Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (25) Ylimääräiset pysäköintipaikat maksaa kaupunki

Argumenttina pysäköintipaikkanormin puolesta on sanottu, että niiden poistaminen ei tee asunnoista halvempia, vaan lisää rakennusliikkeiden voittoja, koska asuntojen markkinahinta ei laske, mutta rakennusliikkeen kustannukset laskevat. Tämä argumentti sisältää monta kummallisuutta. Helsingissä AM-ohjelman mukaisessa asuntotuotantojakaumassa vain 40 % on vapaasti hinnoiteltavia kovanrahan kohteita, joita tuo väite ylipäänsä voisi tarkoittaa. Loput ovat eri tavoin hintasäännösteltyä tuotantoa, jossa kustannukset siirtyvät suoraan asumisen hintaan. Uusien…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (24) Sisäpiha on pieni puisto

Umpikortteleista voidaan tehdä myös kaikille avointa puistotilaa. Näin on tehty esimerkiksi Kalasatamassa ja Barcelonan Eixamplessa. Kun korttelipuistojen läpi käveleminen mahdollistetaan, syntyy jalankulkijoille helppoja ja suoria kävelyreittejä vaihtelevassa ympäristössä. Sisäpihojen puistot ovat hiljaisia ja vehreitä ja kaduilla on runsaasti palveluita ja elämää. Kalasatamassa sisäpihojen julkisuus on toteutettu siten, että sisäpihat ovat omia tonttejaan, jotka omistaa alueellinen ympäristöä hoitava yhtiö. Avoimessa käytössä…

Jatka lukemista

_

Kaupunkirakentamisen aika (23) Kaupungin on turvattava asuntotuotannon määrä

Viime aikoina on esiintynyt merkkejä asuntojen hinta- ja vuokratason kasvun taittumisesta. Osassa Helsingin seutua asuntojen hinnat ovat kääntyneet jopa absoluuttisesti laskuun. Tämä on herättänyt asuntosijoittajien keskuudessa vaatimuksia vuokra-asuntojen tuotannon hidastamisesta vuokrien pelätyn laskun estämiseksi. Vuokrien pitääkin laskea. Asumisen nykyinen hinta on suurimpia sosiaalisia epäoikeudenmukaisuuksia Helsingissä. Aiemmissa suhdannekäänteissä on nähty, että asuntojen hintojen laskiessa rakennuttajat hidastavat tuotantoa. Nyt vastaava on estettävä.…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (22) Asukaspysäköintitunnuksen hinta eriytettävä alueittain

Kantakaupungin alueella, esimerkiksi Töölössä, on edelleen voimassa ristiriita asukaspysäköintipaikkojen riittävyyden ja asuntotuotannon välillä.. Jos uusi rakennus tuo alueelle lisää asukkaita, se tuo sinne myös lisää asukaspysäköintitunnukseen oikeutettuja. Tähän on kaksi ratkaisua. Voitaisiin päättää, että uusissa asunoissa asuvat eivät ole oikeutettuja asukaspysäköintitunnukseen. Tätä voi pitää epätasa-arvoisena, mutta ei se niin epätasa-arvoista ole kuin se, että nämä pakotetaan rakentamaan erittäin kalliita autopaikkoja…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (21) Julkisen ja yksityisen tilan erottelu umpikortteleissa

Luku kirjasta Mikko Särelä  Osmo Soininvaara: Kaupunkirakentamisen aika Umpikorttelit antavat suunnittelijalle vaihtoehtoja. Sisäpihat voidaan suunnitella asukkaiden yksityiseksi tilaksi tai koko aluetta palvelevaksi puistoksi. Molemmissa tapauksissa tila rajautuu neljään seinään, mikä tarjoaa intiimin ja yksityisen tunnelman. Talot suojaavat melulta ja mahdollistavat hiljaisuuden kokemuksia kaupungissa. Umpikortteli ei “ryöstä” julkista tilaa samalla tavalla kuin avorakenne, koska yksityisen ja julkisen raja on selkeä. Erityisen…

Jatka lukemista

_

Tänään torstaina klo 18 Cafe Mascot

Paikan osoite on Neljäs linja 2 Saatavana myös uuni tuoretta kirjaamme Kaupunkirakentamisen aika ja Lilja Tammisen ja Juuso Pesälän kirjaa Olipa kerran työ.

_

Kaupunkirakentamisen aika (20) Helsingin on otettava yli puolet seudun kasvusta

Yksi Helsingin seudun keskeisistä kysymyksistä on se, minne uudet asukkaat sijoittuvat. Vuonna 2012 arvioitiin, että seudulle tulee 600 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Sen jälkeen asukasluku on jo kasvanut 75 000 asukkaalla. Helsingin uudessa yleiskaavassa on varauduttu siihen, että Helsinki ottaa tuosta kasvusta 260 000, josta kasvua on jo tullut 35 000 asukasta. Helsingin seudulla kaikista merkittävin vaje on urbaanista kaupunkiympäristöstä ja siksi…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (19) Miksi pysäköintipaikkavaatimus oli ennen perusteltu ja nyt turha

Vaatimus pysäköintipaikoista tuli Suomeen Yhdysvalloista, kun autoistuminen pääsi kunnolla käyntiin 1960-luvun alussa. Haluttiin, että pysäköintipaikat osoitetaan tontilta sen sijaan, että autoja säilytetään holtittomasti jossain. Tuohon aikaan rakennettiin lähinnä väljiä metsälähiöitä, joissa maantasoinen pysäköinti ei tuottanut hankaluuksia järjestää eikä maksanut juuri mitään. Kantakaupunki oli valmiiksi rakennettu – tai niin silloin ajateltiin. Kun kantakaupunkiin tehtiin muutamaa harvaa täydennysrakentamiskohdetta, oli muiden alueen asukkaiden…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (18) Viherkerroin

Kun rakennetaan tiivistä kaupunkia, pitää olla entistä tarkempi sen kanssa, että julkiset tilat ja sisäpihat ovat vihreitä ja viihtyisiä. Valitettavasti näin ei nykyään ole. Tonttien kanssa ongelmana on kannustimet. Vehreyteen panostaminen nostaa kaikkien tonttien arvoa, mutta kustannukset tulevat sille yhtiölle, joka vihreyteen panostaa. Olemme tällä kaudella kannattaneet viherkertoimen käyttöönottoa kaavoituksessa ja saimme sen osaksi Helsingin viherstrategiaa. Viherkerroin on tapa vaatia…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (17) Umpikorttelit tuottavat käveltävää ympäristöä

Kävelyetäisyys on lähipalveluetäisyys. Umpikorttelirakenteessa matkat ovat lyhyitä. Kun tiiviissä ympäristössä kadut varataan monipuolisesti palveluille, löytyvät ihmisten tarvitsevat asiat läheltä. Kävely on sekä turvallisempaa että mukavampaa ympäristössä, jossa on runsaasti muita kävelijöitä. Kävelijän merkittävin turvallisuusriski löytyy ratin takaa ja mitä enemmän kävelijöitä on liikkeellä, sitä paremmin autolla ajavat huomioivat kävelijät. Tiivis kaupunki on turvallinen kaupunki. Kävely on lyhyen matkan kulkumuoto. Suurin…

Jatka lukemista