Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

26.2.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ 

Olipas taas lista! Lautakunnan jäsenten työmäärää voi arvioida lukemalla listan tästä.

Koivusaaren asemakaavaluonnos

Esitin tätä viimeksi palautettavaksi valmisteltavaksi niin, että moottoritieliittymä supistetaan olennaisesti pienempään tilaan. Kokoomus pyysi tämän sen jälkeen pöydälle. Pidimme tästä palaveria kaupunkisuunnitteluryhmämme kanssa emmekä ajatelleet luopua palautuksesta. Risteystä pitää pienentää – miksi Hanasaaren liittymässä sallitaan paljon pienemmät kaarresäteet ja miksi Länsiväylä on oltava tässä olennaisesti leveämpi kuin se on myöhemmin Salmisaaren sillan kohdalla? Samalla voisi laittaa baanan kulkemaan suoraan sen sijaan, että siinä tehdään sadan metrin kierros liittymän kohdalla. Autoja ei voisi koskaan simputtaa noin pahasti. Olisi myös hyvä, jos metroasemalta pääsisi saaren pohjoispuolelle nousematta ensin ylös kannelle.

Tässä ELY-keskus on toiminut aika itsepintaisesti. Niillä on vain malliliittymiä, jotka on suunniteltu toteutettavaksi avoimella preerialla, jossa maa on ilmaista. ELY haluaa varautua autoliikenteen kasvuun Länsiväylällä. Mihinköhän ne autot olisivat matkalla? Tekemään U-käännöksen Porkkalankadun kohdalla? Katuverkkoon ei voida ottaa enempää autoja, joten Porkkalankadun risteykseen ne jumittuisivat.

Miten muuten voi olla niin, että ELY-keskukset käyttävät valtiollista valtaa, johon mikään demokraattisesti valittu elin ei voi puuttua? Yleensä perustuslakijuristit pitävät kiinni tarkasti siitä, ettei näin voi käydä kuin oikeuslaitoksen kohdalla, mistä on perustuslaissa omat pykälänsä. ELY-keskusten autonomisesta vallankäytöstä ei perustuslaissa ole mitään mainintaa. Ilmaisesti oli tarkoitus poistaa puuttumismahdollisuudet ympäristöministeriöltä, mutta samalla tiehallinnosta tuli myös täysin itsenäinen vallankäyttäjä.

Herttoniemen sairaala-alueen asemakaava

Sairaala puretaan ja tilalle tulee 600 uutta herttoniemeläistä. Herttoniemeläisittäin seitsenkerroksisia pistetaloja tien vierelle ja neljä/viisikerroksisia monirappuisia kerrostaloja niiden taakse. Alueeseen kuuluva liikuntapuisto urheilukenttineen merkitään kaavaan. Ymmärsin asian niin, että siltä osin kaavaan merkitään vain olemassa oleva tilanne. Liikuntavirasto haluaisi urheilijavätyksille lisää parkkipaikkoja.

Käskynhaltijantien Jokeri-kaava

Käskynhaltijatie nyt

Käskynhaltijantie tulevaisuudessa

Jokeriradan kaavoitus on etenee Oulunkylään Käskynhaltijantielle. Tästä kylätiestä tehdään katu ratikoineen nykyisen bulevardityylin mukaisesti. Viereiseltä Oppipojanpolun ympäristön omakotialueelta on tullut paljon palautetta siitä, että alueen luonne muuttuu. Niin kyllä muuttuukin. Omakotialueen mittakaavaa on kunnioitettu sillä, että tien pohjoispuolelle on kaavoitettu matalaa kolmikerroksista taloa. Kerrostaloalueeseen rajoittuvalle eteläpuolelle on kaavoitettu kuusikerroksisia taloja, joita omakotiasukkaat haluavat madaltaa nelikerroksisiksi.

Uusia asukkaita tulee noin 1 800.

Veräjänmäen Maaherrantien asemakaavaehdotus

Tämäkin on raidejokerikaavoja. Tässä ei tule asumista kuin vähän, 250 henkeä. Fillariyhteys – pohjoisbaana – suoristetaan kulkemaan radanvartta radan ja jokeriradan välissä, kun nyt on pitänyt kiertää ylikulkusillan kautta. Ihan radan varteen tehdään asuintaloja. Tarvitaan hyvä melueristys ja vähän tärinäeristystäkin.

Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rannan asemakaavaluonnos

Pöydältä

Alue tulee muuttumaan todella merkittävästi. Uusia asukkaita tulee 3 500. Lisäksi alueelle tulee hotelli.

Mikko Särelä on tehnyt hyvän ehdotuksen Hakaniemenrannan arkkitehtikilpailusta, koska alue on kaupunkikuvan kannalta todella keskeinen. On myös esitetty, että talojen väliin voisi tehdä pienen piazzan oleskelua ja terassiravintolaa/kahvilaa varten.

Jotenkin kaupunki on onnistunut saamaan asuinalueen kaavatalouden näin erinomaisella paikalla miinusmerkkiseksi. Tontinluovutustulot pyörivät sadan miljoonan euron tietämissä, mutta infrainvestoinnit ovat tätä suuremmat. Ero selittyy varautumisella ilmastonmuutokseen, eli meren pinnan nousuun (20 – 24 M€) ja pysäköinnillä. Alueelle vaaditaan noin 900 pysäköintipaikkaa, jotka maksanevat jotain 50 000 €/kpl. Siis pysäköintipaikkoja noin 45 M€:n edestä. Tämä jää kaupungin taloudelliseksi taakaksi, koska kohtuuttoman kallis pysäköintiratkaisu alentaa tontin hintaa aivan samalla tavalla kuin alentaisi vaikeasti rakennettava maaperä.

Meidän aikomuksemme on esittää pysäköintivaatimuksen poistamista kokonaan tai muuttamista siis markkinaehtoiseksi niin, että autopaikkoja saa rakentaa niin paljon kuin katsoo järkeväksi. Tuolla seudulla kotitalouksista joka neljäs omistaa auton, mutta tässä vaaditaan kuitenkin rakentamaan autopaikkoja joka toista asuntoa varten.

Meri-Rastilan täydennyskaava, luonnos

Pöydältä

Kaava on muuten jokseenkin kunnossa. Vaatii vielä vähän hiomista viheryhteyksien osalta, mutta tämä on vasta luonnos. Voisi tietysti pohtia sitäkin, kannattaisiko joitain taloja purkaa.

Isompi asia on, pitäisikö Vuotielle tehdä joskus jotain. Tämä moottoritie-ideologian mukainen väylä jakaa Vuosaaren pahasti kahtia. Muuten voisi tehdä kuin Laajasalon tielle tehdään, mutta pinnassa kulkeva metro on vähän hankala.

Itäisen saariston tarkennettu asemakaavaehdotus

Tässä on kyse erittäin suuren mahdollisuuden menettämisestä. Tämä saaristo pitäisi avata kaikkien helsinkiläisten käyttöön ja siitä pitäisi tehdä houkutteleva matkailuvaltti. Tätä ei voi kuitenkaan suunnitella asemakaava edellä, vaan pitäisi suunnitella toiminta edellä ja tehdä sen mukainen asemakaava.

Vastakkain on saariston yleisempi käyttö ja sen rajaaminen pienen joukon privatisoiduksi kesänviettopaikaksi.

Tässä jännitteessä liikutaan selvästi privatisoidun kesämökkikäytön suuntaan ja vähennetään retkeilylle ja muulle sellaiselle osoitettuja paikkoja.

Helsingissä on periaatteena, että rannat säilytetään kaikkien käytössä, mutta se ei näytä koskevan tätä kaavaa.

Kaupunginhallituksen pitäisi tehdä saariston matkailu- ja virkistyskäytöstä projekti.

Vartioharjun Linnavuoren puistoon 87 puutarhapalstaa

Tässä tietysti yleistä virkistysaluetta rajataan yksityiseen käyttöön, mutta jos tämä käy paikallisille, niin sitten se käy. Kaavoittaja olettaa melkein kaikkien olevan paikalla yhtä aikaa, koska autopaikkoja tarvitaan peräti 54.

Heka purkaa talon Itäkeskuksessa Kauppakartanonkatu 16:ssa

Taloa ei pidetä korjauskelpoisena. Tilalle tulee uusi puolta isompi talo niin, että asukkaita tulee lisää 200.Tontilla oleva päiväkoti siirtyy päiväkotien hautausmaalle.  Sitä ei siis tarvita?

Kalasataman kaavaa vähän säädetään

Kalasataman keskuksessa toimistotorni muuttuu asuntotorniksi, hotellitorni muuttuu toimisto- ja huoneistohotellikäyttöön ja toimitilatorni hotellikäyttöön. Asumista tulee vähän lisää, 250 asukasta. Kaava pakottaa avaamaan ravintolan/kahvilan ylimpään kerrokseen. Katsotaan, antaako rakennuslautakunta taas tästäkin vapautuksen. Ai niin, lautakuntahan lopetetaan.

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017”

  1. Atte Rätt kirjoitti 26.2.2017 kello 12:29

    Alueella asuvana pidän tuota Käskynhaltijantien kaavaa aivan riittämättömänä. Patolasta puuttuu ihan kaikki palvelut paitsi ruokakauppa, ja nyt luonnosvaiheessa leikattiin liiketilojen minimimäärä puoleen. Alunperin liiketilaa piti tulla minimissään 4000 neliötä, nyt 2600. Nämä on vielä pääsääntöisesti pilkottu 100 neliömetrin minimimäärään per rakennus. Riskinä on, että jos rakentaja rakentaa noita pieniä 100 neliömetrin liiketiloja minimin mukaisesti, niin noista tulee ihan pirun kalliita pyöräkellareita Ruoholahden tyyliin.

    Lainaus vuorovaikutusraportista: “Kaupan länsipuolelle suunniteltua 8-kerroksista rakennusta on madallettu kerroksella. Kivalterinkujan varrelta on poistettu yhden rakennuksen rakennusala. Kivalterintie 22 edessä olevaa rakennusta on madallettu. Kirkon pohjoispuolen pistetalot on poistettu. Tilalla on puistoa ja viereisten tonttien pysäköintitontti. Tavoitteena on, että korttelin keskiosa on avoin. Kaareva talo Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien risteyksessä on poistettu. Risteysalue on ratkaistu niin, että Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien varren rakennusten väliin jää katuaukiota ja puistoa.”

    Väljennetään, madalletaan, poistetaan. Nyt olisi tuhannen taalan paikka tehdä kunnollista kaupunkia eikä väljentää, madaltaa ja poistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Risto Kariranta kirjoitti 26.2.2017 kello 13:11

    Kauppakartanontie 16:ssa on itseasiassa kaksikin päiväkotia, suomen- ja ruotsinkielinen. Molempien vanhempainyhdistykset ovat kyselleet mistä korvaavat tilat saamatta kaupungilta mitään vastauksia. Ainakin ruotsinkielisellä puolella (se päiväkoti joka on erillisenä korttelin sisäpihalla) pula hoitopaikoista järkevillä sijainneilla on niin huono että tuntuu hieman groteskilta sanoa ettei sitä tarvita.

    Olisi todella mielenkiintoista kuulla mihin toimintoja on suunniteltu siirrettäväksi, yleensä nämä tahtovat olla viimeisenä selvityslistoilla kun kiinteistömuutoksia tapahtuu, vaikka vaikutus ihmisten arkipäivään voi olla valtava. Esim. Kurkimäen ruotsinkielisen päiväkodin perustaminen, ja samalla Myllypuron- ja Kontulan päiväkotien lakkautus kerrottiin n. kuukauden varoitusajalla. Ymmärrän että tilojen löytäminen ei aina ole helppoa, mutta jotain pitkäjänteisyyttä tähän pitäisi saada – ihmiset kuitenkin faktisesti valitsevat asuinpaikkojaan sen perusteella että yhteydet päiväkotiin ovat siksi helpot että suht normaali työssäkäynti on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.2.2017 kello 15:08

    Päiväkotitilanteen kartoittaminen ei ole kaupunkisuunnittelulautakunnan asia. Jos päivähoito ilmoittaa meille luopuvansa jostain tilasta, meillä ei ole eväitä kyseenalaistaa heidän päätöstään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko H kirjoitti 26.2.2017 kello 13:37

    Nyt kun on ollut trendikästä syytellä otsikoissa asumisen kalleuden aiheuttamisesta eri tahoja, niin joku voisi repäistä jutun ELY-mafiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Daniel Federley kirjoitti 26.2.2017 kello 14:48

    Osana Käskynhaltijantietä hyväksyttäväksi tulee myös Norrtäljentien liikennesuunnitelma, Jokerin heikoin lenkki. Nyt on poliitikkojen aika ottaa tähän kantaa.

    Tuo on koko Jokerin varrella ainoa kohta, jossa parkkiruutuja on sijoitettu radan rinnalle. Siis vähän kuin Liisankadulla, mutta toki paljon väljemmällä mitoituksella. Väljyyskään ei lumitalvina silti auta, kuten hyvin tiedämme. Kyse on vain muutamasta parkkipaikasta, joille taitava suunnittelu varmasti löytää korvaavan sijainnin. Sen sijaan ratikan kulkuun niillä on arvaamaton vaikutus.

    Siispä palauttakaa alustava liikennesuunnitelma ohjeella että parkkipaikat sijoitetaan muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Missä päätettiin Hakaniemen hotellista? kirjoitti 26.2.2017 kello 16:08

    Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö kertoi lokakuussa Helsingin Sanomissa, että norjalainen hotellimiljonääri Arthur Buchardt ihastui paikkaan Hakaniemenrannassa, ja sovittiin että hotellin suunnittelusta järjestetään kilpailu. Ja katso, näin myös tapahtui.

    Missä on päätetty tällaisen jättihotellin rakentamisesta Hakaniemenrantaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Simo Melenius kirjoitti 26.2.2017 kello 19:03

    Toi Koivusaari kuulostaa aina vain järjettömämmältä:

    – Otetaan saari, jonne ei alkujaankaan mahdu kovin paljon mitään.

    – Rakennetaan sinne moottoritieliittymä, joka oikeastaan vie jo koko saaren.

    – Siispä laajennetaan saarta täytöillä, jotta saarelle mahtuu muutakin kuin motari, kuten esimerkiksi asukkaita.

    – Täytetään alueita sekä etelä- että pohjoispuolelta, jotta saadaan kaksi toisistaan erillään olevaa niemeä motarin eri puolilla.

    – Suunnitellaan kansia ja siltoja noiden kahden erotetun täyttöalueen yhdistämiseksi.

    – Vedetään kevyenliikenteen baanaa serpentiininä sinne väliin aina jonnekin, mistä mahtuu kiertämään.

    Jos Koivusaari on alkujaankin haasteellinen, niin kaikki, mitä on tähän asti ääneen suunniteltu, kaivaa koko kuoppaa aina vain syvemmälle.

    Tähän ei olisi kuin kaksi järkevää lähestymistapaa: 1) tehdään bulevardi ja Koivusaaresta tiivistä kaupunkia, ja integroidaan bulevardi erottamattomaksi osaksi koko kylää siten, ettei muodostu määräävää estevaikutusta ja saaresta tulee kokonainen, tai 2) jos on pakko olla motari, reititetään se motari kaikkine liittymineen Koivusaaresta pohjoiseen meren päälle täyttömaan ja betonipylväiden varaan, ja johdetaan sieltä paikallinen esplanadi sinne Koivusaaren ytimeen, rakennetaan saari täyteen tiivistä kaupunkia ja jatketaan täyttömaalla niin paljon kuin huvittaa ja tontteja vain ostetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Risto Kariranta kirjoitti 26.2.2017 kello 20:30

    Osmo Soininvaara:
    Päiväkotitilanteen kartoittaminen ei ole kaupunkisuunnittelulautakunnan asia. Jos päivähoito ilmoittaa meille luopuvansa jostain tilasta, meillä ei ole eväitä kyseenalaistaa heidän päätöstään.

    Ymmärrän ettei ole kaupunkisuunnitteluviraston tehtävä. Narisen siitä että kaikilta tahoilta kysyttäessä asiasta vastaus on aina ettei ole meidän viraston ongelma, tai riippuu siitä mitä joku toinen virasto päättää. Päivähoito- tai opetusvirasto ei ole todellakaan tiedottanut asiasta mitään – päiväkotilasten vanhemmille tieto tuli kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelman kautta – kuulemistilaisuudessa paikalla oli arkkitehtejä joilla voisi olla vähempää tietoa päiväkotien kohtalosta. Varmasti menee kauoungin byrokratian mukaan, mutta asiakaslähtöisyydestä toimintatapa on kaukana. Kyllä kaikkien muutokseen liittyvien virastojen pitäisi olla edustettuina kuulemistilaisuuksissa – ruuhkavuosia eläville päiväkotilasten vanhemmille voi lähennellä aika lailla mahdottomuutta selvitellä mistä kaupungin tuhannesta luukusta pitäisi selvitellä mihin lastentekoon erehtyneen kunnallisveronmaksajan pirpanat seuraavaksi pompotellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Joonas Mustonen kirjoitti 26.2.2017 kello 21:11

    Simo Melenius: Mua vähän epäilyttää toi Koivusaaren tekeminen tiiviiksi osaksi kaupunkia. Lähinnä koska siinä välissä on Lauttasaari, joka on kuin keskeltä espoon metsää tuotu kerrostalolähiö.

    Siis ihan kiva, jos tykkää sen tyylisestä asuinalueesta, mutta ei se kyllä ole lähelläkään keskusta tyylistä rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. anomuumi kirjoitti 26.2.2017 kello 21:24

    Koivusaaren palautus on aiheellinen, ja ELYä sekä sen saamaa asemaa on vaikea ymmärtää.

    “Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rannan asemakaavaluonnos”

    Miten ne muistaakseni Tuomas Rantasenkin ehdottamat merentäytöt Hernesaaren ja Merihaan välillä, niin että siinä välissä olisi kapean lahden sijaan kanava? Toisi tuloja, tehoja, käyttöä Kalasataman maille ja kytkisi Hanasaaren ja myös Sompasaaren tiiviimmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Onko tämä väärä kaava näiden suhteen, vai ovatko täytöt jostain syystä liian vaikea ajatus saada läpi?

    “Heka purkaa talon Itäkeskuksessa Kauppakaertanontkatu 16:ssa”

    Miksiköhän tuohon viereen jää iso avoparkkikenttä, eikö sen korttelin olisi voinut vaikka tehdä vähän suurempana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. TTK kirjoitti 26.2.2017 kello 23:45

    Eikö se omakotialueen rauha olisi parempi jos Käskynhalijantien kerrostalot olisivat korkeampia ja suojaisivat katumelulta paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Anne Mattila-Borg kirjoitti 27.2.2017 kello 2:49

    Mietittekö siellä Valtuustossa, että ihmisten pääkoppa pitäisi saada urbaanistumaan. Helsingin viihtyisyydestä on olemassa kahdenlaista tietoa: se, mitä Helsingin päättäjätahojen toimesta jaetaan ja se, mitä ihmiset kertovat face to face. — Ilmeisesti face to face -tieto on todempaa ja näenhän minä paljon matkustavana, että ainakin Helsingin keskusta-alue on city-junttikylä. — Samanhenkistä palautetta tulee täällä käyviltä. — Oletin aikanaan, että Vihreiden myötä Helsinki kehittyy parempaan. Toisin on käynyt, suunta on alaspäin. — Olin juuri Kööpenhaminassa muutaman päivän. Kompastuin Strögetillä, heti oli kaksi naista nostamassa ylös käsivarsista ja oli huolestuneita, miten minulle kävi. — Tarttis tehdä jotakin. — Sipilän kohtelu on luokatonta, mutta ei sitä ymmärretä maassa, joka on 6/63 epäempaattisin kaikista tutkituista. — Työväenopistoon kaupunkikulttuurin opetusta. Minä ensin -kulttuurin tilalle jotakin parempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. MikkoR kirjoitti 27.2.2017 kello 9:47

    “Miten muuten voi olla niin, että ELY-keskukset käyttävät valtiollista valtaa, johon mikään demokraattisesti valittu elin ei voi puuttua?”

    Jos kokeilisi kaavoittaa Länsiväylän kaduksi ja käyttäisi Maankäyttö ja rakennuslain suomaa oikeutta ottaa se kaupungin haltuun. Sitten voisi tehdä ihan sellaisen kadun kun itse halausi..

    Eli siis viimeisen kerran: Lopettakaa ELY:n hakkuminen ja pistäkää Koivusaaren kaavoitus seis. Sitten uudelleen siten, että koko Länisväylä Espoon rajalle kaduksi ja Koivusaari mukaanlukien yksi kunnollinen täydennyskaava. Helppoa ja demokraattista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Suhteellisuudentajua kirjoitti 27.2.2017 kello 10:55

    Parhaillaan suunnitellaan viihdekeskus Flamingon yhteyteen Vantaalle uutta hotellia, josta tulee Suomen suurin 540 huoneellaan. Ja tähän ahtaalle paikalle Hakaniemenrantaan veden ääreen siis oltaisiin suunnittelemassa 400 huoneen hotellirakennusta. Vähän suhteellisuudentajua sentään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Daniel Federley kirjoitti 27.2.2017 kello 14:47

    Meri-Rastilan tiivistäminen on varmaan sinänsä ihan OK, metro ja kaikki. Mutta millä kaupunki aikoo houkutella sinne kovan rahan asujia? Kannattaako rakennusliikkeiden tehdä sinne osakehuoneistoja? Vai ollaanko tässä nyt tekemässä Rosengårdia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Aimo kirjoitti 27.2.2017 kello 14:50

    Saatan toistaa itseäni, mutta huoltoasema Rastilan metroaseman vieressä on ihan perseestä. Tai noh, voihan se jollekin olla kivaa hakea jerrykannulla bensaa Kallahdessa sammuneeseen autoon.
    Vuotien itäiset rampit palvelvt lähinnä huoltoasemaa, ne poistamalla metron ympäristöä voi kehittää huomattavasti paremmin.

    Ja Kallahden peruskoulua vastapäätä sijoitettu parkkitalo on ihan väärässä paikassa, vieläpä Meri-Rastilantien ja Kallahdentien risteysalueella.

    Siihen muodostuu ihan itse aiheutettu liikenneruuhka, joka vaarantaa alakoululaisten liikenneturvallisuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jorma kirjoitti 27.2.2017 kello 15:09

    Timo Raittinen se jaksaa painaa tuulimyllyä vastaan. Asiahan ratkaistiin jo vuosia sitten..

    Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle kokoukseen 15.10.2013

    RASTILAN METROASEMAN
    YMPÄRISTÖN
    TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

    VAIHTOEHTOSUUNNITELMA

    RASTILAN RATKAISU

    AHTAAKSI KÄYNYT LEIRINTÄALUE SIIRRETÄÄN
    ÖSTERSUNDOMIIN

    PÄÄOSA KORTTELEISTA RAKENNETAAN
    NYKYISEN ASUNTOVAUNUALUEEN
    PAIKALLE

    OSTOSKESKUKSEN YMPÄRISTÖÄ TIIVISTETÄÄN

    RADAN KUPEESEEN TORNITALOT

    MERI-RASTILAN KAUPUNKIRAKENNETTA TÄYDENNETÄÄN

    KARTANO YMPÄRISTÖINEEN
    SÄILYY

    MERI-RASTILAN RANTAMETSÄ
    SÄILYY

    TULOS n. 2000 ASUKASTA

    KaupSu
    PAREMPI KAUPUNKI-
    yhdistys
    RASTILA – TYÖRYHMÄ 2013
    Lyhennelmä

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rastilan osayleiskaavassa Meri-Rastilan rantametsään on suunniteltu asuinkortteleita 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallioharjanne, jossa sijaitsee mm. Litorinameren rantamuodostelma, ns. pirunpelto. Metsässä on asukkaiden ahkerasti käyttämiä ulkoilureittejä ja hiihtolatuja.

    Suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisivat rantametsän pohjoisosan kallioineen ja rantoineen. Vuosaaren asukkaat vastustavat yksissä tuumin metsän hävittämistä, se olisi myös täysin vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Metroaseman ympäristön tiivistäminen on sinänsä perusteltua ja kestävän kehittämisen mukaista, se koskee kaikkia vanhoja asemia Mellunmäestä Kulosaareen. Rastilassa sen voi kuitenkin tehdä kaatamatta montaakaan puuta, suuri osa asuinkortteleista on mahdollista sijoittaa nykyisen asuntovaunualueen paikalle. Rastilan kartano ympäristöineen ja rantametsä voidaan ja tulee toki säilyttää. Asuntovaunualue on rakennettua aluetta eikä siellä ole luontoarvoja.

    Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä. Alueella on varsinaista toimintaa muutamana kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, alue on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.

    Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Sekä kotimainen, että ulkomainen asuntovaunumatkailu tulee lähivuosina lisääntymään voimakkaasti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Leirintäalue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.

    Liikuntavirasto saattaa pitää nykyistä sijaintia hyvänä kun kesäturistit pääsevät metrolla keskustaan. Kuitenkin oleellisempaa on tuhannen uuden asukkaan päivittäiset työ- ja asiointimatkat. Paradoksaalisesti juuri metroaseman läheisyys, joka on etu leirintäalueen asiakkaille, on juuri se syy jonka vuoksi se kannattaa siirtää muualle.

    Korvaava tontti on löydettävissä esim. Östersundomin liitosalueelta jonne ollaan suunnittelemassa yleiskaavaa. Rannoilla on Natura-alueita mutta sinne on suunniteltu myös venesatamia, uimarantoja ja rantapuistoja, Talosaaressa sijaitsee ratsutila. Näiden yhteydessä on ihanteellinen paikka leirintäalueelle. Liityntäliikenne Itäkeskukseen on helppo järjestää. Sitä paitsi karavaanarit ja perheet liikkuvat yleensä – autolla!

    Leirintäalueen nykyinen tontti on kaupungin omistuksessa ja toimintaa hoitaa Liikuntavirasto. Siirto on kaupungin omassa päätösvallassa. Maapohjan tuotolla on mahdollista kattaa uuden leirintäalueen perustamiskustannukset..

    Riippuen kerroskorkeuksista vaihtoehtosuunnitelmassa on mahdollista sijoittaa 1800-2200 asukasta alle 500 m:n jalankulkuetäisyyden päähän metroasemasta (KSV:n normi on 600 m). Radan pohjoispuolelle, pääasiassa asuntovaunualueelle mahtuu n. 1000 asukasta. Metroradan kupeeseen ehdotetaan 1-2 tornitaloa (n. 16 krs) Rastilan maamerkiksi ja Vuosaaren ”kaupunginportiksi”. Ostoskeskuksen ympäristöä on tiivistetty. Haruspuiston ja Meri –Rastilantien ympäristöä on täydennetty maltillisesti.

    Leirintäalueen siirtäminen olisi ns. WIN-WIN-WIN – ratkaisu, jossa kaikki osapuolet hyötysivät; Meri-Rastilan asukkaat saisivat pitää lähimetsänsä, retkeilijät saisivat paremman laajemman merellinen sijainnin ja tarvittava lisäkerrosala voidaan sijoittaa metroaseman viereen .

    —————————

    Kaikki kolme, leirintäalue, uusi asuinalue ja metsä eivät saman metroaseman viereen mahdu. Jos voi valita uhrataanko metroaseman ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimetsä Meri-Rastilasta, vai asuntovaunujen parkkipaikka ja muutama lautamökki leirintäalueelta, vastaus pitäisi olla itsestään selvä. Leirintäalueen voi aina siirtää ja perustaa muualle, kerran kaadettua ja rakennettua metsää ei saa koskaan takaisin.

    ”.
    —————————–

    KaupSu –yhdistys / RASTILA – työryhmä, VUOSAARI

    KaupSu on avoin yhdistys, jonka tarkoitus on edistää parempaa ympäristö- ja kaupunkisuunnittelua erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yhdistys koostuu varttuneemmista insinööreistä, arkkitehdeista ym. suunnittelijoista ja asiantuntijoista. Yhdistys toimii verkostona ja muodostaa erillisiä työryhmiä tarpeen mukaan. Rastila-työryhmään ovat osallistuneet mm. Esa Enqvist (liikenne), Seppo Honkanen (arkkitehtuuri, kaavoitus), Arto Pesonen (luonnonympäristö), Liisa Tukkimäki ( etnologia, yhdistyksen tiedottaja).

    Yhteydet
    Arkkitehtuuritoimisto Seppo Honkanen
    Iiluodontie 7A 00990, Helsinki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044-033-4088

    LIITTEENÄ VIITESUUNNITELMA
    RASTILAN RATKAISU, VIITESUUNNITELMA

    Sisällysluettelo

    YLEISKAAVATARKASTELU

    1. Leirintäalueen uusi sijainti, Östersundom
    2. Vuosaaren lähimetsät
    3. Vuosaaren pää- ja kokoojakatuverkko, metron liityntäliikenne

    OSAYLEISKAAVALUONNOS

    5. Ympäristöanalyysi

    6. Osayleiskaava
    6.1. Kaupunkirakenne, rakentamis- ja viheralueet
    6.2. Asemakaavaillustraatio, radan pohjoispuoli

    7. Kerrosalalaskelma
    8. Referenssikohteita (puuttuu)
    9. Panoraama Vartiokylänlahdelta
    10. Vaihtoehtojen vertailu
    10.1. KSV:n luonnos, huhtikuu 2011
    10.2. KSV:n luonnos, huhtikuu 2012
    10.3. Kaupsun luonnos, huhtikuu 2012

    TÄSSÄ LYHENNELMÄSSÄ VAIN KUVAT

    5. Ympäristöanalyysi
    6.1. Kaupunkirakenne, rakentamis- ja viheralueet
    6.2. Asemakaavaillustraatio, metroradan pohjoispuoli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Koti-isä kirjoitti 27.2.2017 kello 15:11

    MikkoR:
    Eli siis viimeisen kerran: Lopettakaa ELY:n hakkuminen ja pistäkää Koivusaaren kaavoitus seis. Sitten uudelleen siten, että koko Länisväylä Espoon rajalle kaduksi ja Koivusaari mukaanlukien yksi kunnollinen täydennyskaava.

    Juuri näin. Metro on investointi seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Ei ole vakavaa, jos muutaman ensimmäisen vuoden yksi asema (myös Helsingin puolella) olisi vajaakäytöllä.

    Miksi rakentaa kaupunkiin siirtolapuutarhamökkejä, jos niihin kuljetaan autolla. Parempi paikka on Kehä III:n ulkopuolella ja säästetään suunniteltu alue yleisenä virkistysalueena. 54 autopaikkaa on valtava alue.

    Aivan vastaavalla tavalla urheilupuistojen yhteydessä autopaikoille ei pitäisi olla mitään tarvetta. Jos jaksaa kulkea tunnin pallon perässä, ei julkisen liikenteen pysäkille kävelyn tai pyöräilyn pitäisi olla ongelma. Yllä olevan perusteella liikuntavirasto olisi se taho, joka niitä sinne haluaa. Käytännössähän kyse on siitä, että pallon perässä tunnin verran liikkuvat äijät ovat sitä mieltä, että heidän täytyy päästä paikalle katumaastureineen, vaikka alueelle olisi miten hyvät julkisen liikenteen yhteydet tahansa. Jos paikkoja ei ole, asenne saattaisi jopa muuttua.

    50 miljoonaa kaupungin rahoja Hakaniemen rannan parkkipaikkoihin. Alueella, jossa risteävät metro, ratikat ja bussit sekä tulevaisuudessa pikaratikka. Eikö yhteisille miljoonille ole tosiaan muuta osoitetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Giardiniera kirjoitti 27.2.2017 kello 17:45

    Koti-isä: Yllä olevan perusteella liikuntavirasto olisi se taho, joka niitä sinne haluaa. Käytännössähän kyse on siitä, että pallon perässä tunnin verran liikkuvat äijät ovat sitä mieltä, että heidän täytyy päästä paikalle, vaikka alueelle olisi miten hyvät julkisen liikenteen yhteydet tahansa. Jos paikkoja ei ole, asenne saattaisi jopa muuttua.

    Lähiympäristön asukkaat arvostavat kyllä myös tarkoitukseen varattuja paikkoja. Nimittäin jos virallisia paikkoja ei ole, pysäköidään autot jalkakäytäville, pyöräteille ja puistoalueille naapurien riesaksi.

    En ole kertaakaan nähnyt kantakaupungin ulkopuolella kenenkään saavan väärinpysäköinnistä minkäänlaista sanktiota. Keskustassa kyllä tulee maksumääräys jos muuten laillisella paikalla menee viisi minuuttia yli ajan tai renkaat reunaviivan päälle mutta lähiöt ovat pysäköintipaikkojen suhteen vapaata uudisraivausaluetta.

    Miksi kukaan silloin viitsisi opetella julkisten käyttöä kun yhteismaata voi käyttää huoletta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lundvistin Julle kirjoitti 28.2.2017 kello 12:42

    Atte Rätt:

    Väljennetään, madalletaan, poistetaan. Nyt olisi tuhannen taalan paikka tehdä kunnollista kaupunkia eikä väljentää, madaltaa ja poistaa.

    Oletko vastikään muuttanut Helsinkiin? Suunnitelmien vesittämiselle on tässä kylässä pitkät perinteet. Se on keskeinen selittävä syy sille, miksi kaupunki loppuu edelleen Tullinpuomiin ja Kurviin. Niin ja Mechelininkatuun lännessä.

    Odotan jo innolla kaupunkibulevardien toteutuksen ryssimistä. Mielikuvitus ei riitä kuvittelemaan niitä vaihtoehtoja, millä eri tavoin homma voidaan mokata. Mutta väljentäminen, poistaminen, madaltaminen on aina hyvä arvaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. ksee kirjoitti 28.2.2017 kello 13:12

    MikkoR:

    Jos kokeilisi kaavoittaa Länsiväylän kaduksi ja käyttäisi Maankäyttö ja rakennuslain suomaa oikeutta ottaa se kaupungin haltuun. Sitten voisi tehdä ihan sellaisen kadun kun itse halausi..

    Eli siis viimeisen kerran: Lopettakaa ELY:n hakkuminen ja pistäkää Koivusaaren kaavoitus seis. Sitten uudelleen siten, että koko Länisväylä Espoon rajalle kaduksi ja Koivusaari mukaanlukien yksi kunnollinen täydennyskaava. Helppoa ja demokraattista.

    Espoossa on siedetty aivan liian pitkään Helsinkiin ja sieltä pois vyöryvän liikenteen haittoja. Ehdottaisinkin, että Länsi- ja Turunväylille sekä kehäteille rakennettaisiin tietulliportit Helsingin ja Espoon rajalle. Rajan ylitysmaksu voisi olla jotain 100 € henkilöautoilta, 1000 € paketti- ja kuorma-autoilta sekä 10000 € rekoilta per kerta. Espoolaiset toki saisivat ilmaiseen ylitykseen oikeuttavan tarran.

    Kyllähän tämäkin samojen lakien mukaan onnistuu, kun Espoo vain ottaa haltuunsa maa-alueen Helsingistä tulevan “bulevardin” ja valtion moottoritien välistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Mikko H kirjoitti 28.2.2017 kello 16:46

    Suhteellisuudentajua:
    Parhaillaan suunnitellaan viihdekeskus Flamingon yhteyteen Vantaalle uutta hotellia, josta tulee Suomen suurin 540 huoneellaan. Ja tähän ahtaalle paikalleHakaniemenrantaan veden ääreen siis oltaisiin suunnittelemassa 400 huoneen hotellirakennusta. Vähän suhteellisuudentajua sentään.

    Clarionissa on veden äärellä ja vastaavan kaltaisella paikalla yli 400 huonetta. Näkyy toimivan. Flamingoon varmaan kuljetaankin henkilöautolla kun vaihtoehtoja ei ole, mutta nämä keskustan hotellit ovat ratikkapysäkkien ja metroasemien vieressä (Ruoholahdessa tosin puuttuu toinen sisäänkäynti Clarionin päässä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. ELY-keskuksilta puuttuu modernia kaupunkikehitysosaamista | Juha Joki kirjoitti 28.2.2017 kello 20:06

  24. Suhteellisuudentajua kirjoitti 1.3.2017 kello 10:18

    Mikko H: Clarionissa on veden äärellä ja vastaavan kaltaisella paikalla yli 400 huonetta. Näkyy toimivan. Flamingoon varmaan kuljetaankin henkilöautolla kun vaihtoehtoja ei ole, mutta nämä keskustan hotellit ovat ratikkapysäkkien ja metroasemien vieressä (Ruoholahdessa tosin puuttuu toinen sisäänkäynti Clarionin päässä).

    Kysymys ei ollut siitä, millä keinoin hotellivieraat hotelliin kulkevat, vaan siitä että tuollainen jättihotelli on aivan liian suuri tuohon paikkaan Hakaniemenrannassa.

    Missä muuten on päätetty, että Hakaniemeen pitäisi rakentaa tällainen valtavankokoinen hotellikolossi ahtaaseen paikkaan Siltavuorensalmen rantaan?

    Hotellihan tukkisi kokonaan tilan ja näkymän Hakaniementorilta merelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. JY kirjoitti 1.3.2017 kello 11:35

    Mikko H: Clarionissa on veden äärellä ja vastaavan kaltaisella paikalla yli 400 huonetta. Näkyy toimivan. Flamingoon varmaan kuljetaankin henkilöautolla kun vaihtoehtoja ei ole, mutta nämä keskustan hotellit ovat ratikkapysäkkien ja metroasemien vieressä (Ruoholahdessa tosin puuttuu toinen sisäänkäynti Clarionin päässä).

    Flamingo on kylpylähotelli, johon tullaan ympäri Suomea ja aika paljon myös Venäjältä. Lisäksi lentokentälle on 4km. Olisiko helsinkiläiset jo aika lopettaa Jumbon olemassa olosta itkeminen, sille kun kuitenkin on kysyntää, oli raiteita tai ei. Ei kaikkien kauppakeskusten tarvitse olla pelkkiä vetelehtijöitä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Mikko H kirjoitti 1.3.2017 kello 12:06

    Suhteellisuudentajua: Hotellihan tukkisi kokonaan tilan ja näkymän Hakaniementorilta merelle.

    Tuo on vahvaa liioittelua. Ks. esim. tämä kuva ja tämä. Näkymä on parin kaupunkikorttelin leveydeltä auki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lundvistin Julle kirjoitti 1.3.2017 kello 14:55

    Suhteellisuudentajua:

    Missä muuten on päätetty, että Hakaniemeen pitäisi rakentaa tällainen valtavankokoinen hotellikolossi ahtaaseen paikkaan Siltavuorensalmen rantaan?

    Hotellihan tukkisi kokonaan tilan ja näkymän Hakaniementorilta merelle.

    Ei saa rakentaa kaupunkiin rakennuksia! Menee näkymät pilalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. anonyymi kirjoitti 1.3.2017 kello 15:33

    Noista markkinointikuvistahan oli Hesarissa juttua. Tosin siellä jonkun korjaamista kuvista puttui siltikin vielä se realismin nurja puoli.

    Suhteellisuudentajua: Missä muuten on päätetty, että Hakaniemeen pitäisi rakentaa tällainen valtavankokoinen hotellikolossi ahtaaseen paikkaan Siltavuorensalmen rantaan?

    Miksei sinnekin kun kaikkialle muuallekin noita rumia ja hankalia kolosseja halutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Markku af Heurlin kirjoitti 1.3.2017 kello 23:04

    Pariisissa on Boulognen metsässä lerintäalue, n. 4 km päässä Riemukasrelta. Jos oikein muistan.

    Voisin jopatarkistaa kartasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle kirjoitti 2.3.2017 kello 1:01

    Mikko H:
    Nyt kun on ollut trendikästä syytellä otsikoissa asumisen kalleuden aiheuttamisesta eri tahoja, niin joku voisi repäistä jutun ELY-mafiasta.

    Valtion aluehallinto on niin sekaisin, ettei maakuntauudistus todennäköisesti voi sitä ainakaan sitä heikennä. Pidän ELY-keskuksia nykymuodossaan hyödyttömänä, osin jopa haitallisina.

    Missä päätettiin Hakaniemen hotellista?:

    Missä on päätetty tällaisen jättihotellin rakentamisesta Hakaniemenrantaan?

    Hienoa, että on päätetty. Nykyään kuunnellaan aivan liikaa kaiken maailman NIMBY:jä. Kaupunki ei kehity.

    Kaupunki muuttuu aina. Jos se ei kehity, niin se rappeutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Olli Pottonen kirjoitti 2.3.2017 kello 5:40

    Miten muuten voi olla niin, että ELY-keskukset käyttävät valtiollista valtaa, johon mikään demokraattisesti valittu elin ei voi puuttua? … Ilmaisesti oli tarkoitus poistaa puuttumismahdollisuudet ympäristöministeriöltä, mutta samalla tiehallinnosta tuli myös täysin itsenäinen vallankäyttäjä.

    Onko siis niin että Liikenneviraston rakentaessa maantien tiehallinto toimii jonkinlaisen demokraattisen kontrollin alla, mutta ELYn ollessa asialla tiehallinto onkin itsenäinen ja riippumaton?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2017 kello 19:33

    Olen vähän huono juristi, mutta minulla on sellainen käsitys, että ministeri pystyy ohjaamaan liikenneviraston toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. anonyymi kirjoitti 2.3.2017 kello 15:35

    ksee: Espoossa on siedetty aivan liian pitkään Helsinkiin ja sieltä pois vyöryvän liikenteen haittoja. Ehdottaisinkin, että Länsi- ja Turunväylille sekä kehäteille rakennettaisiin tietulliportit Helsingin ja Espoon rajalle. Rajan ylitysmaksu voisi olla jotain 100 € henkilöautoilta, 1000 € paketti- ja kuorma-autoilta sekä 10000 € rekoilta per kerta. Espoolaiset toki saisivat ilmaiseen ylitykseen oikeuttavan tarran.

    Helsingissä on siedetty aivan liian pitkään Espoosta Helsinkiin ja sieltä pois vyöryvän liikenteen haittoja. Ehdottaisinkin, että Länsi- ja Turunväylille sekä kehäteille rakennettaisiin toiset tietulliportit Helsingin ja Espoon rajalle. Rajan ylitysmaksu voisi olla jotain 1000 € per auto per kerta. Espoolaiset toki saisivat kaksinkertaiseen hintaan pakottavan tarran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Anna R kirjoitti 3.3.2017 kello 0:17

    Eikös Hagiksessa ole jo ennestään yksi parkkihalli jonain puuhamaana. Toivottavasti tuon uuden kohdalla mietitään uusiokäyttö valmiiksi jo rakennusvaiheessa, mitähän tuonne nyt voisi vielä keksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jarkko L kirjoitti 6.3.2017 kello 17:27

    Osmo Soininvaara:
    ELY haluaa varautua autoliikenteen kasvuun Länsiväylällä. Mihinköhän ne autot olisivat matkalla? Tekemään U-käännöksen Porkkalankadun kohdalla? Katuverkkoon ei voida ottaa enempää autoja, joten Porkkalankadun risteykseen ne jumittuisivat.

    Vasta tänä aamuna tajusin että autot ovat ELY:n suunnitelmissa matkalla Keskustatunneliin. Eli myös täältä tulevat lisäkulut pitäisi merkitä tuon tunnelifantasian piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus