Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

12.2.2017 · Aihe _ · 41 Kommenttia 

Aluksi on vastaus 25 yleiskaavan yhteydessä tehtyyn ponteen. Teen niistä oman selostuksen, kunhan ehdin.

Hernesaaren yleiskaava

Pöydältä. Minun mielestäni tämä voisi mennä tällaisenaan. Lisää kaupunkia Helsinkiin -listalla oli esitetty varjosuunnitelmaa, jossa alueelle mahtuisi kaksinkertainen asukasmäärä. Tiivistettynä ja minun tulkitsemanani ja vähän lisäämänä Kaijansinkon vastaus tähän meni suunnilleen näin:

Varjosuunnitelmassa koko rakennusala oli laskettu asuntorakentamiseen, kun kaupunki sallii rakennusoikeuden yli 15 % muita tiloja (talopesulat, saunat , yhteistilat ym) Se ei näy rakennusoikeutena, mutta näkyy fyysisenä rakentamisena. Niinpä asukasta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k-m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suunnitelmassa umpikorteleiden runkosyvyys oli 18 metriä, mikä on todella paljon ja tuottaa epätarkoituksenmukaista tilaa. (Tätä Kaijansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runkosyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k-m2.

Rakentamista oli kaavailtu nykyisen puiston päälle, jolloin puisto kaventuisi, mitä pitäisin sinänsä valitettavana. Toinen asia on, että puiston päälle rakentaminen olisi erittäin kallista, koska sitä pitäisi vakauttaa todella rankasti. Lue lisää

Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

11.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 30 Kommenttia 

Yrittäjä, sellainen kuin vaikkapa minä, voi rahoittaa yritystään osakepääomalla tai antamalla omalle yritykselleen lainaa. Jos antaa yritykselleen lainaa ja perii siitä kohtuullista korkoa, korko on yrittäjälle pääomatulona verotettavaa tuloa, eli siitä maksetaan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yritykselle korko on vähennyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kahteen kertaan.

Jos yrittäjä maksaa itselleen osinkoa ja osinko olisi samalla tavalla henkilökohtaisessa verotuksessa verotettavaa pääomatuloa kuin korkokin, maksaisi yritys ensin voitosta veroa 20 % ja yrittäjä osingosta 30 %, jolloin kokonaisverotukseksi tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palkansaajan tulojen pitää olla todella korkeat, ennen kuin hän maksaa palkastaan veroa 44 %.  Ei siis kannattaisi panna rahaa osakepääomaan, vaan antaa omalle yritykselleen lainaa.  Se taas on kansantalouden kannalta huono ratkaisu, koska velkaiset yritykset eivät kestä laskukausia.

Jotta oman yrityksen rahoittamisessa osakepääoman kautta olisi mitään järkeä, osinkotuloja omasta yrityksestä verotetaan lievemmin. Alun perin tämä säädettiin niin, että osingon ja koron kokonaisvero oli suunnilleen sama. Kun yritysveroprosentti alennettiin 20 %:iin, osinkojen kautta itselleen maksaminen tuli edullisemmaksi kuin koron maksaminen. Nykyisin osingosta menee neljännes verotettavaksi pääomatuloksi, jolloin kokonaisveroprosentiksi muodostuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähemmän kuin pääomatuloista perittävä 30 %:n vero. Lue lisää

Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

10.2.2017 · Aihe _ · 37 Kommenttia 

Minulla kävi keskiviikkona kylässä Korean television joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perustulokokeilu taitaa päätyä julkisen talouden kannalta voitolle pelkästään sen tuottaman suurten matkailutulojen vuoksi. Tämä oli neljäs ulkomaisen median haastattelu, joka minulla on asiasta. Hankkeen varsinaiset puuhamiehet eivät kuulemma juuri muuta teekään kuin vastaavat kansainvälisen lehdistön kysymyksiin.)

Olin ajatellut keskittyä kehumaan perustuloajatusta, mutta hepä olivatkin saaneet vihiä, että suhtauduin tähän kokeiluun vähän skeptisesti eikä siinä sitten muu auttanut kuin yrittää selittää, miksi kokeiltu malli ei ole laajennettavissa koko kansantalouteen, koska se veisi valtion konkurssiin, mutta aito perustulomalli olisi valtiontalouden kannalta aivan kunnossa.

Harvoin olen epäonnistunut asian selvittämisessä niin pahoin kuin näiden korealaisten kanssa.

Koska asian selittäminen on haastavaa suomeksi suomalaiselle yleisölle, piirsin asiasta kaksi kuvaa, miten toimii oikea perustulomalli ja millaista mallia nyt kokeillaan. Lue lisää

Toimistoja asunnoiksi? Osa 1

8.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 27 Kommenttia 

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä on kysymys siitä, voiko toimistoja muuttaa asunnoiksi ja jos voi, missä, kuinka paljon ja millä ehdoin. Kaupunkisuunnitteluvirasto esitti varsin kielteistä suhtautumista konversioihin Helsingin kantakaupungissa, koska se on halutuin paikka työpaikoille ja koska tuottavuus on siellä maan suurinta. Me palautimme asian, koska vähän vapaamielisempi pitäisi olla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalla oli asiasta erittäin hyvä seminaari. Panen tähän joitakin omia ajatuksiani.
Arja Lehtonen Capella Property Oy:stä kertoi ennusteista, joiden mukaan asukasluvun kasvu (nostaa toimistoneliöiden määrää) ja toimistojen tiivistyminen (vähemmän neliöitä/työntekijä) kumoavat suunnilleen toisensa, joten koko kaupungin alueella toimistoneliöiden määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Kun uutta toimistoa – modernimpaa, paremmalla paikalla – kuitenkin rakennetaan noin 40 000 k-m2/vuosi, tulee suunnilleen sama määrä toimistoja purkaa tai muuttaa asunnoiksi. Helsingin keskusta on kuitenkin koko seudun tasolla tavoitelluinta aluetta toimistoille. Lue lisää

Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

6.2.2017 · Aihe _ · 49 Kommenttia 

Esittelyssä on tällä kertaa mielenkiintoinen startup, diabeteshoidon seurantaohjelma Dottli. Kyse on kännykkä- ja tietokoneohjelmistosta, johon voi tallettaa omia terveystietojaan ja jakaa niitä haluamiensa henkilöiden kanssa, joihin toivottavasti kuuluu myös hoitava lääkäri. Se voi alentaa diabeteksen hoidon kustannuksia merkittävästi ja parantaa hoitotuloksia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten uusi teknologia voi mullistaa terveydenhuollon.

Diabetes on tauti, jossa ihminen ei saa riittävästi tai ollenkaan insuliinia, tai jossa insuliini ei kunnolla tehoa. Insuliinin tarkoitus on pitää verensokeri kurissa siirtämällä sokeria verestä kudoksiin lihassolujen polttoaineeksi. Ykköstyypin diabetes johtuu siitä, että haima on lopettanut insuliinin tuotannon kokonaan, mihin potilas ennen kuoli. Suomessa tätä tyyppiä on ehkä eniten maailmassa. Maallikkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun todetaan, että tämäkin tauti on jonkin infektion aiheuttama.

Kakkostyypin diabeteksessa insuliinia ei tule tarpeeseen nähden riittävästi. Tarvetta lisää esimerkiksi keskivartalolihavuus. Lue lisää

Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

5.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 33 Kommenttia 

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ja muutos vuodessa. Lähde: H:gin kaupungin tietokeskuksen tilasto, jonka lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -aineistoa

Asuntojen hintaerot ovat Helsingissä aivan tolkuttomat ja kasvamaan päin. Yllättävän paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan osoitteesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kaksiota ostava nuori pari joutuu maksamaan asunnosta Vallilassa selvästi yli 100 000 euroa enemmän kuin Itä-Helsingistä, luulisin monen päätyvän jossain vaiheessa Itä-Helsinkiin.

Kun asuntojen hinnat nousivat pilviin Kalliossa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kääntyivät nousuun Vallilassa.  Nyt kun ne ovat nousseet pilviin myös Vallilassa, jonnekin tämän aallon pitää siirtyä.

Asuntojen korkeat hinnat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merkki. Kohoava hinta osoittaa alueen statuksen paranemista ja houkuttelevuuden lisääntymistä. Erityisen huono merkki on, jos jollain alueella asuntojen hinnat painuvat kovin alas. Osoittaahan se, alue koetaan jollain tavoin ongelmalliseksi.

Lue lisää

Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista

2.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 40 Kommenttia 

Kaiken ilon aiheen lomassa Helsingin valtuustoseminaarissa murehdittiin sitä, ettei myönteinen kierre ole tarttunut Itä-Helsinkiin.

Minä väitän, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on järkyttävän väljästi kaavoitettu.

Tämä väite perustuu erääseen ohjeeseen, jonka joku asiaa tutkinut tutkija oli kirjoittanut asuntosijoittajille – keinottelijoille voisi joka sanoa. Tuossa ohjeessa kehotettiin ostamaan sijoitusasuntoja sieltä, minne on kaavoitettu lisää. Se ennustaa alueen houkuttelevuuden kasvua. Paremmat palvelut, enemmän elämää ja paremmat joukkoliikenneyhteydet. Lue lisää

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

1.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 28 Kommenttia 

Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.

Toiseksi tämä on eläkejärjestelmän kannalta kustannusneutraali. Kun ottaa osan eläkkeestä etukäteen, lopullinen eläke jää vähän pienemmäksi. Aikanaan osa-aikaeläke oli suorastaan törkeän edullinen. Eräs eläkejohtaja sanoi tuohon aikaan, että jos joku ei 56 vuotta täytettyään ymmärrä siirtyä osa-aikaeläkkeelle, hänelle pitää myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myönnän. Ajatus tästä eläkemuodosta syntyi minulle Singaporen matkan aikana.

Tästä meidän raportistamme on toteutettu yllättävän monta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.1.2017

1.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 11 Kommenttia 

Tämä oli varsinainen pöydällepanokokous.

Hernesaaren osayleiskaava

Kaava on parantunut koko ajan. Aloitettiin jostain noin 4 400 asukkaasta ja nyt kaavaillaan 6 900 asukasta. Todettakoon kuitenkin, että yleiskaavassa ei lyödä lukkoon rakennusten korkeuksia, joten tuota voidaan vielä rukata, mutta näillä nurkilla se tulee olemaan.

Helikopterikentän heivaaminen pois kaavasta oli erittäin hyvä asia. Saatiin lähes 2 000 lisäasukasta pelkästään sillä ja säästettiin yli 100 M€ kaupungin rahaa.

Nyt niemen kärkeen suunniteltua venesatamaa on pienennetty olennaisesti niin, että venepaikkoja on enää 400. Ne muuten maksavat 30 M€ eli 75 000 €/venepaikka. On ihan kiva, että kaupunki suosii veneilyä, mutta kyllä veneilijöiden pitäisi tuohon kustannukseen vähän itsekin osallistua. Lue lisää

« Edellinen sivu