Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

Täl­läkin blogilla käy­ty keskustelu siitä, mis­sä tule­vaisu­u­den työ­paikat sijait­se­vat, osoit­taa tule­vaisu­u­den näkymien olen hyvin eri­laisia. Joidenkin mukaan työ­paikan paras sijain­ti on Helsin­gin keskus­tas­sa, tois­t­en mielestä kaupun­gin ulkop­uolel­la, vaikka­pa Keilaniemessä.

(Haa, huo­masin oman asen­teeni tule­van esi­in edel­lisessä virk­keessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilanie­mi ei ole kaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaupungissa.)

Kävin tois­savi­ikol­la luen­noimas­sa Tam­pereen Teknil­lisel­lä yliopis­tol­la Her­van­nas­sa. En ollutkaan käynyt Her­van­nas­sa vuosi­in Se oli kovin eri­laista ympäristöä kuin Tam­pereen keskus­ta, jos­sa yliopis­to sijait­see ja johon liit­tyy noin 95 % koke­muk­ses­tani Tampereesta.

Oikeas­t­aan vas­ta Her­van­nas­sa tajusin, että insinöörien käsi­tys hyvästä työ­paikan ympäristöstä on aivan eri­lainen kuin vaikka­pa humanistien.

Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä

Kaikkial­la maail­mas­sa insinööri­alo­jen työ­paikat ovat Her­van­nan ja Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la pysäköin­tikent­tien ympäröim­inä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Niihin pääsee kätevästi oma­l­la autol­la, jota myös läh­es kaik­ki käyttävät.

Mikä insinöörin silmis­sä on ihanteel­lista ympäristöä työ­paikalle, on mon­en toisen silmis­sä kauhis­tus. Toiset pitävät teestä ja toiset kahvista, joten ei kai tässä ole mitään ihmeellistä.

Moni muu arvostaa täl­laista työympäristöä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sama kos­kee asuinympäristöä. Aikanaan Nokian Dream Team asui joko insinöörimäi­sis­sä ympäristöis­sä Etelä-Espoos­sa tai sit­ten Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Sekin näyt­ti jakau­tu­van koulu­tus­po­h­jan mukaan. (Mitään tieteel­listä tutkimus­ta en ole tästä tehnyt. Sitä pait­si Jor­ma Ollilakin on muut­tanut Wes­t­endis­tä Kruununhakaan)

Ei se niinkään mene, että työ­paikkaa keskus­tas­sa arvostaisi­vat vain human­is­tit. Myös esimerkik­si jok­seenkin kaik­ki talouden tutkimus­laitok­set, niin val­ti­ol­liset kuin yri­tys­ten tutkimus­laitok­set, ovat kan­takaupungis­sa, eivätkä suun­nit­tele muut­ta­vansa sieltä pois. Pait­si yksi suunnittelee.

Min­ul­la on nyky­isin työhuone Aal­to-yliopis­tossa, entisessä Kaup­pako­rkeak­oulus­sa Arka­di­ankadul­la. Mikä itku ja val­i­tus on syn­tynyt siitä, että Aal­to-yliopis­ton johto on päät­tänyt pakkosi­irtää tämän yksikön Otaniemeen! Ennus­teeni on, että joskus vuon­na 2030 tul­laan havait­se­maan, että tämä on ollut virhe ja Aal­to-yliopis­ton kansan­taloussek­tion hyvä nousu­vire tait­tuu tähän. Parhaat tutk­i­jat pyrkivät Helsin­gin yliopis­toon (joka nyt on aika uin­u­van oloinen Aal­to-yliopis­ton kil­pail­i­jaan näh­den) tai Helsin­gin keskus­tas­sa sijait­se­vi­in taloudel­lisi­in tutkimus­laitok­si­in. Työ­paikan ympäristö ja kontaktit!

Mut­ta siis. Kos­ka eri alo­jen tarpeet työ­paikan ympäristölle ovat eri­laisia, omat vahvuuten­sa tule­vat ole­maan Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la ja Helsin­gin keskustalla.

Aivan oma jut­tun­sa ovat sit­ten sel­l­aiset keskit­tymät kuin Teol­lisu­uskadun kas­va­va työ­paikkakeskit­tymä, johon Helsin­ki kaavailee jopa 30 000 työpaikkaa.

Helsin­gin seudun työ­paik­ka-alueet tule­vat pro­filoi­tu­maan hyvin erilaisiksi.

Tätä kan­nat­taisi oikeas­t­aan tutkia ihan tieteel­lis­es­ti. Tulisi kaupunkisu­un­nit­telu­un lisää tiedol­lista pohjaa.

Voi nimit­täin olla niinkin, että työ­paikko­jen seg­men­toin­ti osoit­taa, että niitä koske­vien niormien kan­nat­taisi olla aidosti eri­laisia. Insinööreille kan­nat­taa kaavoit­taa insinöörien näköisiä työ­paiko­ja ja luoville aloille ihan toisenlaisia.

= = = =’

LISÄYS 14.2.

Liitän tähän kuvan Oxfordin yliopis­toalueesta, kos­ka en saanut sitä näkyvi­in kommentissani.

 

127 vastausta artikkeliin “Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2”

  1. Niin se var­maan on, että insinööriä ei ihan hel­posti vielä tänä päivänä julkiseen kulkuneu­voon saa. Mut­ta tuo muut­tuu, ja se muut­tuu nopeasti. Mei­dän onneksemme.

  2. Nyt vas­ta huo­masin, että Twit­teris­sä maini­taan kak­si ja vain kak­si kansan­ryh­mää. Insinöörit ja ihmiset. Vähän tylyhkö jako. Onnek­si ei ollut sen­tään INSINÖÖRIT ja IHMISET, kuten yksi kooho merten takana olisi var­maan laittanut.

    Olen koulu­tuk­seltani insinööri, mut­ta siir­ryin hyvin varhain koulu­tuk­seni päät­tymisen jäl­keen ihmis­ten hommiin.

  3. Näin tam­pere­laise­na insinöörinä on pakko kom­men­toi­da: Kyl­lä me insinööritkin arvostamme toimi­vaa käve­ly-ympäristöä, mut­ta työ­nan­ta­jil­la on paha tapa perus­taa toimis­tot sinne mis­sä se on hal­paa. Her­van­ta on keskus­taan ver­rat­tuna todel­la ankea työym­päristö — aivan kuten Keilaniemikin.

  4. Arvarakat­seisu­ut­ta siihen kaupunkisu­un­nit­telu­un juuri kai­vataan. Tosin nuo jous­ta­vat toimis­toraken­nuk­setkin saat­ta­vat olla vähitellen van­hanaikaisia kun työ vir­tu­al­isoituu yhä kiihtyväl­lä vauhdilla.

    Toki moni myös halu­aa asua kan­takaupun­gin kaltaises­sa ympäristössä. Joidenkin mielestä joku Kalasa­ta­man kaltainen ihmisken­nos­to on makea jut­tu. Sit­ten löy­tyy meitä, joiden mielestä omako­ti­a­sum­i­nen on mukavin elinympäristö.

    Luul­tavasti Aal­to yliopis­ton siir­tymi­nen kokon­aan pois kan­takaupungista ei aiheuta mitään “kri­isiä”. Ehkä henkilökun­ta osin vai­h­tuu, mut­ta se on ihan normaalia.

  5. Jaa­has, nyt kyl­lä on pakko vähän pahoit­taa mieltä, per­ife­ri­as­ta kan­takaupunki­in haikail­e­vana insinöörinä!

  6. “Moni muu arvostaa”-kuvan kort­telis­sa työsken­televänä melkein-insinöörinä halu­aisin kyl­lä sanoa että onnek­si urban­isaa­tio on vaikut­tanut myös mei­dän alaamme.

  7. Reak­tor, Efi­code, Siili, Vincit, Soli­ta, Gofore, Uni­ty, Appel­si­i­ni, SC5, Comiq, Know­IT, Exove, … Ainakin ohjelmis­toinsinöörit viihtyvät kantakaupungissa.

  8. Ihan samo­ja insinööri­toimis­to­ja löy­dät Tam­pereen rautatiease­man kupeesta Tul­li Busi­ness Park­ista ja Tech­nop­o­lik­ses­ta. Voisiko yksi syy olla fir­mo­jen koko? Löy­tyykö ratikkakaupun­gin van­hoista taloista insinööri­fir­moille sopivia toimis­to­ja vai ei?

  9. Insinöörielle kan­nat­taa kaavoit­taa insinöörien näköisiä työ­paiko­ja ja luoville aloille ihan toisenlaisia.

    Tiedok­si insinööreille, että ette luo mitään, ilmeisesti.

    1. Tuo insinööri­alat ja luo­vat alat oli tahalli­nen vinoilu. Sen tarkoituk­se­na oli sanoa, että kaik­ki insinööri­alatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkop­uolisil­la työ­paik­ka-alueil­la, vaan hakeu­tu­vat kaupunkien keskus­toi­hin — juuri ne, joiden luovu­u­den edel­ly­tyk­senä on kanssakäymi­nen muiden saman alan ja eri alo­jen edus­ta­jien kanssa.

  10. Näin insinöörinä kiron alimpaan hel­vetti­in sen tahon, joka on keksinyt, että mei­dän duu­nit pitää olla nois­sa esikaupunkialueen businessparkeissa.

    Ehkä mielip­i­teeni muut­tuu jos automaat­ti­au­to vie sinne niin, että voin lukea net­tiuutiseni työ­matkalla itse ajamisen sijaan.

  11. Har­ri:
    Reak­tor, Efi­code, Siili, Vincit, Soli­ta, Gofore, Uni­ty, Appel­si­i­ni, SC5, Comiq, Know­IT, Exove, … Ainakin ohjelmis­toinsinöörit viihtyvät kantakaupungissa.

    Noiden työn­tek­i­jöistä suuri osa viihtyy täyspäiväis­es­ti asi­akkaan tilois­sa jot­ka taas yleen­sä sijait­se­vat juuri noil­la kus­tan­nuste­hokkail­la insinöörialueilla. 

    Jos suurin osa työn­tek­i­jöistä on koko ajan kon­sult­ti­na jos­sain muual­la, yri­tyk­sen ydin­toimin­not kan­nat­taa hyvinkin sijoit­taa keskeisi­in ja imagoar­von kannal­ta “makeisi­in” tiloi­hin ydinkeskustaan.

  12. Sil­i­con Val­ley ei myöskään ole oikea­ta kaupunkia nähnytkään.

  13. Olka­amme luot­tavaisia Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­un kos­ka sen apu­laiskaupug­in­jo­hta­jana toimii vihrei­den Anni Sin­nemä­ki. Odotet­tavis­sa on vihty­isää ja ihmis­läheistä asum­ista, joka ei nirhaise kaupun­gin viheralueista.

    Jostain syys­tä pidän onnis­tuneim­pana lähiönä Van­taan Kar­tanonkoskea. Sen koti­maiset arkkite­hdit kiro­si­vat alimpaan hel­vetti­in. Kateut­ta sen suun­nitelleille kun ovat Ruotsista?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo insinööri­alat ja luo­vat alat oli tahalli­nen vinoilu. Sen tarkoituk­se­na oli sanoa, että kaik­ki insinööri­alatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkop­uolisil­la työ­paik­ka-alueil­la, vaan hakeu­tu­vat kaupunkien keskus­toi­hin – juuri ne, joiden luovu­u­den edel­ly­tyk­senä on kanssakäymi­nen muiden saman alan ja eri alo­jen edus­ta­jien kanssa.

    Luu­len­pa että kaupunkiki­ihkoil­i­ja “hie­man” liioit­telee moi­sen kanssakäymisen tarvet­ta saati että sitä tapah­tuu. Sitä pait­si työa­sioista puhumi­nen saman alan toim­i­joiden kesken on kil­pailu­lain­säädän­nöl­lis­es­ti hyvin riskialtista ja pitää tehdä varoen ja mielel­lään lakimi­esten läsnäollessa.

  15. Olli:
    Niin se var­maan on, että insinööriä ei ihan hel­posti vielä tänä päivänä julkiseen kulkuneu­voon saa. Mut­ta tuo muut­tuu, ja se muut­tuu nopeasti. Mei­dän onneksemme.

    Kyl­lä insinöörinkin saa joukkoli­iken­teeseen houkutel­tua, mut­ta sen joukkoli­iken­teen pitää sit­ten olla jo todel­la hyvää. Helsin­gin seudul­la ei korkeat laatu­vaa­timuk­set täyt­tävää joukkoli­iken­net­tä ole kuin aivan yksit­täisil­lä yhteysväleillä.

    Jos Laa­jasa­lon ratik­ka olisi lin­jat­tu Pohjois­ran­taa ja Alek­sia, siitä olisi voin­ut tul­la täl­lainen laadukas ja auton kanssa kil­pail­e­va joukkoli­iken­ney­hteys. Tuonne kuvan työym­päristöönkin olisi päässyt ratikalla var­tis­sa Kruunuvuorenrannasta.

  16. Keskus­ta on vaan liian kallis isoille tuoteke­hi­tyskeskuk­sille. Ja vielä­parkkipaikat kun vuokrais niin tulis aivan tolkut­toman kalli­ik­si. Nämä “luo­vat” insinööri­toimis­tot on mitään luo­mat­to­mia resurssivuokraamoi­ta. Kun vuokraa käsi­pare­ja asi­akkaan tiloi­hin niin omi­in tiloi­hin ei tule kuin myyn­ti ja johto jol­loin kalli­impikin vuokra on mah­dolli­nen. Nokial­la oli karas­sa parhail­laan luokkaa 5000 ihmistä töis­sä. Siihen tarvit­ta­vat labrati­lat ja muut niin ei todel­lakaan tapah­du suomen kalleim­mis­sa neliöissä.

  17. qwer­ty: Nokial­la oli karas­sa parhail­laan luokkaa 5000 ihmistä töis­sä. Siihen tarvit­ta­vat labrati­lat ja muut niin ei todel­lakaan tapah­du suomen kalleim­mis­sa neliöissä.

    Ei onnis­tu pörssiy­htiöltä ei; mut­ta jos ollaan julk­ista sek­to­ria niin tilakus­tan­nuk­set eivät ole mikään ongel­ma. Miten Osmo mah­taisi selit­tää sen että Helsin­gin Yliopis­ton kan­nat­taa ennem­min irti­sanoa promille väestään kuin luop­ua neliömetristäkään keskus­ta­tilois­taan. Pidot para­nee kun väki vähenee?

  18. Luulisin, että “luovien” luo­mu­lat­tea lipit­tävien hip­sterei­denkin mielestä on huo­mat­tavasti kivem­pi kun vaar­al­lis­ten kemikaalien ja kaa­su­jen kanssa läträtään jos­sain muual­la kuin ydinkeskus­tas­sa. Aika var­maa on myös se, että main­oskylt­te­jä yms. vah­taa­vat kaupun­gin virkamiehet saisi­vat akuutin paska­hal­vauk­sen, jos näp­pärät insinöörit virit­telisivät kaiken­maail­man epäsi­is­te­jä pöm­peleitä pitkin käve­lykatu­ja ja tohot­taisi­vat pahaa aav­is­ta­mat­to­mia kansalaisia lasere­in ja mm-/THz ‑aal­loin.

    No, mut­ta nämähän ovat vain näitä epälu­ovia insinööri­hom­mia, joi­ta voi tehdä vaik­ka perämet­sän kätköissä…

  19. Pitäisi ennem­min tehdä jako: nais­val­taiset työ­paikat ja mies­val­taiset työpaikat. 

    Nais­val­taiset ovat yliedustet­tuina keskus­tas­sa ja mies­val­taiset ulkop­uolel­la. Ain­oa poikkes mies­val­tai­sis­sa tääl­lä Helsingis­sä on finanssiala joka on kanssa keskus­tas­sa, mutte ehkä siitä syys­tä että sen ammat­tikun­nan miehet osaa­vat arvostaa naiskauneu­den päälle;) 

    Muuten maanti­eteelli­nen jako johtuu siitä että ne työ­paikat jois­sa joutuu käyt­tämään autoa työssään ovat mies­val­taisia. Mut­ta kaikissa ei joudu, ja sik­si ne jot­ka eivät kul­je autol­la ovat enem­män tai vähem­män heit­to­pussin ase­mas­sa mies- ja auto­val­taisil­la työ­paikoil­la jos eivät pysty toteut­ta­maan työ­matko­jaan julk­isil­la toimivasti. 

    Olen itse siis vas­taran­nanki­is­ki kun en halua kulkea ainakaan sään­nöl­lis­es­ti autol­la insinööri­työ­paikkaani, mut­ta toisalta arvostan sitä että kesäisin voin kanssa kulkea helpom­min polkupyöräl­lä töi­hin, kuin jos olisin töis­sä keskustassa.

    Niin, insinööri­työ­paikko­jen omi­naisu­us on että ne ovat tyl­siä paikko­ja, naiskauneut­ta on niukasti tar­jol­la, lounas­mah­dol­lisu­udet ovat oma ruokala tai mäkkäri, ja avokont­toris­sa melu on kova. 

    Luin erään ruot­salaisen kaupunkisu­un­nit­telua käsit­televän kir­jan jos­sa kauhues­imerkkinä oli SEB-pankin uusi pääkont­tori Tukhol­man ulkop­uolel­la Sol­nas­sa? jota kut­sut­ti­in kont­tori­vanki­lak­si, ja siinä oli haas­tatel­tu työn­tek­i­jöitä jot­ka yrit­tivät viimeiseen asti vält­tää siir­toa van­has­ta Tukhol­man keskus­tan pääkont­torista uuteen. En tiedä jou­tuiko SEB-pank­ki kut­sumaan mel­lakkapoli­isit avuksi?

  20. Myös esimerkik­si jok­seenkin kaik­ki talouden tutkimus­laitok­set, niin val­ti­ol­liset kuin yri­tys­ten tutkimus­laitok­set, ovat kan­takaupungis­sa, eivätkä suun­nit­tele muut­ta­vansa sieltä pois. Pait­si yksi suunnittelee.
    Min­ul­la on nyky­isin työhuone Aal­to-yliopis­tossa, entisessä Kaup­pako­rkeak­oulus­sa Arka­di­ankadul­la. Mikä itku ja val­i­tus on syn­tynyt siitä, että Aal­to-yliopis­ton johto on päät­tänyt pakkosi­irtää tämän yksikön Otaniemeen! Ennus­teeni on, että joskus vuon­na 2030 tul­laan havait­se­maan, että tämä on ollut virhe ja Aal­to-yliopis­ton kansan­taloussek­tion hyvä nousu­vire tait­tuu tähän. 

    En nyt oikein tiedä oliko tämän artikke­lin tarkoi­tus olla huumo­ria vai asial­lista analysiä, mut­ta tarkastel­laan­pa joitakin maail­man huippuyliopistoja[1] kansan­talousti­eteen alalla:

    1: MIT. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    2. Har­vard. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    3. Stan­ford. Sijain­ti selvästi San Fran­cis­con keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    4. Prince­ton. Sijain­ti selvästi New Yorkin keskus­tan ulkpop­uolel­la naapurikunnassa.
    5. Berke­ley. Sijain­ti selvästi San Fran­cis­con keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    6. Uni­ver­si­ty of Chica­go. Sijain­ti Chicagon kaupungis­sa suh­teel­lisen lähel­lä keskustaa.
    7. Lon­don School of Eco­nom­ics. Sijain­ti Lon­toon kaupungis­sa suh­teel­lisen lähel­lä keskustaa.
    8. Oxford. sijait­see Bri­tann­ian 52. suurim­man kaupungissa. 

    Min­un mielestäni on aika erikoista jos joku onnis­tuu tuos­ta lis­tas­ta tekemään johtopäätök­sen, että talous­tutkimus ei onnis­tu kuin kaupunkien ytimissä.

    [1] läh­teenä jok­seenkin sat­un­nais­es­ti googlen haun perus­teel­la silmi­in osunut https://www.theguardian.com/higher-education-network/2016/mar/22/qs-world-university-rankings-2016-economics-and-econometrics

    1. En puhunut mitään sijan­nista suures­sa kaupungis­sa vaan kaup­ngis­sa, sel­l­aises­sa kuin vaikka­pa Oxford. Ei muis­tu­tu Her­van­taa miltään osin eikä edes Keilaniemeä. Kos­ka en saanut tässä kuvaa näkyvi­in, laitoin sen itse artikkeliin. 

  21. Monien (muiden kuin IT-)insinöörialojen käyt­tämät labrati­lat eivät oikein istu van­hoi­hin asuin­taloi­hin. Lab­o­ra­to­ri­ois­sa saate­taan käyt­tää vaar­al­lisia kemikaale­ja, sähkön­syöt­töön saate­taan tarvi­ta varsin järeää infra­struk­tu­uria ja kokeet ja testit saat­ta­vat aiheut­taa radio- ja sähköhäir­iöitä, melua tai tärinää.

  22. Näin Otaniemessä töis­sä käyvänä täy­tyy sanoa, että jut­tusi oli melkois­es­ti kär­jis­tet­ty (niin oli var­maan tarkoi­tuskin). Kyl­lä meil­lä tulee merkit­tävä osa työ­paikan insinööreistä (ml. insinööri­alo­jen pro­fes­sor­eista) Otaniemeen julkisel­la liiken­teel­lä, mm. laitok­semme johtaja.

    Olen ollut kah­teenkin otteeseen töis­sä Teol­lisu­uskadul­la, ja kyl­lä se oli minus­ta todel­la ankea ympäristö Otaniemeen ver­rat­tuna. Ankeudel­la en nyt tarkoi­ta pulaa parkkipaikoista, vaan sitä, että raken­nuk­set oli­vat vilka­sli­iken­teisen kadun var­rel­la eikä ympäristössä ollut mitään muu­ta kuin korkeat raken­nuk­set ja autot, autot ja autot, joi­ta sai jatku­vasti varoa ulkona liikkues­saan. Kun sitä ver­tasi Otaniemen ruo­ho­kent­tien poik­ki kulke­vi­in käve­lytei­hin ja meren­ran­taan, niin tun­nel­ma oli ihan toinen.

  23. Jos Tampere3 toteu­tuu, niin se pitäisi aloit­taa siten, että TTY:llä pis­tetään kaik­ki muut raken­nuk­set mata­lak­si pait­si uusi Kam­pusa­reena. Muut kor­vat­taisi­in korkeam­mil­la raken­nuk­sil­la, jot­ta TAY ja TAMK mah­tu­isi TTY:n kanssa samalle tontille.

    Autot parkki­hal­li­in raken­nusten alle ja tyhjä tila hyö­tykäyt­töön siten, että yli­jäävät tilat vuokrataan yrityksille.

    Tam­pereen yliopis­ton nykyi­nen sijain­ti sopisi korkeille tor­ni­taloille upei­den näköalo­jen vuok­si ja TAMKin tilalle taas sopisi laa­jen­taa TAYSiä.

    Ylipäätään TAMKin, TTY:n ja TAY:n raken­nuk­set ovat aut­ta­mat­tomasti van­hen­tunei­ta, eivätkä eri­tyis­es­ti ope­tusti­lat vas­taa tämän päivän tarpei­ta. Enkä tarkoi­ta sitä, että tarvit­taisi­in äly­taulu­ja vaan sitä, että tilois­sa pitäisi olla liitu- tai tus­si­taulut vähin­tään kolmel­la seinäl­lä ja pöytiä pitäisi voi­da jär­jestel­lä tarpei­den mukaan.

    Luen­tos­al­itkin pitäisi suun­nitel­la uusik­si tämän päivän teknolo­giaa ja huomisen päivän lisät­tyä vir­tu­aal­i­todel­lisu­ut­ta hyödyntäviksi.

    Näin saataisi­in oikeasti se 43000 opiske­li­jan yhteisö aikaisek­si ja Her­van­nas­sa olisi tilaa rak­en­taa lisää opiske­li­joille asuntoja.

    Hal­li­tus voisi pistää tähän vaik­ka 100 miljoon­aa euroa. Hal­paa kuin makkara ver­rat­tuna maaseudun kehittämiseen.

    Opiske­len TAY:lla ja työsken­te­len TTY:llä ja TAMKissakin olen vieraillut.

  24. Näin insinööri­alal­la työsken­televänä kiroan ne kaavoit­ta­jat joiden mielestä täl­läisen fyy­sisiä tuot­tei­ta valmis­ta­van luo­van alan yri­tyk­sen on syytä muut­taa Kehä-III:n toiselle puolelle kun ne tont­ti­maat halu­taan kaavoit­taa kerrostaloiksi.

    Tämänkin kus­tan­nu­s­paikan (800 työn­tek­i­jää) edelli­nen kort­teeri oli kätevästi jok­er­il­in­jan ja tule­van raide­jok­erin kyl­jessä ja siedet­täväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä met­ros­ta mut­ta kun nuo kaavoit­ta­jien haaveilemat hehtaar­it halu­taan muut­taa esimerkkiku­van kaltaisek­si käve­lykeskus­taon­nelak­si jos­sa raken­nuste­hokku­us riit­täväl­lä tasol­la niin nyt sitä ollaan parkkikent­tien keskel­lä parin joskus ja joulu­na kulke­van seu­tubussin varassa.

    Kysym­pä vain että oliko tässä tapauk­ses­sa ensik­si ole­mas­sa muna vai kana.

  25. Työtä tekevät insinöörit eivät tee päätök­siä siitä, mil­laista kaupunkiym­päristöä suun­nitel­laan. Ihmiset asu­vat ja työsken­televät sel­l­aises­sa ympäristössä, mikä heille on “annet­tu”. Syyt­tävä sor­mi pitäisi osoit­taa niihin kaavoit­ta­ji­in, yhdyskun­ta­su­un­nit­telijoi­hin, virkamiehi­in ja päät­täji­in, jot­ka ovat nämä kur­jat lähiöt ja busi­ness­park­it toteut­ta­neet. Tam­pereel­la (ja myös ihan yhtälail­la Helsingis­sä) ei ole vuosikym­meni­in tehty lisää kaupunkia, kos­ka asukkaat ovat maal­ta muut­tanei­ta ja kaupunkisu­un­nit­telijoil­la ei ole ollut tarpeek­si kaupunki­maista men­tal­i­teet­tia ja koke­muk­sia kaupungeista. Ei ole yksinker­tais­es­ti osat­tu tehdä tiivistä ja monipuolista kaupunkiympäristöä. 

    Her­van­nan posi­ti­ivisia puo­lia ovat asumisen edullisu­us ja lyhyet käve­ly­matkat. Her­van­nas­sa kaik­ki opiske­li­jakaveri­ni asu­vat muu­ta­man sadan metrin etäisyy­del­lä. Kukaan ei omista autoa, vaan kaik­ki kulke­vat kävellen ja pyöräl­lä. Muu­ta­man vuo­den päästä Her­van­taan tulee ratik­ka ja samal­la täy­den­nys­rak­en­tamista. Toiv­ot­tavasti paik­ka tulee muut­tumaan tästä vielä kaupunkimaisemmaksi.

    Her­van­nas­sa olisi mielestäni poten­ti­aalia trendikkääk­si asuinalueek­si, kos­ka alueel­la asuu paljon nuo­ria opiske­li­joi­ta, raken­nuk­set alka­vat olla ikään­tyneitä ja etäisyys keskus­tas­ta pitää asun­to­jen hin­nat matali­na. Raiti­otielin­jan äärelle voisi tehdä tiivi­itä umpiko­rt­telei­ta, jot­ka muut­taisi­vat lähiömäistä ilmet­tä kaupunki­maisem­mak­si. Olen myös visioin­ut mielessäni, että jäl­jelle jäävät Her­van­nan ele­ment­ti­talo­jen seinät voisi maala­ta värikkäil­lä graf­fiteil­la ja alak­er­roksi­in kel­larei­hin perustet­taisi­in elämää kuhi­se­via kahviloi­ta, baare­ja ja coole­ja under­groud-paikko­ja. Opiske­li­joiden ei tarvit­sisi enää kulkea keskus­tan baarei­hin, vaan Her­van­nas­ta tulisi viihtymisen ja yöelämän sydän. Har­mi vaan että näin radikaalit muu­tok­set taita­vat olla liian hur­jia Tam­pereen kaupun­gin arkkite­hdeille ja kaavoittajille.

  26. van­ha insinööri:
    Olka­amme luot­tavaisia Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­un kos­ka sen apu­laiskaupug­in­jo­hta­jana toimii vihrei­den Anni Sin­nemä­ki. Odotet­tavis­sa on vihty­isää ja ihmis­läheistä asum­ista, joka ei nirhaise kaupun­gin viheralueista.

    Jostain syys­tä pidän onnis­tuneim­pana lähiönä­Van­taan Kar­tanonkoskea. Sen koti­maiset arkkite­hdit kiro­si­vat alimpaan hel­vetti­in. Kateut­ta sen suun­nitelleille kun ovat Ruotsista?

    Kas, niin minäkin pidin oikein hienon näköisenä alueena. Muu­ta­man ker­ran olen käynyt ja ihme­tel­lyt miten viihty­isän oloista tääl­lä on. Mut­ta tämäkin siis selvisi, ei ollut koti­maista desig­nia vai?

  27. “Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä”

    Onko tämä koko jut­tu ström­söhenkistä vinoilua. Ei kukaan kysy insinööriltä mitä hän arvostaa, vaan sinne pitää men­nä mis­sä on työt. Yleen­sä se on työhuone asi­akkaan tehtaal­la tai edulli­nen toimis­to lähel­lä sitä.

    1. Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mut­ta hänen työ­nan­ta­jansa halu­aa talon ympärille suuren parkkiken­tän mielu­um­min kuin kau­nista kaupunkia. Tässä muut alat ovat aivan erilaisia.

  28. Luulin, että dig­i­tal­isaa­tio siirtää insinöörien ja human­istienkin työn ainakin pääosin etäk­si. Kysymys toimis­ton paikas­ta Keilaniemessä tai keskus­tas­sa olisi siten ehkä van­ha. Tarpeel­liset (?) kok­ouk­set voi pitää vaik­ka toimis­to­hotellin neukkaris­sa tun­tivuokral­la. Mikä säästö ja tehokku­us toim­i­ti­la- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

  29. Em. havain­to Kar­tanonkoskesta oli yksi parhai­ta aikoi­hin. Mik­si euroop­palaista tapaa suun­nitel­la lähiöitä ei käytetä enemmän?

  30. Eikö otsikko voisi olla aivan vas­taavasti myös “Sairaan­hoita­jien ja mei­dän muiden työ­paikat”? Kun kat­soo jotain Meilah­den tai Tam­pereen sairaaloi­ta niin lähin­nä tulee mieleen neu­vos­toli­it­to. Uskon että sairaan­hoita­jien luovu­us kas­vaisi kau­ni­is­sa keskus­taym­päristössä, jos­sa voisi lep­poisas­ti työpäivän aikana käy­dä pitkil­lä lounail­la ja kahviloissa. 

    Joo, huono trol­li, mut­ta ei perusinsinööri paljoa eroa mah­dol­lisuuk­sien suh­teen perus­sairaan­hoita­jas­ta. Sitä tehdään mitä on tarjolla.

    Entiset Nokian tehtaat Her­van­nas­sa on raken­net­tu kus­tan­nuste­hokkaasti suurelle lau­malle ihmisiä. Her­van­nas­sa on paljon hal­paa tilaa ja paljon halpo­ja asun­to­ja. Jos Her­van­nas­sa toimis­toku­lut ovat n. 300€/kk per työn­tek­i­jä, Tam­pereen keskus­tas­sa ne voivat olla hel­posti 500–800€/kk työn­tek­i­jää kohti. Raha, tarve ja teo­reet­tiset mah­dol­lisu­udet yleen­sä ratkai­se­vat, ei se että mis­sä joku teo­ri­as­sa vihtyy.

    PS. Her­van­ta on edelleen se Suomen toimivin lep­poisa monikult­tuurilähiö jos­sa ihmiset kulke­vat polkupyöril­lä ja asu­vat suuris­sa ker­rostalois­sa lähel­lä kaikkea. Ja koh­ta vielpä raiti­o­tien var­rel­la edullis­es­ti. Siel­lä tun­tuu aidosti kitey­tyvän koko vihreän puolueen ideologia.

  31. vk:
    Luulin, että dig­i­tal­isaa­tio siirtää insinöörien ja human­istienkin työn ainakin pääosin etäk­si. Kysymys toimis­ton paikas­ta Keilaniemessä tai keskus­tas­sa olisi siten ehkä van­ha. Tarpeel­liset (?) kok­ouk­set voi pitää vaik­ka toimis­to­hotellin neukkaris­sa tun­tivuokral­la. Mikä säästö ja tehokku­us toim­i­ti­la- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

    Kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta tehdä töitä kotona. Ei edes kaikil­la insinööreil­lä. Ei ole työrauhaa eikä kun­nol­lista tilaa tehdä töitä ja net­tiy­hteys on paljon tehot­tomampi kuin työpaikalla.

  32. Tero Tolo­nen:
    Em. havain­to Kar­tanonkoskesta oli yksi parhai­ta aikoi­hin. Mik­si euroop­palaista tapaa suun­nitel­la lähiöitä ei käytetä enemmän? 

    Kar­tanokoskea kri­ti­soiti­in lähin­nä siitä, että otet­ti­in per­in­teisen kaupun­gin ulkoa­su, mut­ta raken­net­ti­in kuitenkin toimin­nal­lis­es­ti 90-luvun lähiö. Kivi­jalka­palvelu­ja ei ole, kadut ovat kuollei­ta, liikenne perus­tuu yksi­ty­isautoilu­un, parkkiken­tät hal­lit­se­vat rak­en­tam­a­ton­ta tilaa ja asioin­ti tapah­tuu automar­keteis­sa. Alueel­la ei tai­da olla yhtään ain­oaa kahvi­laa, rav­in­to­laa tai kaup­paa. Kor­jatkaa jos olen väärässä. Per­in­teisen kaupun­gin illu­u­sio rikkoutuu nopeasti kun ajaa autol­la Tam­mis­ton puolelle.

    Pidän itsekin kar­tanokosken per­in­teistä pohjo­is­maalaista tyyliä kun­nioit­tavas­ta arkkite­htu­urista, mut­ta koko kaupunki­a­sumisen idea puut­tuu tuos­ta lähiöstä. Van­taa olisi rak­en­tanut itselleen mah­ta­van asuinalueen, jos sama arkkite­htooni­nen tyyli olisi yhdis­tet­ty rautatiease­maan ja per­in­teiseen kaupunkikeskus­taan. Kar­tanokosken tarkoi­tus taisi kuitenkin olla vain kes­ki-Van­taan profi­ilin nos­to, erään­lainen markki­noin­titem­paus, ei mikään todel­li­nen kaupunki­rak­en­tamisen par­a­dig­man muutos.

    Kar­tanokosken suun­nit­teli­ja tulo­vat Ruot­sista. Siel­lä, tai ainakin Tukhol­mas­sa, on nyt­tem­min siir­ryt­ty huo­mat­tavasti ratio­nal­is­tisem­paan arkkite­htu­uri­in, joka on huo­mat­ta­van har­maa­ta ja monot­o­n­ista, suo­ras­taan ankeaa jopa helsinkiläiseen tyyli­in ver­rat­tuna, joka puolestaan on nykyisel­lään parhaim­mil­laan ihan miellyttävää.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mut­ta hänen työ­nan­ta­jansa halu­aa talon ympärille suuren parkkiken­tän mielu­um­min kuin kau­nista kaupunkia. Tässä muut alat ovat aivan erilaisia.

    Insinööri­työ­paikat kuu­lu­vat kat­e­go­ri­aan “All you can save you can keep”. Asi­akashank­in­nan tai myyn­nin hin­tata­son kannal­ta on yhden­tekevää onko ympäristö kallista vai hal­paa, kau­nista vai rumaa. Toim­i­ti­lakus­tan­nuk­sis­sa säästyneil­lä rahoil­la voi sit­ten vaik­ka ostaa eläkea­sun­non Por­tu­gal­ista. Sik­si kaupun­gin ulkopuolelle.

    “Luovil­la aloil­la” kuten nyt vaik­ka finanssi­palveluis­sa, lakipalveluis­sa, main­os­alal­la jne. ja tietysti lifestyle-esinei­den kulut­ta­jakau­pas­sa hyö­dyn­netään ympäristön luo­maa haloe­fek­tiä ja sijoitu­taan miel­lyt­tävään ympäristöön. Yri­tyk­sen hyvä osoite luo asi­akashank­in­taan uskot­tavu­ut­ta, ja alueen korkea hin­tata­so ylipäätään ankkuroi asi­akkaiden hin­taodotuk­set yläkanttiin.

    Toinen jut­tu on se että rivi-insinöörit ovat sen ver­ran varakkai­ta että voivat asua omakoti­talos­sa tai riv­i­talon­pätkässä Espoos­sa mut­ta liian köy­hiä ostaak­seen kun­non per­hea­sun­non kaupunki­mais­es­ta ympäristöstä. Espoo on siis työn­tek­i­jöi­denkin kannal­ta ratio­naa­li­nen valinta.

  34. vk:
    Luulin, että dig­i­tal­isaa­tio siirtää insinöörien ja human­istienkin työn ainakin pääosin etäk­si. Kysymys toimis­ton paikas­ta Keilaniemessä tai keskus­tas­sa olisi siten ehkä van­ha. Tarpeel­liset (?) kok­ouk­set voi pitää vaik­ka toimis­to­hotellin neukkaris­sa tun­tivuokral­la. Mikä säästö ja tehokku­us toim­i­ti­la- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

    Insinöörui työtä on mon­en­laista ja hirveän suurin osa siitä:
    — edel­lyt­tää kalli­ita mit­ta­lait­tei­ta, joi­ta siist käytän­nössä voi olla vain siel­lä toimistolla
    — jatku­vaa vuorovaiku­tus­ta tois­t­en insinöörien ja/tai markki­noin­nin kanssa. Ja nää sähköiset menetelmät ei vaan toi­mi samal­la taval­la kuin kasvo­tusten. Se verkos­toi­tu­mi­nen kotoa käsin ei vaan toimi

    Ja etä­työn keskimääräi­nen tuot­tavu­us on yleen­sä heikko. Ei Yahoo sat­tumal­ta lopet­tanut etätyömahdollisuuksia

  35. Koke­muk­seni mukaan tekni­ikan alal­la vaa­di­taan suur­ta luovu­ut­ta, tuot­tei­den pitää men­nä maail­mal­la kau­pak­si. Ne alat, joi­ta yllä nimitetään luoviksi, toimi­vat paljolti veron­mak­sa­jan rahoil­la. Ensin yhteiskun­ta mak­saan opiskelun kaikkine lisi­nee, sit­ten vielä työu­ran palkat ja lopuk­si eläk­keet. Hyö­ty on kyseenalainen.

  36. Osmo Soin­in­vaara: En puhunut mitään sijan­nista suures­sa kaupungis­sa vaan kaup­ngis­sa, sel­l­aises­sa kuin vaikka­pa Oxford. Ei muis­tu­tu Her­van­taa miltään osin eikä edes Keilaniemeä. 

    En minäkään puhunut suurista kaupungeista, vaan noista kahdek­sas­ta huip­puyliopis­tos­ta val­taosa on kaupun­gin koos­ta riip­pumat­ta ko. kaupun­gin lähökaupungis­sa, täs­mälleen kuten Otanie­mi on Helsin­gin lähiökaupungis­sa. Ja sinä väität, että Aal­to-yliopis­ton kansan­talousti­eteen tutkimus kui­h­tuu, kos­ka se siir­tyy kaupun­gin ytimestä lähiöön. Tuos­sa väit­teessä ei empiri­an val­os­sa ole järkeä.

  37. Tapani Tik­ka:
    “Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä”

    Onko tämä koko jut­tu ström­söhenkistä vinoilua. Ei kukaan kysy insinööriltä mitä hän arvostaa, vaan sinne pitää men­nä mis­sä on työt. Yleen­sä se on työhuone asi­akkaan tehtaal­la tai edulli­nen toimis­to lähel­lä sitä.

    Ilmeis­es­ti moni insinööri ainakin halu­tu­im­mil­la aloil­la valikoi työ­paikkansa myös sen sijain­nin mukaan. Muu­ta­ma vuosi sit­ten kaveri ker­toi, että hänen työ­paikkansa oli muut­ta­mas­sa ratikkavyöhyk­keeltä Kehä III:lle. Hän ryhtyi etsimään uut­ta duu­nia. Lop­pu­jen lopuk­si muut­to jäi toteu­tu­mat­ta, kos­ka aika moni muukin oli ruven­nut hake­maan uusia töitä, kun autot­to­mia ei kiin­nos­tanut pen­delöidä perä-Van­taalle. Fir­ma päät­ti jatkaa ratikkavyöhykkeellä.

    Luulen, että tässäkin on iso­ja ero­ja siinä, onko insinööri 30- vai 50-vuo­tias ja onko tämä urbaani datanört­ti vai far­mari­v­o­l­vo-koneinssi. Autoilu on aikamoi­ses­sa mur­rokses­sa Helsingissä.

  38. Tero Tolo­nen: Kas, niin minäkin pidin oikein hienon näköisenä alueena. Muu­ta­man ker­ran olen käynyt ja ihme­tel­lyt miten viihty­isän oloista tääl­lä on. Mut­ta tämäkin siis selvisi, ei ollut koti­maista desig­nia vai?

    Eivät ruot­salaiset 2000-luvun alueet näytä Kar­tanonkoskelta eikä syynä val­i­tuk­seen ole ruot­salaisu­us, vaan arkkite­htien arvos­tuk­sen kohteet poikkeaa täysin maal­likoista. Orna­ment­ti on ensin­näkin rikos, ja toisek­seen aiem­pi­en tyylien jäljit­te­ly on kiel­let­ty, sil­lä sitä pide­tään epäaitona. Kar­tanonkoski­han jäljit­telee 1920-luvun arkkite­htu­uria ase­makaa­van ollessa samal­la nykya­jalle tyypillinen.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mut­ta hänen työ­nan­ta­jansa halu­aa talon ympärille suuren parkkiken­tän mielu­um­min kuin kau­nista kaupunkia. Tässä muut alat ovat aivan erilaisia.

    Insinööri kaipaa työ­paikaltaan hyviä tiey­hteyk­siä ja riit­tävästi parkkipaikkoja.

    Toisaal­ta Helsin­gin Vihreässä kaupunkisu­un­nit­telus­sa on tavoit­teena tehdä autoilu mah­dol­lisim­man vaikeak­si. Siinä lääkkeinä ovat katu­jen ja risteysten läpäisykyvyn jatku­va heiken­tämi­nen ja kiel­to rak­en­taa riit­tävästi parkkipaikkoja.

    Nyt sit­ten elinkei­noelämä äänestää tätä kehi­tys­tä vas­taan siir­tymäl­lä pois keskus­tan toimis­toista. Miten Vihreät reagoi­vat tähän kehitykseen? 

    Paran­ta­mal­la yhteyk­siä ja mah­dol­lis­ta­mal­la houkut­tele­vien tilo­jen kehi­tyk­sen? No ei.

    Liiken­n­ev­erkon paran­nusten sijaan sijaan suun­nil­laan liiken­n­ev­erkon läpäisykyvyn romaut­tamista purka­mal­la moot­tori­ti­et ja ‑kadut ja muut­ta­mal­la ne tukkoisik­si kaduiksi.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo insinööri­alat ja luo­vat alat oli tahalli­nen vinoilu. Sen tarkoituk­se­na oli sanoa, että kaik­ki insinööri­alatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkop­uolisil­la työ­paik­ka-alueil­la, vaan hakeu­tu­vat kaupunkien keskus­toi­hin – juuri ne, joiden luovu­u­den edel­ly­tyk­senä on kanssakäymi­nen muiden saman alan ja eri alo­jen edus­ta­jien kanssa.

    Saisinko tähän käytän­nön esimerkin oikeas­ta elämästä? Olen elät­tänyt itseni tietoli­iken­neo­hjelmis­to­ja tekemäl­lä 1980-luvun alkupuolelta asti. Kanssakäymi­nen oman alan ihmis­ten kanssa on jatku­vaa, joko saman tai muiden fir­mo­jen työn­tek­i­jöi­den kanssa. Kon­tak­tit löy­tyvät joko täältä Kara­portista, joskus muual­ta Suomes­ta, mut­ta yleen­sä maailmalta.

    Ikinä ei kaupun­gin keskus­tas­sa työsken­te­ly olisi tuonut mitään lisäar­voa tai hyö­tyä. Keneen jos­sain ruoka­paikas­sa olisi voin­ut tutus­tua? Ja mitä sit­ten vaik­ka olisi tutus­tunutkin? Jos meiltä vai­h­taa kil­pail­e­vaan fir­maan niin esimies saat­taa välit­tömästi ulko-ovelle, kun henkilöko­htaiset tavarat on kerät­ty. Ei tulisi kysymyk­seenkään alkaa keskustel­la työa­sioista vieraiden kanssa. Jopa fir­man sisäl­lä on NDA-sopimuk­sia siitä mitä saa ker­toa kollegoille.

    Ihmette­len mis­tä tuo aja­tus kanssakäymis­es­tä kaupunkien keskus­tois­sa on peräisin. Työ­paikan vai­h­toa kyl­lä edesaut­taa, jos fir­mat ovat lähekkäin, mut­ta ne voivat olla lähekkäin myös bisnespuistoissa.

  41. Vihrei­den kaupunkisu­un­nit­telu- ja yhteiskuntafan­tasi­at perus­tu­vat liian usein pelkkään tilas­to­jen tutkimiseen ja oman ystäväpi­irin haas­tat­telui­hin (ja sen ystäväpi­irin ääniä niil­lä kai lähin­nä halutaankin). 

    Joskus olisi hyvä tava­ta ja kuun­nel­la ihan oikei­ta ihmisiäkin. Nyt näistä insinööris­tereo­ty­p­i­oista tulee lähin­nä nolo fiilis. 

    Jos vas­taavia yleistyk­siä julka­i­sisi blo­gis­saan etnisi­in tai sukupuoleen perus­tu­vi­in jaot­telui­hin perustuen, olisi kut­su raas­tu­paan odottamassa.

  42. vk:
    Luulin, että dig­i­tal­isaa­tio siirtää insinöörien ja human­istienkin työn ainakin pääosin etäk­si. Kysymys toimis­ton paikas­ta Keilaniemessä tai keskus­tas­sa olisi siten ehkä van­ha. Tarpeel­liset (?) kok­ouk­set voi pitää vaik­ka toimis­to­hotellin neukkaris­sa tun­tivuokral­la. Mikä säästö ja tehokku­us toim­i­ti­la- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

    Näinköhän? Mikä estää, että vir­ta kään­ty­isi päin­vas­taiseen suuntaan:

    It-jät­ti jyrkkänä: nyt kaik­ki työ­paikalle tai se on potkut

    Yahoo Says That Killing Work­ing From Home Is Turn­ing Out Perfectly

  43. R.Silfverberg: Kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta tehdä töitä kotona. Ei edes kaikil­la insinööreil­lä. Ei ole työrauhaa eikä kun­nol­lista tilaa tehdä töitä ja net­tiy­hteys on paljon tehot­tomampi kuin työpaikalla.

    Aika moni on vai­h­tanut Helsin­gin keskus­tan yli­hin­taisen ja per­heelle ahtaan kolmion/neliön vaikka­pa Nur­mi­jär­ven 200 m²:n omakoti­taloon val­okuituy­htey­del­lä ja oma­l­la työhuoneel­la. Välistä on vielä jäänyt rahaa Tes­lan ostoon. Mut­ta tämähän ei tai­da olla nyt hip eikä trendi.

  44. QTC: . Keneen jos­sain ruoka­paikas­sa olisi voin­ut tutus­tua? Ja mitä sit­ten vaik­ka olisi tutustunutkin? 

    No siel­lä voi tutus­tua vaik­ka naisiin 😀

  45. Face­bookin Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mää muuten arvostel­laan aika usein siitä, että keskustelu siel­lä on kovin insinöörivetoista.

    1. Ilmeis­es­ti vain minä sain kuvan auki. Laitoin sen sik­si itse artikke­li­in. Joskus kuva liit­tämi­nen kom­ment­ti­in onnis­tui. Täy­tynee har­joitel­la, mut­ta voi olla, että word­pressin uusi ver­sio on tieto­tur­van osalta kriittisempi.

  46. Nykyään kom­mu­nikoidaan netin kaut­ta, face-to-face tapah­tu­mat ovat vähentyneet.

    Usein käy niin, ettei kol­le­goi­ta ehdi tapaa­maan koskaan tai hyvin harvoin.

    Kan­sain­välisyys on yksi kehi­tys­su­un­ta ja organ­isaa­tiot ovat hajal­laan ympäri maailman.

    Vaiti­olovelvoit­teet taas estävät laa­jan kommunikoinnin

  47. Osa yri­tyk­sistä arvostaa nykyaikaisia tila­ratkaisu­ja, joi­ta on uusis­sa toimis­to­talois­sa — mukana ilmas­toin­ti. Osa kohtu­ullista hin­taa, joka saadaan hal­val­la rakennusmaata. 

    Liekö HY:llä varaa keskus­takam­puk­seen kuin parin talon ver­ran? Viik­ki kut­suu kansan­talout­ta… juris­ti­fir­mat ha muut kil­pailul­ta suo­jatut jatka­vat keskustassa. 

    Her­van­nas­sa TTY lahjoit­ti saa­mansa maat yri­tyspuis­tok­si, joten hin­ta on kohdal­laan. Jon­nekin asun­to­ja on myös tehtävä. Kata­janokalle ei 30 000 uut­ta asukas­ta mahdu. 

    Autoilu — las­ten hoitoon vien­ti ja tiuk­ka takaisin hakuai­ka ei sovi nykyiseen työelämään. Kaupun­ki lähin­nä tuhoaa työ­paikko­ja hom­mis­sa, jois­sa matkuste­taan paljon. 

    Kyse ei ole miel­tymyk­sistä vaan taloudel­lis­es­ta valin­nas­ta, jon­ka työ­nan­ta­ja tekee. Sit­ten on vain päästävä työpaikalle.

  48. “Ennus­teeni on, että joskus vuon­na 2030 tul­laan havait­se­maan, että tämä on ollut virhe ja Aal­to-yliopis­ton kansan­taloussek­tion hyvä nousu­vire tait­tuu tähän. ”

    Kaik­ki ivy legue ‑yliopis­tot taita­vat olla kaupunkikestus­to­jen ulkop­uolel­la omil­la kam­puk­sil­lan. Cam­bridge ja Oxford myös. Ilmeis­es­ti eri tieteenalo­jen läheisyys ja kanssakäymien ruokkii luovu­ut­ta — ja luo edel­ly­tyk­siä startupeille.

  49. Ainakin PK-yri­tyk­set hyö­tyvät epävi­ral­li­sista kon­tak­teista. Voi ver­tail­la koke­muk­sia esim. patent­ti­toimis­toista, vira­nomai­sista, kon­sul­teista, tavaran ja palvelu­jen toimit­ta­jista jne.

  50. Vesa: Aika moni on vai­h­tanut Helsin­gin keskus­tan yli­hin­taisen ja per­heelle ahtaan kolmion/neliönvaikkapa Nur­mi­jär­ven 200 m²:n omakoti­taloon val­okuituy­htey­del­lä ja oma­l­la työhuoneel­la. Välistä on vielä jäänyt rahaa Tes­lan ostoon. Mut­ta tämähän ei tai­da olla nyt hip eikä trendi.

    No ei ole Tes­lan hin­noil­la vaan taitaa se diesel-Sko­da olla se mikä joidenkin mielestä on trendi.

  51. Vesa: Aika moni on vai­h­tanut Helsin­gin keskus­tan yli­hin­taisen ja per­heelle ahtaan kolmion/neliönvaikkapa Nur­mi­jär­ven 200 m²:n omakoti­taloon val­okuituy­htey­del­lä ja oma­l­la työhuoneel­la. Välistä on vielä jäänyt rahaa Tes­lan ostoon. Mut­ta tämähän ei tai­da olla nyt hip eikä trendi.

    Tuol­laiset vit­sit voisit jät­tää Vau­va-lehden aihe vapaa ‑pal­stalle.
    Tuol­lainen elin­ta­so on mah­dol­lista vain pariskun­nalle jos­sa molem­mat ovat johta­jia tai erikois­lääkäre­itä. Ja sil­loin ei vuodessa tehdä mon­ta etätyöpäivää.

    Mun oma elin­ta­so on sel­l­ainen että vaimo on sairas ja työkyvytön ja yhden ihmisen pal­ka­lla per­heen tul­ta­va toimeen. 

    Haaveena olisi pieni omakoti­ta­lo junaradan var­res­sa, kos­ka kah­teen autoon ei ole varaa. Omakoti­ta­lo sik­si että vaimo kär­sii nykyisessä riv­i­taloa­sun­nos­samme naa­purei­den tupakoin­nista. Mut­ta se ei saisi olla mikään home­pom­mi ja Nur­mi­järvi ja muut syr­jäkylät ‑no thanks. Lukio­ta ensi vuon­na aloit­ta­van lapsemme koulunkäyn­ti tulisi liian han­kalak­si, joten vähän real­is­mia tähän keskustelu­un kiitos!

  52. Pet­teri: Nyt sit­ten elinkei­noelämä äänestää tätä kehi­tys­tä vas­taan siir­tymäl­lä pois keskus­tan toimis­toista. Miten Vihreät reagoi­vat tähän kehitykseen?

    Öö..tyytyväisyydellä? Vapau­tuneet toimis­tot menevät kau­pak­si asun­toina vaik­ka hin­taero muuhun pääkaupunkiseu­tu­un on pos­ke­ton. Län­simetron valmis­tut­tua jostain Kalliostakin pääsee Keilaniemen toimis­toille reilus­sa var­tis­sa. Tehokas­ta ja ekol­o­gis­takin, toisin kuin Län­siväylän ruuhkissa jonottaminen.

    On ihan nor­maalia ja tavoiteltavaa että halu­tu­im­mat alueet varataan asumiseen ja työ­paikat sijoit­tuvat muualle.

  53. QTC: Ihmette­len mis­tä tuo aja­tus kanssakäymis­es­tä kaupunkien keskus­tois­sa on peräisin. Työ­paikan vai­h­toa kyl­lä edesaut­taa, jos fir­mat ovat lähekkäin, mut­ta ne voivat olla lähekkäin myös bisnespuistoissa.

    Tuo­hon vaikut­taa aika paljon se, mis­sä työn­tek­i­jät asuvat/haluavat asua, ja mikä on matkus­tu­sai­ka työ­paikkakeskit­tymään. Ns. “luovien alo­jen” työn­tek­i­jät täl­lä het­kel­lä arvosta­vat kaupunki­maisia asuinympäristöä jos­sa liikku­mi­nen tapah­tuu kävellen, fil­lar­il­la tai polkupyörälä, jol­loin “luo­van alan” työ­paikat keskit­tyvät myös sinne. “Insinööri” arvostaa henkilöau­toa, omakoti­taloa ja ilmaläm­pöpump­pua, jol­loin “insinööri­työ­paikat” voivat val­lan hyvin (ja parem­minkin) keskit­tyä moot­toritei­den risteyksiin.

    Samoin palvelu­iden tarve vai­htelee; “insinöörille” lounas tarkoit­taa 800 kcal ener­gia­sisäl­lön saamista tehokkaasti ja edullis­es­ti, kun taas “luo­van alan työn­tek­i­jä” halu­aa syödä jokaise­na viikon­päivänä eri rav­in­to­las­sa eri­laisia ruokia.

    Ja tietysti täy­tyy pitää mielessä, että tämän tyyp­piset stereo­typ­i­at ovat läh­es kokon­aan vääriä eivätkä yleis­tet­tävis­sä yksilö­ta­solle. Kyl­lä insinöörienkin arvos­tuk­set ovat kään­tymässä kohti urbaan­im­paa elämän­ta­paa; mis­sä vai­heessa mas­sa kään­tyy riit­tävässä määrin keskus­toi­hin (ja mil­loin urbaan­it insinöörit nou­se­vat päät­tävi­in asemi­in yri­tyk­sis­sä) jot­ta työ­paikat seu­raa­vat perässä onkin sit­ten toinen kysymys. Toisaal­ta teo­ri­as­sa tren­di voisi kään­tyä toiseenkin suun­taan (eli “luo­vat tyyp­it” alka­isi­vat hakeu­tua autoka­punki­in), mut­ta siitä ei kyl­lä ole täl­lä het­kel­lä viitteitä.

    Mut­ta vuorovaiku­tus työ­paikko­jen välil­lä ei kyl­lä min­unkaan nähdäk­seni ole se syy “luo­van alan” työ­paikko­jen sijoit­tumiselle keskus­toi­hin. Paljon tärkeäm­pää on työn­tek­i­jöi­den keskit­tymi­nen sinne.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mut­ta hänen työ­nan­ta­jansa halu­aa talon ympärille suuren parkkiken­tän mielu­um­min kuin kau­nista kaupunkia. 

    Ei se nyt ihan noinkaan yksinker­taista ole — moni yri­tys syn­tyy alun­perin tuonne korkeak­oulun viereiselle kam­pusalueelle — oli se sit­ten kuin­ka ikävän näköistä aluet­ta ulkop­uolisen mielestä tahansa.

    Tähän on monia syitä — yksi on se, että korkeak­oulu on mon­elle yri­tyk­sen alku­vai­heessa ken­ties opiskelu- tai työpaikkakin.

    On paljon helpom­paa sijoit­taa se yri­tys käve­ly­matkan päähän luen­tos­al­ista, mis­tä kaik­ki muutkin opiske­li­jatyön­tek­i­jät sekä mah­dol­lis­es­ti rekry­töitävät henkilöt voivat samaan aikaan sekä tehdä töitä että käy­dä pakol­lisil­la luen­noil­la työpäivän aikana.

    Tämä on yksi keskeinen syy mik­si yri­tyk­siä syn­tyy Her­mi­aan, joka on muuten aika mod­u­laari­nen ympäristö muutenkin yri­tyk­selle kas­vaa — toim­i­tilo­ja voi kas­vat­taa yhden hen­gen kopista aina use­an ker­roksen mit­taisi­in kan­sain­välisi­in yri­tyk­si­in. Jos rahaa on voi rak­en­taa jopa uusia talo­ja, kuten Nokia teki, eli kasvun raja ei tule vas­taan, toisin kuin jos­sain kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaas­sa miljöössä.

    Moni yri­tys ei syn­ny täm­möiseen ympäristöön eikä tarvitse täm­möistä ympäristöä, muut­toli­iket­tä on molem­pi­in suun­ti­in, mut­ta usein ne päätök­set ovat ihan ratio­naal­isia, eivätkä perus­tu kauneusar­voihin, eivätkä edes ns. “insinööri­ar­voihin” vaan enem­mänkin liike­toimin­nal­lisi­in perusteisiin.

  55. Pieni tarken­nus: niiden tieto­jen val­os­sa mitä itse olen kuul­lut, Nokia ei itse rak­en­tanut talo­ja Her­mi­aan, vaan vuokrasi niitä, mut­ta tietenkin on selvää, että niitä ei olisi ikinä syn­tynyt jos Nokia ei olisi niitä tarvinnut.

    Ja tosi­aan: tilaa on, kun­han vain koulus­ta valmis­tu­isi tarpeek­si insinööre­jä — se mitä yhteiskun­ta voi tehdä on varmis­taa, että luon­non­ti­etei­den ja matem­ati­ikan koulu­tus­ta annetaan laadukkaasti perusk­ouluista lähtien.

  56. Ei ole ihme jos syn­tyvyys on rom­ah­tanut ja jos EKn esi­tyk­set men­vät läpi niin suo­ma­liset ovat kuolleet sukupu­ut­toon paris­sa sukupolvessa 

    Nytkin ennuste näyt­tää, että viimeinen kan­ta­suo­ma­lainen syn­tyy 2067

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml

    Real­is­mi on kadon­nut työelämäkeskustelus­ta ja tavoit­teek­si on asetet­tu malli, jos­sa työn­tek­i­jä on käytän­nössä orja

    Mitenkähän esim päivähoito sopeu­tuu siihen, etti iskää ja äiskää yhtäkkiä näykään muu­ta­maan päivään ? Tai tule­vat hake­maan yöl­lä tai toimit­ta­vat lapsen hoitoon aamuyöstä ?

    Miten Osmo aikoo toteut­taa tämän tarpeen ?

  57. spot­tu: Öö..tyytyväisyydellä? Vapau­tuneet toimis­tot menevät kau­pak­si asun­toina vaik­ka hin­taero muuhun pääkaupunkiseu­tu­un on pos­ke­ton. Län­simetron valmis­tut­tua jostain Kalliostakin pääsee Keilaniemen toimis­toille reilus­sa var­tis­sa. Tehokas­ta ja ekol­o­gis­takin, toisin kuin Län­siväylän ruuhkissa jonottaminen.

    On ihan nor­maalia ja tavoiteltavaa että halu­tu­im­mat alueet varataan asumiseen ja työ­paikat sijoit­tuvat muualle.

    Mun mielestäni työ­paikat kuu­lu­vat myös kan­takaupunki­in. Esim Ruo­ho­lahti ja Vallila ovat hyviä esimerkke­jä jot­ka kel­paa­vat isoillekin fir­moille. Molem­mat ovat lisäk­si hyvin julkisel­la liiken­teel­lä saavutet­tavis­sa että kaikkien ei ole pakko kulkea autol­la. Kehäkol­mosen var­si taas on kaikkein vihe­liäisin paik­ka toimistolle.

  58. Liian van­ha:
    Nykyään kom­mu­nikoidaan netin kaut­ta, face-to-face tapah­tu­mat ovat vähentyneet.

    Usein käy niin, ettei kol­le­goi­ta ehdi tapaa­maan koskaan tai hyvin harvoin.

    Kan­sain­välisyys on yksi kehi­tys­su­un­ta ja organ­isaa­tiot ovat hajal­laan ympäri maailman.

    Vaiti­olovelvoit­teet taas estävät laa­jan kommunikoinnin

    Kyl­lä se vaan on aika pitkälti arkea, että organ­isaa­tioiden ollessa hajal­laan sitä vain hypätään lentokoneeseen..

  59. Har­ri:
    Reak­tor, Efi­code, Siili, Vincit, Soli­ta, Gofore, Uni­ty, Appel­si­i­ni, SC5, Comiq, Know­IT, Exove, … Ainakin ohjelmis­toinsinöörit viihtyvät kantakaupungissa.

    Kaik­ki nuo ovat kooltaan vielä suh­teel­lisen kom­pak­te­ja ja keskus­tan toim­i­ti­lat täyt­tävät vaa­timuk­set. Keskus­tas­ta ei kuitenkaan löy­dy iso­ja yri­tyk­siä vaan ohjelmis­toalal­lakin ne ovat muual­la. Olet­taisin että kun nois­takin osa vielä kas­vaa ne hivut­tau­tu­vat hiukan reunem­malle mut­ta ydinkeskus­tan tun­tu­maan. Isoim­mat työ­nan­ta­jat ydinkeskus­tas­sa taita­vat olla Helsin­gin kaupun­ki, val­tio ja yliopis­to jot­ka vas­tan­nevat ehk neljä­sosas­ta koko kan­takaupun­gin työ­paikkamäärärästä. Niille taas toim­i­ti­lakus­tan­nus ei ole mikään ongel­ma kos­ka käsi on veron­mak­sa­jan oheneval­la lompsalla 

    Her­van­ta taas on se mikä on kos­ka kaavoit­ta­ja niin halusi: “Aja­tus Tam­pereen van­han kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolelle raken­net­tavas­ta satel­li­itista syn­tyi Tam­pereen yleiskaava­su­un­nitel­mas­sa 1966.” Kaavoit­ta­ja osoit­ti raken­nus­maa­ta konttorikomplekseille. 

    Samal­la taval­la kaavoit­ta­ja on nyt sitä mieltä että isot yri­tyk­set eivät ole keskus­taan oikein ter­ve­tullei­ta. Tren­de­jä ei tässä luo siis insinöörit vaan human­is­tit. No, arkkite­hdit taita­vat kyl­lä olla insinööri­ti­etei­den laidalla.

  60. Helsin­ki hoi älä jätä: Tren­de­jä ei tässä luo siis insinöörit vaan human­is­tit. No, arkkite­hdit taita­vat kyl­lä olla insinööri­ti­etei­den laidalla.

    Otaniemen organ­isaa­tiomyller­ryk­sessä arkkite­hdit on jo siir­ret­ty taideosas­tolle. Tosin eivät ainakaan kaik­ki arkkite­hdit tain­neet pitää itseään teekkareina aiemminkaan…

  61. qwer­ty:
    Ja etä­työn keskimääräi­nen tuot­tavu­us on yleen­sä heikko. Ei Yahoo sat­tumal­ta lopet­tanut etätyömahdollisuuksia

    Onpa kova väite. Olisiko jotakin ihan fak­taakin väit­teen tuek­si? Jos yri­tyk­set ottaisi­vat työn­tek­i­jöiltä etä­työmah­dol­lisu­udet pois, ja työtä voisi tehdä vain toimis­tol­ta, tuot­tavu­us kohenisi?

    Yahoo on ihan kural­la ja myy­ty Ver­i­zonille. Etä­työkiel­lon äiti Maris­sa May­er saa kenkää. Miten luulet käyvän etätyökiellolle?

  62. Tämän het­ken käytän­nön tilanne on sel­l­ainen, että Helsin­gin keskus­tan kalleimpi­en noin kymme­nen kort­telin alueel­la on käytän­nössä seu­raa­va ryh­mät: Verora­hoil­la elävät laitok­set, eli kiin­teistö­markki­nan näkökul­mas­ta markki­nahäiriköt, liike­juris­tit, pääo­masi­joit­ta­jat, investoin­tipankki­ir­it ja liik­keen­jo­hdon kon­sul­tit. Muil­la ryh­mil­lä ei ole näi­hin kiin­teistöi­hin varaa. Seu­raaval­la kehäl­lä, eli keskus­ta-alueel­la, mut­ta ei näil­lä pre­mi­um-sijain­neil­la sijait­see verora­hoil­la eläviä, mainos‑, viestintin­tä- yms. toimis­to­ja, ohjelmis­to­talo­ja, pankke­ja ja suurehko­jen yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta. Seu­raaval­la kehäl­lä, eli siis Keilaniemessä ja muual­la kehä I var­res­sa on sit­ten lisää pääkont­tor­e­i­ta, sekä IT-talo­ja ja myyn­tior­gan­isaa­tioi­ta. Itse en näe tässä jakoa insinöörei­hin ja mui­hin vaan lähin­nä mak­sukykyeron. Ydinkeskus­tas­sa on kaik­ki ne, joil­la on siihen hin­tata­soon varaa.

  63. Helsin­ki hoi älä jätä: Kaik­ki nuo ovat kooltaan vielä suh­teel­lisen kom­pak­te­ja ja keskus­tan toim­i­ti­lat täyt­tävät vaa­timuk­set. Keskus­tas­ta ei kuitenkaan löy­dy iso­ja yri­tyk­siä vaan ohjelmis­toalal­lakin ne ovat muualla. 

    Vincit, Soli­ta ja Gofore ovat Tam­pere­laisia yri­tyk­siä, joil­la on pienehköt edus­tuskont­torit Helsingis­sä, ja sat­apäi­nen pääkont­tori Tam­pereel­la. Pääkaupunkiseudul­la nuo kon­sult­ti­toimis­tot toimi­vat pääasi­as­sa asi­akkaiden tilois­sa. Itsekin olen sel­l­aises­sa fir­mas­sa työskennellyt.

    Vincitin pää­toimis­to itseasi­as­sa sijait­see tuos­sa Osmon kuvaa­mas­sa Her­van­nan insinöörikolos­sis­sa, siel­lä niitä insinööre­jä on sat­apäi­nen lauma.

    Itse työsken­te­len insinööri-hom­mis­sa 15min käve­ly­matkan päässä Stock­man­nin herkus­ta, mut­ta minä olenkin sel­l­ainen nört­ti joka ostaa tek­i­jöitä noista kon­sult­ti­fir­moista, tai ulko­mail­ta, tai tapaan välil­lä pörssiy­htiöi­den johtoa keskus­tan rav­in­tolois­sa. Sik­si toimis­ton töy­tyy sijai­ta hyväl­lä paikalla tässä lak­i­toimis­to­jen, tili­toimis­to­jen, ham­maslääkärien ja muiden luovien ihmis­ten keskellä.

  64. JY: Jos yri­tyk­set ottaisi­vat työn­tek­i­jöiltä etä­työmah­dol­lisu­udet pois, ja työtä voisi tehdä vain toimis­tol­ta, tuot­tavu­us kohenisi?

    Ainakin IBM näyt­tää ajat­tel­e­van näin. Tässä vai­heessa alkaa olla kohtu­ullisen selvää ettei etä­työ toi­mi siinä laa­ju­udessa kuin joskus ehkä ajateltiin. 

    IT-alal­la eri­tyis­es­ti: jos asioi­ta voi teet­tää etä­työnä, mik­sei sit­ten samantien teetetä sitä maas­sa jos­sa kus­tan­nus­ta­so on mur­to-osa länsimaista?

  65. R.Silfverberg: Mun mielestäni työ­paikat kuu­lu­vat myös kan­takaupunki­in. Esim Ruo­ho­lahti ja Vallila ovat hyviä esimerkke­jä jot­ka kel­paa­vat isoillekin firmoille. 

    Ruo­ho­lah­den ja Vallilan työ­paik­ka-alueet ovat eril­lisiä rajat­tu­ja kort­telialuei­ta, eivät seka-aluei­ta tyyli­in Punavuori neljäkym­men­tä vuot­ta sitten.

    Her­ne­saaren kaa­va osoit­taa että kaavoit­ta­ja elää edelleen maail­mas­sa jos­sa toimis­tot sijoite­taan asuinaluei­den keskelle ja ihme­tel­lään sit­ten mik­seivät ne täy­ty ja/tai vuokralaiset muut­ta­vat muualle. Tois­te­taan siis Laut­tasaaren virheet joi­ta nyt paikkail­laan talo kerrallaan.

  66. noz­ick:
    Tämän het­ken käytän­nön tilanne on sel­l­ainen, että Helsin­gin keskus­tan kalleimpi­en noin kymme­nen kort­telin alueel­la on käytän­nössä seu­raa­va ryh­mät: Verora­hoil­la elävät laitok­set, eli kiin­teistö­markki­nan näkökul­mas­ta markki­nahäiriköt, liike­juris­tit, pääo­masi­joit­ta­jat, investoin­tipankki­ir­it ja liik­keen­jo­hdon kon­sul­tit. Muil­la ryh­mil­lä ei ole näi­hin kiin­teistöi­hin varaa. Seu­raaval­la kehäl­lä, eli keskus­ta-alueel­la, mut­ta ei näil­lä pre­mi­um-sijain­neil­la sijait­see verora­hoil­la eläviä, mainos‑, viestintin­tä- yms. toimis­to­ja, ohjelmis­to­talo­ja, pankke­ja ja suurehko­jen yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta. Seu­raaval­la kehäl­lä, eli siis Keilaniemessä ja muual­la kehä I var­res­sa on sit­ten lisää pääkont­tor­e­i­ta, sekä IT-talo­ja ja myyn­tior­gan­isaa­tioi­ta. Itse en näe tässä jakoa insinöörei­hin ja mui­hin vaan lähin­nä mak­sukykyeron. Ydinkeskus­tas­sa on kaik­ki ne, joil­la on siihen hin­tata­soon varaa. 

    Uno­hdit isot met­säy­htiöt joiden pääkont­torit ovat kanssa keskus­tan premium-alueella.

  67. tcrown: En nyt oikein tiedä oliko tämän artikke­lin tarkoi­tus olla huumo­ria vai asial­lista analysiä, mut­ta tarkastel­laan­pa joitakin maail­man huippuyliopistoja[1] kansan­talousti­eteen alalla:

    1: MIT. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    2. Har­vard. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    3. Stan­ford. Sijain­ti selvästi San Fran­cis­con keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    4. Prince­ton. Sijain­ti selvästi New Yorkin keskus­tan ulkpop­uolel­la naapurikunnassa.
    5. Berke­ley. Sijain­ti selvästi San Fran­cis­con keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    6. Uni­ver­si­ty of Chica­go. Sijain­ti Chicagon kaupungis­sa suh­teel­lisen lähel­lä keskustaa.
    7. Lon­don School of Eco­nom­ics. Sijain­ti Lon­toon kaupungis­sa suh­teel­lisen lähel­lä keskustaa.
    8. Oxford. sijait­see Bri­tann­ian 52. suurim­man kaupungissa. 

    Min­un mielestäni on aika erikoista jos joku onnis­tuu tuos­ta lis­tas­ta tekemään johtopäätök­sen, että talous­tutkimus ei onnis­tu kuin kaupunkien ytimissä.

    [1] läh­teenä jok­seenkin sat­un­nais­es­ti googlen haun perus­teel­la silmi­in osunuthttps://www.theguardian.com/higher-education-network/2016/mar/22/qs-world-university-rankings-2016-economics-and-econometrics

    Noista ei voi puhua edes samana päivänä Keilaniemen kanssa. Oikea ver­tailuko­h­ta olisi se, että Por­voon tai Naan­talin keskus­tas­sa olisi ainakin vuodes­ta 1700 läh­tien rak­en­tunut, tiivi­isti keskus­taan nivoutu­va kampusalue.

  68. R.Silfverberg: Uno­hdit isot met­säy­htiöt joiden pääkont­torit ovat kanssa keskus­tan premium-alueella.

    En uno­htanut, sil­lä keskus­tan Pre­mi­um alueel­la ei ole yhtään suuren met­säy­htiön pääkont­to­ria. StoraEn­so on Kata­janokalla, UPM Töölön­lahdel­la ja Met­sä Group Tapiolassa.

  69. Nokian kam­pus Espoon Kara­malmil­la on aivan lois­ta­va työ­paik­ka. Eri­no­maiset tilat kaik­keen tarvit­tavaan, myös eri­ty­is­ti­lat (labrat, asi­akkaiden show­roomit ym.). Riit­tävästi neukkare­i­ta. Kolme hyvää työ­paikkaruokalaa, joista saa hel­posti, nopeasti ja edullis­es­ti hyvää ruokaa. Riit­tävästi parkkipaikko­ja. Töi­hin pääseen hel­posti autol­la, junal­la, bus­sil­la tai polkupyöräl­lä. Löy­tyy kun­tos­alit ja suihkut. 

    On vaikea kuvitel­la, kuin­ka sitä voisi enää paran­taa. Vas­taa­van­laisen jär­jeste­lyn aikaansaami­nen kan­takaupungis­sa olisi käytän­nössä jok­seenkin mahdotonta.

  70. spot­tu: Ainakin IBM näyt­tää ajat­tel­e­van näin. Tässä vai­heessa alkaa olla kohtu­ullisen selvää ettei etä­työ toi­mi siinä laa­ju­udessa kuin joskus ehkä ajateltiin. 

    IT-alal­la eri­tyis­es­ti: jos asioi­ta voi teet­tää etä­työnä, mik­sei sit­ten samantien teetetä sitä maas­sa jos­sa kus­tan­nus­ta­so on mur­to-osa länsimaista?

    Van­han jätin kuolink­ouris­telu­jen alkua IBMssä. 

    Jos ini­tialaiset toimi­si­vat ja ajat­telisi­vat kuten suo­ma­laiset, lop­utkin työt olisi ilman muu­ta jo siir­ret­ty. Eivät kuitenkaan toi­mi ja ajattele.

  71. Pete:
    Vas­taa­van­laisen jär­jeste­lyn aikaansaami­nen kan­takaupungis­sa olisi käytän­nössä jok­seenkin mahdotonta. 

    Niin, kan­takaupungista löy­tyy esimerkik­si toimis­toki­in­teistöjä jois­sa ei ole pyörille ollenkaan säi­ly­ty­s­paikko­ja. Han­kala ajaa työ­matkat pyöräl­lä kun sen jou­tu­isi jät­tämään päiväk­si sei­so­maan kapealle jalkakäytävälle.

  72. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Noista ei voi puhua edes samana päivänä Keilaniemen kanssa. Oikea ver­tailuko­h­ta olisi se, että Por­voon tai Naan­talin keskus­tas­sa olisi ainakin vuodes­ta 1700 läh­tien rak­en­tunut, tiivi­isti keskus­taan nivoutu­va kampusalue.

    Olen kyl­lä täysin häkel­tynyt jos Osmo alku­peräisessä kon­tek­stis­saan viit­tasi ensisi­jais­es­ti raken­nuskan­taan eikä keskus­ta-alueen laa­jem­pi­en kon­tak­tien olete­tus­ta edel­ly­tyk­ses­tä huip­pu­lu­okan talous­tukimuk­seen. Otanie­mi ei tietysti ole 1700-luvul­ta peräisin, mut­ta kyl­lä se aika tiivis kam­pusalue on. Ver­rat­tuna vaik­ka siihen kuin­ka lev­äl­lään Helsin­gin Yliopis­to on.

    1. Viit­tasin kaikki­in niihin help­poi­hin kon­tak­tei­hin, joi­ta Helsin­gin keskus­tas­sa on vähän kaikkien taho­jen kanssa. Otaniemessä on tietysti hyvät kon­tak­tit niihin aloi­hin, jot­ka ovat Otaniemessä, mut­ta on se vähän kapea-alaista.

  73. JY: Onpa kova väite. Olisiko jotakin ihan fak­taakin väit­teen tuek­si? Jos yri­tyk­set ottaisi­vat työn­tek­i­jöiltä etä­työmah­dol­lisu­udet pois, ja työtä voisi tehdä vain toimis­tol­ta, tuot­tavu­us kohenisi?

    Yahoo on ihan kural­la ja myy­ty Ver­i­zonille. Etä­työkiel­lon äiti Maris­sa May­er saa kenkää. Miten luulet käyvän etätyökiellolle?

    Kiel­lon jäl­keen noin vuosi todet­ti­in, että muu­tok­sel­la oli halut­tu­ja vaiku­tuk­sia. Yahoon ongel­mat ovat enem­pi busi­ness ide­as­sa joka ei ole ajois­sa päivit­tynyt. En usko että kukaan toinen johta­ja olisi saanut laivaa tuon parem­min kääntymään.

    HP on sit­tem­min vah­vasti suositel­lut etä­työn lopet­tamista ja IBM on liki lopet­tanut sen
    https://www.theregister.co.uk/2017/02/08/ibm_no_more_telecommuting/
    http://www.slate.com/blogs/future_tense/2013/10/08/hp_working_from_home_ban_marissa_mayer_s_yahoo_policy_becomes_industry_narrative.html

    Ja nämä töitä jois­sa ei ole saman­laisia lait­teis­to rajoituk­sia kuin tyyp­il­lisessä tuotekehitystyössä

  74. noz­ick: En uno­htanut, sil­lä keskus­tan Pre­mi­um alueel­la ei ole yhtään suuren met­säy­htiön pääkont­to­ria. StoraEn­so on Kata­janokalla, UPM Töölön­lahdel­la ja Met­sä Group Tapiolassa. 

    Min­ul­la taitaa olla avarampi käsi­tys mikä las­ke­taan Helsin­gin keskus­tan “pre­mi­um-alueek­si”. Sto­ra Enson on pres­i­dentin­li­nan vier­essä ja UPM:n ja Ahlströmin eduskun­tat­alon, musi­ikki­talon ja päärautatiease­man välis­sä! Met­sä-kon­sernin on joka tapauk­ses­sa Espoon pre­mi­um-alueel­la. Ser­lachiuk­sel­la taitaa olla Män­tässä vielä.

  75. Pete:
    Nokian kam­pus Espoon Kara­malmil­la on aivan lois­ta­va työ­paik­ka. Eri­no­maiset tilat kaik­keen tarvit­tavaan, myös eri­ty­is­ti­lat (labrat, asi­akkaiden show­roomit ym.). Riit­tävästi neukkare­i­ta. Kolme hyvää työ­paikkaruokalaa, joista saa hel­posti, nopeasti ja edullis­es­ti hyvää ruokaa. Riit­tävästi parkkipaikko­ja. Töi­hin pääseen hel­posti autol­la, junal­la, bus­sil­la tai polkupyöräl­lä. Löy­tyy kun­tos­alit ja suihkut. 

    Kara­malmille ei pääse hel­posti junal­la, kos­ka juna ei tule lähelle, vaan vartin käve­ly­matkan päähän. Polkupyöräl­lä sinne on tolku­ton mat­ka sieltä mis­sä ihmiset asu­vat, eli ei sinne kyl­lä helpol­la pääse.

    Kolme ruokalaa ei ole mitään kun ver­taa kan­takaupunki­in. On rav­in­toloi­ta, kahviloi­ta, kaup­po­ja, kioske­ja, …, eikä onnek­si tarvitse tyy­tyä mihinkään ruokalaan.

    GE:n (+health care start-up vil­lage) tilat Vallilas­sa ovat hel­posti saavutet­tavis­sa kävellen, fil­lar­il­la, julk­isil­la ja autol­la. Siel­lä on kun­tos­ali, suihkut ja muut. On labraa, kokoon­panoa ja kaikkea. Sama hom­ma myös muiden Teol­lisu­uskadun var­rel­la ole­vien suurten työ­paikko­jen kanssa.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Viit­tasin kaikki­in niihin help­poi­hin kon­tak­tei­hin, joi­ta Helsin­gin keskus­tas­sa on vähän kaikkien taho­jen kanssa. Otaniemessä on tietysti hyvät kon­tak­tit niihin aloi­hin, jot­ka ovat Otaniemessä, mut­ta on se vähän kapea-alaista.

    Vähän niin kuin Stan­fordin ja Berke­leyn yliopis­tot ovat aset­tau­tuneet San Fran­cis­con keskus­taan kos­ka syr­jem­mäl­lä kon­tak­tit oli­si­vat kapea-alaisia, eikä huip­pututkimus siten mahdollista?

    1. Itseasi­as­sa aika moni on hakeu­tunut asumaan San Fran­cis­con keskus­taan, mut­ta nuo maini­tut yliopis­tot ovat hyvin moni­alaisia ver­rat­tuna Aal­to-yliopis­ton Otaniemen kampukseen.

  77. Helsin­ki hoi älä jätä:
    Samal­la taval­la kaavoit­ta­ja on nyt sitä mieltä että isot yri­tyk­set eivät ole keskus­taan oikein ter­ve­tullei­ta. Tren­de­jä ei tässä luo siis insinöörit vaan human­is­tit. No, arkkite­hdit taita­vat kyl­lä olla insinööri­ti­etei­den laidalla.

    Keskus­tas­sa (Klu­u­vi) toim­i­tilo­jen keskivuokra on 28,3 €/m², Keilaniemessä 21,0 €/m² ja Avi­apo­lik­ses­sa 17,5 €/m². Jos yri­tyk­sel­lä on sato­ja työn­tek­i­jöitä, tilakus­tan­nus alkaa olla aika iso meno­erä, jos­ta on help­po säästää sijoit­tumal­la kauem­mas keskus­tas­ta. Hin­noista päät­telisin, että keskus­taan voisi kyl­lä olla vetoa isoil­lakin yri­tyk­sil­lä, mut­ta sopivia tilo­ja sopi­vaan hin­taan ei yksinker­tais­es­ti ole tar­jol­la. Mis­tään insinöörien ja human­istien vas­takkainaset­telus­ta tässä ei ole kyse.

    Aiheeseen liit­tyen on harmil­lista, että Töölön­lahti kaavoitet­ti­in kuten kaavoitet­ti­in. Sinne olisi mah­tunut hel­posti miljoona ker­rosneliömetriä uut­ta toimis­toti­laa (ja asum­ista sekaan), jos tah­toa olisi vain ollut. Mut­ta halut­ti­in lähiötä.

  78. Olli:
    Niin se var­maan on, että insinööriä ei ihan hel­posti vielä tänä päivänä julkiseen kulkuneu­voon saa. Mut­ta tuo muut­tuu, ja se muut­tuu nopeasti. Mei­dän onneksemme.

    Kohtu­ullisen hölmö kom­ment­ti! 😀 Ei kyse ole siitä, mihin jonkun ihmisen saa, vaan siitä, mikä on järkevin tapa kul­loinkin liikkua. Insinöörit ovat siitä ikäviä, että hei­dät on koulutet­tu laske­maan tuol­laisi­akin asioita.

    Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen yhdyskun­tarak­en­teen liiken­nemuo­to. Pari­i­sis­sa, Mosko­vas­sa tai New Yorkissa insinöörin saa aivan var­masti joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­si. Helsingistä puut­tuu se kaupun­ki, joka tek­isi joukkoli­iken­teestä kil­pailukykyisen liikennemuodon.

    Insinöörit ovat todel­la tarkko­ja laskelmis­saan. Yksi tut­tu myy, suun­nit­telee ja valvoo jär­jestelmien asen­nuk­sia ympäri maa­ta sosi­aalialalle. Jos asen­nustyöt tehdään talvinopeusra­joituk­sien aikana, tar­jous on joitakin sata­sia tai ton­ne­ja kalli­impi kuin kesäl­lä. Jokainen mat­ka kohteeseen hin­noitel­laan ja talvinopeusra­joituk­set ovat jär­jet­tömän kalli­ita yhteiskunnalle.

    Jos halu­taan lasku­taitoiset insinöörit joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si, pitää rak­en­taa kaupun­ki, jos­sa se on järkevää. Lasku­taito tun­tuu muutenkin puut­tuvan koko touhus­ta, kun raskas­ta raidet­ta vede­tään pitkin Itä-Helsin­gin ja Espoon kor­pia. Muual­la Län­si-Euroopas­sa raken­netaan lähiöitä ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Toki lähiö vaatii sen kaupun­gin, jot­ta se toimii, eikä Suomes­sa ole yhtään kaupunkia.

  79. ze: Keskus­tas­sa (Klu­u­vi) toim­i­tilo­jen keskivuokra on 28,3 €/m², Keilaniemessä 21,0 €/m² ja Avi­apo­lik­ses­sa 17,5 €/m². Jos yri­tyk­sel­lä on sato­ja työn­tek­i­jöitä, tilakus­tan­nus alkaa olla aika iso meno­erä, jos­ta on help­po säästää sijoit­tumal­la kauem­mas keskus­tas­ta. Hin­noista päät­telisin, että keskus­taan voisi kyl­lä olla vetoa isoil­lakin yri­tyk­sil­lä, mut­ta sopivia tilo­ja sopi­vaan hin­taan ei yksinker­tais­es­ti ole tar­jol­la. Mis­tään insinöörien ja human­istien vas­takkainaset­telus­ta tässä ei ole kyse.

    Aiheeseen liit­tyen on harmil­lista, että Töölön­lahti kaavoitet­ti­in kuten kaavoitet­ti­in. Sinne olisi mah­tunut hel­posti miljoona ker­rosneliömetriä uut­ta toimis­toti­laa (ja asum­ista sekaan), jos tah­toa olisi vain ollut. Mut­ta halut­ti­in lähiötä.

    Liiken­teen tukkoisu­us ja autoilua ruoski­vat ratkaisut kään­tävät iso­jen yri­tys­ten kat­seet muualle. Toki kympin ero vuokras­sa on jo sekin merkit­tävä mut­ta ero repeää val­tavak­si kun ryhdytään vuokraa­maan autopaikko­ja 200 — 300 euroa / autopaik­ka / kk. Vaik­ka ottaisi vain välttämättömät.

  80. spot­tu:

    IT-alal­la eri­tyis­es­ti: jos asioi­ta voi teet­tää etä­työnä, mik­sei sit­ten samantien teetetä sitä maas­sa jos­sa kus­tan­nus­ta­so on mur­to-osa länsimaista?

    Var­maan sik­si, että vinkuint­ian koo­di joudu­taan käymään läpi län­si­maisin voimin kokon­aan uud­estaan eikä varsi­naista säästöä syn­ny vaik­ka houku­tus halpu­u­tuk­seen on suuri.

  81. tcrown kir­joit­ti:

    1: MIT. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    2. Har­vard. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa. 

    MIT:n kam­pusalue on n. 2 km päässä Bostonin ydinkeskus­tas­ta, ja Har­vardin n. 4 km päässä. Toki siinä välis­sä on n. 500 m lev­eä joki.

  82. Ode: “Insinöörien ja mei­dän muiden työpaikat”

    Ze: “Keskus­tas­sa (Klu­u­vi) toim­i­tilo­jen keskivuokra on 28,3 €/m², Keilaniemessä 21,0 €/m² ja Avi­apo­lik­ses­sa 17,5 €/m².”

    Oliko se nyt 15 % suo­ma­lai­sista, jot­ka mieluiten ASUISIVAT ison kaupun­gin “oike­as­sa kaupungis­sa”? Kuten Ode ja muut kaupunki­ak­tivis­tit ovat ker­toneet, vaik­ka pros­ent­tiluku on pieni, niin henkilömäärä on paljon enem­män, kuin mitä Helsin­gin ratikkavyöhyke täl­lä het­kel­lä vetää. Tästä seu­raa se, että HKIn ytimessä asuin­neliöt ovat mui­ta aluei­ta kalliimpia.

    Huomioon ottaen yllä ole­via seikko­ja, rohke­nen väit­tää, ettei ratikkavyöhyke ole unel­matyö­paikkaaluet­ta “kaikille muille pait­si insinööröille”, vaan että 15 % osu­us työikäis­es­tä väestöstä lie­nee paljon parem­min osu­va suu­ru­us­lu­ok­ka urbaanista työym­päristöstä innos­tunei­den osu­udek­si koko työikäis­es­tä väestöstä.

    Kuriosi­teet­ti­huom­i­na: Jopa Oden dystopi­aku­vas­sa insinööri­työ­paik­ka-alueesta on kasve­ja, vihreyt­tä, kukkia. “Moni muu arvostaa” ‑kuvas­sa ei ole.

  83. Sam­po Smolan­der:
    tcrown kirjoitti:

    MIT:n kam­pusalue on n. 2 km päässä Bostonin ydinkeskus­tas­ta, ja Har­vardin n. 4 km päässä. Toki siinä välis­sä on n. 500 m lev­eä joki.

    On selvää että TKK (nyk. Aal­to Yliopis­to) piti esiku­vanaan MIT:tä kun se päät­ti sijoit­tua vesistön toiselle puolelle muu­ta­man kkilo­metrin päähän Helsin­gin ydinkeskustasta. 

    Vai­h­toe­htoina oli Hert­tonie­mi ja Otanie­mi. Olisi ollut mie­lenki­in­toista nähdä miten Itä-Helsin­ki olisi kehit­tynyt jos olisi valit­tu Hert­tonie­mi, ja vas­taavasti miten Espoo.

  84. Kalle: Kohtu­ullisen hölmö kom­ment­ti! Ei kyse ole siitä, mihin jonkun ihmisen saa, vaan siitä, mikä on järkevin tapa kul­loinkin liikkua. Insinöörit ovat siitä ikäviä, että hei­dät on koulutet­tu laske­maan tuol­laisi­akin asioita.

    Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen yhdyskun­tarak­en­teen liiken­nemuo­to. Pari­i­sis­sa, Mosko­vas­sa tai New Yorkissa insinöörin saa aivan var­masti joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­si. Helsingistä puut­tuu se kaupun­ki, joka tek­isi joukkoli­iken­teestä kil­pailukykyisen liikennemuodon.

    Insinöörit ovat todel­la tarkko­ja laskelmis­saan. Yksi tut­tu myy, suun­nit­telee ja valvoo jär­jestelmien asen­nuk­sia ympäri maa­ta sosi­aalialalle. Jos asen­nustyöt tehdään talvinopeusra­joituk­sien aikana, tar­jous on joitakin sata­sia tai ton­ne­ja kalli­impi kuin kesäl­lä. Jokainen mat­ka kohteeseen hin­noitel­laan ja talvinopeusra­joituk­set ovat jär­jet­tömän kalli­ita yhteiskunnalle.

    Jos halu­taan lasku­taitoiset insinöörit joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si, pitää rak­en­taa kaupun­ki, jos­sa se on järkevää. Lasku­taito tun­tuu muutenkin puut­tuvan koko touhus­ta, kun raskas­ta raidet­ta vede­tään pitkin Itä-Helsin­gin ja Espoon kor­pia. Muual­la Län­si-Euroopas­sa raken­netaan lähiöitä ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Toki lähiö vaatii sen kaupun­gin, jot­ta se toimii, eikä Suomes­sa ole yhtään kaupunkia.

    Jos annet­taisi­in jokaisen insinöörin itse päät­tää miten liikkuu, eikä pakotet­taisi aina kulke­maan autol­la. Itse olen laskenut että per­heeseen ei kan­na­ta kah­ta autoa ostaa, kos­ka ylläpi­toku­lut tule­vat liian kalli­ik­si jos molem­mat seisoo kuitenkin suurim­man osan ajas­ta. Mun työhöni ei sisäl­ly matkus­tus­ta kovin usein, ja sil­loin pääsen joko taksin tai jonkun kaverin kyy­dis­sä, tai jos vier­aaseen kaupunki­in, junal­la tai lentokoneel­la. Sel­l­aiset asen­nustyöt hoita­vat paikalline lähi­tu­ki, ei siinä min­ua tarvita.
    Oman työ­matkani kesto on autol­la 25–35 min­u­ut­tia ja julk­isil­la 35. Sen enem­pää työ­paikkani kuin koti­ni ei sijaitse kan­takaupungis­sa vaan ihan lähiöstä lähiöön kul­kee mat­ka, suurim­malti osin junal­la. Helsin­gin seudul­la ON toimi­va lähi­ju­na- ja metro­verkko, joskin se voisi tiheämpi olla. 

    Max 10 min­uutin säästön takia /suunta ei kan­na­ta kulkea autol­la. Lisäk­si on parem­min lev­än­nyt kun ei tarvitse ajaa ruuhkaisel­la moot­tori­tiel­lä jos­sa joutuu kaiken­lais­ten audi‑m*llkvistien kiilaamaksi.

  85. Etä­työ on vaikea­ta. Min­ul­la oli vaikeuk­sia tehdä tehokkaasti etätöitä kotona, vaik­ka olen omis­ta­ja-yrit­täjä ja pidän työstäni. Saman­laisia koke­muk­sia on par­il­la toim­i­tusjo­hta­ja-kaver­il­lani sekä omas­ta per­for­manssista että hei­dän työntekijöistä.

    Voin kuvitel­la mikä on tilanne taval­lisen palka­nsaa­jan kohdal­la. Kaik­ki eivät ole himokoodare­i­ta, jot­ka rakas­ta­vat työtään ja näi­den taval­lis­ten pul­li­ais­ten on hyvin vaikeaa motivoitua koton­aan, etenkin jos jalois­sa pyörii jälkikasvua. 

    Minus­ta ei ole mikään ihme, että keit­tiön pöy­dän ääressä läp­päril­lä ei saa­da aikaan saman­laisia tulok­sia kuin toimis­tol­la, jos­sa on (ainakin pitäisi olla) kun­non kulmapöy­dät, mon­ta isoa näyt­töä sekä kun­non tuk­i­toimin­not (vaikka­pa isot ja nopeat tulostimet ja erilli­nen kahvihuone).

    Fak­ta on että hyvin har­val­la etä­työläisel­lä on ded­i­cat­ed-työhuone, suurin osa tekee työt keit­tiön pöy­däl­lä tai makuu/olohuoneen nurkkaan sijoite­tul­la pienehköl­lä kir­joi­tus­pöy­däl­lä. Ja harvs­sa ovat ihmiset, jot­ka halu­a­vat sijoit­taa omaan koti­in­sa ison kulmapöy­dän vähin­tään kahdel­la 24″, mut­ta mielum­min kolmel­la 27″ näytöl­lä (kaik­ki muut ratkaisut ovat työte­hon hukkaamista).

    Sat­un­nainen etä­työpäivä ker­ran pari kuukaudessa on sit­ten ihan eri asia.

  86. Jokainen esitet­ty yleistys osui oikein:

    olen per­heelli­nen insinööri, asun espoon sub­ur­bias­sa ja työsken­te­len kehän var­ren busi­ness parkissa. Myös aja­tus asumis­es­ta ja/tai työsken­telystä kan­ta-kaupungis­sa on ahdistava.

    Vaik­ka kaik­ki tekemäsi yleistyk­set min­un kohdal­lani pitääkin paikkansa, on ikävä lukea tek­stiä jos­sa pro­jisoit itse epämiel­lyt­tävä pitämiäsi ominaisuuksia/mieltymyksiä tiet­tyyn edus­ta­maani ryhmään.

  87. Har­ri: Kara­malmille ei pääse hel­posti junal­la, kos­ka juna ei tule lähelle, vaan vartin käve­ly­matkan päähän.Polkupyörällä sinne on tolku­ton mat­ka sieltä mis­sä ihmiset asu­vat, eli ei sinne kyl­lä helpol­la pääse.

    Kieltämät­tä vielä parem­pi olisi, jos juna-ase­ma olisi lähempänä. Mut­ta kyl­lä se ihan käveltävä mat­ka on ja aika hitaasti saa laahus­taa jot­ta saa vartin kulumaan matkaan.

    Mitä polkupyörä­vai­h­toe­htoon tulee niin kyl­lä luulisin, että ainakin 100 000 ihmistä asuu puolen tun­nin fil­lari­matkan sisäl­lä. Ei toki pääkaupunkiseudun kaik­ki asukkaat, mut­ta aika kohta­lainen määrä kuitenkin. Itse ajan kesäisin fil­lar­il­la 40 min­uutin matkan. Sen kokoisen ympyrän sisäl­lä väkeä on jo paljon.

  88. tcrown:

    1: MIT. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    2. Har­vard. Sijain­ti selvästi Bostonin keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    3. Stan­ford. Sijain­ti selvästi San Fran­cis­con keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    4. Prince­ton. Sijain­ti selvästi New Yorkin keskus­tan ulkpop­uolel­la naapurikunnassa.
    5. Berke­ley. Sijain­ti selvästi San Fran­cis­con keskus­tan ulkop­uolel­la naapurikunnassa.
    6. Uni­ver­si­ty of Chica­go. Sijain­ti Chicagon kaupungis­sa suh­teel­lisen lähel­lä keskustaa.
    7. Lon­don School of Eco­nom­ics. Sijain­ti Lon­toon kaupungis­sa suh­teel­lisen lähel­lä keskustaa.
    8. Oxford. sijait­see Bri­tann­ian 52. suurim­man kaupungissa.

    Kat­selin Googlen ilmaku­via noista. Minus­ta sijain­ti “naa­purikun­nas­sa” näyt­tää jok­seenkin epäoleel­liselta yksi­tyisko­hdal­ta. Käytän­nössä nuo ja mon­et muutkin tun­netut yliopis­tot näyt­tävät sijait­se­van joko suuren kaupun­gin yht­enäisel­lä kaupunkialueel­la (esim. MIT, Har­vard, Stan­ford, Berke­ley) tai sit­ten eril­lisessä yliopis­tokaupungis­sa, joka kuitenkin sijait­see suh­teel­lisen lähel­lä (karkeasti tun­nin matkan päässä) suurkaupunkia (esim. Prince­ton, Oxford).

  89. Töölön­lah­den taloriv­istö on Helsin­gin kaavoituk­sen täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen. Epävi­ihty­isä ilta-autiomaa. Aina hyvä adia on 5 min­uutin etäisyys Rautatieasemalle.
    Mitä lie kaavoituk­ses­sa mietit­ty? Ei ainakaan kaupun­gin elävyyttä. 

    Helsingistä puut­tuu keskus­ta! Oden kuvaa­maa vuorovaiku­tus­ta siel­lä ei ole mis­sään. Osakesluk­sia sit­ten kyl­lä löytyy. 

    Her­van­ta on ihan hyvä käve­ly ja pyöräi­lykaupun­ki. . Kara­port­ti sopii mukavasti kun tulee kauem­paa sinne. Vallila on liiken­teel­lis­es­ti paras paik­ka ilman autoa liikku­miseen, auton kera taas karmea sump­pu. Ruo­ho­lah­den sump­pu on ikävä kaikin tavoin.

  90. hup­sis: Luu­len­pa että kaupunkiki­ihkoil­i­ja “hie­man” liioit­telee moi­sen kanssakäymisen tarvet­ta saati että sitä tapahtuu.

    Samaa mieltä, verkois­toi­tu­mista käytetään tekoseli­tyk­senä kaiken keskit­tämisel­lä Helsinkiin. 

    Lääke­laitos­ta ei muka voi sijoit­taa Kuo­pi­oon, kos­ka verkos­toi­tu­mi­nen on tapah­tunut Helsingis­sä. Kuo­pi­oon ei muka saa­da ammat­ti­taitoista henkilökun­taa, eivät suos­tu muuttamaan. 

    Osaa­jia löy­tyy yllinkyllin Kuo­pi­oon ja mui­hinkin työte­htävi­in sijait­si­vat ne sit­ten mis­sä tahansa. Ne jot­ka eivät halua muut­taa etsiköön sit­ten mui­ta työpaikkoja.

    Nämä kon­tak­tit , verkos­tot ja mitä lieven­täviä nim­iä hyvä-veli-sis­ar- kult­turille kek­sitäänkään ovat esteenä uusille tavoille ja tahoille tehdä asioita.

    Tosi­asi­as­sa­han nämä verkos­toitu­jat tekey­tyvät tärkeäm­mäk­si kuin ovatkaan. Itse­tun­toa hieroo snob­bail­la Kansal­listeat­terin aulatilois­sa smalltalk­a­t­en toinen tois­taan turhan­tärkeimpi­en saman­henkisten kanssa.

  91. N: Minus­ta sijain­ti “naa­purikun­nas­sa” näyt­tää jok­seenkin epäoleel­liselta yksi­tyisko­hdal­ta. Käytän­nössä nuo ja mon­et muutkin tun­netut yliopis­tot näyt­tävät sijait­se­van joko suuren kaupun­gin yht­enäisel­lä kaupunkialueella

    Toisin kuin Otaniemi/Keilaniemi, joka on selvästi pääkaupunkiseudun kaupunkialueen ulkop­uolel­la ja jos­ta menee kuitenkin yli kymme­nen min­u­ut­tia rautatiease­malle joskus mah­dol­lis­es­ti tule­val­la metrol­la. Sen sijaan kaup­pako­rkeak­oulut ovat aivan ydinkeskus­tas­sa kaikkien kon­tak­tien lähistöl­lä, kos­ka niistä menee rautatiease­malle julk­isil­la vain vähän yli kymme­nen minuuttia.

  92. Sylt­ty:
    … Ja harvs­sa ovat ihmiset, jot­ka halu­a­vat sijoit­taa omaan koti­in­sa ison kulmapöy­dän vähin­tään kahdel­la 24″, mut­ta mielum­min kolmel­la 27″ näytöl­lä (kaik­ki muut ratkaisut ovat työte­hon hukkaamista).

    Voiko työte­hos­ta puhua samas­sa lauses­sa moist­en onnet­tomien ovisilmien kanssa? Kyl­lä nykyaikana näytön min­imikoko läh­tee jostain 40″ kokoluokasta…

  93. Sylt­ty:
    Etä­työ on vaikea­ta. Min­ul­la oli vaikeuk­sia tehdä tehokkaasti etätöitä kotona, vaik­ka olen omis­ta­ja-yrit­täjä ja pidän työstäni. Saman­laisia koke­muk­sia on par­il­la toim­i­tusjo­hta­ja-kaver­il­lani sekä omas­ta per­for­manssista että hei­dän työntekijöistä.

    Voin kuvitel­la mikä on tilanne taval­lisen palka­nsaa­jan kohdal­la. Kaik­ki eivät ole himokoodare­i­ta, jot­ka rakas­ta­vat työtään ja näi­den taval­lis­ten pul­li­ais­ten on hyvin vaikeaa motivoitua koton­aan, etenkin jos jalois­sa pyörii jälkikasvua. 

    Minus­ta ei ole mikään ihme, että keit­tiön pöy­dän ääressä läp­päril­lä ei saa­da aikaan saman­laisia tulok­sia kuin toimis­tol­la, jos­sa on (ainakin pitäisi olla) kun­non kulmapöy­dät, mon­ta isoa näyt­töä sekä kun­non tuk­i­toimin­not (vaikka­pa isot ja nopeat tulostimet ja erilli­nen kahvihuone).

    Fak­ta on että hyvin har­val­la etä­työläisel­lä on ded­i­cat­ed-työhuone, suurin osa tekee työt keit­tiön pöy­däl­lä tai makuu/olohuoneen nurkkaan sijoite­tul­la pienehköl­lä kir­joi­tus­pöy­däl­lä. Ja harvs­sa ovat ihmiset, jot­ka halu­a­vat sijoit­taa omaan koti­in­sa ison kulmapöy­dän vähin­tään kahdel­la 24″, mut­ta mielum­min kolmel­la 27″ näytöl­lä (kaik­ki muut ratkaisut ovat työte­hon hukkaamista).

    Sat­un­nainen etä­työpäivä ker­ran pari kuukaudessa on sit­ten ihan eri asia.

    Nuo esit­tämäsi jutut sopi­vat vain pie­neen osaan etätöitä tekeviin

    Lapset viedään päivähoitoon aivan kuten toimistopäivinä

    Työpiste on rauhalli­nen nurkkaus tai oma huone ei keit­tiön­pöytä. Näytöt ovat saman­laisia kuin työpis­teessä ja har­va tarvit­see mon­taa jät­tinäyt­töä, yksikin riittää.

    Tulostin­ta tarvi­taan nyk­tään har­voin, koti­t­u­lostin riittää

    Jos kykene tekemään töitä junas­sa, lentokoneessa tai asemil­la niin lyke­nee tekemään kotonakin

  94. Ja nykyään työte­hoa seur­taan, jos kotona valmis­tu­isi vähem­män tiket­te­jä kuin kont­to­ril­la niin etäpäivät oli­si­vat historiaa

  95. Har­ri: Kara­malmille ei pääse hel­posti junal­la, kos­ka juna ei tule lähelle, vaan vartin käve­ly­matkan päähän

    Ker­an pysäk­iltä on Kara­portin kam­puk­sen alueen sisäpuolelle noin 650 metriä, eikä siihen kyl­lä vart­tia saa men­emään. Itse kam­pus on suurem­pi ja talois­sa toki tulee käve­ly­matkaa sisäl­läkin. Itse siel­lä töis­sä ollessani ennätin van­has­ta TL-talosta työpöy­dän ääreltä junaan 8 min­uutis­sa, tosin sit­ten piti jo vähän kiirehtiä.

    Suurem­pi ongel­ma junal­la kulkemisen kannal­ta on se, että junia ei mene kovin tiheään (nykyään jo vartin välein) ja kohteesta riip­puen yhteys on yleen­sä vai­h­dolli­nen, Helsingis­sä vai­h­to junas­ta metroon on eri­tyisen kömpelö.

  96. JTS: Töölön­lah­den taloriv­istö on Helsin­gin kaavoituk­sen täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen. Epävi­ihty­isä ilta-autiomaa. Aina hyvä adia on 5 min­uutin etäisyys Rautatieasemalle. 

    Etäisyys voisi monil­la olla paljon lyhyem­pikin: taloriv­istä ei pääse läpi siihen viereiselle laiturille.

  97. Liian van­ha: Nuo esit­tämäsi jutut sopi­vat vain pie­neen osaan etätöitä tekeviin 

    Höp­sistä. Itse esität jotain tiket­te­jä, aivan kuin niitä muka tehtäisi­inkin merkit­tävässä osas­sa työtä. 

    Lapset viedään päivähoitoon aivan kuten toimistopäivinä

    Sit­ten on se suo­ma­lainen todel­lisu­us: alle kolmivuo­ti­aista lap­sista puo­let hoide­taan kotona. 

    Työpiste on rauhalli­nen nurkkaus tai oma huone ei keittiönpöytä.

    Ideaal­i­ti­lanteessa. Usein täl­laista rauhal­lista kun­nol­lista sop­pea kuitenkaan ole. Ei etenkään pk-seudul­la, jos­sa asu­taan muutenkin ahtaasti.

    Näytöt ovat saman­laisia kuin työpisteessä

    Harvem­min ovat.

    har­va tarvit­see mon­taa jät­tinäyt­töä, yksikin riittää.

    Riit­täähän se keit­tiön­pöytä ja läp­pärinkin näyt­tö töi­den tekemiseen. Se on sit­ten eri asia, kuin­ka tehokkaasti työtä tehdään.

    Tulostin­ta tarvi­taan nyk­tään har­voin, koti­t­u­lostin riittää

    Tämä pitää sen­tään tot­ta “useim­mis­sa tapauksissa”.

    Jos kykene tekemään töitä junas­sa, lentokoneessa tai asemil­la niin lyke­nee tekemään kotonakin

    Kukaan ei kum­minkaan ole­ta, että junas­sa tai koneessa päästään samoi­hin tehoi­hin kuin toimistolla.

    Urakkalu­on­teinen, yksin tehtävä työ on tietenkin help­po tehdä etänä, kos­ka sil­loin mak­se­taan vain työsken­telystä eikä työkaverei­den kanssa keskustelul­la ole merk­i­tys­tä. Esim. provikkapo­h­jainen lehtien myyn­ti­työ lie­nee yksi parhaim­mista etätöistä. Työ­nan­ta­jan ei tarvitse mak­saa turhas­ta eikä siinä paljoa tarvitse työkaverei­den kanssa yhteistyötäkään tehdä.

  98. tcrown: Toisin kuin Otaniemi/Keilaniemi, joka on selvästi pääkaupunkiseudun kaupunkialueen ulkop­uolel­la ja jos­ta menee kuitenkin yli kymme­nen min­u­ut­tia rautatiease­malle joskus mah­dol­lis­es­ti tule­val­la metrol­la. Sen sijaan kaup­pako­rkeak­oulut ovat aivan ydinkeskus­tas­sa kaikkien kon­tak­tien lähistöl­lä, kos­ka niistä menee rautatiease­malle julk­isil­la vain vähän yli kymme­nen minuuttia.

    Otanie­mi ei minus­ta poikkea noista listal­la ole­vista yliopis­toista mitenkään oleel­lis­es­ti. Se on ilmi­selvästi yliopis­to, joka sijait­see yht­enäisel­lä kaupunkialueel­la ja vielä selvem­min sit­ten joskus, kun län­simetro kulkee.

    1. Metroakin tärkeämpi on HSL:n tar­if­fi­u­ud­is­tus. Nyt helsinkiläi­nen näyt­tölipun omis­ta­ja liikkuu Helsin­gin sisäl­lä ilmaisek­si, mut­ta Otaniemessä käyn­nistä joutuu mak­samaan melkein kymme­nen euroa.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Viit­tasin kaikki­in niihin help­poi­hin kon­tak­tei­hin, joi­ta Helsin­gin keskus­tas­sa on vähän kaikkien taho­jen kanssa. Otaniemessä on tietysti hyvät kon­tak­tit niihin aloi­hin, jot­ka ovat Otaniemessä, mut­ta on se vähän kapea-alaista.

    Kon­tak­tien help­pous ei ole mielestäni se tärkein jut­tu vaan kri­it­ti­nen tiheys saman alan toim­i­joi­ta. Se ei ole vält­tämät­tä help­pout­ta lisäävä tek­i­jä, joskus päin­vas­toin. Näistä muo­dos­tuu klus­tere­i­ta ja tietyt klus­ter­it hyö­tyvät toi­sista. Otanie­mi ei mielestäni edes ole keskus­tan kanssa kil­pail­e­va vaan sitä täy­den­tävä klus­teri tekni­ikan osaamista.

  100. N: Otanie­mi ei minus­ta poikkea noista listal­la ole­vista yliopis­toista mitenkään oleel­lis­es­ti. Se on ilmi­selvästi yliopis­to, joka sijait­see yht­enäisel­lä kaupunkialueel­la ja vielä selvem­min sit­ten joskus, kun län­simetro kulkee.

    Mikä olikin aika lail­la min­un alku­peräi­nen argu­ment­ti­ni Osmon näke­mys­tä vas­taan, että talous­tutkimus kui­h­tuu kos­ka pakote­taan niin kauas keskus­tan kontakteista. 

    (Noin muuten, min­un mielestäni samaan kam­puk­seen pitäisi teknisen, taloudel­lisen ja muo­toilun tutkimuk­sen ja koulu­tuk­sen lisäk­si saa­da mah­tu­maan ainakin oikeusti­eteelli­nen, lääketi­eteelli­nen ja val­ti­oti­eteelli­nen koulu­tus ja tutkimus. Nuo kaipaisi­vat kovasti kon­tak­te­ja keskenään.)

  101. ksee: Voiko työte­hos­ta puhua samas­sa lauses­sa moist­en onnet­tomien ovisilmien kanssa? Kyl­lä nykyaikana näytön min­imikoko läh­tee jostain 40″ kokoluokasta…

    Mut­ta kun nuo 40″ näytöt tup­paa­vat ole­maan susia. Nyt löysin hyvän 27″ näytön, ja pitäisi ostaa yksi tai kak­si lisää. Mut­ta jos löy­ty­isi laadukas ja siedet­tävän hin­tainen 40–45 näyt­tö, niin kyl­lähän sel­l­aisen mielel­lään hankkisi.

    Win­dows 10 hal­lit­see nyt sel­l­aisia temp­pu­ja, että suuren näytön jakami­nen pieni­in osi­in on las­ten leikkiä. En kyl­lä kaipaa takaisin Applen OSX:n pariin.

    Sähköpöytää olen pitkään poht­in­ut, kos­ka sit­ten voisin osan päivästä tehdä töitä seis­ten ja vähen­tää tätä istumista.

    Mut­ta ksee, ajat­telep­pa, että jotkut tekevät ohjel­moin­ti­työtä kel­lonympäri pelkäl­lä 15″ macbookilla!

    1. Min­ul­la on 27 tuuman 4 K näyt­tö. Luulen, että se riit­tää sil­loinkin, kun näytän jakami­nen helpot­tuu. Isom­pi näyt­tö edel­lyt­tää, että sitä kat­soo vähän kauem­paa, jol­lolin se taas näyt­tää vähän pienemmältä.

  102. Lau­ri Kumpu­lainen: Mut­ta kun nuo 40″ näytöt tup­paa­vat ole­maan susia. Nyt löysin hyvän 27″ näytön, ja pitäisi ostaa yksi tai kak­si lisää. Mut­ta jos löy­ty­isi laadukas ja siedet­tävän hin­tainen 40–45 näyt­tö, niin kyl­lähän sel­l­aisen mielel­lään hankkisi.

    Vähän kai riip­puu tarpeista mikä on riitävän hyvä näyt­tö ja mikä ei, mut­ta min­ul­la on työkäytössä hal­pa 40″, johon siir­ryin hyvästä 30″. Eipä ole juuri valit­tamista — suurin ongel­ma oli ase­tusten kanssa jump­pami­nen — ohjeet kun oli­vat olemat­tomat ja kuvan laatu kaikil­la muil­la kuin sil­lä yhdel­lä oikeal­la ase­tuk­sel­la aivan käyttökelvoton.

    Win­dows 10 hal­lit­see nyt sel­l­aisia temp­pu­ja, että suuren näytön jakami­nen pieni­in osi­in on las­ten leikkiä. En kyl­lä kaipaa takaisin Applen OSX:n pariin.

    No, kukin tulkoon onnel­lisek­si oma­l­la taval­laan. Itse en ole käyt­tänyt Win­dowsia sit­ten 90-luvun…

    Sähköpöytää olen pitkään poht­in­ut, kos­ka sit­ten voisin osan päivästä tehdä töitä seis­ten ja vähen­tää tätä istumista.

    Jonkun tutkimuk­sen mukaan sei­somapöy­tien käyt­täjät ovat keskimäärin vähem­män fyy­sis­es­ti akti­ivisia kuin muut. En sit­ten tiedä selit­tyykö ero jol­lain taus­ta­muut­tu­jal­la (esim. selkä­vaivoil­la) ja vaivaudut­ti­inko tutkimuk­ses­sa näitä selvit­telemään. Itse käytän pomodoro-ajastin­ta — tuleep­a­han pidet­tyä sään­nöl­lis­es­ti tauko­ja ja nous­tua ylös pöy­dän äärestä.

    Mut­ta ksee, ajat­telep­pa, että jotkut tekevät ohjel­moin­ti­työtä kel­lonympäri pelkäl­lä 15″ macbookilla!

    Kuten minä etä­työpäiv­inä. Onhan tässä nokan edessä toki kotikoneen 30″, mut­ta kun siinä on vain dual link DVI ‑liit­timet eikä ole koskaan tul­lut han­kit­tua sopi­vaa adapte­ria (ja Apple rahas­taa moi­ses­ta adapter­ista aika suo­lais­es­ti eikä 3rd par­ty tuot­teet tietenkään toi­mi “tieto­tur­vasy­istä”…)

    No, täy­tyy kat­soa han­kkisiko tässä uuden kaare­van 40″ näytön samal­ta valmis­ta­jal­ta ja salakul­jet­taisi van­han etätöitä (ja palkat­to­mia ylitöitä) varten koti­in. Vai olisiko kak­si kaare­vaa 40″ kova sana?

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la on 27 tuuman 4 K näyt­tö. Luulen, että se riit­tää sil­loinkin, kun näytän jakami­nen helpot­tuu. Isom­pi näyt­tö edel­lyt­tää, että sitä kat­soo vähän kauem­paa, jol­lolin se taas näyt­tää vähän pienemmältä.

    Tätä vähän pelkäsin etukä­teen, mut­ta käytän­nössä oma 40″ työnäyt­tö on samal­la etäisyy­del­lä kuin van­ha 30″. 4k res­oluu­ti­ol­la pik­selit ovat kuitekin isom­mas­sa näytössä sen ver­ran tiheässä, ettei läheltä kat­selu rasita — toki 30″ res­oluu­tiokin oli vain 2560x1600.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo insinööri­alat ja luo­vat alat oli tahalli­nen vinoilu. Sen tarkoituk­se­na oli sanoa, että kaik­ki insinööri­alatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkop­uolisil­la työ­paik­ka-alueil­la, vaan hakeu­tu­vat kaupunkien keskus­toi­hin – juuri ne, joiden luovu­u­den edel­ly­tyk­senä on kanssakäymi­nen muiden saman alan ja eri alo­jen edus­ta­jien kanssa.

    Minus­ta tun­tuu, ettet ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta. Oletko ollut töis­sä tuol­laises­sa Kehä I:n tai III:n toimis­tokeskit­tymässä? Se on erit­täin hyvä vai­h­toe­hto, kun alan työvoimaa on vaikeasti saatavis­sa ja rekry­toidaan koko Etelä-Suomen alueelta. Saavutet­tavu­us tarkoit­taa todel­lisu­udessa niin raskas­ta raideli­iken­net­tä, henkilöau­toa kuin polkupyörääkin.

    Kun tein aikoinaa saavutet­tavu­us tutkimus­ta ja käyt­täjä­vaa­timuk­sia yhden yksikön sijoit­tumisen perus­teek­si, niin kaik­ki kolme liiken­nemuo­toa oli­vat tasaver­toisia, pyöräi­lyn ollessa noista vähämerk­i­tyk­sel­lisin, mut­ta kuitenkin merk­it­sevä. Jalankulku muuten ei ole merk­it­sevä tek­i­jä sijoit­tumises­sa, jollei ote­ta huomioon työ­paikan ja ase­man välistä osu­ut­ta. Bus­sili­ikenne on myös täysin mar­gin­aa­li­nen tek­i­jä. Helsin­gin keskus­tan uusis­sakaan toimis­toki­in­teistöis­sä ei ole riit­tävästi paikoi­tusti­laa! Helsin­ki heiken­tää kil­pailukykyään aivan käsit­tämät­tömän type­r­il­lä paikoi­tussään­nöil­lä. Luvut ovat ulko­muis­tista, mut­ta hyvin suun­taa antavia.

    Raskaan raideli­iken­teelle osalta 300 m oli kipu­ra­ja ja yli 500 m jo täysin pois­sa laskuista. Tek­stis­sä oli mah­dol­lisu­us tyy­tyä light rail ratkaisu­un, mut­ta sitä ei joudut­tu syväl­lisem­min pohti­maan, kos­ka raskaan raideli­iken­teelle var­relta löy­tyi use­ampi vaihtoehto.

    Me laskimme, että paikoi­tu­s­paikko­ja piti olla muis­taak­seni 3/4:lle työn­tek­i­jöistä. Siitä noin 3/4 omaan käyt­töön ja lop­ut vieraille. Tuo määrä ei ihan riit­tänyt kaikki­na päiv­inä, jol­loin piti tehdä jär­jeste­lyjä ja ajat­ta­va auto­ja tiiviimmin.

    Huvit­ta­va laskel­mavirhe tuli pyörien säi­ly­tys­tilo­jen suh­teen. Oliko­han niin, että 1/20 piti vara­ta kyse­lyn mukaan pyöräkatos. Todel­lisu­udessa sijain­ti kehäl­lä oli niin hyvä, että kau­ni­ina kesäpäiv­inä tuo ei riit­tänyt. Kaik­ki pyörät saati­in joka tapauk­ses­sa valvot­tui­hin tiloihin.

    1. Koko kir­joituk­sen tarkoituk­se­na oli sanoa, että työ­paikoil­la on eri­laisia opti­me­ja ja näil­lä insinööriv­e­toisil­la työ­paikoil­la se opti­mi on jos­sain muual­la kuin kaupunkien ydinalueilla.

  105. Tero Tolo­nen:
    Em. havain­to Kar­tanonkoskesta oli yksi parhai­ta aikoi­hin. Mik­si euroop­palaista tapaa suun­nitel­la lähiöitä ei käytetä enemmän?

    Oletko tosis­sasi? Asuin siel­lä puoli vuot­ta, ja siel­lä ei ole MITÄÄN. Ain­oa huvi­tus oli olla käve­lyl­lä pitkin pel­lon laitaa, tai käy­dä (autol­la) ostok­sil­la motarin var­res­sa — kau­pat ja jum­bot nimit­täin juuri käve­ly­matkan ulkop­uolel­la. Sanoin lop­ul­ta vaimolle, että tulen hul­luk­si ja muutet­ti­in Laut­tasaa­reen. Ei tämäkään mikään kaiken keskip­iste, mutta…

  106. antti: Ei onnis­tu pörssiy­htiöltä ei; mut­ta jos ollaan julk­ista sek­to­ria niin tilakus­tan­nuk­set eivät ole mikään ongel­ma. Miten Osmo mah­taisi selit­tää sen että Helsin­gin Yliopis­ton kan­nat­taa ennem­min irti­sanoa promille väestään kuin luop­ua neliömetristäkään keskus­ta­tilois­taan. Pidot para­nee kun väki vähenee?

    Jaa‑a, hallintoraken­nus on parhail­laan remon­tis­sa ja ylim­mät kolme vai neljä ker­rosta eivät menekään remon­tin jäl­keen takaisin hallinnolle vaan niihin muut­taa Reak­tor. Noin muuten HY:n hallinnon uusi organ­isaa­tio on kyl­lä melkoisen käsit­tämätön, mut­ta hyvä edes, jos ovat tajun­neet, ettei palkan­lasken­taa ym. ole vält­tämät­tä pakko tehdä juuri Kluuvissa.

  107. Helsin­ki hoi älä jätä: Liiken­teen tukkoisu­us ja autoilua ruoski­vat ratkaisut kään­tävät iso­jen yri­tys­ten kat­seet muualle. 

    Niin­pä tietysti :D.

    Jos “liiken­teen tukkoisu­us” ja “autoilua ruoski­vat ratkaisut” oli­si­vat val­ta­va ongel­ma, niin eiköhän keskus­tan toim­i­tilo­jen vuokrat olisi sil­loin edullisem­pia kuin kehä­tien var­ren? Keskus­tas­ta ei helpol­la löy­dä toim­i­tilo­ja, varsinkaan mod­erne­ja sel­l­aisia, ison yri­tyk­sen tarpeisiin.

    Toki on niinkin, että monille fir­moille sijain­ti kehä­tien var­rel­la on sopi­vampi kuin sijain­ti keskus­tas­sa eikä siinä mitään. Mut­ta sik­si keskus­taa ei kan­natakaan kehit­tää autoilu edel­lä, se peli on jo valmi­ik­si hävitty.

  108. “Höp­sistä. Itse esität jotain tiket­te­jä, aivan kuin niitä muka tehtäisi­inkin merkit­tävässä osas­sa työtä.”

    Kat­se­let tyn­nyrin­tapin reiästä maailmaa.Kun tiket­te­jä on luokkaa 5 miljoon­aa niin kyl­lä se aika taval­la on päätoimintaa

  109. Otanie­mi näyt­tää kau­ni­il­ta ilmaku­vis­sa, mut­ta siel­lä liikku­mi­nen on tuskaisen hidas­ta. Viher­aluei­den ja parkkikent­tien läpi käve­lyyn menee 10 min­u­ut­tia. Ja tämä kun siir­ry­tään viereiseen raken­nuk­seen! Jos pitää men­nä toiseen tai kol­man­teen raken­nuk­seen on jo myöhässä.

  110. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Noista ei voi puhua edes samana päivänä Keilaniemen kanssa. Oikea ver­tailuko­h­ta olisi se, että Por­voon tai Naan­talin keskus­tas­sa olisi ainakin vuodes­ta 1700 läh­tien rak­en­tunut, tiivi­isti keskus­taan nivoutu­va kampusalue.

    Aal­toyliopis­ton siirtämi­nen Saloon ei vält­tämät­tä olisi huono liike. Pelkään, että Keilanie­mi on kaavoitet­tu niin, että joku siir­toli­ike on pakko tehdä ja sil­loin pitää olla avoimin mielin kaikkien vai­h­toe­hto­jen kanssa.

  111. Krtek: Oletko tosis­sasi? Asuin siel­lä puoli vuot­ta, ja siel­lä ei ole MITÄÄN. Ain­oa huvi­tus oli olla käve­lyl­lä pitkin pel­lon laitaa, tai käy­dä (autol­la) ostok­sil­la motarin var­res­sa – kau­pat ja jum­bot nimit­täin juuri käve­ly­matkan ulkop­uolel­la. Sanoin lop­ul­ta vaimolle, että tulen hul­luk­si ja muutet­ti­in Laut­tasaa­reen. Ei tämäkään mikään kaiken keskip­iste, mutta…

    Kar­tanonkos­ki on hyvä idea, mut­ta se on liian pieni ja siitä puut­tuu raideli­iken­teen asema.

  112. Van­hanaikaista keskutelua. Tule­vaisu­udessa insinööri ei tee töitä keskus­tas­sa eikä busi­ness parkissa vaan koton­aan. Autoa ei tarvitse, kun ei tarvitse enää ajaa töi­hin. Fir­mo­jen ei tarvitse mak­saa kalli­ita vuokria toimis­to­taloista. Siinä sitä rahaa vas­ta säästyy.

    Ain­oa mitä täy­tyy muis­taa on pistää kaulu­s­pai­ta päälle skypepalaverei­den ajaksi.

  113. Tam­phat­tan:
    Näin tam­pere­laise­na insinöörinä on pakko kom­men­toi­da: Kyl­lä me insinööritkin arvostamme toimi­vaa käve­ly-ympäristöä, mut­ta työ­nan­ta­jil­la on paha tapa perus­taa toimis­tot sinne mis­sä se on hal­paa. Her­van­ta on keskus­taan ver­rat­tuna todel­la ankea työym­päristö – aivan kuten Keilaniemikin.

    Insinöörien työ­paikko­ja on Tam­pereel­la keskus­tas­sakin. Mut­ta lie­nee aika luon­nol­lista, että kos­ka TKK ja TTY sijait­se­vat Her­van­nas­sa ja Otaniemessä, niin fir­mat, joil­la on jatku­vasti tiivistä yhteistyötä näi­den yliopis­to­jen kanssa, perus­ta­vat kont­torin­sa niiden läheisyyteen.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.