Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

22.2.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Päätettäessä, soveltuuko jokin tontti paremmin toimisto- vai asuinkäyttöön, markkinat saisivat ratkaista. Jos tontista maksetaan enemmän asuntokäytössä, se soveltuu parhaiten asunnoksi ja päinvastoin.

Suunnittelija sanoo, ettei näin voi tehdä, koska silloin kaikki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markkinat toimivat näin yksioikoisesti, koska pääkaupunkiseudulla on kova pula asunnoista ja reilusti yli miljoona kerrosneliötä toimistotilaa tyhjillään. Markkinoiden mielipide ei ole siis aivan tuulesta temmattu.

Tilanne tasapainottuisi, jos noudattaisimme markkinoiden tahtoa muutaman vuoden ajan ja tekisimme pelkkiä asuntoja.

Lopputulos olisi kuitenkin vähän pöhkö. Kaupunkiin syntyisi kuin vuosirenkaina puhtaita asuinalueita. Joskus voisi taas tulla eteen tilanne, jolloin tehdään pelkkiä toimistoja. Niin olisi käynyt kantakaupungissa 1980-luvulla.

Jos kaikkiin konversiopyyntöihin suostuttaisiin, toimitilasta tulisi pulaa. Näitä on toteutettu jo 600 000 k-m2, päätettyjä on noin 900 000 k-m2 ja tämän lisäksi mankumisvaiheessa on 1,1 miljoonaa k-m2, yhteensä liki 2,5 miljoonaa k-m2. Tämä on paljon enemmän kuin toimitilaa on tyhjillään. Tosin lukuun sisältyvät ilmeisesti myös kohteet, joita ei ole koskaan rakennettu. Jos kaikki toteutettaisiin, purkautuisi toimistojen ylitarjonta enemmän kuin kokonaan.

Kantakaupungissa on toteutettu vuodesta 2003 alkaen konversioita 230 000 k-m2, päätetty näiden lisäksi 200 000 k-m2 ja mankumisvaiheessa on 360 000 k-m2.

Vähän pitää katsoa markkinoiden yli ja yrittää arvata, mikä on pitkän ajan tasapainoa, koska talot rakennetaan sadaksi vuodeksi (pitäisi rakentaa).

Aivan mahdottomasti on siis vireillä hakemuksia muuttaa toimistoja asunnoiksi. Joihinkin niistä on hyvä suostua, mutta ei kaikkiin. Miten nuo onnekkaan valitaan?

Olisi hyvin kyseenalaista valita poliittisin perustein ne, jotka saavat kääriä rahaa muuttamalla toimistoja asunnoiksi. Ei se paljon paremmaksi siitä muutu, että virkemiehet tekevät tämän valinnan.

Minusta pitäisi noudattaa objektiivisia perusteita ja palauttaa suhteellisen edun periaate edes vähän kunniaan.

Asunnoiksi muuttamista puoltaa se, jos alue on asunnoiksi erityisen haluttua, talo soveltuu huonosti toimistoiksi, mutta hyvin asunnoiksi (vanhat, myöhemmin toimistoiksi muutetut asuintalot) jos toimistorakennuksessa on joka tapauksessa edessä vaativa peruskorjaus ja niin edelleen.

Erinomainen sijainti asunnoiksi voi tietysti olla myös erinomainen toimistoksi.

Kaupungin ei pidä mennä tekemään noita laskelmia yritysten puolesta. Jos kerran positiivisten ulkoisvaikutusten periaate puoltaa tasatilanteessa toimistoja yli asuntojen, laitettakoon jokin euromääräinen raja sille, kuinka paljon edullisempaa on muuttaa talo toimistoksi. Olkoon tuo raja vaikka 800 €/m2 (otettu hihasta). Laitetaan muunnoksille 800 euron konversiomaksu. Joka on valmis sen maksamaan, saa muuttaa toimiston asunnoiksi ja jos ei ole valmis maksamaan, ei sitten.

Laki ei valitettavasti tunne konversiomaksua. Jos hyvää tahtoa on, lakia voidaan kuitenkin tulkita näin.

Kaupungilla on oikeus periä osa kaavoitushyödystä itselleen. Todetaan, että sellaiset hankkeet saa toteuttaa, joissa argumentit asumisen puolesta ovat niin voimakkaita, että kaavoitushyötyä tulisi tuo 800 euroa. Muistaakseni kaavoitushyötynä peritään 40% hyödystä, eli tuohon 800 euron arvonleikkaukseen päädyttäisiin, jos kaavoitushyöty olisi 2000 €/m2.

Jospa Helsinki vain ilmoittaa, että se hyväksyy toteutettavaksi vain konversioita, joissa hyöty on vähintään 2000 euroa neliöltä ja perii tämän nojalla siitä 40 % eli 800 €.  Sitä, onko hyöty peräti isompi, ei ryhdytä tutkimaan, koska silloin täytyy olla kyse toimistokäyttöön soveltumattomasta kohteesta. Jos on sitä mieltä, että kaavoitushyöty ei ole noin paljon, tulee saman tien ilmoittaneeksi, ettei tämä kohde kuulu niihin kiinteistöihin, joiden osalta konversio on perusteltu.

Yksi asia pitäisi kuitenkin muuttaa. Arvonnousun leikkauksessa on tietty alaraja, jonka yli menevältä osalta arvonnousun leikkaus toteutetaan. Tätä on perusteltu myös hallinnollisella taakalla, sillä arvonnousun laskeminen on aika työlästä. Tämä esittämäni käytäntö ei olisi lainkaan työläs.  Ajatusrakennelma ei toimi, jos leikkausmalliin kuuluu tämä alaraja. Se johtaisi silloin kaikkien pienien kohteiden muuttamiseen asunnoiksi.

Ihan näin kaavamainen ei tarvitse olla. On hyviä perusteita sille, että ratikkakaupungissa jätetään ainakin ensimmäisen kerroksen myymälät muuttamatta asunnoiksi jo ihan kaupunkikuvallisista syistä. Konversiomaksu voi olla ylemmissä kerroksissa alempi kuin alimmissa.  Esimerkiksi etäisyys metro- tai rautatieasemaan voisi myös vaikuttaa.

Sinänsä olisi hyvä, jos valmisteltaisiin laki taloudellista ohjauskeinoista kaupunkien rakentamisessa.

= = =

Ahkera lukija huomaa, että olen kirjoittanut tästä ennenkin. Kirjoitin uudestaan, koska tuo ajatus kaavamaisesta vähimmäisvaatimuksesta arvonnousuksi voisi tehdä tästä ajatuksesta toteuttamiskelpoisen.

Kommentit

23 Vastausta artikkeliin “Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3”

  1. Lundvistin Julle kirjoitti 22.2.2017 kello 16:48

    Eipä siinä, hyvä idea tuo on. Vähän liiankin hyvä ja yksinkertainen, että sillä olisi edellytykset toteutua.

    Jonkun tarvitsee saada päättää toimistojen muuttamisesta asunnoiksi, mielellään jollain tulkinnanvaraisilla (=mielivaltaisilla) kriteereillä, koska päättäminen on valtaa. Jos luodaan yksinkertainen laskutusmekanismi konversioille, valta siirtyy virkamiesten ja poliitikkojen sijaan kiinteistöjen omistajille.

    Mitä siitäkin tulisi? Kyllä virkamies tietää nämä asiat paremmin.

    Yst. terv,

    ex-kiinteistökehittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Syltty kirjoitti 22.2.2017 kello 17:02

    Miten olisi: kaupunki päättää vuosittain, montakao neliötä konvertoidaan ja ne oikeudet huutokaupataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 22.2.2017 kello 18:01

    Kaupunkia voidaan rakentaa kahdella tavalla (kaavoittamalla): määräämällä tai neuvottelemalla.
    Määräykset ovat esim. sellaisia, että tornitalon ylin kerros pitää olla yleisölle avoin (Cirrus). Siinä käy niin, että yhtiökokous päättää että eipä olekaan ja se on voivoi.
    Sopimukset ovat esim. sellaisia, että toimistotaloon voi tehdä muutaman kerroksen lisää, kun maksaa enemmän ja maantasossa on julkista tilaa (Sanomatalo). Tässä on käynyt niin, että julkinen tila on edelleen melkein julkista tilaa eikä talon korotus ole ollenkaan suuri ongelma Töölönlahden kaupunkikuvassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petteri kirjoitti 22.2.2017 kello 19:25

    Tämä on hyvä ja toteutuskelpoinen periaate, mutta sen lisäksi tarvitaan minusta kuitenkin vähän ohjaustakin.

    Juuri nyt kuitenkin aika monen kantakaupungin toimistotalon arvo on käytännössä negatiivinen. Ne ovat siis nykymuodossa arvottomia toimistoina. Ne pitää purkaa, muuttaa asunnoiksi tai rakentaa uusi toimistotalo samalle paikalle. Nykyisessä markkinatilanteessa tuolla konversiomaksulla kaikista uhkaa tulla asuntoja.

    Jotta keskusta ei muutu kokonaan asuinalueeksi pyrkisin osalla aivan parhaimmin tavoitettavista tonteista kannustamaan purettavien toimistotalojen korvaamiseen uusilla nykyaikaisemmilla toimistoilla. Nykyaikaiselle keskustan toimistotilalle on näet mitä ilmeisimmin kysyntää enemmän kuin nyt on tarjontaa. Mutta toki kysynnän edellytys on hyvin kohtuullinen kävelymatka rautatieasemalta.

    Toisaalta en myöskään näe hyvänä esimerkiksi Esplanadien vanhojen aikoinaan toimistoiksi muuttuneiden asuintalojen muuttamista takaisin asunnoiksi, vaikka se juuri nyt voisikin noilla säännöillä kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 23.2.2017 kello 11:33

    Petteri: Toisaalta en myöskään näe hyvänä esimerkiksi Esplanadien vanhojen aikoinaan toimistoiksi muuttuneiden asuintalojen muuttamista takaisin asunnoiksi, vaikka se juuri nyt voisikin noilla säännöillä kannattaa.

    Minusta taas on hienoa, että esim. Erottajalla ja Bulevardilla on palautettu asuinkäyttöön välillä toimistoina olleita taloja. Toisina aikoina ne olisi purettu ja tehty uusi toimistotalo tilalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. hesalainen123 kirjoitti 23.2.2017 kello 19:06

    Kohta tarvitaan paljon konvertointiasuntoja, kun Sipilä haluaa mitätöidä Malmin lentokenttäpäätöksen vuodelta 2014. Hän tarvitsee lentokentän. Mutta miten sote-alalle aiotaan saada työntekijöitä, jos on tarjottavana vain kalliista toimistotiloista muutettavia asuntoja?! Terveydenhuollossa palkat nousevat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jyri kirjoitti 23.2.2017 kello 22:45

    hesalainen123:
    Kohta tarvitaan paljon konvertointiasuntoja, kun Sipilä haluaa mitätöidä Malmin lentokenttäpäätöksen vuodelta 2014. Hän tarvitsee lentokentän. Mutta miten sote-alalle aiotaan saada työntekijöitä, jos on tarjottavana vain kalliista toimistotiloista muutettavia asuntoja?! Terveydenhuollossa palkat nousevat!

    Onhan stadilla aina nuo Sipoolta ryöstetyt neliökilometrit..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kalle kirjoitti 24.2.2017 kello 12:18

    hesalainen123:
    Kohta tarvitaan paljon konvertointiasuntoja, kun Sipilä haluaa mitätöidä Malmin lentokenttäpäätöksen vuodelta 2014. Hän tarvitsee lentokentän. Mutta miten sote-alalle aiotaan saada työntekijöitä, jos on tarjottavana vain kalliista toimistotiloista muutettavia asuntoja?! Terveydenhuollossa palkat nousevat!

    Helsinki tarvitsee kakkoskentän ja Malmin lentokentän rakennuskelvoton maa-alue on ihan hyvä siihen käyttöön. Spåra tuonne kannattaisi vetää, niin kentälle pääsisi julkisilla, koska osa syöttöliikenteestä siirtyy varmasti Malmille Helsinki-Vantaan täyttyessä.

    Toinen vaihtoehto on tehdä, kuten Lontoossa tehtiin ja vetää joitakin kortteleita vanhaa, loppuun ajettu rakennuskantaa nurin kentän alta. Itä-Helsingissä on muutama hyvä ehdokas uuden kentän paikaksi, kuten Myllypuro ja Kontula. Myllypuron ja Kontulan alueet ovat kuitenkin rakennusmaana parempilaatuista kuin Malmin kentän alue.

    Se on totta, edullisempia asuntoja tarvitaan kipeästi. Niitä saadaan kolmella tavalla:
    – puretaan turhat normit
    – lopetetaan asumisen tuet ja
    – estetään kuntien pelaaminen markkinoilla monopolin turvin.

    SOTE-ratkaisua ei tue se, että sairaalat ovat luopuneet asuntoloista ja työsuhdeasunnoista. Jos esimerkiksi 25 % sairaaloiden työntekijöistä saataisiin takaisin sairaala-alueilla oleviin työsuhdeasuntoihin, se parantaisi oleellisesti tilannetta suuronnettomuuksien sattuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. erkki niini kirjoitti 25.2.2017 kello 11:26

    Tuetaan paikallista päätäntää. Helsinki saa päättää, haluaako Malmin lentokentän, vai ei. Eikös tonttikin ole valmiiksi kaupungin omistuksessa. Eihän valtion tule kaikkia asioita hoitaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Anonyymi kirjoitti 25.2.2017 kello 12:19

    Markkinat ottavat huomioon tuonkin, että 1. kerros on huono asunnoille ja hyvä toimistoille, ja senkin, kuinka paljon alueella on kilpailevaa toimitilatarjontaa. Ajatuksesi konversiomaksusta kuulostaa silti hyvältä, kunhan sitä ei liikaa säädetä ja se on tarpeeksi matala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. K-Veikko kirjoitti 26.2.2017 kello 13:32

    > Jos kaikkiin konversiopyyntöihin suostuttaisiin,
    > toimitilasta tulisi pulaa.

    Höh. Eivät kaikki muutokset toteutuisi tuossa tilanteessa. Luvan hakijat tietävät että kaupunki suostuu [puoleen] kaikista lupahakemuksista ja siksi hakevat muutosta kaksin kertaiselle määrälle, saadakseen loppupelissä haluamansa määrän muutosta.

    > Vähän pitää katsoa markkinoiden yli ja
    > yrittää arvata, mikä on pitkän ajan tasapainoa,
    > koska talot rakennetaan sadaksi vuodeksi (pitäisi
    > rakentaa).

    Kuka sen katsoo? Käyttääkö lautakunta oraakkelien palveluja katsoakseen tulevaisuuteen? Juuri markkinat on se mekanismi, joka diskonttaa tulevaisuuden tähän päivään. – Avaa sanomalehden myydään ja ostetaan palsta ja siinä sinulla on tulevaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.2.2017 kello 15:06

    Kuka sen katsoo? Käyttääkö lautakunta oraakkelien palveluja katsoakseen tulevaisuuteen? Juuri markkinat on se mekanismi, joka diskonttaa tulevaisuuden tähän päivään. – Avaa sanomalehden myydään ja ostetaan palsta ja siinä sinulla on tulevaisuus.

    Haluat siis sanoa, etgtä kansantaloustieteen oppikirjoissa käsiteltävä sikasyklin teoria on ihan huuhaata, koska markkinat ovat niin viisaita, ettei tuollaista voi tapahtua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Anonymous kirjoitti 26.2.2017 kello 15:21

    Jyri: Onhan stadilla aina nuo Sipoolta ryöstetyt neliökilometrit..

    En tiedä tuleeko tämä yllätyksenä, mutta kukaan ei ole ryöstänyt keneltäkään mitään. Kuntien välisen rajan siirtäminen ei vaikuta maanomistukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jalankulkija kirjoitti 26.2.2017 kello 17:14

    Anonymous: En tiedä tuleeko tämä yllätyksenä, mutta kukaan ei ole ryöstänyt keneltäkään mitään. Kuntien välisen rajan siirtäminen ei vaikuta maanomistukseen.

    Eipä niin. Mutta alueella on ollut 10 vuotta toimenpidekielto, joka pitää asukkaita löysässä hirressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. R.Silfverberg kirjoitti 27.2.2017 kello 16:08

    Kalle:
    SOTE-ratkaisua ei tue se, että sairaalat ovat luopuneet asuntoloista ja työsuhdeasunnoista. Jos esimerkiksi 25 % sairaaloiden työntekijöistä saataisiin takaisin sairaala-alueilla oleviin työsuhdeasuntoihin, se parantaisi oleellisesti tilannetta suuronnettomuuksien sattuessa.

    Toi voi olla ihan hyvä pointti, mutta pysyvätkö sairaanhoitajat työsuhdeasunnoissa enää sen jälkeen kun ovat menneet naimisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 2.3.2017 kello 1:04

    erkki niini:
    Tuetaan paikallista päätäntää. Helsinki saa päättää, haluaako Malmin lentokentän, vai ei. Eikös tonttikin ole valmiiksi kaupungin omistuksessa. Eihän valtion tule kaikkia asioita hoitaa.

    Onko meillä päättäjiä, jotka ymmärtävät kokonaisuuden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 2.3.2017 kello 1:07

    R.Silfverberg: Toi voi olla ihan hyvä pointti, mutta pysyvätkö sairaanhoitajat työsuhdeasunnoissa enää sen jälkeen kun ovat menneet naimisiin?

    Eivät. Ja koska nykyään hoitsu saa mennä naimisiin, ei tarvita asuntoja kaikille. Isoäitini aikana tilanne oli toinen. Hoitsut eivät saaneet avioitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 2.3.2017 kello 1:09

    Osmo Soininvaara: Haluat siis sanoa, etgtä kansantaloustieteen oppikirjoissa käsiteltävä sikasyklin teoria on ihan huuhaata, koska markkinat ovat niin viisaita, ettei tuollaista voi tapahtua?

    Teoria on hyvä, mutta kyse onkin siitä, kumpi aiheuttaa vähemmän vahinkoa. Markkinat aiheuttavat vähemmän vahinkoa kuin poliitikot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tapio kirjoitti 2.3.2017 kello 21:07

    Kalle: Eivät. Ja koska nykyään hoitsu saa mennä naimisiin, ei tarvita asuntoja kaikille. Isoäitini aikana tilanne oli toinen. Hoitsut eivät saaneet avioitua.

    Vähän sivupolku, mutta jottei syntyisi väärinkäsityksi, tuo taisi pitää paikkansa korkeintaan vain diakonissalupauksen tehneiden sairaanhoitajien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Antti Nikkanen kirjoitti 3.3.2017 kello 9:37

    Hei Osmo,

    Miksei toimistoja voisi muuttaa asunnoiksi tai asuntoja toimistoiksi markkinaehtoisesti? Eli sallittaisiin kaikki hankkeet. Kyllähän markkinat korjaavat itsensä kysynnän mukaan. Tänä vuonna toimistot asunnoiksi ja sitten seuraavana vuonna kysynnän mukaan asuntoja toimistoiksi.

    Tämä vaikuttaa minusta kiinteistökannan maksimaalisen tehokkaalta käytöltä, koska tällöin käyttötarkoitus vastaa aina tarvetta. Ja koska yksityinen sektori tämän rahoittaa ei kunnalla synny kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville kirjoitti 3.3.2017 kello 15:24

    Antti Nikkanen:
    Miksei toimistoja voisi muuttaa asunnoiksi tai asuntoja toimistoiksi markkinaehtoisesti? Eli sallittaisiin kaikki hankkeet. Kyllähän markkinat korjaavat itsensä kysynnän mukaan. Tänä vuonna toimistot asunnoiksi ja sitten seuraavana vuonna kysynnän mukaan asuntoja toimistoiksi.

    Täyden markkinaehtoisuuden pelätään johtavan polarisoituneeseen maankäyttöön ja hyvin voimakkaasti keskustaa kohti nousevaan maanarvoon. Ydinkeskustassa liiketiloja, ympäröivä vyöhyke toimitiloja, sitten asuntoja. Voi olla, että asiaa on tutkittu autovaltaisissa yhdyskunnissa, mikä vääristää tulosta: kävelykaupungissa keskeisestä asumisesta näytetään olevan valmiita maksamaan enemmän kuin toimitilakäytöstä.
    Mielestäni koettua ongelmaa korjataan väärillä keinoilla (käyttötarkoitusten lukitseminen ja erilaiset hintainterventiot: asumistuki / hitas / ara / hintasääntely jne.), kun pitäisi keskittyä liikenneratkaisuihin ja rakentaa kävely- ja joukkoliikennekaupunkia autokaupungin sijaan, jolloin hinnanmuodostuksen ja käyttötarkoitukset voisi jättää markkinoiden huoleksi ja toiminnallisesti sekoittunut kaupunki syntyisi itseorganisoituvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Antti Nikkanen kirjoitti 18.3.2017 kello 10:58

    Ville: Täyden markkinaehtoisuuden pelätään johtavan polarisoituneeseen maankäyttöön ja hyvin voimakkaasti keskustaa kohti nousevaan maanarvoon. Ydinkeskustassa liiketiloja, ympäröivä vyöhyke toimitiloja, sitten asuntoja. Voi olla, että asiaa on tutkittu autovaltaisissa yhdyskunnissa, mikä vääristää tulosta: kävelykaupungissa keskeisestä asumisesta näytetään olevan valmiita maksamaan enemmän kuin toimitilakäytöstä.
    Mielestäni koettua ongelmaa korjataan väärillä keinoilla (käyttötarkoitusten lukitseminen ja erilaiset hintainterventiot: asumistuki / hitas / ara / hintasääntely jne.), kun pitäisi keskittyä liikenneratkaisuihin ja rakentaa kävely- ja joukkoliikennekaupunkia autokaupungin sijaan, jolloin hinnanmuodostuksen ja käyttötarkoitukset voisi jättää markkinoiden huoleksi ja toiminnallisesti sekoittunut kaupunki syntyisi itseorganisoituvasti.

    Tuohan kuulostaa oikein järkevältä. On kumma ajatus, että käyttötarkoitukset pysyisivät vakiona vaikka ympäröivä yhteiskunta ja yhdyskunta muuttuu. Minusta keskusta-asuminen on juuri kävely- ja pyöräilykaupungin vaatimus. Ts. Jos hyvillä sijainneilla lähellä kaikkea ei ole riittävästi ihmisiä, ei ole myöskään edellytyksiä palveluille ja kaupalle.

    Hinnanmuodostusta en myöskään ymmärrä ongelmaksi koska jo tällä hetkellä ytimessä on suhteessa erittäin korkeat hinnat. Juuri tätä huonommaksi ei varmaan tilanne voi muuttua. Toisaalta taas toimistotilasta on merkittävää ylitarjontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Anonyymi kirjoitti 6.4.2017 kello 14:36

    En ymmärrä argumenttia kaupunkirakenteen “vuosirenkaistumisesta”. Jos nyt rakennettaisiinkin yhteen osaan kaupunkia pelkkiä asuntoja, kai vapaa tilankäyttö tarkoittaisi sitä että sitten myöhemmin kun toimistoille taas tulee kysyntää, näitä asuntoja alettaisiin muuttamaan toimistoiksi. Jos asunnot ja toimistot pystytään pienehköllä vaivalla muuttamaan toisikseen, miksi pitäisi ennakoida ja yrittää arvata kumpaa tarvitaan kymmenen vuoden päästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus