina aiheuttamiaan kusatnnuksia.

    Kätevä argumentti tuo hypoteettinen teiden alla olevan maan arvo. Jos ei olisi teitä niin ympäröivän maan arvo olisi nolla.

    Saisikos ihan oikeita lukuja? Jos henkilöautoliikenne loppuisi huomenna Helsingistä niin paljonko kaupungin menot pienenisivät? Entä tulot? Mitkä kadut jäisivät hoidotta? Loppuisiko myös huoltoliikenne? Katujen kuluminen toki vähenisi ja varmaankin ilmanlaatu paranisi, se on totta. Miten parkkipaikkojen alla oleva arvokas maa hyödynnettäisiin? Kenen niskaan maan arvo sitten sälytettäisiin? Ja lopuksi: mitä tämä kaikki tarkoittaa oikeissa euroissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 9:18

    Taloudellinen optimi siis ulkoisvaikutusten kannalta, olisiolennaisesti vä’häisempi autoliikenne ja sen vuoksi paljon vähemmän maata liikenteelle varattuna. Jos sen optimin yli mennään, kyse ei ole ulkoisvaikutuksista vaan siitä, että autoilijan itsensä saama hyöty perustelee liikkumista. Silloin tähän tarkoitetun maa-alan kustannukset on laskettava autoilun kustannuksiksi. Jos puolet Espoosta autolla Helsinkiin tulijoista siirtyisi joukkoliikenteeseen, kaupungin kustannukset pienenisivät olennaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Sibbo San Sebastian kirjoitti 7.3.2017 kello 9:41

    vk
    Parhaimmillaan ne pihat lisäävät asukkaiden hyvinvointia esim. naapureihin tutustuttamalla.

    Tässä blgissa on tapana laskea kaikelle taloudellinen arvo ja sen mukana hintalappu.

    Paljonko tuon tutustumisen arvo on ja tapahtuuko silloin tulonsiirtoa perheellisiltä sinkuille?

    Pitääkö säätää tutustumisnormi jotta eri puolilla kaupunkia asuvat otetaan huomioon tasa-arvoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. hupsis kirjoitti 7.3.2017 kello 10:21

    Osmo Soininvaara:
    Miksi sen, joka asuu Vuosaaressa, pitää saada autoveron vastineeksi vain 2000 euron arvoinen pysäköintiruutu muiden maksamana ja Jätkäsaaressa 70 000 euron suurinen. Aika harva autoilija muutebn maksaa 70 000 euroa liikenteen veroina. Jos lasketaan autoilusta valtiolle jas KUNNILLE koituvat menot yhteen ja otetaan huomioon myös tieverkon alle jäävän maan arvo, autoilijat eivät maksa veroina aiheuttamiaan kusatnnuksia.

    Säälittävää, todella säälittävää. Tieverkkoko ei tuo mitään muita hyötyjä kuin yksityisautoilijalle mukavuutta körötellä rauhassa? Jos ei tieverkkoa ole niin kyllä sille maan arvollekin tapahtuu jotakin. Jos yksityisautoilu tehdään vaikeaksi niin ne hyvät veronmaksajat katoavat (nninkuin tekevät) ja sitten vaaditaan kokonaisoptimoinnin nimissä pääsyä käsiksi niiden halveksittavien espoolaisten veroeuroihin.

    Eli kivaa tehdä omannäköistä politiikkaa, kunhan ei joudu siitä maksumieheksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 13:23

    Jos yksityisautoilu tehdään vaikeaksi niin ne hyvät veronmaksajat katoavat (nninkuin tekevät) ja sitten vaaditaan kokonaisoptimoinnin nimissä pääsyä käsiksi niiden halveksittavien espoolaisten veroeuroihin.

    Väitettä on vähän vaikea perustella empiirisesti. Helsingissä on toteutettu runsaasti vähäautoisia kaupunginosia, joihin ei rakentamisvaiheessa ymmärretty laittaa läheskään nykynormin mukaista määrää autopaikkoja. Näitä ovat vanha Katajanokka, Kruununhaka, Töölö, Punavuori ja Ullanlinna. Kovin hälyttävää slummiutumista ei tästä huolimatta ole niissä havaittavissa. Jos ne sen sijaan olisi rakennettu kuin automyönteinen lähiö, talot parkkikenttien ympäröimänä eikä mitään ratikkaverkkoa, aika paljon halvemmalla niist6ä saisi asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. hupsis kirjoitti 7.3.2017 kello 10:22

    Osmo Soininvaara:
    Mutta miten kohdeltaisiin vuokratalojen asukkaita? Ei autopaikkoja heillekään ilman 70 000 euron tai 300 e/kk maksuja?
    Vuuokra-asukkaat laskuttavat autopaikkansa vbujokrien tasauksen kautta toisilla vuokra-asujilla. Näin Myllypurfossa asuvat pääsevät tukemaan Jätkäsaaressa asuvien autopaikkoja. Kyllä se täysimääräisesti maksettavaksi tulee, osittain tietysti asumistuen kautta.

    Mitä sitten? Kun on hyvinvointivaltio niin aina pääsee maksamaan muiden kustannuksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Koti-isä kirjoitti 7.3.2017 kello 10:40

    Jukkis:
    En usko, että sinä tai kukaan puolueessasi haluaa oikeasti laskea ulos, että miten monta tuhatta euroa käytetään per Baanaa ajava pyöräilijä vuodessa, jos sen alle jäävän maan arvo lasketaan suoraksi kuluksi, minkä he aiheuttavat Helsingille. Eikä tarvitse edes laskea Baanan ylläpitokustannuksia.

    Suosittelen käymään baanalla ja toteamaan, miten leveän tilan siellä vievät kaksisuuntainen pyörätie sekä vieressä oleva kävelytie. Sitten voi nousta ylös kadun tasolle ja katsoa, mitkä ovat vastaavat mitat autokaistoilla. Nämä kun suhteuttaa väylillä kulkevien liikkujien määrään (baanan pyöräilijöille on mittari), alkaa toivon mukaan konkretisoitua, millainen tilarohmu auto on. Auto vie noin 10-kertaisesti tilaa pyöräilijään nähden.

    Talvihoidon osalta työmäärä skaalautuu vastaavasti. Ja kaiken lisäski autokaistoille levitetään suolaa ja niillä on ikuinen kesäkeli, mutta kevyen liikenteen väylille levitetään ainoastaan soraa.

    2000kg painavat autot hiovat nastoilla katuja puolet vuodesta, minkä vuoksi autokaistat täytyy päällystää muutaman vuoden välein.

    Autojen kaduista hioma kiviaines ja autojen päästämät pakokaasut tappavat huonona ilmanlaatuna vuodessa noin 200 helsinkiläistä.

    Liikennevaloja tarvitaan pelkästään autoilijoiden takia. Valot ja autojen aikaansaamat ruuhkat hidastavat joukkoliikennettä ja kuluttavat joukkoliikenteellä kulkevien aikaa.

    Yleisesti ottaen faktat autolla liikkumisen järjettömyyten tiheästi asutussa kaupungissa ovat murskaavia. Auto kuuluu maalle, ei kaupunkiin. Autopaikkanormi on uskomaton jäänne kaukaa historiasta. Ja sen takia entisten satamien tilalle rakennetuille asuinalueille rakennetaan perusteetta valtava määrä autopaikkoja. Joilla ajetaan läpi kantakaupungin. Aivan samalla tavoin kuin uuteen Pasilan keskukseen rakennetaan tuhansia autopaikkoja kaikkien mahdollisten julkisten liikennevälineiden reittien risteykseen. Seurauksena katutilaa, jossa liikkumisen on arvioitu olevan ihmisille hengenvaarallista.

    Perusteellinen analyysi aiheesta löytyy myös sivulta:
    http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Tapani K kirjoitti 7.3.2017 kello 10:50

    Osmo Soininvaara:
    Aika harva autoilija muutebn maksaa 70 000 euroa liikenteen veroina.

    VM arvioi muutama vuosi sitten autoiluun kerättävän veroja 4,5 mrd eur/vuosi. Autoalan Tiedotuskeskus (etujärjestö) otti mukaan ALVit laajemmin ja päätyi 7,8 mrd euroon. Lähde: wikipedia Autoilun_verotus_Suomessa.

    Jos otetaan kolme miljoonaa liikennekäytössä olevaa henkilö-, paketti- ja kuorma-autoamme, niin siitä tulee 2 600 eur/vuosi per ajoneuvo. 27 vuodessa siitä tulee 70 000 eur. Tässä siis autoilun veroja, en varma miksi kirjoitit liikenteen veroista.

    No, tästä älyllisesti epärehellisestä laskelmasta puuttuu verovähennykset, hesalaisten lyhyet ajomatkat, yritys- ja yksityiskäytön erottelu jne. jne. Ne jotka on vailla hallipaikkaa maksaa tietysti kaupungille asukaspysäköinnistä edellä mainitun päälle vielä 260 eur/v.

    Sama taitaa koskea verotusta yleensä: harva maksaa yhtä paljon kuin saa tulonsiirroissa ja verovaroin kustannetuissa palveluissa takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 12:56

    Ymmärrät kai nyt kuitenkin, ettei ALV:tä voida ottaa laskelmassa mukaan kuin siltä osin, että se kohdistuu veroon. Jos tuo laskelma tehdään oikein, päädytään siihen, että autoilu on haja-asutusalueilla yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua, kun mukaan otetaan kustannukset kunnalle, maan käyttö mukaan luettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Lundvistin Julle kirjoitti 7.3.2017 kello 10:55

    a) En ymmärrä, miten tässä toistuvassa keskustelussa niin moni on niin pihalla liikenteen perusasioista.

    b) En ymmärrä miten monessa muussa maailman pitäjässä pysäköinti onnistutaan hoitamaan markkinaehtoisesti ilman julkisen sektorin säätelyä ja monesti vieläpä paremmin kuin Helsingissä. Ei minulla ole koskaan ollut ongelmaa löytää asunnon yhteydestä autopaikkaa maailmalla. Toki se on maksanut mutta aina on löytynyt. Helsingissä autopaikkaa on tietyillä alueilla lähes mahdoton saada järkevän matkan päästä ja toisaalla sitten mahtuu harrasteautot ja veljen kaivinkone halliin – ja naapurit tarjoavat.

    Hölmölä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Sibbo San Sebastian kirjoitti 7.3.2017 kello 13:52

    Koti-isä: Nämä kun suhteuttaa väylillä kulkevien liikkujien määrään (baanan pyöräilijöille on mittari), alkaa toivon mukaan konkretisoitua, millainen tilarohmu auto on. Auto vie noin 10-kertaisesti tilaa pyöräilijään nähden.

    Kun on alettu suhteuttamaan, viedään se loppuun asti. Mitataan kunkin autoilijan ja pyöräilijän työssään aiheuttaman lisäarvon määrä, siitä maksetut yritys- ja tuloverot, ostettujen ja autolla tai polkupyörällä kuljetettavien tuotteiden alvit jne. Ja lasketaan vielä bussit ja länsimetrot mukaan.

    Sitten päästään objektiiviseen totuuteen jota tässä nähtävästi haetaan ideologian sumentamien ennakkoluulojen sijaan. Ja voidaan antaa poliitikoille potkut kun päätökset voidaan tehdä tilastojen ohjaamina.

    (Onko tuo 2000 kg muuten joku raja jolla on merkitystä, se on esiintynyt aika useassa viestissä? Useimmat kaduilla liikkuvat autot ovat tuota keveämpiä mutta tuskin nekään ihan synnittömiä…?)

    (Pyöräilijään on muten neuvottu jätettävän metrin verran etäisyyttä sivusuunnassa eikä ihan pyörän peesissäkään ole turvallista ajaa – tuo kymmenkertainen tilankäyttö toivottavasti tarkoittaa vain pyörätelineeseen pysäköityä pyörää eikä koskaan liikkuvaa….!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Tapani K kirjoitti 7.3.2017 kello 13:53

    Osmo Soininvaara: Väitettä on vähän vaikea perustella empiirisesti. Helsingissä on toteutettu runsaasti vähäautoisia kaupunginosia, joihin ei rakentamisvaiheessa ymmärretty laittaa läheskään nykynormin mukaista määrää autopaikkoja. Näitä ovat vanha Katajanokka, Kruununhaka, Töölö, Punavuori ja Ullanlinna.

    Tapani K:
    Olenkin pitkään pohdiskellut, millaista segregaatiota – demografista tai ideologista – seuraa, jos auton pitäminen on tietyssä taloyhtiössä tai naapurustossa liian hankalaa ja kallista verrattuna muihin tarjolla oleviin asuinpaikkoihin.

    Nuo mainitsemasi kaupunginosat ovat poliittisesti vihreimpien joukossa. Vihreiden kannatusprosentilla mitattuna ne -eli Vironniemi, Ullanlinna, Kampinmalmi ja Taka-Töölö- kuuluivat 9 eniten vihreitä äänestäneen peruspiirin joukkoon sekä 2007 että 2011 eduskuntavaaleissa. Toisaalta kokoomus oli kaikissa vielä suositumpi.

    Onko vähäautoisiin kaupunginosiin muuttaneet niitä, jotka haluavat elää ilman autoa? Vai saako ympäristö luopumaan autosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 16:50

    Kyllä nuo alueet ovat myös aika kokoomuslaisia. Mutta tuolla on tapana sanoa, että ratikalla pääsee kaikkialle – jos jonnekin ei pääse ratikalla, sinne ei kannata mennä.
    Paljon käytetään citycarclubia tai sen modernimpia kilpailijoita tai ihan perinteistä auton vuokrausta, jos pitää tehdä uskaliaita eräretkiä ratikkaverkon ulkopuolelle. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Samuli Saarelma kirjoitti 7.3.2017 kello 14:29

    Metsäläinen: Suomalaisten valtavan enemmistön haave on omakotitalo. Espoossa haetaan vuosittain n. 2000 omakotitalotonttia ja jaetaan n. 70. Mistä muusta tämä kertoo kuin yhteiskunnan päättäjien ja lainsäätäjien surkeasta epäonnistumisesta?

    Tuo voi kertoa siitä, että omakotitalotonttien hinta on liian alhainen. Yleensä kaikelle, jonka hinta on liian alhainen, syntyy enemmän kysyntää kuin sille on tarjontaa. Omakotitalotontti (ja miksei mikä tahansa muukin tontti) hyvällä paikalla on hyvinkin tällainen asia. Huonoilla paikoilla olevia omakotitalotontteja on Suomi täynnä.

    USA on esimerkki maasta, jossa moni kaupunki on rakennettu sillä periaatteella, että minne tahansa saa rakentaa omakotitaloja. Seuraus on ollut se, että kaupungit ovat levinneet valtavaksi matoksi, jossa ainoa realistinen liikkumismuoto on yksityisauto.

    Kirjoitit onnellisuudesta ja sosiaalisista ongelmista. Ovatko noissa kaupunkimatoissa asuvat amerikkalaiset onnellisia tai ainakin onnellisempia kuin suomalaiset? Onko USA:ssa vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin Suomessa? Väittäisin, että vastaus molempiin on “ei”. Suomi on onnellisuusvertailuissa yleensä maailman kärkipäätä. Samoin vaikkapa rikoksin mitattuna Suomen sosiaaliset ongelmat ovat selvästi vähäisempiä kuin USA:n.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Risukasaan aurinko kirjoitti 7.3.2017 kello 14:29

    No, Helsinki toteuttaa halvan pysäköinnin ideologiaa, eli tuetaan autoilua verovaroin. Kk lippu kadunvarteen maksaa naurettavan vähän. Demokratia ja sosialismi kunniaan. Jee. Vihreys on. Niin ja näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. R.Silfverberg kirjoitti 7.3.2017 kello 14:35

    Autopaikkaongelma koskee käytännössä vain Helsingin kantakaupunkia. Nostamalla kadunvarsi-asukaspysäköinnin hintaa tuntuvasti saadaan A) kantakaupunngin vanhojen asuntojen hintaa alas, ja B) kantakaupungin uusiin asuntoihin kuuluvat autopaikka-osakkeet paremmin kaupaksi ja C) romuaotot ja kaivinkoneet pois katujen varsilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Lundvistin Julle kirjoitti 7.3.2017 kello 15:45

    c) En ymmärrä tuota “hyvä veronmaksaja” -sössötystä. Itse olen. Osapuilleen kaikki tuntemani kantakaupungista pois tilan perässä muuttaneet ihmiset ovat tehneet sen siksi, ettei ole pinkkaa ostaa riittävän isoa kämppää keskustasta.

    Köyhät niille pakettitalopelloille karkaavat. Tai eivät nyt ehkä aivan köyhät, mutta kuitenkin sellaiset, joilla ei pitäisi olla varaa sössöttää veronmaksusta kaupungissa asuville ja sitten tulla hiomaan “Oikeasti Hyvien Veronmaksajien” asuinkatuja pölyksi riisikupeillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 7.3.2017 kello 16:17

    Tapani K: Olenkin pitkään pohdiskellut, millaista segregaatiota – demografista tai ideologista – seuraa, jos auton pitäminen on tietyssä taloyhtiössä tai naapurustossa liian hankalaa ja kallista verrattuna muihin tarjolla oleviin asuinpaikkoihin. Onko aiheesta tutkimusta?

    Asiasta ei varmaan oikein voi tehdä tutkimusta, sillä autopaikkojen puuttuminen korreloi vahvasti mm. hyvätasoisen arkkitehtuurin ja erilaisten jännittävien pikkuliikkeiden ja kulttuuritarjonnan kanssa, ja näitä asioita on vaikea erottaa toisistaan. Tuo tutkimus vaatisi sen, että kysymyspatteristolla kyetään riittävän hyvin saamaan esiin autopaikkojen puute ja otos on edustava, mutta tällöinkin jäisi jäljelle se ongelma, että autopaikkojen puute tekee alueesta kauniimman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 16:39

    On vähän niin, että hyvää kaupunkiarkkitehtuuria ei voi tehdä lähiötason autopaikkanormin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 7.3.2017 kello 16:22

    Osmo Soininvaara:
    Ymmärrät kai nyt kuitenkin, ettei ALV:tä voida ottaa laskelmassa mukaan kuin siltä osin, että se kohdistuu veroon. Jos tuo laskelma tehdään oikein, päädytään siihen, että autoilu on haja-asutusalueilla yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua, kun mukaan otetaan kustannukset kunnalle, maan käyttö mukaan luettuna.

    Nykyään tuo menee sillä tavalla hassusti, että haja-asutusalueilla autoilua yliverotetaan, ja toisaalta niille kauhotaan tolkuttomasti rahaa. Millaisia vaikutuksia sillä olisi, jos autoverotus riippuisi alueesta, ja valtionosuudet tasaisivat vain kunkin kaupunkiseudun sisäisiä eroja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jalankulkija kirjoitti 7.3.2017 kello 16:23

    Osmo Soininvaara:
    Töölössä , siis Mechelinkadulla, otettiin yksi kaista lisää autoille ja siitä piti häätää fillarit pois, koska laillisesta kadulla oleva fillari tukkisi koko kaistan.

    Ei muuten otettu, vaan kaksi jo ennestään olemassa olevaa ajokaistaa kavennettiin autoille, ja lisäksi otettiin jalkakäytävästä tilaa fillareille. Kaikkea kavennettiin, jotta saatiin tungettua väliin pyörätie. Caloniuksenkadulla on vielä kummallisemmat uudet mitoitukset: jalkakäytävä 2,85 m, pyörätie 2,5 m, ajokaista 2 m. Sille 2 metrin kaistalle tungetaan joka päivä ainakin 100 Länsisatamaan ajavaa bussia, joiden leveys on 2,5 m + peilit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2017 kello 16:37

    Ajokaista ei ole 2 metriä. Mistä tuollaiset tiedot ovat peräisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. anomuumi kirjoitti 7.3.2017 kello 17:33

    Jalankulkija: Caloniuksenkadulla on vielä kummallisemmat uudet mitoitukset: jalkakäytävä 2,85 m, pyörätie 2,5 m, ajokaista 2 m. Sille 2 metrin kaistalle tungetaan joka päivä ainakin 100 Länsisatamaan ajavaa bussia, joiden leveys on 2,5 m + peilit.

    Ei, vaan autot on suunnitelmissa (https://kerrokantasi.hel.fi/caloniuksenkatu) laitettu länteen päin mennessä samalle kaistalle raitiovaunujen kanssa, ja vieressä oleva 2 metrin kaista ei ole ajokaista, vaan pysäköintikaista. Tämä kahden metrin pysäköintikaista tulisi poistaa, jotta raitiovaunuille ja moottoriajoneuvoille saataisiin omat kaistat ja pyörätietä voitaisiin kaventaa (ei pyörän eteen avautuvia autonovia). Itään päin menevä ajokaista puolestaan on 3,5 metriä leveä, mikä sopii maantielle, muttei Töölöön. Ajorata tulisi olla tuossa max. 3,25 metriä, mieluummin 3 metriä leveä. Jalankulkijoille tulisi antaa enemmän tilaa, ja kadulle tulisi pyrkiä istuttamaan katupuita.

    Jos pysäköintiä halutaan säästää, niin kelpo vaihtoehto voisi olla sulkea Caloniuksenkatu läpiajoliikenteeltä – autot pääsevät Hesperiankatuja, eikä kadulla kulje edes busseja. Tällöin myös pyöräily voisi hyvin onnistua vähäliikenteisellä ja max. 3 m leveillä ajoradalla eikä pyöräkaistoja tarvittaisi, jolloin pysäköinti, katupuiden istuttaminen pysäköityjen autojen lomaan ja leveämmät jalkakäytävät olisivat yhtaikaa mahdollisia. Siis vaikkapa näin:

    http://streetmix.net/-/496313

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Ville kirjoitti 7.3.2017 kello 18:29

    Osmo Soininvaara:
    Ajokaista ei ole 2 metriä. Mistä tuollaiset tiedot ovat peräisin.

    Tässä pysäköinti on tuon 2 metriä, sitten on yhteinen ratikka- ja autokaista 4,75 m.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Tapani K kirjoitti 7.3.2017 kello 18:55

    Makkaratalon Hautuumaa: Asiasta ei varmaan oikein voi tehdä tutkimusta, sillä autopaikkojen puuttuminen korreloi vahvasti mm. hyvätasoisen arkkitehtuurin ja erilaisten jännittävien pikkuliikkeiden ja kulttuuritarjonnan kanssa, ja näitä asioita on vaikea erottaa toisistaan.

    Kyllä tutkimuksen voi tehdä, mutta ennemmin pitkittäistutkimuksena asukas- ja asuntokauppadatasta kuin poikittaiskyselytutkimuksena. Ja vasta sopivan koeasetelman ilmaantuessa. Eli kun joillain alueilla katoaa/lisääntyy parkkipaikkoja (Mechelininkatu?) ja verrokkialueilla ei. Sitten pitää vielä seurata monta vuotta.

    Tällöin on mahdollista havaita muutostrendit. Ei haittaa vaikka alueet olisivat alun alkaen erihintaisia/erilaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Jalankulkija kirjoitti 7.3.2017 kello 20:16

    Tapani K: Kyllä tutkimuksen voi tehdä, mutta ennemmin pitkittäistutkimuksena asukas- ja asuntokauppadatasta kuin poikittaiskyselytutkimuksena. Ja vasta sopivan koeasetelman ilmaantuessa. Eli kun joillain alueilla katoaa/lisääntyy parkkipaikkoja (Mechelininkatu?) ja verrokkialueilla ei. Sitten pitää vielä seurata monta vuotta.

    Tällöin on mahdollista havaita muutostrendit. Ei haittaa vaikka alueet olisivat alun alkaen erihintaisia/erilaisia.

    Yksi testi tuli jo tehtyä Mechelininkadulla. Kun levisi tieto yöparkkipaikkojen ja keskeisen ratikkapysäkin poistosta, pysäkin läheisyydestä katosi pienen ajan sisällä 4 kivijalkakauppaa, ja kesti tosi kauan löytää tilalle uusia yrittäjiä. Nyt niistäkin on jo osa hävinnyt ja vaihtunut muihin yrityksiin, joista osa ei ole enää myymälöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Risukasaan aurinko kirjoitti 7.3.2017 kello 21:04

    Hyvät veronmaksajat sitten on liian köyhiä keskustaan ja muuttaa maalle ja duuni on edelleen keskustassa. Riisikupit tunkee joka päivä Nurmijärveltä tänne Helsinkiin, hyi olkoon. Keskustassa saa asua vai. Asumistuen varassa eleleviä tai tosirikkaita. Epäekologinen Sarisairaanhoitaja kärsikööt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Risukasaan aurinko kirjoitti 7.3.2017 kello 21:43
  70. max kirjoitti 7.3.2017 kello 22:10

    Makkaratalon Hautuumaa: Nykyään tuo menee sillä tavalla hassusti, että haja-asutusalueilla autoilua yliverotetaan, ja toisaalta niille kauhotaan tolkuttomasti rahaa. Millaisia vaikutuksia sillä olisi, jos autoverotus riippuisi alueesta, ja valtionosuudet tasaisivat vain kunkin kaupunkiseudun sisäisiä eroja?

    Jep. Autoilun verotus kasvukeskusten tarpeisiin pitäisi todellakin lopettaa. Kasvukeskukset ajavat Suomen lamaan. Tai siis tekivät sen jo.

    Sen sijaan valtionosuuksia tulisi tai joudutaan jopa lisäämään. Mutta nehän eivät ole alueellisia tukia vaan demografisia. Siis oikeastaan vain kourallinen euroja toinen tällöin vanhusväestön hoivaan joiden ei kannatakkaan asua kasvukeskuksissa. Se tästä nyt vielä puuttuisi.

    Sen sijaan maantieteellisiä tukia ovat nimenomaan kasvukeskusten asumistuet. Sanoinko jo että kasvukeskukset ajoivat Suomen lamaan. Ja se kävi äkkiä. Heti puusta putoamisen jälkeen. Se, että Ruotsissa menee kaupungistumisesta huolimatta tai sen ansiosta loistavasti ei ole meriselitys Suomen ankealle ja toivottamalle jamalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. max kirjoitti 7.3.2017 kello 22:17

    Ruotsissa yksityisautojen myynti ylittää kaikki historialliset maksiimit. Hybridejä ja sähköautoja. Ja nyt sinne on tulossa vielä massiivinen akkutehdas. Yksityisauto on ainutlaatuinen hyödyke ja erittäin käyttökelpoinen. Yksityisautoilun suosio korreloi nätisti taloudellisen toimeliaisuuden kanssa. Tämä on unohtunut Suomessa tai halutaan kieltää. Itse en ihaile autoja. Ihailen tuota ilmiötä kokonaisuutena. Eteenpäinmenoa ja tulevaisuudenuskoa sekä tietenkin tavallisten kotitalouksien lompakkoihin valuvia loputtomia kruunuvirtoja. Mites meillä menikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Metsäläinen kirjoitti 7.3.2017 kello 23:54

    Osmo Soininvaara:
    Omakotitontteja saa Nurmijärveätä lähes ilmaiseksi. Omakotiasuiminen tarkoittaa harvaa asumista. Siksi omakotitontti ei voi sijaita keskeisesti. Jos vaikka Helsingin niemi olisi rakennettu täyteen omakotitaloja, keskusta olisi jossain muualla ja omakotityalot sijaitsisivat yhä “Nurmijärvellä”.
    Voi myös ostaa itselleen kerrostalotontin ja rakentaa sinne pelkän omakotitalon. Kallista? Niin on. On hyvin kallista syrjäyttää tiivistä asumista väljän asumisen tieltä.
    Espoon pitäisi myydä omakotitontit huutokaupalla, niin kaikki saisivat, jotka haluavat maksaa tarpeeksi. Jos Helsinki panisi kerrostaloasuntoja myyntiin 50 000 eurolla, aika monta hakijaa siihenkin tulisi.

    Äkkiä katsoen; tontit Klaukkalasta ehkä n. 150 000 EUR keskimäärin.

    http://www.etuovi.com/myytavat-tontit/nurmijarvi/klaukkala

    Pääkaupunkiseudun kuntarajat ovat naurettava jäänne lehmäpolkujen aikakaudelta. Tonttikaavoituksessa säheltää puolenkymmentä lautakuntaa ja valtuustoa. Ja sitten “eksytään pyörävarastoihin”!

    Olen joskus karrikoiden heittänyt että riittää kun yhteiskunta vetää 100 km kiskoparia metsäisimpään suuntaan. Hartiapankkirakentajat hoitavat lopun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Simo Melenius kirjoitti 8.3.2017 kello 0:27

    Tärkeä pointti on, että autoilijoilta otetetaan jo aika paljon. Kuinka paljon enemmän mielestäsi voisi ottaa (€/kk)?

    Pysäköinnin kysymys ei ole se, että paljonko autoilijoilta otetaan rahaa tai se, että autoilijoilta ei vielä oteta tarpeeksi rahaa, vaan tilan riittämättömyys kaupunkiympäristössä.

    Autot vievät järkyttävän paljon tilaa ja se taas kapitalisoituu yhteiskunnan asettamien kummallisten sääntöjen ja normien kautta jokaisen kaupunkilaisen “viivan alle” tavalla, joka on kauttaaltaan epäluonnollinen. Ongelma-asetteluna on resurssien allokointi ja pysäköintinormi vääristää tätä allokaatiota.

    Markkinaehtoinen pysäköinti näyttäisi ihan toisenlaiselta. Se jakaisi pysäköintipaikat tuottavimpaan käyttöön, koska jakoperusteena on hinta, mikä kannattaa pysäköinnistä maksaa. Ihan vaan huvikseen ei kannata maksaa pysäköinnistä kovin paljon, mutta jos pysäköinti on edellytys jollekin vielä tuottoisammalle toiminnalle, niin silloin siitä kannattaa maksaa korkeampikin hinta, koska reissu jää silti plussalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. PRNDL kirjoitti 8.3.2017 kello 9:26

    Moni muukin normi on haaskausta, esimerkiksi se asuntojen keskivähimmäiskoko. Joku kuitenkin sitäkin puolustaa, syyllä tai toisella.

    Kannattaisiko valtuustopuolueiden nyt vielä ennen vaaleja kokoontua yhteen, ottaa pöydälle kaikki mahdolliset ikävät normit ja sopia yhdessä niiden poistamisesta. Silloin tulisi jokaiselle jotain ja kaikki voittaisivat.

    Nykyisellään tämä on vain umpikuja ja saman asian jankutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. PRNDL kirjoitti 8.3.2017 kello 9:26

    Moni muukin normi on haaskausta, esimerkiksi se asuntojen keskivähimmäiskoko. Joku kuitenkin sitäkin puolustaa, syyllä tai toisella.

    Kannattaisiko valtuustopuolueiden nyt vielä ennen vaaleja kokoontua yhteen, ottaa pöydälle kaikki mahdolliset ikävät normit ja sopia yhdessä niiden poistamisesta. Silloin tulisi jokaiselle jotain ja kaikki voittaisivat.

    Nykyisellään tämä on vain umpikuja ja saman asian jankutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Syltty kirjoitti 8.3.2017 kello 9:34

    On myös ihan järjetön ajatus, että koska autoilijoilta kollektiivina otetaan paljon, joillekin onnellisille autoille pitäisi tällä perusteella lahjoittaa puoli-ilmaiseksi todella kalliita parkkipaikkoja.

    Miksi ihmeessä vaikkapa kuopioilaisen autoilijan verorasitus pitäisi laskea helsinkiläisen autoilijan eduksi? En minä ainakaan haluaa, että “oman autoni veroja” kohdistetaan edes laskennallisesti hesalaisille kaupunkiasujille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Kari kirjoitti 8.3.2017 kello 10:32

    Jos julkisen liikenteen käyttäjät joutuisivat maksamaan kaikki siihen liittyvät kustannukset niin matkalippujen hinnat olisivat vähintään kaksinkertaiset ja silloin niitä ei käyttäisi kukaan. Asuntojen arvo on suurempi niissä taloyhtiöissä joissa on hyvät paikoitusmahdollisuudet koska potentiaalinen ostajakunta on laajempi. Autoilija maksaa jo nyt kaikki kulunsa mutta sitä ei tee julkisen liikenteen käyttäjät.
    Kun rakentaa tarpeeksi epäviihtyisiä taloyhtiöitä niin se vetää puoleensa demareiden ja vihreiden kannattajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Marko Hamilo kirjoitti 8.3.2017 kello 11:02

    Tulipa viikonloppuna testattua tätä GoNow-palvelua. Moni asia toteutettu kivasti, mutta aivan järjettömän kalliita ovat minuutit. Hinta on kilpailukykyinen lähinnä jos on jotain asiaa jonnekin minne pääsee 120 km/h. Kuitenkin konsepti on suunniteltu nimenomaan parin kilometrin matkoihin keskustassa. Ruuhkassa tuo on yhtiölle melkoinen kassakone.

    Luulisin että nämä palvelut edellyttävät vielä paljon lisää käyttäjiä ja skaalaetuja ennen kuin ne ovat kilpailukykyisiä.

    https://www.gonow.fi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tapani K kirjoitti 8.3.2017 kello 11:13

    Jalankulkija: Yksi testi tuli jo tehtyä Mechelininkadulla. Kun levisi tieto yöparkkipaikkojen ja keskeisen ratikkapysäkin poistosta, pysäkin läheisyydestä katosi pienen ajan sisällä 4 kivijalkakauppaa, ja kesti tosi kauan löytää tilalle uusia yrittäjiä. Nyt niistäkin on jo osa hävinnyt ja vaihtunut muihin yrityksiin, joista osa ei ole enää myymälöitä.

    Hyvä pointti, unohdin: pitää seurata myös työpaikkojen, kaupan, ja pöhinän muutosta eikä vain asumista.

    Mitä olen keskustan kävelykaduksi -eli ei pysäköintiä- muutettuja Kluuvikatua ja Keskuskatua seuraillut, niin tiuhaan tuntuu vuokralla olevat kaupat nykyään vaihtuvan. Rehellisesti, en tiedä, onko vaihtuvuus sen kummempaa kuin muualla. Seuraako Helsingin Tietokeskus tällaisia asioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Sepi kirjoitti 8.3.2017 kello 11:33

    max:
    Ruotsissa yksityisautojen myynti ylittää kaikki historialliset maksiimit. Hybridejä ja sähköautoja. Ja nyt sinne on tulossa vielä massiivinen akkutehdas. Yksityisauto on ainutlaatuinen hyödyke ja erittäin käyttökelpoinen. Yksityisautoilun suosio korreloi nätisti taloudellisen toimeliaisuuden kanssa. Tämä on unohtunut Suomessa tai halutaan kieltää. Itse en ihaile autoja. Ihailen tuota ilmiötä kokonaisuutena. Eteenpäinmenoa ja tulevaisuudenuskoa sekä tietenkin tavallisten kotitalouksien lompakkoihin valuvia loputtomia kruunuvirtoja. Mites meillä menikään.

    Otetaan vaan malli Ruotsin isoista kaupungeista ja laitetaan ne tietullit meillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. R.Silfverberg kirjoitti 8.3.2017 kello 11:46

    max:
    Ruotsissa yksityisautojen myynti ylittää kaikki historialliset maksiimit.

    Niin on varmaan syytäkin koska Ruotsissa on vähemmän henkilöautoja/asukas kuin meidän edistyneessä Suomessa, ja tukholmalaiset nuoret jättävät ajokortin hankkimatta. Sveriges sak är vår!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. R.Silfverberg kirjoitti 8.3.2017 kello 15:27

    Kari:
    Kun rakentaa tarpeeksi epäviihtyisiä taloyhtiöitä niin se vetää puoleensa demareiden ja vihreiden kannattajia.

    Minkä takia demareiden ja vihreiden kannattjat haluaisivat asua nimenomaan epäviihtyisissä taloissa, ja ajavatko kaikki kokoomuksen kannattajat autolla kaikki matkansa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. vk kirjoitti 8.3.2017 kello 18:09

    PRNDL:
    Moni muukin normi on haaskausta, esimerkiksi se asuntojen keskivähimmäiskoko. Joku kuitenkin sitäkin puolustaa, syyllä tai toisella.

    Kannattaisiko valtuustopuolueiden nyt vielä ennen vaaleja kokoontua yhteen, ottaa pöydälle kaikki mahdolliset ikävät normit ja sopia yhdessä niiden poistamisesta. Silloin tulisi jokaiselle jotain ja kaikki voittaisivat.

    Nykyisellään tämä on vain umpikuja ja saman asian jankutusta.

    Politiikka on kaputt. Järkeviä päätöksiä sieltä ei kannata odottaa ainakaan missään asiassa millä on oikeasti merkitystä tai mikä muuttaisi olennaisesti nykytilannetta. Eri mieltä oleminen on itseisarvo ja jotkin vaalit on koko ajan tulossa.

    Esim. asumisen hinta ei Helsingissä tule laskemaan muutoin kuin 90-luvun laman kaltaisessa romahduksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Tommi Uschanov kirjoitti 8.3.2017 kello 18:44

    R.Silfverberg: Minkä takia demareiden ja vihreiden kannattjat haluaisivat asua nimenomaan epäviihtyisissä taloissa, ja ajavatko kaikki kokoomuksen kannattajat autolla kaikki matkansa?

    Kyllä, joka ainoa. Lisäksi markkinamekanismin soveltaminen yhteiskunnan voimavarojen allokointiin on kommunismia, koska suomalainen keski-ikäinen mies sanoo niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Lauri Kumpulainen kirjoitti 8.3.2017 kello 20:01

    Harkimokin äänestettiin “talousosaajana” eduskuntaan ja kas vain ensimmäisen työryhmän anti: valtion tukea 8 miljoonaa.

    Senkö takia ihmiset ja yritykset maksavat veroja, että voidaan maksaa erinäisille persaukisille puljuille valtiontukea, kun eivät osaa lopettaa kannattamatonta toimintaansa?

    On rakennettu tälläinen kuppausautomaatti, jolla pyöritetään tiettyjen tahojen osaamatonta ja kannatamatonta liiketoimintaa, ja sitä hyvinvointiyhteiskunnaksi nimitetään.

    Jos valtio ei maksa, niin kaljaristeilylle ei enää pääse 20 eurolla. Voi itku.

    Jos valtio ei maksa, niin ei voida enää ostaa kotimaisia tomaatteja 7 euron kilohintaan. Voi harmin harmi.

    Jos valtio ei maksa, niin ei voida enää katsoa sekunnin kestäviä Helsingin Sanomien uutisia. Miten tästä nyt selvitään?

    Sama mies sitten heti kaikkien aikojen dinosauruksen eli vedonlyöntimonopoli Veikkauksen pariin. Talousosaajana. Oikeana guruna.

    Autopaikkanormi on taas yksi tapa tukea kuolevaa liiketoimintaa: suomalaista autokauppaa. Ja se verotus. Miten me selviäisimme, jos suomalaiset ostaisivat autonsa ulkomailta? Tuontiautoja, herrajestas!

    Autot eivät mihinkään häviä, mutta suomalainen autokauppa häviäisi ilman näitä kaverikapitalisteja yhdessä hujauksessa.

    Valtion pitäisi olla vain se taho, joka asettaa ne raamit, joiden puitteissa ihmiset ja yritykset toimivat. Sen lisäksi hoitaa sosiaali- ja terveysasiat, koulutus yms.

    Suomessa markkinatalous on vielä lapsenkengissään ja poliitikot elävät Kekkosslovakian aikaa. Edes Elina Lepomäkikään ei ole tainnut irtautua tuosta ajasta..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. max kirjoitti 8.3.2017 kello 20:43

    R.Silfverberg: Niin on varmaan syytäkin koska Ruotsissa on vähemmän henkilöautoja/asukas kuin meidän edistyneessä Suomessa, ja tukholmalaiset nuoret jättävät ajokortin hankkimatta. Sveriges sak är vår!

    Koko maan tasolla tilanne voi olla tasapäisempi ja Suomen painoksi. Mutta Tukholmaan suhteutettuna Helsingistä puuttuu 60 000 ajoneuvoa. Suhteutuu nätisti ostovoimaan. Älä ammu viestintuojaa, kiitos, en edelleenkään ihaile tukholmalaisneitojen tesloja ja hybridivolvoja. Mutta ostovoima tai sen luontevista luontevimmat ilmentymät kyllä kutkuttavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. max kirjoitti 8.3.2017 kello 20:45

    Sepi: Otetaan vaan malli Ruotsin isoista kaupungeista ja laitetaan ne tietullit meillekin.

    Kannatetaan. Ja yleisesti autoilun verotusta lasketaan ostovoiman kasvattamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Jalankulkija kirjoitti 8.3.2017 kello 23:48

    vk:

    Esim. asumisen hinta ei Helsingissä tule laskemaan muutoin kuin 90-luvun laman kaltaisessa romahduksessa.

    Juuri näin, koska kaikki osallistujat puhuvat hintojen laskemisen tarpeesta mutta nostavat niitä omilla toimillaan. Ja tässä alkavat olla kaikki pelimerkit jo kohta kasassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Sibbo San Sebastian kirjoitti 9.3.2017 kello 10:11

    max: Kannatetaan. Ja yleisesti autoilun verotusta lasketaan ostovoiman kasvattamiseksi.

    Juuri näin. Eikä vain lasketa autoveroa vaan poistetaan kokonaan. Kuten Ruotsissa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Kauko kirjoitti 9.3.2017 kello 11:15

    Asumisen hinta laskisi, jos kaikki asumistuet poistettaisiin ja Helsingissä asuttaisiin vain omilla rahoilla. Ei vain ole tällä hetkellä realistista, koska asumistuet valuvat Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiöille sekä yleishyödyllisille yhtiöille.

    VVO julkaisi hiljan viime vuoden tilinpäätöksen, teki 222 miljoonaa voittoa 370 miljoonan liikevaihdolla, sijoitetulle pääomalle 6 % tuotto. Vuokra-asuminen on varmaa ja kannattavaa liiketoimintaa, kun veronmaksaja käytännössä takaa tuotot.

    Pitkällä aikavälillä ei ole mitään järkeä, että kannattavinta liiketoimintaa on vuokra-asuntojen tarjoaminen köyhille, joiden vuokrat sitten maksetaan käytännössä lähes kokonaan verovaroista. Jossain kohtaa rahat vain loppuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Metsäläinen kirjoitti 9.3.2017 kello 13:06

    Osmo;

    Miten tätäkin keskustelua voisi ohjata sellaiseen skaalaan että aihe kattaisi merkittäviä kokonaisuuksia?

    Ei kai pyörätelineistä tai ajokaistoista keskusteleminen johda mihinkään jos Pääkaupunkiseudun kasvuennusteet huitelevat sadoissa tuhansissa?

    Jotenkin turhauttavaa että keskustelijoitten mielenkiinto yhteiskunnallisissa asioissa on näin rajoittunutta.

    Vähän sama kuin että ruvetaan säästämään energiaa sytyttelemällä ja sammuttelemalla lamppuja tai syömällä nyhtökauraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 9.3.2017 kello 14:47

    max: Kannatetaan. Ja yleisesti autoilun verotusta lasketaan ostovoiman kasvattamiseksi.

    Autoilu on kaikkein parhaita verotuskohteita, sillä jos esimerkiksi työnteko vähenee ansiotuloverotuksen seurauksena, on se huono asia, mutta jos autoilu vähenee autoverotuksen seurauksena, on se vain hyvä asia.

    max: Jep. Autoilun verotus kasvukeskusten tarpeisiin pitäisi todellakin lopettaa. Kasvukeskukset ajavat Suomen lamaan. Tai siis tekivät sen jo.

    Sen sijaan valtionosuuksia tulisi tai joudutaan jopa lisäämään. Mutta nehän eivät ole alueellisia tukia vaan demografisia. Siis oikeastaan vain kourallinen euroja toinen tällöin vanhusväestön hoivaan joiden ei kannatakkaan asua kasvukeskuksissa. Se tästä nyt vielä puuttuisi.

    Sen sijaan maantieteellisiä tukia ovat nimenomaan kasvukeskusten asumistuet. Sanoinko jo että kasvukeskukset ajoivat Suomen lamaan. Ja se kävi äkkiä. Heti puusta putoamisen jälkeen. Se, että Ruotsissa menee kaupungistumisesta huolimatta tai sen ansiosta loistavasti ei ole meriselitys Suomen ankealle ja toivottamalle jamalle.

    Suurissa kaupungeissa on aina rakenteellisesti korkeammat vuokrat ja vähemmän vanhuksia. Millä perusteella Helsingin seudun kuntien pitäisi maksaa korkeampien asumiskustannukset aiheuttamat kustannukset, mutta niiden asukkaat eivät saisi saada itselleen valtionosuuksien poistamisesta tulevaa hyötyä? Yrität nyt rationalisoida asiat siten, että hyödyn saa jokaisessa tapauksessa maaseutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. -e- kirjoitti 9.3.2017 kello 22:45

    Voisitko Osmo kertoa, missä näitä puoli-ilmaisia autopaikkoja on. Kun minä katson uusien asuntojen myynti-ilmoituksia, niin autopaikat maksavat juurikin tuon 35 000 – 60 000 euroa. Kävin pari viikkoa sitten Jätkäsaaressa katsomassa Lemminkäisen rakentamaa uutta taloa, josta iso osa asunnoista oli vielä myymättä. Kaikki autopaikat olivat kuitenkin jo menneet. Myyjä ei enää suostunut kertomaan niiden hintaa, mutta eiköhän se ollut em. haitarissa. Vanhojen talojen autohallipaikat kantakaupungissa ovat harvinaisempia kuin kanan hampaat, ja niistä saa korkean hinnan ja asuntoa myydessä on suuri etu, jos voi samalla myydä autopaikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. max kirjoitti 10.3.2017 kello 10:21

    Makkaratalon Hautuumaa: Suurissa kaupungeissa on aina rakenteellisesti korkeammat vuokrat ja vähemmän vanhuksia. Millä perusteella Helsingin seudun kuntien pitäisi maksaa korkeampien asumiskustannukset aiheuttamat kustannukset, mutta niiden asukkaat eivät saisi saada itselleen valtionosuuksien poistamisesta tulevaa hyötyä? Yrität nyt rationalisoida asiat siten, että hyödyn saa jokaisessa tapauksessa maaseutu.

    Oletetaan, että olet viisaammilla linjoilla. Hyväksytkö ajatuksen, että vanhusväestö tarvitsee hoivaansa subventiota? Kuinka järjestäisit asian jos sinulla olisi vapaat kädet? Tai tarkemmin kuinka järjestät tuon kassavirran helsinkiläisiltä (tämä on otettava annettuna koska ollemme yhtä mieltä siitä että sieltä se raha joka tapauksessa kehrätään) vanhuksille ilman että syntyy pahaa mieltä. Itse olen siis sitä mieltä, että juuri tällä hetkellä tuo kassavirta on aika lähelle optimaalisesti järjestetty. Ja sitä tulisi kyllä kasvattaa humanitäärisistä syistä. Mutta olen avoin silmieni avaukselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. R.Silfverberg kirjoitti 10.3.2017 kello 15:05

    -e-:
    Voisitko Osmo kertoa, missä näitä puoli-ilmaisia autopaikkoja on. Kun minä katson uusien asuntojen myynti-ilmoituksia, niin autopaikat maksavat juurikin tuon 35 000 – 60 000 euroa. Kävin pari viikkoa sitten Jätkäsaaressa katsomassa Lemminkäisen rakentamaa uutta taloa, josta iso osa asunnoista oli vielä myymättä. Kaikki autopaikat olivat kuitenkin jo menneet. Myyjä ei enää suostunut kertomaan niiden hintaa, mutta eiköhän se ollut em. haitarissa. Vanhojen talojen autohallipaikat kantakaupungissa ovat harvinaisempia kuin kanan hampaat, ja niistä saa korkean hinnan ja asuntoa myydessä on suuri etu, jos voi samalla myydä autopaikan.

    35-50.000 autopaikasta on vähän jos itse asunto, joka ei ole kovinkaan hääppönen, maksaa 500.000!
    Hamstraajat ovat ilmeisesti nähneet että autopaikkojen hintakehitys lähivuosina on myönteisempi kuin asuntojen, joten autopaikat ovat menneet nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Kalle kirjoitti 11.3.2017 kello 17:57

    Pekka T.:
    …Oikeasti meidän kannattaisi jo kääntää katse kohti tulevaisuutta ja ruveta suunnittelemaan kaupunkeja, joissa autoilun osuutta vähitellen pitkällä aikavälillä…

    Miksi? Miksi pitäisi? Mitä etua autoilun haittaamisesta on nyt saatu? Se leikkaa tutkitusti talouden kasvua, eli huonontaa elintasoamme. Minusta tuo on kohtuullisen typerä tavoite.

    On totta että kaupungissa julkinen liikenne vähitellen syrjäyttää henkilöautoliikennettä lyhyillä matkoilla. Helsingissä vain ei ole sitä kaupunkia! Täällä on muutama kortteli Hesperiankadun eteläpuolella ja Kallio. Ensin pitäisit tehdä se kaupunki ja vasta sitten miettiä uusia liikennetapoja. Kun täällä on 10*nykyinen asukasmäärä, palataan aiheeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2017 kello 7:13

    Kalle. Olet kyllä kovin yksin sen väitteen kanssa, että autojen häätäminen ihmisten tieltä vaikkapa Keskuskadulla on ollut hyödytöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Kalle kirjoitti 12.3.2017 kello 2:02

    vk:
    Kalasatamassa erään taloyhtiön pihakannen alle rakennettujen autopaikkojen osalta hallitus esitti kuukausimaksun pudottamista 60 eurosta 30 euroon.

    Hetken sai yhtiökokouksessa perustella miksi alennus on perusteeton ja esityksen muuttumaan…

    Osaatkohan sinä laskea kustannukset oikein. Noilla tiedoilla autopaikoista tuli rahasampoja taloyhtiölle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2017 kello 7:09

    Oikea vuokra autopaikasta on 150 – 200 euroa, sillä pitäähän osakkaiden, jotka ovat maksaneet autopaikasta asunnon hinnassa, saada jotain vastinetta sille lainalle, jonka ovat tätä kustannusta vastaan ottaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Kalle kirjoitti 12.3.2017 kello 14:17

    Osmo Soininvaara:
    Oikea vuokra autopaikasta on 150 – 200 euroa, sillä pitäähän osakkaiden, jotka ovat maksaneet autopaikasta asunnon hinnassa, saada jotain vastinetta sille lainalle, jonka ovat tätä kustannusta vastaan ottaneet.

    Kuten sanoin logiikkasi pettää heti, kun kyse on henkilöautoista. Noilla luvuilla “kate on kohdallaan”. 🙂 Töölössä markkinahinta on tällä hetkellä 130€/kk vaikka kunta yrittää luoda monopolia, joka pystyisi nostamaan hintoja. Helsingin paikoituspolitiikka on sarja epäonnistumisia osaamattomuudesta, tai sitten taustalla on korruptiota.

    Siinä olet tuolla heitollasi oikeassa, että asukkaan etu ei ole monopolina toimivat autopaikkojen vuokraajat, vaan osakkeina myytävät paikat, jolloin vastike jää alle 50€/kk. Kadunvarsipaikat tulee suhteuttaa tähän. Kaupungin etu on saada kadunvarsipaikat edulliseen lyhytaikaispaikoitukseen, koska se tukee palveluja ja liikkeitä. Eli kadunvarsipaikkojen kuukausimaksuja tulee nostaa niin, että osakkeena myytävän paikan vastike on pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Kalle kirjoitti 12.3.2017 kello 14:20

    Osmo Soininvaara:
    Kalle. Olet kyllä kovin yksin sen väitteen kanssa, että autojen häätäminen ihmisten tieltä vaikkapa Keskuskadulla on ollut hyödytöntä.

    Olenko? Tutut kantakaupungista kyllä valittavat, ettei autolla pääse enää pikkuostoksille Stockalle, kun lyhytaikaiset paikat poistettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Koditon kirjoitti 12.3.2017 kello 15:47

    Ai että pikkuhousuostoksille tarvitaan erilainen parkkiruutu kuin pitkälahkeisille. Sitä oppii autoilusta joka kerta uutta, kun Kalle avaa suunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Sibbo San Sebastian kirjoitti 13.3.2017 kello 10:40

    Osmo Soininvaara:
    Oikea vuokra autopaikasta on 150 – 200 euroa, sillä pitäähän osakkaiden, jotka ovat maksaneet autopaikasta asunnon hinnassa, saada jotain vastinetta sille lainalle, jonka ovat tätä kustannusta vastaan ottaneet.

    Eihän näin toimita asunnoissakaan. Jos rakennat tyhjenevälle maaseudulle kerrostalon, vuokra on sen verran kuin vuokralainen on valmis maksamaan, olipa rakennuskustannukset mitä vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2017 kello 20:10

    Sibbo
    Tämä oli vastaus Kallen väitteeseen, että 60 euroa on tärkeää rahastusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. anonilli kirjoitti 13.3.2017 kello 11:44

    Kalle: Tutut kantakaupungista kyllä valittavat, ettei autolla pääse enää pikkuostoksille Stockalle, kun lyhytaikaiset paikat poistettiin.

    Kerro niille, että Stockalla on parkkihalli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Liian vanha kirjoitti 14.3.2017 kello 10:27

    “Talon alla autopaikat maksavat 30 000 – 70 000 €. Pysäköintitalossa rakennuskustannukset ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mutta tämän päälle tulee tontti, jolta asuintalo on syrjäytetty.”

    Pysäköintitalo vapauttaa katualuetta ja tontteja muuhun käyttöön ja jos liikkumisen välineet muuttuvat niin se on halpa purkaa ja rakentaa tilalle järkevää .

    Vihreillä on patologinen vastustus autoiluun eikä haluta nähdä järkeviä vaihtoehtoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Liian vanha kirjoitti 14.3.2017 kello 10:38

    Osmo Soininvaara:
    Oikea vuokra autopaikasta on 150 – 200 euroa, sillä pitäähän osakkaiden, jotka ovat maksaneet autopaikasta asunnon hinnassa, saada jotain vastinetta sille lainalle, jonka ovat tätä kustannusta vastaan ottaneet.

    Ei ole oikeaa vuokraa, hinnat määräytyvät markkinoilla .
    Toki useimmiten hinnalla on yhteys kustannuksiin, muutenhan yritykset olisivat konkurssissa

    Vuokraovi antaa elelä-ja länsi-Helsinkiin autohallipaikan/autotallin vuokraksi 45-200 euroa kuussa, keskihinta jotain 160 euroa

    Vastaavasti omistuspaikat vaihtelevat 12000-90000 eurooan valtaosa n 20000-30000 euroa per talli/paikka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. anonilli kirjoitti 14.3.2017 kello 11:42

    Liian vanha: Pysäköintitalo vapauttaa katualuetta ja tontteja muuhun käyttöön ja jos liikkumisen välineet muuttuvat niin se on halpa purkaa ja rakentaa tilalle järkevää .

    Vihreillä on patologinen vastustus autoiluun eikä haluta nähdä järkeviä vaihtoehtoja

    Maksaa se parkkitalokin jotain, ja hinta pitää olla tiedossa, kun tehdään valintoja.
    Ihme uhriutumista aina, kun joku kiinnittää huomiota autoilun kustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. vk kirjoitti 14.3.2017 kello 15:48

    Sibbo San Sebastian: Eihän näin toimita asunnoissakaan. Jos rakennat tyhjenevälle maaseudulle kerrostalon, vuokra on sen verran kuin vuokralainen on valmis maksamaan, olipa rakennuskustannukset mitä vaan.

    Kukaan ei rakenna sitä taloa jos ennakoidut vuokratuotot eivät anna riittävää tuottoa siihen kerrostaloon sidotulle pääomalle.

    Näitä autopaikkoja sen sijaan rakennetaan vaikka niiden tuotot ovat huonot. Sen huonon tuoton kustantavat hoitovastikkeissaan erityisesti autottomat asukkaat, joko korkeampana asunnon hintana ja/tai korkeampana hoitovastikkeena.

    Ainoa oikea ja reilu ratkaisu on, että autopaikan käyttäjät maksavat paikastaan sen verran että maksuilla kustannetaan autopaikan rakentaminen ja ylläpito. Kehoitan kaikkia taloyhtiöissä asuvia ottamaan asia esiin seuraavassa yhtiökokouksessa ja esittämään autopaikkojen kuukausimaksujen tarkistamista, ylöspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. R.Silfverberg kirjoitti 15.3.2017 kello 13:26

    vk:
    Ainoa oikea ja reilu ratkaisu on, että autopaikan käyttäjät maksavat paikastaan sen verran että maksuilla kustannetaan autopaikan rakentaminen ja ylläpito. Kehoitan kaikkia taloyhtiöissä asuvia ottamaan asia esiin seuraavassa yhtiökokouksessa ja esittämään autopaikkojen kuukausimaksujen tarkistamista, ylöspäin.

    Olen esittänyt yhtiökokouksessa ja jopa hallituksen jäsenen ominaisuudessa, että taloyhtiössämme alettaisiin ylipäänsä kerätä autopaikoista vuokraa, mutta ehdotukset on äänestetty kumoon.
    “On niin paljon lapsiperheitä jotka tarvitsee kaksi autoa” jne diibadaabaa olen joutunut kuuntelemaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus