Miksi esitin Masotea?

STM:n alais­ten viras­to­jen tule­via tehtäviä koskevas­sa selvi­tystyössäni esitin perustet­tavak­si Maakun­tien yhteistä kehit­tämiskeskus­ta (Masote). Esi­tys on herät­tänyt paljon vas­tus­tus­ta, mut­ta vas­tus­ta­jat tun­tu­vat vas­tus­ta­van aivan eri asi­aa kuin sitä, mitä olen esit­tänyt. Ilmeis­es­ti olen perustel­lut asian huonos­ti. Yritän siis uudestaan.

 Kehit­tämisyk­sikkö, ei niinkään tutkimuslaitos 

Ensim­mäi­nen virheeni oli puhua tutkimus­laitok­ses­ta, vaik­ka kyse on enem­män kehit­tämiskeskuk­ses­ta. Raja on tietysti veteen piir­ret­ty viiva.

Mitä Masote tekisi?

Masoten tehtävänä olisi nos­taa maakun­tien tuot­tavu­ut­ta ja vaikut­tavu­ut­ta. Merkit­tävässä roolis­sa sen toimin­nas­sa olisi sote-alan asiantun­ti­joiden ohel­la tuotan­to­talouden osaa­jat, jot­ka osaa­vat suun­nitel­la pros­esse­ja ja toim­intaa niin, että esimerkik­si työn kuor­mi­tus jakau­tuu nyky­istä tasaisemmin.

Mihin täl­laista tarvitaan

Käsi­tyk­seni mukaan tämä on julk­isten organ­isaa­tioiden heikko koh­ta. Yksi­tyiset toim­i­jat ovat tehneet tätä koko ajan ja sik­si ne ovat mon­es­sa asi­as­sa tuot­tavampia. Esimerkik­si kokon­aisulkois­tuk­sis­sa (jois­sa tuot­ta­jien kan­nus­timet ovat kun­nos­sa toisin kuin tekeil­lä olevas­sa sote-uud­is­tuk­ses­sa) yksi­tyiset ovat osan­neet opti­moi­da peruster­vey­den­huol­lon toimin­nan paljon parem­min suh­teessa erikois­sairaan­hoitoon ja ovat hioneet toim­intaansa muutenkin mallikkaam­mak­si juuri tämän alan osaamisen ansiosta.

Mik­si Masote, mik­sei THL?

THL ei ole insinööri­toimis­to, eikä sil­lä ole osaamista men­nä sairaaloiden sisään.

Vaik­ka THL tuot­taisi hyvää vaikut­tavu­usti­etoa (esim Fino­h­ta), tämän tiedon oma vaikut­tavu­us on heikkoa, kos­ka sairaalat arvosta­vat omaa tietoaan enem­män kuin val­tion tyrkyt­tämää. Fino­h­ta on nyt lakkautet­tu, sen henkilökun­ta on irti­san­ot­tu ja tarkoi­tus on, että sen toim­intaa jatke­taan sairaan­hoitopi­ireis­sä ja tule­vaisu­udessa maakunnissa.

Suurin osa vaikut­tavu­us­tutkimuk­ses­ta tehdään jo nyt yliopis­tol­li­sis­sa keskus­sairaalois­sa – esimerkkinä vaikka­pa kil­paile­vien syöpähoito­jen tulok­sel­lisu­u­den vertailu.

THL:n olisi aika han­kalaa jär­jestää toimin­nal­lisia kokeilu­ja maakun­nis­sa. Maakun­nil­ta itseltään se käy jouhevammin.

Tarkoituk­se­na olisi, että tutk­i­joi­ta Masote rekry­toisi osit­tain suo­raan sorvin äärestä ja palaut­taisi heitä takaisin sorvin ääreen. Tutk­i­jak­si siir­ret­ty voisi hoitaa varsi­naista työtään osa-aikaises­ti samal­la, kun on Masotes­sa tutkimustyössä. Ei tämä tietenkään ole mah­do­ton­ta val­tion ja maakun­tien välil­lä, mut­ta on se paljon hankalampaa.

Eikö tämän pitäisi olla kaikkien maakun­tien nor­maalia toimintaa?

Pyörää nyt ei vain kan­na­ta kek­siä 18 ker­taa uud­estaan. Mon­et maakun­nat ovat aivan liian pieniä ja heikko­ja selvitäk­seen tästä tehtävästä yksin.  Mik­si juuri viisi ja mik­si yliopistopaikkakunnat?

Maakun­tau­ud­is­tuk­ses­sa entisiä yliopis­tol­lisia sairaan­hoitopi­ire­jä kut­su­taan nyt maakun­tien yhteis­toim­inta-alueik­si. Ehdo­tus nou­dat­taa tätä ideologiaa.

Yliopis­tol­li­sis­sa sairaan­hoitopi­ireis­sä on jo nyt vah­va tutkimus­perinne. Toiveenani olisi, että se tutkimuskult­tuuri, jos­sa sairaalat automaat­tis­es­ti seu­raa­vat hoito­jen onnis­tu­mista, lev­iäisi myös sosiaalipuolelle.

Mik­si val­takun­nalli­nen Masote, mik­sei viisi itsenäistä?

Pyörää ei kan­na­ta kek­siä uud­estaan edes viit­tä ker­taa. Teo­ri­as­sa viisi Masotea voisi­vat sopia työn­jaos­ta järkevästi neu­votellen, mut­ta käytän­nön koke­muk­set puhu­vat muu­ta. Sote-alan työn­jaos­ta ei pystytä päät­tämään kuin keskite­tysti päät­täen. Se on yhtä vaikea­ta kuin Helsin­gin ja Espoon väli­nen yhteistyö.

Eikö päällekkäisyyt­tä THL:n kanssa?

Jonkin ver­ran päällekkäisyyt­tä tulee aina. Sik­si min­ul­la oli tark­ka ehdo­tus Masoten pää­toimi­paikan osoit­teek­si: Man­ner­heim­intie 166 (THL). Min­ul­la oli aikanaan työhuone VATT:ssa, jos­sa havaitsin, kuin­ka suuri vaiku­tus VATT:n toim­intaan on sil­lä, että se sijait­see Eco­nom­icumis­sa aka­teemis­ten talousti­eteil­i­jöi­den kanssa saman katon alla.

Ter­veystalousti­eteen osaamista esimerkik­si tarvi­taan molem­mis­sa, mut­ta ei ole mitenkään haitak­si, että sitä on Suomes­sa use­al­la tahol­la. Onhan talousalan tutkimus­laitok­si­akin vaik­ka kuin­ka paljon.  Ajatuk­sis­sani THL lähin­nä audi­toisi maakun­tien toim­intaa ja mit­taisi niiden tehokku­ut­ta ja Masote yrit­täisi kehit­tää sitä, mut­ta toki tästä syn­tyy päällekkäisyyttä.

Bud­jet­ti

Mitä tapah­tuu, jos Masoten toim­inta osoit­tau­tu­isi hyvin hyödyl­lisek­si niin, että lisä­panos­tuk­set tähän sataisi suo­raan maakun­tien laariin?

Maakun­nat yksinker­tais­es­ti lisäi­sivät sen rahoitusta.

Jos se olisi STM:n rahoit­ta­maa toim­intaa vaikka­pa osana THL:ää, pitäisi saa­da STM raivaa­maan lisära­hoituk­selle tilaa STM:n bud­jetista ja tämän jäl­keen vielä VM usko­maan, että tätä toim­intaa kan­nat­taisi rahoit­taa, eikä ole kohtu­ullista ottaa kyseistä rahaa vaik­ka lap­sil­isiä leikkaa­mal­la STM:n raamista.

On järkeväm­pää, että hyö­tyjä maksaa.

 

 

8 vastausta artikkeliin “Miksi esitin Masotea?”

  1. Aiem­man työelämän koke­mus: kokeilu­ja ja pilot­te­ja on, kun­han niille on ylimääräi­nen rahoi­tus. Raport­ti tehdään. Jotain ote­taan paikallis­es­ti käyt­töön, kuhan liikaa ei muu­tu. Idea ei kehi­ty eikä ainakaan lev­iä min­nekään. Aika samo­ja asioi­ta kehitetään ja ideoidaan joka kun­nas­sa ja sairaan­hoitopi­iris­sä. Ei hyvä. 

    Sote-alueen johto­ryh­mään on kuu­lut­ta­va kehi­tysjo­hta­ja, jol­la on vas­tuu pros­essien kehit­tämis­es­tä. Hänen alaise­na ja bud­jetis­sa on olta­va osaa­va tii­mi — kuten ehdo­tat. Lisäk­si sote-johdon on johdet­ta­va toim­intaa tavoit­teel­lis­es­ti ja vietävä käytäntöön. 

    Asi­akastyy­tyväisyyt­tä on mitat­ta­va yht­enäis­es­ti. Huono­ja paikko­ja on paran­net­ta­va ja hyvistä otet­ta­va opiksi. 

    Kokeiluista mietitään jo etukä­teen mitä sen jäl­keen tehdään, siis tulosten mukaan. Hyvien käytän­tö­jen viem­i­nen toim­intaan kaikkial­la ei onnis­tu ilman hyvää johtamista ja jär­jestelmäl­listä tekemistä. 

    Ei tässä tarvi­ta uut­ta toimistopääl­likköä puuhaa­maan omi­aan vaan ihan oikeaa tekemistä. 

    Tämä merk­it­see sitä, että lääkärit eivät sitä kykene hoitamaan.

  2. Tässä sinän­sä olisi TTY:llä ja TAY:n lääkik­sel­lä iso mahdollisuus. 

    Nyky­isi­in on ter­vey­den­huoltoon erikois­tunei­ta tilas­toti­eteil­i­jöitä (biod­sta­tis­tikko), fyysikoi­ta (sairaalafyysikko, säteilevät ja kuvan­ta­vat lait­teet), kemis­te­jä (sairaalakemisti, lab­o­ra­to­ri­on lait­teet ja laadun­valvon­ta), insinööre­jä (sairaalainsinööri, poti­las­tur­val­lisu­u­teen liit­tyvät lait­teet ja niiden huolto) ja jopa koomikko­ja (sairaalapel­let, potilasviihde). 

    Yhteistä on erikois­tu­misk­oulu­tus ja har­joit­telu. Vas­taa noin aiem­pia lisen­si­aatin opintoja. 

    Mik­sei sit­ten ter­vey­den­huol­lon pros­es­sokhe­ityk­sessä ja laatu­jär­jestelmis­sä myös? Tarvet­ta olisi. Muun­tok­oulu­tuk­seen sopivia var­maan löytyy.

  3. JTS: Tämä merk­it­see sitä, että lääkärit eivät sitä kykene hoitamaan.

    Jos lääkärit eivät kykene ter­vey­den­huol­lon pros­esse­ja kehit­tämään, miten on mah­dol­lista että nimeno­maan lääkärivoimin kehite­tys­tä yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­losta on Suomes­sa tul­lut sel­l­ainen rahasam­po että se on houkutel­lut ennen­näkemät­tömän määrän pääo­masi­joit­ta­jia jot­ka ovat osta­neet ja edelleen osta­vat alal­la suun­nilleen kaiken mitä ei ole pul­tat­tu kiinni?

    1. Jos lääkärit eivät kykene ter­vey­den­huol­lon pros­esse­ja kehit­tämään, miten on mah­dol­lista että nimeno­maan lääkärivoimin kehite­tys­tä yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­losta on Suomes­sa tul­lut sel­l­ainen rahasam­po että se on houkutel­lut ennen­näkemät­tömän määrän pääo­masi­joit­ta­jia jot­ka ovat osta­neet ja edelleen osta­vat alal­la suun­nilleen kaiken mitä ei ole pul­tat­tu kiinni?

      Sen takia, että kun tätä pros­es­sia vähän tuu­naa, sen tuot­toa voi nos­taa todel­la paljon. Lisäk­si ollaan ted­kemssä sel­l­aisia pelisään­töjä, että vähän moraalit­tomasti toimien voi saa­da huonos­ti toimi­vankin tuot­ta­maan paljon voittoa.

  4. Kaik­ki tun­netut lääkäri­fir­mat ovat han­kki­neet kohto­ryh­mään ja kehit­tämiseen myös muu­ta kuin lääketi­eteel­listä osaamista.
    Lääkäri on lääketi­eteen ammat­ti­lainen, ei yri­tysos­to­jen, talouden eikä pros­es­sike­hit­tämisen, palvelu­jo­htamisen tai tekniikan. 

    Julkisel­la puolel­la lääkärit johta­vat toki vahvasti.
    Ihan kaik­ki ei ole hoitopäätöksiä.

  5. JTS:

    …Julkisel­la puolel­la lääkärit johta­vat toki vahvasti.
    Ihan kaik­ki ei ole hoitopäätöksiä.

    Kyse on yksinker­tais­es­ti rekry­toin­nista, minkälaista aines­ta huoli­taan lääkik­seen. Suomes­sa lääkik­seen pää­tyy vielä riit­tävästi johta­jakelpoista aines­ta. Tämän voi päätel­lä esimerkik­si siitä, että lääk­in­tä RUK:n kurssit saadaan yhä täyteen.

    Tilanne esimerkik­si Ruot­sis­sa on jo täysin toinen. Sairaaloi­ta johta­vat muut kuin lääkärit. Pitkän päälle Ruot­sis­sa tämä vaikut­taa myös lääkärien palkkaukseen!

  6. Kalle: Kyse on yksinker­tais­es­ti rekry­toin­nista, minkälaista aines­ta huoli­taan lääkik­seen. Suomes­sa lääkik­seen pää­tyy vielä riit­tävästi johta­jakelpoista aines­ta. Tämän voi päätel­lä esimerkik­si siitä, että lääk­in­tä RUK:n kurssit saadaan yhä täyteen.

    Tilanne esimerkik­si Ruot­sis­sa on jo täysin toinen. Sairaaloi­ta johta­vat muut kuin lääkärit. Pitkän päälle Ruot­sis­sa tämä vaikut­taa myös lääkärien palkkaukseen!

    RUK:n läpikäymi­nen ei vielä takaa sitä, että olisi minkään­laista osaamista pros­es­sike­hit­tämis­es­tä tai palvelu­jo­htamis­es­ta, vaik­ka molem­mille olisi käyt­töä julkisel­lakin puolel­la. Itse sen käyneenä tek­isi mieli kyseenalais­taa jopa vähän sitä, että tuleeko sieltä edes ihan taval­liseen johtamiseen kykenevää porukkaa läpi.

  7. Lääk­in­tä-RUK: lykkäys­tä kunnes on lääkäri ja sen jäl­keen tekee komen­nushom­mia lääkärinä. Ero varus­mies­lääkäri­in olema­ton, kos­ka on pula läh­es ilmai­sista lääkäreistä.
    Onko lentoteknisen-auk:n/RUK:n käyneitä lääkäre­itä? Leikkaus­saleis­sa paran­netaan laat­ua avioni­ika-tylisil­lä toim­inta­malleil­la, jois­sa käy­dään tarkas­tus­lis­to­ja sys­temaat­tis­es­ti läpi ja toim­i­taan pro­tokol­lan mukaiseti.

    On ole­mas­sa ter­vey­den­hol­lon-MBA ohjelmia, jot­ka ovat vähän parem­pi idea. Mut­ta: onko muu­ta alaa, jos­sa joka kun­ta kek­sii omat ideansa ihan itse jos keksii?

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.