Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni val­tu­us­tossa 15.2. käsiteltäessä Vasem­mis­toli­iton ryh­mäaloitet­ta asuntopolitiikasta

Vasem­mis­toli­it­to on tehnyt val­tu­us­tokysymyk­sen aivan keskeis­es­tä asi­as­ta. Asumisen hin­nan nousu on suurimpia yhteiskun­nal­lisia epäko­htia Helsingissä.

Asumisen korkea hin­ta on ikävä asia, mut­ta samal­la se on hyvä merk­ki. Olemme onnis­tuneet tekemään vetovoimaisen kaupun­gin, johon liian moni halu­aa asumaan – liian moni suh­teessa ole­mas­sa ole­vaan asun­tokan­taan. Helsin­gin seudul­la on myös aluei­ta, jos­sa asum­i­nen on hal­paa ja jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na laske­neet absoluuttisesti.

Ongel­ma on asumisen korkea hin­ta nimeno­maan Helsingis­sä, joten asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinki­in – ei sinne, mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt laskusu­un­nas­sa. Kun raken­netaan hyville paikoille, ei tue­ta rikkai­ta, vaik­ka rikkaat ehkä tule­vatkin juuri niihin asun­toi­hin. Rikkail­la on toden­näköis­es­ti ollut asun­to aikaisem­min – itseasi­as­sa asun­not­to­muus on rikkaiden kohdal­la peräti harv­inaista. Jos rikkaan van­ha asun­to toisek­si parhaal­la paikalla vapau­tuu, sinne muut­taa joko kol­man­nek­si parhaal­ta paikalta ja niin edelleen. Ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee samal­la, kun asun­to­jen hin­ta­paine helpot­taa koko kaupun­gin alueella. 

Vasem­mis­toli­it­to on puhunut paljon sen puoles­ta, että pitäisi rak­en­taa enem­män Ara-asun­to­ja. Jos me nos­tamme Ara-asun­to­jen osu­u­den 1500 asun­nos­ta 2500 asun­toon, tuhat onnekas­ta enem­män saa kor­jatuk­si ongel­man oma­l­ta kohdal­taan, mut­ta jos me raken­namme asun­to­ja niin paljon, että asumisen hin­ta kään­tyy lasku­un, se kään­tyy lasku­un kaik­il­ta 300 000 ruokakunnalta.

Jos halu­amme pois­taa asun­top­u­laa, ain­oa keino on rak­en­taa lisää asun­to­ja. Muil­la asun­topoli­ti­ikan keinoil­la voidaan vaikut­taa vain siihen, ketkä jäävät ilman asun­toa Helsingissä. 

Huonoim­mas­sa ase­mas­sa ovat nyt ne pieni­palkkaiset, jot­ka eivät ole tarpeek­si pieni­palkkaisia saadak­seen Ara-asun­non tai saadak­seen toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta joutu­vat kär­simään siitä vuokrien nousus­ta, jon­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on saanut aikaan.

On hyvin ikävää, että entiset yleishyödyl­liset yhtiöt ovat muut­tuneet ahneik­si saal­is­ta­jik­si. Helsin­ki on jatkanut tont­tien myön­tämistä niille liian pitkään. Näille ei pitäisi antaa enää yhtään tont­tia. Tarvit­semme markki­nae­htoista vuokra-asun­to­tuotan­toa, mut­ta niitä asun­to­ja kaupun­gin kan­nat­taisi vaik­ka tuot­taa itse – ja myy­dä myöhem­min vaik­ka vuokralaisille. 

On rohkai­se­via merkke­jä siitä, että vuokrien nousu on tait­tumas­sa. Ovathan jotkut asun­tosi­joit­ta­jat varoit­ta­neet, että ”liialli­nen” vuokra-asun­to­tar­jon­ta uhkaa tait­taa vuokrien nousun ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kään­tää vuokrata­son lasku­un. On vaa­dit­tu asun­to­tuotan­non hidastamista.

Jos joku oikeasti haaveillee asun­to­tuotan­non hidas­tamis­es­ta tukeak­seen hin­ta- ja vuokrata­soa, kaupun­gin tehtävä on tehdä nämä aikeet tyhjik­si. Kaupun­ki omis­taa onnek­si pääosan raken­net­tavas­ta maas­ta. Ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­ta­va ehto tuotan­non aloit­tamis­es­ta määräa­jas­sa, tai vuokraoikeus raukeaa. 

Vasem­mis­toli­iton väläyt­tämästä vuokrasään­nöstelystä en ole innos­tunut lainkaan. Lain­säädän­nöl­lä voidaan var­maankin päät­tää vuokrasään­nöstelystä, mut­ta paljon järeämpiä keino­ja tarvit­taisi­in estämään vuokra-asun­to­jen myymistä omistusasunnoiksi. 

Sel­l­ainenkin sanon­ta on ole­mas­sa, että vuokrasään­nöste­ly toisen maail­man­so­dan jäl­keen tuhosi euroop­palaisia kaupunke­ja enem­män kuin sota. 

79 vastausta artikkeliin “Helsingin asuntopolitiikasta”

  1. Tässä lauseessa on virhe: Ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­ta­va ehto tuotan­non aloit­tamis­es­ta määräa­jas­sa, tai vuokraoikeus raukeaa.

    Oikea ver­sio on: Ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­ta­va ehto tuotan­non valmis­tu­mis­es­ta määräa­jas­sa, tai rak­en­ta­jalle määrätään (iso) sakko. 

    Vielä kun ymmär­retään, että tar­jon­taa pitää lisätä pitkään ja paljon. Lisäk­si kohtu­uhin­taisu­us edel­lyt­tää, että myös maan hin­ta jous­taa alaspäin. Mut­ta vas­ta sit­ten, kun markki­noil­la on yli­tar­jon­ta asun­noista. Tosin real­isti minus­sa sanoo, että virkamiehet eivät ikinä tule esit­tämään maan hin­nan laskemista asumisen hin­nan laskemiseksi.

    1. Ton­tit pitäisi huu­tokau­pa­ta. Se las­kee niiden hin­taa automaat­tis­es­ti, kun tar­jo­ta riit­tä vas­taa­maan kysyntään.

  2. Jos ajat­telisi sel­l­aista hyper­bo­lia, että kaik­ki asun­not on Ara-asun­to­ja, ja kaik­ki asun­not yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja, eikö jälkim­mäisessä tilanteessa asun­not olisi ainakin hie­man kalli­impia kuin edeltävässä tilanteessa?

  3. Ain­oa toimi­va ratkaisu on lisätä asuntotuotantoa.
    Rak­en­taa mitä vaan — kalli­ita ja halpo­ja, hyviä ja huono­ja. Markki­nat tasaa­vat sen että kalli­isi­in tulee varakkaista ja halpoi­hin vähem­män varakkai­ta. Biolo­gia sanoo että kaik­ki eliöt hakeu­tu­vat kukin omaan lokeroon­sa. Ain­oas­taan reilu tar­jon­nan lisäämi­nen aut­taa- kaik­ki muu on puuhastelua. Poli­it­tis­es­ti voidaan pis­teitä kerätä vain kun on tar­jon­ta­pu­la- täl­löin voidaan säädel­lä ja puo­lus­taa ´omia´. Hoide­taan että ei ole tar­jon­ta­pu­laa Täl­löin myös sääte­ly jää tarpeettomaksi.
    “Ai Juu” sanoo poli­itikko — “tämähän ei lisäisi ään­imääräämme … siis EI! EI! EI! ”

  4. > Jos rikkaan van­ha asun­to toisek­si parhaalla
    > paikalla vapau­tuu, sinne muut­taa joko kolmanneksi
    > parhaal­ta paikalta ja niin edelleen.

    Olen täs­mälleen samaa mieltä.
    http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62860-mista-helsinkiin-200–000-uutta-asukasta#comment-838222

    Täl­laiset tosi­asi­at tun­nus­ta­van asun­topoli­ti­ikan seu­rauk­se­na asumisen kun­nalli­nen ja val­ti­olli­nen tuki kan­nat­taa ohja­ta kalli­isi­in asun­toi­hin. Rikas tyy­tyy pienem­pään tukeen rak­en­taak­seen yhden neliön kuin köy­hä. (Tietenkin huomioita­va, että uut­ta asun­toa rak­en­ta­va ei tyy­dy van­hoi­hin neliömääri­in.) Näin samal­la rahal­la saadaan enem­män uusia asuin­neliöitä. Niin rikkaille kuin köyhillekin.

  5. On korkea aika potkaista tue­tu­ista asun­noista ulos ne tuhan­net asukkaat jot­ka eivät tuloil­taan sinne enää kuu­lu ja vapaut­taa asun­not pien­i­t­u­lois­t­en käyt­töön. Vai­h­toe­htois­es­ti tulee vuokra näi­den hyvä­tu­lois­t­en osalta nos­taa markkinatasolle.

    Toinen lääke: Helsin­ki hakee luvan omis­tamien­sa 43000 ARA-asun­non myymiseen ehdol­la että rak­en­taa tilalle vas­taa­van määrän ARA-vuokra-asuntoja.

    Kysymys ei ole kuin poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta. Toimikaa arvoisat helsinkiläispoliitikot.

  6. Help­po kannattaa. 

    Sään­nöste­lyn ja tuki­mallien yhdis­telmä on ollut edis­tämässä vuokrien nousua. Ei ole syytä uskoa, että lisäsään­nöste­ly ja tuet­tu asun­to­tuotan­to alka­isi jatkos­sa edis­tää vuokrien laskua.

  7. Onko Vasem­mis­toli­it­to oikeasti niin tyh­mä että usko­vat ettei vuokrasään­te­ly aiheut­taisi vuokra-asun­to­jen katoamista markki­noil­ta, remont­tien ja siivousten vähen­tämistä, sään­te­lyn kiertämistä vuokrat­taval­la irtimis­tol­la yms., jne?

  8. “Jos halu­amme pois­taa asun­top­u­laa, ain­oa keino on rak­en­taa lisää asun­to­ja. Muil­la asun­topoli­ti­ikan keinoil­la voidaan vaikut­taa vain siihen, ketkä jäävät ilman asun­toa Helsingissä.”

    Ei “vain”: Aka­teemises­sa talous­blo­gis­sa pro­fes­sorit ovat tois­telleet sitä, miten vuokrasään­te­ly ja hin­tasään­te­ly myös johta­vat asun­tokan­nan tehot­tomaan käyt­töön, saa­vat har­vat onnekkaat asumaan turhan lev­eästi ja turhan keskus­tas­sa ale­hin­to­jen turvin, nopeut­ta­vat raken­nuskan­nan tuhou­tu­mista ja vähen­tävät kun­nos­s­api­toa ja uud­is­rak­en­tamista sekä lisäävät pop­ulistien äänisaalista.

  9. J.K.: vuokrasään­te­ly ja hin­tasään­te­ly myös johta­vat asun­tokan­nan tehot­tomaan käyt­töön, saa­vat har­vat onnekkaat asumaan turhan lev­eästi ja turhan keskus­tas­sa ale­hin­to­jen turvin, nopeut­ta­vat raken­nuskan­nan tuhou­tu­mista ja vähen­tävät kun­nos­s­api­toa ja uud­is­rak­en­tamista sekä lisäävät pop­ulistien äänisaalista.

    No niin­pä tiet­ty, tämän takia Vas­sar­it aja­vat vuokrasäännöstelyä.

  10. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Jos ajat­telisi sel­l­aista hyper­bo­lia, että kaik­ki asun­not on Ara-asun­to­ja, ja kaik­ki asun­not yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja, eikö jälkim­mäisessä tilanteessa asun­not olisi ainakin hie­man kalli­impia kuin edeltävässä tilanteessa?

    Luul­tavasti. Mut­ta mikä on point­ti? ARAa on arvioita­va nimeno­maan val­lit­sevas­sa tilanteessa, sen hyvyyttä/huonoutta ei ole järkeä tarkastel­la teo­reet­tis­ten ja käytän­nössä mah­dot­tomien vastin­parien kautta.

    Nykyisel­lään ARA tar­joaa lähin­nä arpa­jaisvoit­to­ja ja takaa AY-liik­keen bis­nek­sen. Lyhyesti: epäoikeu­den­mukainen tulon­si­ir­tomekanis­mi ja markki­nahäirikkö. Kos­ka kaik­ki asun­not eivät voi olla ara-rahoitet­tu­ja, parem­pi olisi purkaa koko systeemi. 

    Mut ei, kos­ka maail­mas­ta löy­tyy vielä vassareita/persuja/yms.

  11. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Jos ajat­telisi sel­l­aista hyper­bo­lia, että kaik­ki asun­not on Ara-asun­to­ja, ja kaik­ki asun­not yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja, eikö jälkim­mäisessä tilanteessa asun­not olisi ainakin hie­man kalli­impia kuin edeltävässä tilanteessa?

    Mik­si ne oli­si­vat kalli­in­pia meille taval­lisille veron­mak­sajille? ARA-jär­jestelmässä on paljon sel­l­aisia hallintokus­tan­nuk­sia ja tulon­si­ir­to­ja, joi­ta meil­lä yksi­ty­isil­lä ei ole.

  12. vk:
    On korkea aika potkaista tue­tu­ista asun­noista ulos ne tuhan­net asukkaat jot­ka eivät tuloil­taan sinne enää kuu­lu ja vapaut­taa asun­not pien­i­t­u­lois­t­en käyt­töön. Vai­h­toe­htois­es­ti tulee vuokra näi­den hyvä­tu­lois­t­en osalta nos­taa markkinatasolle.

    Toinen lääke: Helsin­ki hakee luvan omis­tamien­sa 43000 ARA-asun­non myymiseen ehdol­la että rak­en­taa tilalle vas­taa­van määrän ARA-vuokra-asuntoja.

    Kysymys ei ole kuin poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta. Toimikaa arvoisat helsinkiläispoliitikot.

    Voisi olla hyödyl­listä tehdä kaupun­gin vuokra-asun­noista määräaikaisia. 5 vuo­den jäl­keen voi hakea uud­estaan, jos on yhä oikeutettu.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ton­tit pitäisi huu­tokau­pa­ta. Se las­kee niiden hin­taa automaat­tis­es­ti, kun tar­jo­ta riit­tä vas­taa­maan kysyntään.

    Eikös tässä ollut kysymys kaupun­gin omis­tamista vuokra­ton­teista? Ymmärtääk­seni Helsin­ki ei myy kovin paljon tont­te­ja enään, kos­ka vuokraa­mal­la saadaan kiris­tet­tyäö parem­min rahaa.

  14. Tero:

    Mut­ta vas­ta sit­ten, kun markki­noil­la on yli­tar­jon­ta asunnoista.

    Mis­tä tietää, että ei ole asun­top­u­laa vaan ylitarjontaa?

    Kat­soin Oikoti­estä myytävät ja vuokrat­ta­vat asun­not Helsin­ki 10:n alueel­la. Niitä oli 106 ja 139. Koko Helsingis­sä luvut ovat 3192 ja 1945. Ei se minus­ta pulal­ta näytä. Hin­nat ovat keskus­tas­sa tietenkin kovia. Mut­ta kovia mihin ver­rat­tuna? Sit­tenkö ei ole asun­top­u­laa, kun ytimestä saa käm­pän samal­la hin­nal­la kuin lähiöstä? Markki­na­t­aloudessa se ei toteudu. Eroa voi toki kaven­taa tar­jon­taa lisäämäl­lä, mut­ta mikä on sel­l­ainen ero, jon­ka jäl­keen voi tode­ta, että asun­top­u­la on poistettu?

    Asun­tosi­joit­ta­jil­la on jo vaikeuk­sia löytää vuokralaisia. Vuokrata­so siis on väärä ja var­maankin hakee oikeaa tasoa. Mut­ta varsi­naista vuokra-asun­top­u­laa ei ole kuten esim. 1980-luvul­la, jol­loin vuokrakämp­pää ei saanut rahallakaan.

    1. Tuon tarkoit­ta­masi “todel­lisen” asun­top­u­lan saa aikaan vain vuokrasään­nöste­lyl­lä. Vapail­la markki­noil­la on asun­to­ja tar­jol­la aina. Asun­top­u­la on ole­mas­sa, jos vuokrat/hinnat ylit­tävät selvästi rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista johde­tut. Keskus­tan asun­not tosin ovat kalli­ita aina, kos­ka niitä ei voi rak­en­taa rajat­tomasti lisää, mut­ta vuokrat ovat korkei­ta kaikkial­la Helsingis­sä. Sitä tarkoite­taan asuntopulalla.

  15. Kyl­lä noil­la yhteiskun­nan tukimuodoil­la (asum­is­tu­ki, toimeen­tu­lo­tu­ki jne) on var­maan myös vaiku­tus­ta vuokrien tasoon. Min­un mielestäni vuokrat ovat kalli­ita koko Suomes­sa, myös niil­lä alueil­la, joil­la omis­tusasun­to­jen hin­nat läh­estyvät nol­laa. Toki Helsin­gin keskus­ta on aivan oma lukunsa.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­top­u­la on ole­mas­sa, jos vuokrat/hinnat ylit­tävät selvästi rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista johdetut. 

    Niin­hän ne ylit­tävät. Osit­tain hin­nat johtu­vat vuokra­tu­ista. Sijoit­ta­jat määrit­tävät asun­non hin­nan siitä saata­van tuo­ton eli vaki­in­tuneen vuokrata­son ja olete­tun arvon­nousun mukaan. Usein luul­laan, että asun­non hin­ta määrää vuokran, ja ehkä joskus niin olikin.

    Mut­ta ainakin raken­nuskus­tan­nuk­si­in Helsin­ki voi itse vaikut­taa. Kaup­pale­hdessä on Han­nu Lehdon (Lehto Group) käsi­tys asi­as­ta: http://tiny.cc/xdfejy
    Investors Housen toim­i­tusjo­hta­ja Petri Roini­nen jatkaa: http://tiny.cc/qhfejy

    Ilk­ka Nie­mi kom­men­toi juttua:
    “Lehto on oike­as­sa. Helsin­gin hin­to­ja nos­ta­vat ton­tin hin­ta ja kun­nal­liset kaavamääräyk­set, ei niinkään val­takun­nal­liset raken­nu­amääräyk­set. Raken­nusle­hti tut­ki asian muu­ta­ma vuosi sit­ten. Joen­su­us­sa Lem­minkäi­nen rak­en­si keŕostalon 3,000 euroa / m2. Ruo­ho­lah­teen sama fir­ma rak­en­si 7,000 euroa / m2. Ero selit­tyi ton­tin hin­nal­la ja kaa­van vaa­ti­mal­la SAFA-arkkite­hdil­la, jon­ka talosa oli esim. 64 kul­maa, Joen­su­un talos­sa niitä oli min­i­mi eli 8.”

    1. Nuo artikke­lit sisältävät sel­l­aisen hupaisan ajatuk­sen, että jos raken­nus­li­ike saisi meren­ran­ta­ton­tin hal­val­la, se siirtäisi hyö­dyn asun­non osta­jalle. Asun­to­jen hin­noil­la Helsingis­sä ei ole mitään tekemistä tuotan­tokus­tan­nusten kanssa. Hin­ta määräy­tyy markkinoilla.
      Tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la on merk­i­tys­tä ton­tin hin­taan. Kun kaupun­ki tekee kalli­ita kaavo­ja, seu­rauk­se­na ton­tista tar­jouskil­pailus­sa mak­set­ta­va hin­ta laskee.
      Osat­ti­in Helsingis­säkin tehdä rumaa ja hal­paa 70-luvul­la, mut­ta toivon, ettei siihen aikaan enää pala­ta. Minus­ta ei ole väärin vaa­tia, että talon paraati­paikalle suun­nit­telee koulutet­tu arkkitehti.

  17. Tapio: Mik­si ne oli­si­vat kalli­in­pia meille taval­lisille veron­mak­sajille? ARA-jär­jestelmässä on paljon sel­l­aisia hallintokus­tan­nuk­sia ja tulon­si­ir­to­ja, joi­ta meil­lä yksi­ty­isil­lä ei ole.

    Jos pitkäjän­teisen poli­ti­ikan seu­rauk­se­na kaik­ki Helsin­gin vuokra-asun­not oli­si­vat Ara-asun­to­ja, vuokra-asun­to­jen keskimääräi­nen vuokra Helsingis­sä olisi 11 €/m2/kk. Vaikea kuvitel­la että jos olisi vain yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja asun­to­ja, se lask­isi kesk­ineliövuokran 11 euroon.

    1. Jos kaik­ki oli­si­vat Ara-asu­to­ja, ei olisi myhöskään mitään asun­tomarkki­noi­ta, vaan asun­toi­hin olisi vuosien jono. Sitä on tosi kiva vaikka­pa akuutis­sa avio­eroti­lanteessa odotel­la, että jono liikkuu. Hin­tasään­nöste­ly merk­it­see aina jono­tus­ta. Kolikol­la on aina kak­si puolta.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta ei ole väärin vaa­tia, että talon paraati­paikalle suun­nit­telee koulutet­tu arkkitehti.

    Ruo­ho­lahti ei kyl­lä ole paraati­paik­ka. Aika bulkkia ovat Ruo­ho­lah­den ja Jätkäsaaren ran­noille raken­netut talot, valitet­tavasti. Ei todel­lakaan arkkite­htu­urin helmiä.

    Helsin­gin rak­en­tamis­poli­ti­ikas­sa näyt­tää val­lit­se­van seu­raa­van­laisia periaatteita:
    — kah­ta saman­laista ker­rostaloa ei voi rak­en­taa eli samo­ja suun­nitelmia ei voi käyt­tää. Eihän “hyvän” suun­nit­telun osu­us ole kuin pari pros­ent­tia kustannuksista
    — väestön­suo­jatkin tarvi­taan, kun osu­us asun­non rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista on vain pari prosenttia
    — esteet­tömyys­norme­ja on nou­datet­ta­va kaikissa asun­nois­sa, vaik­ka vain noin 5% niistä tulee joskus pää­tymään pyörä­tuolin käyt­täjälle, kos­ka esteet­tömyys­nor­mit lisäävät asun­toon vain muu­tamia turhia neliöitä ja hin­taa vain pari prosenttia
    — autopaikkanormia on nou­datet­ta­va, kos­ka eihän autopaikko­jen osu­us ole kuin (jopa) 20% asun­to­jen rakentamiskustannuksesta
    — jät­tei­den imuputk­i­jär­jestelmä on pakolli­nen uusil­la alueil­la. Sys­teemin rak­en­t­a­mi­nen on hiton kallista ja jäte­huoltokus­tan­nuk­set ovat taloy­htiöille siinä kaksinkertaiset
    — asun­to­jen keskikokonormia on nou­datet­ta­va, vaik­ka siitä johtuen raken­netaan liian vähän pieniä asuntoja
    — ainakin Ara­bi­as­sa ja Kalasa­ta­mas­sa taloy­htiöi­den on pakko liit­tyä alueel­liseen palveluy­htiöön ja mak­saa eri­laisia kus­tan­nuk­sia ilman mitään hyötyjä
    — julk­i­sivumääräyk­siä, kat­to­muo­toa, ker­rosten lukumäärää, por­raskäytävien vaa­timia neliöitä ym. ym. ei opti­moi­da rak­en­tamiskus­tan­nusten min­i­moimisek­si, kos­ka? Niin, mik­si ei?
    — uud­is- ja kor­jaus­rak­en­tamisen määräyk­siä muute­taan ja kiris­tetään koko ajan, mikä johtaa pait­si suorien rak­en­tamiskus­tan­nusten nousu­un niin myös aina vain lisään­tyvään suun­nit­telijoiden ja valvo­jien tarpeeseen ja lisään­tyvään byrokra­ti­aan. Voi vain kysyä miten 100 vuot­ta sit­ten onkin pystyt­ty rak­en­ta­maan niin hyviä taloja?

    Kaik­ki nuo määräyk­set ovat virkami­esten valmis­telemia ja poli­itikko­jen päät­tämiä. Johtopäätös väistämät­tä on, että Helsingis­sä ei ole tarkoi­tuskaan mah­dol­lis­taa nyky­istä edullisem­pi­en asun­to­jen rak­en­tamista ja edullisem­paa asumista.

  19. Mut­ta ainakin raken­nuskus­tan­nuk­si­in Helsin­ki voi itse vaikut­taa. Kaup­pale­hdessä on Han­nu Lehdon (Lehto Group) käsi­tys asi­as­ta: http://tiny.cc/xdfejy
    Investors Housen toim­i­tusjo­hta­ja Petri Roini­nen jatkaa: http://tiny.cc/qhfejy

    Ilk­ka Nie­mi kom­men­toi juttua:
    “Lehto on oike­as­sa. Helsin­gin hin­to­ja nos­ta­vat ton­tin hin­ta ja kun­nal­liset kaavamääräyk­set, ei niinkään val­takun­nal­liset raken­nu­amääräyk­set. Raken­nusle­hti tut­ki asian muu­ta­ma vuosi sit­ten. Joen­su­us­sa Lem­minkäi­nen rak­en­si keŕostalon 3,000 euroa / m2. Ruo­ho­lah­teen sama fir­ma rak­en­si 7,000 euroa / m2. Ero selit­tyi ton­tin hin­nal­la ja kaa­van vaa­ti­mal­la SAFA-arkkite­hdil­la, jon­ka talosa oli esim. 64 kul­maa, Joen­su­un talos­sa niitä oli min­i­mi eli 8.” 

    Toki rak­en­tamis­määräyk­set vaikut­ta­vat rak­en­tamisen hin­taan. Toisaal­ta voidaan miet­tiä, mikä olisi sit­ten hal­paa rakentamista.

    Var­maan Helsingis­säkin voidaan rak­en­taa edullis­es­ti jos esimerkik­si Öster­sun­domis­sa ote­taan käyt­töön 1960–70-luvun raken­nus­malli. Pis­te­talo­ja val­tavil­la parkkiken­til­lä vain parhaille rakennuspaikoille.

    Tuol­la saadaan sit­ten aikaan uusi Haku­ni­la tai Suvela. Kun raken­nusy­htiöille annetaan täysin vapaat kädet, asuin­neliön hin­ta lie­nee jos­sain 2000 euroa/neliö nurkil­la. Minus­ta kaupun­gin rak­en­tamises­sa on kuitenkin syytä olla muitakin tavoit­tei­ta kuin rak­en­taa mah­dol­lisim­man halvalla.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaik­ki oli­si­vat Ara-asu­to­ja, ei olisi myhöskään mitään asun­tomarkki­noi­ta, vaan asun­toi­hin olisi vuosien jono. Sitä on tosi kiva vaikka­pa akuutis­sa avio­eroti­lanteessa odotel­la, että jono liikkuu. Hin­tasään­nöste­ly merk­it­see aina jono­tus­ta. Kolikol­la on aina kak­si puolta.

    Sik­si en kieltäisi yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja, vaan ain­oas­taan raken­net­taisin Ara-asun­to­ja sen ver­ran että niitä riit­tää kaikille. Näin pieni määrä yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja säi­ly­isi nyky­isin riis­to­hin­noin ja niitä käytet­täisi­in sil­loin kun asun­to on pakko saa­da heti sekä siinä tapauk­ses­sa että vuokra-asun­to­jen halpen­e­m­i­nen tekee ne liian suosi­tuik­si suh­teessa omistusasumiseen.

  21. Vesa: Ruo­ho­lahti ei kyl­lä ole paraati­paik­ka. Aika bulkkia ovat Ruo­ho­lah­den ja Jätkäsaaren ran­noille raken­netut talot, valitet­tavasti. Ei todel­lakaan arkkite­htu­urin helmiä.

    Helsin­gin rak­en­tamis­poli­ti­ikas­sa näyt­tää val­lit­se­van seu­raa­van­laisia periaatteita:
    – kah­ta saman­laista ker­rostaloa ei voi rak­en­taa eli samo­ja suun­nitelmia ei voi käyt­tää. Eihän “hyvän” suun­nit­telun osu­us ole kuin pari pros­ent­tia kustannuksista

    Arkkite­hdil­la on piirtämään­sä taloon tek­i­jänoikeus ja yksi­noikeus määrätä mon­tako kap­palet­ta taide­teosta tehdään, jos teoskyn­nys ylit­tyy. Nor­maali 70-luvun ele­ment­ti­ta­lo ei ilmeis­es­ti ylitä teoskyn­nys­tä, kos­ka siinä ei ole mitään eri­ty­isiä taiteel­lisia tms. omi­naisuuk­sia. Jos teosta monis­te­taan, niin hin­ta las­kee määrän lisään­tyessä. Ai niin, jokaisel­la on oikeus valmis­taa omaan käyt­töön kap­palei­ta julk­iste­tus­ta teoksesta.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskus­tan asun­not tosin ovat kalli­ita aina, kos­ka niitä ei voi rak­en­taa rajat­tomasti lisää, mut­ta vuokrat ovat korkei­ta kaikkial­la Helsingissä. 

    Keskus­taan voi rak­en­taa läh­es rajat­tomasti otta­mal­la käyt­töön pysty­su­un­nan eli rak­en­ta­mal­la korkeampia talo­ja. Esteet tälle ovat poli­it­tisia, eivät teknisiä tai taloudel­lisia. Täl­löin on väärin sanoa, että se ei onnis­tu, vaan tulee sanoa, että tah­toa ei ole.

  23. Nuo raken­nus­likkei­den ukot ovat ihan täysin pihal­la tai puhu­vat omas­sa asi­as­saan. Kuten Osmo sanoi, raken­nuskus­tanuk­set eivät Helsingis­sä vaiku­ta myyntihintaan. 

    Uud­is­rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa hin­taan, jos sen määrä voi kas­vaa kus­tan­nusten lask­ies­sa ja Helsingis­sä näin ei tapahdu. 

    Jos kus­tan­nuk­set määräi­sivät suo­raan myyn­ti­hin­nan, niin per­in­tönä saad­vain vähän korkeam­paan hin­taan mitä tulee per­in­töveroa maksuun.

    Mut­ta eihän tuo tarkoi­ta että kan­nat­taa tehdä jär­jet­tömiä määräyk­siä. Kyl­lä nekin joku mak­saa, tässä tapauk­ses­sa kaupun­ki alhaisim­pana tont­tien hin­toina ja raken­nut­ta­ja korkeamp­ina kus­tan­nuksi­na. Hukkaa se on myös se huk­ka, joka ei mene omas­ta pus­sista, vaik­ka Suomes­sa yleen­sä aajaatel­laana että jos kus­tan­nuk­set saa vyöry­tet­tyä jonkun muun piikki­in katoa­vat (huo­maaa esimerkik­si tuulivoiman aiheut­ta­mas­sa markki­nahin­nan laskussa).

  24. Vesa: – julk­i­sivumääräyk­siä, kat­to­muo­toa, ker­rosten lukumäärää, por­raskäytävien vaa­timia neliöitä ym. ym. ei opti­moi­da rak­en­tamiskus­tan­nusten min­i­moimisek­si, kos­ka? Niin, mik­si ei?

    Sik­si kos­ka sil­loin niistä tulee rumia ja epäkäytännöllisiä.

    Esimerkik­si pien­talon kus­tan­nuste­hokkain muo­to on yksinker­tainen suo­rakaide, joka tuot­taa samal­la kaikkein tyl­sim­män mah­dol­lisen ulkonäön.

  25. Tuol­la saadaan sit­ten aikaan uusi Haku­ni­la tai Suvela. Kun raken­nusy­htiöille annetaan täysin vapaat kädet, asuin­neliön hin­ta lie­nee jos­sain 2000 euroa/neliö nurkil­la. Minus­ta kaupun­gin rak­en­tamises­sa on kuitenkin syytä olla muitakin tavoit­tei­ta kuin rak­en­taa mah­dol­lisim­man halvalla.

    Valmis­tut­tuani 1980-luvul­la oli pakko muut­taa pois opis­teli­ja-asun­nos­ta. Vuokrakämp­pää ei löy­tynyt mis­tään, ei mil­lään rahal­la, kos­ka oli vuokrasään­nöste­ly. Niin­pä jouduin men­emään pankki­in luot­toa­siois­sa. Ilman ennakkosäästöjä sain korkeako­rkoista (14 %) lainaa, jol­la pystyin osta­maan pienen yksiön hie­man huono­mais­es­ta lähiöstä neukkukuutiotalosta.

    Ilman hal­paa lähiökämp­pää olisin jäänyt asun­not­tomak­si. Sik­si minus­ta myös sel­l­aisia pitää olla. Jostain se asum­i­nen pitää aloit­taa. Ja mon­et pitävät lähiöistä, esim. appi­van­hempani ovat asuneet sel­l­aises­sa kymmenet vuodet ja hyvin viihtyneet.

    Nyt tehdään vain luk­sus­ta (neukkukuu­tioi­hin ver­rat­tuna) ja tarvit­taes­sa yhteiskun­ta mak­saa asumisen. Kieltämät­tä talot ovat tyy­likkäämpiä, mut­ta onko laskun sysäämi­nen veron­mak­sajille oikea suun­taus? Keskeisille paikoille voidaan ja tulee edel­lyt­tää korkealaa­tu­ista rak­en­tamista, mut­ta sil­loin pitää hyväksyä se, että köy­hillä ei ole varaa eikä tarvit­sekaan olla varaa asumiseen ydinkeskustassa.

    Yleen­säkin, mis­tä läh­tien halu­amis­es­ta on tul­lut oikeus?

  26. R. V.: Keskus­taan voi rak­en­taa läh­es rajat­tomasti otta­mal­la käyt­töön pysty­su­un­nan eli rak­en­ta­mal­la korkeampia talo­ja. Esteet tälle ovat poli­it­tisia, eivät teknisiä tai taloudel­lisia. Täl­löin on väärin sanoa, että se ei onnis­tu, vaan tulee sanoa, että tah­toa ei ole.

    Juuri näin. Kaikkien muiden asun­to­jen rak­en­tamista rajoit­tavien ja niiden hin­to­ja nos­tavien määräys­ten lisäk­si vielä talo­jen korkeus on pyhä lehmä ikään kuin ilmati­la olisi loppumassa.

    Vaikka­pa Kalasa­ta­mas­sa näytetään rak­en­ta­van 6‑kerroksisia pait­si tietysti ne tor­nit. Jos tehtäisi­in 10-ker­roksisia niin esim. eräässä talos­sa olisi 45 asun­non sijas­ta 80 asun­toa. Käsit­tääk­seni lisäa­sun­not tuli­si­vat vielä edullis­es­ti kos­ka isot kiin­teät kus­tan­nuk­set (esim. tont­ti) jakau­tu­isi­vat suurem­malle määrälle asuntoja.

    Ole­tan, että joku kysyy mis­tä ne autopaikat löy­ty­i­sivät. Romut­takaa autopaikkanor­mi. Ter­veelli­nen käve­ly ja pyöräi­ly sekä julki­nen liikenne hoitaa val­taosan liikku­mis­tarpeista Helsingis­sä ja kimp­pa-autot yleistyvät kun siihen sopi­vasti ohjataan.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo artikke­lit sisältävät sel­l­aisen hupaisan ajatuk­sen, että jos raken­nus­li­ike saisi meren­ran­ta­ton­tin hal­val­la, se siirtäisi hyö­dyn asun­non osta­jalle. Asun­to­jen hin­noil­la Helsingis­sä ei ole mitään tekemistä tuotan­tokus­tan­nusten kanssa. Hin­ta määräy­tyy markkinoilla.

    Tosis­sasi, vai esitätkö vaan? Tot­ta kait tuotan­tokus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat asun­to­jen hin­taan, kos­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set määrit­tävät osaltaan sen, mikä rak­en­t­a­mi­nen kannattaa.

    Mitä halvem­mat kus­tan­nuk­set, sitä enem­män on mah­dol­lista rak­en­taa kan­nat­tavasti. Mitä enem­män raken­netaan, sitä enem­män on tar­jon­taa. Ensisi­jais­es­ti tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la on merk­i­tys­tä parhaiden aluei­den ulkop­uoel­la, eli ei niil­lä meren­ran­ta­ton­teil­la, mut­ta niinkin keskel­lä kylää kuin Lep­pä­suol­la oli muu­ta­ma vuosi sit­ten vaikeuk­sia saa­da viimeis­ten tont­tien rak­en­t­a­mi­nen alka­maan. SRV ja YIT jät­tivät tont­tiop­tion­sa käyt­tämät­tä, kaupun­ki jou­tui tin­kimään hin­nas­ta, että kel­pasi SATOlle.

    Nim­im. Vesa tuos­sa lis­tasi jo kat­tavasti kaavoituk­sen idioot­ti­maisuuk­sia, en jak­sa tois­taa. Mut­ta aika kuvaavaa, että asun­tomarkki­noil­la halu­tu­im­mas­ta päästä ole­vien 20- ja 30-luvun talo­jen asun­not ovat suurim­mak­si osak­si tois­t­en­sa kopi­oi­ta. Esim. Töölössä on kym­meniä 30-luvun tait­teessa raken­net­tu­ja talo­ja, jois­sa on jokaisen ker­roksen jokaises­sa rapus­sa on samat noin 75, 50 ja 100 neliöiset asunnot.

    Ts. bulk­ki ei tarkoi­ta automaat­tis­es­ti huonoa. Hyvää kan­nat­taa monistaa.

    1. Rak­en­tamisen hin­nal­la on merk­i­tys­tä siel­lä, mis­sä tont­te­ja saa rajat­tomasti kysyn­tään näh­den. Helsingis­sä kapeikkona ovat ton­tit. Jos ton­tit mah­dol­lis­ta­vat vain 5000 asun­non rak­en­tamisen, ne eivät lask­isi asun­to­jen markki­nahintyaa vaik­ka sekä tont­ti että rak­en­t­a­mi­nen olisi ilmaista.

  28. Vesa: – asun­to­jen keskikokonormia on nou­datet­ta­va, vaik­ka siitä johtuen raken­netaan liian vähän pieniä asuntoja

    Eivät ihmiset oikeasti halua pieniä asun­to­ja, he halu­a­vat edullisia,halpoja asuntoja

    Kun asumisen hin­ta on ajet­tu tap­pi­in niin luovu­taan neliöistä vaik­ka halut­taisi­in väljempää.

    Toki joku halu­aa asua kanikopis­sakin, mut­ta todel­li­nen syy on asumise hinta

    Mitä tulee esteet­tömyy­teen niin ei tarvi olla pyörä­tuolin käyt­täjä kun esteett­tömyyt­tä tarvitaan.

    Van­han jal­ka ei enää nouse por­taille tai van­hus käyt­tää rol­laat­to­ria tai tarvit­see avus­ta­jaa esim peseytymisessä

    Ne eivät onnis­tu kanikopeissa

    Nyt kun van­huok­set hoide­taan kuole­maan saak­ka asun­nois­saan niin on arvioitu, että tarvi­taan liki miljoona esteetön­tä asun­toa, nyt meil­lä on n puo­let tuos­ta tarpeesta

  29. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: …vaan ain­oas­taan raken­net­taisin Ara-asun­to­ja sen ver­ran että niitä riit­tää kaikille. 

    Yhteiskun­ta voisi myös alkaa leipoa leipää ja tis­la­ta vod­kaa niin paljon että niitä riit­tää kaikille…

  30. R. V.: Keskus­taan voi rak­en­taa läh­es rajat­tomasti otta­mal­la käyt­töön pysty­su­un­nan eli rak­en­ta­mal­la korkeampia talo­ja. Esteet tälle ovat poli­it­tisia, eivät teknisiä tai taloudel­lisia. Täl­löin on väärin sanoa, että se ei onnis­tu, vaan tulee sanoa, että tah­toa ei ole.

    Niin, korkeista raken­nuk­sista aiheutuu ulkoishait­to­ja (var­jos­tus ennen kaikkea, rom­ah­dus­vaara jos rak­en­tamisel­la ei olisi laatuvaatimuksia).

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­tamisen hin­nal­la on merk­i­tys­tä siel­lä, mis­sä tont­te­ja saa rajat­tomasti kysyn­tään näh­den. Helsingis­sä kapeikkona ovat ton­tit. Jos ton­tit mah­dol­lis­ta­vat vain 5000 asun­non rak­en­tamisen, ne eivät lask­isi asun­to­jen markki­nahintyaa vaik­ka sekä tont­ti että rak­en­t­a­mi­nen olisi ilmaista.

    Ei niitä tarvitse rajat­tomasti saa­da, vaan riit­tävästi. Se on huo­mat­tavasti vähemmän. 

    Kun kat­soo miten kiireet­tömäl­lä tahdil­la raken­nus­li­ik­keet viimeis­televät talo­ja esim. Jätkäsaa­res­sa, niin hel­posti voi päätel­lä, että tar­jon­taa olisi hyvil­läkin alueil­la help­po kas­vat­taa tiukem­mil­la tont­tiehdoil­la niin, että se vaikut­taisi hin­toi­hin. Pyöräilep­pä esimerkik­si ihmettelemään Lem­minkäisen taloriv­iä Saukon­paadessa. On näyt­tänyt samal­ta aika kauan. Hin­tapyyn­nöt rap­sakkaa viis­nu­meroista neliöltä. Ei ihme, että myymi­nen kestää.

    Tietenkin on myös kaupun­gin etu, että se saa ton­teista mah­dol­lisim­man hyvän hin­nan. Tai siis niin hyvän, kun kaikkien type­r­ien kaavamääräys­ten jäl­keen on mah­dol­lista saa­da. Menete­tyt tulot eivät ole näis­sä julkisen sek­torin sohlauk­sis­sa aina kus­tan­nuk­sia, mut­ta aika valikoivaa kuitenkin, minkä asioiden täh­den tulo­ja ollaan valmi­ita menet­tämään. Asun­to­tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen ei näytä riit­tävän syyk­si, mut­ta pikku­maiset määräyk­set parvekkei­den sijain­nista kyl­lä. Sil­lähän taataan rak­en­tamisen laatu. Virkamiehet takaa­vat. Kansalais­ten hyväksi.

    Ei jeesuskris­tus, kuin­ka paljon mul­la olis san­ot­tavaa näistä asioista, jos leivän pääl­liset eivät olis edelleen kiin­ni suhteista asiano­saisi­in ja jos osaisin ker­toa pal­jas­ta­mat­ta henkilöllisyyttäni.

    1. Jos raken­nus­li­ik­keet pant­taa­vat rak­en­tamista sen jäl­keen kun niil­lä on lain­voima­nen raken­nuslu­pa, sil­loin kaupun­ki on tehnyt tyh­män sopimuk­sen. Ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa pitäisi aina olla määräai­ka rak­en­tamiselle. Vuokra­tont­ti­in se on toki helpom­pi lait­taa kuin myytävään.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos raken­nus­li­ik­keet pant­taa­vat rak­en­tamista sen jäl­keen kun niil­lä on lain­voima­nen raken­nuslu­pa, sil­loin kaupun­ki on tehnyt tyh­män sopimuk­sen. Ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa pitäisi aina olla määräai­ka rak­en­tamiselle. Vuokra­tont­ti­in se on toki helpom­pi lait­taa kuin myytävään.

    Mitäs jos kokeil­taisi­in sel­l­aista ihmettä, kaavoitet­taisi­in tont­te­ja selvästi nyky­istä enem­män, huu­tokau­pat­taisi­in ton­tit (sen sijaan, että ne luovutet­taisi­in “hyville ja tutu­ille” gryn­dereille) ja luovut­taisi­in kaikkein type­r­im­mistä kus­tan­nuk­sia nos­tavista määräyksistä?

    Toki van­hat pelaa­jat voisi­vat täl­löin edelleenkin istua tont­tien­sa pääl­lä, mut­ta tuskin­pa se olisi järkevää, kun uudet kil­pai­ji­at mm. maakun­nista rak­en­taisi­vat pää märkänä uut­ta tar­jon­taa markkinoille.

    Mut­ta tietysti löy­tyy aina 10+1 syytä, mik­si näin ei voi eikä edes kan­na­ta tehdä…

  33. Sylt­ty: Sik­si kos­ka sil­loin niistä tulee rumia ja epäkäytännöllisiä.

    Esimerkik­si pien­talon kus­tan­nuste­hokkain muo­to on yksinker­tainen suo­rakaide, joka tuot­taa samal­la kaikkein tyl­sim­män mah­dol­lisen ulkonäön.

    Syltylle voi tul­la yllä­tyk­senä, että asun­nos­sa sisäti­lat ratkai­se­vat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivu­seik­ka asumises­sa. Se kiin­nos­taa vain mari­paitaisia arkkite­hte­ja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

  34. Liian van­ha: Eivät ihmiset oikeasti halua pieniä asun­to­ja, he halu­a­vat edullisia,halpoja asuntoja

    Kun asumisen hin­ta on ajet­tu tap­pi­in niin luovu­taan neliöistä vaik­ka halut­taisi­in väljempää.

    Toki joku halu­aa asua kanikopis­sakin, mut­ta todel­li­nen syy on asumise hinta

    Mitä tulee esteet­tömyy­teen niin ei tarvi olla pyörä­tuolin käyt­täjä kun esteett­tömyyt­tä tarvitaan.

    Van­han jal­ka ei enää nouse por­taille tai van­hus käyt­tää rol­laat­to­ria tai tarvit­see avus­ta­jaa esim peseytymisessä

    Ne eivät onnis­tu kanikopeissa

    Nyt kun van­huok­set hoide­taan kuole­maan saak­ka asun­nois­saan niin on arvioitu, että tarvi­taan liki miljoona esteetön­tä asun­toa, nyt meil­lä on n puo­let tuos­ta tarpeesta

    Jokainen han­kkii sel­l­aisen asun­non mihin on varaa. Kävin ker­ran kat­so­mas­sa Töölössä 28 m²:n kak­sio­ta sijoi­tuskäm­päk­si. Siinä oli kaik­ki mitä asun­nos­sa tarvi­taan yhdelle tai kahdelle hen­gelle ilman turhia neliöitä, hyväl­lä sijain­nil­la. Voi kun sel­l­aisia voitaisi­in vieläkin rak­en­taa, osta­jia olisi pitkik­si jonoiksi.

    On jär­jetön­tä rak­en­taa kaik­ista asun­noista esteet­tömiä, kun suurin osa käyt­täjistä ei esteet­tömyt­tä tarvitse. Sen sijaan esteet­tömät asun­not tulisi keskit­tää esim. senio­r­i­a­sun­toi­hin, palve­lu­taloi­hin ja mitä näitä on, jot­ka sovel­tu­vat ikään­tyneille tai muuten parem­pia olo­suhtei­ta ja palvelui­ta tarvit­seville. Taval­lisi­in ker­rostaloi­hin riit­täisi kun ensim­mäisen ker­roksen asun­noista tehtäisi­in esteet­tömiä, niin niistä pääsee huono­jalkaiset vaik­ka hissirikon aikana poiskin.

  35. Janis Petke: Syltylle voi tul­la yllä­tyk­senä, että asun­nos­sa sisäti­lat ratkai­se­vat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivu­seik­ka asumises­sa. Se kiin­nos­taa vain mari­paitaisia arkkite­hte­ja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita. 

    Janikselle voi tul­la yllä­tyk­senä, mut­ta ihmisil­lä on eri­laisia asumispreferenssejä. 

    Ensin­näkään itse en ostaisi rumaa taloa, vaik­ka siinä olis maail­man toimivin sisu­tus. Toisek­si, eri­tyis­es­ti kaupungis­sa sitä taloa joutu­vat kat­se­le­maan muutkin kuin talos­sa asujat.

    Pelkästään omakoti­talo­jen julk­i­sivu­ja kat­so­ma­l­la voi nopeasti päätel­lä, että ulkonäkö ei ole asun­to­jen omis­ta­jille mikään merk­i­tyk­setön sivu­seik­ka, kos­ka muut asi­at eivät selitä talo­jen väri- ja muotovalikoimaa.

    Jos ain­oas­taan tekni­nen toimivu­us ratkai­sisi, yhdessäkään talos­sa ei olisi vaikka­pa 80-luku­laista “röpäleti­iltä” ja muu­rat­tu­ja holvikaaria ja talon poh­jaku­va olisi aina sama.

  36. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Sik­si en kieltäisi yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja, vaan ain­oas­taan raken­net­taisin Ara-asun­to­ja sen ver­ran että niitä riit­tää kaikille.

    Voi hyvä tava­ton sen­tään, oletko yhtään miet­tinyt mitä tuo tarkoit­taa käytän­nössä? Paljonko pitäisi asun­to­ja rak­en­taa, jos niitä pitäisi rak­en­taa aivan kaikille, jot­ka halu­a­vat asua Helsingis­sä hal­val­la? Ja miten rak­en­taisit niitä Ara-asun­to­ja parhaim­mille paikoille niin, että “kaikille riit­tää”? Teet nistä 200-kerroksisia?

  37. Janis Petke: Syltylle voi tul­la yllä­tyk­senä, että asun­nos­sa sisäti­lat ratkai­se­vat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivu­seik­ka asumises­sa. Se kiin­nos­taa vain mari­paitaisia arkkite­hte­ja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Janne Pih­la­janiemen väitöskir­jan mukaan talon ulkonäöl­lä ja katunäkymäl­lä on selkeä vaiku­tus asun­to­jen neliöhintaan.
    http://archinfo.fi/2014/12/vaitos-oulussa-12–12-2014-arkkitehtuurin-laadun-yhteys-asuntojen-hintaan/

  38. Sylt­ty: Voi hyvä tava­ton sen­tään, oletko yhtään miet­tinyt mitä tuo tarkoit­taa käytän­nössä? Paljonko pitäisi asun­to­ja rak­en­taa, jos niitä pitäisi rak­en­taa aivan kaikille, jot­ka halu­a­vat asua Helsingis­sä hal­val­la? Ja miten rak­en­taisit niitä Ara-asun­to­ja parhaim­mille paikoille niin, että “kaikille riit­tää”? Teet nistä 200-kerroksisia?

    Tämä onkin asia, joka pitää tehdä hyvin pitkäl­lä aika­jän­teel­lä. Joudu­taan esimerkik­si tas­apain­ot­tele­maan niin, ettei millekään alueelle voi­da rak­en­taa juuri nyt enim­mäk­seen Ara-asun­to­ja, vaik­ka halut­taisi­in, kos­ka sel­l­ainen alue muo­dos­tu­isi liian köy­häk­si, vaan osu­ut­ta pitäisi kas­vat­taa vähitellen, jot­ta aluei­den väli­nen tas­apaino säi­lyy. Jos olisin dik­taat­tori, rak­en­taisi Ara-asun­to­ja tavoit­teena se, että vuon­na 2117 on vain omis­tusasun­to­ja ja Ara-asuntoja. 

    Sib­bo San Sebas­t­ian: Yhteiskun­ta voisi myös alkaa leipoa leipää ja tis­la­ta vod­kaa niin paljon että niitä riit­tää kaikille…

    Kan­nat­taisin sitä, että yhteiskun­ta leipoo leipää ja myy sitä omakus­tan­nush­in­taan, jos halvin markki­noiden tar­joa­ma leipä mak­saisi 7 €/kg. – Vod­kaan en ota kantaa. 

    Janis Petke: Syltylle voi tul­la yllä­tyk­senä, että asun­nos­sa sisäti­lat ratkai­se­vat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivu­seik­ka asumises­sa. Se kiin­nos­taa vain mari­paitaisia arkkite­hte­ja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Itä-Pasi­lan ja Eiran väli­nen hin­taero pal­jas­taa hyvin sen, kiin­nos­taako arkkite­htu­uri vain “mari­paitaisia arkkite­hte­ja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita”.

  39. Ratkaisu on oikeasti toimi­va joukkoli­ikenne Helsin­gin ulkop­uolelta: liityn­täpysäköin­tipaikko­jen lisäys ker­a­va-Jär­ven­pää-Klaukkala-Kirkkon­um­mi jne.., ja halvem­pi joukkoli­ikenne niin ei Helsinki­in tartte tukea kaikkia. Nopeat yhtey­det Helsinki­in eikä mitään etana­ju­naa kuten lento­ken­tyäju­na on. Ei Helsin­ki tee autu­aak­si ketään.

  40. Vesa:

    – asun­to­jen keskikokonormia on nou­datet­ta­va, vaik­ka siitä johtuen raken­netaan liian vähän pieniä asuntoja

    Tässä ovat kyl­lä men­neet syy ja seu­raus päin­vas­toin. Ihmiset halu­a­vat pieniä asun­to­ja, kos­ka asun­top­u­lan vuok­si varaa ei ole sopi­vankokoiseen asun­toon. Useim­mat sinkutkin asu­isi­vat mieluiten kak­sios­sa tai jopa isom­mas­sa asun­nos­sa. Per­heet halu­aisi­vat asun­non, jos­sa lapset voivat saa­da oman huoneen.

    Asun­top­u­la vääristää markki­noi­ta. Ihmiset tyy­tyvät ahtaaseen asun­toon, kun isom­paan ei ole varaa tai osta­vat asun­ton­sa syr­jästä, kos­ka kohtu­uhin­nal­la ei saa riit­tävän isoa asun­toa sopi­val­ta paikalta.

    Voi olla, että jos­sain on ihmisiä, joiden ihan­nea­sun­to on ahdas yksiö lähiössä, mut­ta useim­mat halu­a­vat asua vähän väl­jem­min ja mielu­usti vähän lähempänä keskus­taa kuin kaukaises­sa lähiössä. Valitet­tavasti vain siihen ei ole varaa, kos­ka asun­torak­en­tamista keskus­tas­sa ja lähel­lä keskus­taa rajoitetaan.

    Sit­ten vielä jotkut halu­a­vat raken­nut­taa lisää yksiöitä ja pieniä kak­sioi­ta, vaik­ka niistä ei oikeasti ole pulaa. Pulaa on kohtu­uhin­tai­sista kak­sioista, kolmioista ja perheasunnoista.

  41. Janis Petke: Syltylle voi tul­la yllä­tyk­senä, että asun­nos­sa sisäti­lat ratkai­se­vat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivu­seik­ka asumises­sa. Se kiin­nos­taa vain mari­paitaisia arkkite­hte­ja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Ei pidä paikkaansa. Jos valit­ta­vana on kak­si ident­tistä asun­toa samal­la hin­nal­la täysin toisi­aan vas­taav­il­la alueil­la ja ain­oa ero on raken­nusten ja ympäristön ulkonäkö, jok­seenkin kaik­ki val­it­se­vat sen nätim­män talon. Käytän­nössä tämä näkyy sit­ten asun­to­jen hin­nois­sa eli kau­ni­im­mas­sa ympäristössä vas­taa­va asun­to mak­saa hie­man enemmän.

  42. vk:
    On jär­jetön­tä rak­en­taa kaik­ista asun­noista esteet­tömiä, kun suurin osa käyt­täjistä ei esteet­tömyt­tä tarvitse. Sen sijaan esteet­tömät asun­not tulisi keskit­tää esim. senio­r­i­a­sun­toi­hin, palve­lu­taloi­hin ja mitä näitä on, jot­ka sovel­tu­vat ikään­tyneille tai muuten parem­pia olo­suhtei­ta ja palvelui­ta tarvit­seville. Taval­lisi­in ker­rostaloi­hin riit­täisi kun ensim­mäisen ker­roksen asun­noista tehtäisi­in esteet­tömiä, niin niistä pääsee huono­jalkaiset vaik­ka hissirikon aikana poiskin. 

    Aika moni halu­aa asua van­hana ja rai­h­naise­na siinä samas­sa asun­nos­sa, jos­sa asui kes­ki-ikäisenä. Olisi aika kur­jaa joutua muut­ta­maan vain sik­si, että asun­to ei ole esteetön.

    Toki esteet­tömyys­vaa­timuk­sis­sa on voitu men­nä kohtu­ut­to­muuk­si­in, mut­ta ei ole mitään järkeä rak­en­taa ehdoin tah­doin esteel­lisiä ahtai­ta asun­to­ja, kun käytän­nössä samal­la hin­nal­la ja samaan tilaan voidaan tehdä myös kohtu­ullisen esteetön asunto.

    Per­heeni asun­to ei ole mil­lään muo­toa esteetön, mut­ta olisi ihan hyvä, että tässäkin kak­sik­er­roksises­sa asun­nos­sa alak­er­ran ves­saan mah­tu­isi pyörä­tuo­lil­la tai edes avus­ta­jan kanssa ja että ulko-oves­ta mah­tu­isi sisään pyörä­tuo­lil­la. Nyt ei mah­du, kos­ka tuu­likaap­pi­in on ollut pakko pistää kenkäte­line ja naulakko, jot­ta moni­lap­sisen per­heen käyt­tökengät ja ulko­vaat­teet mah­tu­vat johonkin.

  43. Mil­la:
    Ratkaisu on oikeasti toimi­va joukkoli­ikenne Helsin­gin ulkop­uolelta: liityn­täpysäköin­tipaikko­jen lisäys ker­a­va-Jär­ven­pää-Klaukkala-Kirkkon­um­mi jne.., ja halvem­pi joukkoli­ikenne niin ei Helsinki­in tartte tukea kaikkia. Nopeat yhtey­det Helsinki­in eikä mitään etana­ju­naa kuten lento­ken­tyäju­na on. Ei Helsin­ki tee autu­aak­si ketään.

    Tässä on paljon asioi­ta pielessä.

    A) Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen sijaan kan­nat­taa rak­en­taa taloja. 

    B) Jos­sain Nur­mi­jär­ven per­ife­ri­ois­sa ei ole joukkoli­iken­teen edel­lyt­tämiä joukko­ja, että sinne olisi mah­dol­lista tar­jo­ta parem­paa tai halvem­paa joukkoli­iken­net­tä. Tilatak­sir­al­li on kallein­ta joukkoli­iken­net­tä, siihen ei ole varaa. Toisek­seen joukkoli­ikenne on jo nykyään nimell­ish­in­taista ver­rat­tuna henkilöau­toilu­un. Kukaan ei val­itse henkilöau­toa sik­si, että joukkoli­ikenne on niin kallista.

    C) Pääradan suun­taan lähili­iken­teen rataka­p­a­siteet­ti on tapis­sa. Jär­ven­pään pikavuorot oli­si­vat jostain muus­ta pois, käytän­nössä Puis­to­la-Käpylä ‑akselil­ta. Plus­mi­i­nus­nol­la tai itse asi­as­sa pikem­minkin mii­nus, kos­ka Puis­to­la-Käpylä ‑akselil­ta tulee enem­män matkus­ta­jia kuin Järvenpäästä.

    D) Kyl­lä Helsin­ki mut tekee autu­aak­si. Mitä nyt nur­mi­järveläisiä voisi olla vähem­män autoi­neen pörräämässä.

    1. C) Pääradan suun­taan lähili­iken­teen rataka­p­a­siteet­ti on tapis­sa. Jär­ven­pään pikavuorot oli­si­vat jostain muus­ta pois, käytän­nössä Puis­to­la-Käpylä ‑akselil­ta. Plus­mi­i­nus­nol­la tai itse asi­as­sa pikem­minkin mii­nus, kos­ka Puis­to­la-Käpylä ‑akselil­ta tulee enem­män matkus­ta­jia kuin Järvenpäästä.

      Lähili­iken­teen junas­ta voi tehdä pidemmän.

  44. N: Aika moni halu­aa asua van­hana ja rai­h­naise­na siinä samas­sa asun­nos­sa, jos­sa asui kes­ki-ikäisenä. Olisi aika kur­jaa joutua muut­ta­maan vain sik­si, että asun­to ei ole esteetön.

    Mik­si kaikkien muiden pitää joutua mak­samaan ekstraa siitä, että joku halu­aa asua samas­sa asun­nos­sa koko loppuelämänsä?

    Täl­laisille yksilöi­den kokemille ongelmille olisi ole­mas­sa monia ihan markki­nae­htoisia ratkaisu­jakin, kuten vaikka:

    - “Lop­puElämän Asun­toa” Halu­a­va (LEAH) ostaa esteet­tömän asun­non ja mak­saa siitä ehkä enem­män. Tar­jon­taa kyl­lä tulee, jos kysyn­tää löytyy.

    - LEAH ostaa asun­non, jon­ka voi kohtu­ullisil­la kus­tan­nuk­sil­la muut­taa esteet­tömäk­si, mak­saa tästä itse (mah­dol­lis­es­ti) ekstaa ja aloit­taa hyvis­sä ajoin säästämisen muu­tostöitä varten.

    - LEAH han­kkii vaku­u­tuk­sen, joka tur­vaa muu­tostyöt liikun­takyvyt­tömyy­den ja ‑rajoit­tei­den iskiessä.

    - Toimeen­tu­lo­haastel­lis­ten LEAHien ystävät perus­ta­vat säätiön, jär­jestävät keräyk­sen ja raken­nut­ta­vat esteet­tömiä edullisia vuokra-asun­to­ja, joiden saa­jat arvotaan TTH-LEA­Heille suures­sa kansal­lises­sa estettömyysgaalassa.

    - jne.

    No, Suomes­sa täl­lais­es­ta on ehkä turha haaveil­la, kos­ka perus­tus­la­ki ja kos­ka on vain niin kiva, että on kaikkea ekstraa — kun­han vain muut(kin) maksavat.

  45. N: Aika moni halu­aa asua van­hana ja rai­h­naise­na siinä samas­sa asun­nos­sa, jos­sa asui kes­ki-ikäisenä. Olisi aika kur­jaa joutua muut­ta­maan vain sik­si, että asun­to ei ole esteetön.

    Var­maankaan ei ole pakko muut­taa, mut­ta nykya­jan ihmiset vaa­ti­vat enem­män kuin ennen on vaa­dit­tu. Ja jos asun­toa tai asuin­taloa pitää remon­toi­da esteet­tömäk­si, se pitäisi mielel­lään tehdä jonkun muun kustannuksella 😉

  46. Lund­vistin Julle: Tässä on paljon asioi­ta pielessä.

    A) Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen sijaan kan­nat­taarak­en­taa taloja. 

    B) Jos­sain Nur­mi­jär­ven per­ife­ri­ois­sa ei ole joukkoli­iken­teen edel­lyt­tämiä joukko­ja, että sinne olisi mah­dol­lista tar­jo­ta parem­paa tai halvem­paa joukkoli­iken­net­tä. Tilatak­sir­al­li on kallein­ta joukkoli­iken­net­tä, siihen ei ole varaa. Toisek­seen joukkoli­ikenne on jo nykyään nimell­ish­in­taista ver­rat­tuna henkilöau­toilu­un. Kukaan ei val­itse henkilöau­toa sik­si, että joukkoli­ikenne on niin kallista.

    C) Pääradan suun­taan lähili­iken­teen rataka­p­a­siteet­ti on tapis­sa. Jär­ven­pään pikavuorot oli­si­vat jostain muus­ta pois, käytän­nössä Puis­to­la-Käpylä ‑akselil­ta. Plus­mi­i­nus­nol­la tai itse asi­as­sa pikem­minkin mii­nus, kos­ka Puis­to­la-Käpylä ‑akselil­ta tulee enem­män matkus­ta­jia kuin Järvenpäästä.

    D) Kyl­lä Helsin­ki mut tekee autu­aak­si. Mitä nyt nur­mi­järveläisiä voisi olla vähem­män autoi­neen pörräämässä.

    Eihän Mil­la sanonut, että pitäisi kaavoit­taa sel­l­aisia asuinaluei­ta, jot­ka vaa­ti­vat tilataksirallin. 

    Sil­lä taval­la kyl­lä muut­taisin rak­en­tamisen pain­opis­tet­tä, että rak­en­taisin esimerkik­si Ker­a­van ja Ain­olan asemien välille sekä Saunakallion ja Joke­lan asemien välille nyky­istä enem­män talo­ja. Nauhakaupunki­mainen rakenne mah­dol­lis­taa sen, että voi samaan aikaan olla juna-ase­ma ja run­saasti met­sää tai pel­toa kävelyetäisyydellä. 

    Nämä asun­not eivät olisi pois esimerkik­si Her­ne­saares­ta ja Kru­unuvuores­ta, vaan Helsin­gin kaupun­gin alueel­la sijait­se­vista syr­jäi­sistä kohteista. Mm. Her­ne­saari ja Kru­unuvuori houkut­tel­e­vat rikkai­ta ja joukkoli­ikenne niis­sä on kilpailukykyistä.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Lähili­iken­teen junas­ta voi tehdä pidemmän.

    Tarkoi­tan rataka­p­a­siteetil­la rataka­p­a­siteet­tia, eli junien määrää, en matkus­ta­jaka­p­a­siteet­tia, jota toki voi lisätä junia pidentämällä. 

    Nykyisel­lä kulun­valvon­nal­la ja raidemääräl­lä enem­pi­en express-vuoro­jen ajami­nen ei ruuhak-aikaan onnis­tu kar­si­mat­ta palve­lu­ta­sos­ta toisaalla.

  48. N: Ei pidä paikkaansa. Jos valit­ta­vana on kak­si ident­tistä asun­toa samal­la hin­nal­la täysin toisi­aan vas­taav­il­la alueil­la ja ain­oa ero on raken­nusten ja ympäristön ulkonäkö, jok­seenkin kaik­ki val­it­se­vat sen nätim­män talon. Käytän­nössä tämä näkyy sit­ten asun­to­jen hin­nois­sa eli kau­ni­im­mas­sa ympäristössä vas­taa­va asun­to mak­saa hie­man enemmän.

    Asu­taan­han Merihaassakin.

    1. Asu­taan­han Merihaassakin.

      Joo, ja sijain­ti­in­sa näh­den jopa varsin edullis­es­ti. Jos mer­i­ha­ka olisi tehty toisen näköisek­si, asum­i­nen olisi paljon kalli­im­paa, siinä Kru­u­nun­haan luke­mis­sa. Betonuibru­tal­is­mil­la asun­to­jen hin­to­jen nousua vastaan!

  49. vk: Sen sijaan esteet­tömät asun­not tulisi keskit­tää esim. senio­r­i­a­sun­toi­hin, palve­lu­taloi­hin ja mitä näitä on, jot­ka sovel­tu­vat ikään­tyneille tai muuten parem­pia olo­suhtei­ta ja palvelui­ta tarvitseville. 

    Esteet­tömiä asun­to­ja tarvi­taan liki miljoona ja täl­lä het­el­lä meil­lä on puo­let tarpeesta eli jos kaik­ki uudet raken­netaan estett­tömik­si niin meil­lä on esteetön­tä raken­nuskan­taa riit­tävästi n 15–20 vuo­den kuluttua.

    Eikä van­huk­sia voi­da sijoit­taa olemat­tomi­in raken­nuk­si­in, palve­lu­talo­ja ja van­hainkote­ja on puret­tu ja Eduskun­nan päätös on, että ihmiset hoide­taan kotona.

    Tosin se on tehot­tomin tapa van­hus­ten näkök­il­mas­ta: Hoita­ja viipyy van­huk­sen luona 10 min­nuu­tia ja ajaa seu­raan luo 20 min­u­ut­tia eli tehokku­us hukkuu autossa istumiseen

    Mitä tulee asun­non kokoon niin Suo­mi on edelleen Euroopan ahtaim­min asu­via kan­so­ja ja toive on väl­jem­mästä asumisesta

    Se, että vk:lla on sopi­va asun­to ei tarkoi­ta, että muil­la on

  50. Lund­vistin Julle: Tässä on paljon asioi­ta pielessä.

    A) Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen sijaan kan­nat­taarak­en­taa taloja. 

    Minä kyl­lä näin sat­un­nais­es­ti reiti­tyk­sen takia oma­l­la autol­la Helsin­gin keskus­tas­sa käyvänä haaveil­isin tuos­ta liityn­täpysäköin­nistä. Helpot­taisi stres­siä ja mielu­um­min sen auton vähän halvem­malle ton­tille pysäköisi.

  51. Liian van­ha: Esteet­tömiä asun­to­ja tarvi­taan­li­ki miljoona ja täl­lä het­el­lä meil­lä on puo­let tarpeesta eli jos kaik­ki uudet raken­netaan estett­tömik­si niin meil­lä on esteetön­tä raken­nuskan­taa riit­tävästi n 15–20 vuo­den kuluttua.

    Eikä van­huk­sia voi­da sijoit­taa olemat­tomi­in raken­nuk­si­in, palve­lu­talo­ja ja van­hainkote­ja on puret­tu ja Eduskun­nan päätös on, että ihmiset hoide­taan kotona.

    Tosin se on tehot­tomin tapa van­hus­ten näkök­il­mas­ta: Hoita­ja viipyy van­huk­sen luona 10 min­nuu­tia ja ajaa seu­raan luo 20 min­u­ut­tia eli tehokku­us hukkuu autossa istumiseen

    Mitä tulee asun­non kokoon niin Suo­mi on edelleen Euroopan ahtaim­min asu­via kan­so­ja ja toive on väl­jem­mästä asumisesta

    Se, että vk:lla on sopi­va asun­to ei tarkoi­ta, että muil­la on

    Todet­takoon, aluk­si että esteet­tömyys­vaa­timusten höl­len­tämisel­lä ei tietenkään ratkaista Helsin­gin uusien asun­to­jen kalleu­songel­maa. Mut­ta ongel­ma on nyt niin suuri, että kaik­ki kivet on käännettävä. 

    Miljoona on kiva luku. Todel­lisu­udessa päästäk­semme 2030 miljoo­nan esteet­tömän asun­non tarpeeseen on Ympäristömin­is­ter­iössä lasken­taan tarvit­tu seu­raa­vat oletukset:
    — 92% yli 75 vuo­ti­aista tarvit­see esteet­tömän asun­non eli 500000 asuntoa
    — 50% 65–74 ikäi­sistä tarvit­see esteet­tömän asun­non eli 200000 asuntoa
    — 0–6 vuo­tis­ten las­ten per­heistä 50% tarvit­see esteet­tömän asun­non eli 145000 asuntoa

    Kaik­ki em. luke­mat ovat jok­seenkin tuules­ta tem­mat­tu­ja. Sekä yli 75 että 65–74 vuo­ti­aiden osalta em. pros­ent­tio­su­udet ovat ihan höpöhöpöä ja pilkkuvirheitä. 

    Omas­sa helsinkiläisessä tut­tava­pi­iris­sä on 14 yli 75-vuo­ti­as­ta ja yksikään heistä ei tarvitse esteetön­tä asun­toa. Yksi heistä käyt­tää harley­parkin­so­nia kaup­pakassien kul­jet­tamiseen, mut­ta ei koton­aan. Toki otos on mitätön. 

    Nykyiset ikään­tyneet ja var­muudel­la tule­vat ovat vielä enem­män liikun­takyky­isiä yli 75 vuo­ti­aina. Ja 65–74 vuo­ti­aista korkein­taan 10% tarvit­see pyörä­tuo­lia tai rol­laat­to­ria. Sen ikäisethän hiihtävät, käyvät kun­tos­alil­la ja matkustel­e­vat omin jaloin ulkomailla.

    Ja mihin nämä lap­siper­heet tarvit­se­vat esteet­tömiä asun­to­ja? Hissi tietysti on kiva, mut­ta isot kylp­pärit ja eteis­ti­lat eivät ole välttämättömiä.

    Todel­lisia, määrältään selviä tarvit­si­joi­ta ovat vam­mais­ten per­heet ja näille tarvearvio on 205000 asuntoa.

    Eli kyseenalais­tan miljoonatarpeen.

    Väestössämme ikään­tynei­den osu­us pain­ot­tuu voimakkaasti maakun­ti­in ja siel­lä pie­nille paikkakun­nille. Miten Helsinki­in tai mui­hin kas­vavi­in kaupunkei­hin nyt raken­net­ta­vat esteet­tömät asun­not heitä palvel­e­vat? Onko tarkoi­tus siirtää hei­dät asumaan kaupunkei­hin? Senior­i­talot ym. kus­tan­nuste­hokkaine palveluineen ovat järkeviä.

    Eli, yht­enä tek­i­jänä monien muiden mainit­tu­jen lisäk­si esteet­tömyys­vaa­timuk­sista on löy­det­tävis­sä pieni apu asun­to­jen hin­toi­hin. Vapau­tus voitaisi­in aloit­taa yksiöistä, jois­sa esteet­tömyys­tek­i­jät nos­ta­vat hin­taa hel­posti 10–15% eli 2–3 tarpee­ton­ta m2 eteisessä ja kph:ssa.

  52. Muu­ta­ma asia, joil­la asun­to­jen tar­jon­taan ja hin­toi­hin Helsingis­sä voitaisi­in suuresti vaikuttaa:
    — Helsin­gin kaupun­ki ryhtyy akti­ivisem­mak­si asun­torak­en­ta­jak­si. Esim. ATT alkaa gryn­derik­si vuokra­ton­teille omakus­tan­nush­in­taan. Markki­nao­su­u­den voi nos­taa vaik­ka 30%:iin tai mik­sei suurem­mak­sikin. Siis paljon kohtu­uhin­taista tar­jon­taa ilman kohtu­ut­to­mia voit­to­ja ja kallista tont­tia. Olkoot Hitak­sia tai kokon­aan vapai­ta. Täl­lä het­kel­lähän markki­na ei toi­mi vaan uud­is­tuotan­non hin­tata­so on pil­vien yläpuolella.
    — Helsin­ki hakee luvan myy­dä 43000 ara-asun­toaan ehdol­la että rakentaa/rakennuttaa vas­taa­van määrän uusia ara-asuntoja
    — pysäköinti­nor­mi romukop­paan. Raken­net­ta­vat autopaikat pitää hin­noitel­la oikein eikä kus­tan­nus­ta pidä piilot­taa kaikkien asun­to­jen hin­taan. Annetaan markki­nan toimia. Helsingis­sä pär­jää julkisel­la liiken­teel­lä eikä kenenkään autoa tarvit­se­van ole pakko ostaa asun­toa autopaikat­tomas­ta talosta.
    — lisää tont­te­ja asun­noille. Esim. Malmin kenttä.
    — raken­netaan enem­män ylöspäin eli korkeampia taloja

    Keino­ja on, mut­ta onko tah­toa? Avaimet on helsinkiläispoliitikoilla.

  53. Miten olisi täm­möi­nen malli. (Numeroi­ta kär­jis­tet­ty, mut­ta olen­nainen välittynee)

    -Kaupun­ki jär­jestää asuinalueen ker­rostaloista arkkite­htik­il­pailun. Kaik­ki asial­liset kuvat jät­tän­net arkkite­hti­toimis­tot saa kor­vauk­sen joka about +-0 toimis­ton työhön näh­den, ja kolme paras­ta kohtu­ullis­es­ti käteistä rahaa.

  54. Sit­ten kaupun­ki myy ton­tit HALVALLA, mut­ta ehtona on että ton­tille sekä raken­netaan, voit­tanei­den suun­nitelmien mukainen talo, että myy­dään 90% ko. asun­noista max. 5000€ m2 hin­nal­la. Ton­tin­myyn­ti ja raken­nuslu­pae­htoi­hin kir­jataan että viivyt­te­ly tai yli­hin­noit­telu on kielletty.

  55. vk: Siis paljon kohtu­uhin­taista tar­jon­taa ilman kohtu­ut­to­mia voit­to­ja ja kallista tonttia. 

    Aja­tus olisi siis että ne voitot tuli­si­vat niille onnekkaille, jot­ka tjuol­laisen asun­non saisi­vat ostaa?

    Saisimeko mekin, jot­ka emme asu Helsingis­sä, osal­lis­tua noi­hin arpa­jaisi­in? Ostaisin mielel­läni kohtu­uhin­taisen asun­non 200 000 eurol­la, jos sen voisi saman tien myy­dä 300 000 eurol­la eteenpäin.

  56. Ain­oa keino rak­en­taa näitä tääl­lä kaipail­tavia “kohtu­uhin­taisia asun­to­ja” ilman, että kaupun­ki lahjoit­taa samal­la jät­timäisiä voit­to­ja on tehdä niistä asun­noista surkeita.

    Esimerkik­si voitaisi­in kokeil­la neu­vos­to­tyylistä kom­mu­nalkaa, jos­sa asuu 10–20 per­het­tä omis­sa huoneis­saan yhden käytävän var­rel­la solu­a­sun­to­tyylis­es­ti. Tälle porukalle olisi sit­ten yhteis­es­ti yksi ves­sa, yksi suihku ja yksi keit­tiö (+nip­pu sään­te­lyä, jol­la saataisi­in joka asun­to eri perhekunnalle).

    Nämä asun­not oli­si­vat tode­lakin kohtu­uhin­taisia, kos­ka kukaan ei niistä suos­tu­isi mak­samaan kovinkaan paljoa, ei vaik­ka olisi suh­teel­lisen hyväl­lä paikalla.

  57. Soin­in­vaaran olet­ta­mas­ta Helsin­gin vetovoimaisu­u­den suh­teen voi saa­da väärän käsi­tyk­sen. Työ­paikko­jen keskit­tymi­nen liian paljon väärään paikkaan voi luo­da vääristyneen käsi­tyk­sen vetovoimaisu­ud­es­ta. Ellei vetovoimaisu­udel­la sit­ten tarkoite­ta myös valin­nan pakkoa, työtön muual­la tai työssä pääkaupunkiseudul­la mak­samal­la jär­jetön­tä hin­taa huonoista asunnoista.

    Eräs toista väitöskir­jaa tehnyt sak­salainen tohto­ri­opiske­li­ja asues­saan Helsingis­sä ihmetteli mitä eri­ty­istä Helsingis­sä on ver­rat­tuna mui­hin Euroopan suuri­in kaupunkei­hin, kun asum­i­nen on näin kallista. Kun hän meni ruokakaup­paan ja näki kaup­pakuitista lop­pusum­man, hän ihmetteli mik­si suo­ma­laiset eivät nouse kapinaan. 

    Suomes­sa keskilu­okalta viedään rahat nos­ta­mal­la vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten tasoa.

    1. Työ­paikoil­la on kyl­lä tar­jol­la käytän­nössä rajat­tomasti ja paljon halvem­paa toim­i­ti­laa naa­purikun­nista, joten ei ainakaan työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Helsin­gin niemelle ole mitään pakon sanele­maa vaan kysyn­nästä johtuvaa.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­paikoil­la on kyl­lä tar­jol­la käytän­nössä rajat­tomasti ja paljon halvem­paa toim­i­ti­laa naa­purikun­nista, joten ei ainakaan työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Helsin­gin niemelle ole mitään pakon sanele­maa vaan kysyn­nästä johtuvaa.

    Työ­paikko­jen kysyn­tä johtuu, kun on liikaa väkeä Helsingis­sä, jot­ka ovat muut­ta­neet työn perässä, se vetää lisää väkeä ja tilanne huononee entis­es­tään. Jos halu­aa säästää paljon rahaa ja on koulu­tus­ta, niin kan­nat­taa muut­taa ulko­maille, kuin että mak­saisi jostain onnet­tomas­ta asun­nos­ta. 35v laina-ajal­la saa vain huono­ja asun­to­ja Helsingistä. Ei kan­nat­ta edes keski­t­u­lois­t­en tääl­lä kituuttaa.

    Nyt eletään vai­het­ta, jos­sa ihmiset alka­vat mielessään pohti­maan vai­h­toe­htoa, jos sit­tenkin asu­isi jos­sain ulko­mail­la, jos­sa voisi tul­la toimeen helpommalla.

    Esimerkik­si eräs pienen kau­pan pitäjä Mel­lun­mäessä pohti ratkaisua, keskustelin hänen kanssaan. Tavoit­teena on kah­den vuo­den sisäl­lä kaup­pa myyn­ti­in ja muut­to ulko­maille. Leivän saa tien­at­tua helpommallakin.

    Alle kahdel­la sadal­la lentää jo Sak­saan, se on käytän­nössä tossa nurkan takana. Suomen työ­markki­nat on todel­la pienet. Mon­elle maa­han­muut­ta­jalle se on iso yllä­tys. Eivät osaa hah­mot­taa Suomen tilannetta.

    Viimek­si eilen keskustelin erään irak­i­laisen maa­han­muut­ta­jan kanssa Helsin­gin hin­tata­sos­ta. Piti nos­taa esi­in väk­iluku. Kun on noin Pietarin väestön ver­ran väkeä, niin markki­nat ovat jo pienu­u­den vuok­si mitä ovat.

    Yhden suurkaupun­gin kokoisen väestön asut­tamises­sa on jo tääl­lä huo­mat­tavia vaikeuksia.

  59. Sylt­ty: Aja­tus olisi siis että ne voitot tuli­si­vat niille onnekkaille, jot­ka tjuol­laisen asun­non saisi­vat ostaa?

    Saisimeko mekin, jot­ka emme asu Helsingis­sä, osal­lis­tua noi­hin arpa­jaisi­in? Ostaisin mielel­läni kohtu­uhin­taisen asun­non 200 000 eurol­la, jos sen voisi saman tien myy­dä 300 000 eurol­la eteenpäin.

    Ja minä halu­aisin kaupun­gin uuden, ikuis­es­ti edullisen vuokrakäm­pän Ara­bi­as­ta, Kalasa­ta­mas­ta, Ruo­ho­lahdes­ta tai Jätkäsaares­ta mer­inäkymin. Mik­si joku saa ja minä en?

    Kan­nat­taa pere­htyä Hitas-jär­jestelmään. Hintasäännösteltyä.

    Ja jos kohtu­uhin­taista tar­jon­taa saadaan paljon, niin luulisi sil­lä ole­van yleistä asun­to­jen hin­tata­soa laske­va vaiku­tus. Luulen kyl­lä, että tätä liian moni kun­tapäät­täjä karsas­taa pait­si oman var­al­lisuuten­sa niin myös tule­vien vaalien kan­natuk­sen kannalta.

    Eli paljon puhet­ta, vähän kohtu­uhin­taisia asuntoja.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaik­ki oli­si­vat Ara-asu­to­ja, ei olisi myhöskään mitään asun­tomarkki­noi­ta, vaan asun­toi­hin olisi vuosien jono. Sitä on tosi kiva vaikka­pa akuutis­sa avio­eroti­lanteessa odotel­la, että jono liikkuu. Hin­tasään­nöste­ly merk­it­see aina jono­tus­ta. Kolikol­la on aina kak­si puolta.

    Vielä 2000-luvun alkupuolel­la jonoti­lanne oli sel­l­ainen, että yksin­huolta­ja äiti lapsen­sa kanssa sai noin kuukaudessa kaupungilta asunnon.

    1. Jos ei olisi mitään muu­ta kuin Ara-asun­to­ja, jonot oli­si­vat todel­la pitkät. Tukhol­mas­sa lapset pan­naan asun­to­jonoon suo­raan syn­ny­tys­laitok­selta. Jonot ovat todel­la 15 vuot­ta pitkiä.

  61. Jor­ma Nordlin:

    Eräs toista väitöskir­jaa tehnyt sak­salainen tohto­ri­opiske­li­ja asues­saan Helsingis­sä ihmetteli mitä eri­ty­istä Helsingis­sä on ver­rat­tuna mui­hin Euroopan suuri­in kaupunkei­hin, kun asum­i­nen on näin kallista. Kun hän meni ruokakaup­paan ja näki kaup­pakuitista lop­pusum­man, hän ihmetteli mik­si suo­ma­laiset eivät nouse kapinaan. 

    Suomes­sa keskilu­okalta viedään rahat nos­ta­mal­la vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten tasoa. 

    Suomen kansan­talous ei ole niin tehokas kuin Sak­san, että pysty­isi tuot­ta­maan näitä hyödykkeitä ja palvelui­ta halvemmalla.

  62. Jor­ma Nordlin: Työ­paikko­jen kysyn­tä johtuu, kun on liikaa väkeä Helsingis­sä, jot­ka ovat muut­ta­neet työn perässä, se vetää lisää väkeä ja tilanne huononee entis­es­tään. Jos halu­aa säästää paljon rahaa ja on koulu­tus­ta, niin kan­nat­taa muut­taa ulko­maille, kuin että mak­saisi jostain onnet­tomas­ta asunnosta.

    Tässä on tietenkin sama ongel­ma kuin huip­pusu­osi­t­ul­la ravintolalla:

    “Ei siel­lä käy enää kukaan, kos­ka paik­ka on aina niin täysi ettei pöytää saa.”

    vk
    “Ja jos kohtu­uhin­taista tar­jon­taa saadaan paljon,”

    Ja jos jos sanaa ei olisi, lehämtkin lentäisivät. 

    Edes Ruot­sis­sa ei olla onnis­tut­tu tässä kohtu­uhin­tais­ten kämp­pi­en tuot­tamises­sa yhteiskun­nan voimin, vaik­ka länsi­naa­puril­lamme on maail­man paras reko­r­di sään­nöstelyssä ja julkises­sa vallankäytössä. 

    Ja jos ei toi­mi Ruot­sis­sakaan, ei se toi­mi missään.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuon tarkoit­ta­masi “todel­lisen” asun­top­u­lan saa aikaan vain vuokrasään­nöste­lyl­lä. Vapail­la markki­noil­la on asun­to­ja tar­jol­la aina. Asun­top­u­la on ole­mas­sa, jos vuokrat/hinnat ylit­tävät selvästi rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista johde­tut. Keskus­tan asun­not tosin ovat kalli­ita aina, kos­ka niitä ei voi rak­en­taa rajat­tomasti lisää, mut­ta vuokrat ovat korkei­ta kaikkial­la Helsingis­sä. Sitä tarkoite­taan asuntopulalla.

    Lisärak­en­tamisel­la EI SAA asun­top­u­laa paran­net­tua vaan se ain­oas­taan kiihdyt­tää hin­to­jen nousua. Tämä Helsin­ki keskeisyys pitää lopet­taa. Se on syy siihen mik­si tääl­lä on niin kallista asua. Asun­to­jen jatku­va rak­en­t­a­mi­nen myös tuhoaa ihmis­ten liikku­mis­mah­dol­lisu­udet Helsingis­sä joten ihmiset joutu­vat han­kki­maan auton jot­ta pää­sevät mm. luontoon. 

    Ain­oa keino laskea vuorkien ja asumisen hin­taa yleen­sä on puut­tua kysyn­tään. Helsin­gin asun­tomarkki­nat pitää kaataa. 

    Ensim­mäk­sek­si Helsin­ki keskeisyys pitää pois­taa ja ruve­ta panos­ta­maan maan mui­hin kaupunkei­hin. Näin ihmisiä ohjau­tuu sinne.

    Toisek­si maa­han­muut­ta­jia pitää ottaa huo­mat­tavasti vähem­män maa­han kos­ka ne pyrkivät pääkaupunkiseudulle jot­ka nos­ta­vat kysyntää.

    Kol­man­nek­si asum­is­tu­ki pitää pois­taa kokon­aan. Kun ihmis­ten mak­sukyky mur­tuu niin vuokria pitää laskea kos­ka ihmisil­lä ei ole varaa niitä maksaa.

    Neljän­nek­si asun­non myyn­ti­in pitää lait­taa pro­gres­si­ivi­nen vero­tus. Jokaisen asun­non myyn­nistä pitää aina mak­saa vero mut­ta jos asun­non myyn­ti­hin­ta on isom­pi kuin osto­hin­ta niin vero pomp­paa kat­toon. Eli estetään asun­to­jen hin­to­jen kasvu. Mitä enem­män en nousee sitä suurem­mak­si vero­pros­ent­ti nousee.

    Viiden­nek­si kaik­ki verovähen­nysoikeudet pitää pois­taa. Niin lain­oista kuin vuokranan­ta­jal­takin. Myös remon­tin koti­talousvähen­nyk­set pitää poistaa.

    Kuu­den­nek­si rak­en­tamisen säädök­siä pitää pois­taa isol­la urakalla. Pois väestön­suo­ja pakko. Pois autopaik­ka pakko. Pois esteet­tömyys­vaa­timuk­set. Huo­mat­tavasti vähem­mäk­si kaiken maail­man ener­giasäädök­siä jne.

    Seit­semän­nek­si pois asun­to­jen keskikoko määri­tys. Nyt jos rak­en­taa yksiön niin seu­raavak­si pitää jo rak­en­taa neliö että asun­to­jen keskikoko pysyy kun­nos­sa. Se on jär­jetön­tä. Yksiöitä ja kak­sioi­ta PALJON enemmän. 

    Kahdek­san­nek­si lieven­tää kaavoitus­määräyk­siä. Paljon asun­to­ja voitaisi­in rak­en­taa ensi­ti­in toimis­toi­hin ja liiketiloi­hin johon kukaan ei enää halua.

    Yhdek­sän­nek­si ruve­taan suosi­maan yksinker­taista ja hal­paa rak­en­tamista. Ei mitään hieno­ja suun­nitelmia vaan ihan perustalo­ja yksinker­taisel­la ja hal­val­la suunnittelulla.

    Kymme­nen­nek­si ISOJA ker­rostalo­ja ei IKINÄ enää yhtäkään omakoti­taloa tai riv­taloa Helsinkiin.

  64. N: Tässä ovat kyl­lä men­neet syy ja seu­raus päin­vas­toin. Ihmiset halu­a­vat pieniä asun­to­ja, kos­ka asun­top­u­lan vuok­si varaa ei ole sopi­vankokoiseen asun­toon. Useim­mat sinkutkin asu­isi­vat mieluiten kak­sios­sa tai jopa isom­mas­sa asun­nos­sa. Per­heet halu­aisi­vat asun­non, jos­sa lapset voivat saa­da oman huoneen.

    Asun­top­u­la vääristää markki­noi­ta. Ihmiset tyy­tyvät ahtaaseen asun­toon, kun isom­paan ei ole varaa tai osta­vat asun­ton­sa syr­jästä, kos­ka kohtu­uhin­nal­la ei saa riit­tävän isoa asun­toa sopi­val­ta paikalta.

    Voi olla, että jos­sain on ihmisiä, joiden ihan­nea­sun­to on ahdas yksiö lähiössä, mut­ta useim­mat halu­a­vat asua vähän väl­jem­min ja mielu­usti vähän lähempänä keskus­taa kuin kaukaises­sa lähiössä. Valitet­tavasti vain siihen ei ole varaa, kos­ka asun­torak­en­tamista keskus­tas­sa ja lähel­lä keskus­taa rajoitetaan.

    Sit­ten vielä jotkut halu­a­vat raken­nut­taa lisää yksiöitä ja pieniä kak­sioi­ta, vaik­ka niistä ei oikeasti ole pulaa. Pulaa on kohtu­uhin­tai­sista kak­sioista, kolmioista ja perheasunnoista.

    Kyl­lä pulaa on juuri niisät pienistä ausnnoista. Helsingis­sä ei ole rajat­tomasti tila. Joten ei tänne voi vaan koko ajan rak­en­taa lisää. Kun joku asuu yksin kolmios­sa niin se vie tilaa niin paljon että kak­si ihmistä ei voi asua missään. 

    On myös äärim­mäisen tuh­lail­e­vaa että yksi ihmi­nen asuu kolmios­sa. Se pitäisi kieltää Helsingissä

  65. Helsingis­sa yli 100 000 ihmista saa asum­is­tukea ja on nousussa. 

    Ja ilman veron­mak­sajien työ­paikko­ja helsingis­sä ei olisi myöskään asuntopulaa.

  66. N: Tässä ovat kyl­lä men­neet syy ja seu­raus päin­vas­toin. Ihmiset halu­a­vat pieniä asun­to­ja, kos­ka asun­top­u­lan vuok­si varaa ei ole sopi­vankokoiseen asun­toon. Useim­mat sinkutkin asu­isi­vat mieluiten kak­sios­sa tai jopa isom­mas­sa asun­nos­sa. Per­heet halu­aisi­vat asun­non, jos­sa lapset voivat saa­da oman huoneen.

    Asun­top­u­la vääristää markki­noi­ta. Ihmiset tyy­tyvät ahtaaseen asun­toon, kun isom­paan ei ole varaa tai osta­vat asun­ton­sa syr­jästä, kos­ka kohtu­uhin­nal­la ei saa riit­tävän isoa asun­toa sopi­val­ta paikalta.

    Voi olla, että jos­sain on ihmisiä, joiden ihan­nea­sun­to on ahdas yksiö lähiössä, mut­ta useim­mat halu­a­vat asua vähän väl­jem­min ja mielu­usti vähän lähempänä keskus­taa kuin kaukaises­sa lähiössä. Valitet­tavasti vain siihen ei ole varaa, kos­ka asun­torak­en­tamista keskus­tas­sa ja lähel­lä keskus­taa rajoitetaan.

    Sit­ten vielä jotkut halu­a­vat raken­nut­taa lisää yksiöitä ja pieniä kak­sioi­ta, vaik­ka niistä ei oikeasti ole pulaa. Pulaa on kohtu­uhin­tai­sista kak­sioista, kolmioista ja perheasunnoista.

    Kai taju­at että tuo­hon EI KOSKAAN tule muu­tos­ta? Asumisen hin­ta tulee vain nouse­maan mut­ta EI IKINÄ laskemaan.

    1. Asumisen hin­ta tulee vain nouse­maan mut­ta EI IKINÄ laskemaan.

      Suurim­mas­sa osass­sa Suomea asumisen hin­ta on laskenut oikein kun­nol­la. “Vai­hde­taan omakoti­ta­lo käytet­tyybn Mersuun”.

      1. Uskon että tuos­sa puhut­ti­in Helsingistä. Kun ketjun ideakin on Helsin­gin asum­i­nen. Pakko sanoa että samaa mieltä olen kyseisen kir­joit­ta­jan kanssa siitä että Helsin­ki keskeisyys pitää purkaa. Suo­mi on Bri­tan­ni­aa isom­pi val­tio pin­ta-alal­ta, mut­ta vain kym­menys asukkaista. Kuitenkin meil­lä on pienem­mät asun­not ja kalli­im­mat asun­not (puhun isoista kaupungeista), kuin briteis­sä. Luoti­ju­nia vaan eri paikoista Helsinkiä lähtemään pohjoisem­mak­si. Sit­ten sel­l­aisia Por­voon kokoisia kaupunke­ja aina määrä­tyn välein. Näin ihmisil­lä olisi kaik­ki tarpeelli­nen siinä lähel­lä, mut­ta tarpeen tulle pää­sisi hel­posti Helsinki­in. Näin onnis­tut­taisi­in vähen­tämään myös autoilua. Ihmisil­lä olisi hal­paa asum­ista, met­sää ympäril­lä ja kuitenkin help­po pääsy pääkaupunkiseudulle.

Vastaa käyttäjälle Petteri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.