Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

13.2.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Tälläkin blogilla käyty keskustelu siitä, missä tulevaisuuden työpaikat sijaitsevat, osoittaa tulevaisuuden näkymien olen hyvin erilaisia. Joidenkin mukaan työpaikan paras sijainti on Helsingin keskustassa, toisten mielestä kaupungin ulkopuolella, vaikkapa Keilaniemessä.

(Haa, huomasin oman asenteeni tulevan esiin edellisessä virkkeessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilaniemi ei ole kaupungin ulkopuolella vaan kaupungissa.)

Kävin toissaviikolla luennoimassa Tampereen Teknillisellä yliopistolla Hervannassa. En ollutkaan käynyt Hervannassa vuosiin Se oli kovin erilaista ympäristöä kuin Tampereen keskusta, jossa yliopisto sijaitsee ja johon liittyy noin 95 % kokemuksestani Tampereesta.

Oikeastaan vasta Hervannassa tajusin, että insinöörien käsitys hyvästä työpaikan ympäristöstä on aivan erilainen kuin vaikkapa humanistien.

Insinööri arvostaa tällaista työympäristöä

Kaikkialla maailmassa insinöörialojen työpaikat ovat Hervannan ja Keilaniemen kaltaisilla alueilla pysäköintikenttien ympäröiminä kaupungin ulkopuolella. Niihin pääsee kätevästi omalla autolla, jota myös lähes kaikki käyttävät.

Mikä insinöörin silmissä on ihanteellista ympäristöä työpaikalle, on monen toisen silmissä kauhistus. Toiset pitävät teestä ja toiset kahvista, joten ei kai tässä ole mitään ihmeellistä.

Moni muu arvostaa tällaista työympäristöä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sama koskee asuinympäristöä. Aikanaan Nokian Dream Team asui joko insinöörimäisissä ympäristöissä Etelä-Espoossa tai sitten Helsingin kantakaupungissa. Sekin näytti jakautuvan koulutuspohjan mukaan. (Mitään tieteellistä tutkimusta en ole tästä tehnyt. Sitä paitsi Jorma Ollilakin on muuttanut Westendistä Kruununhakaan)

Ei se niinkään mene, että työpaikkaa keskustassa arvostaisivat vain humanistit. Myös esimerkiksi jokseenkin kaikki talouden tutkimuslaitokset, niin valtiolliset kuin yritysten tutkimuslaitokset, ovat kantakaupungissa, eivätkä suunnittele muuttavansa sieltä pois. Paitsi yksi suunnittelee.

Minulla on nykyisin työhuone Aalto-yliopistossa, entisessä Kauppakorkeakoulussa Arkadiankadulla. Mikä itku ja valitus on syntynyt siitä, että Aalto-yliopiston johto on päättänyt pakkosiirtää tämän yksikön Otaniemeen! Ennusteeni on, että joskus vuonna 2030 tullaan havaitsemaan, että tämä on ollut virhe ja Aalto-yliopiston kansantaloussektion hyvä nousuvire taittuu tähän. Parhaat tutkijat pyrkivät Helsingin yliopistoon (joka nyt on aika uinuvan oloinen Aalto-yliopiston kilpailijaan nähden) tai Helsingin keskustassa sijaitseviin taloudellisiin tutkimuslaitoksiin. Työpaikan ympäristö ja kontaktit!

Mutta siis. Koska eri alojen tarpeet työpaikan ympäristölle ovat erilaisia, omat vahvuutensa tulevat olemaan Keilaniemen kaltaisilla alueilla ja Helsingin keskustalla.

Aivan oma juttunsa ovat sitten sellaiset keskittymät kuin Teollisuuskadun kasvava työpaikkakeskittymä, johon Helsinki kaavailee jopa 30 000 työpaikkaa.

Helsingin seudun työpaikka-alueet tulevat profiloitumaan hyvin erilaisiksi.

Tätä kannattaisi oikeastaan tutkia ihan tieteellisesti. Tulisi kaupunkisuunnitteluun lisää tiedollista pohjaa.

Voi nimittäin olla niinkin, että työpaikkojen segmentointi osoittaa, että niitä koskevien niormien kannattaisi olla aidosti erilaisia. Insinööreille kannattaa kaavoittaa insinöörien näköisiä työpaikoja ja luoville aloille ihan toisenlaisia.

= = = =’

LISÄYS 14.2.

Liitän tähän kuvan Oxfordin yliopistoalueesta, koska en saanut sitä näkyviin kommentissani.

 

Kommentit

126 Vastausta artikkeliin “Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2”

  1. Olli kirjoitti 13.2.2017 kello 10:28

    Niin se varmaan on, että insinööriä ei ihan helposti vielä tänä päivänä julkiseen kulkuneuvoon saa. Mutta tuo muuttuu, ja se muuttuu nopeasti. Meidän onneksemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olli kirjoitti 13.2.2017 kello 10:43

    Nyt vasta huomasin, että Twitterissä mainitaan kaksi ja vain kaksi kansanryhmää. Insinöörit ja ihmiset. Vähän tylyhkö jako. Onneksi ei ollut sentään INSINÖÖRIT ja IHMISET, kuten yksi kooho merten takana olisi varmaan laittanut.

    Olen koulutukseltani insinööri, mutta siirryin hyvin varhain koulutukseni päättymisen jälkeen ihmisten hommiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tamphattan kirjoitti 13.2.2017 kello 10:57

    Näin tamperelaisena insinöörinä on pakko kommentoida: Kyllä me insinööritkin arvostamme toimivaa kävely-ympäristöä, mutta työnantajilla on paha tapa perustaa toimistot sinne missä se on halpaa. Hervanta on keskustaan verrattuna todella ankea työympäristö – aivan kuten Keilaniemikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Börje Uimonen kirjoitti 13.2.2017 kello 10:58

    Arvarakatseisuutta siihen kaupunkisuunnitteluun juuri kaivataan. Tosin nuo joustavat toimistorakennuksetkin saattavat olla vähitellen vanhanaikaisia kun työ virtualisoituu yhä kiihtyvällä vauhdilla.

    Toki moni myös haluaa asua kantakaupungin kaltaisessa ympäristössä. Joidenkin mielestä joku Kalasataman kaltainen ihmiskennosto on makea juttu. Sitten löytyy meitä, joiden mielestä omakotiasuminen on mukavin elinympäristö.

    Luultavasti Aalto yliopiston siirtyminen kokonaan pois kantakaupungista ei aiheuta mitään “kriisiä”. Ehkä henkilökunta osin vaihtuu, mutta se on ihan normaalia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. veepee kirjoitti 13.2.2017 kello 11:24

    Jaahas, nyt kyllä on pakko vähän pahoittaa mieltä, periferiasta kantakaupunkiin haikailevana insinöörinä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juri Pakaste kirjoitti 13.2.2017 kello 11:31

    “Moni muu arvostaa”-kuvan korttelissa työskentelevänä melkein-insinöörinä haluaisin kyllä sanoa että onneksi urbanisaatio on vaikuttanut myös meidän alaamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Risto Peltola kirjoitti 13.2.2017 kello 11:32

    Insinöörihuumoria?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Harri kirjoitti 13.2.2017 kello 12:07

    Reaktor, Eficode, Siili, Vincit, Solita, Gofore, Unity, Appelsiini, SC5, Comiq, KnowIT, Exove, … Ainakin ohjelmistoinsinöörit viihtyvät kantakaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Lassi Uosukainen kirjoitti 13.2.2017 kello 12:13

    Ihan samoja insinööritoimistoja löydät Tampereen rautatieaseman kupeesta Tulli Business Parkista ja Technopoliksesta. Voisiko yksi syy olla firmojen koko? Löytyykö ratikkakaupungin vanhoista taloista insinöörifirmoille sopivia toimistoja vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2017 kello 13:44

    Löytyy ratikkakaupungista kerrostaloja, mutta ei suuria parkkikenttiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko H kirjoitti 13.2.2017 kello 12:13

    Insinöörielle kannattaa kaavoittaa insinöörien näköisiä työpaikoja ja luoville aloille ihan toisenlaisia.

    Tiedoksi insinööreille, että ette luo mitään, ilmeisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2017 kello 13:43

    Tuo insinöörialat ja luovat alat oli tahallinen vinoilu. Sen tarkoituksena oli sanoa, että kaikki insinöörialatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkopuolisilla työpaikka-alueilla, vaan hakeutuvat kaupunkien keskustoihin – juuri ne, joiden luovuuden edellytyksenä on kanssakäyminen muiden saman alan ja eri alojen edustajien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sepi kirjoitti 13.2.2017 kello 12:42

    Näin insinöörinä kiron alimpaan helvettiin sen tahon, joka on keksinyt, että meidän duunit pitää olla noissa esikaupunkialueen businessparkeissa.

    Ehkä mielipiteeni muuttuu jos automaattiauto vie sinne niin, että voin lukea nettiuutiseni työmatkalla itse ajamisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Sibbo San Sebastian kirjoitti 13.2.2017 kello 12:46

    Harri:
    Reaktor, Eficode, Siili, Vincit, Solita, Gofore, Unity, Appelsiini, SC5, Comiq, KnowIT, Exove, … Ainakin ohjelmistoinsinöörit viihtyvät kantakaupungissa.

    Noiden työntekijöistä suuri osa viihtyy täyspäiväisesti asiakkaan tiloissa jotka taas yleensä sijaitsevat juuri noilla kustannustehokkailla insinöörialueilla.

    Jos suurin osa työntekijöistä on koko ajan konsulttina jossain muualla, yrityksen ydintoiminnot kannattaa hyvinkin sijoittaa keskeisiin ja imagoarvon kannalta “makeisiin” tiloihin ydinkeskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Teemu kirjoitti 13.2.2017 kello 13:56

    Silicon Valley ei myöskään ole oikeata kaupunkia nähnytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. vanha insinööri kirjoitti 13.2.2017 kello 13:58

    Olkaamme luottavaisia Helsingin kaupunkisuunnitteluun koska sen apulaiskaupuginjohtajana toimii vihreiden Anni Sinnemäki. Odotettavissa on vihtyisää ja ihmisläheistä asumista, joka ei nirhaise kaupungin viheralueista.

    Jostain syystä pidän onnistuneimpana lähiönä Vantaan Kartanonkoskea. Sen kotimaiset arkkitehdit kirosivat alimpaan helvettiin. Kateutta sen suunnitelleille kun ovat Ruotsista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. hupsis kirjoitti 13.2.2017 kello 14:04

    Osmo Soininvaara:
    Tuo insinöörialat ja luovat alat oli tahallinen vinoilu. Sen tarkoituksena oli sanoa, että kaikki insinöörialatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkopuolisilla työpaikka-alueilla, vaan hakeutuvat kaupunkien keskustoihin – juuri ne, joiden luovuuden edellytyksenä on kanssakäyminen muiden saman alan ja eri alojen edustajien kanssa.

    Luulenpa että kaupunkikiihkoilija “hieman” liioittelee moisen kanssakäymisen tarvetta saati että sitä tapahtuu. Sitä paitsi työasioista puhuminen saman alan toimijoiden kesken on kilpailulainsäädännöllisesti hyvin riskialtista ja pitää tehdä varoen ja mielellään lakimiesten läsnäollessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Daniel Federley kirjoitti 13.2.2017 kello 14:21

    Olli:
    Niin se varmaan on, että insinööriä ei ihan helposti vielä tänä päivänä julkiseen kulkuneuvoon saa. Mutta tuo muuttuu, ja se muuttuu nopeasti. Meidän onneksemme.

    Kyllä insinöörinkin saa joukkoliikenteeseen houkuteltua, mutta sen joukkoliikenteen pitää sitten olla jo todella hyvää. Helsingin seudulla ei korkeat laatuvaatimukset täyttävää joukkoliikennettä ole kuin aivan yksittäisillä yhteysväleillä.

    Jos Laajasalon ratikka olisi linjattu Pohjoisrantaa ja Aleksia, siitä olisi voinut tulla tällainen laadukas ja auton kanssa kilpaileva joukkoliikenneyhteys. Tuonne kuvan työympäristöönkin olisi päässyt ratikalla vartissa Kruunuvuorenrannasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. qwerty kirjoitti 13.2.2017 kello 14:52

    Keskusta on vaan liian kallis isoille tuotekehityskeskuksille. Ja vieläparkkipaikat kun vuokrais niin tulis aivan tolkuttoman kalliiksi. Nämä “luovat” insinööritoimistot on mitään luomattomia resurssivuokraamoita. Kun vuokraa käsipareja asiakkaan tiloihin niin omiin tiloihin ei tule kuin myynti ja johto jolloin kalliimpikin vuokra on mahdollinen. Nokialla oli karassa parhaillaan luokkaa 5000 ihmistä töissä. Siihen tarvittavat labratilat ja muut niin ei todellakaan tapahdu suomen kalleimmissa neliöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. antti kirjoitti 13.2.2017 kello 15:05

    qwerty: Nokialla oli karassa parhaillaan luokkaa 5000 ihmistä töissä. Siihen tarvittavat labratilat ja muut niin ei todellakaan tapahdu suomen kalleimmissa neliöissä.

    Ei onnistu pörssiyhtiöltä ei; mutta jos ollaan julkista sektoria niin tilakustannukset eivät ole mikään ongelma. Miten Osmo mahtaisi selittää sen että Helsingin Yliopiston kannattaa ennemmin irtisanoa promille väestään kuin luopua neliömetristäkään keskustatiloistaan. Pidot paranee kun väki vähenee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. ksee kirjoitti 13.2.2017 kello 15:18

    Luulisin, että “luovien” luomulattea lipittävien hipstereidenkin mielestä on huomattavasti kivempi kun vaarallisten kemikaalien ja kaasujen kanssa läträtään jossain muualla kuin ydinkeskustassa. Aika varmaa on myös se, että mainoskylttejä yms. vahtaavat kaupungin virkamiehet saisivat akuutin paskahalvauksen, jos näppärät insinöörit virittelisivät kaikenmaailman epäsiistejä pömpeleitä pitkin kävelykatuja ja tohottaisivat pahaa aavistamattomia kansalaisia laserein ja mm-/THz -aalloin.

    No, mutta nämähän ovat vain näitä epäluovia insinöörihommia, joita voi tehdä vaikka perämetsän kätköissä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. R.Silfverberg kirjoitti 13.2.2017 kello 15:31

    Pitäisi ennemmin tehdä jako: naisvaltaiset työpaikat ja miesvaltaiset työpaikat.

    Naisvaltaiset ovat yliedustettuina keskustassa ja miesvaltaiset ulkopuolella. Ainoa poikkes miesvaltaisissa täällä Helsingissä on finanssiala joka on kanssa keskustassa, mutte ehkä siitä syystä että sen ammattikunnan miehet osaavat arvostaa naiskauneuden päälle;)

    Muuten maantieteellinen jako johtuu siitä että ne työpaikat joissa joutuu käyttämään autoa työssään ovat miesvaltaisia. Mutta kaikissa ei joudu, ja siksi ne jotka eivät kulje autolla ovat enemmän tai vähemmän heittopussin asemassa mies- ja autovaltaisilla työpaikoilla jos eivät pysty toteuttamaan työmatkojaan julkisilla toimivasti.

    Olen itse siis vastarannankiiski kun en halua kulkea ainakaan säännöllisesti autolla insinöörityöpaikkaani, mutta toisalta arvostan sitä että kesäisin voin kanssa kulkea helpommin polkupyörällä töihin, kuin jos olisin töissä keskustassa.

    Niin, insinöörityöpaikkojen ominaisuus on että ne ovat tylsiä paikkoja, naiskauneutta on niukasti tarjolla, lounasmahdollisuudet ovat oma ruokala tai mäkkäri, ja avokonttorissa melu on kova.

    Luin erään ruotsalaisen kaupunkisuunnittelua käsittelevän kirjan jossa kauhuesimerkkinä oli SEB-pankin uusi pääkonttori Tukholman ulkopuolella Solnassa? jota kutsuttiin konttorivankilaksi, ja siinä oli haastateltu työntekijöitä jotka yrittivät viimeiseen asti välttää siirtoa vanhasta Tukholman keskustan pääkonttorista uuteen. En tiedä joutuiko SEB-pankki kutsumaan mellakkapoliisit avuksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tcrown kirjoitti 13.2.2017 kello 16:30

    Myös esimerkiksi jokseenkin kaikki talouden tutkimuslaitokset, niin valtiolliset kuin yritysten tutkimuslaitokset, ovat kantakaupungissa, eivätkä suunnittele muuttavansa sieltä pois. Paitsi yksi suunnittelee.
    Minulla on nykyisin työhuone Aalto-yliopistossa, entisessä Kauppakorkeakoulussa Arkadiankadulla. Mikä itku ja valitus on syntynyt siitä, että Aalto-yliopiston johto on päättänyt pakkosiirtää tämän yksikön Otaniemeen! Ennusteeni on, että joskus vuonna 2030 tullaan havaitsemaan, että tämä on ollut virhe ja Aalto-yliopiston kansantaloussektion hyvä nousuvire taittuu tähän.

    En nyt oikein tiedä oliko tämän artikkelin tarkoitus olla huumoria vai asiallista analysiä, mutta tarkastellaanpa joitakin maailman huippuyliopistoja[1] kansantaloustieteen alalla:

    1: MIT. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    2. Harvard. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    3. Stanford. Sijainti selvästi San Franciscon keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    4. Princeton. Sijainti selvästi New Yorkin keskustan ulkpopuolella naapurikunnassa.
    5. Berkeley. Sijainti selvästi San Franciscon keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    6. University of Chicago. Sijainti Chicagon kaupungissa suhteellisen lähellä keskustaa.
    7. London School of Economics. Sijainti Lontoon kaupungissa suhteellisen lähellä keskustaa.
    8. Oxford. sijaitsee Britannian 52. suurimman kaupungissa.

    Minun mielestäni on aika erikoista jos joku onnistuu tuosta listasta tekemään johtopäätöksen, että taloustutkimus ei onnistu kuin kaupunkien ytimissä.

    [1] lähteenä jokseenkin satunnaisesti googlen haun perusteella silmiin osunut https://www.theguardian.com/higher-education-network/2016/mar/22/qs-world-university-rankings-2016-economics-and-econometrics

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2017 kello 8:18

    En puhunut mitään sijannista suuressa kaupungissa vaan kaupngissa, sellaisessa kuin vaikkapa Oxford. Ei muistutu Hervantaa miltään osin eikä edes Keilaniemeä. Koska en saanut tässä kuvaa näkyviin, laitoin sen itse artikkeliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. TTK kirjoitti 13.2.2017 kello 16:33

    Monien (muiden kuin IT-)insinöörialojen käyttämät labratilat eivät oikein istu vanhoihin asuintaloihin. Laboratorioissa saatetaan käyttää vaarallisia kemikaaleja, sähkönsyöttöön saatetaan tarvita varsin järeää infrastruktuuria ja kokeet ja testit saattavat aiheuttaa radio- ja sähköhäiriöitä, melua tai tärinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kepa kirjoitti 13.2.2017 kello 16:46

    Näin Otaniemessä töissä käyvänä täytyy sanoa, että juttusi oli melkoisesti kärjistetty (niin oli varmaan tarkoituskin). Kyllä meillä tulee merkittävä osa työpaikan insinööreistä (ml. insinöörialojen professoreista) Otaniemeen julkisella liikenteellä, mm. laitoksemme johtaja.

    Olen ollut kahteenkin otteeseen töissä Teollisuuskadulla, ja kyllä se oli minusta todella ankea ympäristö Otaniemeen verrattuna. Ankeudella en nyt tarkoita pulaa parkkipaikoista, vaan sitä, että rakennukset olivat vilkasliikenteisen kadun varrella eikä ympäristössä ollut mitään muuta kuin korkeat rakennukset ja autot, autot ja autot, joita sai jatkuvasti varoa ulkona liikkuessaan. Kun sitä vertasi Otaniemen ruohokenttien poikki kulkeviin kävelyteihin ja merenrantaan, niin tunnelma oli ihan toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.2.2017 kello 16:53

    Jos Tampere3 toteutuu, niin se pitäisi aloittaa siten, että TTY:llä pistetään kaikki muut rakennukset matalaksi paitsi uusi Kampusareena. Muut korvattaisiin korkeammilla rakennuksilla, jotta TAY ja TAMK mahtuisi TTY:n kanssa samalle tontille.

    Autot parkkihalliin rakennusten alle ja tyhjä tila hyötykäyttöön siten, että ylijäävät tilat vuokrataan yrityksille.

    Tampereen yliopiston nykyinen sijainti sopisi korkeille tornitaloille upeiden näköalojen vuoksi ja TAMKin tilalle taas sopisi laajentaa TAYSiä.

    Ylipäätään TAMKin, TTY:n ja TAY:n rakennukset ovat auttamattomasti vanhentuneita, eivätkä erityisesti opetustilat vastaa tämän päivän tarpeita. Enkä tarkoita sitä, että tarvittaisiin älytauluja vaan sitä, että tiloissa pitäisi olla liitu- tai tussitaulut vähintään kolmella seinällä ja pöytiä pitäisi voida järjestellä tarpeiden mukaan.

    Luentosalitkin pitäisi suunnitella uusiksi tämän päivän teknologiaa ja huomisen päivän lisättyä virtuaalitodellisuutta hyödyntäviksi.

    Näin saataisiin oikeasti se 43000 opiskelijan yhteisö aikaiseksi ja Hervannassa olisi tilaa rakentaa lisää opiskelijoille asuntoja.

    Hallitus voisi pistää tähän vaikka 100 miljoonaa euroa. Halpaa kuin makkara verrattuna maaseudun kehittämiseen.

    Opiskelen TAY:lla ja työskentelen TTY:llä ja TAMKissakin olen vieraillut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kaikki vastaan kaikki kirjoitti 13.2.2017 kello 16:57

    Miksi kaupunkiseutujen suunnittelu on niin vaikeaa?

    http://www.demoshelsinki.fi/2016/12/20/kaupunkiseutujen-suunnittelu-vaikeaa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jyri kirjoitti 13.2.2017 kello 17:13

    Näin insinöörialalla työskentelevänä kiroan ne kaavoittajat joiden mielestä tälläisen fyysisiä tuotteita valmistavan luovan alan yrityksen on syytä muuttaa Kehä-III:n toiselle puolelle kun ne tonttimaat halutaan kaavoittaa kerrostaloiksi.

    Tämänkin kustannuspaikan (800 työntekijää) edellinen kortteeri oli kätevästi jokerilinjan ja tulevan raidejokerin kyljessä ja siedettävällä kävelyetäisyydellä metrosta mutta kun nuo kaavoittajien haaveilemat hehtaarit halutaan muuttaa esimerkkikuvan kaltaiseksi kävelykeskustaonnelaksi jossa rakennustehokkuus riittävällä tasolla niin nyt sitä ollaan parkkikenttien keskellä parin joskus ja jouluna kulkevan seutubussin varassa.

    Kysympä vain että oliko tässä tapauksessa ensiksi olemassa muna vai kana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. teekkari kirjoitti 13.2.2017 kello 17:49

    Työtä tekevät insinöörit eivät tee päätöksiä siitä, millaista kaupunkiympäristöä suunnitellaan. Ihmiset asuvat ja työskentelevät sellaisessa ympäristössä, mikä heille on “annettu”. Syyttävä sormi pitäisi osoittaa niihin kaavoittajiin, yhdyskuntasuunnittelijoihin, virkamiehiin ja päättäjiin, jotka ovat nämä kurjat lähiöt ja businessparkit toteuttaneet. Tampereella (ja myös ihan yhtälailla Helsingissä) ei ole vuosikymmeniin tehty lisää kaupunkia, koska asukkaat ovat maalta muuttaneita ja kaupunkisuunnittelijoilla ei ole ollut tarpeeksi kaupunkimaista mentaliteettia ja kokemuksia kaupungeista. Ei ole yksinkertaisesti osattu tehdä tiivistä ja monipuolista kaupunkiympäristöä.

    Hervannan positiivisia puolia ovat asumisen edullisuus ja lyhyet kävelymatkat. Hervannassa kaikki opiskelijakaverini asuvat muutaman sadan metrin etäisyydellä. Kukaan ei omista autoa, vaan kaikki kulkevat kävellen ja pyörällä. Muutaman vuoden päästä Hervantaan tulee ratikka ja samalla täydennysrakentamista. Toivottavasti paikka tulee muuttumaan tästä vielä kaupunkimaisemmaksi.

    Hervannassa olisi mielestäni potentiaalia trendikkääksi asuinalueeksi, koska alueella asuu paljon nuoria opiskelijoita, rakennukset alkavat olla ikääntyneitä ja etäisyys keskustasta pitää asuntojen hinnat matalina. Raitiotielinjan äärelle voisi tehdä tiiviitä umpikortteleita, jotka muuttaisivat lähiömäistä ilmettä kaupunkimaisemmaksi. Olen myös visioinut mielessäni, että jäljelle jäävät Hervannan elementtitalojen seinät voisi maalata värikkäillä graffiteilla ja alakerroksiin kellareihin perustettaisiin elämää kuhisevia kahviloita, baareja ja cooleja undergroud-paikkoja. Opiskelijoiden ei tarvitsisi enää kulkea keskustan baareihin, vaan Hervannasta tulisi viihtymisen ja yöelämän sydän. Harmi vaan että näin radikaalit muutokset taitavat olla liian hurjia Tampereen kaupungin arkkitehdeille ja kaavoittajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tero Tolonen kirjoitti 13.2.2017 kello 19:35

    vanha insinööri:
    Olkaamme luottavaisia Helsingin kaupunkisuunnitteluun koska sen apulaiskaupuginjohtajana toimii vihreiden Anni Sinnemäki. Odotettavissa on vihtyisää ja ihmisläheistä asumista, joka ei nirhaise kaupungin viheralueista.

    Jostain syystä pidän onnistuneimpana lähiönäVantaan Kartanonkoskea. Sen kotimaiset arkkitehdit kirosivat alimpaan helvettiin. Kateutta sen suunnitelleille kun ovat Ruotsista?

    Kas, niin minäkin pidin oikein hienon näköisenä alueena. Muutaman kerran olen käynyt ja ihmetellyt miten viihtyisän oloista täällä on. Mutta tämäkin siis selvisi, ei ollut kotimaista designia vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tapani Tikka kirjoitti 13.2.2017 kello 21:38

    “Insinööri arvostaa tällaista työympäristöä”

    Onko tämä koko juttu strömsöhenkistä vinoilua. Ei kukaan kysy insinööriltä mitä hän arvostaa, vaan sinne pitää mennä missä on työt. Yleensä se on työhuone asiakkaan tehtaalla tai edullinen toimisto lähellä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2017 kello 8:06

    Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mutta hänen työnantajansa haluaa talon ympärille suuren parkkikentän mieluummin kuin kaunista kaupunkia. Tässä muut alat ovat aivan erilaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. vk kirjoitti 13.2.2017 kello 22:12

    Luulin, että digitalisaatio siirtää insinöörien ja humanistienkin työn ainakin pääosin etäksi. Kysymys toimiston paikasta Keilaniemessä tai keskustassa olisi siten ehkä vanha. Tarpeelliset (?) kokoukset voi pitää vaikka toimistohotellin neukkarissa tuntivuokralla. Mikä säästö ja tehokkuus toimitila- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tero Tolonen kirjoitti 14.2.2017 kello 8:04

    Em. havainto Kartanonkoskesta oli yksi parhaita aikoihin. Miksi eurooppalaista tapaa suunnitella lähiöitä ei käytetä enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. TL kirjoitti 14.2.2017 kello 8:44

    Eikö otsikko voisi olla aivan vastaavasti myös “Sairaanhoitajien ja meidän muiden työpaikat”? Kun katsoo jotain Meilahden tai Tampereen sairaaloita niin lähinnä tulee mieleen neuvostoliitto. Uskon että sairaanhoitajien luovuus kasvaisi kauniissa keskustaympäristössä, jossa voisi leppoisasti työpäivän aikana käydä pitkillä lounailla ja kahviloissa.

    Joo, huono trolli, mutta ei perusinsinööri paljoa eroa mahdollisuuksien suhteen perussairaanhoitajasta. Sitä tehdään mitä on tarjolla.

    Entiset Nokian tehtaat Hervannassa on rakennettu kustannustehokkaasti suurelle laumalle ihmisiä. Hervannassa on paljon halpaa tilaa ja paljon halpoja asuntoja. Jos Hervannassa toimistokulut ovat n. 300€/kk per työntekijä, Tampereen keskustassa ne voivat olla helposti 500-800€/kk työntekijää kohti. Raha, tarve ja teoreettiset mahdollisuudet yleensä ratkaisevat, ei se että missä joku teoriassa vihtyy.

    PS. Hervanta on edelleen se Suomen toimivin leppoisa monikulttuurilähiö jossa ihmiset kulkevat polkupyörillä ja asuvat suurissa kerrostaloissa lähellä kaikkea. Ja kohta vielpä raitiotien varrella edullisesti. Siellä tuntuu aidosti kiteytyvän koko vihreän puolueen ideologia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. R.Silfverberg kirjoitti 14.2.2017 kello 8:57

    vk:
    Luulin, että digitalisaatio siirtää insinöörien ja humanistienkin työn ainakin pääosin etäksi. Kysymys toimiston paikasta Keilaniemessä tai keskustassa olisi siten ehkä vanha. Tarpeelliset (?) kokoukset voi pitää vaikka toimistohotellin neukkarissa tuntivuokralla. Mikä säästö ja tehokkuus toimitila- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

    Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä töitä kotona. Ei edes kaikilla insinööreillä. Ei ole työrauhaa eikä kunnollista tilaa tehdä töitä ja nettiyhteys on paljon tehottomampi kuin työpaikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tuomas L. kirjoitti 14.2.2017 kello 9:36

    Tero Tolonen:
    Em. havainto Kartanonkoskesta oli yksi parhaita aikoihin. Miksi eurooppalaista tapaa suunnitella lähiöitä ei käytetä enemmän?

    Kartanokoskea kritisoitiin lähinnä siitä, että otettiin perinteisen kaupungin ulkoasu, mutta rakennettiin kuitenkin toiminnallisesti 90-luvun lähiö. Kivijalkapalveluja ei ole, kadut ovat kuolleita, liikenne perustuu yksityisautoiluun, parkkikentät hallitsevat rakentamatonta tilaa ja asiointi tapahtuu automarketeissa. Alueella ei taida olla yhtään ainoaa kahvilaa, ravintolaa tai kauppaa. Korjatkaa jos olen väärässä. Perinteisen kaupungin illuusio rikkoutuu nopeasti kun ajaa autolla Tammiston puolelle.

    Pidän itsekin kartanokosken perinteistä pohjoismaalaista tyyliä kunnioittavasta arkkitehtuurista, mutta koko kaupunkiasumisen idea puuttuu tuosta lähiöstä. Vantaa olisi rakentanut itselleen mahtavan asuinalueen, jos sama arkkitehtooninen tyyli olisi yhdistetty rautatieasemaan ja perinteiseen kaupunkikeskustaan. Kartanokosken tarkoitus taisi kuitenkin olla vain keski-Vantaan profiilin nosto, eräänlainen markkinointitempaus, ei mikään todellinen kaupunkirakentamisen paradigman muutos.

    Kartanokosken suunnittelija tulovat Ruotsista. Siellä, tai ainakin Tukholmassa, on nyttemmin siirrytty huomattavasti rationalistisempaan arkkitehtuuriin, joka on huomattavan harmaata ja monotonista, suorastaan ankeaa jopa helsinkiläiseen tyyliin verrattuna, joka puolestaan on nykyisellään parhaimmillaan ihan miellyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. spottu kirjoitti 14.2.2017 kello 10:01

    Osmo Soininvaara: Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mutta hänen työnantajansa haluaa talon ympärille suuren parkkikentän mieluummin kuin kaunista kaupunkia. Tässä muut alat ovat aivan erilaisia.

    Insinöörityöpaikat kuuluvat kategoriaan “All you can save you can keep”. Asiakashankinnan tai myynnin hintatason kannalta on yhdentekevää onko ympäristö kallista vai halpaa, kaunista vai rumaa. Toimitilakustannuksissa säästyneillä rahoilla voi sitten vaikka ostaa eläkeasunnon Portugalista. Siksi kaupungin ulkopuolelle.

    “Luovilla aloilla” kuten nyt vaikka finanssipalveluissa, lakipalveluissa, mainosalalla jne. ja tietysti lifestyle-esineiden kuluttajakaupassa hyödynnetään ympäristön luomaa haloefektiä ja sijoitutaan miellyttävään ympäristöön. Yrityksen hyvä osoite luo asiakashankintaan uskottavuutta, ja alueen korkea hintataso ylipäätään ankkuroi asiakkaiden hintaodotukset yläkanttiin.

    Toinen juttu on se että rivi-insinöörit ovat sen verran varakkaita että voivat asua omakotitalossa tai rivitalonpätkässä Espoossa mutta liian köyhiä ostaakseen kunnon perheasunnon kaupunkimaisesta ympäristöstä. Espoo on siis työntekijöidenkin kannalta rationaalinen valinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. qwerty kirjoitti 14.2.2017 kello 10:03

    vk:
    Luulin, että digitalisaatio siirtää insinöörien ja humanistienkin työn ainakin pääosin etäksi. Kysymys toimiston paikasta Keilaniemessä tai keskustassa olisi siten ehkä vanha. Tarpeelliset (?) kokoukset voi pitää vaikka toimistohotellin neukkarissa tuntivuokralla. Mikä säästö ja tehokkuus toimitila- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

    Insinöörui työtä on monenlaista ja hirveän suurin osa siitä:
    – edellyttää kalliita mittalaitteita, joita siist käytännössä voi olla vain siellä toimistolla
    – jatkuvaa vuorovaikutusta toisten insinöörien ja/tai markkinoinnin kanssa. Ja nää sähköiset menetelmät ei vaan toimi samalla tavalla kuin kasvotusten. Se verkostoituminen kotoa käsin ei vaan toimi

    Ja etätyön keskimääräinen tuottavuus on yleensä heikko. Ei Yahoo sattumalta lopettanut etätyömahdollisuuksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Teknologi kirjoitti 14.2.2017 kello 10:10

    Kokemukseni mukaan tekniikan alalla vaaditaan suurta luovuutta, tuotteiden pitää mennä maailmalla kaupaksi. Ne alat, joita yllä nimitetään luoviksi, toimivat paljolti veronmaksajan rahoilla. Ensin yhteiskunta maksaan opiskelun kaikkine lisinee, sitten vielä työuran palkat ja lopuksi eläkkeet. Hyöty on kyseenalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tcrown kirjoitti 14.2.2017 kello 10:24

    Osmo Soininvaara: En puhunut mitään sijannista suuressa kaupungissa vaan kaupngissa, sellaisessa kuin vaikkapa Oxford. Ei muistutu Hervantaa miltään osin eikä edes Keilaniemeä.

    En minäkään puhunut suurista kaupungeista, vaan noista kahdeksasta huippuyliopistosta valtaosa on kaupungin koosta riippumatta ko. kaupungin lähökaupungissa, täsmälleen kuten Otaniemi on Helsingin lähiökaupungissa. Ja sinä väität, että Aalto-yliopiston kansantaloustieteen tutkimus kuihtuu, koska se siirtyy kaupungin ytimestä lähiöön. Tuossa väitteessä ei empirian valossa ole järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Daniel Federley kirjoitti 14.2.2017 kello 10:39

    Tapani Tikka:
    “Insinööri arvostaa tällaista työympäristöä”

    Onko tämä koko juttu strömsöhenkistä vinoilua. Ei kukaan kysy insinööriltä mitä hän arvostaa, vaan sinne pitää mennä missä on työt. Yleensä se on työhuone asiakkaan tehtaalla tai edullinen toimisto lähellä sitä.

    Ilmeisesti moni insinööri ainakin halutuimmilla aloilla valikoi työpaikkansa myös sen sijainnin mukaan. Muutama vuosi sitten kaveri kertoi, että hänen työpaikkansa oli muuttamassa ratikkavyöhykkeeltä Kehä III:lle. Hän ryhtyi etsimään uutta duunia. Loppujen lopuksi muutto jäi toteutumatta, koska aika moni muukin oli ruvennut hakemaan uusia töitä, kun autottomia ei kiinnostanut pendelöidä perä-Vantaalle. Firma päätti jatkaa ratikkavyöhykkeellä.

    Luulen, että tässäkin on isoja eroja siinä, onko insinööri 30- vai 50-vuotias ja onko tämä urbaani datanörtti vai farmarivolvo-koneinssi. Autoilu on aikamoisessa murroksessa Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 14.2.2017 kello 10:56

    Tero Tolonen: Kas, niin minäkin pidin oikein hienon näköisenä alueena. Muutaman kerran olen käynyt ja ihmetellyt miten viihtyisän oloista täällä on. Mutta tämäkin siis selvisi, ei ollut kotimaista designia vai?

    Eivät ruotsalaiset 2000-luvun alueet näytä Kartanonkoskelta eikä syynä valitukseen ole ruotsalaisuus, vaan arkkitehtien arvostuksen kohteet poikkeaa täysin maallikoista. Ornamentti on ensinnäkin rikos, ja toisekseen aiempien tyylien jäljittely on kielletty, sillä sitä pidetään epäaitona. Kartanonkoskihan jäljittelee 1920-luvun arkkitehtuuria asemakaavan ollessa samalla nykyajalle tyypillinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Petteri kirjoitti 14.2.2017 kello 11:01

    Osmo Soininvaara:
    Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mutta hänen työnantajansa haluaa talon ympärille suuren parkkikentän mieluummin kuin kaunista kaupunkia. Tässä muut alat ovat aivan erilaisia.

    Insinööri kaipaa työpaikaltaan hyviä tieyhteyksiä ja riittävästi parkkipaikkoja.

    Toisaalta Helsingin Vihreässä kaupunkisuunnittelussa on tavoitteena tehdä autoilu mahdollisimman vaikeaksi. Siinä lääkkeinä ovat katujen ja risteysten läpäisykyvyn jatkuva heikentäminen ja kielto rakentaa riittävästi parkkipaikkoja.

    Nyt sitten elinkeinoelämä äänestää tätä kehitystä vastaan siirtymällä pois keskustan toimistoista. Miten Vihreät reagoivat tähän kehitykseen?

    Parantamalla yhteyksiä ja mahdollistamalla houkuttelevien tilojen kehityksen? No ei.

    Liikenneverkon parannusten sijaan sijaan suunnillaan liikenneverkon läpäisykyvyn romauttamista purkamalla moottoritiet ja -kadut ja muuttamalla ne tukkoisiksi kaduiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. QTC kirjoitti 14.2.2017 kello 11:11

    Osmo Soininvaara:
    Tuo insinöörialat ja luovat alat oli tahallinen vinoilu. Sen tarkoituksena oli sanoa, että kaikki insinöörialatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkopuolisilla työpaikka-alueilla, vaan hakeutuvat kaupunkien keskustoihin – juuri ne, joiden luovuuden edellytyksenä on kanssakäyminen muiden saman alan ja eri alojen edustajien kanssa.

    Saisinko tähän käytännön esimerkin oikeasta elämästä? Olen elättänyt itseni tietoliikenneohjelmistoja tekemällä 1980-luvun alkupuolelta asti. Kanssakäyminen oman alan ihmisten kanssa on jatkuvaa, joko saman tai muiden firmojen työntekijöiden kanssa. Kontaktit löytyvät joko täältä Karaportista, joskus muualta Suomesta, mutta yleensä maailmalta.

    Ikinä ei kaupungin keskustassa työskentely olisi tuonut mitään lisäarvoa tai hyötyä. Keneen jossain ruokapaikassa olisi voinut tutustua? Ja mitä sitten vaikka olisi tutustunutkin? Jos meiltä vaihtaa kilpailevaan firmaan niin esimies saattaa välittömästi ulko-ovelle, kun henkilökohtaiset tavarat on kerätty. Ei tulisi kysymykseenkään alkaa keskustella työasioista vieraiden kanssa. Jopa firman sisällä on NDA-sopimuksia siitä mitä saa kertoa kollegoille.

    Ihmettelen mistä tuo ajatus kanssakäymisestä kaupunkien keskustoissa on peräisin. Työpaikan vaihtoa kyllä edesauttaa, jos firmat ovat lähekkäin, mutta ne voivat olla lähekkäin myös bisnespuistoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Sibbo San Sebastian kirjoitti 14.2.2017 kello 11:59

    Vihreiden kaupunkisuunnittelu- ja yhteiskuntafantasiat perustuvat liian usein pelkkään tilastojen tutkimiseen ja oman ystäväpiirin haastatteluihin (ja sen ystäväpiirin ääniä niillä kai lähinnä halutaankin).

    Joskus olisi hyvä tavata ja kuunnella ihan oikeita ihmisiäkin. Nyt näistä insinööristereotypioista tulee lähinnä nolo fiilis.

    Jos vastaavia yleistyksiä julkaisisi blogissaan etnisiin tai sukupuoleen perustuviin jaotteluihin perustuen, olisi kutsu raastupaan odottamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. ksee kirjoitti 14.2.2017 kello 12:18

    vk:
    Luulin, että digitalisaatio siirtää insinöörien ja humanistienkin työn ainakin pääosin etäksi. Kysymys toimiston paikasta Keilaniemessä tai keskustassa olisi siten ehkä vanha. Tarpeelliset (?) kokoukset voi pitää vaikka toimistohotellin neukkarissa tuntivuokralla. Mikä säästö ja tehokkuus toimitila- ja liikkumiskustannuksissa/ajankäytössä.

    Näinköhän? Mikä estää, että virta kääntyisi päinvastaiseen suuntaan:

    It-jätti jyrkkänä: nyt kaikki työpaikalle tai se on potkut

    Yahoo Says That Killing Working From Home Is Turning Out Perfectly

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Vesa kirjoitti 14.2.2017 kello 12:30

    R.Silfverberg: Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä töitä kotona. Ei edes kaikilla insinööreillä. Ei ole työrauhaa eikä kunnollista tilaa tehdä töitä ja nettiyhteys on paljon tehottomampi kuin työpaikalla.

    Aika moni on vaihtanut Helsingin keskustan ylihintaisen ja perheelle ahtaan kolmion/neliön vaikkapa Nurmijärven 200 m2:n omakotitaloon valokuituyhteydellä ja omalla työhuoneella. Välistä on vielä jäänyt rahaa Teslan ostoon. Mutta tämähän ei taida olla nyt hip eikä trendi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. R.Silfverberg kirjoitti 14.2.2017 kello 12:48

    QTC: . Keneen jossain ruokapaikassa olisi voinut tutustua? Ja mitä sitten vaikka olisi tutustunutkin?

    No siellä voi tutustua vaikka naisiin 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Harri kirjoitti 14.2.2017 kello 12:48

    Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää muuten arvostellaan aika usein siitä, että keskustelu siellä on kovin insinöörivetoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. anonyymi kirjoitti 14.2.2017 kello 14:06

    Osmo Soininvaara: En puhunut mitään sijannista suuressa kaupungissa vaan kaupngissa, sellaisessa kuin vaikkapa Oxford. Ei muistutu Hervantaa miltään osin eikä edes Keilaniemeä. http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-admin/upload.php?item=14301

    Pistätkö salasanankin vai mitä tämän kanssa pitäisi tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2017 kello 19:12

    Ilmeisesti vain minä sain kuvan auki. Laitoin sen siksi itse artikkeliin. Joskus kuva liittäminen kommenttiin onnistui. Täytynee harjoitella, mutta voi olla, että wordpressin uusi versio on tietoturvan osalta kriittisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Liian vanha kirjoitti 14.2.2017 kello 14:49

    Nykyään kommunikoidaan netin kautta, face-to-face tapahtumat ovat vähentyneet.

    Usein käy niin, ettei kollegoita ehdi tapaamaan koskaan tai hyvin harvoin.

    Kansainvälisyys on yksi kehityssuunta ja organisaatiot ovat hajallaan ympäri maailman.

    Vaitiolovelvoitteet taas estävät laajan kommunikoinnin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. JTS kirjoitti 14.2.2017 kello 14:50

    Osa yrityksistä arvostaa nykyaikaisia tilaratkaisuja, joita on uusissa toimistotaloissa – mukana ilmastointi. Osa kohtuullista hintaa, joka saadaan halvalla rakennusmaata.

    Liekö HY:llä varaa keskustakampukseen kuin parin talon verran? Viikki kutsuu kansantaloutta… juristifirmat ha muut kilpailulta suojatut jatkavat keskustassa.

    Hervannassa TTY lahjoitti saamansa maat yrityspuistoksi, joten hinta on kohdallaan. Jonnekin asuntoja on myös tehtävä. Katajanokalle ei 30 000 uutta asukasta mahdu.

    Autoilu – lasten hoitoon vienti ja tiukka takaisin hakuaika ei sovi nykyiseen työelämään. Kaupunki lähinnä tuhoaa työpaikkoja hommissa, joissa matkustetaan paljon.

    Kyse ei ole mieltymyksistä vaan taloudellisesta valinnasta, jonka työnantaja tekee. Sitten on vain päästävä työpaikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ahistaa kirjoitti 14.2.2017 kello 14:51

    “Ennusteeni on, että joskus vuonna 2030 tullaan havaitsemaan, että tämä on ollut virhe ja Aalto-yliopiston kansantaloussektion hyvä nousuvire taittuu tähän. ”

    Kaikki ivy legue -yliopistot taitavat olla kaupunkikestustojen ulkopuolella omilla kampuksillan. Cambridge ja Oxford myös. Ilmeisesti eri tieteenalojen läheisyys ja kanssakäymien ruokkii luovuutta – ja luo edellytyksiä startupeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tapio kirjoitti 14.2.2017 kello 15:02

    Ainakin PK-yritykset hyötyvät epävirallisista kontakteista. Voi vertailla kokemuksia esim. patenttitoimistoista, viranomaisista, konsulteista, tavaran ja palvelujen toimittajista jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. R.Silfverberg kirjoitti 14.2.2017 kello 15:19

    Vesa: Aika moni on vaihtanut Helsingin keskustan ylihintaisen ja perheelle ahtaan kolmion/neliönvaikkapa Nurmijärven 200 m2:n omakotitaloon valokuituyhteydellä ja omalla työhuoneella. Välistä on vielä jäänyt rahaa Teslan ostoon. Mutta tämähän ei taida olla nyt hip eikä trendi.

    No ei ole Teslan hinnoilla vaan taitaa se diesel-Skoda olla se mikä joidenkin mielestä on trendi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. tällä kertaa eri nimimerkki kirjoitti 14.2.2017 kello 15:54

    Vesa: Aika moni on vaihtanut Helsingin keskustan ylihintaisen ja perheelle ahtaan kolmion/neliönvaikkapa Nurmijärven 200 m2:n omakotitaloon valokuituyhteydellä ja omalla työhuoneella. Välistä on vielä jäänyt rahaa Teslan ostoon. Mutta tämähän ei taida olla nyt hip eikä trendi.

    Tuollaiset vitsit voisit jättää Vauva-lehden aihe vapaa -palstalle.
    Tuollainen elintaso on mahdollista vain pariskunnalle jossa molemmat ovat johtajia tai erikoislääkäreitä. Ja silloin ei vuodessa tehdä monta etätyöpäivää.

    Mun oma elintaso on sellainen että vaimo on sairas ja työkyvytön ja yhden ihmisen palkalla perheen tultava toimeen.

    Haaveena olisi pieni omakotitalo junaradan varressa, koska kahteen autoon ei ole varaa. Omakotitalo siksi että vaimo kärsii nykyisessä rivitaloasunnossamme naapureiden tupakoinnista. Mutta se ei saisi olla mikään homepommi ja Nurmijärvi ja muut syrjäkylät -no thanks. Lukiota ensi vuonna aloittavan lapsemme koulunkäynti tulisi liian hankalaksi, joten vähän realismia tähän keskusteluun kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. spottu kirjoitti 14.2.2017 kello 16:08

    Petteri: Nyt sitten elinkeinoelämä äänestää tätä kehitystä vastaan siirtymällä pois keskustan toimistoista. Miten Vihreät reagoivat tähän kehitykseen?

    Öö..tyytyväisyydellä? Vapautuneet toimistot menevät kaupaksi asuntoina vaikka hintaero muuhun pääkaupunkiseutuun on posketon. Länsimetron valmistuttua jostain Kalliostakin pääsee Keilaniemen toimistoille reilussa vartissa. Tehokasta ja ekologistakin, toisin kuin Länsiväylän ruuhkissa jonottaminen.

    On ihan normaalia ja tavoiteltavaa että halutuimmat alueet varataan asumiseen ja työpaikat sijoittuvat muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. arkkitehti kirjoitti 14.2.2017 kello 17:01

    QTC: Ihmettelen mistä tuo ajatus kanssakäymisestä kaupunkien keskustoissa on peräisin. Työpaikan vaihtoa kyllä edesauttaa, jos firmat ovat lähekkäin, mutta ne voivat olla lähekkäin myös bisnespuistoissa.

    Tuohon vaikuttaa aika paljon se, missä työntekijät asuvat/haluavat asua, ja mikä on matkustusaika työpaikkakeskittymään. Ns. “luovien alojen” työntekijät tällä hetkellä arvostavat kaupunkimaisia asuinympäristöä jossa liikkuminen tapahtuu kävellen, fillarilla tai polkupyörälä, jolloin “luovan alan” työpaikat keskittyvät myös sinne. “Insinööri” arvostaa henkilöautoa, omakotitaloa ja ilmalämpöpumppua, jolloin “insinöörityöpaikat” voivat vallan hyvin (ja paremminkin) keskittyä moottoriteiden risteyksiin.

    Samoin palveluiden tarve vaihtelee; “insinöörille” lounas tarkoittaa 800 kcal energiasisällön saamista tehokkaasti ja edullisesti, kun taas “luovan alan työntekijä” haluaa syödä jokaisena viikonpäivänä eri ravintolassa erilaisia ruokia.

    Ja tietysti täytyy pitää mielessä, että tämän tyyppiset stereotypiat ovat lähes kokonaan vääriä eivätkä yleistettävissä yksilötasolle. Kyllä insinöörienkin arvostukset ovat kääntymässä kohti urbaanimpaa elämäntapaa; missä vaiheessa massa kääntyy riittävässä määrin keskustoihin (ja milloin urbaanit insinöörit nousevat päättäviin asemiin yrityksissä) jotta työpaikat seuraavat perässä onkin sitten toinen kysymys. Toisaalta teoriassa trendi voisi kääntyä toiseenkin suuntaan (eli “luovat tyypit” alkaisivat hakeutua autokapunkiin), mutta siitä ei kyllä ole tällä hetkellä viitteitä.

    Mutta vuorovaikutus työpaikkojen välillä ei kyllä minunkaan nähdäkseni ole se syy “luovan alan” työpaikkojen sijoittumiselle keskustoihin. Paljon tärkeämpää on työntekijöiden keskittyminen sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Tero Tolonen kirjoitti 14.2.2017 kello 18:01

    Osmo Soininvaara: Rivi-insinööriltä ei kukaan kysy mitään, mutta hänen työnantajansa haluaa talon ympärille suuren parkkikentän mieluummin kuin kaunista kaupunkia.

    Ei se nyt ihan noinkaan yksinkertaista ole – moni yritys syntyy alunperin tuonne korkeakoulun viereiselle kampusalueelle – oli se sitten kuinka ikävän näköistä aluetta ulkopuolisen mielestä tahansa.

    Tähän on monia syitä – yksi on se, että korkeakoulu on monelle yrityksen alkuvaiheessa kenties opiskelu- tai työpaikkakin.

    On paljon helpompaa sijoittaa se yritys kävelymatkan päähän luentosalista, mistä kaikki muutkin opiskelijatyöntekijät sekä mahdollisesti rekrytöitävät henkilöt voivat samaan aikaan sekä tehdä töitä että käydä pakollisilla luennoilla työpäivän aikana.

    Tämä on yksi keskeinen syy miksi yrityksiä syntyy Hermiaan, joka on muuten aika modulaarinen ympäristö muutenkin yritykselle kasvaa – toimitiloja voi kasvattaa yhden hengen kopista aina usean kerroksen mittaisiin kansainvälisiin yrityksiin. Jos rahaa on voi rakentaa jopa uusia taloja, kuten Nokia teki, eli kasvun raja ei tule vastaan, toisin kuin jossain kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä.

    Moni yritys ei synny tämmöiseen ympäristöön eikä tarvitse tämmöistä ympäristöä, muuttoliikettä on molempiin suuntiin, mutta usein ne päätökset ovat ihan rationaalisia, eivätkä perustu kauneusarvoihin, eivätkä edes ns. “insinööriarvoihin” vaan enemmänkin liiketoiminnallisiin perusteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tero Tolonen kirjoitti 14.2.2017 kello 18:08

    Pieni tarkennus: niiden tietojen valossa mitä itse olen kuullut, Nokia ei itse rakentanut taloja Hermiaan, vaan vuokrasi niitä, mutta tietenkin on selvää, että niitä ei olisi ikinä syntynyt jos Nokia ei olisi niitä tarvinnut.

    Ja tosiaan: tilaa on, kunhan vain koulusta valmistuisi tarpeeksi insinöörejä – se mitä yhteiskunta voi tehdä on varmistaa, että luonnontieteiden ja matematiikan koulutusta annetaan laadukkaasti peruskouluista lähtien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 14.2.2017 kello 19:35

    Ei ole ihme jos syntyvyys on romahtanut ja jos EKn esitykset menvät läpi niin suomaliset ovat kuolleet sukupuuttoon parissa sukupolvessa

    Nytkin ennuste näyttää, että viimeinen kantasuomalainen syntyy 2067

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml

    Realismi on kadonnut työelämäkeskustelusta ja tavoitteeksi on asetettu malli, jossa työntekijä on käytännössä orja

    Mitenkähän esim päivähoito sopeutuu siihen, etti iskää ja äiskää yhtäkkiä näykään muutamaan päivään ? Tai tulevat hakemaan yöllä tai toimittavat lapsen hoitoon aamuyöstä ?

    Miten Osmo aikoo toteuttaa tämän tarpeen ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. R.Silfverberg kirjoitti 14.2.2017 kello 20:45

    spottu: Öö..tyytyväisyydellä? Vapautuneet toimistot menevät kaupaksi asuntoina vaikka hintaero muuhun pääkaupunkiseutuun on posketon. Länsimetron valmistuttua jostain Kalliostakin pääsee Keilaniemen toimistoille reilussa vartissa. Tehokasta ja ekologistakin, toisin kuin Länsiväylän ruuhkissa jonottaminen.

    On ihan normaalia ja tavoiteltavaa että halutuimmat alueet varataan asumiseen ja työpaikat sijoittuvat muualle.

    Mun mielestäni työpaikat kuuluvat myös kantakaupunkiin. Esim Ruoholahti ja Vallila ovat hyviä esimerkkejä jotka kelpaavat isoillekin firmoille. Molemmat ovat lisäksi hyvin julkisella liikenteellä saavutettavissa että kaikkien ei ole pakko kulkea autolla. Kehäkolmosen varsi taas on kaikkein viheliäisin paikka toimistolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.2.2017 kello 21:05

    Liian vanha:
    Nykyään kommunikoidaan netin kautta, face-to-face tapahtumat ovat vähentyneet.

    Usein käy niin, ettei kollegoita ehdi tapaamaan koskaan tai hyvin harvoin.

    Kansainvälisyys on yksi kehityssuunta ja organisaatiot ovat hajallaan ympäri maailman.

    Vaitiolovelvoitteet taas estävät laajan kommunikoinnin

    Kyllä se vaan on aika pitkälti arkea, että organisaatioiden ollessa hajallaan sitä vain hypätään lentokoneeseen..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 14.2.2017 kello 22:36

    Harri:
    Reaktor, Eficode, Siili, Vincit, Solita, Gofore, Unity, Appelsiini, SC5, Comiq, KnowIT, Exove, … Ainakin ohjelmistoinsinöörit viihtyvät kantakaupungissa.

    Kaikki nuo ovat kooltaan vielä suhteellisen kompakteja ja keskustan toimitilat täyttävät vaatimukset. Keskustasta ei kuitenkaan löydy isoja yrityksiä vaan ohjelmistoalallakin ne ovat muualla. Olettaisin että kun noistakin osa vielä kasvaa ne hivuttautuvat hiukan reunemmalle mutta ydinkeskustan tuntumaan. Isoimmat työnantajat ydinkeskustassa taitavat olla Helsingin kaupunki, valtio ja yliopisto jotka vastannevat ehk neljäsosasta koko kantakaupungin työpaikkamäärärästä. Niille taas toimitilakustannus ei ole mikään ongelma koska käsi on veronmaksajan ohenevalla lompsalla

    Hervanta taas on se mikä on koska kaavoittaja niin halusi: “Ajatus Tampereen vanhan kaupunkirakenteen ulkopuolelle rakennettavasta satelliitista syntyi Tampereen yleiskaavasuunnitelmassa 1966.” Kaavoittaja osoitti rakennusmaata konttorikomplekseille.

    Samalla tavalla kaavoittaja on nyt sitä mieltä että isot yritykset eivät ole keskustaan oikein tervetulleita. Trendejä ei tässä luo siis insinöörit vaan humanistit. No, arkkitehdit taitavat kyllä olla insinööritieteiden laidalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Ville kirjoitti 15.2.2017 kello 0:07

    Helsinki hoi älä jätä: Trendejä ei tässä luo siis insinöörit vaan humanistit. No, arkkitehdit taitavat kyllä olla insinööritieteiden laidalla.

    Otaniemen organisaatiomyllerryksessä arkkitehdit on jo siirretty taideosastolle. Tosin eivät ainakaan kaikki arkkitehdit tainneet pitää itseään teekkareina aiemminkaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. JY kirjoitti 15.2.2017 kello 6:13

    qwerty:
    Ja etätyön keskimääräinen tuottavuus on yleensä heikko. Ei Yahoo sattumalta lopettanut etätyömahdollisuuksia

    Onpa kova väite. Olisiko jotakin ihan faktaakin väitteen tueksi? Jos yritykset ottaisivat työntekijöiltä etätyömahdollisuudet pois, ja työtä voisi tehdä vain toimistolta, tuottavuus kohenisi?

    Yahoo on ihan kuralla ja myyty Verizonille. Etätyökiellon äiti Marissa Mayer saa kenkää. Miten luulet käyvän etätyökiellolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. nozick kirjoitti 15.2.2017 kello 8:26

    Tämän hetken käytännön tilanne on sellainen, että Helsingin keskustan kalleimpien noin kymmenen korttelin alueella on käytännössä seuraava ryhmät: Verorahoilla elävät laitokset, eli kiinteistömarkkinan näkökulmasta markkinahäiriköt, liikejuristit, pääomasijoittajat, investointipankkiirit ja liikkeenjohdon konsultit. Muilla ryhmillä ei ole näihin kiinteistöihin varaa. Seuraavalla kehällä, eli keskusta-alueella, mutta ei näillä premium-sijainneilla sijaitsee verorahoilla eläviä, mainos-, viestintintä- yms. toimistoja, ohjelmistotaloja, pankkeja ja suurehkojen yritysten pääkonttoreita. Seuraavalla kehällä, eli siis Keilaniemessä ja muualla kehä I varressa on sitten lisää pääkonttoreita, sekä IT-taloja ja myyntiorganisaatioita. Itse en näe tässä jakoa insinööreihin ja muihin vaan lähinnä maksukykyeron. Ydinkeskustassa on kaikki ne, joilla on siihen hintatasoon varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. TL kirjoitti 15.2.2017 kello 9:08

    Helsinki hoi älä jätä: Kaikki nuo ovat kooltaan vielä suhteellisen kompakteja ja keskustan toimitilat täyttävät vaatimukset. Keskustasta ei kuitenkaan löydy isoja yrityksiä vaan ohjelmistoalallakin ne ovat muualla.

    Vincit, Solita ja Gofore ovat Tamperelaisia yrityksiä, joilla on pienehköt edustuskonttorit Helsingissä, ja satapäinen pääkonttori Tampereella. Pääkaupunkiseudulla nuo konsulttitoimistot toimivat pääasiassa asiakkaiden tiloissa. Itsekin olen sellaisessa firmassa työskennellyt.

    Vincitin päätoimisto itseasiassa sijaitsee tuossa Osmon kuvaamassa Hervannan insinöörikolossissa, siellä niitä insinöörejä on satapäinen lauma.

    Itse työskentelen insinööri-hommissa 15min kävelymatkan päässä Stockmannin herkusta, mutta minä olenkin sellainen nörtti joka ostaa tekijöitä noista konsulttifirmoista, tai ulkomailta, tai tapaan välillä pörssiyhtiöiden johtoa keskustan ravintoloissa. Siksi toimiston töytyy sijaita hyvällä paikalla tässä lakitoimistojen, tilitoimistojen, hammaslääkärien ja muiden luovien ihmisten keskellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. spottu kirjoitti 15.2.2017 kello 10:54

    JY: Jos yritykset ottaisivat työntekijöiltä etätyömahdollisuudet pois, ja työtä voisi tehdä vain toimistolta, tuottavuus kohenisi?

    Ainakin IBM näyttää ajattelevan näin. Tässä vaiheessa alkaa olla kohtuullisen selvää ettei etätyö toimi siinä laajuudessa kuin joskus ehkä ajateltiin.

    IT-alalla erityisesti: jos asioita voi teettää etätyönä, miksei sitten samantien teetetä sitä maassa jossa kustannustaso on murto-osa länsimaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. spottu kirjoitti 15.2.2017 kello 11:27

    R.Silfverberg: Mun mielestäni työpaikat kuuluvat myös kantakaupunkiin. Esim Ruoholahti ja Vallila ovat hyviä esimerkkejä jotka kelpaavat isoillekin firmoille.

    Ruoholahden ja Vallilan työpaikka-alueet ovat erillisiä rajattuja korttelialueita, eivät seka-alueita tyyliin Punavuori neljäkymmentä vuotta sitten.

    Hernesaaren kaava osoittaa että kaavoittaja elää edelleen maailmassa jossa toimistot sijoitetaan asuinalueiden keskelle ja ihmetellään sitten mikseivät ne täyty ja/tai vuokralaiset muuttavat muualle. Toistetaan siis Lauttasaaren virheet joita nyt paikkaillaan talo kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. R.Silfverberg kirjoitti 15.2.2017 kello 11:43

    nozick:
    Tämän hetken käytännön tilanne on sellainen, että Helsingin keskustan kalleimpien noin kymmenen korttelin alueella on käytännössä seuraava ryhmät: Verorahoilla elävät laitokset, eli kiinteistömarkkinan näkökulmasta markkinahäiriköt, liikejuristit, pääomasijoittajat, investointipankkiirit ja liikkeenjohdon konsultit. Muilla ryhmillä ei ole näihin kiinteistöihin varaa. Seuraavalla kehällä, eli keskusta-alueella, mutta ei näillä premium-sijainneilla sijaitsee verorahoilla eläviä, mainos-, viestintintä- yms. toimistoja, ohjelmistotaloja, pankkeja ja suurehkojen yritysten pääkonttoreita. Seuraavalla kehällä, eli siis Keilaniemessä ja muualla kehä I varressa on sitten lisää pääkonttoreita, sekä IT-taloja ja myyntiorganisaatioita. Itse en näe tässä jakoa insinööreihin ja muihin vaan lähinnä maksukykyeron. Ydinkeskustassa on kaikki ne, joilla on siihen hintatasoon varaa.

    Unohdit isot metsäyhtiöt joiden pääkonttorit ovat kanssa keskustan premium-alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 15.2.2017 kello 12:19

    tcrown: En nyt oikein tiedä oliko tämän artikkelin tarkoitus olla huumoria vai asiallista analysiä, mutta tarkastellaanpa joitakin maailman huippuyliopistoja[1] kansantaloustieteen alalla:

    1: MIT. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    2. Harvard. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    3. Stanford. Sijainti selvästi San Franciscon keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    4. Princeton. Sijainti selvästi New Yorkin keskustan ulkpopuolella naapurikunnassa.
    5. Berkeley. Sijainti selvästi San Franciscon keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    6. University of Chicago. Sijainti Chicagon kaupungissa suhteellisen lähellä keskustaa.
    7. London School of Economics. Sijainti Lontoon kaupungissa suhteellisen lähellä keskustaa.
    8. Oxford. sijaitsee Britannian 52. suurimman kaupungissa.

    Minun mielestäni on aika erikoista jos joku onnistuu tuosta listasta tekemään johtopäätöksen, että taloustutkimus ei onnistu kuin kaupunkien ytimissä.

    [1] lähteenä jokseenkin satunnaisesti googlen haun perusteella silmiin osunuthttps://www.theguardian.com/higher-education-network/2016/mar/22/qs-world-university-rankings-2016-economics-and-econometrics

    Noista ei voi puhua edes samana päivänä Keilaniemen kanssa. Oikea vertailukohta olisi se, että Porvoon tai Naantalin keskustassa olisi ainakin vuodesta 1700 lähtien rakentunut, tiiviisti keskustaan nivoutuva kampusalue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. nozick kirjoitti 15.2.2017 kello 12:43

    R.Silfverberg: Unohdit isot metsäyhtiöt joiden pääkonttorit ovat kanssa keskustan premium-alueella.

    En unohtanut, sillä keskustan Premium alueella ei ole yhtään suuren metsäyhtiön pääkonttoria. StoraEnso on Katajanokalla, UPM Töölönlahdella ja Metsä Group Tapiolassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Pete kirjoitti 15.2.2017 kello 13:09

    Nokian kampus Espoon Karamalmilla on aivan loistava työpaikka. Erinomaiset tilat kaikkeen tarvittavaan, myös erityistilat (labrat, asiakkaiden showroomit ym.). Riittävästi neukkareita. Kolme hyvää työpaikkaruokalaa, joista saa helposti, nopeasti ja edullisesti hyvää ruokaa. Riittävästi parkkipaikkoja. Töihin pääseen helposti autolla, junalla, bussilla tai polkupyörällä. Löytyy kuntosalit ja suihkut.

    On vaikea kuvitella, kuinka sitä voisi enää parantaa. Vastaavanlaisen järjestelyn aikaansaaminen kantakaupungissa olisi käytännössä jokseenkin mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. JY kirjoitti 15.2.2017 kello 13:33

    spottu: Ainakin IBM näyttää ajattelevan näin. Tässä vaiheessa alkaa olla kohtuullisen selvää ettei etätyö toimi siinä laajuudessa kuin joskus ehkä ajateltiin.

    IT-alalla erityisesti: jos asioita voi teettää etätyönä, miksei sitten samantien teetetä sitä maassa jossa kustannustaso on murto-osa länsimaista?

    Vanhan jätin kuolinkouristelujen alkua IBMssä.

    Jos initialaiset toimisivat ja ajattelisivat kuten suomalaiset, loputkin työt olisi ilman muuta jo siirretty. Eivät kuitenkaan toimi ja ajattele.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Sibbo San Sebastian kirjoitti 15.2.2017 kello 13:52

    Pete:
    Vastaavanlaisen järjestelyn aikaansaaminen kantakaupungissa olisi käytännössä jokseenkin mahdotonta.

    Niin, kantakaupungista löytyy esimerkiksi toimistokiinteistöjä joissa ei ole pyörille ollenkaan säilytyspaikkoja. Hankala ajaa työmatkat pyörällä kun sen joutuisi jättämään päiväksi seisomaan kapealle jalkakäytävälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. tcrown kirjoitti 15.2.2017 kello 13:57

    Makkaratalon Hautuumaa: Noista ei voi puhua edes samana päivänä Keilaniemen kanssa. Oikea vertailukohta olisi se, että Porvoon tai Naantalin keskustassa olisi ainakin vuodesta 1700 lähtien rakentunut, tiiviisti keskustaan nivoutuva kampusalue.

    Olen kyllä täysin häkeltynyt jos Osmo alkuperäisessä kontekstissaan viittasi ensisijaisesti rakennuskantaan eikä keskusta-alueen laajempien kontaktien oletetusta edellytyksestä huippuluokan taloustukimukseen. Otaniemi ei tietysti ole 1700-luvulta peräisin, mutta kyllä se aika tiivis kampusalue on. Verrattuna vaikka siihen kuinka levällään Helsingin Yliopisto on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2017 kello 18:17

    Viittasin kaikkiin niihin helppoihin kontakteihin, joita Helsingin keskustassa on vähän kaikkien tahojen kanssa. Otaniemessä on tietysti hyvät kontaktit niihin aloihin, jotka ovat Otaniemessä, mutta on se vähän kapea-alaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. qwerty kirjoitti 15.2.2017 kello 13:58

    JY: Onpa kova väite. Olisiko jotakin ihan faktaakin väitteen tueksi? Jos yritykset ottaisivat työntekijöiltä etätyömahdollisuudet pois, ja työtä voisi tehdä vain toimistolta, tuottavuus kohenisi?

    Yahoo on ihan kuralla ja myyty Verizonille. Etätyökiellon äiti Marissa Mayer saa kenkää. Miten luulet käyvän etätyökiellolle?

    Kiellon jälkeen noin vuosi todettiin, että muutoksella oli haluttuja vaikutuksia. Yahoon ongelmat ovat enempi business ideassa joka ei ole ajoissa päivittynyt. En usko että kukaan toinen johtaja olisi saanut laivaa tuon paremmin kääntymään.

    HP on sittemmin vahvasti suositellut etätyön lopettamista ja IBM on liki lopettanut sen
    https://www.theregister.co.uk/2017/02/08/ibm_no_more_telecommuting/
    http://www.slate.com/blogs/future_tense/2013/10/08/hp_working_from_home_ban_marissa_mayer_s_yahoo_policy_becomes_industry_narrative.html

    Ja nämä töitä joissa ei ole samanlaisia laitteisto rajoituksia kuin tyypillisessä tuotekehitystyössä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. R.Silfverberg kirjoitti 15.2.2017 kello 14:04

    nozick: En unohtanut, sillä keskustan Premium alueella ei ole yhtään suuren metsäyhtiön pääkonttoria. StoraEnso on Katajanokalla, UPM Töölönlahdella ja Metsä Group Tapiolassa.

    Minulla taitaa olla avarampi käsitys mikä lasketaan Helsingin keskustan “premium-alueeksi”. Stora Enson on presidentinlinan vieressä ja UPM:n ja Ahlströmin eduskuntatalon, musiikkitalon ja päärautatieaseman välissä! Metsä-konsernin on joka tapauksessa Espoon premium-alueella. Serlachiuksella taitaa olla Mäntässä vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Harri kirjoitti 15.2.2017 kello 14:25

    Pete:
    Nokian kampus Espoon Karamalmilla on aivan loistava työpaikka. Erinomaiset tilat kaikkeen tarvittavaan, myös erityistilat (labrat, asiakkaiden showroomit ym.). Riittävästi neukkareita. Kolme hyvää työpaikkaruokalaa, joista saa helposti, nopeasti ja edullisesti hyvää ruokaa. Riittävästi parkkipaikkoja. Töihin pääseen helposti autolla, junalla, bussilla tai polkupyörällä. Löytyy kuntosalit ja suihkut.

    Karamalmille ei pääse helposti junalla, koska juna ei tule lähelle, vaan vartin kävelymatkan päähän. Polkupyörällä sinne on tolkuton matka sieltä missä ihmiset asuvat, eli ei sinne kyllä helpolla pääse.

    Kolme ruokalaa ei ole mitään kun vertaa kantakaupunkiin. On ravintoloita, kahviloita, kauppoja, kioskeja, …, eikä onneksi tarvitse tyytyä mihinkään ruokalaan.

    GE:n (+health care start-up village) tilat Vallilassa ovat helposti saavutettavissa kävellen, fillarilla, julkisilla ja autolla. Siellä on kuntosali, suihkut ja muut. On labraa, kokoonpanoa ja kaikkea. Sama homma myös muiden Teollisuuskadun varrella olevien suurten työpaikkojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. tcrown kirjoitti 15.2.2017 kello 18:52

    Osmo Soininvaara:
    Viittasin kaikkiin niihin helppoihin kontakteihin, joita Helsingin keskustassa on vähän kaikkien tahojen kanssa. Otaniemessä on tietysti hyvät kontaktit niihin aloihin, jotka ovat Otaniemessä, mutta on se vähän kapea-alaista.

    Vähän niin kuin Stanfordin ja Berkeleyn yliopistot ovat asettautuneet San Franciscon keskustaan koska syrjemmällä kontaktit olisivat kapea-alaisia, eikä huippututkimus siten mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2017 kello 21:30

    Itseasiassa aika moni on hakeutunut asumaan San Franciscon keskustaan, mutta nuo mainitut yliopistot ovat hyvin monialaisia verrattuna Aalto-yliopiston Otaniemen kampukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. ze kirjoitti 15.2.2017 kello 20:41

    Helsinki hoi älä jätä:
    Samalla tavalla kaavoittaja on nyt sitä mieltä että isot yritykset eivät ole keskustaan oikein tervetulleita. Trendejä ei tässä luo siis insinöörit vaan humanistit. No, arkkitehdit taitavat kyllä olla insinööritieteiden laidalla.

    Keskustassa (Kluuvi) toimitilojen keskivuokra on 28,3 €/m², Keilaniemessä 21,0 €/m² ja Aviapoliksessa 17,5 €/m². Jos yrityksellä on satoja työntekijöitä, tilakustannus alkaa olla aika iso menoerä, josta on helppo säästää sijoittumalla kauemmas keskustasta. Hinnoista päättelisin, että keskustaan voisi kyllä olla vetoa isoillakin yrityksillä, mutta sopivia tiloja sopivaan hintaan ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Mistään insinöörien ja humanistien vastakkainasettelusta tässä ei ole kyse.

    Aiheeseen liittyen on harmillista, että Töölönlahti kaavoitettiin kuten kaavoitettiin. Sinne olisi mahtunut helposti miljoona kerrosneliömetriä uutta toimistotilaa (ja asumista sekaan), jos tahtoa olisi vain ollut. Mutta haluttiin lähiötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. ze kirjoitti 15.2.2017 kello 20:42

    Unohtui edellisestä viestistä mainita lähde toimitilojen keskivuokrille. Se oli siis tämä:

    TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ
    JA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2016

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_01_23_Tilastoja_3_Henriksson.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Kalle kirjoitti 15.2.2017 kello 20:46

    Olli:
    Niin se varmaan on, että insinööriä ei ihan helposti vielä tänä päivänä julkiseen kulkuneuvoon saa. Mutta tuo muuttuu, ja se muuttuu nopeasti. Meidän onneksemme.

    Kohtuullisen hölmö kommentti! 😀 Ei kyse ole siitä, mihin jonkun ihmisen saa, vaan siitä, mikä on järkevin tapa kulloinkin liikkua. Insinöörit ovat siitä ikäviä, että heidät on koulutettu laskemaan tuollaisiakin asioita.

    Joukkoliikenne on kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen liikennemuoto. Pariisissa, Moskovassa tai New Yorkissa insinöörin saa aivan varmasti joukkoliikenteen käyttäjäksi. Helsingistä puuttuu se kaupunki, joka tekisi joukkoliikenteestä kilpailukykyisen liikennemuodon.

    Insinöörit ovat todella tarkkoja laskelmissaan. Yksi tuttu myy, suunnittelee ja valvoo järjestelmien asennuksia ympäri maata sosiaalialalle. Jos asennustyöt tehdään talvinopeusrajoituksien aikana, tarjous on joitakin satasia tai tonneja kalliimpi kuin kesällä. Jokainen matka kohteeseen hinnoitellaan ja talvinopeusrajoitukset ovat järjettömän kalliita yhteiskunnalle.

    Jos halutaan laskutaitoiset insinöörit joukkoliikenteen käyttäjiksi, pitää rakentaa kaupunki, jossa se on järkevää. Laskutaito tuntuu muutenkin puuttuvan koko touhusta, kun raskasta raidetta vedetään pitkin Itä-Helsingin ja Espoon korpia. Muualla Länsi-Euroopassa rakennetaan lähiöitä olemassa olevan ratainfran varteen. Toki lähiö vaatii sen kaupungin, jotta se toimii, eikä Suomessa ole yhtään kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 15.2.2017 kello 22:26

    ze: Keskustassa (Kluuvi) toimitilojen keskivuokra on 28,3 €/m², Keilaniemessä 21,0 €/m² ja Aviapoliksessa 17,5 €/m². Jos yrityksellä on satoja työntekijöitä, tilakustannus alkaa olla aika iso menoerä, josta on helppo säästää sijoittumalla kauemmas keskustasta. Hinnoista päättelisin, että keskustaan voisi kyllä olla vetoa isoillakin yrityksillä, mutta sopivia tiloja sopivaan hintaan ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Mistään insinöörien ja humanistien vastakkainasettelusta tässä ei ole kyse.

    Aiheeseen liittyen on harmillista, että Töölönlahti kaavoitettiin kuten kaavoitettiin. Sinne olisi mahtunut helposti miljoona kerrosneliömetriä uutta toimistotilaa (ja asumista sekaan), jos tahtoa olisi vain ollut. Mutta haluttiin lähiötä.

    Liikenteen tukkoisuus ja autoilua ruoskivat ratkaisut kääntävät isojen yritysten katseet muualle. Toki kympin ero vuokrassa on jo sekin merkittävä mutta ero repeää valtavaksi kun ryhdytään vuokraamaan autopaikkoja 200 – 300 euroa / autopaikka / kk. Vaikka ottaisi vain välttämättömät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Anonyymi kirjoitti 15.2.2017 kello 22:39

    spottu:

    IT-alalla erityisesti: jos asioita voi teettää etätyönä, miksei sitten samantien teetetä sitä maassa jossa kustannustaso on murto-osa länsimaista?

    Varmaan siksi, että vinkuintian koodi joudutaan käymään läpi länsimaisin voimin kokonaan uudestaan eikä varsinaista säästöä synny vaikka houkutus halpuutukseen on suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Sampo Smolander kirjoitti 15.2.2017 kello 22:45

    tcrown kirjoitti:

    1: MIT. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    2. Harvard. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.

    MIT:n kampusalue on n. 2 km päässä Bostonin ydinkeskustasta, ja Harvardin n. 4 km päässä. Toki siinä välissä on n. 500 m leveä joki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Jouni Martikainen kirjoitti 16.2.2017 kello 8:52

    Ode: “Insinöörien ja meidän muiden työpaikat”

    Ze: “Keskustassa (Kluuvi) toimitilojen keskivuokra on 28,3 €/m², Keilaniemessä 21,0 €/m² ja Aviapoliksessa 17,5 €/m².”

    Oliko se nyt 15 % suomalaisista, jotka mieluiten ASUISIVAT ison kaupungin “oikeassa kaupungissa”? Kuten Ode ja muut kaupunkiaktivistit ovat kertoneet, vaikka prosenttiluku on pieni, niin henkilömäärä on paljon enemmän, kuin mitä Helsingin ratikkavyöhyke tällä hetkellä vetää. Tästä seuraa se, että HKIn ytimessä asuinneliöt ovat muita alueita kalliimpia.

    Huomioon ottaen yllä olevia seikkoja, rohkenen väittää, ettei ratikkavyöhyke ole unelmatyöpaikkaaluetta “kaikille muille paitsi insinööröille”, vaan että 15 % osuus työikäisestä väestöstä lienee paljon paremmin osuva suuruusluokka urbaanista työympäristöstä innostuneiden osuudeksi koko työikäisestä väestöstä.

    Kuriositeettihuomina: Jopa Oden dystopiakuvassa insinöörityöpaikka-alueesta on kasveja, vihreyttä, kukkia. “Moni muu arvostaa” -kuvassa ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. R.Silfverberg kirjoitti 16.2.2017 kello 9:16

    Sampo Smolander:
    tcrown kirjoitti:

    MIT:n kampusalue on n. 2 km päässä Bostonin ydinkeskustasta, ja Harvardin n. 4 km päässä. Toki siinä välissä on n. 500 m leveä joki.

    On selvää että TKK (nyk. Aalto Yliopisto) piti esikuvanaan MIT:tä kun se päätti sijoittua vesistön toiselle puolelle muutaman kkilometrin päähän Helsingin ydinkeskustasta.

    Vaihtoehtoina oli Herttoniemi ja Otaniemi. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten Itä-Helsinki olisi kehittynyt jos olisi valittu Herttoniemi, ja vastaavasti miten Espoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. R.Silfverberg kirjoitti 16.2.2017 kello 9:26

    Kalle: Kohtuullisen hölmö kommentti! Ei kyse ole siitä, mihin jonkun ihmisen saa, vaan siitä, mikä on järkevin tapa kulloinkin liikkua. Insinöörit ovat siitä ikäviä, että heidät on koulutettu laskemaan tuollaisiakin asioita.

    Joukkoliikenne on kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen liikennemuoto. Pariisissa, Moskovassa tai New Yorkissa insinöörin saa aivan varmasti joukkoliikenteen käyttäjäksi. Helsingistä puuttuu se kaupunki, joka tekisi joukkoliikenteestä kilpailukykyisen liikennemuodon.

    Insinöörit ovat todella tarkkoja laskelmissaan. Yksi tuttu myy, suunnittelee ja valvoo järjestelmien asennuksia ympäri maata sosiaalialalle. Jos asennustyöt tehdään talvinopeusrajoituksien aikana, tarjous on joitakin satasia tai tonneja kalliimpi kuin kesällä. Jokainen matka kohteeseen hinnoitellaan ja talvinopeusrajoitukset ovat järjettömän kalliita yhteiskunnalle.

    Jos halutaan laskutaitoiset insinöörit joukkoliikenteen käyttäjiksi, pitää rakentaa kaupunki, jossa se on järkevää. Laskutaito tuntuu muutenkin puuttuvan koko touhusta, kun raskasta raidetta vedetään pitkin Itä-Helsingin ja Espoon korpia. Muualla Länsi-Euroopassa rakennetaan lähiöitä olemassa olevan ratainfran varteen. Toki lähiö vaatii sen kaupungin, jotta se toimii, eikä Suomessa ole yhtään kaupunkia.

    Jos annettaisiin jokaisen insinöörin itse päättää miten liikkuu, eikä pakotettaisi aina kulkemaan autolla. Itse olen laskenut että perheeseen ei kannata kahta autoa ostaa, koska ylläpitokulut tulevat liian kalliiksi jos molemmat seisoo kuitenkin suurimman osan ajasta. Mun työhöni ei sisälly matkustusta kovin usein, ja silloin pääsen joko taksin tai jonkun kaverin kyydissä, tai jos vieraaseen kaupunkiin, junalla tai lentokoneella. Sellaiset asennustyöt hoitavat paikalline lähituki, ei siinä minua tarvita.
    Oman työmatkani kesto on autolla 25-35 minuuttia ja julkisilla 35. Sen enempää työpaikkani kuin kotini ei sijaitse kantakaupungissa vaan ihan lähiöstä lähiöön kulkee matka, suurimmalti osin junalla. Helsingin seudulla ON toimiva lähijuna- ja metroverkko, joskin se voisi tiheämpi olla.

    Max 10 minuutin säästön takia /suunta ei kannata kulkea autolla. Lisäksi on paremmin levännyt kun ei tarvitse ajaa ruuhkaisella moottoritiellä jossa joutuu kaikenlaisten audi-m*llkvistien kiilaamaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Syltty kirjoitti 16.2.2017 kello 9:33

    Etätyö on vaikeata. Minulla oli vaikeuksia tehdä tehokkaasti etätöitä kotona, vaikka olen omistaja-yrittäjä ja pidän työstäni. Samanlaisia kokemuksia on parilla toimitusjohtaja-kaverillani sekä omasta performanssista että heidän työntekijöistä.

    Voin kuvitella mikä on tilanne tavallisen palkansaajan kohdalla. Kaikki eivät ole himokoodareita, jotka rakastavat työtään ja näiden tavallisten pulliaisten on hyvin vaikeaa motivoitua kotonaan, etenkin jos jaloissa pyörii jälkikasvua.

    Minusta ei ole mikään ihme, että keittiön pöydän ääressä läppärillä ei saada aikaan samanlaisia tuloksia kuin toimistolla, jossa on (ainakin pitäisi olla) kunnon kulmapöydät, monta isoa näyttöä sekä kunnon tukitoiminnot (vaikkapa isot ja nopeat tulostimet ja erillinen kahvihuone).

    Fakta on että hyvin harvalla etätyöläisellä on dedicated-työhuone, suurin osa tekee työt keittiön pöydällä tai makuu/olohuoneen nurkkaan sijoitetulla pienehköllä kirjoituspöydällä. Ja harvssa ovat ihmiset, jotka haluavat sijoittaa omaan kotiinsa ison kulmapöydän vähintään kahdella 24″, mutta mielummin kolmella 27″ näytöllä (kaikki muut ratkaisut ovat työtehon hukkaamista).

    Satunnainen etätyöpäivä kerran pari kuukaudessa on sitten ihan eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. persu kirjoitti 16.2.2017 kello 14:07

    Jokainen esitetty yleistys osui oikein:

    olen perheellinen insinööri, asun espoon suburbiassa ja työskentelen kehän varren business parkissa. Myös ajatus asumisesta ja/tai työskentelystä kanta-kaupungissa on ahdistava.

    Vaikka kaikki tekemäsi yleistykset minun kohdallani pitääkin paikkansa, on ikävä lukea tekstiä jossa projisoit itse epämiellyttävä pitämiäsi ominaisuuksia/mieltymyksiä tiettyyn edustamaani ryhmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Pete kirjoitti 16.2.2017 kello 15:10

    Harri: Karamalmille ei pääse helposti junalla, koska juna ei tule lähelle, vaan vartin kävelymatkan päähän.Polkupyörällä sinne on tolkuton matka sieltä missä ihmiset asuvat, eli ei sinne kyllä helpolla pääse.

    Kieltämättä vielä parempi olisi, jos juna-asema olisi lähempänä. Mutta kyllä se ihan käveltävä matka on ja aika hitaasti saa laahustaa jotta saa vartin kulumaan matkaan.

    Mitä polkupyörävaihtoehtoon tulee niin kyllä luulisin, että ainakin 100 000 ihmistä asuu puolen tunnin fillarimatkan sisällä. Ei toki pääkaupunkiseudun kaikki asukkaat, mutta aika kohtalainen määrä kuitenkin. Itse ajan kesäisin fillarilla 40 minuutin matkan. Sen kokoisen ympyrän sisällä väkeä on jo paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. N kirjoitti 16.2.2017 kello 15:31

    tcrown:

    1: MIT. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    2. Harvard. Sijainti selvästi Bostonin keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    3. Stanford. Sijainti selvästi San Franciscon keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    4. Princeton. Sijainti selvästi New Yorkin keskustan ulkpopuolella naapurikunnassa.
    5. Berkeley. Sijainti selvästi San Franciscon keskustan ulkopuolella naapurikunnassa.
    6. University of Chicago. Sijainti Chicagon kaupungissa suhteellisen lähellä keskustaa.
    7. London School of Economics. Sijainti Lontoon kaupungissa suhteellisen lähellä keskustaa.
    8. Oxford. sijaitsee Britannian 52. suurimman kaupungissa.

    Katselin Googlen ilmakuvia noista. Minusta sijainti “naapurikunnassa” näyttää jokseenkin epäoleelliselta yksityiskohdalta. Käytännössä nuo ja monet muutkin tunnetut yliopistot näyttävät sijaitsevan joko suuren kaupungin yhtenäisellä kaupunkialueella (esim. MIT, Harvard, Stanford, Berkeley) tai sitten erillisessä yliopistokaupungissa, joka kuitenkin sijaitsee suhteellisen lähellä (karkeasti tunnin matkan päässä) suurkaupunkia (esim. Princeton, Oxford).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. JTS kirjoitti 16.2.2017 kello 18:04

    Töölönlahden talorivistö on Helsingin kaavoituksen täydellinen epäonnistuminen. Epäviihtyisä ilta-autiomaa. Aina hyvä adia on 5 minuutin etäisyys Rautatieasemalle.
    Mitä lie kaavoituksessa mietitty? Ei ainakaan kaupungin elävyyttä.

    Helsingistä puuttuu keskusta! Oden kuvaamaa vuorovaikutusta siellä ei ole missään. Osakesluksia sitten kyllä löytyy.

    Hervanta on ihan hyvä kävely ja pyöräilykaupunki. . Karaportti sopii mukavasti kun tulee kauempaa sinne. Vallila on liikenteellisesti paras paikka ilman autoa liikkumiseen, auton kera taas karmea sumppu. Ruoholahden sumppu on ikävä kaikin tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. eemil kirjoitti 16.2.2017 kello 19:28

    hupsis: Luulenpa että kaupunkikiihkoilija “hieman” liioittelee moisen kanssakäymisen tarvetta saati että sitä tapahtuu.

    Samaa mieltä, verkoistoitumista käytetään tekoselityksenä kaiken keskittämisellä Helsinkiin.

    Lääkelaitosta ei muka voi sijoittaa Kuopioon, koska verkostoituminen on tapahtunut Helsingissä. Kuopioon ei muka saada ammattitaitoista henkilökuntaa, eivät suostu muuttamaan.

    Osaajia löytyy yllinkyllin Kuopioon ja muihinkin työtehtäviin sijaitsivat ne sitten missä tahansa. Ne jotka eivät halua muuttaa etsiköön sitten muita työpaikkoja.

    Nämä kontaktit , verkostot ja mitä lieventäviä nimiä hyvä-veli-sisar- kultturille keksitäänkään ovat esteenä uusille tavoille ja tahoille tehdä asioita.

    Tosiasiassahan nämä verkostoitujat tekeytyvät tärkeämmäksi kuin ovatkaan. Itsetuntoa hieroo snobbailla Kansallisteatterin aulatiloissa smalltalkaten toinen toistaan turhantärkeimpien samanhenkisten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. tcrown kirjoitti 16.2.2017 kello 21:59

    N: Minusta sijainti “naapurikunnassa” näyttää jokseenkin epäoleelliselta yksityiskohdalta. Käytännössä nuo ja monet muutkin tunnetut yliopistot näyttävät sijaitsevan joko suuren kaupungin yhtenäisellä kaupunkialueella

    Toisin kuin Otaniemi/Keilaniemi, joka on selvästi pääkaupunkiseudun kaupunkialueen ulkopuolella ja josta menee kuitenkin yli kymmenen minuuttia rautatieasemalle joskus mahdollisesti tulevalla metrolla. Sen sijaan kauppakorkeakoulut ovat aivan ydinkeskustassa kaikkien kontaktien lähistöllä, koska niistä menee rautatieasemalle julkisilla vain vähän yli kymmenen minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. ksee kirjoitti 16.2.2017 kello 22:41

    Syltty:
    … Ja harvssa ovat ihmiset, jotka haluavat sijoittaa omaan kotiinsa ison kulmapöydän vähintään kahdella 24″, mutta mielummin kolmella 27″ näytöllä (kaikki muut ratkaisut ovat työtehon hukkaamista).

    Voiko työtehosta puhua samassa lausessa moisten onnettomien ovisilmien kanssa? Kyllä nykyaikana näytön minimikoko lähtee jostain 40″ kokoluokasta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Liian vanha kirjoitti 16.2.2017 kello 22:59

    Syltty:
    Etätyö on vaikeata. Minulla oli vaikeuksia tehdä tehokkaasti etätöitä kotona, vaikka olen omistaja-yrittäjä ja pidän työstäni. Samanlaisia kokemuksia on parilla toimitusjohtaja-kaverillani sekä omasta performanssista että heidän työntekijöistä.

    Voin kuvitella mikä on tilanne tavallisen palkansaajan kohdalla. Kaikki eivät ole himokoodareita, jotka rakastavat työtään ja näiden tavallisten pulliaisten on hyvin vaikeaa motivoitua kotonaan, etenkin jos jaloissa pyörii jälkikasvua.

    Minusta ei ole mikään ihme, että keittiön pöydän ääressä läppärillä ei saada aikaan samanlaisia tuloksia kuin toimistolla, jossa on (ainakin pitäisi olla) kunnon kulmapöydät, monta isoa näyttöä sekä kunnon tukitoiminnot (vaikkapa isot ja nopeat tulostimet ja erillinen kahvihuone).

    Fakta on että hyvin harvalla etätyöläisellä on dedicated-työhuone, suurin osa tekee työt keittiön pöydällä tai makuu/olohuoneen nurkkaan sijoitetulla pienehköllä kirjoituspöydällä. Ja harvssa ovat ihmiset, jotka haluavat sijoittaa omaan kotiinsa ison kulmapöydän vähintään kahdella 24″, mutta mielummin kolmella 27″ näytöllä (kaikki muut ratkaisut ovat työtehon hukkaamista).

    Satunnainen etätyöpäivä kerran pari kuukaudessa on sitten ihan eri asia.

    Nuo esittämäsi jutut sopivat vain pieneen osaan etätöitä tekeviin

    Lapset viedään päivähoitoon aivan kuten toimistopäivinä

    Työpiste on rauhallinen nurkkaus tai oma huone ei keittiönpöytä. Näytöt ovat samanlaisia kuin työpisteessä ja harva tarvitsee montaa jättinäyttöä, yksikin riittää.

    Tulostinta tarvitaan nyktään harvoin, kotitulostin riittää

    Jos kykene tekemään töitä junassa, lentokoneessa tai asemilla niin lykenee tekemään kotonakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Liian vanha kirjoitti 16.2.2017 kello 23:00

    Ja nykyään työtehoa seurtaan, jos kotona valmistuisi vähemmän tikettejä kuin konttorilla niin etäpäivät olisivat historiaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. pjt kirjoitti 17.2.2017 kello 0:09

    Harri: Karamalmille ei pääse helposti junalla, koska juna ei tule lähelle, vaan vartin kävelymatkan päähän

    Keran pysäkiltä on Karaportin kampuksen alueen sisäpuolelle noin 650 metriä, eikä siihen kyllä varttia saa menemään. Itse kampus on suurempi ja taloissa toki tulee kävelymatkaa sisälläkin. Itse siellä töissä ollessani ennätin vanhasta TL-talosta työpöydän ääreltä junaan 8 minuutissa, tosin sitten piti jo vähän kiirehtiä.

    Suurempi ongelma junalla kulkemisen kannalta on se, että junia ei mene kovin tiheään (nykyään jo vartin välein) ja kohteesta riippuen yhteys on yleensä vaihdollinen, Helsingissä vaihto junasta metroon on erityisen kömpelö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. anonyymi kirjoitti 17.2.2017 kello 9:43

    JTS: Töölönlahden talorivistö on Helsingin kaavoituksen täydellinen epäonnistuminen. Epäviihtyisä ilta-autiomaa. Aina hyvä adia on 5 minuutin etäisyys Rautatieasemalle.

    Etäisyys voisi monilla olla paljon lyhyempikin: talorivistä ei pääse läpi siihen viereiselle laiturille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Syltty kirjoitti 17.2.2017 kello 10:09

    Liian vanha: Nuo esittämäsi jutut sopivat vain pieneen osaan etätöitä tekeviin

    Höpsistä. Itse esität jotain tikettejä, aivan kuin niitä muka tehtäisiinkin merkittävässä osassa työtä.

    Lapset viedään päivähoitoon aivan kuten toimistopäivinä

    Sitten on se suomalainen todellisuus: alle kolmivuotiaista lapsista puolet hoidetaan kotona.

    Työpiste on rauhallinen nurkkaus tai oma huone ei keittiönpöytä.

    Ideaalitilanteessa. Usein tällaista rauhallista kunnollista soppea kuitenkaan ole. Ei etenkään pk-seudulla, jossa asutaan muutenkin ahtaasti.

    Näytöt ovat samanlaisia kuin työpisteessä

    Harvemmin ovat.

    harva tarvitsee montaa jättinäyttöä, yksikin riittää.

    Riittäähän se keittiönpöytä ja läppärinkin näyttö töiden tekemiseen. Se on sitten eri asia, kuinka tehokkaasti työtä tehdään.

    Tulostinta tarvitaan nyktään harvoin, kotitulostin riittää

    Tämä pitää sentään totta “useimmissa tapauksissa”.

    Jos kykene tekemään töitä junassa, lentokoneessa tai asemilla niin lykenee tekemään kotonakin

    Kukaan ei kumminkaan oleta, että junassa tai koneessa päästään samoihin tehoihin kuin toimistolla.

    Urakkaluonteinen, yksin tehtävä työ on tietenkin helppo tehdä etänä, koska silloin maksetaan vain työskentelystä eikä työkavereiden kanssa keskustelulla ole merkitystä. Esim. provikkapohjainen lehtien myyntityö lienee yksi parhaimmista etätöistä. Työnantajan ei tarvitse maksaa turhasta eikä siinä paljoa tarvitse työkavereiden kanssa yhteistyötäkään tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. N kirjoitti 17.2.2017 kello 13:18

    tcrown: Toisin kuin Otaniemi/Keilaniemi, joka on selvästi pääkaupunkiseudun kaupunkialueen ulkopuolella ja josta menee kuitenkin yli kymmenen minuuttia rautatieasemalle joskus mahdollisesti tulevalla metrolla. Sen sijaan kauppakorkeakoulut ovat aivan ydinkeskustassa kaikkien kontaktien lähistöllä, koska niistä menee rautatieasemalle julkisilla vain vähän yli kymmenen minuuttia.

    Otaniemi ei minusta poikkea noista listalla olevista yliopistoista mitenkään oleellisesti. Se on ilmiselvästi yliopisto, joka sijaitsee yhtenäisellä kaupunkialueella ja vielä selvemmin sitten joskus, kun länsimetro kulkee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2017 kello 14:49

    Metroakin tärkeämpi on HSL:n tariffiuudistus. Nyt helsinkiläinen näyttölipun omistaja liikkuu Helsingin sisällä ilmaiseksi, mutta Otaniemessä käynnistä joutuu maksamaan melkein kymmenen euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Tero Tolonen kirjoitti 17.2.2017 kello 13:30

    Osmo Soininvaara:
    Viittasin kaikkiin niihin helppoihin kontakteihin, joita Helsingin keskustassa on vähän kaikkien tahojen kanssa. Otaniemessä on tietysti hyvät kontaktit niihin aloihin, jotka ovat Otaniemessä, mutta on se vähän kapea-alaista.

    Kontaktien helppous ei ole mielestäni se tärkein juttu vaan kriittinen tiheys saman alan toimijoita. Se ei ole välttämättä helppoutta lisäävä tekijä, joskus päinvastoin. Näistä muodostuu klustereita ja tietyt klusterit hyötyvät toisista. Otaniemi ei mielestäni edes ole keskustan kanssa kilpaileva vaan sitä täydentävä klusteri tekniikan osaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. tcrown kirjoitti 17.2.2017 kello 14:58

    N: Otaniemi ei minusta poikkea noista listalla olevista yliopistoista mitenkään oleellisesti. Se on ilmiselvästi yliopisto, joka sijaitsee yhtenäisellä kaupunkialueella ja vielä selvemmin sitten joskus, kun länsimetro kulkee.

    Mikä olikin aika lailla minun alkuperäinen argumenttini Osmon näkemystä vastaan, että taloustutkimus kuihtuu koska pakotetaan niin kauas keskustan kontakteista.

    (Noin muuten, minun mielestäni samaan kampukseen pitäisi teknisen, taloudellisen ja muotoilun tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi saada mahtumaan ainakin oikeustieteellinen, lääketieteellinen ja valtiotieteellinen koulutus ja tutkimus. Nuo kaipaisivat kovasti kontakteja keskenään.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.2.2017 kello 19:55

    ksee: Voiko työtehosta puhua samassa lausessa moisten onnettomien ovisilmien kanssa? Kyllä nykyaikana näytön minimikoko lähtee jostain 40″ kokoluokasta…

    Mutta kun nuo 40″ näytöt tuppaavat olemaan susia. Nyt löysin hyvän 27″ näytön, ja pitäisi ostaa yksi tai kaksi lisää. Mutta jos löytyisi laadukas ja siedettävän hintainen 40-45 näyttö, niin kyllähän sellaisen mielellään hankkisi.

    Windows 10 hallitsee nyt sellaisia temppuja, että suuren näytön jakaminen pieniin osiin on lasten leikkiä. En kyllä kaipaa takaisin Applen OSX:n pariin.

    Sähköpöytää olen pitkään pohtinut, koska sitten voisin osan päivästä tehdä töitä seisten ja vähentää tätä istumista.

    Mutta ksee, ajatteleppa, että jotkut tekevät ohjelmointityötä kellonympäri pelkällä 15″ macbookilla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2017 kello 19:57

    Minulla on 27 tuuman 4 K näyttö. Luulen, että se riittää silloinkin, kun näytän jakaminen helpottuu. Isompi näyttö edellyttää, että sitä katsoo vähän kauempaa, jollolin se taas näyttää vähän pienemmältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. ksee kirjoitti 17.2.2017 kello 23:01

    Lauri Kumpulainen: Mutta kun nuo 40″ näytöt tuppaavat olemaan susia. Nyt löysin hyvän 27″ näytön, ja pitäisi ostaa yksi tai kaksi lisää. Mutta jos löytyisi laadukas ja siedettävän hintainen 40-45 näyttö, niin kyllähän sellaisen mielellään hankkisi.

    Vähän kai riippuu tarpeista mikä on riitävän hyvä näyttö ja mikä ei, mutta minulla on työkäytössä halpa 40″, johon siirryin hyvästä 30″. Eipä ole juuri valittamista – suurin ongelma oli asetusten kanssa jumppaminen – ohjeet kun olivat olemattomat ja kuvan laatu kaikilla muilla kuin sillä yhdellä oikealla asetuksella aivan käyttökelvoton.

    Windows 10 hallitsee nyt sellaisia temppuja, että suuren näytön jakaminen pieniin osiin on lasten leikkiä. En kyllä kaipaa takaisin Applen OSX:n pariin.

    No, kukin tulkoon onnelliseksi omalla tavallaan. Itse en ole käyttänyt Windowsia sitten 90-luvun…

    Sähköpöytää olen pitkään pohtinut, koska sitten voisin osan päivästä tehdä töitä seisten ja vähentää tätä istumista.

    Jonkun tutkimuksen mukaan seisomapöytien käyttäjät ovat keskimäärin vähemmän fyysisesti aktiivisia kuin muut. En sitten tiedä selittyykö ero jollain taustamuuttujalla (esim. selkävaivoilla) ja vaivauduttiinko tutkimuksessa näitä selvittelemään. Itse käytän pomodoro-ajastinta – tuleepahan pidettyä säännöllisesti taukoja ja noustua ylös pöydän äärestä.

    Mutta ksee, ajatteleppa, että jotkut tekevät ohjelmointityötä kellonympäri pelkällä 15″ macbookilla!

    Kuten minä etätyöpäivinä. Onhan tässä nokan edessä toki kotikoneen 30″, mutta kun siinä on vain dual link DVI -liittimet eikä ole koskaan tullut hankittua sopivaa adapteria (ja Apple rahastaa moisesta adapterista aika suolaisesti eikä 3rd party tuotteet tietenkään toimi “tietoturvasyistä”…)

    No, täytyy katsoa hankkisiko tässä uuden kaarevan 40″ näytön samalta valmistajalta ja salakuljettaisi vanhan etätöitä (ja palkattomia ylitöitä) varten kotiin. Vai olisiko kaksi kaarevaa 40” kova sana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. ksee kirjoitti 17.2.2017 kello 23:05

    Osmo Soininvaara:
    Minulla on 27 tuuman 4 K näyttö. Luulen, että se riittää silloinkin, kun näytän jakaminen helpottuu. Isompi näyttö edellyttää, että sitä katsoo vähän kauempaa, jollolin se taas näyttää vähän pienemmältä.

    Tätä vähän pelkäsin etukäteen, mutta käytännössä oma 40″ työnäyttö on samalla etäisyydellä kuin vanha 30″. 4k resoluutiolla pikselit ovat kuitekin isommassa näytössä sen verran tiheässä, ettei läheltä katselu rasita – toki 30″ resoluutiokin oli vain 2560×1600.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Kalle kirjoitti 18.2.2017 kello 10:42

    Osmo Soininvaara:
    Tuo insinöörialat ja luovat alat oli tahallinen vinoilu. Sen tarkoituksena oli sanoa, että kaikki insinöörialatkaan eivät viihdy kaupunkien ulkopuolisilla työpaikka-alueilla, vaan hakeutuvat kaupunkien keskustoihin – juuri ne, joiden luovuuden edellytyksenä on kanssakäyminen muiden saman alan ja eri alojen edustajien kanssa.

    Minusta tuntuu, ettet ymmärrä kokonaisuutta. Oletko ollut töissä tuollaisessa Kehä I:n tai III:n toimistokeskittymässä? Se on erittäin hyvä vaihtoehto, kun alan työvoimaa on vaikeasti saatavissa ja rekrytoidaan koko Etelä-Suomen alueelta. Saavutettavuus tarkoittaa todellisuudessa niin raskasta raideliikennettä, henkilöautoa kuin polkupyörääkin.

    Kun tein aikoinaa saavutettavuus tutkimusta ja käyttäjävaatimuksia yhden yksikön sijoittumisen perusteeksi, niin kaikki kolme liikennemuotoa olivat tasavertoisia, pyöräilyn ollessa noista vähämerkityksellisin, mutta kuitenkin merkitsevä. Jalankulku muuten ei ole merkitsevä tekijä sijoittumisessa, jollei oteta huomioon työpaikan ja aseman välistä osuutta. Bussiliikenne on myös täysin marginaalinen tekijä. Helsingin keskustan uusissakaan toimistokiinteistöissä ei ole riittävästi paikoitustilaa! Helsinki heikentää kilpailukykyään aivan käsittämättömän typerillä paikoitussäännöillä. Luvut ovat ulkomuistista, mutta hyvin suuntaa antavia.

    Raskaan raideliikenteelle osalta 300 m oli kipuraja ja yli 500 m jo täysin poissa laskuista. Tekstissä oli mahdollisuus tyytyä light rail ratkaisuun, mutta sitä ei jouduttu syvällisemmin pohtimaan, koska raskaan raideliikenteelle varrelta löytyi useampi vaihtoehto.

    Me laskimme, että paikoituspaikkoja piti olla muistaakseni 3/4:lle työntekijöistä. Siitä noin 3/4 omaan käyttöön ja loput vieraille. Tuo määrä ei ihan riittänyt kaikkina päivinä, jolloin piti tehdä järjestelyjä ja ajattava autoja tiiviimmin.

    Huvittava laskelmavirhe tuli pyörien säilytystilojen suhteen. Olikohan niin, että 1/20 piti varata kyselyn mukaan pyöräkatos. Todellisuudessa sijainti kehällä oli niin hyvä, että kauniina kesäpäivinä tuo ei riittänyt. Kaikki pyörät saatiin joka tapauksessa valvottuihin tiloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2017 kello 11:47

    Koko kirjoituksen tarkoituksena oli sanoa, että työpaikoilla on erilaisia optimeja ja näillä insinöörivetoisilla työpaikoilla se optimi on jossain muualla kuin kaupunkien ydinalueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Krtek kirjoitti 18.2.2017 kello 21:40

    Tero Tolonen:
    Em. havainto Kartanonkoskesta oli yksi parhaita aikoihin. Miksi eurooppalaista tapaa suunnitella lähiöitä ei käytetä enemmän?

    Oletko tosissasi? Asuin siellä puoli vuotta, ja siellä ei ole MITÄÄN. Ainoa huvitus oli olla kävelyllä pitkin pellon laitaa, tai käydä (autolla) ostoksilla motarin varressa – kaupat ja jumbot nimittäin juuri kävelymatkan ulkopuolella. Sanoin lopulta vaimolle, että tulen hulluksi ja muutettiin Lauttasaareen. Ei tämäkään mikään kaiken keskipiste, mutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Anna R kirjoitti 19.2.2017 kello 12:49

    antti: Ei onnistu pörssiyhtiöltä ei; mutta jos ollaan julkista sektoria niin tilakustannukset eivät ole mikään ongelma. Miten Osmo mahtaisi selittää sen että Helsingin Yliopiston kannattaa ennemmin irtisanoa promille väestään kuin luopua neliömetristäkään keskustatiloistaan. Pidot paranee kun väki vähenee?

    Jaa-a, hallintorakennus on parhaillaan remontissa ja ylimmät kolme vai neljä kerrosta eivät menekään remontin jälkeen takaisin hallinnolle vaan niihin muuttaa Reaktor. Noin muuten HY:n hallinnon uusi organisaatio on kyllä melkoisen käsittämätön, mutta hyvä edes, jos ovat tajunneet, ettei palkanlaskentaa ym. ole välttämättä pakko tehdä juuri Kluuvissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. ze kirjoitti 19.2.2017 kello 15:53

    Helsinki hoi älä jätä: Liikenteen tukkoisuus ja autoilua ruoskivat ratkaisut kääntävät isojen yritysten katseet muualle.

    Niinpä tietysti :D.

    Jos “liikenteen tukkoisuus” ja “autoilua ruoskivat ratkaisut” olisivat valtava ongelma, niin eiköhän keskustan toimitilojen vuokrat olisi silloin edullisempia kuin kehätien varren? Keskustasta ei helpolla löydä toimitiloja, varsinkaan moderneja sellaisia, ison yrityksen tarpeisiin.

    Toki on niinkin, että monille firmoille sijainti kehätien varrella on sopivampi kuin sijainti keskustassa eikä siinä mitään. Mutta siksi keskustaa ei kannatakaan kehittää autoilu edellä, se peli on jo valmiiksi hävitty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Liian vanha kirjoitti 20.2.2017 kello 14:32

    “Höpsistä. Itse esität jotain tikettejä, aivan kuin niitä muka tehtäisiinkin merkittävässä osassa työtä.”

    Katselet tynnyrintapin reiästä maailmaa.Kun tikettejä on luokkaa 5 miljoonaa niin kyllä se aika tavalla on päätoimintaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Aarne Knuutila kirjoitti 22.2.2017 kello 11:35

    Otaniemi näyttää kauniilta ilmakuvissa, mutta siellä liikkuminen on tuskaisen hidasta. Viheralueiden ja parkkikenttien läpi kävelyyn menee 10 minuuttia. Ja tämä kun siirrytään viereiseen rakennukseen! Jos pitää mennä toiseen tai kolmanteen rakennukseen on jo myöhässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Kalle kirjoitti 23.2.2017 kello 23:10

    Makkaratalon Hautuumaa: Noista ei voi puhua edes samana päivänä Keilaniemen kanssa. Oikea vertailukohta olisi se, että Porvoon tai Naantalin keskustassa olisi ainakin vuodesta 1700 lähtien rakentunut, tiiviisti keskustaan nivoutuva kampusalue.

    Aaltoyliopiston siirtäminen Saloon ei välttämättä olisi huono liike. Pelkään, että Keilaniemi on kaavoitettu niin, että joku siirtoliike on pakko tehdä ja silloin pitää olla avoimin mielin kaikkien vaihtoehtojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Kalle kirjoitti 23.2.2017 kello 23:12

    Krtek: Oletko tosissasi? Asuin siellä puoli vuotta, ja siellä ei ole MITÄÄN. Ainoa huvitus oli olla kävelyllä pitkin pellon laitaa, tai käydä (autolla) ostoksilla motarin varressa – kaupat ja jumbot nimittäin juuri kävelymatkan ulkopuolella. Sanoin lopulta vaimolle, että tulen hulluksi ja muutettiin Lauttasaareen. Ei tämäkään mikään kaiken keskipiste, mutta…

    Kartanonkoski on hyvä idea, mutta se on liian pieni ja siitä puuttuu raideliikenteen asema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Åke kirjoitti 24.2.2017 kello 21:06

    Vanhanaikaista keskutelua. Tulevaisuudessa insinööri ei tee töitä keskustassa eikä business parkissa vaan kotonaan. Autoa ei tarvitse, kun ei tarvitse enää ajaa töihin. Firmojen ei tarvitse maksaa kalliita vuokria toimistotaloista. Siinä sitä rahaa vasta säästyy.

    Ainoa mitä täytyy muistaa on pistää kauluspaita päälle skypepalavereiden ajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus