Helsingin asuntopolitiikasta

20.2.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka 

Puheeni valtuustossa 15.2. käsiteltäessä Vasemmistoliiton ryhmäaloitetta asuntopolitiikasta

Vasemmistoliitto on tehnyt valtuustokysymyksen aivan keskeisestä asiasta. Asumisen hinnan nousu on suurimpia yhteiskunnallisia epäkohtia Helsingissä.

Asumisen korkea hinta on ikävä asia, mutta samalla se on hyvä merkki. Olemme onnistuneet tekemään vetovoimaisen kaupungin, johon liian moni haluaa asumaan – liian moni suhteessa olemassa olevaan asuntokantaan. Helsingin seudulla on myös alueita, jossa asuminen on halpaa ja jossa asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet absoluuttisesti.

Ongelma on asumisen korkea hinta nimenomaan Helsingissä, joten asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin – ei sinne, missä asuntojen hinnat ovat jo nyt laskusuunnassa. Kun rakennetaan hyville paikoille, ei tueta rikkaita, vaikka rikkaat ehkä tulevatkin juuri niihin asuntoihin. Rikkailla on todennäköisesti ollut asunto aikaisemmin – itseasiassa asunnottomuus on rikkaiden kohdalla peräti harvinaista. Jos rikkaan vanha asunto toiseksi parhaalla paikalla vapautuu, sinne muuttaa joko kolmanneksi parhaalta paikalta ja niin edelleen. Ketjussa kaikkien asumistaso paranee samalla, kun asuntojen hintapaine helpottaa koko kaupungin alueella.

Vasemmistoliitto on puhunut paljon sen puolesta, että pitäisi rakentaa enemmän Ara-asuntoja. Jos me nostamme Ara-asuntojen osuuden 1500 asunnosta 2500 asuntoon, tuhat onnekasta enemmän saa korjatuksi ongelman omalta kohdaltaan, mutta jos me rakennamme asuntoja niin paljon, että asumisen hinta kääntyy laskuun, se kääntyy laskuun kaikilta 300 000 ruokakunnalta.

Jos haluamme poistaa asuntopulaa, ainoa keino on rakentaa lisää asuntoja. Muilla asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa vain siihen, ketkä jäävät ilman asuntoa Helsingissä.

Huonoimmassa asemassa ovat nyt ne pienipalkkaiset, jotka eivät ole tarpeeksi pienipalkkaisia saadakseen Ara-asunnon tai saadakseen toimeentulotukea, mutta joutuvat kärsimään siitä vuokrien noususta, jonka toimeentulotuki on saanut aikaan.

On hyvin ikävää, että entiset yleishyödylliset yhtiöt ovat muuttuneet ahneiksi saalistajiksi. Helsinki on jatkanut tonttien myöntämistä niille liian pitkään. Näille ei pitäisi antaa enää yhtään tonttia. Tarvitsemme markkinaehtoista vuokra-asuntotuotantoa, mutta niitä asuntoja kaupungin kannattaisi vaikka tuottaa itse – ja myydä myöhemmin vaikka vuokralaisille.

On rohkaisevia merkkejä siitä, että vuokrien nousu on taittumassa. Ovathan jotkut asuntosijoittajat varoittaneet, että ”liiallinen” vuokra-asuntotarjonta uhkaa taittaa vuokrien nousun ja pahimmassa tapauksessa kääntää vuokratason laskuun. On vaadittu asuntotuotannon hidastamista.

Jos joku oikeasti haaveillee asuntotuotannon hidastamisesta tukeakseen hinta- ja vuokratasoa, kaupungin tehtävä on tehdä nämä aikeet tyhjiksi. Kaupunki omistaa onneksi pääosan rakennettavasta maasta. Tontinluovutusehtoihin on laitettava ehto tuotannon aloittamisesta määräajassa, tai vuokraoikeus raukeaa.

Vasemmistoliiton väläyttämästä vuokrasäännöstelystä en ole innostunut lainkaan. Lainsäädännöllä voidaan varmaankin päättää vuokrasäännöstelystä, mutta paljon järeämpiä keinoja tarvittaisiin estämään vuokra-asuntojen myymistä omistusasunnoiksi.

Sellainenkin sanonta on olemassa, että vuokrasäännöstely toisen maailmansodan jälkeen tuhosi eurooppalaisia kaupunkeja enemmän kuin sota.

Kommentit

75 Vastausta artikkeliin “Helsingin asuntopolitiikasta”

  1. Tero kirjoitti 20.2.2017 kello 18:15

    Tässä lauseessa on virhe: Tontinluovutusehtoihin on laitettava ehto tuotannon aloittamisesta määräajassa, tai vuokraoikeus raukeaa.

    Oikea versio on: Tontinluovutusehtoihin on laitettava ehto tuotannon valmistumisesta määräajassa, tai rakentajalle määrätään (iso) sakko.

    Vielä kun ymmärretään, että tarjontaa pitää lisätä pitkään ja paljon. Lisäksi kohtuuhintaisuus edellyttää, että myös maan hinta joustaa alaspäin. Mutta vasta sitten, kun markkinoilla on ylitarjonta asunnoista. Tosin realisti minussa sanoo, että virkamiehet eivät ikinä tule esittämään maan hinnan laskemista asumisen hinnan laskemiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2017 kello 8:54

    Tontit pitäisi huutokaupata. Se laskee niiden hintaa automaattisesti, kun tarjota riittä vastaamaan kysyntään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 20.2.2017 kello 19:37

    Jos ajattelisi sellaista hyperbolia, että kaikki asunnot on Ara-asuntoja, ja kaikki asunnot yksityisesti omistettuja, eikö jälkimmäisessä tilanteessa asunnot olisi ainakin hieman kalliimpia kuin edeltävässä tilanteessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. sari kirjoitti 20.2.2017 kello 20:58

    Ainoa toimiva ratkaisu on lisätä asuntotuotantoa.
    Rakentaa mitä vaan – kalliita ja halpoja, hyviä ja huonoja. Markkinat tasaavat sen että kalliisiin tulee varakkaista ja halpoihin vähemmän varakkaita. Biologia sanoo että kaikki eliöt hakeutuvat kukin omaan lokeroonsa. Ainoastaan reilu tarjonnan lisääminen auttaa- kaikki muu on puuhastelua. Poliittisesti voidaan pisteitä kerätä vain kun on tarjontapula- tällöin voidaan säädellä ja puolustaa ´omia´. Hoidetaan että ei ole tarjontapulaa Tällöin myös säätely jää tarpeettomaksi.
    “Ai Juu” sanoo poliitikko – “tämähän ei lisäisi äänimääräämme … siis EI! EI! EI! ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. K-Veikko kirjoitti 20.2.2017 kello 21:19

    > Jos rikkaan vanha asunto toiseksi parhaalla
    > paikalla vapautuu, sinne muuttaa joko kolmanneksi
    > parhaalta paikalta ja niin edelleen.

    Olen täsmälleen samaa mieltä.
    http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62860-mista-helsinkiin-200-000-uutta-asukasta#comment-838222

    Tällaiset tosiasiat tunnustavan asuntopolitiikan seurauksena asumisen kunnallinen ja valtiollinen tuki kannattaa ohjata kalliisiin asuntoihin. Rikas tyytyy pienempään tukeen rakentaakseen yhden neliön kuin köyhä. (Tietenkin huomioitava, että uutta asuntoa rakentava ei tyydy vanhoihin neliömääriin.) Näin samalla rahalla saadaan enemmän uusia asuinneliöitä. Niin rikkaille kuin köyhillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. vk kirjoitti 20.2.2017 kello 22:32

    On korkea aika potkaista tuetuista asunnoista ulos ne tuhannet asukkaat jotka eivät tuloiltaan sinne enää kuulu ja vapauttaa asunnot pienituloisten käyttöön. Vaihtoehtoisesti tulee vuokra näiden hyvätuloisten osalta nostaa markkinatasolle.

    Toinen lääke: Helsinki hakee luvan omistamiensa 43000 ARA-asunnon myymiseen ehdolla että rakentaa tilalle vastaavan määrän ARA-vuokra-asuntoja.

    Kysymys ei ole kuin poliittisesta tahdosta. Toimikaa arvoisat helsinkiläispoliitikot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. OJ kirjoitti 21.2.2017 kello 8:08

    Helppo kannattaa.

    Säännöstelyn ja tukimallien yhdistelmä on ollut edistämässä vuokrien nousua. Ei ole syytä uskoa, että lisäsäännöstely ja tuettu asuntotuotanto alkaisi jatkossa edistää vuokrien laskua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. antti kirjoitti 21.2.2017 kello 10:12

    Onko Vasemmistoliitto oikeasti niin tyhmä että uskovat ettei vuokrasääntely aiheuttaisi vuokra-asuntojen katoamista markkinoilta, remonttien ja siivousten vähentämistä, sääntelyn kiertämistä vuokrattavalla irtimistolla yms., jne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. J.K. kirjoitti 21.2.2017 kello 10:46

    “Jos haluamme poistaa asuntopulaa, ainoa keino on rakentaa lisää asuntoja. Muilla asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa vain siihen, ketkä jäävät ilman asuntoa Helsingissä.”

    Ei “vain”: Akateemisessa talousblogissa professorit ovat toistelleet sitä, miten vuokrasääntely ja hintasääntely myös johtavat asuntokannan tehottomaan käyttöön, saavat harvat onnekkaat asumaan turhan leveästi ja turhan keskustassa alehintojen turvin, nopeuttavat rakennuskannan tuhoutumista ja vähentävät kunnossapitoa ja uudisrakentamista sekä lisäävät populistien äänisaalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. antti kirjoitti 21.2.2017 kello 15:12

    J.K.: vuokrasääntely ja hintasääntely myös johtavat asuntokannan tehottomaan käyttöön, saavat harvat onnekkaat asumaan turhan leveästi ja turhan keskustassa alehintojen turvin, nopeuttavat rakennuskannan tuhoutumista ja vähentävät kunnossapitoa ja uudisrakentamista sekä lisäävät populistien äänisaalista.

    No niinpä tietty, tämän takia Vassarit ajavat vuokrasäännöstelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Lundvistin Julle kirjoitti 21.2.2017 kello 18:28

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Jos ajattelisi sellaista hyperbolia, että kaikki asunnot on Ara-asuntoja, ja kaikki asunnot yksityisesti omistettuja, eikö jälkimmäisessä tilanteessa asunnot olisi ainakin hieman kalliimpia kuin edeltävässä tilanteessa?

    Luultavasti. Mutta mikä on pointti? ARAa on arvioitava nimenomaan vallitsevassa tilanteessa, sen hyvyyttä/huonoutta ei ole järkeä tarkastella teoreettisten ja käytännössä mahdottomien vastinparien kautta.

    Nykyisellään ARA tarjoaa lähinnä arpajaisvoittoja ja takaa AY-liikkeen bisneksen. Lyhyesti: epäoikeudenmukainen tulonsiirtomekanismi ja markkinahäirikkö. Koska kaikki asunnot eivät voi olla ara-rahoitettuja, parempi olisi purkaa koko systeemi.

    Mut ei, koska maailmasta löytyy vielä vassareita/persuja/yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tapio kirjoitti 21.2.2017 kello 19:17

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Jos ajattelisi sellaista hyperbolia, että kaikki asunnot on Ara-asuntoja, ja kaikki asunnot yksityisesti omistettuja, eikö jälkimmäisessä tilanteessa asunnot olisi ainakin hieman kalliimpia kuin edeltävässä tilanteessa?

    Miksi ne olisivat kalliinpia meille tavallisille veronmaksajille? ARA-järjestelmässä on paljon sellaisia hallintokustannuksia ja tulonsiirtoja, joita meillä yksityisillä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Krtek kirjoitti 21.2.2017 kello 21:17

    vk:
    On korkea aika potkaista tuetuista asunnoista ulos ne tuhannet asukkaat jotka eivät tuloiltaan sinne enää kuulu ja vapauttaa asunnot pienituloisten käyttöön. Vaihtoehtoisesti tulee vuokra näiden hyvätuloisten osalta nostaa markkinatasolle.

    Toinen lääke: Helsinki hakee luvan omistamiensa 43000 ARA-asunnon myymiseen ehdolla että rakentaa tilalle vastaavan määrän ARA-vuokra-asuntoja.

    Kysymys ei ole kuin poliittisesta tahdosta. Toimikaa arvoisat helsinkiläispoliitikot.

    Voisi olla hyödyllistä tehdä kaupungin vuokra-asunnoista määräaikaisia. 5 vuoden jälkeen voi hakea uudestaan, jos on yhä oikeutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Anonymous kirjoitti 21.2.2017 kello 21:32

    Osmo Soininvaara:
    Tontit pitäisi huutokaupata. Se laskee niiden hintaa automaattisesti, kun tarjota riittä vastaamaan kysyntään.

    Eikös tässä ollut kysymys kaupungin omistamista vuokratonteista? Ymmärtääkseni Helsinki ei myy kovin paljon tontteja enään, koska vuokraamalla saadaan kiristettyäö paremmin rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. QTC kirjoitti 22.2.2017 kello 9:08

    Tero:

    Mutta vasta sitten, kun markkinoilla on ylitarjonta asunnoista.

    Mistä tietää, että ei ole asuntopulaa vaan ylitarjontaa?

    Katsoin Oikotiestä myytävät ja vuokrattavat asunnot Helsinki 10:n alueella. Niitä oli 106 ja 139. Koko Helsingissä luvut ovat 3192 ja 1945. Ei se minusta pulalta näytä. Hinnat ovat keskustassa tietenkin kovia. Mutta kovia mihin verrattuna? Sittenkö ei ole asuntopulaa, kun ytimestä saa kämpän samalla hinnalla kuin lähiöstä? Markkinataloudessa se ei toteudu. Eroa voi toki kaventaa tarjontaa lisäämällä, mutta mikä on sellainen ero, jonka jälkeen voi todeta, että asuntopula on poistettu?

    Asuntosijoittajilla on jo vaikeuksia löytää vuokralaisia. Vuokrataso siis on väärä ja varmaankin hakee oikeaa tasoa. Mutta varsinaista vuokra-asuntopulaa ei ole kuten esim. 1980-luvulla, jolloin vuokrakämppää ei saanut rahallakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2017 kello 9:36

    Tuon tarkoittamasi “todellisen” asuntopulan saa aikaan vain vuokrasäännöstelyllä. Vapailla markkinoilla on asuntoja tarjolla aina. Asuntopula on olemassa, jos vuokrat/hinnat ylittävät selvästi rakentamiskustannuksista johdetut. Keskustan asunnot tosin ovat kalliita aina, koska niitä ei voi rakentaa rajattomasti lisää, mutta vuokrat ovat korkeita kaikkialla Helsingissä. Sitä tarkoitetaan asuntopulalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. TimoT kirjoitti 22.2.2017 kello 10:36

    Kyllä noilla yhteiskunnan tukimuodoilla (asumistuki, toimeentulotuki jne) on varmaan myös vaikutusta vuokrien tasoon. Minun mielestäni vuokrat ovat kalliita koko Suomessa, myös niillä alueilla, joilla omistusasuntojen hinnat lähestyvät nollaa. Toki Helsingin keskusta on aivan oma lukunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. QTC kirjoitti 22.2.2017 kello 12:26

    Osmo Soininvaara:
    Asuntopula on olemassa, jos vuokrat/hinnat ylittävät selvästi rakentamiskustannuksista johdetut.

    Niinhän ne ylittävät. Osittain hinnat johtuvat vuokratuista. Sijoittajat määrittävät asunnon hinnan siitä saatavan tuoton eli vakiintuneen vuokratason ja oletetun arvonnousun mukaan. Usein luullaan, että asunnon hinta määrää vuokran, ja ehkä joskus niin olikin.

    Mutta ainakin rakennuskustannuksiin Helsinki voi itse vaikuttaa. Kauppalehdessä on Hannu Lehdon (Lehto Group) käsitys asiasta: http://tiny.cc/xdfejy
    Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen jatkaa: http://tiny.cc/qhfejy

    Ilkka Niemi kommentoi juttua:
    “Lehto on oikeassa. Helsingin hintoja nostavat tontin hinta ja kunnalliset kaavamääräykset, ei niinkään valtakunnalliset rakennuamääräykset. Rakennuslehti tutki asian muutama vuosi sitten. Joensuussa Lemminkäinen rakensi keŕostalon 3,000 euroa / m2. Ruoholahteen sama firma rakensi 7,000 euroa / m2. Ero selittyi tontin hinnalla ja kaavan vaatimalla SAFA-arkkitehdilla, jonka talosa oli esim. 64 kulmaa, Joensuun talossa niitä oli minimi eli 8.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2017 kello 12:49

    Nuo artikkelit sisältävät sellaisen hupaisan ajatuksen, että jos rakennusliike saisi merenrantatontin halvalla, se siirtäisi hyödyn asunnon ostajalle. Asuntojen hinnoilla Helsingissä ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Hinta määräytyy markkinoilla.
    Tuotantokustannuksilla on merkitystä tontin hintaan. Kun kaupunki tekee kalliita kaavoja, seurauksena tontista tarjouskilpailussa maksettava hinta laskee.
    Osattiin Helsingissäkin tehdä rumaa ja halpaa 70-luvulla, mutta toivon, ettei siihen aikaan enää palata. Minusta ei ole väärin vaatia, että talon paraatipaikalle suunnittelee koulutettu arkkitehti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 22.2.2017 kello 16:28

    Tapio: Miksi ne olisivat kalliinpia meille tavallisille veronmaksajille? ARA-järjestelmässä on paljon sellaisia hallintokustannuksia ja tulonsiirtoja, joita meillä yksityisillä ei ole.

    Jos pitkäjänteisen politiikan seurauksena kaikki Helsingin vuokra-asunnot olisivat Ara-asuntoja, vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokra Helsingissä olisi 11 €/m2/kk. Vaikea kuvitella että jos olisi vain yksityisesti omistettuja asuntoja, se laskisi keskineliövuokran 11 euroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2017 kello 20:16

    Jos kaikki olisivat Ara-asutoja, ei olisi myhöskään mitään asuntomarkkinoita, vaan asuntoihin olisi vuosien jono. Sitä on tosi kiva vaikkapa akuutissa avioerotilanteessa odotella, että jono liikkuu. Hintasäännöstely merkitsee aina jonotusta. Kolikolla on aina kaksi puolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Vesa kirjoitti 22.2.2017 kello 17:55

    Osmo Soininvaara:
    Minusta ei ole väärin vaatia, että talon paraatipaikalle suunnittelee koulutettu arkkitehti.

    Ruoholahti ei kyllä ole paraatipaikka. Aika bulkkia ovat Ruoholahden ja Jätkäsaaren rannoille rakennetut talot, valitettavasti. Ei todellakaan arkkitehtuurin helmiä.

    Helsingin rakentamispolitiikassa näyttää vallitsevan seuraavanlaisia periaatteita:
    – kahta samanlaista kerrostaloa ei voi rakentaa eli samoja suunnitelmia ei voi käyttää. Eihän “hyvän” suunnittelun osuus ole kuin pari prosenttia kustannuksista
    – väestönsuojatkin tarvitaan, kun osuus asunnon rakentamiskustannuksista on vain pari prosenttia
    – esteettömyysnormeja on noudatettava kaikissa asunnoissa, vaikka vain noin 5% niistä tulee joskus päätymään pyörätuolin käyttäjälle, koska esteettömyysnormit lisäävät asuntoon vain muutamia turhia neliöitä ja hintaa vain pari prosenttia
    – autopaikkanormia on noudatettava, koska eihän autopaikkojen osuus ole kuin (jopa) 20% asuntojen rakentamiskustannuksesta
    – jätteiden imuputkijärjestelmä on pakollinen uusilla alueilla. Systeemin rakentaminen on hiton kallista ja jätehuoltokustannukset ovat taloyhtiöille siinä kaksinkertaiset
    – asuntojen keskikokonormia on noudatettava, vaikka siitä johtuen rakennetaan liian vähän pieniä asuntoja
    – ainakin Arabiassa ja Kalasatamassa taloyhtiöiden on pakko liittyä alueelliseen palveluyhtiöön ja maksaa erilaisia kustannuksia ilman mitään hyötyjä
    – julkisivumääräyksiä, kattomuotoa, kerrosten lukumäärää, porraskäytävien vaatimia neliöitä ym. ym. ei optimoida rakentamiskustannusten minimoimiseksi, koska? Niin, miksi ei?
    – uudis- ja korjausrakentamisen määräyksiä muutetaan ja kiristetään koko ajan, mikä johtaa paitsi suorien rakentamiskustannusten nousuun niin myös aina vain lisääntyvään suunnittelijoiden ja valvojien tarpeeseen ja lisääntyvään byrokratiaan. Voi vain kysyä miten 100 vuotta sitten onkin pystytty rakentamaan niin hyviä taloja?

    Kaikki nuo määräykset ovat virkamiesten valmistelemia ja poliitikkojen päättämiä. Johtopäätös väistämättä on, että Helsingissä ei ole tarkoituskaan mahdollistaa nykyistä edullisempien asuntojen rakentamista ja edullisempaa asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Petteri kirjoitti 22.2.2017 kello 19:37

    Mutta ainakin rakennuskustannuksiin Helsinki voi itse vaikuttaa. Kauppalehdessä on Hannu Lehdon (Lehto Group) käsitys asiasta: http://tiny.cc/xdfejy
    Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen jatkaa: http://tiny.cc/qhfejy

    Ilkka Niemi kommentoi juttua:
    “Lehto on oikeassa. Helsingin hintoja nostavat tontin hinta ja kunnalliset kaavamääräykset, ei niinkään valtakunnalliset rakennuamääräykset. Rakennuslehti tutki asian muutama vuosi sitten. Joensuussa Lemminkäinen rakensi keŕostalon 3,000 euroa / m2. Ruoholahteen sama firma rakensi 7,000 euroa / m2. Ero selittyi tontin hinnalla ja kaavan vaatimalla SAFA-arkkitehdilla, jonka talosa oli esim. 64 kulmaa, Joensuun talossa niitä oli minimi eli 8.”

    Toki rakentamismääräykset vaikuttavat rakentamisen hintaan. Toisaalta voidaan miettiä, mikä olisi sitten halpaa rakentamista.

    Varmaan Helsingissäkin voidaan rakentaa edullisesti jos esimerkiksi Östersundomissa otetaan käyttöön 1960-70-luvun rakennusmalli. Pistetaloja valtavilla parkkikentillä vain parhaille rakennuspaikoille.

    Tuolla saadaan sitten aikaan uusi Hakunila tai Suvela. Kun rakennusyhtiöille annetaan täysin vapaat kädet, asuinneliön hinta lienee jossain 2000 euroa/neliö nurkilla. Minusta kaupungin rakentamisessa on kuitenkin syytä olla muitakin tavoitteita kuin rakentaa mahdollisimman halvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 22.2.2017 kello 20:43

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaikki olisivat Ara-asutoja, ei olisi myhöskään mitään asuntomarkkinoita, vaan asuntoihin olisi vuosien jono. Sitä on tosi kiva vaikkapa akuutissa avioerotilanteessa odotella, että jono liikkuu. Hintasäännöstely merkitsee aina jonotusta. Kolikolla on aina kaksi puolta.

    Siksi en kieltäisi yksityisiä vuokra-asuntoja, vaan ainoastaan rakennettaisin Ara-asuntoja sen verran että niitä riittää kaikille. Näin pieni määrä yksityisiä vuokra-asuntoja säilyisi nykyisin riistohinnoin ja niitä käytettäisiin silloin kun asunto on pakko saada heti sekä siinä tapauksessa että vuokra-asuntojen halpeneminen tekee ne liian suosituiksi suhteessa omistusasumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Janis Petke kirjoitti 22.2.2017 kello 21:05

    Vesa: Ruoholahti ei kyllä ole paraatipaikka. Aika bulkkia ovat Ruoholahden ja Jätkäsaaren rannoille rakennetut talot, valitettavasti. Ei todellakaan arkkitehtuurin helmiä.

    Helsingin rakentamispolitiikassa näyttää vallitsevan seuraavanlaisia periaatteita:
    – kahta samanlaista kerrostaloa ei voi rakentaa eli samoja suunnitelmia ei voi käyttää. Eihän “hyvän” suunnittelun osuus ole kuin pari prosenttia kustannuksista

    Arkkitehdilla on piirtämäänsä taloon tekijänoikeus ja yksinoikeus määrätä montako kappaletta taideteosta tehdään, jos teoskynnys ylittyy. Normaali 70-luvun elementtitalo ei ilmeisesti ylitä teoskynnystä, koska siinä ei ole mitään erityisiä taiteellisia tms. ominaisuuksia. Jos teosta monistetaan, niin hinta laskee määrän lisääntyessä. Ai niin, jokaisella on oikeus valmistaa omaan käyttöön kappaleita julkistetusta teoksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. R. V. kirjoitti 22.2.2017 kello 22:12

    Osmo Soininvaara:
    Keskustan asunnot tosin ovat kalliita aina, koska niitä ei voi rakentaa rajattomasti lisää, mutta vuokrat ovat korkeita kaikkialla Helsingissä.

    Keskustaan voi rakentaa lähes rajattomasti ottamalla käyttöön pystysuunnan eli rakentamalla korkeampia taloja. Esteet tälle ovat poliittisia, eivät teknisiä tai taloudellisia. Tällöin on väärin sanoa, että se ei onnistu, vaan tulee sanoa, että tahtoa ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Syltty kirjoitti 23.2.2017 kello 6:55

    Nuo rakennuslikkeiden ukot ovat ihan täysin pihalla tai puhuvat omassa asiassaan. Kuten Osmo sanoi, rakennuskustanukset eivät Helsingissä vaikuta myyntihintaan.

    Uudisrakentaminen vaikuttaa hintaan, jos sen määrä voi kasvaa kustannusten laskiessa ja Helsingissä näin ei tapahdu.

    Jos kustannukset määräisivät suoraan myyntihinnan, niin perintönä saadvain vähän korkeampaan hintaan mitä tulee perintöveroa maksuun.

    Mutta eihän tuo tarkoita että kannattaa tehdä järjettömiä määräyksiä. Kyllä nekin joku maksaa, tässä tapauksessa kaupunki alhaisimpana tonttien hintoina ja rakennuttaja korkeampina kustannuksina. Hukkaa se on myös se hukka, joka ei mene omasta pussista, vaikka Suomessa yleensä aajaatellaana että jos kustannukset saa vyörytettyä jonkun muun piikkiin katoavat (huomaaa esimerkiksi tuulivoiman aiheuttamassa markkinahinnan laskussa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Syltty kirjoitti 23.2.2017 kello 6:57

    Vesa: – julkisivumääräyksiä, kattomuotoa, kerrosten lukumäärää, porraskäytävien vaatimia neliöitä ym. ym. ei optimoida rakentamiskustannusten minimoimiseksi, koska? Niin, miksi ei?

    Siksi koska silloin niistä tulee rumia ja epäkäytännöllisiä.

    Esimerkiksi pientalon kustannustehokkain muoto on yksinkertainen suorakaide, joka tuottaa samalla kaikkein tylsimmän mahdollisen ulkonäön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. QTC kirjoitti 23.2.2017 kello 8:03

    Tuolla saadaan sitten aikaan uusi Hakunila tai Suvela. Kun rakennusyhtiöille annetaan täysin vapaat kädet, asuinneliön hinta lienee jossain 2000 euroa/neliö nurkilla. Minusta kaupungin rakentamisessa on kuitenkin syytä olla muitakin tavoitteita kuin rakentaa mahdollisimman halvalla.

    Valmistuttuani 1980-luvulla oli pakko muuttaa pois opistelija-asunnosta. Vuokrakämppää ei löytynyt mistään, ei millään rahalla, koska oli vuokrasäännöstely. Niinpä jouduin menemään pankkiin luottoasioissa. Ilman ennakkosäästöjä sain korkeakorkoista (14 %) lainaa, jolla pystyin ostamaan pienen yksiön hieman huonomaisesta lähiöstä neukkukuutiotalosta.

    Ilman halpaa lähiökämppää olisin jäänyt asunnottomaksi. Siksi minusta myös sellaisia pitää olla. Jostain se asuminen pitää aloittaa. Ja monet pitävät lähiöistä, esim. appivanhempani ovat asuneet sellaisessa kymmenet vuodet ja hyvin viihtyneet.

    Nyt tehdään vain luksusta (neukkukuutioihin verrattuna) ja tarvittaessa yhteiskunta maksaa asumisen. Kieltämättä talot ovat tyylikkäämpiä, mutta onko laskun sysääminen veronmaksajille oikea suuntaus? Keskeisille paikoille voidaan ja tulee edellyttää korkealaatuista rakentamista, mutta silloin pitää hyväksyä se, että köyhillä ei ole varaa eikä tarvitsekaan olla varaa asumiseen ydinkeskustassa.

    Yleensäkin, mistä lähtien haluamisesta on tullut oikeus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. vk kirjoitti 23.2.2017 kello 11:53

    R. V.: Keskustaan voi rakentaa lähes rajattomasti ottamalla käyttöön pystysuunnan eli rakentamalla korkeampia taloja. Esteet tälle ovat poliittisia, eivät teknisiä tai taloudellisia. Tällöin on väärin sanoa, että se ei onnistu, vaan tulee sanoa, että tahtoa ei ole.

    Juuri näin. Kaikkien muiden asuntojen rakentamista rajoittavien ja niiden hintoja nostavien määräysten lisäksi vielä talojen korkeus on pyhä lehmä ikään kuin ilmatila olisi loppumassa.

    Vaikkapa Kalasatamassa näytetään rakentavan 6-kerroksisia paitsi tietysti ne tornit. Jos tehtäisiin 10-kerroksisia niin esim. eräässä talossa olisi 45 asunnon sijasta 80 asuntoa. Käsittääkseni lisäasunnot tulisivat vielä edullisesti koska isot kiinteät kustannukset (esim. tontti) jakautuisivat suuremmalle määrälle asuntoja.

    Oletan, että joku kysyy mistä ne autopaikat löytyisivät. Romuttakaa autopaikkanormi. Terveellinen kävely ja pyöräily sekä julkinen liikenne hoitaa valtaosan liikkumistarpeista Helsingissä ja kimppa-autot yleistyvät kun siihen sopivasti ohjataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Lundvistin Julle kirjoitti 23.2.2017 kello 11:56

    Osmo Soininvaara:
    Nuo artikkelit sisältävät sellaisen hupaisan ajatuksen, että jos rakennusliike saisi merenrantatontin halvalla, se siirtäisi hyödyn asunnon ostajalle. Asuntojen hinnoilla Helsingissä ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Hinta määräytyy markkinoilla.

    Tosissasi, vai esitätkö vaan? Totta kait tuotantokustannukset vaikuttavat asuntojen hintaan, koska tuotantokustannukset määrittävät osaltaan sen, mikä rakentaminen kannattaa.

    Mitä halvemmat kustannukset, sitä enemmän on mahdollista rakentaa kannattavasti. Mitä enemmän rakennetaan, sitä enemmän on tarjontaa. Ensisijaisesti tuotantokustannuksilla on merkitystä parhaiden alueiden ulkopuoella, eli ei niillä merenrantatonteilla, mutta niinkin keskellä kylää kuin Leppäsuolla oli muutama vuosi sitten vaikeuksia saada viimeisten tonttien rakentaminen alkamaan. SRV ja YIT jättivät tonttioptionsa käyttämättä, kaupunki joutui tinkimään hinnasta, että kelpasi SATOlle.

    Nimim. Vesa tuossa listasi jo kattavasti kaavoituksen idioottimaisuuksia, en jaksa toistaa. Mutta aika kuvaavaa, että asuntomarkkinoilla halutuimmasta päästä olevien 20- ja 30-luvun talojen asunnot ovat suurimmaksi osaksi toistensa kopioita. Esim. Töölössä on kymmeniä 30-luvun taitteessa rakennettuja taloja, joissa on jokaisen kerroksen jokaisessa rapussa on samat noin 75, 50 ja 100 neliöiset asunnot.

    Ts. bulkki ei tarkoita automaattisesti huonoa. Hyvää kannattaa monistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.2.2017 kello 16:30

    Rakentamisen hinnalla on merkitystä siellä, missä tontteja saa rajattomasti kysyntään nähden. Helsingissä kapeikkona ovat tontit. Jos tontit mahdollistavat vain 5000 asunnon rakentamisen, ne eivät laskisi asuntojen markkinahintyaa vaikka sekä tontti että rakentaminen olisi ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 23.2.2017 kello 12:32

    Vesa: – asuntojen keskikokonormia on noudatettava, vaikka siitä johtuen rakennetaan liian vähän pieniä asuntoja

    Eivät ihmiset oikeasti halua pieniä asuntoja, he haluavat edullisia,halpoja asuntoja

    Kun asumisen hinta on ajettu tappiin niin luovutaan neliöistä vaikka haluttaisiin väljempää.

    Toki joku haluaa asua kanikopissakin, mutta todellinen syy on asumise hinta

    Mitä tulee esteettömyyteen niin ei tarvi olla pyörätuolin käyttäjä kun esteetttömyyttä tarvitaan.

    Vanhan jalka ei enää nouse portaille tai vanhus käyttää rollaattoria tai tarvitsee avustajaa esim peseytymisessä

    Ne eivät onnistu kanikopeissa

    Nyt kun vanhuokset hoidetaan kuolemaan saakka asunnoissaan niin on arvioitu, että tarvitaan liki miljoona esteetöntä asuntoa, nyt meillä on n puolet tuosta tarpeesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Sibbo San Sebastian kirjoitti 23.2.2017 kello 14:11

    Makkaratalon Hautuumaa: …vaan ainoastaan rakennettaisin Ara-asuntoja sen verran että niitä riittää kaikille.

    Yhteiskunta voisi myös alkaa leipoa leipää ja tislata vodkaa niin paljon että niitä riittää kaikille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. TTK kirjoitti 23.2.2017 kello 15:02

    R. V.: Keskustaan voi rakentaa lähes rajattomasti ottamalla käyttöön pystysuunnan eli rakentamalla korkeampia taloja. Esteet tälle ovat poliittisia, eivät teknisiä tai taloudellisia. Tällöin on väärin sanoa, että se ei onnistu, vaan tulee sanoa, että tahtoa ei ole.

    Niin, korkeista rakennuksista aiheutuu ulkoishaittoja (varjostus ennen kaikkea, romahdusvaara jos rakentamisella ei olisi laatuvaatimuksia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Lundvistin Julle kirjoitti 23.2.2017 kello 16:56

    Osmo Soininvaara:
    Rakentamisen hinnalla on merkitystä siellä, missä tontteja saa rajattomasti kysyntään nähden. Helsingissä kapeikkona ovat tontit. Jos tontit mahdollistavat vain 5000 asunnon rakentamisen, ne eivät laskisi asuntojen markkinahintyaa vaikka sekä tontti että rakentaminen olisi ilmaista.

    Ei niitä tarvitse rajattomasti saada, vaan riittävästi. Se on huomattavasti vähemmän.

    Kun katsoo miten kiireettömällä tahdilla rakennusliikkeet viimeistelevät taloja esim. Jätkäsaaressa, niin helposti voi päätellä, että tarjontaa olisi hyvilläkin alueilla helppo kasvattaa tiukemmilla tonttiehdoilla niin, että se vaikuttaisi hintoihin. Pyöräileppä esimerkiksi ihmettelemään Lemminkäisen taloriviä Saukonpaadessa. On näyttänyt samalta aika kauan. Hintapyynnöt rapsakkaa viisnumeroista neliöltä. Ei ihme, että myyminen kestää.

    Tietenkin on myös kaupungin etu, että se saa tonteista mahdollisimman hyvän hinnan. Tai siis niin hyvän, kun kaikkien typerien kaavamääräysten jälkeen on mahdollista saada. Menetetyt tulot eivät ole näissä julkisen sektorin sohlauksissa aina kustannuksia, mutta aika valikoivaa kuitenkin, minkä asioiden tähden tuloja ollaan valmiita menettämään. Asuntotarjonnan kasvattaminen ei näytä riittävän syyksi, mutta pikkumaiset määräykset parvekkeiden sijainnista kyllä. Sillähän taataan rakentamisen laatu. Virkamiehet takaavat. Kansalaisten hyväksi.

    Ei jeesuskristus, kuinka paljon mulla olis sanottavaa näistä asioista, jos leivän päälliset eivät olis edelleen kiinni suhteista asianosaisiin ja jos osaisin kertoa paljastamatta henkilöllisyyttäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.2.2017 kello 20:41

    Jos rakennusliikkeet panttaavat rakentamista sen jälkeen kun niillä on lainvoimanen rakennuslupa, silloin kaupunki on tehnyt tyhmän sopimuksen. Tontinluovutusehdoissa pitäisi aina olla määräaika rakentamiselle. Vuokratonttiin se on toki helpompi laittaa kuin myytävään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. ksee kirjoitti 23.2.2017 kello 21:57

    Osmo Soininvaara:
    Jos rakennusliikkeet panttaavat rakentamista sen jälkeen kun niillä on lainvoimanen rakennuslupa, silloin kaupunki on tehnyt tyhmän sopimuksen. Tontinluovutusehdoissa pitäisi aina olla määräaika rakentamiselle. Vuokratonttiin se on toki helpompi laittaa kuin myytävään.

    Mitäs jos kokeiltaisiin sellaista ihmettä, kaavoitettaisiin tontteja selvästi nykyistä enemmän, huutokaupattaisiin tontit (sen sijaan, että ne luovutettaisiin “hyville ja tutuille” gryndereille) ja luovuttaisiin kaikkein typerimmistä kustannuksia nostavista määräyksistä?

    Toki vanhat pelaajat voisivat tällöin edelleenkin istua tonttiensa päällä, mutta tuskinpa se olisi järkevää, kun uudet kilpaijiat mm. maakunnista rakentaisivat pää märkänä uutta tarjontaa markkinoille.

    Mutta tietysti löytyy aina 10+1 syytä, miksi näin ei voi eikä edes kannata tehdä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Janis Petke kirjoitti 23.2.2017 kello 22:10

    Syltty: Siksi koska silloin niistä tulee rumia ja epäkäytännöllisiä.

    Esimerkiksi pientalon kustannustehokkain muoto on yksinkertainen suorakaide, joka tuottaa samalla kaikkein tylsimmän mahdollisen ulkonäön.

    Syltylle voi tulla yllätyksenä, että asunnossa sisätilat ratkaisevat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivuseikka asumisessa. Se kiinnostaa vain maripaitaisia arkkitehteja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. vk kirjoitti 23.2.2017 kello 23:34

    Liian vanha: Eivät ihmiset oikeasti halua pieniä asuntoja, he haluavat edullisia,halpoja asuntoja

    Kun asumisen hinta on ajettu tappiin niin luovutaan neliöistä vaikka haluttaisiin väljempää.

    Toki joku haluaa asua kanikopissakin, mutta todellinen syy on asumise hinta

    Mitä tulee esteettömyyteen niin ei tarvi olla pyörätuolin käyttäjä kun esteetttömyyttä tarvitaan.

    Vanhan jalka ei enää nouse portaille tai vanhus käyttää rollaattoria tai tarvitsee avustajaa esim peseytymisessä

    Ne eivät onnistu kanikopeissa

    Nyt kun vanhuokset hoidetaan kuolemaan saakka asunnoissaan niin on arvioitu, että tarvitaan liki miljoona esteetöntä asuntoa, nyt meillä on n puolet tuosta tarpeesta

    Jokainen hankkii sellaisen asunnon mihin on varaa. Kävin kerran katsomassa Töölössä 28 m2:n kaksiota sijoituskämpäksi. Siinä oli kaikki mitä asunnossa tarvitaan yhdelle tai kahdelle hengelle ilman turhia neliöitä, hyvällä sijainnilla. Voi kun sellaisia voitaisiin vieläkin rakentaa, ostajia olisi pitkiksi jonoiksi.

    On järjetöntä rakentaa kaikista asunnoista esteettömiä, kun suurin osa käyttäjistä ei esteettömyttä tarvitse. Sen sijaan esteettömät asunnot tulisi keskittää esim. senioriasuntoihin, palvelutaloihin ja mitä näitä on, jotka soveltuvat ikääntyneille tai muuten parempia olosuhteita ja palveluita tarvitseville. Tavallisiin kerrostaloihin riittäisi kun ensimmäisen kerroksen asunnoista tehtäisiin esteettömiä, niin niistä pääsee huonojalkaiset vaikka hissirikon aikana poiskin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Syltty kirjoitti 24.2.2017 kello 9:37

    Janis Petke: Syltylle voi tulla yllätyksenä, että asunnossa sisätilat ratkaisevat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivuseikka asumisessa. Se kiinnostaa vain maripaitaisia arkkitehteja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Janikselle voi tulla yllätyksenä, mutta ihmisillä on erilaisia asumispreferenssejä.

    Ensinnäkään itse en ostaisi rumaa taloa, vaikka siinä olis maailman toimivin sisutus. Toiseksi, erityisesti kaupungissa sitä taloa joutuvat katselemaan muutkin kuin talossa asujat.

    Pelkästään omakotitalojen julkisivuja katsomalla voi nopeasti päätellä, että ulkonäkö ei ole asuntojen omistajille mikään merkityksetön sivuseikka, koska muut asiat eivät selitä talojen väri- ja muotovalikoimaa.

    Jos ainoastaan tekninen toimivuus ratkaisisi, yhdessäkään talossa ei olisi vaikkapa 80-lukulaista “röpäletiiltä” ja muurattuja holvikaaria ja talon pohjakuva olisi aina sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Syltty kirjoitti 24.2.2017 kello 9:42

    Makkaratalon Hautuumaa: Siksi en kieltäisi yksityisiä vuokra-asuntoja, vaan ainoastaan rakennettaisin Ara-asuntoja sen verran että niitä riittää kaikille.

    Voi hyvä tavaton sentään, oletko yhtään miettinyt mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Paljonko pitäisi asuntoja rakentaa, jos niitä pitäisi rakentaa aivan kaikille, jotka haluavat asua Helsingissä halvalla? Ja miten rakentaisit niitä Ara-asuntoja parhaimmille paikoille niin, että “kaikille riittää”? Teet nistä 200-kerroksisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tapio kirjoitti 24.2.2017 kello 10:26

    Janis Petke: Syltylle voi tulla yllätyksenä, että asunnossa sisätilat ratkaisevat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivuseikka asumisessa. Se kiinnostaa vain maripaitaisia arkkitehteja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Janne Pihlajaniemen väitöskirjan mukaan talon ulkonäöllä ja katunäkymällä on selkeä vaikutus asuntojen neliöhintaan.
    http://archinfo.fi/2014/12/vaitos-oulussa-12-12-2014-arkkitehtuurin-laadun-yhteys-asuntojen-hintaan/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 24.2.2017 kello 13:19

    Syltty: Voi hyvä tavaton sentään, oletko yhtään miettinyt mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Paljonko pitäisi asuntoja rakentaa, jos niitä pitäisi rakentaa aivan kaikille, jotka haluavat asua Helsingissä halvalla? Ja miten rakentaisit niitä Ara-asuntoja parhaimmille paikoille niin, että “kaikille riittää”? Teet nistä 200-kerroksisia?

    Tämä onkin asia, joka pitää tehdä hyvin pitkällä aikajänteellä. Joudutaan esimerkiksi tasapainottelemaan niin, ettei millekään alueelle voida rakentaa juuri nyt enimmäkseen Ara-asuntoja, vaikka haluttaisiin, koska sellainen alue muodostuisi liian köyhäksi, vaan osuutta pitäisi kasvattaa vähitellen, jotta alueiden välinen tasapaino säilyy. Jos olisin diktaattori, rakentaisi Ara-asuntoja tavoitteena se, että vuonna 2117 on vain omistusasuntoja ja Ara-asuntoja.

    Sibbo San Sebastian: Yhteiskunta voisi myös alkaa leipoa leipää ja tislata vodkaa niin paljon että niitä riittää kaikille…

    Kannattaisin sitä, että yhteiskunta leipoo leipää ja myy sitä omakustannushintaan, jos halvin markkinoiden tarjoama leipä maksaisi 7 €/kg. – Vodkaan en ota kantaa.

    Janis Petke: Syltylle voi tulla yllätyksenä, että asunnossa sisätilat ratkaisevat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivuseikka asumisessa. Se kiinnostaa vain maripaitaisia arkkitehteja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Itä-Pasilan ja Eiran välinen hintaero paljastaa hyvin sen, kiinnostaako arkkitehtuuri vain “maripaitaisia arkkitehteja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Milla kirjoitti 24.2.2017 kello 20:49

    Ratkaisu on oikeasti toimiva joukkoliikenne Helsingin ulkopuolelta: liityntäpysäköintipaikkojen lisäys kerava-Järvenpää-Klaukkala-Kirkkonummi jne.., ja halvempi joukkoliikenne niin ei Helsinkiin tartte tukea kaikkia. Nopeat yhteydet Helsinkiin eikä mitään etanajunaa kuten lentokentyäjuna on. Ei Helsinki tee autuaaksi ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. N kirjoitti 25.2.2017 kello 13:26

    Vesa:

    – asuntojen keskikokonormia on noudatettava, vaikka siitä johtuen rakennetaan liian vähän pieniä asuntoja

    Tässä ovat kyllä menneet syy ja seuraus päinvastoin. Ihmiset haluavat pieniä asuntoja, koska asuntopulan vuoksi varaa ei ole sopivankokoiseen asuntoon. Useimmat sinkutkin asuisivat mieluiten kaksiossa tai jopa isommassa asunnossa. Perheet haluaisivat asunnon, jossa lapset voivat saada oman huoneen.

    Asuntopula vääristää markkinoita. Ihmiset tyytyvät ahtaaseen asuntoon, kun isompaan ei ole varaa tai ostavat asuntonsa syrjästä, koska kohtuuhinnalla ei saa riittävän isoa asuntoa sopivalta paikalta.

    Voi olla, että jossain on ihmisiä, joiden ihanneasunto on ahdas yksiö lähiössä, mutta useimmat haluavat asua vähän väljemmin ja mieluusti vähän lähempänä keskustaa kuin kaukaisessa lähiössä. Valitettavasti vain siihen ei ole varaa, koska asuntorakentamista keskustassa ja lähellä keskustaa rajoitetaan.

    Sitten vielä jotkut haluavat rakennuttaa lisää yksiöitä ja pieniä kaksioita, vaikka niistä ei oikeasti ole pulaa. Pulaa on kohtuuhintaisista kaksioista, kolmioista ja perheasunnoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. N kirjoitti 25.2.2017 kello 13:37

    Janis Petke: Syltylle voi tulla yllätyksenä, että asunnossa sisätilat ratkaisevat ei talon ulkonäkö joka on täysin sivuseikka asumisessa. Se kiinnostaa vain maripaitaisia arkkitehteja ja wannabe-kaupunkisuunnittelijoita.

    Ei pidä paikkaansa. Jos valittavana on kaksi identtistä asuntoa samalla hinnalla täysin toisiaan vastaavilla alueilla ja ainoa ero on rakennusten ja ympäristön ulkonäkö, jokseenkin kaikki valitsevat sen nätimmän talon. Käytännössä tämä näkyy sitten asuntojen hinnoissa eli kauniimmassa ympäristössä vastaava asunto maksaa hieman enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. N kirjoitti 25.2.2017 kello 13:47

    vk:
    On järjetöntä rakentaa kaikista asunnoista esteettömiä, kun suurin osa käyttäjistä ei esteettömyttä tarvitse. Sen sijaan esteettömät asunnot tulisi keskittää esim. senioriasuntoihin, palvelutaloihin ja mitä näitä on, jotka soveltuvat ikääntyneille tai muuten parempia olosuhteita ja palveluita tarvitseville. Tavallisiin kerrostaloihin riittäisi kun ensimmäisen kerroksen asunnoista tehtäisiin esteettömiä, niin niistä pääsee huonojalkaiset vaikka hissirikon aikana poiskin.

    Aika moni haluaa asua vanhana ja raihnaisena siinä samassa asunnossa, jossa asui keski-ikäisenä. Olisi aika kurjaa joutua muuttamaan vain siksi, että asunto ei ole esteetön.

    Toki esteettömyysvaatimuksissa on voitu mennä kohtuuttomuuksiin, mutta ei ole mitään järkeä rakentaa ehdoin tahdoin esteellisiä ahtaita asuntoja, kun käytännössä samalla hinnalla ja samaan tilaan voidaan tehdä myös kohtuullisen esteetön asunto.

    Perheeni asunto ei ole millään muotoa esteetön, mutta olisi ihan hyvä, että tässäkin kaksikerroksisessa asunnossa alakerran vessaan mahtuisi pyörätuolilla tai edes avustajan kanssa ja että ulko-ovesta mahtuisi sisään pyörätuolilla. Nyt ei mahdu, koska tuulikaappiin on ollut pakko pistää kenkäteline ja naulakko, jotta monilapsisen perheen käyttökengät ja ulkovaatteet mahtuvat johonkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Lundvistin Julle kirjoitti 25.2.2017 kello 14:27

    Milla:
    Ratkaisu on oikeasti toimiva joukkoliikenne Helsingin ulkopuolelta: liityntäpysäköintipaikkojen lisäys kerava-Järvenpää-Klaukkala-Kirkkonummi jne.., ja halvempi joukkoliikenne niin ei Helsinkiin tartte tukea kaikkia. Nopeat yhteydet Helsinkiin eikä mitään etanajunaa kuten lentokentyäjuna on. Ei Helsinki tee autuaaksi ketään.

    Tässä on paljon asioita pielessä.

    A) Liityntäpysäköintipaikkojen sijaan kannattaa rakentaa taloja.

    B) Jossain Nurmijärven periferioissa ei ole joukkoliikenteen edellyttämiä joukkoja, että sinne olisi mahdollista tarjota parempaa tai halvempaa joukkoliikennettä. Tilataksiralli on kalleinta joukkoliikennettä, siihen ei ole varaa. Toisekseen joukkoliikenne on jo nykyään nimellishintaista verrattuna henkilöautoiluun. Kukaan ei valitse henkilöautoa siksi, että joukkoliikenne on niin kallista.

    C) Pääradan suuntaan lähiliikenteen ratakapasiteetti on tapissa. Järvenpään pikavuorot olisivat jostain muusta pois, käytännössä Puistola-Käpylä -akselilta. Plusmiinusnolla tai itse asiassa pikemminkin miinus, koska Puistola-Käpylä -akselilta tulee enemmän matkustajia kuin Järvenpäästä.

    D) Kyllä Helsinki mut tekee autuaaksi. Mitä nyt nurmijärveläisiä voisi olla vähemmän autoineen pörräämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.2.2017 kello 15:12

    C) Pääradan suuntaan lähiliikenteen ratakapasiteetti on tapissa. Järvenpään pikavuorot olisivat jostain muusta pois, käytännössä Puistola-Käpylä -akselilta. Plusmiinusnolla tai itse asiassa pikemminkin miinus, koska Puistola-Käpylä -akselilta tulee enemmän matkustajia kuin Järvenpäästä.

    Lähiliikenteen junasta voi tehdä pidemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. PRNDL kirjoitti 25.2.2017 kello 15:26

    Osmo Soininvaara: Lähiliikenteen junasta voi tehdä pidemmän.

    Tai kaksikerroksisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. ksee kirjoitti 25.2.2017 kello 15:56

    N: Aika moni haluaa asua vanhana ja raihnaisena siinä samassa asunnossa, jossa asui keski-ikäisenä. Olisi aika kurjaa joutua muuttamaan vain siksi, että asunto ei ole esteetön.

    Miksi kaikkien muiden pitää joutua maksamaan ekstraa siitä, että joku haluaa asua samassa asunnossa koko loppuelämänsä?

    Tällaisille yksilöiden kokemille ongelmille olisi olemassa monia ihan markkinaehtoisia ratkaisujakin, kuten vaikka:

    – “LoppuElämän Asuntoa” Haluava (LEAH) ostaa esteettömän asunnon ja maksaa siitä ehkä enemmän. Tarjontaa kyllä tulee, jos kysyntää löytyy.

    – LEAH ostaa asunnon, jonka voi kohtuullisilla kustannuksilla muuttaa esteettömäksi, maksaa tästä itse (mahdollisesti) ekstaa ja aloittaa hyvissä ajoin säästämisen muutostöitä varten.

    – LEAH hankkii vakuutuksen, joka turvaa muutostyöt liikuntakyvyttömyyden ja -rajoitteiden iskiessä.

    – Toimeentulohaastellisten LEAHien ystävät perustavat säätiön, järjestävät keräyksen ja rakennuttavat esteettömiä edullisia vuokra-asuntoja, joiden saajat arvotaan TTH-LEAHeille suuressa kansallisessa estettömyysgaalassa.

    – jne.

    No, Suomessa tällaisesta on ehkä turha haaveilla, koska perustuslaki ja koska on vain niin kiva, että on kaikkea ekstraa – kunhan vain muut(kin) maksavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Ville kirjoitti 25.2.2017 kello 16:23

    N: Aika moni haluaa asua vanhana ja raihnaisena siinä samassa asunnossa, jossa asui keski-ikäisenä. Olisi aika kurjaa joutua muuttamaan vain siksi, että asunto ei ole esteetön.

    Varmaankaan ei ole pakko muuttaa, mutta nykyajan ihmiset vaativat enemmän kuin ennen on vaadittu. Ja jos asuntoa tai asuintaloa pitää remontoida esteettömäksi, se pitäisi mielellään tehdä jonkun muun kustannuksella 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.2.2017 kello 17:07

    Lundvistin Julle: Tässä on paljon asioita pielessä.

    A) Liityntäpysäköintipaikkojen sijaan kannattaarakentaa taloja.

    B) Jossain Nurmijärven periferioissa ei ole joukkoliikenteen edellyttämiä joukkoja, että sinne olisi mahdollista tarjota parempaa tai halvempaa joukkoliikennettä. Tilataksiralli on kalleinta joukkoliikennettä, siihen ei ole varaa. Toisekseen joukkoliikenne on jo nykyään nimellishintaista verrattuna henkilöautoiluun. Kukaan ei valitse henkilöautoa siksi, että joukkoliikenne on niin kallista.

    C) Pääradan suuntaan lähiliikenteen ratakapasiteetti on tapissa. Järvenpään pikavuorot olisivat jostain muusta pois, käytännössä Puistola-Käpylä -akselilta. Plusmiinusnolla tai itse asiassa pikemminkin miinus, koska Puistola-Käpylä -akselilta tulee enemmän matkustajia kuin Järvenpäästä.

    D) Kyllä Helsinki mut tekee autuaaksi. Mitä nyt nurmijärveläisiä voisi olla vähemmän autoineen pörräämässä.

    Eihän Milla sanonut, että pitäisi kaavoittaa sellaisia asuinalueita, jotka vaativat tilataksirallin.

    Sillä tavalla kyllä muuttaisin rakentamisen painopistettä, että rakentaisin esimerkiksi Keravan ja Ainolan asemien välille sekä Saunakallion ja Jokelan asemien välille nykyistä enemmän taloja. Nauhakaupunkimainen rakenne mahdollistaa sen, että voi samaan aikaan olla juna-asema ja runsaasti metsää tai peltoa kävelyetäisyydellä.

    Nämä asunnot eivät olisi pois esimerkiksi Hernesaaresta ja Kruunuvuoresta, vaan Helsingin kaupungin alueella sijaitsevista syrjäisistä kohteista. Mm. Hernesaari ja Kruunuvuori houkuttelevat rikkaita ja joukkoliikenne niissä on kilpailukykyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Lundvistin Julle kirjoitti 25.2.2017 kello 18:09

    Osmo Soininvaara: Lähiliikenteen junasta voi tehdä pidemmän.

    Tarkoitan ratakapasiteetilla ratakapasiteettia, eli junien määrää, en matkustajakapasiteettia, jota toki voi lisätä junia pidentämällä.

    Nykyisellä kulunvalvonnalla ja raidemäärällä enempien express-vuorojen ajaminen ei ruuhak-aikaan onnistu karsimatta palvelutasosta toisaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Janis Petke kirjoitti 25.2.2017 kello 22:42

    N: Ei pidä paikkaansa. Jos valittavana on kaksi identtistä asuntoa samalla hinnalla täysin toisiaan vastaavilla alueilla ja ainoa ero on rakennusten ja ympäristön ulkonäkö, jokseenkin kaikki valitsevat sen nätimmän talon. Käytännössä tämä näkyy sitten asuntojen hinnoissa eli kauniimmassa ympäristössä vastaava asunto maksaa hieman enemmän.

    Asutaanhan Merihaassakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.2.2017 kello 10:16

    Asutaanhan Merihaassakin.

    Joo, ja sijaintiinsa nähden jopa varsin edullisesti. Jos merihaka olisi tehty toisen näköiseksi, asuminen olisi paljon kalliimpaa, siinä Kruununhaan lukemissa. Betonuibrutalismilla asuntojen hintojen nousua vastaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Liian vanha kirjoitti 26.2.2017 kello 1:05

    vk: Sen sijaan esteettömät asunnot tulisi keskittää esim. senioriasuntoihin, palvelutaloihin ja mitä näitä on, jotka soveltuvat ikääntyneille tai muuten parempia olosuhteita ja palveluita tarvitseville.

    Esteettömiä asuntoja tarvitaan liki miljoona ja tällä hetellä meillä on puolet tarpeesta eli jos kaikki uudet rakennetaan estetttömiksi niin meillä on esteetöntä rakennuskantaa riittävästi n 15-20 vuoden kuluttua.

    Eikä vanhuksia voida sijoittaa olemattomiin rakennuksiin, palvelutaloja ja vanhainkoteja on purettu ja Eduskunnan päätös on, että ihmiset hoidetaan kotona.

    Tosin se on tehottomin tapa vanhusten näkökilmasta: Hoitaja viipyy vanhuksen luona 10 minnuutia ja ajaa seuraan luo 20 minuuttia eli tehokkuus hukkuu autossa istumiseen

    Mitä tulee asunnon kokoon niin Suomi on edelleen Euroopan ahtaimmin asuvia kansoja ja toive on väljemmästä asumisesta

    Se, että vk:lla on sopiva asunto ei tarkoita, että muilla on

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. TimoT kirjoitti 26.2.2017 kello 11:46

    Lundvistin Julle: Tässä on paljon asioita pielessä.

    A) Liityntäpysäköintipaikkojen sijaan kannattaarakentaa taloja.

    Minä kyllä näin satunnaisesti reitityksen takia omalla autolla Helsingin keskustassa käyvänä haaveilisin tuosta liityntäpysäköinnistä. Helpottaisi stressiä ja mieluummin sen auton vähän halvemmalle tontille pysäköisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. vk kirjoitti 26.2.2017 kello 22:05

    Liian vanha: Esteettömiä asuntoja tarvitaanliki miljoona ja tällä hetellä meillä on puolet tarpeesta eli jos kaikki uudet rakennetaan estetttömiksi niin meillä on esteetöntä rakennuskantaa riittävästi n 15-20 vuoden kuluttua.

    Eikä vanhuksia voida sijoittaa olemattomiin rakennuksiin, palvelutaloja ja vanhainkoteja on purettu ja Eduskunnan päätös on, että ihmiset hoidetaan kotona.

    Tosin se on tehottomin tapa vanhusten näkökilmasta: Hoitaja viipyy vanhuksen luona 10 minnuutia ja ajaa seuraan luo 20 minuuttia eli tehokkuus hukkuu autossa istumiseen

    Mitä tulee asunnon kokoon niin Suomi on edelleen Euroopan ahtaimmin asuvia kansoja ja toive on väljemmästä asumisesta

    Se, että vk:lla on sopiva asunto ei tarkoita, että muilla on

    Todettakoon, aluksi että esteettömyysvaatimusten höllentämisellä ei tietenkään ratkaista Helsingin uusien asuntojen kalleusongelmaa. Mutta ongelma on nyt niin suuri, että kaikki kivet on käännettävä.

    Miljoona on kiva luku. Todellisuudessa päästäksemme 2030 miljoonan esteettömän asunnon tarpeeseen on Ympäristöministeriössä laskentaan tarvittu seuraavat oletukset:
    – 92% yli 75 vuotiaista tarvitsee esteettömän asunnon eli 500000 asuntoa
    – 50% 65-74 ikäisistä tarvitsee esteettömän asunnon eli 200000 asuntoa
    – 0-6 vuotisten lasten perheistä 50% tarvitsee esteettömän asunnon eli 145000 asuntoa

    Kaikki em. lukemat ovat jokseenkin tuulesta temmattuja. Sekä yli 75 että 65-74 vuotiaiden osalta em. prosenttiosuudet ovat ihan höpöhöpöä ja pilkkuvirheitä.

    Omassa helsinkiläisessä tuttavapiirissä on 14 yli 75-vuotiasta ja yksikään heistä ei tarvitse esteetöntä asuntoa. Yksi heistä käyttää harleyparkinsonia kauppakassien kuljettamiseen, mutta ei kotonaan. Toki otos on mitätön.

    Nykyiset ikääntyneet ja varmuudella tulevat ovat vielä enemmän liikuntakykyisiä yli 75 vuotiaina. Ja 65-74 vuotiaista korkeintaan 10% tarvitsee pyörätuolia tai rollaattoria. Sen ikäisethän hiihtävät, käyvät kuntosalilla ja matkustelevat omin jaloin ulkomailla.

    Ja mihin nämä lapsiperheet tarvitsevat esteettömiä asuntoja? Hissi tietysti on kiva, mutta isot kylppärit ja eteistilat eivät ole välttämättömiä.

    Todellisia, määrältään selviä tarvitsijoita ovat vammaisten perheet ja näille tarvearvio on 205000 asuntoa.

    Eli kyseenalaistan miljoonatarpeen.

    Väestössämme ikääntyneiden osuus painottuu voimakkaasti maakuntiin ja siellä pienille paikkakunnille. Miten Helsinkiin tai muihin kasvaviin kaupunkeihin nyt rakennettavat esteettömät asunnot heitä palvelevat? Onko tarkoitus siirtää heidät asumaan kaupunkeihin? Senioritalot ym. kustannustehokkaine palveluineen ovat järkeviä.

    Eli, yhtenä tekijänä monien muiden mainittujen lisäksi esteettömyysvaatimuksista on löydettävissä pieni apu asuntojen hintoihin. Vapautus voitaisiin aloittaa yksiöistä, joissa esteettömyystekijät nostavat hintaa helposti 10-15% eli 2-3 tarpeetonta m2 eteisessä ja kph:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. vk kirjoitti 26.2.2017 kello 22:26

    Muutama asia, joilla asuntojen tarjontaan ja hintoihin Helsingissä voitaisiin suuresti vaikuttaa:
    – Helsingin kaupunki ryhtyy aktiivisemmaksi asuntorakentajaksi. Esim. ATT alkaa grynderiksi vuokratonteille omakustannushintaan. Markkinaosuuden voi nostaa vaikka 30%:iin tai miksei suuremmaksikin. Siis paljon kohtuuhintaista tarjontaa ilman kohtuuttomia voittoja ja kallista tonttia. Olkoot Hitaksia tai kokonaan vapaita. Tällä hetkellähän markkina ei toimi vaan uudistuotannon hintataso on pilvien yläpuolella.
    – Helsinki hakee luvan myydä 43000 ara-asuntoaan ehdolla että rakentaa/rakennuttaa vastaavan määrän uusia ara-asuntoja
    – pysäköintinormi romukoppaan. Rakennettavat autopaikat pitää hinnoitella oikein eikä kustannusta pidä piilottaa kaikkien asuntojen hintaan. Annetaan markkinan toimia. Helsingissä pärjää julkisella liikenteellä eikä kenenkään autoa tarvitsevan ole pakko ostaa asuntoa autopaikattomasta talosta.
    – lisää tontteja asunnoille. Esim. Malmin kenttä.
    – rakennetaan enemmän ylöspäin eli korkeampia taloja

    Keinoja on, mutta onko tahtoa? Avaimet on helsinkiläispoliitikoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Walto kirjoitti 27.2.2017 kello 1:15

    Miten olisi tämmöinen malli. (Numeroita kärjistetty, mutta olennainen välittynee)

    -Kaupunki järjestää asuinalueen kerrostaloista arkkitehtikilpailun. Kaikki asialliset kuvat jättännet arkkitehtitoimistot saa korvauksen joka about +-0 toimiston työhön nähden, ja kolme parasta kohtuullisesti käteistä rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Walto kirjoitti 27.2.2017 kello 1:19

    Sitten kaupunki myy tontit HALVALLA, mutta ehtona on että tontille sekä rakennetaan, voittaneiden suunnitelmien mukainen talo, että myydään 90% ko. asunnoista max. 5000€ m2 hinnalla. Tontinmyynti ja rakennuslupaehtoihin kirjataan että viivyttely tai ylihinnoittelu on kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Syltty kirjoitti 27.2.2017 kello 13:36

    vk: Siis paljon kohtuuhintaista tarjontaa ilman kohtuuttomia voittoja ja kallista tonttia.

    Ajatus olisi siis että ne voitot tulisivat niille onnekkaille, jotka tjuollaisen asunnon saisivat ostaa?

    Saisimeko mekin, jotka emme asu Helsingissä, osallistua noihin arpajaisiin? Ostaisin mielelläni kohtuuhintaisen asunnon 200 000 eurolla, jos sen voisi saman tien myydä 300 000 eurolla eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Syltty kirjoitti 27.2.2017 kello 13:41

    Ainoa keino rakentaa näitä täällä kaipailtavia “kohtuuhintaisia asuntoja” ilman, että kaupunki lahjoittaa samalla jättimäisiä voittoja on tehdä niistä asunnoista surkeita.

    Esimerkiksi voitaisiin kokeilla neuvostotyylistä kommunalkaa, jossa asuu 10-20 perhettä omissa huoneissaan yhden käytävän varrella soluasuntotyylisesti. Tälle porukalle olisi sitten yhteisesti yksi vessa, yksi suihku ja yksi keittiö (+nippu sääntelyä, jolla saataisiin joka asunto eri perhekunnalle).

    Nämä asunnot olisivat todelakin kohtuuhintaisia, koska kukaan ei niistä suostuisi maksamaan kovinkaan paljoa, ei vaikka olisi suhteellisen hyvällä paikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Jorma Nordlin kirjoitti 27.2.2017 kello 14:30

    Soininvaaran olettamasta Helsingin vetovoimaisuuden suhteen voi saada väärän käsityksen. Työpaikkojen keskittyminen liian paljon väärään paikkaan voi luoda vääristyneen käsityksen vetovoimaisuudesta. Ellei vetovoimaisuudella sitten tarkoiteta myös valinnan pakkoa, työtön muualla tai työssä pääkaupunkiseudulla maksamalla järjetöntä hintaa huonoista asunnoista.

    Eräs toista väitöskirjaa tehnyt saksalainen tohtoriopiskelija asuessaan Helsingissä ihmetteli mitä erityistä Helsingissä on verrattuna muihin Euroopan suuriin kaupunkeihin, kun asuminen on näin kallista. Kun hän meni ruokakauppaan ja näki kauppakuitista loppusumman, hän ihmetteli miksi suomalaiset eivät nouse kapinaan.

    Suomessa keskiluokalta viedään rahat nostamalla välttämättömien elinkustannusten tasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2017 kello 14:54

    Työpaikoilla on kyllä tarjolla käytännössä rajattomasti ja paljon halvempaa toimitilaa naapurikunnista, joten ei ainakaan työpaikkojen keskittyminen Helsingin niemelle ole mitään pakon sanelemaa vaan kysynnästä johtuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Jorma Nordlin kirjoitti 27.2.2017 kello 16:12

    Osmo Soininvaara:
    Työpaikoilla on kyllä tarjolla käytännössä rajattomasti ja paljon halvempaa toimitilaa naapurikunnista, joten ei ainakaan työpaikkojen keskittyminen Helsingin niemelle ole mitään pakon sanelemaa vaan kysynnästä johtuvaa.

    Työpaikkojen kysyntä johtuu, kun on liikaa väkeä Helsingissä, jotka ovat muuttaneet työn perässä, se vetää lisää väkeä ja tilanne huononee entisestään. Jos haluaa säästää paljon rahaa ja on koulutusta, niin kannattaa muuttaa ulkomaille, kuin että maksaisi jostain onnettomasta asunnosta. 35v laina-ajalla saa vain huonoja asuntoja Helsingistä. Ei kannatta edes keskituloisten täällä kituuttaa.

    Nyt eletään vaihetta, jossa ihmiset alkavat mielessään pohtimaan vaihtoehtoa, jos sittenkin asuisi jossain ulkomailla, jossa voisi tulla toimeen helpommalla.

    Esimerkiksi eräs pienen kaupan pitäjä Mellunmäessä pohti ratkaisua, keskustelin hänen kanssaan. Tavoitteena on kahden vuoden sisällä kauppa myyntiin ja muutto ulkomaille. Leivän saa tienattua helpommallakin.

    Alle kahdella sadalla lentää jo Saksaan, se on käytännössä tossa nurkan takana. Suomen työmarkkinat on todella pienet. Monelle maahanmuuttajalle se on iso yllätys. Eivät osaa hahmottaa Suomen tilannetta.

    Viimeksi eilen keskustelin erään irakilaisen maahanmuuttajan kanssa Helsingin hintatasosta. Piti nostaa esiin väkiluku. Kun on noin Pietarin väestön verran väkeä, niin markkinat ovat jo pienuuden vuoksi mitä ovat.

    Yhden suurkaupungin kokoisen väestön asuttamisessa on jo täällä huomattavia vaikeuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. vk kirjoitti 27.2.2017 kello 17:53

    Syltty: Ajatus olisi siis että ne voitot tulisivat niille onnekkaille, jotka tjuollaisen asunnon saisivat ostaa?

    Saisimeko mekin, jotka emme asu Helsingissä, osallistua noihin arpajaisiin? Ostaisin mielelläni kohtuuhintaisen asunnon 200 000 eurolla, jos sen voisi saman tien myydä 300 000 eurolla eteenpäin.

    Ja minä haluaisin kaupungin uuden, ikuisesti edullisen vuokrakämpän Arabiasta, Kalasatamasta, Ruoholahdesta tai Jätkäsaaresta merinäkymin. Miksi joku saa ja minä en?

    Kannattaa perehtyä Hitas-järjestelmään. Hintasäännösteltyä.

    Ja jos kohtuuhintaista tarjontaa saadaan paljon, niin luulisi sillä olevan yleistä asuntojen hintatasoa laskeva vaikutus. Luulen kyllä, että tätä liian moni kuntapäättäjä karsastaa paitsi oman varallisuutensa niin myös tulevien vaalien kannatuksen kannalta.

    Eli paljon puhetta, vähän kohtuuhintaisia asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Jorma Nordlin kirjoitti 28.2.2017 kello 11:04

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaikki olisivat Ara-asutoja, ei olisi myhöskään mitään asuntomarkkinoita, vaan asuntoihin olisi vuosien jono. Sitä on tosi kiva vaikkapa akuutissa avioerotilanteessa odotella, että jono liikkuu. Hintasäännöstely merkitsee aina jonotusta. Kolikolla on aina kaksi puolta.

    Vielä 2000-luvun alkupuolella jonotilanne oli sellainen, että yksinhuoltaja äiti lapsensa kanssa sai noin kuukaudessa kaupungilta asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2017 kello 15:40

    Jos ei olisi mitään muuta kuin Ara-asuntoja, jonot olisivat todella pitkät. Tukholmassa lapset pannaan asuntojonoon suoraan synnytyslaitokselta. Jonot ovat todella 15 vuotta pitkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. R.Silfverberg kirjoitti 1.3.2017 kello 8:58

    Jorma Nordlin:

    Eräs toista väitöskirjaa tehnyt saksalainen tohtoriopiskelija asuessaan Helsingissä ihmetteli mitä erityistä Helsingissä on verrattuna muihin Euroopan suuriin kaupunkeihin, kun asuminen on näin kallista. Kun hän meni ruokakauppaan ja näki kauppakuitista loppusumman, hän ihmetteli miksi suomalaiset eivät nouse kapinaan.

    Suomessa keskiluokalta viedään rahat nostamalla välttämättömien elinkustannusten tasoa.

    Suomen kansantalous ei ole niin tehokas kuin Saksan, että pystyisi tuottamaan näitä hyödykkeitä ja palveluita halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Syltty kirjoitti 1.3.2017 kello 16:18

    Jorma Nordlin: Työpaikkojen kysyntä johtuu, kun on liikaa väkeä Helsingissä, jotka ovat muuttaneet työn perässä, se vetää lisää väkeä ja tilanne huononee entisestään. Jos haluaa säästää paljon rahaa ja on koulutusta, niin kannattaa muuttaa ulkomaille, kuin että maksaisi jostain onnettomasta asunnosta.

    Tässä on tietenkin sama ongelma kuin huippusuositulla ravintolalla:

    “Ei siellä käy enää kukaan, koska paikka on aina niin täysi ettei pöytää saa.”

    vk
    “Ja jos kohtuuhintaista tarjontaa saadaan paljon,”

    Ja jos jos sanaa ei olisi, lehämtkin lentäisivät.

    Edes Ruotsissa ei olla onnistuttu tässä kohtuuhintaisten kämppien tuottamisessa yhteiskunnan voimin, vaikka länsinaapurillamme on maailman paras rekordi säännöstelyssä ja julkisessa vallankäytössä.

    Ja jos ei toimi Ruotsissakaan, ei se toimi missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Pekka kirjoitti 14.3.2017 kello 1:51

    Osmo Soininvaara:
    Tuon tarkoittamasi “todellisen” asuntopulan saa aikaan vain vuokrasäännöstelyllä. Vapailla markkinoilla on asuntoja tarjolla aina. Asuntopula on olemassa, jos vuokrat/hinnat ylittävät selvästi rakentamiskustannuksista johdetut. Keskustan asunnot tosin ovat kalliita aina, koska niitä ei voi rakentaa rajattomasti lisää, mutta vuokrat ovat korkeita kaikkialla Helsingissä. Sitä tarkoitetaan asuntopulalla.

    Lisärakentamisella EI SAA asuntopulaa parannettua vaan se ainoastaan kiihdyttää hintojen nousua. Tämä Helsinki keskeisyys pitää lopettaa. Se on syy siihen miksi täällä on niin kallista asua. Asuntojen jatkuva rakentaminen myös tuhoaa ihmisten liikkumismahdollisuudet Helsingissä joten ihmiset joutuvat hankkimaan auton jotta pääsevät mm. luontoon.

    Ainoa keino laskea vuorkien ja asumisen hintaa yleensä on puuttua kysyntään. Helsingin asuntomarkkinat pitää kaataa.

    Ensimmäkseksi Helsinki keskeisyys pitää poistaa ja ruveta panostamaan maan muihin kaupunkeihin. Näin ihmisiä ohjautuu sinne.

    Toiseksi maahanmuuttajia pitää ottaa huomattavasti vähemmän maahan koska ne pyrkivät pääkaupunkiseudulle jotka nostavat kysyntää.

    Kolmanneksi asumistuki pitää poistaa kokonaan. Kun ihmisten maksukyky murtuu niin vuokria pitää laskea koska ihmisillä ei ole varaa niitä maksaa.

    Neljänneksi asunnon myyntiin pitää laittaa progressiivinen verotus. Jokaisen asunnon myynnistä pitää aina maksaa vero mutta jos asunnon myyntihinta on isompi kuin ostohinta niin vero pomppaa kattoon. Eli estetään asuntojen hintojen kasvu. Mitä enemmän en nousee sitä suuremmaksi veroprosentti nousee.

    Viidenneksi kaikki verovähennysoikeudet pitää poistaa. Niin lainoista kuin vuokranantajaltakin. Myös remontin kotitalousvähennykset pitää poistaa.

    Kuudenneksi rakentamisen säädöksiä pitää poistaa isolla urakalla. Pois väestönsuoja pakko. Pois autopaikka pakko. Pois esteettömyysvaatimukset. Huomattavasti vähemmäksi kaiken maailman energiasäädöksiä jne.

    Seitsemänneksi pois asuntojen keskikoko määritys. Nyt jos rakentaa yksiön niin seuraavaksi pitää jo rakentaa neliö että asuntojen keskikoko pysyy kunnossa. Se on järjetöntä. Yksiöitä ja kaksioita PALJON enemmän.

    Kahdeksanneksi lieventää kaavoitusmääräyksiä. Paljon asuntoja voitaisiin rakentaa ensitiin toimistoihin ja liiketiloihin johon kukaan ei enää halua.

    Yhdeksänneksi ruvetaan suosimaan yksinkertaista ja halpaa rakentamista. Ei mitään hienoja suunnitelmia vaan ihan perustaloja yksinkertaisella ja halvalla suunnittelulla.

    Kymmenenneksi ISOJA kerrostaloja ei IKINÄ enää yhtäkään omakotitaloa tai rivtaloa Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Pekka kirjoitti 14.3.2017 kello 2:04

    N: Tässä ovat kyllä menneet syy ja seuraus päinvastoin. Ihmiset haluavat pieniä asuntoja, koska asuntopulan vuoksi varaa ei ole sopivankokoiseen asuntoon. Useimmat sinkutkin asuisivat mieluiten kaksiossa tai jopa isommassa asunnossa. Perheet haluaisivat asunnon, jossa lapset voivat saada oman huoneen.

    Asuntopula vääristää markkinoita. Ihmiset tyytyvät ahtaaseen asuntoon, kun isompaan ei ole varaa tai ostavat asuntonsa syrjästä, koska kohtuuhinnalla ei saa riittävän isoa asuntoa sopivalta paikalta.

    Voi olla, että jossain on ihmisiä, joiden ihanneasunto on ahdas yksiö lähiössä, mutta useimmat haluavat asua vähän väljemmin ja mieluusti vähän lähempänä keskustaa kuin kaukaisessa lähiössä. Valitettavasti vain siihen ei ole varaa, koska asuntorakentamista keskustassa ja lähellä keskustaa rajoitetaan.

    Sitten vielä jotkut haluavat rakennuttaa lisää yksiöitä ja pieniä kaksioita, vaikka niistä ei oikeasti ole pulaa. Pulaa on kohtuuhintaisista kaksioista, kolmioista ja perheasunnoista.

    Kyllä pulaa on juuri niisät pienistä ausnnoista. Helsingissä ei ole rajattomasti tila. Joten ei tänne voi vaan koko ajan rakentaa lisää. Kun joku asuu yksin kolmiossa niin se vie tilaa niin paljon että kaksi ihmistä ei voi asua missään.

    On myös äärimmäisen tuhlailevaa että yksi ihminen asuu kolmiossa. Se pitäisi kieltää Helsingissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus