Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin

Yleis­es­tä asum­istues­ta pois­tet­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten enim­mäis­neliövuokra ja joukko mui­ta määräyk­siä ja kor­vat­ti­in ne vuokraka­tol­la. Olin aja­mas­sa itsekin tätä muu­tos­ta. Min­ul­la oli ajatuk­se­na, että on ihmisen oma asia, halu­aako asua pienessä asun­nos­sa hyväl­lä paikalla vai suurem­mas­sa asun­nos­sa vähän syrjemmällä.

Suurim­mat sal­lit­ta­vat kokon­aisvuokrat ovat niin matalia, ettei sil­lä rahal­la saa minkään­laista asun­toa Helsingistä. Niin­pä asum­is­tu­ki ei yllytä asumaan liian kalli­isti, sil­lä asum­is­menot eivät ainakaan yksinäisil­lä ihmisil­lä riipu asum­is­menoista lainkaan – jos siis asuu vuokralla.

Nyt on val­ta­va pula yksiöistä, joiden neliövuokrat ovat nousseet aivan kohtu­ut­tomasti. Min­is­teri Tiilikainen esit­tää nyt mak­simineliövuokrien palaut­tamista. Helsingis­sä korkein kor­vat­ta­va neliövuokra olisi 20 €/m2. Tosin uutises­sa san­ot­ti­in alle 20 €/m2, mut­ta ole­tan täl­lä tarkoitet­ta­van mak­simis­saan 20 €/m2. sum­is­tukea leikataan, ellei asun­to ole riit­tävän tila­va. Tämän jäl­keen asum­is­tu­ki yllyt­tää asumaan riit­tävän isos­sa asun­nos­sa. Ellei asun­to ole riit­tävän suuri, asum­is­tukea leikataan.

Saadak­seen hyväk­seen mak­si­maalisen asum­istuen, olisi siis asut­ta­va riit­tävän isos­sa asun­nos­sa. Seu­raavas­sa taulukos­sa on per­heen koko, mak­simivuokra ja tähän tarvit­ta­va asun­non vähim­mäiskoko Helsingissä.

Henkilöitä   maks. vuokra  Minimikoko

1 hen­ki       508 € /kk           26 m²
2 henkeä       735 €/kk           37 m²
3 henkeä       937 €/kk           47 m²
4 henkeä      1095€/kk            55 m²

Tiilikaisen ehdo­tus ei joh­da siihen, mihin hän tähtää, kos­ka pien­ten asun­to­jen ylikysyn­nän varsi­nainen aiheut­ta­ja, toimeen­tu­lo­tu­ki, jää ennalleen. Tiilikainen häätää pieni­palkkaiset kan­takaupun­gin yksiöistä lähiöi­den kak­sioi­hin ja vapaut­taa yksiöt työt­tömille toimeen­tu­lotuen saajille.

Nou­datet­tu asun­topoli­ti­ik­ka on tähänkin asti toimin­ut niin, että se on vaikeut­tanut niiden pieni­palkkaisten asi­aa, jot­ka eivät onnis­tu pääsemään Ara-asun­toi­hin. Heitä asun­top­u­la häätää kehyskun­ti­in. Tiilikaisen uud­is­tus veisi lisää tähän suuntaan.

Toki emme vielä tiedä, mitä Kela aikoo tehdä toimeen­tu­lotuelle. Sekin on vielä ratkaise­mat­ta, miten asun­non koko määräy­tyy HOAS:n solu­a­sun­nois­sa. Jos vain se yksi­tyiskäytössä ole­va huone las­ke­taan mukaan, voivat neliövuokrat nous­ta yli Tiilikaisen aset­ta­man rajan. Ei ole järkeä pakot­taa opiske­li­joi­ta pois soluasunnoista.

Ongel­ma, jota Tiilikainen on yrit­tää ratkaista, on kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta tämä ei pelitä. Asumiseen liit­tyvät tuet pitäisi ottaa kokon­ais­tarkastelu­un, jos­sa mukana olisi Ara-asun­to­jen käytän­nöt tulo­rajoi­neen ja mah­dol­lis­es­ti tulosi­don­nai­sine vuokri­neen, toimeen­tu­lotuen myön­tämis­pe­rus­teet ja asum­is­tu­ki ja asum­istues­sa edelleen palka­nsaa­jien etuoikeutet­tu tulo. Niitä ei voi käsitel­lä irral­laan toisistaan.

Tärkein­tä tietysti on rak­en­taa lisää asun­to­ja, paljon ja nopeasti.

85 vastausta artikkeliin “Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin”

  1. Eiköhän Tiilikaisen tavoit­teena ole asut­taa helsinkiläiset Kain­u­useen banaane­ja viljelemään.

    Vastaa

  2. Aikamoinen tukivi­idakko on kyl­lä asumisel­la. Itses­tä melkein­pä tun­tuu siltä, että joku tässä nyt kusee min­ua silmään kun mak­san itse asumiseni Helsingis­sä enkä ole saanut ulkois­tet­tua sitä millekään viras­tolle tai tuk­i­him­melille niin kuin suuri osa tun­tuu saaneen.

    Vastaa

  3. Olisiko­han se kansalais­palk­ka ratkaisu tähänkin ongel­maan? Pois eril­liset tukimuodot ja kansalainen saisi itse päät­tää, mihin rahansa pistäisi: pie­neen asun­toon Helsin­gin keskus­tas­sa, vähän suurem­paan kehyskun­nas­sa, omakoti­taloon Kuh­mossa tai vaikka­pa ryyp­päisi koko rahan edestä ja asu­isi veneen alla.

    Vastaa

  4. Okset­taa aivan rehellis­es­ti se fak­ta että Pohjois-Suo­ma­laiset päät­tää Etelä-Suomen ongelmista, esimerkik­si tämä asuntoasia.

    Val­tion­a­pus­tuk­sil­la kupataan Etelä-Suomen raho­ja pohjoiseen ja ei saa­da mitään takaisin. Kiva men­nä surkeal­la julkisel­la liiken­teel­lä ja ajaa ”mont­tuisil­la” moot­toriteil­lä kun kaik­ki rahat kupat­tu jon­nekkin Kain­u­useen tai Pohjanmaalle.

    Tätä menoa en yllä­ty jos Etelä-Suo­ma­laiset halu­aa itsenäisyy­den Keskustapuoleen val­taa­mas­ta suomesta.

    Vastaa

  5. Tilanteen absur­dius on siinä että asumisen hin­taa kuvitel­laan ratkaista­van kaavoit­ta­mal­la ja rak­en­ta­mal­la kun oikea ja ratkai­se­va päätös­val­ta markki­noiden alapään hin­tata­soon on oikeasti sosiaalipuolella. 

    Vasem­mis­to ja vihreät halu­a­vat sosi­aal­ituen veruk­keel­la läpi­laskut­taa verovaro­ja vuokranan­ta­jien tasku­un. Ay-vasem­mis­ton osalta tämä toki on ymmär­ret­tävää omaan pus­si­in vetämistä kos­ka heille itselleen ne lop­ul­ta kiertävät. Entä vihreiden?

    Vastaa

  6. Val­tio pakkol­u­nas­ta­maan Helsingiltä ja lähialueil­ta maa­ta asun­torak­en­tamisen käyt­töön. Val­ti­olle poikkeuslain­säädän­tö kaavoit­tamista varten. Sil­lä rak­en­tamista voitaisi­in jouduttaa.

    Vastaa

    1. Val­tio­han uhkaa pakkol­u­nas­taa asun­to­tuotan­toon kaavoitet­tua maa­ta, jot­ta sitä ei käytet­täisi asuntotuotantoon.

      Vastaa

  7. Sitä olen itsekin ajatel­lut, että keille ne tuet on oikein tarkoitet­tu? Ja mik­si se on huono asia että tuen­saa­ja joutuu asumaan lähiössä?

    Vastaa

  8. Paljon puhut­tu asun­top­u­la lie­nee seu­raus­ta gryn­de­rien ja poli­itikko­jen epäpy­hästä allianssista (kaavoituk­sen osto-ja myyn­tili­ike) jos­sa molem­mille osa­puo­lille on edullista pitää asun­to­jen saatavu­udessa niukkuutta.
    Kansalaiset mak­se­taan hil­jaisek­si läpitunke­mat­toman mon­imutkaisel­la tukivi­idakol­la joka kur­jis­tu­misen estämisen lisäk­si on osaavalle saman­veroinen tai parem­pi toimeen­tu­lon lähde kuin aikoinaan oli työssäkäynti.

    Vastaa

  9. Soin­in­vaara:
    Tiilikainen häätää pieni­palkkaiset kan­takaupun­gin yksiöistä lähiöi­den kak­sioi­hin ja vapaut­taa yksiöt työt­tömille toimeen­tu­lotuen saajille.

    Jonkun pitäisi selvit­tää, mikä vaiku­tus nykyisel­lä ja ehdote­tul­la jär­jestelmäl­lä on. Toimeen­tu­lotuen ja yleisen asum­istuen saa­jista tehtäisi­in siis muu­takin tutkimus­ta kuin köy­hien on pakko kulkea rikkinäi­sis­sä vaat­teis­sa ‑tyyp­pistä hömppätutkimusta. 

    Nyky­isin toimeen­tu­lo­tu­ki näyt­täisi mak­sa­van esimerkik­si erään 17 neliön yksiön keskus­tas­sa ja erään 22 neliön yksiön Taka-Töölössä. Jos näi­hin 17 ja 22 neliön yksiöi­hin muut­taa korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta, välivuot­ta pitäviä juristin poikia ja masen­tunei­ta lääkärin tyt­täriä, toimeen­tu­lo­tu­ki lisää asuinaluei­den välistä seg­re­gaa­tio­ta, kun tarkastel­laan taloudel­lisen pääo­man sijaan tuen saa­jien sosi­aal­ista pääomaa. 

    Jos sen sijaan näi­hin asun­toi­hin muut­taa pikem­minkin pako­laisia ja alko­holis­te­ja Kon­tu­las­ta, toimeen­tu­lotuen nykyi­nen rakenne vähen­tää asuinaluei­den välistä segregaatiota. 

    Yleisen asum­istuen osalta huolestut­tavin­ta on se, että opiske­li­jat siir­retään sen piiri­in. Jut­telin sat­tumoisin asi­as­ta HYYn asioista vas­taa­van työn­tek­i­jän kanssa ja hänen mukaansa on jo alus­tavasti mietit­ty, että pyritään sijoit­ta­maan Hoasin asun­to­ja nyky­istä enem­män rikkaille asuinalueille, sil­lä köy­hille asuinalueille voi olla vaikeaa houkutel­la opiske­li­joi­ta. Tämä lisää asuinaluei­den seg­re­gaa­tio­ta, kun jatkos­sa köy­hiltä alueil­ta jää pois opiske­li­jat, joil­la kuitenkin on hyvin tai keskiver­rosti sosi­aal­ista pääomaa. 

    Pelkän yleisen asum­istuen tapauk­ses­sa ilman toimeen­tu­lo­tukea olisi tärkeää selvit­tää, vaikut­taako pien­i­t­u­lois­t­en, mut­ta työssäkäyvien häätämi­nen kan­takaupungista posi­ti­ivis­es­ti vai negati­ivis­es­ti seg­re­gaa­tioon. Sehän voisi olla mah­dol­lista, että huonoim­mil­laan alueil­la tilanne para­nee, jos sinne muut­taa siivoo­jia ja lähi­hoita­jia, ja osa kokon­aan työelämän ulkop­uolel­la ole­vista siir­tyy seu­raaviksi huonoim­mille alueille.

    Juok­se­va aja­tus:
    Aikamoinen tukivi­idakko on kyl­lä asumisel­la. Itses­tä melkein­pä tun­tuu siltä, että joku tässä nyt kusee min­ua silmään kun mak­san itse asumiseni Helsingis­sä enkä ole saanut ulkois­tet­tua sitä millekään viras­tolle tai tuk­i­him­melille niin kuin suuri osa tun­tuu saaneen.

    Etkö saa asun­to­lainan korkovähennystä?

    Vastaa

  10. Tim­oT:
    Olisiko­han se kansalais­palk­ka ratkaisu tähänkin ongel­maan? Pois eril­liset tukimuodot ja kansalainen saisi itse päät­tää, mihin rahansa pistäisi: pie­neen asun­toon Helsin­gin keskus­tas­sa, vähän suurem­paan kehyskun­nas­sa, omakoti­taloon Kuh­mossa tai vaikka­pa ryyp­päisi koko rahan edestä ja asu­isi veneen alla.

    Ei kai tähän tarvit­taisi mitään muu­ta kuin Kelan lin­jaus, että asum­is­tu­ki on sen­su­u­ru­inen kuin on, toimeen­tu­lo­tukea asumisku­lui­hin ei tipu. Se merk­it­sisi sitä, että ne, jot­ka aiko­vat elää kokon­aan yhteiskun­nan tuel­la, hakeu­tu­isi­vat halvem­pi­en asun­to­jen perässä kauem­mas suurten kaupunkien keskustoista.

    Vastaa

  11. ylälau­ta­nen:

    Tätä menoa en yllä­ty jos Etelä-Suo­ma­laiset halu­aa itsenäisyy­den Keskustapuoleen val­taa­mas­ta suomesta. 

    Onnek­si Keskustapuolue on repeämässä kun Väyry­nenkin roikkuu enää skra­gas­ta kiin­ni siinä!

    Vastaa

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio­han uhkaa pakkol­u­nas­taa asun­to­tuotan­toon kaavoitet­tua maa­ta, jot­ta sitä ei käytet­täisi asuntotuotantoon.

    Jos Soinin­in­vaara tarkoit­taa Malmin lento­kent­tää, niin niitä mai­ta on muual­lakin Helsingis­sä, joi­ta voi lunas­taa, jos kaupun­ki on liian pas­si­ivi­nen. Toisaal­ta Malmin ken­tän sovel­tuvu­us asuin­raken­nuk­sille on oma kysymyksenssä.

    Vastaa

  13. Aikoinani luin raport­tin mis­sä suositelti­in kohtu­ullis­ten asum­is­meno­jen kor­vaamista asum­istuel­la 100%:sti. Nyky­is­ten kor­vausten tasol­la tuo tarkoit­taisi sitä, että ainakaan työt­tömien yksinelävien ei tavit­sisi anoa enää toimeen­tu­lo­tukea sähköön eikä mui­hinkaan vähäisi­in menoihin.

    Vastaa

  14. Jor­ma Nordlin: Jos Soinin­in­vaara tarkoit­taa Malmin lento­kent­tää, niin niitä mai­ta on muual­lakin Helsingis­sä, joi­ta voi lunas­taa, jos kaupun­ki on liian pas­si­ivi­nen. Toisaal­ta Malmin ken­tän sovel­tuvu­us asuin­raken­nuk­sille on oma kysymyksenssä.

    Helsin­ki makaa tont­tien­sa pääl­lä kuin koira luun pääl­lä; ei syö itse mut­ta ei anna muillekaan. Mik­si sitä Sipoos­ta rohmut­tua aluet­ta ei kaavoite­ta, vaan nyt pitää saa­da malmin lento­kent­tä-alue ja jatkos­sa ilmeis­es­ti San­ta­ham­i­na, joka sinän­sä joutaisikin Malmia parem­min rak­en­tamiseen ja olisi arvokkaampi alue.

    Vastaa

  15. Daniel Fed­er­ley: Ei kai tähän tarvit­taisi mitään muu­ta kuin Kelan lin­jaus, että asum­is­tu­ki on sen­su­u­ru­inen kuin on, toimeen­tu­lo­tukea asumisku­lui­hin ei tipu. Se merk­it­sisi sitä, että ne, jot­ka aiko­vat elää kokon­aan yhteiskun­nan tuel­la, hakeu­tu­isi­vat halvem­pi­en asun­to­jen perässä kauem­mas suurten kaupunkien keskustoista.

    Erit­täin kan­natet­ta­va aja­tus. Köy­hät ym. kun muut­taisi­vat Helsingistä esim. Kou­volan suun­taan, vapau­tu­isi asun­to­ja työssäkäyville. Win-win.

    Vastaa

  16. Tavalli­nen Teknikko:
    Aikoinani luin raport­tin mis­sä suositelti­in kohtu­ullis­ten asum­is­meno­jen kor­vaamista asum­istuel­la 100%:sti. Nyky­is­ten kor­vausten tasol­la tuo tarkoit­taisi sitä, että ainakaan työt­tömien yksinelävien ei tavit­sisi anoa enää toimeen­tu­lo­tukea sähköön eikä mui­hinkaan vähäisi­in menoihin.

    Tämä johtaisi siihen, että viimeisetkin pidik­keet vuokrien nousus­sa pois­tu­isi­vat. Lienet lukenut raportin, jon­ka mukaan muista etuuk­sista kuin toimeen­tu­lotues­ta olisi syytä kor­va­ta kokon­aan yleisen asum­istuen ja kohtu­ullisen vuokrata­son väli­nen ero­tus, jot­ta ei muo­dos­tu­isi tarvet­ta hakea toimeentulotukea.

    Vastaa

  17. Neliöhin­takat­to on aivan jär­jetön. Taan­noin jouduimme muut­ta­maan erit­täin hyvin suun­nitel­lus­ta, vajaan vuo­den van­has­ta 36 neliön asun­nos­ta suun­nilleen 10 neliötä isom­paan mut­ta käytän­nössä pienem­pään ja huonokun­toiseen asun­toon, kos­ka tuo sään­tö oli voimassa. 

    Muu­tos­ta aiheu­tui turhia kus­tan­nuk­sia ja vaivaa kaikille osa­puo­lille: asukkaille, vuokranan­ta­jalle ja kelalle.

    Neliöhin­takat­to tarkoit­taa myös sitä että asun­not suun­nitel­laan entistä enem­män sil­lä silmäl­lä etä niis­sä on mah­dol­lisim­man paljon neliöitä. Siitä viis onko niistä neliöistä mitään hyötyä.

    Vastaa

  18. Joo joo: Mik­si sitä Sipoos­ta rohmut­tua aluet­ta ei kaavoite­ta, vaan nyt pitää saa­da malmin lento­kent­tä-alue ja jatkos­sa ilmeis­es­ti Santahamina 

    Kos­ka Östis on aivan liian kaukana yhtään mis­tään ja Sipoo olisi ihan hyvin voin­ut pitää sen. Sinne ei mitenkään taloudel­lis­es­ti saa­da sel­l­aisia yhteyk­siä että sinne voisi kaavoit­taa järkevää asukastiheyttä.

    Joo joo: jatkos­sa ilmeis­es­ti San­ta­ham­i­na, joka sinän­sä joutaisikin Malmia parem­min rak­en­tamiseen ja olisi arvokkaampi alue. 

    Viimeaikai­sis­sa kom­menteis­sa on nähdäk­seni puhut­tu San­tik­ses­ta lähin­nä suo­si­ol­la puo­lus­tusvoimille jät­tävään sävyyn. Ehkä tilanne muut­tuu jos Venäjä rauhoit­tuu, mut­ta tuskin ennen sitä.

    San­tik­seen ei myöskään ilmeis­es­ti saisi yhtä paljon asukkai­ta kuin Malmille kos­ka luon­non­suo­jelu ja kos­ka se on pussinperä.

    Vastaa

    1. Snata­ham­i­nal­la ei kyl­lä ole merkit­tävää roo­lia Helsin­gin puo­lus­tamises­sa. Kuten eräs ken­raali min­ulle sanoi, ei kukaan hul­lu tee sil­lä sota-aikanaa mitään. Kuin tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si motis­sa kah­den sil­lan takana. Ennen siel­lä oli rantapyssy, mut­ta enää ei sitäkään.

      Vastaa

  19. Jor­ma Nordlin: Toisaal­ta Malmin ken­tän sovel­tuvu­us asuin­raken­nuk­sille on oma kysymyksenssä.

    Mitä kysyt­tävää siinä on? Poikkea vaik­ka Ver­mossa kat­so­mas­sa, tasaiselle savipel­lolle jun­tataan ja kier­retään paalu­ja ja jotain laas­tia pumpataan maa­han maaperän sta­biloimisek­si. Ensim­mäiset ker­rostalo­työ­maat käyn­nis­sä, jotain 10–12 ker­roksisia talo­ja taitaa tul­la. Noin niinkuin maal­likon silmi­in hyvin saman­ta­painen poh­ja rak­en­taa kuin Malmin kenttä.

    Vastaa

  20. Joo joo: Helsin­ki makaa tont­tien­sa pääl­lä kuin koira luun pääl­lä; ei syö itse mut­ta ei anna muillekaan. Mik­si sitä Sipoos­ta rohmut­tua aluet­ta ei kaavoite­ta, vaan nyt pitää saa­da malmin lento­kent­tä-alue ja jatkos­sa ilmeis­es­ti San­ta­ham­i­na, joka sinän­sä joutaisikin Malmia parem­min rak­en­tamiseen ja olisi arvokkaampi alue.

    Rak­en­tamiskelpoisia tont­te­ja ei syn­ny pelkästään kaavoit­ta­mal­la, vaan on raken­net­ta­va myös kaik­ki infra ja tuotet­ta­va palve­lut. Malmil­la kaupunki­rakenne ympäril­lä on valmi­ina. Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen vaatisi val­ta­vat alkuin­vestoin­nit, kun taas Mal­mi on kaupunkikeskuk­se­na jäänyt muiden aluekeskusten vauhdista. Van­taa­han jo ilmoit­ti, ettei se ole kiin­nos­tunut osal­lis­tu­maan Öster­sun­domin alueen kus­tan­nuk­si­in ja alueen kaavoitus­tuo­tot ovat jäämässä huo­mat­tavasti arvioidus­ta natu­ra-aluei­den vuoksi.

    Vaik­ka Öster­sun­dom jäisi rak­en­ta­mat­ta, alueen siir­to Helsingille ei kuitenkaan ollut turha, kos­ka se lopet­ti alueen täysin holtit­toman, kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­neen kaavoituksen.

    Itsekin vai­h­taisin Malmin lento­ken­tän mieli­hyvin San­ta­ham­i­naan, mut­ta epäilen että Sip­ilän, Tiilikaisen ja muiden keskusta­lais­ten mielessä oli toden­näköis­es­ti Viikin pel­to­jen vai­h­t­a­mi­nen Malmin kent­tään. Maa- ja met­säti­eteelli­nen tiedekun­ta olisi sit­ten voitu siirtää johonkin maakuntayliopistoon.

    Vastaa

  21. Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Tilanteen absur­dius on siinä että asumisen hin­taa kuvitel­laan ratkaista­van kaavoit­ta­mal­la ja rak­en­ta­mal­la kun oikea ja ratkai­se­va päätös­val­ta markki­noiden alapään hin­tata­soon on oikeasti sosiaalipuolella. 

    Vasem­mis­to ja vihreät halu­a­vat sosi­aal­ituen veruk­keel­la läpi­laskut­taa verovaro­ja vuokranan­ta­jien tasku­un. Ay-vasem­mis­ton osalta tämä toki on ymmär­ret­tävää omaan pus­si­in vetämistä kos­ka heille itselleen ne lop­ul­ta kiertävät. Entä vihreiden?

    Täähän se olis.

    Oisko vihrei­den veruke seg­re­taa­tion ehkäisem­i­nen tai joku muu jalo ideaali?

    Toki on niin, että näitä asioi­ta pitää aina tarkastel­la kokon­aisuute­na. Suomes­sa tehdään hel­posti lyhyt­näköisiä päätök­siä, jois­sa säästetään toisaal­la, joka aiheut­taa isom­mat kus­tan­nuk­set toisaalla.

    Vält­tämät­tä tulee kuitenkin mieleen, että sosi­aalipoli­ti­ikkaa tehdään liiak­si kaik­ista heikoimpi­en ehdoil­la. Asumiseen kor­vamerkataan tukea, kos­ka sil­lä taval­la ehkäistään, ettei kaik­ki tuki mene päi­hteisi­in. Kat­to pään päälle. Saman näkee myös asun­to­la­toimin­nas­sa. Pelas­tusarmei­ja, Diakonissalaitos jne. muut­ta­vat kil­paa päi­h­teet­tömiä asun­toloitaan sekakäyt­täjäkeskuk­sik­si, kos­ka kun­ta mak­saa niistä enem­män. On luovut­tu vaa­ti­mas­ta ihmiseltä edes vähäistä vas­tu­u­ta omas­ta elämästään. 

    Kyseenalaista on, että toimi­vatko nämä hienot raken­nel­mat opti­maalis­es­ti nyky­suomes­sa, jos­sa sosi­aal­i­tukia saa­vat suurim­mak­si osak­si muut kuin rappioalkoholistit.

    Palka­nsaa­jille on näis­sä karkelois­sa tar­jol­la ain­oas­taan mak­sa­jan rooli. Isom­pit­u­loisille kir­jaimel­lis­es­ti, kos­ka he mak­sa­vat vero­jen ja toteutetun sosi­aalipoli­ti­ikan kaut­ta itselleen huono­ja naa­pure­i­ta sen jäl­keen kun ovat kuvitelleet mak­sa­vansa asun­to­lainan kaut­ta itselleen hyviä naa­pure­i­ta. Pien­i­t­u­loiset kär­sivät, kos­ka heil­lä ei ole varaa vali­ta naa­pure­itaan, työ­matkaansa, asuinympäristöään.

    Oisko pikkuhil­jaa aika antaa vas­tu­u­ta ihmiselle elämästään? Näin mak­sa­jana oon sitä mieltä, että olis ja että tuk­isum­mista ei tarvitse kar­sia, jos vaan kor­vamerkin­nät pois­te­taan. Siinä olis vas­tu­uno­ton alku. Että virkakyösti ei päätä, mihin tukia tarvit­se­va rahansa lait­taa. Menee viinaan tai asumiseen, ihan sama.

    Vastaa

  22. On se kyl­lä usko­ma­ton­ta, että yhdessä maail­man har­vaan asu­tu­im­mas­sa maas­sa ei löy­dy tilaa yhdelle 130 hehtaarin pikku­len­toase­malle muual­ta kuin pääkaupunkin lähiöstä!

    Vastaa

    1. Ken­tälle on yritet­ty etsiä tilaa muual­ta, mut­ta yksikään kun­ta ei halua täl­laista melu­pesää hait­taa­maan kun­nan kehi­tys­tä. Samas­ta syys­tä Helsinkikään ei sitä halua. Kun Malmin ken­täl­lä on eniten kan­nat­ta­jia Espoos­sa, voisiko ajatel­la, että Espoo luopuisi metro­radan var­rel­la asuinalueesta tai kahdes­ta ja rak­en­taisi sinne pienken­tän? Espoo rak­en­taa sen ver­ran har­vasti, että siel­lä se ei syr­jäyt­täisi 25 000 asukas­ta vaan ehkä vain 10 000.

      Vastaa

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Snata­ham­i­nal­la ei kyl­lä ole merkit­tävää roo­lia Helsin­gin puo­lus­tamises­sa. Kuten eräs ken­raali min­ulle sanoi, ei kukaan hul­lu tee sil­lä sota-aikanaa mitään. Kuin tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si motis­sa kah­den sil­lan takana. Ennen siel­lä oli rantapyssy, mut­ta enää ei sitäkään.

    No minne muualle se varuskun­ta mah­tuu sit­ten? Hyrylä on lakkautet­tu. Öster­sun­domi­inko? Helsin­ki tarvit­see oman varuskun­nan ainakin niin kauan kuin Suo­mi ei ole liit­toutunut tai ole sitovia turvatakuita.

    Toinen jut­tu on voisiko osia San­ta­ham­i­nas­ta vapaut­taa muuhun käyt­töön ja sal­lia sivi­ilien liikku­mi­nen osas­sa saarta?

    Vastaa

  24. Kotiseudulle Pohjois-Kar­jalaan: Erit­täin kan­natet­ta­va aja­tus. Köy­hät ym. kun muut­taisi­vat Helsingistä esim. Kou­volan suun­taan, vapau­tu­isi asun­to­ja työssäkäyville. Win-win.

    Peri­aat­teessa näin. Asun­top­u­la helpot­taisi pääkaupunkiseudul­la ja samaan aikaan kitu­ut­ta­vat maakun­nat saisi­vat piristys­ruiskeen – pien­i­t­u­loinenkin kulut­taa, ja jos heitä muut­taa vaikka­pa Kajaani­in 5 000, niin kyl­lä se paikallises­sa liike-elämässä tun­tuu. Tyhjiä ker­rostalo­jakin on Suo­mi pul­lol­laan. Sote maakun­tavas­tu­ineen tasoit­ta­nee vas­taan­ot­tavien kun­tien vastahakoisuutta.

    Tätä voi tietysti vas­tus­taakin. Nykyään on muo­tia vedo­ta perus­tus­laki­in – jotenkin meille on tul­lut sääde­tyk­si perus­tus­la­ki, joka ainakin joidenkin mielestä estää suun­nilleen kaik­ki mah­dol­liset uud­is­tuk­set. Ja toteaa­han se asuin­paikas­takin, että sen saa vali­ta vapaasti. Mut­ta eikö perus­tus­lain kir­jain ja hen­ki täy­ty siinä vai­heessa, kun ketään ei pakko­muilute­ta min­nekään? Joka tah­too yhteiskun­nan avus­tuksin elää, joutuu ehkä tekemään sen jos­sain muual­la kuin 5 km säteel­lä Esplanadin puis­tos­ta. Minus­ta se ei kuu­losta eri­tyisen kohtuuttomalta.

    Yleisin argu­ment­ti olisi ehkä ”eivät ne sit­ten ainakaan siel­lä syr­jäkylil­lä työl­listy”. Siinä on tietysti totu­u­den siemen – ehkä olisi kohtu­ullista luo­da jär­jestelmä, joka antaa muu­ta­man kuukau­den aikaa löytää töitä ja jos ei niitä edes pääkaupungista siinä ajas­sa löy­dy, voinee kohtu­ullisen tur­val­lisin mielin tode­ta, että ko. yksilön työl­listymisen edel­ly­tyk­set eivät käytän­nössä heikkene muu­ton vuoksi.

    Suurim­mat hyö­tyjät tässä oli­si­vat pääkaupunkiseudun pien­i­t­u­loiset työläiset, joil­la asumisku­lu­jen lasku tun­tu­isi suo­raan kukkarossa. Mut­ta kuka­pa pien­i­t­u­lois­t­en työläis­ten asi­aa oikeasti ajaisi…

    Vastaa

  25. Tuo­mas L.:
    Vaik­ka Öster­sun­dom jäisi rak­en­ta­mat­ta, alueen siir­to Helsingille ei kuitenkaan ollut turha, kos­ka se lopet­ti alueen täysin holtit­toman, kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­neen kaavoituksen. 

    Sipoo kas­vaa koval­la vauhdil­la Söderkul­lan alueel­la, noin 10 km Öster­sun­domista itään. Pitäisikö sekin alue val­la­ta Sipool­ta ja tehdä toimen­pidekiel­to, että kaik­ki tähän asti raken­netut talot lahoa­vat pystyyn?

    Vastaa

  26. antti: Mitä kysyt­tävää siinä on? Poikkea vaik­ka Ver­mossa kat­so­mas­sa, tasaiselle savipel­lolle­jun­tataan ja kier­retään paalu­ja ja jotain laas­tia pumpataan maa­han maaperän sta­biloimisek­si. Ensim­mäiset ker­rostalo­työ­maat käyn­nis­sä, jotain 10–12 ker­roksisia talo­ja taitaa tul­la. Noin niinkuin maal­likon silmi­in hyvin saman­ta­painen poh­ja rak­en­taa kuin Malmin kenttä.

    Mikähän mah­toi olla poh­jana Turun­tien var­res­sa Mäkkylän kohdal­la kun siihen on raken­net­tu 85 auto­tallin tal­liosakey­htiö? Siitä kun on Mäkkylän ase­malle vain 300m matkaa. Olisi luul­lut, että asun­not olisi ollut parem­pi vaihtoehto.

    Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Snata­ham­i­nal­la ei kyl­lä ole merkit­tävää roo­lia Helsin­gin puo­lus­tamises­sa. Kuten eräs ken­raali min­ulle sanoi, ei kukaan hul­lu tee sil­lä sota-aikanaa mitään. Kuin tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si motis­sa kah­den sil­lan takana. Ennen siel­lä oli rantapyssy, mut­ta enää ei sitäkään.

    Varuskun­nil­la ei yleen­säkään ole merkit­tävää roo­lia mah­dol­li­sis­sa kri­i­seis­sä. Varuskun­nat ovat koulu­tu­sor­gan­isaa­tioi­ta ja kri­isin tul­lessa ne tyh­jen­tyvät melko nopeasti. Kaik­ki varus­mies­palveluk­sen suorit­ta­neet tietävät mitä tarkoit­taa “häly­tys”. Niille jot­ka eivät tiedä, “häly­tys” kun ilmoite­taan, varuskun­nan joukot siir­tyvät sota-ajan kokoon­panoon ja pois­tu­vat esimerkik­si lähim­pään met­sään odot­ta­maan käskyjä.

    San­ta­ham­i­na on oikein hieno työ­paik­ka kantahenkilökunnalle.

    Vastaa

  28. ÖSter­sun­domin kaap­paushan oli aikoinaan Helsin­gin ratkaisuyri­tys nur­mi­järvi-ilmiöön, eli tarkoi­tus oli kaavoit­taa paljon pien­talo­tont­te­ja. Toki myös muu­ta­ma ker­rosta­lo metroasemien ympärille.

    Han­kkeen kaatumisesta/lykkääntymisestä on monen­näköisiä tari­noi­ta alka­en metron hin­nas­ta, Natu­ra-alueista ja lässyn­lässyn, mut­ta eiköhän Öster­sun­dom olisi toteutet­tu, jos hor­nan­jonkas­sa sijait­seville pien­talo­ton­teille olisi saman­lainen kysyn­tä kuin 10–20 vuot­ta sit­ten. Mut­ta ei ole.

    Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ken­tälle on yritet­ty etsiä tilaa muual­ta, mut­ta yksikään kun­ta ei halua täl­laista melu­pesää hait­taa­maan kun­nan kehi­tys­tä. Samas­ta syys­tä Helsinkikään ei sitä halua. Kun Malmin ken­täl­lä on eniten kan­nat­ta­jia Espoos­sa, voisiko ajatel­la, että Espoo luopuisi metro­radan var­rel­la asuinalueesta tai kahdes­ta ja rak­en­taisi sinne pienken­tän? Espoo rak­en­taa sen ver­ran har­vasti, että siel­lä se ei syr­jäyt­täisi 25 000 asukas­ta vaan ehkä vain 10 000.

    Jos minä tai joku per­heestäni espoolaisi­na aloit­taisi ilmailuhar­ras­tuk­sen, olisi Num­me­lan kent­tä paljon helpom­min saavutet­tavis­sa kuin Malmi.

    Malmin ken­tän säi­lyt­tämistä kan­nat­ta­vat pääasi­as­sa Helsin­gin ilmailuhar­ras­ta­jat sekä muual­ta Suomes­ta ne jot­ka eivät ole kuulleet että Helsin­gin pää­len­to­kent­tä on nyky­isin Vantaalla.

    Vastaa

  30. Daniel Fed­er­ley:
    .….….….
    Yleisin argu­ment­ti olisi ehkä ”eivät ne sit­ten ainakaan siel­lä syr­jäkylil­lä työl­listy”. Siinä on tietysti totu­u­den siemen – ehkä olisi kohtu­ullista luo­da jär­jestelmä, joka antaa muu­ta­man kuukau­den aikaa löytää töitä ja jos ei niitä edes pääkaupungista siinä ajas­sa löy­dy, voinee kohtu­ullisen tur­val­lisin mielin tode­ta, että ko. yksilön työl­listymisen edel­ly­tyk­set eivät käytän­nössä heikkene muu­ton vuoksi.

    Tässä on se ongel­ma että se pistäisi pk-seudul­la syn­tyneet ja koko nuoruuten­sa eläneet samaan Kajaanin junaan kuin joil­la muual­ta Suomes­ta tulleet työt­tömät lähetetään pois.

    Helsingis­sä on työ­paikko­ja tar­jol­la enem­män kuin tek­i­jöitä, mut­ta työ­suh­teen kesto on usein niin lyhyt että odotu­saikaa syn­tyy seu­raa­van keikan osues­sa kohdalle ja sinä odotu­saikana pitäisi elää jol­lain tavalla.

    Maail­ma ei ole saman­lainen kuin yli 30 vuott­ta sit­ten jol­loin työ­paikat oli­vat pääsään­töis­es­ti vak­i­tu­isia. Vaik­ka palk­ka oli ennen pieni niin se tuli sään­nöl­lis­es­ti että sil­lä pystyi jopa mak­samaan asun­to­lainaa. Sil­loin ei ollut myöskään siir­to­laisia kuin pari has­sua pros­ent­tia ja niillekin löy­tyi töitä. 

    Itse ottaisin kaik­ki mah­dol­liset raken­nus­re­servit käyt­töön pk-seudul­l­la asun­top­u­lan ratkaisemisek­si, käytän­nössä jopa puis­toik­si tai maat­alous­maak­si kaavoitetut.

    Vastaa

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    …täl­laista melupesää… 

    Jälleen ker­ran Kata­janokalta käsin kom­men­toidaan tois­t­en puoles­ta mutu­un perustuen hal­paa leimakir­vestä heiluttaen. 

    Viisi­toista vuot­ta Malmin ken­tän läh­estymistien alla asuneena voin ker­toa että melua läh­tee noin yhtä paljon kuin pysäk­iltä kaa­sut­tavas­ta bus­sista. Ja paljon vähem­män kuin mopoista tai Lahdenväylältä.

    Kesäl­lä lasku­var­jo­hyp­pääjät tuo­vat koiran käve­ly­tyk­sen ajak­si mie­lenki­in­toista seu­rat­tavaa. Luul­tavasti nekin ovat kaukaa kom­men­toivien parem­min tietävien mielestä ympäristöhait­ta jon­ka tihrus­t­a­mi­nen pilaa silmät ja on sen vuok­si kansan­ter­vey­delli­nen katastrofi. 

    On ihan ok ajaa jotain asi­aa oman agen­dan mukaises­ti laput silmil­lä asioi­hin pere­htymät­tä. Mut­ta asi­at­toma­lle tielle men­nään kun vaali­val­jakkoa vetämään val­jaste­taan naa­purin hevoset lupaa kysymättä. 

    Kan­nat­taa keskit­tyä vaik­ka ruotsin­laivoihin ja ris­teil­i­jöi­hin, ne kun kuulem­ma tekevät Kata­janokan jugend­parati­i­sista sietämät­tömän paikan ja alen­ta­vat neliöhin­to­ja melu, pakokaa­su ja viemäripäästöil­lään. Luulen kuulleeni.

    Vastaa

    1. Erit­täin paljon alueen liepeil­lä asuvil­ta on tuul­lut val­i­tus­ta nou­se­vien konei­den melus­ta. Läh­estyvä lentokone on tietysti hil­jainen, mut­ta nou­se­va ei ole. Joskus nämä tule­vat Sipooseen har­joit­tele­maan sil­mukoi­ta. Sil­loin olen omako­htais­es­ti voin­ut havai­ta, etteivät ole hiljaisia.

      Vastaa

  32. R.Silfverberg: …Helsin­gin pää­len­to­kent­tä on nyky­isin Vantaalla.

    Mon­taako­han Malmin puo­lus­ta­jaa nimeno­maan tämä motivoi? Olen nimit­täin sel­l­aisi­akin argu­ment­te­ja kuul­lut, että pitäähän pääkaupungilla olla oma lento­kent­tä. Jos kyse on vain siitä, niin tehdään Öster­sun­domit, ja pakkoli­itetään Seu­tu­la Helsinkiin.

    Vastaa

  33. JY: Sipoo kas­vaa koval­la vauhdil­la Söderkul­lan alueel­la, noin 10 km Öster­sun­domista itään. Pitäisikö sekin alue val­la­ta Sipool­ta ja tehdä toimen­pidekiel­to, että kaik­ki tähän asti raken­netut talot lahoa­vat pystyyn?

    Söderkul­laa muuten kaavoite­taan aivan holtit­tomasti, ilman minkään­laista häveliäisyyt­tä. Täl­laista kaavoit­tamista on esimerkik­si muu­ta­man sadan omakoti­talon kaavoit­ta­mi­nen 2 km päähän lähim­mästä bus­sipysäk­istä. Mut­ta ehkä jonkin­lainen maakun­nalli­nen valvon­ta voisi olla parem­pi ratkaisu kuin Sipoon liit­tämi­nen Helsinkiin.

    Vastaa

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Erit­täin paljon alueen liepeil­lä asuvil­ta on tuul­lut val­i­tus­ta konei­den melusta. 

    Sitkeästi vaan valit­ta­jat asu­vat ken­tän lähel­lä jo yli kahdek­sat­takymenet­tä vuot­ta… Rak­en­tamisen jäl­keen ken­tän lähelle muut­taneille ei pitäisi olla mikään yllä­tys että vier­essä on oikea lento­kent­tä. Kar­tas­ta ainakin on ostaes­sa näh­nyt jos kiin­teistövälit­täjä ei ole tul­lut main­in­neek­si hyviä kulkuyhteyksiä.

    Kaiken lisäk­si konei­den konei­den tekni­ik­ka on vuosikym­menten var­rel­la kehit­tynyt niin että ään­tä ei voi edes ver­ra­ta siihen mitä kolmikym­men­lu­vun dc-kol­moset tai ju-52:t suri­si­vat. Ja lisäk­si koneet eivät enää liiku yöllä. 

    Mut­ta jos elämä on liian tur­val­lista ja mukavaa voi mie­len­sä­pa­hoit­tamista kek­siä ihan mis­tä vaan.

    Vastaa

  35. Osmo Soin­in­vaara: Erit­täin paljon alueen liepeil­lä asuvil­ta on tuul­lut val­i­tus­ta nou­se­vien konei­den melusta.

    Min­ul­la ei itse kent­tään ole kovin vah­vaa kan­taa, mut­ta ihmette­len vain kuin­ka hölmön pitää ihmisen olla, että muut­taa lento­ken­tän viereen jos lento­ken­tän melu häiritsee?

    Vastaa

  36. Daniel Fed­er­ley:

    Yleisin argu­ment­ti olisi ehkä ”eivät ne sit­ten ainakaan siel­lä syr­jäkylil­lä työl­listy”. Siinä on tietysti totu­u­den siemen – ehkä olisi kohtu­ullista luo­da jär­jestelmä, joka antaa muu­ta­man kuukau­den aikaa löytää töitä ja jos ei niitä edes pääkaupungista siinä ajas­sa löy­dy, voinee kohtu­ullisen tur­val­lisin mielin tode­ta, että ko. yksilön työl­listymisen edel­ly­tyk­set eivät käytän­nössä heikkene muu­ton vuoksi.

    Suomes­sa val­lit­see mas­satyöt­tömyys, joka ei var­maankaan kor­jaan­nu siten että työt­tömiä ale­taan kär­rätä kor­peen, oli­vat he sit­ten mata­lasti koulutet­tu­ja tai korkeasti koulutet­tu­ja. Mitä jos sat­ut itse saa­maan potkut seu­raavis­sa yt-neu­vot­teluis­sa? Oletko valmis muut­ta­maan parin kuukau­den päästä lop­puiäk­sesi Kainuuseen?

    Vastaa

  37. Van­has­sa asum­istues­sa­han oli tuplakatkaisu, eli katkaisu sekä neliövuokran että neliöi­den määrän suh­teen. Piti asua riit­tävän isosti vaan ei kuitenkaan liian isosti. Mikä tälle mah­toi olla perustelu? Halut­ti­in ken­ties säästää isom­pia asun­to­ja perheellisille.

    Plot­tailin näitä aikoinaan. Pari kuvaa:

    https://ibin.co/3DzSH0Cnw6mg.png

    https://ibin.co/3DzT0tlEMUlw.png

    Esit­tävät Espoon luku­ja yksineläjälle van­han sys­teemin mukaan.

    Vastaa

  38. Nordean ekon­o­misti Olli Kärkkäi­nen esit­ti tämän päivän HS:ssä, että asum­istues­ta voitaisi­in tehdä henkilöko­htainen, ja että asum­istues­ta otet­taisi­in pois riip­pu­vu­us omas­ta vuokras­ta, jol­loin se kan­nus­taisi etsimään itselle halvem­man asunnon.

    Vastaa

  39. MIka L:
    Van­has­sa asum­istues­sa­han oli tuplakatkaisu, eli katkaisu sekä neliövuokran että neliöi­den määrän suhteen.Piti asua riit­tävän isosti vaan ei kuitenkaan liian isosti.Mikä tälle mah­toi olla perustelu?Haluttiin ken­ties säästää isom­pia asun­to­ja perheellisille.

    Plot­tailin näitä aikoinaan.Pari kuvaa:

    https://ibin.co/3DzSH0Cnw6mg.png

    https://ibin.co/3DzT0tlEMUlw.png

    Esit­tävät Espoon luku­ja yksineläjälle van­han sys­teemin mukaan.

    En ymmärtänyt kaavioi­ta kun niis­sä ei ollut ansioi­ta mukana, minäkin olen asunut viidessä eri asun­nos­sa vuokral­la noin 15 vuo­de­na ajan, ilman mitään asum­is­tukia tai muitakaan tukia? Osakea­sun­non omis­ta­ja ja asukkaana olen saanut kyl­läkin tuhan­sien euro­jen tukia pyytämättäkin.

    Vastaa

  40. R.Silfverberg:
    Toinen jut­tu on voisiko osia San­ta­ham­i­nas­ta vapaut­taa muuhun käyt­töön ja sal­lia sivi­ilien liikku­mi­nen osas­sa saarta? 

    Kuu­lostaa aika riskialt­ti­il­ta. Nyt soti­lasalue on saarel­la, jonne pääsemisek­si joutuu näkemään vaivaa ja jonne pääsemistä on melko help­po valvoa. Jos sivi­ilien liikku­mi­nen alueel­la olisi osit­tainkin sal­lit­tua, riskit sivi­ilien pää­tymis­es­tä vaara-alueille oli­si­vat aika paljon suurem­mat. Lisäk­si asu­tus aivan ampuma-aluei­den vier­essä voisi johtaa vaa­timuk­si­in ammunto­jen rajoit­tamis­es­ta tai varuskun­nan lopettamisesta.

    Minä jät­täisin San­ta­ham­i­nan nykyiseen käyt­töön. Se on kuitenkin melkoinen puss­in­perä, jota ei pelkil­lä mielikuvil­la muuk­si muute­ta. Jos suun­nit­telu voitaisi­in aloit­taa tyhjästä, luon­te­va ratkaisu olisi kehäre­it­ti keskus­tas­ta Suomen­lin­nan, Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren kaut­ta San­ta­ham­i­naan ja sieltä Laa­jasa­loon. Se sal­lisi merel­lisen kaupun­gin rak­en­tamisen. Mut­ta kun tyhjästä ei voi­da aloit­taa, eteläi­nen saarire­it­ti on täysin mah­do­ton. Se vai­h­toe­hto sul­jet­ti­in käytän­nössä pois sil­loin, kun päätet­ti­in Suomen­lin­nan rakentamisesta.

    Vastaa

  41. Ain­oa järkevä ratkaisu on lopet­taa asum­is­tu­ki ja antaa markki­noiden tot­tua uuteen asen­toon. En vain pysty ymmärtämään, mik­si type­r­ää asum­is­tukea jatke­taan ja jatke­taan, vaik­ka kaik­ki tietävät sen val­u­van hintoihin. 🙁

    Vastaa

    1. Omis­tusasumisen tuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin, mut­ta asum­is­tu­ki vaikut­taa hin­toi­hin samal­la taval­la kuin työt­tömyys­tur­van koro­tus tai tai palkanko­ro­tuk­set, kos­ka se ei tosi­asi­as­sa riipu vuokran­su­u­ru­ud­es­ta mitenkään. Valuisi hin­toi­hin, jos isom­pi vuokra oikeut­taisi isom­paan asum­is­tukeaan. Toimeen­tu­lo­tu­ki val­uu vuokriin. 

      Vastaa

  42. Osmo miten siitä on nyt melu­pesä tul­lut? Ei se ennen ole häirin­nyt. Olen asunut Malmil­la. Siitä ei ollut nor­maali kaupunki­a­sumiseen ver­rat­tuna mitenkään merkit­tävää meluhait­taa. Se lento­ken­tän melu taitaa häir­itä Osmoa sinne Kata­janokalle ja Mal­mi jää katveeseen.

    Mitään kiis­ta­ton­ta näyt­töä kehi­tyk­sen hait­taamis­es­ta ei ole. Osmon näke­mys on vain poli­it­ti­nen mielipide. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ken­tälle on yritet­ty etsiä tilaa muual­ta, mut­ta yksikään kun­ta ei halua täl­laista melu­pesää hait­taa­maan kun­nan kehi­tys­tä. Samas­ta syys­tä Helsinkikään ei sitä halua. Kun Malmin ken­täl­lä on eniten kan­nat­ta­jia Espoos­sa, voisiko ajatel­la, että Espoo luopuisi metro­radan var­rel­la asuinalueesta tai kahdes­ta ja rak­en­taisi sinne pienken­tän? Espoo rak­en­taa sen ver­ran har­vasti, että siel­lä se ei syr­jäyt­täisi 25 000 asukas­ta vaan ehkä vain 10 000.

    Vastaa

  43. > Asumiseen liit­tyvät tuet pitäisi ottaa
    > kokonaistarkasteluun
    …
    > Niitä ei voi käsitel­lä irral­laan toisistaan.

    Toisaal­ta tukivi­idakko mah­dol­lis­taa asum­istuen käsit­telemisen kokon­aan eril­lään muista. Jos pelkkää asum­is­tukea nos­te­taan tai las­ke­taan, muut tuet täyt­tävät tai syövät tuon muu­tok­sen ja tuen saa­jalle lop­putu­los on nolla.

    Vastaa

    1. Jos pelkkää asum­is­tukea nos­te­taan tai las­ke­taan, muut tuet täyt­tävät tai syövät tuon muu­tok­sen ja tuen saa­jalle lop­putu­los on nolla.

      Tuo pätee vain toimeen­tu­lo­tu­keen. Mikään muu tuki ei vähene asum­istuen nos­tes­sa. Kaik­ki eivät saa toimeentulotukea.

      Vastaa

  44. Kaupun­gin kansalainen: Suomes­sa val­lit­see mas­satyöt­tömyys, joka ei var­maankaan kor­jaan­nu siten että työt­tömiä ale­taan kär­rätä kor­peen, oli­vat he sit­ten mata­lasti koulutet­tu­ja tai korkeasti koulutet­tu­ja. Mitä jos sat­ut itse saa­maan potkut seu­raavis­sa yt-neu­vot­teluis­sa? Oletko valmis muut­ta­maan parin kuukau­den päästä lop­puiäk­sesi Kainuuseen?

    Eihän se kivaa olisi. Suo­raan sanoen se olisi aikamoi­sen kur­jaa. Mut­ta jos aikoisin elää puh­taasti yhteiskun­nan tuil­la, niin olisiko min­ul­la oikeut­ta ja rohkeut­ta alkaa tuos­ta valit­taa, jos min­ulle kuitenkin yhteiskun­nan varoin hoidet­taisi­in kat­to pään päälle ja kohtu­ulliset käyttörahat?

    Vastaa

  45. R.Silfverberg: Tässä on se ongel­ma että se pistäisi pk-seudul­la syn­tyneet ja koko nuoruuten­sa eläneet samaan Kajaanin junaan kuin joil­la muual­ta Suomes­ta tulleet työt­tömät lähetetään pois. 

    Ymmär­rän pointin, mut­ta minus­ta tämä ei ole ongel­ma. Ei Helsinki­in syn­tymi­nen saisi merk­itä sitä, että kohdel­laan eri tavoin kuin muual­la syn­tyneitä. Olit­pa alun­perin Ter­volas­ta tai Tam­misa­losta, jos aiot yhteiskun­nan varoil­la elää, joudut pär­jäämään samal­la rahal­la, val­it­sit asun­tosi sit­ten mis­tä hyvänsä.

    Tuo min­un alku­peräi­nen ajatuk­seni­han lähti siitä, että täl­lä het­kel­lä meil­lä on tiet­ty asum­is­tu­ki, jon­ka kat­to on kiin­teä ja joka ei riitä kat­ta­maan kaikkia asumisku­lu­ja kai oikeas­t­aan mis­sään. Mut­ta Helsingis­sä ja muil­la kalli­il­la alueil­la tätä paikataan toimeen­tu­lotuel­la huo­mat­tavasti suurem­min euromäärin kuin halvem­mil­la alueil­la. Yksinker­tais­tet­tuna siis vara­ton kansalainen valikoi asuin­paikkansa vapaasti ja yhteiskun­ta mak­saa tämän valin­nan tulok­sen sitä mitenkään kyseenalais­ta­mat­ta. Minus­ta se on kohtuutonta.

    Sik­si ehdotin ratkaisua, jos­sa asum­is­tu­ki olisi kaikkial­la sama eikä sitä paikat­taisi muil­la tuil­la. Joka tuon tuen varas­sa elää, valikoi asuin­paikkansa siten, että se tuki riittää.

    Vastaa

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Jor­ma Nordin,
    Minkähän takia mikään seudun kun­ta ei halua täl­laista kul­ta­mu­naa itselleen?

    Malmin ken­tän arvo tont­ti­maana lie­nee jotain 500 miljoon­aa. Alue on kul­ta­mu­na tont­ti­maana, ei lentotoiminnassa.

    Paljonko ken­tältä lentelevät mak­sa­vat maan omis­ta­jalle eli kaupungille vuo­sivuokraa? Oikea taso 4%:n tuot­to­vaa­timuk­sel­la olisi about 20 miljoonaa/v. Per lento (38000 vuodessa) se tek­isi reilut 500 euroa. Taitaisi jokunen lento jäädä tekemättä.

    Vastaa

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Jor­ma Nordin,
    Minkähän takia mikään seudun kun­ta ei halua täl­laista kul­ta­mu­naa itselleen? 

    Jor­ma Nordin puhui olete­tus­ta melus­ta, kan­nat­taa vas­ta­ta siihen. 

    Malmin rak­en­tamiselle on paljon merkit­tävämpiä kiin­teistöke­hit­tämiseen (eli tut­taval­lisem­min “gryn­dauk­seen”) liit­tyviä syitä ja hyö­tyjä joten kan­nat­taa puhua niistä avoimesti eikä alkaa kek­siä jotain näen­näisvihre­itä ympäristösyitä. 

    Malmin alueel­la on niin isot rahat kyseessä sekä kaupun­gin talouden että gryn­derei­den tulovir­ran suh­teen että sen rin­nal­la ympäristö­vaiku­tuk­set ovat mität­tömiä. Luul­tavasti vihreät poli­itikot eivät vaan uskalla puhua kokoomus­lais­es­ti taloud­es­ta, arvon­nousus­ta, markki­noista, kasvus­ta ja sato­jen miljoonien liike­vai­h­doista vaan pitää kek­siä joku näen­näi­nen viherlil­lukan­var­si perusteluksi.

    Myöskin yleen­sä niin puh­taan objek­ti­ivis­es­ti tilas­toi­hin nojaavien perustelu­jen seassa on has­sua nähdä veruk­keena alueel­la asu­vien val­i­tuk­set kun se raha on tosi­asialli­nen syy. Yleen­sähän tääl­lä kävel­lään aika surut­ta yksit­täis­ten asukkaiden oman nim­by­i­lyn yli kun kyse on kokon­aise­dun kannal­ta merkit­täviksi kat­so­tu­ista hankkeista. 

    Nuo retoriset heitot, vihrerpe­sulliset sumu­ver­hot, argu­ment­tien käyt­tö valikoivasti sil­loin kun se omaan agen­daan sat­tuu sopi­maan ja oletet­tuun kansan äänen vetoami­nen vaikut­taa itse asi­as­sa juuri siltä pelätyltä pop­ulis­mil­ta jota tääl­lä aina niin elit­is­tis­es­ti kammoksutaan!

    Vastaa

    1. Tot­takai Malmin ken­tän kohdal­la on myös kyse rahas­ta. Alue ja myös lentomelun takia raken­nuskiel­los­sa ole­vat maa-alat ovat kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Yhteen­sä on kyse noin miljoonas­ta ker­rosneliöstä. Jos kaupun­ki jou­tu­isi osta­maan vas­taa­van maa-alan (ei kyl­lä ole tar­jol­la) maa-alan hin­ta liikkuisi jos­sain vähän yli puolen mil­jardin euron yläpuolel­la. Kyse on siis noin tuhannes­ta eurosta jokaista helsinkiläistä kohtaan. En mitenkään häpeä kaupun­gin talouden puolustamista.

      Vastaa

  48. Daniel Fed­er­ley:
    Sik­si ehdotin ratkaisua, jos­sa asum­is­tu­ki olisi kaikkial­la sama eikä sitä paikat­taisi muil­la tuil­la. Joka tuon tuen varas­sa elää, valikoi asuin­paikkansa siten, että se tuki riittää.

    Kan­nate­taan.

    Onko­han ole­mas­sa tietoa paljonko esim. Helsingis­sä käytetään rahaa tai jätetään (ali­hin­taisil­la vuokra­sopimuk­sil­la) saa­mat­ta tulo­ja tuet­tuun asumiseen liittyen. 

    Yksi­no­maan kaupun­gin omis­tamien 47000+ asun­non alhaiset vuokrat (keskivuokra 11 euroa/m2/kk) tarkoit­taa noin 5 euron ali­hin­taisu­ut­ta. Vuodessa kaupun­ki tulee täl­lä tavoin käyt­täneek­si noin 140 miljoon­aa euroa, siis joka vuosi.

    Toimee­tu­lotuet. KELAn asum­istuet. Jne jne. Paljonko yhteensä?

    Kaupun­ki- ja kansan­taloudel­lis­es­ti kestämätön tilanne.

    Vastaa

  49. Daniel Fed­er­ley:

    Tuo min­un alku­peräi­nen ajatuk­seni­han lähti siitä, että täl­lä het­kel­lä meil­lä on tiet­ty asum­is­tu­ki, jon­ka kat­to on kiin­teä ja joka ei riitä kat­ta­maan kaikkia asumisku­lu­ja kai oikeas­t­aan mis­sään. Mut­ta Helsingis­sä ja muil­la kalli­il­la alueil­la tätä paikataan toimeen­tu­lotuel­la huo­mat­tavasti suurem­min euromäärin kuin halvem­mil­la alueil­la. Yksinker­tais­tet­tuna siis vara­ton kansalainen valikoi asuin­paikkansa vapaasti ja yhteiskun­ta mak­saa tämän valin­nan tulok­sen sitä mitenkään kyseenalais­ta­mat­ta. Minus­ta se on kohtuutonta.

    Sik­si ehdotin ratkaisua, jos­sa asum­is­tu­ki olisi kaikkial­la sama eikä sitä paikat­taisi muil­la tuil­la. Joka tuon tuen varas­sa elää, valikoi asuin­paikkansa siten, että se tuki riittää.

    Tämä asum­is­tu­ki mutk­istaa tietenkin tilan­net­ta, mut­ta jos alet­taisi­in rajoit­taa tuil­la asum­ista Helsingis­sä niin ensik­si kyl­lä neu­voisin etsimään asun­toa halvem­man pään lähiöistä. 

    Helsin­ki ja koko pk-seu­tu tarvit­see enem­män ns bulkki­a­sun­to­ja lähiöistä, mieluiten rato­jen var­sil­ta, ei niin paljon hifis­te­lykämp­piä kan­takaupungista tai merenrannoilta.

    Tuen tarve voi johtua joko omas­ta tai per­heen­jäse­nen sairaud­es­ta, ei pelkästään työt­tömyy­destä tai laiskas­ta elämäntyylistä.

    Vastaa

  50. Daniel Fed­er­ley:

    Sik­si ehdotin ratkaisua, jos­sa asum­is­tu­ki olisi kaikkial­la sama eikä sitä paikat­taisi muil­la tuil­la. Joka tuon tuen varas­sa elää, valikoi asuin­paikkansa siten, että se tuki riittää.

    Asumiseen kor­vamerkatun tuen pitäisi tosi­aan olla kaikkial­la sama. Eikä työt­tömiä tarvit­sisi Kain­u­useen kär­rätä, syn­type­r­äiset helsinkiläis­ten ei tarvit­sisi muut­taa kotikun­nas­taan, ain­oas­taan Itä-Helsinkiin.

    Itä-Helsingis­sä neliön saa parhaim­mil­laan alta parin ton­nin. Ts. pk-seudul­la asumisen hin­ta on korkeaa vain paikoittain.

    Vastaa

  51. Lund­vistin Julle: Asumiseen kor­vamerkatun tuen pitäisi tosi­aan olla kaikkial­la sama. Eikä työt­tömiä tarvit­sisi Kain­u­useen kär­rätä, syn­type­r­äiset helsinkiläis­ten ei tarvit­sisi muut­taa kotikun­nas­taan, ain­oas­taan Itä-Helsinkiin.

    Itä-Helsingis­sä neliön saa parhaim­mil­laan alta parin ton­nin. Ts. pk-seudul­la asumisen hin­ta on korkeaa vain paikoittain.

    Odotellen muiden rahoil­la asu­vien ja heiltä ääniä vaaleis­sa kalastele­vien imperi­u­min vastaiskua. 

    Kuinka­han paljon seg­re­gaa­tio­tais­telu­un käytetään verovaroja?

    Vastaa

  52. Sib­bo San Sebas­t­ian: Luul­tavasti vihreät poli­itikot eivät vaan uskalla puhua kokoomus­lais­es­ti taloud­es­ta, arvon­nousus­ta, markki­noista, kasvus­ta ja sato­jen miljoonien liike­vai­h­doista vaan pitää kek­siä joku näen­näi­nen viherlil­lukan­var­si perusteluksi.

    Näin on. Viikin pel­lot ovat suun­nilleen samankokoinen raken­nuskelpoinen alue, mikä ei edes yliopis­ton mielestä sovi kovin hyvin tutkimuskäyt­töön; mil­loin ihmiset tal­laa­vat nau­ri­in­taimet, mil­loin valko­poski­han­het syövät ryp­sit ja rap­sit. Osmo yrit­tää joskus puhua alueen hiihtökäytöstä, ikään kuin täälaisi­na talv­ina kyn­nöspel­loil­la pysty­isi hiihtämään, ja muinakaan talv­ina ei kovin mielel­lään piikki­lan­ka-aito­jen yli suk­sien kanssa mene. Mut­ta josko ensi val­tu­us­tokaudel­la saataisi­in pel­lot kaavoitettua?

    Vastaa

    1. Viikin pel­lot ovat tula­herkkää aluet­ta. Helsin­ki varautuu meren­pin­nan nousu­un metril­lä, ja sil­loin Viikin pel­loille rak­en­t­a­mi­nen vaatisi alueen patoamista. Aika kallista.
      Mut­ta vaik­ka näin ei olisi, se ei tek­isi Malmin ken­tästä huonom­paa asuinaluet­ta. Helsin­gin seudulle arvioidaan tule­van 600 000 asukas­ta lisää vuo­teen 2050 men­nessä, joten tuli­joi­ta riit­tää Malmin ken­tälle, vaik­ka Viikin pel­lot rakennttaisiin.Joka tapauk­ses­sa Mal­mi kor­vaisi jonkin asuinalueen jos­sain aivan Huitsin Nevadas­sa, kos­ka 580 000 asukkaan ver­ran parem­pia aluei­ta raken­net­taisi­in joka tapauksessa.
      ELY on päät­tänyt estää Öster­sun­domin rak­en­tamisen, joten Malmin ken­tästä tulee entistä tarpeel­lisem­pi. Se on myös keskeinen sik­si, että rak­en­t­a­mi­nen siel­lä voidaan aloit­taa aika pian. Kaavoitus on jo aika pitkällä.

      Vastaa

  53. Lund­vistin Julle: Asumiseen kor­vamerkatun tuen pitäisi tosi­aan olla kaikkial­la sama. Eikä työt­tömiä tarvit­sisi Kain­u­useen kär­rätä, syn­type­r­äiset helsinkiläis­ten ei tarvit­sisi muut­taa kotikun­nas­taan, ain­oas­taan Itä-Helsinkiin.

    Itä-Helsingis­sä neliön saa parhaim­mil­laan alta parin ton­nin. Ts. pk-seudul­la asumisen hin­ta on korkeaa vain paikoittain.

    Täl­laises­sa tuk­i­u­ud­is­tuk­ses­sa, jos­sa asum­is­tu­ki on kaikkial­la sama ja sitä ei täy­den­netä mil­lään muul­la, val­in­ta jää tietysti asukkaalle itselleen, kuten kuu­luukin. Yksi muut­taa Kain­u­useen, toinen kiristää vyötä jostain muus­ta ja pär­jää Sil­tamäessä. Kol­mas ja neljäs totea­vat, että yhdessä rahat riit­tävät vähän parem­min ja muut­ta­vat kimp­pakämp­pään Kan­nelmä­keen. Ja niin edelleen. Paras­ta on, että val­in­ta ja vapaus jäävät asukkaalle, mut­ta tuk­i­u­ud­is­tuk­sen ohjaus­vaiku­tus olisi kuitenkin kova. Ykköseltä vapau­tuu yksi asun­to, kol­moselta ja neloselta puo­likas kummaltakin.

    Vastaa

  54. R.Silfverberg:

    Tuen tarve voi johtua joko omas­ta tai per­heen­jäse­nen sairaud­es­ta, ei pelkästään työt­tömyy­destä tai laiskas­ta elämäntyylistä.

    Tuen tarpeelle on tietysti mon­i­naisia syitä. Kun tuki on anot­tu ja myön­net­ty, ei syyl­lä enää sen jäl­keen saisi minus­ta kuitenkaan olla merk­i­tys­tä. Tukeen on oikeutet­tu, jos se on rehellisen anomuk­sen perus­teel­la saanut.

    Jos tuet­ta­va asuu yksin tai kouluikäis­ten las­ten kanssa, sil­loin en näe ongel­mak­si sitä, että muute­taan tarvit­taes­sa edullisem­paan asuntoon.

    Tilanne mutk­istuu siinä vai­heessa, kun esimerkik­si per­heessä toinen aikui­sista käy palkkatöis­sä. Tämän toin ekas­sa kom­men­tis­sani esi­in. Pitäisi luo­da mekanis­mi, jos­sa mah­dol­lis­te­taan per­heen asum­i­nen sel­l­aises­sa paikas­sa, että tämä työssäkäyvä voi jatkaa työsken­te­lyään. Toimeen­tu­lo­tu­ki on käsit­tääk­seni ruokakun­tako­htainen, eli jos yksi tien­aa töis­sä hyvin, eivät muut ole oikeutet­tu­ja tuki­in, mikä tietysti ratkaisee koko ongelman.

    Vastaa

  55. En kyl­lä ymmär­rä, että mitenkä lento­har­ras­ta­jat, tai lento­toim­intaa har­ras­ta­vat yri­tyk­set voivat olla sitä mieltä, että lentoase­man sijain­ti lähiössä on parem­pi ja tur­val­lisem­pi kuin maaseudulla.

    Kiitora­dat ovat liian lyhyet Helsin­ki-Van­taan kakkosken­tälle, joten reit­tili­iken­teen var­alasku­paikat ovat Turus­sa, Tukhol­mas­sa, Pirkkalas­sa ja Tallinnassa.

    Rak­en­ta­mal­la uusi lentoase­ma kehäkol­mosen ulkop­uolelle voidaan ottaa parem­min huomioon yri­tys­toim­inta, lentokonei­den säi­ly­tys- ja huolto ja rak­en­taa use­ampia kiitora­to­ja. Lisäk­si kiitora­to­jen pitu­ut­ta voi kas­vat­taa, jol­loin suurem­mat lentokoneet voivat laskeu­tua kentälle.

    Samalle lentoase­malle voisi sijoit­taa myös hävit­täjä- ja helikopterilentäjäkoulutuksen.

    Samal­ta lentoase­mal­ta voisi myös lennät­tää suurem­pia lennokke­ja, kos­ka on vain ajan kysymys, että Suomeen syn­tyy isom­mil­la lennokeil­la oper­oivia yrityksiä.

    Mal­mi on van­hen­tunut lentoase­ma, joka sijait­see lähiössä, eikä sil­lä ole sijaa tulevaisuudessa.

    Toisaal­la taas Tam­pereen seudul­la on vajaakäytössä Pirkkalan lentoase­ma… Pirkkalan lentoase­man ympäristössäkin on pelkkää tyhjää täyn­nä ja tilaa laa­jen­tamiseen on.

    Mut­ta perisuo­ma­laiseen tapaan ei tehdä mitään =)

    Vastaa

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    En mitenkään häpeä kaupun­gin talouden puolustamista. 

    Sil­loin kan­nat­taa puhua suo­raan siitä eikä vedo­ta Sipoos­sa har­joit­tele­vi­in taito­len­täji­in. Asi­at asioina ja oike­as­sa mittakaavassa.

    Vastaa

  57. VVOn uutisia tänään: 300 miljoo­nan euron voiton tehnyt VVO jakaa osakkaille yli 50 miljoon­aa euroa osinkoa.

    Kelan asum­istuet 1,9 mil­jar­dia vuodessa. Lie­nee selvää, että VVOn 300 miljoo­nan voit­to syn­tyy pääosin Kelan asumistuista.

    VVO:n suurimpia omis­ta­jia ovat työeläkey­htiöt Ilmari­nen ja Var­ma sekä joukko ammat­tili­it­to­ja kuten Raken­nus­li­it­to, Met­al­li­työväen Liit­to, JHL, PAM, OAJ, Tehy ja Pro. Ammat­tili­it­to­jen osu­us osin­go­ista on noin 30 miljoon­aa ja ne saa­vat osin­got VEROVAPAINA.

    VVO ja SATO ovat viime vuosi­na hur­jasti kiristäneet vuokraru­u­via ainakin pääkaupunkiseudul­la. Vuokrien tasot korkeat ja min­imivu­osiko­ro­tuk­set sopimuk­sis­sa 3 % noin nollainflaatioympäristössä.

    Työeläkey­htiöi­den roolin vielä jotenkin sietää, mut­ta että ammat­tili­itot VVOn kaut­ta riistävät vuokralaisi­aan, kup­paa­vat Kelan ja muiden asum­is- ja toimeen­tu­lo­tukia ja kaiken huipuk­si kanavoivat merkit­tävän osan puolue­tuke­na eteen­päin. Miten tämäkin mätä­paise saadaa puhkottua?

    Vastaa

  58. Aal­to­nen: Mon­taako­han Malmin puo­lus­ta­jaa nimeno­maan tämä motivoi? Olen nimit­täin sel­l­aisi­akin argu­ment­te­ja kuul­lut, että pitäähän pääkaupungilla olla oma lento­kent­tä. Jos kyse on vain siitä, niin tehdään Öster­sun­domit, ja pakkoli­itetään Seu­tu­la Helsinkiin. 

    Metropo­lialue tarvit­see vähin­tään kak­si kent­tää. Se toisen, suuren, joka on metropo­lialueen ulkop­uolel­la, johon tule­vat esimerkik­si man­nerten väliset ja loma­len­not, sekä sit­ten sen toisen, johon voidaan ohja­ta syöt­töli­iken­net­tä ja jos­ta on nopea saavut­taa keskus­ta. Mal­mi on valmi­ik­si ole­mas­sa, mut­ta onhan noi­ta huonokun­toisia Itä-Helsin­gin lähiöitä, jot­ka voi lait­taa pusku­trak­to­ril­la nurin ken­tän alta. Lon­toos­sa­han keskus­tak­ent­tä joudut­ti­in tekemään juuri noin.

    Aja­tus tois­es­ta pienem­mästä ken­tästä Espoos­sa ei olisi muuten huono, mut­ta käsit­tääk­seni alue on kokon­aan Helsin­ki-Van­taan läh­estymisaluet­ta. Yksi järkevä vai­h­toe­hto kol­man­nelle ken­tälle voisi olla Nur­mi­jär­ven suun­ta. Kol­mas kent­tä tarvi­taan jos­sain vaiheessa.

    Vastaa

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Omis­tusasumisen tuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin, mut­ta asum­is­tu­ki vaikut­taa hin­toi­hin samal­la taval­la kuin työt­tömyys­tur­van koro­tus tai tai palkanko­ro­tuk­set, kos­ka se ei tosi­asi­as­sa riipu vuokran­su­u­ru­ud­es­ta mitenkään. Valuisi hin­toi­hin, jos isom­pi vuokra oikeut­taisi isom­paan asum­is­tukeaan. Toimeen­tu­lo­tu­ki val­uu vuokriin.

    Eli sinus­ta myös toimeen­tu­lo­tu­ki pitää lopet­taa, kos­ka veron­mak­sajien raho­jen lahjoit­ta­mi­nen ammat­tiy­hdis­tys­tä lähel­lä oleville ns. sosi­aal­isille raken­nut­ta­jille ei kuu­lu val­tion toimenku­vaan? Kan­natan aja­tus­ta peri­aat­teessa, mut­ta jät­täisin jär­jestelmään mah­dol­lisu­u­den lyhy­een toimeen­tu­lo­jak­soon. Toimeen­tu­lo­tu­ki ei kuitenkaan voi olla jatku­va tulonlähde.

    Vastaa

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Havain­not Sipoos­ta oli­vat vas­taus väit­teeseen että lentokoneet ovat läh­es äänettömiä. 

    Ihmi­nen, joka on muut­tanut Malmille, on tien­nyt muut­ta­vansa ken­tän läheisyy­teen. Aivan turha ruikut­taa lentokonei­den äänestä.

    Vastaa

    1. Kalle, nyt on kyse uuden asuinalueen rak­en­tamis­es­ta lento­ken­tän aluelle. Eui sitä voi rak­en­taa, jos ken­täl­lä on liiken­net­tä. Tuo keskustelu kos­kee sitä, voidaanko malmin ken­tän melu­alueelle rak­wen­taa LISÄÄ asun­to­ja. Se on nyt val­tion viranomaise3´sten aset­ta­mas­sa raken­nuskiel­los­sa ja ken­tän kan­nat­g­ta­jkatg ovat sitä mieltä, että aivan ken­tään kiin­ni voidaan rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka koneet ovat äänet­tömiä. Puhut siis aiv­na eri asiasta.

      Vastaa

  61. Daniel Fed­er­ley: Eihän se kivaa olisi. Suo­raan sanoen se olisi aikamoi­sen kur­jaa. Mut­ta jos aikoisin elää puh­taasti yhteiskun­nan tuil­la, niin olisiko min­ul­la oikeut­ta ja rohkeut­ta alkaa tuos­ta valit­taa, jos min­ulle kuitenkin yhteiskun­nan varoin hoidet­taisi­in kat­to pään päälle ja kohtu­ulliset käyttörahat?

    Har­va nyt var­maan työt­tömäk­si joutues­saan jotenkin eri­tyis­es­ti aikoisi elää sosi­aal­i­tur­val­la. Tosi­aan jos ei heti työt­tömyy­den koh­dates­saan satu saa­maan uut­ta työ­paikkaa, paras vai­h­toe­hto on pysyä kaupungis­sa ja koulut­tau­tua lisää. Niin koulut­ta­mat­tomien kuin korkeasti koulutettujenkin. 

    Vastaa

  62. “Tiilikaisen ehdo­tus ei joh­da siihen, mihin hän tähtää, kos­ka pien­ten asun­to­jen ylikysyn­nän varsi­nainen aiheut­ta­ja, toimeen­tu­lo­tu­ki, jää ennalleen.”

    Pien­ten asun­to­jen “ylikysyn­tä” johtuu tosi­aan osin var­maan toimeen­tu­lotuen tukiehdoista. Mon­en pariskun­nan, jois­sa toinen on työssä käyvä ja toinen ei, kan­nat­taa nyky­isil­lä tukiehdoil­la vuokra­ta kak­si kak­sio­ta, jot­ta saa­vat eri osoit­teet, vaik­ka asu­isi­vat yhdessä, kos­ka näin tuet ovat paljon isom­mat. Jos hyvä­tu­loinen ja pien­i­t­u­loinen asu­vat pape­rien mukaan yhdessä, pien­i­t­u­loinen ei saa mitään tukia. Jos he ovat kir­joil­la eri osoit­teis­sa, pien­i­t­u­loinen saa vähin­tään toimeen­tu­lotuen peru­sosan ver­ran + asum­is­menot + sähkö­menot + ter­vey­den­hoit­o­menot + lääke­menot. Ero on mon­es­sa tapauk­ses­sa val­ta­va. Tukiehdot kan­nus­ta­vat joil­tain muil­takin osin tyhjien asun­to­jen pitoon. Jos toimeen­tu­lo­tu­ki olisi henkilöko­htaisem­pi ennem­min kuin talousko­htainen, yksiöi­den kysyn­tä olisi toden­näköis­es­ti nyky­istä alem­mal­la tasolla.

    Asum­istuet ja toimeen­tu­lo­tu­ki kytkey­tyvät tosi­aan yhteen, mut­ta kyl­lä asum­istuen saa­ji­in lukeu­tuu aika iso joukko sel­l­aisi­akin, jot­ka eivät toimeen­tu­lo­tukea saa nyky­isin, eivätkä edes sil­loin, vaik­ka asum­is­tukea leikat­taisi­in. Keskeisin erot­ta­va tek­i­jä näi­den tukien välil­lä on rahavar­al­lisu­us. Asum­istues­sa ei ole minkään­laisia var­al­lisu­us­ra­jo­ja, toimeen­tu­lotues­sa taas ei raho­ja saa olla tilil­lä kovinkaan paljoa ensim­mäisen hake­muk­sen kohdal­la. Nämä ovat var­al­lisu­use­hto­jen osalta siis aivan ääripään tukimuodot.

    Mitä vuokra­normi­in tulee, siihen liit­tyy tosi­aan mon­en­laisia ongelmia. Ongel­ma muut­tuu kuitenkin toisen­näköisek­si, jos asum­istuen enim­mäis­määri­in tehtäisi­in eilen esil­lä ollut 20 % leikkaus. Asun­nok­si kut­sut­tavien tilo­jen min­imikoko Suomes­sa on määräys­ten mukaan 20 neliötä, ellei ole poikkeuslu­paa pienem­pään. Ja 20 % leikkauk­sen jäl­keen asum­istues­sa hyväksyt­tävien asum­is­meno­jen enim­mäis­määrässä päädyt­täisi­in Helsingis­sä noin 400 euron tasolle, ja enin­tään 20 €/m2 hyväksyt­ty­jen asum­is­meno­jen normil­la juuri 20 neliön tasolle, joka on asun­to­jen min­imikoko. Jos esi­tys toteutet­taisi­in siinä muo­dos­sa, että asum­is­menot saa­vat ylit­tää 20 €/m2 normin, jol­loin asukas vas­taa niistä itse, ehdo­tus ei ihan kauheasti asun­tomarkki­noi­hin vaikut­taisi ainakaan yhdessä asum­istuen enim­mäis­määrän leikkauk­sen kanssa. Jos vuokra­nor­mi olisi siinä muo­dos­sa, että sen kalli­impi­in asun­toi­hin ei saisi lainkaan asum­is­tukea, sit­ten muu­tos voisi olla aika isokin joil­lain alueil­la. Omas­ta mielestäni vuokra­nor­mi on ok, jos se laite­taan lähin­nä estämään tuen väärinkäyt­töä (nykyi­nen asum­is­tuki­malli sal­lii esim. yli 400 euron Kelan tukien mak­satuk­sen pikkuhuoneis­takin. Esimerkik­si kotona van­hempi­en­sa luona oikeasti pääasi­as­sa asu­vien täysi-ikäis­ten kan­nat­taa nykyään tukien takia tehdä jonkun tutun ei-lähisuku­laisen kanssa alivuokralais­sopimus, kos­ka siirtämäl­lä kir­jansa sel­l­aiseen asun­toon saa Kelal­ta yleistä asum­is­tukea reilut 400 €/kk, jota ilman jää jos on kir­joil­la koton­aan. Jotain tämän tyyp­pistä tukien väärinkäyt­töä vuokrakat­toma­lli voisi ehkä ehkäistä.

    Vastaa

  63. kom­ment­ti: Omas­ta mielestäni vuokra­nor­mi on ok, jos se laite­taan lähin­nä estämään tuen väärinkäyttöä

    Piti vielä täy­den­tää, että vuokra­nor­mi on ok, jos se muo­toil­laan siltä kannal­ta, että se lähin­nä estää tukien väärinkäyt­töä. Mut­ta sel­l­ainen nor­mi olisi toden­näköis­es­ti mon­imutkaisem­pi kuin vain yksi euromääräi­nen neliöko­htainen vuokrara­ja. Minus­ta ei ole esimerkik­si perustel­tua soveltaa samaa neliövuokra­normia pikkua­sun­toi­hin ja isoi­hin asuntoihin.

    Vastaa

  64. vk: Yksi­no­maan kaupun­gin omis­tamien 47000+ asun­non alhaiset vuokrat (keskivuokra 11 euroa/m2/kk) tarkoit­taa noin 5 euron ali­hin­taisu­ut­ta. Vuodessa kaupun­ki tulee täl­lä tavoin käyt­täneek­si noin 140 miljoon­aa euroa, siis joka vuosi.

    Kaupunkien omis­tamien vuokra-asun­to­jen alhaisen vuokran mah­dol­lis­taa osin val­tio, osin kaupun­git itse. Ilman val­tion ARA-tukia asun­to­jen kaupunkien vuokrata­so olisi nyky­istä korkeampi. ARA:n tukiehtoi­hin kuu­luu erään­laiset omakus­tan­nuse­hdot, jot­ka estävät markki­nahin­taisen vuokran per­im­isen val­tion tukea saavis­sa asunnoissa.

    Mitä vuokrien rahoituk­seen tulee, niin jos kaupunkien vuokra-asun­to­jen vuokria nos­tet­taisi­in vaik­ka 5 €/m2 47 000 asun­nos­sa, tämä nos­taisi vuokrata­sot myös muis­sa asun­nois­sa ympäri kaupunkia, ja kohon­nut vuokrata­so mak­set­taisi­in sit­ten osin toimeen­tu­lotuel­la, jon­ka piiri­in jou­tu­isi yhä use­ampi. Asum­istuen mak­saa kokon­aan val­tio, mut­ta siltä osin kuin asum­is­menot kate­taan toimeen­tu­lotuel­la, kuluista vas­taa puo­lik­si val­tio ja puo­lik­si kun­ta. Lop­putu­lok­se­na voisi käy­dä niin, että kokon­ais­meno kaupun­gin kannal­ta jopa kas­vaisi. Kun­nil­la on toimeen­tu­lotuen kaut­ta intres­si tar­jo­ta edullisem­paa asum­ista. Jos ne eivät sitä koi­ta tar­jo­ta, lasku tulee toimeen­tu­lotuen kaut­ta. Nykyi­nen kan­nustin kos­kee asum­is­meno­ja vain siltä osin kuin asum­is­menot ylit­tävät toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkail­la asum­is­meno­jen enim­mäis­ra­jan. Jos asum­is­tu­keen tehtäisi­in ehdotet­tu 20 % leikkaus, kun­tien kan­nuste oikeasti edullisem­man asumisen tar­joamiseen voisi kas­vaa, kos­ka niiden mak­su­o­su­us asum­is­menoista kas­vaisi. Nyt esim. kaavoituk­ses­sa ei asumisen edullisu­ut­ta kauheasti mietitä. Jonkin ver­ran mietitään.

    Vastaa

    1. Ei ARA-asun­toi­hin liity mitään val­tion tukia. Ain­oa tuki on, että jos lama joskus päät­täää ja korot joskus nou­se­vat, ARA-korot nou­se­vat vähem­män. Nyky­het­keen liit­tyvää tukea ei ole. ARA-asun­to­jen edullisu­us johtuu pelkästään kaupun­gin anta­mas­ta tues­ta ali­hin­tais­ten tont­tien mudos­sa eli tuloista lupumisesta.

      Vastaa

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Ain­oa tuki on, että jos lama joskus päät­täää ja korot joskus nou­se­vat, ARA-korot nou­se­vat vähem­män. Nyky­het­keen liit­tyvää tukea ei ole. 

    Lainan­ot­ta­ja voi suo­jau­tua koron­nousua vas­taan han­kki­mal­la korko­jo­hdan­naisia. Jos velkaa on mil­jardi­tolkul­la niin kuin isoim­mil­la vuokranan­ta­jil­la, suo­jau­tu­mi­nen on vält­tämätön­tä. ARA-lain­o­jen suo­jauk­seen ei tarvitse käyt­tää rahaa (kos­ka ARA-ehto­jen mukaan koron­nousun voi siirtää täysimääräis­es­ti vuokriin).

    VVO ker­too lisää tilin­päätök­sessään.

    Vastaa

  66. ARA-asun­noille on ollut rajoituk­sia laatu­ta­soon ja hin­tata­soon, mikä on mm. estänyt liian kalli­ik­si toteut­taa kaavoitet­tu­jen talo­jen rak­en­tamisen ARA-asuntoina.

    Vastaa

  67. kom­ment­ti:

    Mitä vuokrien rahoituk­seen tulee, niin jos kaupunkien vuokra-asun­to­jen vuokria nos­tet­taisi­in vaik­ka 5 €/m2 47 000 asun­nos­sa, tämä nos­taisi vuokrata­sot myös muis­sa asun­nois­sa ympäri kaupunkia, ja kohon­nut vuokrata­so mak­set­taisi­in sit­ten osin toimeen­tu­lotuel­la, jon­ka piiri­in jou­tu­isi yhä useampi. 

    Mihin markki­namekanis­mi­in tämä väite perustuu?

    Eli esim. Itä-Helsinkiläis­ten ara-asun­to­jen vuokrien nos­to nos­taisi vaikka­pa Laut­tasaaren vuokrata­soa. No way Jose.

    Vastaa

  68. Voisiko joku selit­tää, mik­si lentokoneet ovat niin äänekkäitä, että se häir­it­see. Luulisi ole­van teknis­es­ti täysin mah­dol­lista tehdä näistä pienkoneista hil­jaisia ilman, että niistä tulisi liian painavia tai kalliita.

    Vastaa

  69. -e-:
    Voisiko joku selit­tää, mik­si lentokoneet ovat niin äänekkäitä, että se häir­it­see. Luulisi ole­van teknis­es­ti täysin mah­dol­lista tehdä näistä pienkoneista hil­jaisia ilman, että niistä tulisi liian painavia tai kalliita.

    Asi­aa kun on mitat­tu ja kysel­ty Räyskälässä, niin jopa pur­jekoneista on saatu kuu­lumaan moot­torin ääni ja vieläpä häir­it­sevän kovana. Malmil­la ei pystyt­ty mit­taa­maan taus­tako­hi­nan, lähin­nä moot­tori­tien takia. Kaupun­gin keskus­tas­sa ilmas­toin­tiko­jeikko­jen ääni ei saa ylit­tää 55 dB, mut­ta kun mitat­ti­in, niin bus­sit aiheut­ti­vat suurem­man metelin. Opti­nen ääni on hieno asia.

    Vastaa

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Malmin ken­täl­lä on eniten kan­nat­ta­jia Espoossa, …

    Ämmäs­suol­la­han vapau­tuu maa­ta, kun kaatopaikko­ja ei enää tarvi­ta niin paljoa. Nou­se­vat koneet luo­teeseen suo­raan motarin ylle ja laskeu­tu­vat kaakos­ta päin motarin yllä, niin ei tarvi­ta uusia melu­alueitakaan. Parkkipaikoille riit­tää lääniä ja uuden Loh­jan oiko­radan ansios­ta ken­tälle saadaan eri­no­maiset kulkuyhteydetkin.
    Nyt kokoomus­espoolaiset, hihat heilumaan, ryöstäkää Helsingiltä kent­tä! Har­voin on tar­jol­la mitään teille näin tärkeää!

    Vastaa

  71. -e-:
    Voisiko joku selit­tää, mik­si lentokoneet ovat niin äänekkäitä, että se häir­it­see. Luulisi ole­van teknis­es­ti täysin mah­dol­lista tehdä näistä pienkoneista hil­jaisia ilman, että niistä tulisi liian painavia tai kalliita.

    Har­rasteil­mail­i­joiden koneet ovat usein iäkkääm­pää mallia, yli 50-vuo­tias kone ei ole harv­inaisu­us. Yksinker­tais­es­ti on kyse rahas­ta, uusi kone mak­saa asun­non ver­ran, van­ha kone auton verran.

    Malmin kohdal­la kyse lie­nee siitä että itse lento­ken­täl­lä konei­den melu ei häir­itse niinkään, kos­ka Lah­den­tie melu­aa, mut­ta Itä- ja Pohjois Helsin­gin lähiöi­den yllä ääni kuuluu.

    Vastaa

  72. Kalle: Metropo­lialue tarvit­see vähin­tään kak­si kent­tää. Se toisen, suuren, joka on metropo­lialueen ulkop­uolel­la, johon tule­vat esimerkik­si man­nerten väliset ja loma­len­not, sekä sit­ten sen toisen, johon voidaan ohja­ta syöt­töli­iken­net­tä ja jos­ta on nopea saavut­taa keskus­ta. Mal­mi on valmi­ik­si ole­mas­sa, mut­ta onhan noi­ta huonokun­toisia Itä-Helsin­gin lähiöitä, jot­ka voi lait­taa pusku­trak­to­ril­la nurin ken­tän alta. Lon­toos­sa­han keskus­tak­ent­tä joudut­ti­in tekemään juuri noin. 

    Helsin­ki-Van­taa sijait­see hyväl­lä paikalla. Sieltä on ain­oas­taan huono joukkoli­iken­ney­hteys keskus­taan. Mikäli kalus­ton ja radan suurim­mat nopeudet olisi samat kuin nyt, ja Helsin­gin ja lentoase­man välil­lä juna pysähty­isi Pasi­las­sa ja Tikkuri­las­sa, sil­lä menisi lento­ken­tälle 19 min­u­ut­tia. Jos ehdot­ta­masi lento­kent­tä kor­vaisi vaik­ka Roi­hu­pel­lon, sieltä menisi 13 min­u­ut­tia keskus­taan, ja liiken­teen nopeut­ta­mi­nen alle 13 min­u­ut­ti­in mak­saisi sato­ja miljoo­nia euroja. 

    vk: Mihin markki­namekanis­mi­in tämä väite perustuu?

    Eli esim. Itä-Helsinkiläis­ten ara-asun­to­jen vuokrien nos­to nos­taisi vaikka­pa Laut­tasaaren­vuokrata­soa. No way Jose.

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la tarkem­pi ana­lyysi asi­aan pere­htyneeltä ihmiseltä, mut­ta esimerkik­si itse voin pal­jas­taa asu­vani itähelsinkiläisessä Ara-asun­nos­sa ja muut­ta­vani välit­tömästi rikkaalle, kalli­ille alueelle jos vuokraa nos­te­taan 5 €/m2.

    Ryh­män “minä ja min­un tun­te­mani ihmiset” perus­teel­la kan­takaupungis­sa asuu lähtöko­htais­es­ti ihmiset joil­la on hyvin sekä taloudel­lista että sosi­aal­ista pääo­maa, ja ker­rostalolähiöis­sä ihmiset joil­la ei ole kumpaakaan. Ker­rostalolähiöi­hin houkut­telee jonkin ver­ran min­un kaltaisiani ihmisiä, joil­la on heikosti taloudel­lista pääo­maa ja hyvin sosi­aal­ista pääo­maa, sel­l­aiset asun­not, jot­ka ovat hyvin halpo­ja. Vuokrien nos­to jät­täisi jäl­jelle sel­l­aiset asukkaat, jot­ka asu­vat hal­vas­sa omis­tusasun­nos­sa, ja ajaisi pois min­un kaltaiseni asukkaat. 

    Tässä ei nyt siis puhuta tosi­aan 200 neliön asun­nos­ta Laut­tasaa­res­sa tai 60 neliön asun­nos­ta Eiras­sa, vaan yksiöstä kan­takaupungis­sa vs. asun­nos­ta Ara-talossa

    Vastaa

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Snata­ham­i­nal­la ei kyl­lä ole merkit­tävää roo­lia Helsin­gin puo­lus­tamises­sa. Kuten eräs ken­raali min­ulle sanoi, ei kukaan hul­lu tee sil­lä sota-aikanaa mitään. Kuin tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si motis­sa kah­den sil­lan takana. Ennen siel­lä oli rantapyssy, mut­ta enää ei sitäkään.

    Tästä ollaan mon­taa mieltä. Olet­taisin, että Sab­ta­ham­i­nas­ta on parikin salaista tun­nelia Helsin­gin keskus­taan. Niistä ei hiiskuta.

    Mut­ta mik­si san­o­taan, että Hleis­ngin kalliopo­h­ja on nykyään kuin reikäi­nen juusto.

    Mihin muualle sijott­taisit päöäkaupun­gin suo­ja­joukot? Pitkäm matkakin on este.

    Muuten en ota asi­aan kan­taa. res. si.palvelusmieheneä.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle -e- Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.