Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja

Mie­lenki­in­toista lähin­nä on, mitä tehdä Espan ja Bule­vardin eteläpuoliselle Helsingille. Se on lähel­lä keskus­taa, mut­ta ei kovin hyvin saavutet­tavis­sa, ellei satu asumaan alueel­la. Minus­ta siel­lä pitäisi lisätä asum­ista työ­paikko­jen sijas­ta, kos­ka se on niin halut­tua asuinaluet­ta. Alueelle sopii pienkont­tor­e­i­ta, joiden työn­tek­i­jät asu­vat lähel­lä, mut­ta ei suuria työ­paikko­ja, joi­hin pitäisi matkus­taa kaukaa. Työ­paikkapysäköin­tiä ei alueel­la ole mah­dol­lista jär­jestää mihinkään järkevään hin­taan, mikä sekin puo­lus­taa aja­tus­ta, että työ­paikko­ja tulisi olla lähin­nä alueel­la asu­via varten.

Ensim­mäiseen ker­rokseen en ottaisi asun­to­ja jo kaupunkiku­val­li­sista syistä — ikku­nat. Niis­sä voi olla liiketi­laa tai jos vuokralaista ei löy­dy, pienyri­tys­ten toimis­to­ja. Luovien alo­jen työ­paikat sijoit­tuvat mielel­lään kaupunkien keskus­taan samoin kuin näi­den työn­tek­i­jöi­den asunnot.

Suo­jel­laan siis pien­toimis­to­ja ensim­mäi­sis­sä tai jopa toi­sis­sakin ker­roksis­sa, mut­ta annet­takoon muut­taa ylem­pi­en ker­rosten toimis­tot aika vapaasti asun­noik­si. Alimpi­en ker­rosten pitämi­nen työ­paikkakäytössä ei ole kovin tuot­tavaa kiin­teistö­jen omis­ta­jien kannal­ta, mut­ta elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti on hyvä, että aloit­televille suo­ma­laisille men­estys­tari­noille on paik­ka, jos­sa toimia hal­val­la ennen men­estys­tä. Toki tässäkin on voita­va käyt­tää tapausko­htaista järkeä.

Alueelle on raken­net­tu joitain aikanaan (1960 ‑luku) mod­erne­ja toimis­to­ja, joiden purkamista en osaisi tavat­tomasti surra.

Myön­nän, että käsi­tyk­seni perus­tuu vah­vasti intu­itioon. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tol­la on käytössään maan paras tieto, mut­ta ei se vaku­u­ta min­ua silti. Päätösten viisaus nähdään aina vas­ta jäl­keen päin. On tukeudut­ta­va parhaaseen arvauk­seen sil­loin, kun muu­ta ei ole käytettävissä.

Se kuitenkin on selvä, että jos kaupungilla on halua puo­lus­taa alueel­la työ­paikko­ja, ei pitäisi olla kiel­let­tyä muut­taa omis­ta­maansa asun­toa toimis­toik­si tai sitä, että ostaa samas­ta talosta yksiön ja muut­taa sen toimistokseen.

38 vastausta artikkeliin “Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja”

  1. Eteläisen kan­takaupu­un­gin saavutet­tavu­ut­ta pitää paran­taa rak­en­ta­mal­la metro­ta­soinen joukkoli­ikeney­hteys pohjois-etelä suun­taan tai U‑muotoinen lenk­ki keskus­ta kiertäen. Mulle on sama toteutetaanko se metrona, lähi­ju­nana tai raitio­vau­nuna joka kul­kee muus­ta liiken­teestä eris­tet­tynä, pääa­sia että on nopea ja ase­mat ainakin Töölössä, Kamp­is­sa, Bule­vardin-Erot­ta­jan kohdal­la ja mielel­lään myös Kaartinkaupungis­sa tai Kauppatorilla. 

    Etelä-Helsingis­sä on paljon muu­takin kuin asun­to­ja ja työ­paikko­ja. On kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta, teat­tere­i­ta, lai­vater­mi­naale­ja, hotelle­ja, uimaran­to­ja ym joi­ta käyt­tävät muutkin kuin etelähelsinkiläiset.

  2. “Se kuitenkin on selvä, että jos kaupungilla on halua puo­lus­taa alueel­la työ­paikko­ja, ei pitäisi olla kiel­let­tyä muut­taa omis­ta­maansa asun­toa toimis­toik­si tai sitä, että ostaa samas­ta talosta yksiön ja muut­taa sen toimistokseen.”

    Käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sis­sa voi nyky­isin käy­dä niinkin, että asun­nos­ta toimis­tok­si muutet­tua huoneis­toa ei voi muut­taa takaisin asun­nok­si, kos­ka se ei enää täytä nyky­isiä määräyk­siä. Perusko­r­jauk­sis­sa on sen­tään pien­tä jous­toa, eli van­ho­ja asun­to­ja voi remon­toi­da ilman että ne raken­netaan ihan kokon­aan uudelleen 😉

    Jos kaavamerk­in­tänäkin voidaan käyt­tää “keskus­ta­toim­into­ja”, jot­ka sisältävät asum­ista ja työ­paikko­ja, mik­seivät huoneis­totkin voisi olla käyt­tö­tarkoituk­seltaan jous­tavia? Sata vuot­ta van­hois­sa raken­nuslu­pa­pi­irus­tuk­sis­sa ei yleen­sä ole merkit­ty huoneis­to­ja asun­noik­si tai toimis­toik­si; jos­sain vai­heessa Väestörek­isteri­in on sit­ten merkit­ty osa niistä asunnoiksi.

  3. Van­ho­jen talo­jen huoneis­to­jen viral­lista käyt­tö­tarkoi­tus­ta on välil­lä vaikea saa­da selville — Väestörek­isterin tietokan­ta on virheitä täyn­nä ja raken­nus­valvon­nal­lakaan ei ole valmi­ik­si koost­et­tuna tietoa siitä, mikä on huoneis­to­jen viralli­nen sta­tus… Tämänkin vuok­si asi­aan voisi suh­tau­ta vähän joustavammin 😉

  4. Olen pitkälti samaa mieltä.

    Alueen rajaamiseen ehdot­taisin sään­nök­si esimerkik­si 8–10 min­uutin käve­ly­matkaa Pis­ara-radan keskus­ta-ase­man lai­tu­ri­ta­sol­ta tai vähän lyhyem­pään matkaan Kampin (tai muun) metroase­man lai­tu­ri­ta­sos­ta. Täl­löin joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ole­vat ton­tit kuitenkin pysyvät toimis­toina. Tässä on lähin­nä kyse on muu­ta­mas­ta ton­tista Espan ja Bule­vardin eteläpuolel­la, jot­ka pysy­i­sivät toimis­toina. Toisaal­ta Kamp­is­sa ja Kru­unuhaas­sa on jonkin ver­ran aika syr­jäisiä nurkkia, jot­ka on luon­te­vaa muut­taa asunnoiksi.

    Toisaal­ta katu­ta­son liiketilo­jen olisi hyvä pysyä liikekäytössä ainakin Korkeavuorenkadun, Iso-Roobertinkadun, Fredrikinkadun ja Liisankadun tyyp­pisil­lä kaduilla. 

    Toki joil­lain hiljen­tyneil­lä kaduil­la, joil­la on his­to­ri­an saatossa muutet­tu asun­to­ja liiketiloik­si, ensim­mäi­sis­sä ker­roksis­sa pitäisi olla myös mah­dol­lisu­us muut­taa tilo­jen käyt­tö­tarkoi­tus takaisin asun­noik­si. Etelä-Helsingis­sä on siis myös syr­jäisiä katu­ta­son liiketilo­ja, jois­sa asum­i­nen on luon­te­va vai­h­toe­hto. Ikku­nako­rkeud­es­ta ei pidä tehdä kyn­nyskysymys­tä, osa ihmi­sistä viihtyy asumas­sa katutasossakin.

    Yksi iso kysymys on toki myös toimis­to­talo­jen purkami­nen ja uudelleenkaavoitus. Se on usein edessä riip­pumat­ta onko uusi käyt­tö­tarkoi­tus toimis­to vai asum­i­nen. Nythän vas­ta yksi talo­rypäs Kaartinkaupungis­sa on puret­tu, mut­ta lisää on var­maan tulossa. 

    Osas­sa on taloista on näet paho­ja rak­en­teel­lisia vaikeuk­sia (esimerkik­si runk­osyvyys tai käytävärakenne) muut­taa talot asun­noik­si tai nykyaikaisem­mik­si toimis­toik­si ilman purkua. Esimerkik­si Iso-Roobertinkatu 30:ssä sijait­se­va tyhjä toimis­to­ta­lo on yksi vah­va purkue­hdokas. Täl­läi­sis­sä tapauk­sis­sa asun­torak­en­tamisen autopaikko­jen määrästä voitaisi­in myös hyvin joustaa.

  5. Kivi­jalan varaami­nen palveluille mak­saa taloy­htiölle, mut­ta siihen kan­nat­taa suh­tau­tua erään­laise­na kaupunkiverona. Kun liiketi­la on (keinotekoisen) hal­paa, alueelle saadaan kan­nat­tavu­udeltaan epä­var­mo­ja palvelui­ta jot­ka ehkä ajan mit­taan vaki­in­nut­ta­vat ase­mansa. Hyvä ja kohtu­uhin­tainen palvelun­tar­jon­ta myös nos­taa alueen asun­to­jen arvoa.

  6. Pet­teri: Toki joil­lain hiljen­tyneil­lä kaduil­la, joil­la on his­to­ri­an saatossa muutet­tu asun­to­ja liiketiloik­si, ensim­mäi­sis­sä ker­roksis­sa pitäisi olla myös mah­dol­lisu­us muut­taa tilo­jen käyt­tö­tarkoi­tus takaisin asunnoiksi.

    Täl­laisel­la poli­ti­ikalla on kuitenkin riskin­sä. Barcelo­nan trendikkäässä Gra­cian kaupungi­nosas­sa voi käy­dä kat­so­mas­sa miten katu­ti­la ankeu­tuu kun katu­ta­son liike­huoneis­to­jen muut­ta­mi­nen asuinkäyt­töön menee liiallisuuksiin.

  7. “Alimpi­en ker­rosten pitämi­nen työ­paikkakäytössä ei ole kovin tuot­tavaa kiin­teistö­jen omis­ta­jien kannal­ta, mut­ta elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti on hyvä, että aloit­televille suo­ma­laisille men­estys­tari­noille on paik­ka, jos­sa toimia hal­val­la ennen menestystä.”

    Yleen­sä ottaen joo, mut­ta ei näitä tämän blog­gauk­sen aiheena ole­via toimis­totilo­ja voi mil­lään tah­dol­la sanoa halvoik­si. Aika kova pitää rahoit­ta­jien (tai yrit­täjän) luo­ton olla omaan kas­savir­taan, että sil­lä mak­saa mielu­um­min kan­takaupungista itselleen toimis­ton kuin nap­paa vaikka­pa vas­taa­van Tech­nop­o­lik­ses­ta Otaniemessä. Metro on tulos­sa naa­puri­in ja sen 29 neliön toimis­ton vuokran mak­samal­la saa samaan syssyyn myös käyt­töön­sä aula­palve­lut, vuokrat­ta­vat neukkar­it, audi­to­ri­on, saunaosas­ton ja vaik­ka mitä muuta.

    Sen sijaan kan­takaupungis­sa on tar­jol­la kivi­jalas­ta enem­män tai vähem­män kaupoik­si aikoinaan suun­nitel­tu­ja tilo­ja joi­hin pitää itse hoitaa kaik­ki ja mitään vain tarpeen mukaan käytet­täviä sosi­aal­i­tilo­ja ei ole, kos­ka raken­nus on raken­net­tu sil­loin, kun kyseisille ei ollut mitään tilausta.

  8. Nimeno­maan katu­ta­so kan­nat­taa vara­ta toimis­toille ja liiketiloille, kos­ka asumiskäytössä tila on vain ankea sekä asukkaalle että ohikulk­i­joille, kun taas liiketi­lana se elävöit­tää kaupunkia. Erit­täin hyvä ehdotus.

  9. spot­tu: Barcelo­nan trendikkäässä Gra­cian kaupungi­nosas­sa voi käy­dä kat­so­mas­sa miten katu­ti­la ankeu­tuu kun katu­ta­son liike­huoneis­to­jen muut­ta­mi­nen asuinkäyt­töön menee liiallisuuksiin.

    20 vuot­ta sit­ten, kun alue ei ollut niin trendikäs, siel­lä oli paljon talo­ja tyhjil­lään. Kehi­tyk­sel­lä on puolen­sa ja puolensa.

  10. Mitä niihin katu­ta­son liiketiloi­hin tulisi? Kivi­jalka­kau­pat ei pär­jää mar­keteille eikä verkkokaupoille. Soi­ja-Maito-Lat­tea joka töllin alakertaan?

  11. On ole­mas­sa tietyn­laisia palvelu­ja ja kaup­po­ja joi­ta ei mis­sään Tech­nop­o­lik­ses­sa tul­la koskaan näkemään. Kuten eri­laiset sek­suaaliter­vey­teen liit­tyvät tai van­han tavaran osto- ja myyntiliikkeet.

  12. Mitä ne liik­keet ovat? Ken­ties joku lehmän henkäys menneisyydestä?

  13. qwer­ty: Mitä niihin katu­ta­son liiketiloi­hin tulisi? Kivi­jalka­kau­pat ei pär­jää mar­keteille eikä verkkokaupoille.

    Niitä samo­ja mitä tähänkin asti on tul­lut kun roinan myyn­ti kivi­jalas­ta käy kan­nat­ta­mat­tomak­si eli palvelui­ta. Rav­in­toloi­ta, kahviloi­ta, baare­ja, par­turikam­paamo­ja, pesu­loi­ta, fil­lariko­r­jaamo­ja, hieronta­palvelu­ja, kirp­pik­siä, huu­tokaup­paka­mare­i­ta, verkkokaup­po­jen demotilo­ja, paket­ti­au­tomaat­te­ja jnpp. Gal­le­ri­oitakin on Punavuoreen tul­lut kyl­lästymiseen asti. Näyt­tää kivi­jal­ka toimi­van pientoimistoinakin.

    qwer­ty: Kivi­jalka­kau­pat ei pär­jää mar­keteille eikä verkkokaupoille.

    Ihmisen kokoises­sa kaupungis­sa kivi­jalka­an mah­tu­va pien­mar­ket­ti (kokolu­okkaa Alepa) pär­jää val­lan main­os­ti, ja isom­pia mar­ket­te­ja (kokolu­okkaa S‑market) on kan­takaupungis­sa välttävästi.

  14. R.Silfverberg:
    On ole­mas­sa tietyn­laisia palvelu­ja ja kaup­po­ja joi­ta ei mis­sään Tech­nop­o­lik­ses­sa tul­la koskaan näkemään. Kuten eri­laiset sek­suaaliter­vey­teen liit­tyvät tai van­han tavaran osto- ja myyntiliikkeet.

    En kiistä tätä, mut­ta tuskin näistä sek­suaaliter­vey­teen liit­tyvistä liikkeistä tai antik­vari­aateista tulee näitä blo­gistin toivo­m­ia “aloit­tele­via suo­ma­laisia men­estys­tari­noi­ta”. Mainit­se­masi liik­keet ovat var­masti tarpeel­lisia liikkeitä ja yrit­täjyyt­tähän ei ikinä voi liikaa olla, mut­ta blog­gaa­jan käyt­tämät perus­teet eivät yksinker­tais­es­ti lennä. Ollaan mielu­um­min rehellisiä ja san­o­taan vaan suo­raan, että halu­taan olla inhot­tavia kiin­teistö­jen omis­ta­jille ja varmis­taa, että liiketilo­ja on saatavil­la siel­läkin, mis­sä asun­noista mak­set­taisi­in enem­män. On älyl­lis­es­ti epäre­hellistä yrit­tää linkit­tää luk­i­joiden päässä Super­cellin kaltaisia men­estys­tari­noi­ta siihen, että Kaartinkaupungis­sa pide­tään alak­er­ta avoin­na antikvariaatille.

  15. 1970-luvul­la vielä kaupun­ki koet­ti vas­tus­taa asun­raken­nusten muut­tumista “piilokont­tor­eik­si” kuten ter­mi sil­loin kuu­lui. Ja tot­ta oli, että kel­lo 18.00 jäl­keen käve­ly­matkalla yliopis­tol­ta Rööperi­in näki aave­maisen aution kaupun­gin Ruot­salaiselta teat­ter­il­ta etelään­päin. Ihmiset töi­den jäl­keen ja kaup­po­jen sulkeudut­tua läh­tivät lähiöi­hin ja jät­tivät taak­seen tyhjän keskustan.

  16. Katu­ta­son liiketi­lat tuo­vat kyl­lä väriä ja elämää ympäristöön. Niiden suo­jelemises­sa on kuitenkin muu­tamia ongelmia.

    Ensin­näkin mihin niitä käytetään. Niin pitkään kun liiketiloil­la on kohtu­ullis­es­ti kysyn­tää ja niil­lä on kohtu­ullisen korkea hin­ta, tiloi­hin sijoit­tuu mie­lenki­in­toisia ja hyödyl­lisiä palvelui­ta, kos­ka vuokrat mak­saak­seen pitää olla riit­tävästi tuottoa.

    Toisaal­ta tilanteessa, jos­sa liiketilo­jen kysyn­tä on mata­la, liiketilo­ja jää tyhjik­si tai niihin sijoit­tuu mata­lan arvon toim­into­ja, kuten vaik­ka yhden naisen inti­imi­palveluyri­tyk­siä, varas­to­tyyp­pisiä kaup­po­ja tai piiloasuntoja(vrt. piilokonttori).

    Nykyään kau­pan pain­opiste on siir­tynyt voimakkaasti keskus­tas­sakin kaup­pakom­plek­sei­hin ja samaan aikaan työ­paikat vähenevät ihan tiiveim­män yti­men ulkopuolella.

    Mitä tarkoit­taa käytän­nössä? No sitä, että ydinkeskus­taa luku­unot­ta­mat­ta katu­ta­son liiketilo­jen ohi menee keskimäärin koko ajan vähem­män foot­fal­lia ja autol­la liikku­mi­nen on aina vaan vaikeam­paa. Tästä taas seu­raa, että entistä harvem­mille palveluille on kysyn­tää katutasossa.

    Pienen­tyvän katu­ta­son liiketilo­jen kysyn­nän olois­sa, tilo­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si sieltä vähem­män kysy­tys­tä päästä paran­taa jäl­jelle jäävien liiketilo­jen kysyn­tää ja houkuttelevuutta. 

    Tässä pitää toki sit­ten toimia aika mikro­ta­sol­la. Hyvä tavoite olisi saa­da osa kaduista pysymään hengis­sä, kuten vaik­ka Iso-Roba, Fre­da, Korkeavuorenkatu, Porthaninkatu tai Vaasankatu ja kieltää tuol­laisil­la kaduil­la liiketilo­jen muu­tok­set asunnoiksi.

    Näi­den houkut­tel­e­vampi­en nurkkien kehi­tys­tä ja elos­s­apysymistä voidaan tukea purka­mal­la katu­ta­son liiketilo­jen yli­tar­jon­taa muut­ta­mal­la vähem­män houkut­televil­la kaduil­la ole­via liiketilo­ja asunnoiksi.

  17. Siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa voitaisi­in säätely­su­un­nitelmien sijaan lukea kaupunki­tutkimus­ta. Toim­i­tilo­jen sijoit­tumi­nen markki­na­t­aloudessa riip­puu käytän­nössä vain ja ain­oas­taan sijain­nin saavutet­tavu­ud­es­ta. Mitä parem­pi saavutet­tavu­us, sitä parem­mat edel­ly­tyk­set toim­i­tiloille. Mitä heikom­pi, sitä toden­näköisem­min neliöistä saa parem­man hin­nan asuntoina.

    Eli Suomek­si: jos Etelä-Helsin­gin toim­i­tiloista halu­taan pitää kiin­ni, saavutet­tavu­u­den on paran­nut­ta­va. Nykyään esim. Viiskul­maan kestää spåral­la metroase­mal­ta noin 15 min­saa ja kävellen suun­nilleen saman. Fredrikinkadun raiteil­la tuos­ta saisi ainakin kar­sit­tua 5 min­saa, teo­ri­as­sa kilo­metrin mat­ka Fredaa pitkin Kamp­ista Viiskul­maan voisi kestää vain 5 minuuttia.

    Tämä ihan vaan täl­laise­na markki­na­t­aloushenkisenä ehdo­tuk­se­na. Sääte­ly saat­taa toimia sekin, ainakin sil­lä taval­la luo­daan ali­hin­taisia neliöitä. Tai siis epäte­hokku­ut­ta ja hyvinvointitappiota.

  18. Synkimpi­en ennustei­den mukaan meren­pin­ta nousee Suomen­lahdessa 90 cm vuo­teen 2100. Ote­taanko­han tämä ske­naario jotenkin huomioon Etelä-Helsin­gin kaavois­sa ja rakentamisessa?

    1. Nyt tulee muistin­varaisia noin ‑luku­ja. Helsingis­sä varaudu­taan siihen, että meri on vähän yli kolme metriä nykyisen nor­maalin yläpuolel­la. Tästä yksi metri on oletet­tua meren­pin­nan nousua, run­saat 1,5 metriä sääti­las­d­ta johtu­vaa pin­nan nousua ja lop­ut myrskyn tuo­mia aaltoja.

  19. Kaupunkiym­päristöön raken­net­tavi­in uusi­in asuin- ja toimis­to­taloi­hin pitäisi myös edel­lyt­tää tehtäväk­si liiketilo­ja katu­ta­soon. On hie­man kum­mallista vaa­tia vain van­hoil­ta taloil­ta tätä.

    Jotkut asunto-oy:t eivät esim. halua rav­in­toloi­ta vuokralaisik­si häir­iöi­den ja lisään­tyneen tuli­paloriskin ym. vuok­si. Voidaanko tälle asialle tehdä jotain? 😉

  20. Mitään merkit­tävää muu­tos­ta ei onnis­tu­ta saavut­ta­maan ellei van­ho­ja raken­nuk­sia kor­va­ta uusil­la, jot­ka sovel­tu­vat uusi­in käyt­tö­tarkoituk­si­in paremmin.

    Asun­noista saa surkei­ta toimis­to­ja ja toimis­toista surkei­ta asun­to­ja. Van­hoista tehtaista vielä surkeampia asun­to­ja tai toimistoja.

    Ei van­han säi­lyt­tämi­nen ole mikään hyve, eikä edes järkevää.

    Museovi­ras­to ja men­neisyy­dessä märe­htivät käsi­tyk­set kaupungista tap­pa­vat kaupunkien kehityksen.

    Soin­in­vaara julka­isi tämän jut­tusar­jan toises­sa osas­sa kuvan kaupungista, joka on kuin ikku­na men­neisyy­teen. Kivi­nen van­ha kaupun­ki, jos­sa elämä on eri­tyisen ankeaa kun on har­maa­ta lokaku­un alus­ta toukoku­un alkuun.

    Ei Suomes­sa ole kivaa olla kaupungilla pait­si kuin het­ken ver­ran kesäl­lä ja sil­loinkin joku spur­gu pilaa sen vähänkin ilon.

    Mikäli kaupunkien kesku­s­tat raken­net­taisi­in sisätiloik­si läpinäkyvine kat­tei­neen, niin läm­möstä ja val­osta saadaan naut­tia ympäri vuo­den. Niin ja myös vihrey­destä, siis kasveista ja jopa puista sil­lä niitä voidaan kas­vat­taa sisätilois­sa läpi vuo­den. Siitä samas­ta vihrey­destä, jota niin ihmiset eri tutkimusten mukaan kaipaa­vat ja jota ei yksinker­tais­es­ti ole kuin kesäl­lä het­ken verran.

    Öisin sisati­lakeskus­tan “taivaalle” voisi hei­jas­taa plan­e­taar­i­on, joka olisi huo­mat­tavasti miel­lyt­täväm­pää kuin oranssi­val­osaaste mata­lal­la roikku­vas­sa pilvimatossa.

    Aamule­hdessä oli taan­noin oikein kuvia “omi­tu­i­sista vaalean sin­i­sistä läik­istä” taivaal­la, kun luk­i­jat ihmette­liv­ät taivaan sinen näkymistä pil­vi­ma­ton lävitse…

    Kuka oikeasti naut­tii vaikka­pa kiertelystä loska­paskas­sa pitkin joulukuisen Helsin­gin katu­ja? Pimeää, märkää, tuulee ja autoli­iken­teen melu peit­tää kaiken muun alleen.

    Nyt nämä visiot Helsingistä ovat sel­l­aisia, että niitä markki­noidaan juuri tuon yhden heinäelokuisen kesäpäivän siivin ja lop­ut vuodes­ta on pelkkää kidutusta. 

    On se toki vähän parem­pi kuin Tam­pereen “maail­man suurin valais­tu hautausma..anteeksi kylä”.

    Se on has­sua, että miten teknologi­nen kehi­tys on oikein toiv­ot­tua toisaal­la, mut­ta esimerkik­si ruuan ja rak­en­tamisen suh­teen täy­del­lisyys onkin jo saavutet­tu joskus 1000 vuot­ta sitten…

  21. Minäkin kan­nat­taisin Etelä-Helsin­gin kehit­tämistä lähin­nä liiken­ney­hteyk­siä paran­ta­mal­la, en pakot­ta­mal­la sinne pikkukaup­po­ja ja liiketiloja.

    Jos saavutet­tavu­us para­nee, toimis­to­jen ja liiketilo­jen kysyn­tä kyl­lä kasvaa.

    Esim. Laadukas rav­in­to­la tarvit­see isom­man asi­akaskun­nan kuin parin lähi­talon asukkaat, kos­ka varakkaam­matkaan asukkaat eivät halua syödä joka päivä samas­sa rav­in­telis­sa ja jos rav­in­to­lati­lan sijain­ti on vaikeasti saavutet­ta­va puss­in­perä, niin vaikea sinne on houkutel­la syöjiä kauempaa.

    Nukku­malähiölle kel­paa vähän pidem­pikin liiken­ney­hteys, kuten alueen halut­tavu­us asun­toina osoittaa.

  22. Ville:
    Kaupunkiym­päristöön raken­net­tavi­in uusi­in asuin- ja toimis­to­taloi­hin pitäisi myös edel­lyt­tää tehtäväk­si liiketilo­ja katu­ta­soon. On hie­man kum­mallista vaa­tia vain van­hoil­ta taloil­ta tätä.

    Jotkut asunto-oy:t eivät esim. halua rav­in­toloi­ta vuokralaisik­si häir­iöi­den ja lisään­tyneen tuli­paloriskin ym. vuok­si. Voidaanko tälle asialle tehdä jotain? 😉

    Tuo kuu­lostaa amerikalta:
    — spåra
    — kaikille asukkaille autopaikat ton­til­ta ja sen alta, jol­loin kadun var­ret jäävät asi­akkaille sekä
    — katu­ta­so liikkeille.

    Noin pelaste­taan slum­mi­u­tunei­ta keskustoja.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kovin suur­ta ei slum­mi­u­tu­mis­ris­ki juuri nyt näytä ole­van Helsin­gin niemellä.

    Olen asunut Punavuores­sa reilut 25 vuot­ta. Kun muutin alueelle iski lama ja liiketi­lat tyhjenivät. 

    Viime aikoina Iso-Roballe on ilmestynyt enem­män tyhjiä liiketilo­ja kuin syvim­mässä lamas­sa, eikä siinä kaik­ki, kadul­la yksi autio toimis­to­ta­lo ja ilmeis­es­ti sen lisäk­si kak­si läh­es tyhjää. 

    Jos kehi­tys jatkuu samaan suun­taan on käsis­sä aikamoinen ongelma.

  24. Jukkis:
    Yleen­sä ottaen joo, mut­ta ei näitä tämän blog­gauk­sen aiheena ole­via toimis­totilo­ja voi mil­lään tah­dol­la sanoa halvoik­si. Aika kova pitää rahoit­ta­jien (tai yrit­täjän) luo­ton olla omaan kas­savir­taan, että sil­lä mak­saa mielu­um­min kan­takaupungista itselleen toimis­ton kuin nap­paa vaikka­pa vas­taa­van Tech­nop­o­lik­ses­ta Otaniemessä. Metro on tulos­sa naa­puri­in ja sen 29 neliön toimis­ton vuokran mak­samal­la saa samaan syssyyn myös käyt­töön­sä aula­palve­lut, vuokrat­ta­vat neukkar­it, audi­to­ri­on, saunaosas­ton ja vaik­ka mitä muuta. 

    Vas­taavia toimis­to­hotelle­ja on kyl­lä ydinkeskus­tas­sakin. Käyti­in aikanaan yht­enä vai­h­toe­htona kat­so­mas­sa Tech­nop­o­lik­sen tilo­ja niinkin eksoot­tises­sa paikas­sa kuin Salmisaa­res­sa, mut­ta päädyt­ti­in sit­ten onnek­si keskus­taan. Pois­muut­tomme jäl­keen samas­sa huoneessa aloit­ti yksi viime vuosi­na nopeim­min kas­vaneista suo­ma­lai­sista pelitaloista…

  25. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005094067.html

    Hiukan menee ohi aiheen, mut­ta Helsinkiä kos­ket­taa ja kaavaa.

    Mitä ihmettä täl­läisel­lä pilkun viilauk­sel­la saavutetaan?

    ”Lupaku­via kat­sel­lessa ilmeni, että terassin aidan pylvään piti olla kapeampi kuin arkkite­hti oli piirtänyt. Sel­l­ainen oli hie­man yllät­tävää”, sanoo Helme.

    ”Myös talon paik­ka oli todel­la tark­ka. Olisimme itse lait­ta­neet talon saman­su­un­taisek­si kuin muut kadun talot. Mut­ta kaupun­ki määrit­tää raken­nus­määräyk­set, piste.”

    Sit­ten eri­tyis­es­ti tämä:

    Niihin syn­tyy nyt rin­ta­mami­estalo­jen toinen aal­to, kos­ka aluei­den kaavamääräyk­set ovat tiukat ja rak­en­tamises­sa pitää kun­nioit­taa eli käytän­nössä tois­taa van­haa rakennuskantaa.

    Samaa hem­metin ajan pysäyt­tämistä kuin luonnonsuojelukin!

    Arkkite­hte­jä ilmeis­es­ti koulute­taan sen vuok­si, että osa­taan tois­taa sitä samaa mitä aina ennenkin ja raken­nusinsinööre­jä toteut­ta­maan sitä samaa mitä aina ennenkin.

    Mon­tako sataa vuot­ta aio­taan jatkaa tätä rin­ta­mami­estalo­jen kopi­oin­tia? Yhtä kauan kuin Talvi­so­dan mys­ti­ikan märehtimistä?

    Kaavo­jen tarkoi­tus on hal­li­ta rak­en­tamista, mut­ta ei liene sen­tään kehi­tyk­sen pysäyttäminen.

    Seu­raavak­si lie­nee vuorossa neukkukuu­tioiden ikuis­t­a­mi­nen. Pitää rak­en­taa samaa betoni­bru­tal­is­mia seu­raa­vat tuhat vuot­ta eteenpäin. 

    Jyväskylässä ja Van­taal­la(?) taisi jo museovi­ras­to eli siis kehi­tyk­sen­vas­tus­ta­javi­ras­to älähtää neukkukuu­tioiden purkamisesta.

  26. Pet­teri:

    Viime aikoina Iso-Roballe on ilmestynyt enem­män tyhjiä liiketilo­ja kuin syvim­mässä lamas­sa, eikä siinä kaik­ki, kadul­la yksi autio toimis­to­ta­lo ja ilmeis­es­ti sen lisäk­si kak­si läh­es tyhjää. 

    Iso-Robal­la kapak­ka toisen­sa jäl­keen on lopet­tanut. Ovatko kapakat muut­ta­neet muualle vai kokon­aan kadon­neet, en osaa sanoa.

  27. Markki­nat ovat paras ratkaisu ker­tomaan, minkä toim­into­jen kan­nat­taa sijoit­tua alueelle. Ei siis sijoit­taa vaan sijoit­tua. Kaupun­gin pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on markki­nahäir­iö, joka ei ainakaan tue tuonkaan alueen kehittymistä.

    Minus­ta kaik­ista pysäköinti­normeista voidaan luop­ua, jos se kos­kee myös toimis­toti­laa. Samal­la pitää pitkäaista kadun­var­sipysäköin­tiä rajoit­taa roimasti. Pysäköin­ti­in jää sil­loin ongel­ma, kos­ka gryn­deri rak­en­taa liian vähän pysäköin­ti­ti­laa asuinko­hteisi­in mak­si­moidak­seen voit­ton­sa, mut­ta kokon­aisu­us on kuitenkin parem­pi kuin poli­it­tis­es­ti ohjat­tu normisto.

    Palvelu­iden kannal­ta ne suuretkin työ­paikat ovat tärkeitä myös asukkaille. Ne takaa­vat mon­elle palvelulle eline­hdot. Siel­lä Skat­tal­la ei ole palvelui­ta, kos­ka työ­paikkamäärä ja liiken­neolo­suh­teet ovat mitä ovat. Asi­akasvir­rat eivät riitä. No ei ole Taka-Töölössäkään.

  28. Lund­vistin Julle:
    …Eli Suomek­si: jos Etelä-Helsin­gin toim­i­tiloista halu­taan pitää kiin­ni, saavutet­tavu­u­den on parannuttava… 

    Spåra on tärkeä, mut­ta yhtä tärkeä on saavutet­tavu­us henkilöau­tol­la. Kun asukkaiden autot ovat kadun­var­res­sa, ei erikois­li­ikkei­den asi­akkaille ja työn­tek­i­jöille ole parkkipaikko­ja. Sen vuok­si Kehä III:n var­rel­la on nykyään parem­pi tar­jon­ta erikois­li­ikkeitä kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Kehi­tys ei lupaa hyvää Helsin­gin niemelle.

  29. Kalle: Siel­lä Skat­tal­la ei ole palvelui­ta, kos­ka työ­paikkamäärä ja liiken­neolo­suh­teet ovat mitä ovat. Asi­akasvir­rat eivät riitä. 

    Kaavoituk­sen yksi ide­ologi­nen peri­aate on pitkään ollut “läpi­a­joli­iken­teen” rajoit­ta­mi­nen. Eli toimi­vas­ta ruu­tukaavaverkos­ta on osa tarkoituk­sel­la ram­pautet­tu ajokielloilla. 

    Samal­la on leikat­tu ajok­iel­lon kohteena ole­van kadun var­rel­la ole­vaa liike­toim­intaa. Asukkaat ovat ehkä ensin olleet tyy­tyväisiä kun autot katoa­vat. Vähän ajan päästä on sit­ten kyl­lä kadon­neet alak­er­ran kivi­jal­ka­li­ik­keetkin ja tilalle on tul­lut toimis­to­ja tai varastoja.

    Sama liiken­teen puut­teen ja tarkoituk­sel­lisen liikku­vu­u­den rajoi­tat­misen ongel­ma on lähiöis­sä. Klassi­nen lähiökaa­va on ostoskeskuk­sen ympärille käper­tynyt kooltaan rajoitet­tu alue jos­sa käve­ly­matkan päässä on ain­oas­taan sup­pea määrä palveluita. 

    Naa­purilähiön puolel­la voisi olla lisää mut­ta sinne pitää kävel­lä muu­ta­ma kilo­metri lähilu­on­nos­sa met­sävyöhyk­keen läpi puru­rataa pitkin ja moot­tori­tien ali tai yli spi­raali­ramp­pisil­to­ja kiertäen. Tai sit­ten joukkoli­iken­teel­lä keskus­tan kaut­ta kahdel­la vaihdolla.

    Palvelui­ta halu­taan fiilik­sen vuok­si. Kivi­jalka­kau­pat ovat mon­elle nos­tal­gi­nen paluu men­neeseen jota kai­vataan ymmärtämät­tä kivi­jalka­kaup­po­jen ole­mas­saolon edellytyksiä.

    1. Sib­bo
      Oletko nyt ihan var­ma, että kivi­jalka­kaup­po­jen kato johtuu siitä, ettei ole läopi­a­joli­iken­net­tä. Paljonko Esapoomn asuinalueil­la on kivi­jalka­kaup­po­ja. Jos se on auto­jen suo­sios­ta vain kiin­ni, luulisi jokaises­sa espoolaises­sa asuin­talos­sa ole­van kivi­jalka­kaup­pa alakerrassa.

  30. Kalle: Spåra on tärkeä, mut­ta yhtä tärkeä on saavutet­tavu­us henkilöau­tol­la. Kun asukkaiden autot ovat kadun­var­res­sa, ei erikois­li­ikkei­den asi­akkaille ja työn­tek­i­jöille ole parkkipaikko­ja. Sen vuok­si Kehä III:n var­rel­la on nykyään parem­pi tar­jon­ta erikois­li­ikkeitä kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Kehi­tys ei lupaa hyvää Helsin­gin niemelle. 

    Jot­ta niil­lä olisi oikeasti merk­i­tys­tä työn­tek­i­jöi­den ja asi­akkaiden pysäköin­tipaikkoina, kadun­var­si­paikko­ja on joka tapauk­ses­sa aivan liian vähän. Kadun­var­ren liiketi­laa kohti voi löy­tyä yksi parkkipaik­ka — ja ylem­pi­en ker­rosten toimis­toille ei jää paikko­ja ollenkaan. Viron­niemelle tehdään ja on tehty maanalaista pysäköin­ti­ti­laa varsin paljon — se jo mah­dol­lis­taa use­am­man asi­akkaan ja työn­tek­i­jän käyt­tävän autoa. Eri asia on, miten toiv­ot­tavaa on houkutel­la lisää auto­ja kan­takaupunki­in… On ehkä ihan hyvä, että erikois­li­ik­keet autoil­i­joi­ta varten ovat Kehä III:lla.

  31. Espoon asuinalueet ovat kaut­taal­taan lähiöitä jois­sa asuin­talot ovat “päät­tyvän kadun var­rel­la” ja kau­pat ostareis­sa tai kaup­pakeskuk­sis­sa. Ihan samaan tapaan kuin vaik­ka Itä-Helsingis­sä ja kaikkial­la mis­sä alue on kaavoitet­tu 60-luvul­la tai sen jälkeen. 

    Keskus­tan ruu­tukaa­va-alueel­la ei kaupungi­nosien rajaa yleen­sä näe. Idässä jokainen lähiö on oma eris­tet­ty kokon­aisuuten­sa jon­ka asukkaiden ei halu­ta eksyvän naa­purilähiön puolelle. Asi­akaskun­ta on siis aina rajat­tu, pait­si moot­tori­tiemar­keteis­sa jot­ka eivät sit­ten vaan oikeasti ole kenenkään asuinalueella.

    Tätä samaa mod­ernismi­arkkite­htien ihan­net­ta on yritet­ty keskus­tas­sakin katoko­ma­l­la katu­ja ja estämäl­lä sekä läpi­a­jo (kiel­loil­la ja betoni­por­sail­la) että jalankulku (laa­joil­la risteyk­sil­lä jois­sa pitää painaa neljä ker­taa nap­pi­val­o­ja päästäk­seen toiselle puolelle).

    Jos johonkin on onnis­tut­tu tekemään oikeaa kaupunkia ruu­tukaaval­la, sitä ei kan­na­ta lähiöittää.

  32. Kalle: Spåra on tärkeä, mut­ta yhtä tärkeä on saavutet­tavu­us henkilöau­tol­la. Kun asukkaiden autot ovat kadun­var­res­sa, ei erikois­li­ikkei­den asi­akkaille ja työn­tek­i­jöille ole parkkipaikko­ja. Sen vuok­si Kehä III:n var­rel­la on nykyään parem­pi tar­jon­ta erikois­li­ikkeitä kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Kehi­tys ei lupaa hyvää Helsin­gin niemelle.

    Ei se henkilöau­to nyt ihan yhtä tärkeä ole, kun sil­lä tehdään Helsingis­sä vähem­män matko­ja mitä joukkoli­iken­teel­lä ja kan­takaupun­gin alueel­la jo reilusti vähem­män. Silti: olen samaa mieltä pysäköinnistä. 

    Asukaspysäköin­nin hin­taa pitäisi nos­taa reilusti kan­takaupungis­sa tai lopet­taa koko jär­jestelmä ja pysäköin­ti ylipään­sä pitäisi muut­taa markki­nae­htoisek­si. Kyl­lä niitä parkki­halle­ja syn­ty­isi ja ole­mas­sa ole­vien käyt­töaste paranisi, kun kaupun­ki ei enää luovut­taisi puoli-ilmaisek­si kadun­var­sia auto­jen pitkäaikaiseen seisot­tamiseen. Kadun­var­sil­ta pysäköin­ti­in varatun tilan pitäisi kaupungis­sa olla ensisi­jais­es­ti asioin­tipysäköin­tiä varten, ei asukaspysäköin­tiä varten.

    Nykyi­nen tilanne on itseasi­as­sa absur­di. Kaupun­ki pakot­taa kaaval­la raken­nut­ta­jia rak­en­ta­maan talo­jen yhtey­teen parkkipaikko­ja. Ne eivät tietenkään tah­do kel­va­ta kenellekään edes raken­nuskus­tan­nusten hin­nal­la, kos­ka samaan aikaan kaupun­ki luovut­taa kadut nimel­lisel­lä hin­nal­la asukaspysäköintiin. 

    Hölmölä.

  33. Lund­vistin Julle:

    Asukaspysäköin­nin hin­taa pitäisi nos­taa reilusti kan­takaupungis­sa tai lopet­taa koko jär­jestelmä ja pysäköin­ti ylipään­sä pitäisi muut­taa markki­nae­htoisek­si. Kyl­lä niitä parkki­halle­ja syn­ty­isi ja ole­mas­sa ole­vien käyt­töaste paranisi, kun kaupun­ki ei enää luovut­taisi puoli-ilmaisek­si kadun­var­sia auto­jen pitkäaikaiseen seisot­tamiseen. Kadun­var­sil­ta pysäköin­ti­in varatun tilan pitäisi kaupungis­sa olla ensisi­jais­es­ti asioin­tipysäköin­tiä varten, ei asukaspysäköin­tiä varten.

    Olisiko­han muuten sel­l­ainen lakimuu­tos tai ase­tus mah­dolli­nen, joka sal­lisi kadun­var­sipysäköinin vain rek­isteris­sä oleville autoille, joiden käyt­tö­mak­sut ja vaku­u­tuk­set on mak­set­tu? Lisäk­si voisi määrätä vaik­ka, että kaupungilla tai sen val­tu­ut­ta­mal­la urakoit­si­jal­la olisi oikeus hina­ta säädöstä rikko­vat ajoneu­vot takavarikko­varikolle, jos­ta auton saisi takaisin vain rästis­sä ole­vat mak­sut, sakon sekä siir­to- ja säi­ly­tysku­lut maksamalla.

    Ei nyt ehkä mikään maail­maa mullis­ta­va muu­tos, mut­ta katoaisi­va­pa ainakin ne ros­ka- ja romu­varas­toina ole­vat auton­raadot kadun var­sia pilaamasta.

  34. ksee: Ei nyt ehkä mikään maail­maa mullis­ta­va muu­tos, mut­ta katoaisi­va­pa ainakin ne ros­ka- ja romu­varas­toina ole­vat auton­raadot kadun var­sia pilaamasta. 

    Nois­sa varikko­hin­auk­sis­sa voisi olla aika paljon aggres­si­ivisem­pikin. Kun jalka­käytävälle, pyörätielle tai muuten vain huonos­ti pysäköi­ty auto vietäisi­in heti pois jaloista jon­nekin pakko­mak­sulliselle varikolle (myös diplo­maat­ti­au­tot) niin pysäköin­tikäyt­täy­tymi­nen paranisi ker­ta­heitol­la. (Ren­gaslukko­ja ei kuitenkaan kukaan kaipaa.)

Vastaa käyttäjälle Lundvistin Julle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.