Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

Aluk­si on vas­taus 25 yleiskaa­van yhtey­dessä tehtyyn pon­teen. Teen niistä oman selostuk­sen, kun­han ehdin.

Her­ne­saaren yleiskaava

Pöy­dältä. Min­un mielestäni tämä voisi men­nä täl­laise­naan. Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑listal­la oli esitet­ty var­jo­su­un­nitel­maa, jos­sa alueelle mah­tu­isi kaksinker­tainen asukas­määrä. Tiivis­tet­tynä ja min­un tulk­it­se­m­anani ja vähän lisäämänä Kai­jansinkon vas­taus tähän meni suun­nilleen näin:

Var­jo­su­un­nitel­mas­sa koko raken­nusala oli las­ket­tu asun­torak­en­tamiseen, kun kaupun­ki sal­lii raken­nu­soikeu­den yli 15 % mui­ta tilo­ja (talope­su­lat, saunat , yhteis­ti­lat ym) Se ei näy raken­nu­soikeutena, mut­ta näkyy fyy­sisenä rak­en­tamise­na. Niin­pä asukas­ta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k‑m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suun­nitel­mas­sa umpiko­rtelei­den runk­osyvyys oli 18 metriä, mikä on todel­la paljon ja tuot­taa epä­tarkoituk­sen­mukaista tilaa. (Tätä Kai­jansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runk­osyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k‑m2.

Rak­en­tamista oli kaavail­tu nykyisen puis­ton päälle, jol­loin puis­to kaven­tu­isi, mitä pitäisin sinän­sä valitet­ta­vana. Toinen asia on, että puis­ton päälle rak­en­t­a­mi­nen olisi erit­täin kallista, kos­ka sitä pitäisi vakaut­taa todel­la rankasti.

Edelleen länsi(lounais)reunalle oli kaavail­tu asum­ista, kun Kai­jansinkon suun­nitel­mas­sa siinä oli ris­teilyaluk­sia vas­taan melu­muu­ri­na toimistoja.

Saaren kär­keen kaupun­ki on halu­ton kaavoit­ta­maan korkea­ta rak­en­tamista johtuen maise­malli­sista syistä ja siitä syys­tä, että alue on Helsin­gin tuulisin.

Kun nämä tek­i­jät ote­taan huomioon, aika samoissa asukas­määris­sä jo liikutaan.

Mut­ta yleiskaavas­sa ei päätetä raken­nusko­rkeuk­sista. Sekin kok­ouk­ses­sa mainit­ti­in, että täl­lä pysäköinti­normil­la nyt ei vaan mah­du enem­pää, tai auto­ja joudu­taan pane­maan maan alle kah­teen ker­rokseen, mikä ei täyt­tö­maal­la ole aivan hal­paa, kos­ka maaperä ei pidä vettä.

Tähän asi­aan var­maankin palataan ase­makaavoituk­sen yhteydessä.

Her­ne­saaren raiti­o­tien yleissuunnitelma

Tässä oli mie­lenki­in­toisen laskel­ma, jon­ka mukaan ratik­ka on tuonne selvästi bus­sia edullisem­pi liiken­nemuo­to. Kuto­nen alkaa kulkea Eiran­ran­taan jo run­saan vuo­den kulut­tua, mikä lisää Her­ne­saaren ran­nan suo­sio­ta helsinkiläis­ten keskuudessa.

Koivusaaren ase­makaa­va

Suun­nitel­ma on todel­la hieno, mut­ta siinä on ongel­mana tolkut­tomasti tila vievä moot­tori­tieli­it­tymä. Alue on edelleen val­tion hal­lus­sa ja val­ti­ol­la on maaseudulle sovel­tu­vat mitoituk­set. Metron myötä bus­sikai­stat pois­tu­vat, joten voisi kuvitel­la, että riit­täisi yksi kaista vähem­män, mut­ta ELY-keskus halu­aa varmis­taa, että tule­vaisu­udessa mah­dol­lis­es­ti kas­va­va autoli­ikenne mah­tuu tielle. Heille ei auta sanoa, että tule­vaisu­udessakaan kas­va­va autoli­ikenne ei pääse Helsin­gin katuverkkoon.

Pitänee harki­ta palau­tus­ta. Se kyl­lä lykkää han­ket­ta vuosil­la, mut­ta jos lop­ul­ta kuitenkin päädytään toisen­laiseen risteyk­seen, on siinä välis­sä haaskat­tu rahaa paljon ja tehty vähän epäop­ti­maa­li­nen suunnitelma.

Viras­to esit­te­lyvideon suun­nitel­mas­ta näkee tästä.  

Sörnäis­ten­ran­nan ja Hakaniemen­ran­nan asemakaava

Tum­mal­la merk­i­tyt ovat uusia rakennuksia

Hakaniemen rumilus­sil­ta pure­taan, uusi sil­ta raken­netaan mata­lana sen län­sipuolelle ja Sörnäis­ten rantati­etä pan­naan vähän mutkalle. Näin vapau­tuu maa­ta 3 500 asukkaalle. Uusi hotel­likin tulee Hakaniemen­torin viereen rannalle.

Tämä on iso päätös, jota täy­tyy var­maankin vähän aikaa ihme­tel­lä. Har­voin osa kan­takaupungista kokee näin suuren muu­tok­sen. Mer­i­ha­ka niv­otaan osak­si kaupunkia, kun se nyt on siel­lä jos­sain liiken­nekaaok­sen ja Hakaniemen sil­lan muo­dosta­man rumuu­den eristämänä.

Todet­takoon kak­si asi­aa. Ilmasto0nmuutokseen varaudu­taan tässä hin­taan 150 €/m2 eli par­il­lakymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la (tul­vat).

Tässä yhtey­dessä on otet­ta­va jokin kan­ta keskus­tatun­neli­in. Nyt sen varaus lisää alueen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia huo­mat­tavasti, vaik­ka tun­nelia ei koskaan rakennettaisi.

Tämä on kaupunkiku­van kannal­ta niin keskeistä aluet­ta, että tarvi­taan arkkite­htik­il­pailu tai oikeas­t­aan use­ampia. Ei riitä, että pide­tään arkkite­htik­il­pailu yksit­täis­es­tä raken­nuk­ses­ta, esimerkik­si hotel­lista. Kyse on katuympäristöstä.

Meri-Rasti­lan täydennyskaava

Aikanaan vuosaare­laiset tar­jo­si­vat Meri-Rasti­lan täy­den­nyskaavaa vai­h­toe­hdok­si ranta­puis­toon rak­en­tamiselle. Nyt he ovat saa­mas­sa molemmat.

Alueen raken­nu­soikeus noin kolminker­tais­tuu, minkä seu­rauk­se­na päästäänkin jo 0,5:n aluete­hokku­u­teen. Kuka sen 1990-luvun kaa­van oikein teki!

Valkoiset ovat uusia raken­nuk­sia ja siniset pysäköin­ti­laitok­sia tai ‑kan­sia

Suun­nitel­ma näyt­tää hyvältä, mut­ta siinä lie­nee joitain ongelmia vih­ery­hteyk­sien osalta. Pysäköin­ti on ratkaistu pysäköin­ti­taloil­la ja osit­tain kansiratkaisuilla.

Asuinker­rosala lisään­tyy 203 300 k‑m2. Jostain syys­tä tämän las­ke­taan tuo­van lisäa­sukkai­ta vain 4 200, yleen­sä käyte­tyn 40k‑m2/asukas mukaan pitäisi tul­la 5 000.

Vuotie muo­dostaa alueelle tolkut­toman railon, joka jakaa Vuosaaren pahasti kah­tia. Bule­vardis­oin­ti, niin kuin nyt tehdään Laa­jasa­lon­tien kohdal­la, tek­isi hyvää, mut­ta metro taitaa tehdä siitä han­kalan asian.

Toimis­to- ja liiketilo­jen auto- ja pyörä­paikko­jen laskentaohjeet

Tämä asia palautet­ti­in 6.9. 2016 yri­tys­vaiku­tusten arvioin­nin tekemisek­si. Arvio on nyt tehty. Johtopäätös on, että yri­tyk­set toisaal­ta kär­sivät pysäköin­tipaikko­jen vähyy­destä mut­ta hyö­tyvät siitä tiivi­istä kaupungista, jon­ka se mah­dol­lis­taa. Ohjei­ta ei ole arvioin­nin vuok­si muutet­tu, mut­ta vyöhykkei­den rajo­ja on muutet­tu niin, että koko Pasi­lan yri­tysalue kuu­luu vast­edes alueeseen II (osa kuu­lui ennen alueeseen I) ja koko Käpylän yri­tysalue alueeseen III. Vähän siis tulee pysäköin­tipaikko­ja lisää.

= = =

Näis­sä kaavois­sa on asun­to­ja yhteen­sä 20 000 ihmiselle. Niitä ei kuitenkaan ole oikein laskea yhteen, kos­ka ne ovat eri vai­heis­sa ole­via kaavo­ja, mut­ta osoit­taa se, että Helsingis­sä tehdään urakalla töitä sen eteen, että asun­top­u­la helpottaisi.

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017”

  1. “Aikanaan vuosaare­laiset tar­jo­si­vat Meri-Rasti­lan täy­den­nyskaavaa vai­h­toe­hdok­si ranta­puis­toon rak­en­tamiselle. Nyt he ovat saa­mas­sa molemmat.”

    Toiv­otaan, että län­sir­an­nan met­sän rak­en­tamis­es­ta ymmär­retään rehellisyy­den nimis­sä luop­ua. Tuol­loin­han met­sän osayleiskaavaa perustelti­in väit­tämäl­lä täy­den­nys­rak­en­tamista noin 2000 asukkaalle mah­dot­tomak­si. Nyt on sit­ten osoit­tau­tunut, että täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la Meri-Rasti­laan voidaan saa­da asun­to­ja yli neljälle tuhan­nelle, joten viras­ton aiem­mat argu­men­tit met­sään rak­en­tamisen puoles­ta ovat osoit­tau­tuneet tyhjiksi.

    Tässä täy­den­nys­rak­en­tamiskaavas­sa on sinän­sä paljon hyvää. Olen­naista olisi kuitenkin muis­taa, että Meri-Rasti­lan kas­va­va väestö tarvit­see riit­tävät virk­istysalueet ja säi­lyt­tää niin län­sir­an­nan met­sä kuin Ramsinniemikin.

  2. Sörnäis­ten­ran­nan ja Hakaniemen­ran­nan asemakaava

    Mites tuo Sil­tavuo­den­ran­nan puoli? Kaavae­hdo­tus ei näyt­täisi tuo­van ranta-aluet­ta järkevään käyttöön..?

  3. Valitet­tavasti kuto­nen ei ala kulkea Eiran­ran­taan jo run­saan vuo­den kulut­tua, koska­pa eiran­ran­ta­laiset ovat tehneet katusu­un­nitel­mas­ta val­i­tuk­sen hallinto-oikeu­teen. Tästä olisi oikeas­t­aan muka­va kuul­la vähän tarkem­min – jos teille siitä kok­ouk­ses­sa ker­ro­taan tai jos voisit asi­aa kysyä.

  4. Koivusaaren lykkäämi­nen nyt ja toteut­ta­mi­nen sit­ten ker­ral­la kun­nol­lis­es­ti ja järkevästi ei ole ongel­ma eikä mikään – päin­vas­toin, se on järkevää talouden­pitoa. Kuin­ka mon­ta uut­ta asukas­ta mah­tuu sille alueelle, jota ei tuh­latakaan muu­ta­man vuo­den käytössä ole­vaan motariliittymään?

  5. Mik­si her­ne­saa­res­sa puis­ton kaven­tu­mi­nen on valitet­tavaa? Puis­tot ovat tuot­tam­a­ton­ta aluet­ta ja kaupungille suo­ranaista tuh­laus­ta kos­ka niiden vuok­si menetet­ty raken­nu­soikeus mak­saa sato­ja miljoonia. 

    Jokaisen puis­ton vuok­si sadat poten­ti­aaliset helsinkiläiset joutu­vat asumaan muualle.

    Jos puis­toista on ole­mas­sa joku nor­mi, se on yhtä älytön kuin muutkin vas­taa­vat maankäytön tuh­lauk­seen ohjaa­vat nor­mit. Poli­itikko­jen päät­tämä ja myös hei­dän kumottavissaan.

  6. Spåra on kaupungis­sa aina elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan halvem­pi kuin bus­si. Joku on arponut vai­h­teek­si oikeat luvut. 

    Mikä on Her­ne­saaren asukasti­heys? Päästäänkö yli 15 000 asukas­ta neliökilometrillä?

    Jos päästään riit­tävi­in asukasti­heyk­si­in, on mah­dol­lista rak­en­taa kai­vat­tu­ja kaupunkibule­varde­ja. Her­ne­saari on kohtu­ulli­nen puss­in­perä, enkä ole näh­nyt mitään järkevää suun­nitel­maa sen ratkaisemisek­si. Oikea ratkaisu olisi ollut bule­var­di Her­ne­saari — Jätkäsaari — Ruo­ho­lahti, mut­ta Ruo­ho­lah­den katu­verkko on susi.

  7. PRNDL:
    Mik­si her­ne­saa­res­sa puis­ton kaven­tu­mi­nen on valitet­tavaa? Puis­tot ovat tuot­tam­a­ton­ta aluet­ta ja kaupungille suo­ranaista tuh­laus­ta kos­ka niiden vuok­si menetet­ty raken­nu­soikeus mak­saa sato­ja miljoonia. 

    Jokaisen puis­ton vuok­si sadat poten­ti­aaliset helsinkiläiset joutu­vat asumaan muualle.

    Jos puis­toista on ole­mas­sa joku nor­mi, se on yhtä älytön kuin muutkin vas­taa­vat maankäytön tuh­lauk­seen ohjaa­vat nor­mit. Poli­itikko­jen päät­tämä ja myös hei­dän kumottavissaan.

    Voi taivas mil­laista betoni­hel­vettiä tääl­lä tavoitellaan.

  8. Daniel Fed­er­ley:
    Koivusaaren lykkäämi­nen nyt ja toteut­ta­mi­nen sit­ten ker­ral­la kun­nol­lis­es­ti ja järkevästi ei ole ongel­ma eikä mikään – päin­vas­toin, se on järkevää talouden­pitoa. Kuin­ka mon­ta uut­ta asukas­ta mah­tuu sille alueelle, jota ei tuh­latakaan muu­ta­man vuo­den käytössä ole­vaan motariliittymään?

    Täs­mälleen näin!

    Mitä tulee puis­to­jen kokoi­hin, niin kyl­lä keskimäärin var­maan olis varaa vähän pienen­tää. Panos­taa sit­ten laatu­un vähän enempi.

    Meri-Rasti­lan osalta vielä parem­pi olis koit­taa saa­da ne 2000 asukas­ta vielä lisää täy­den­nys­rak­en­tamise­na (siis tuo­hon suun­nitel­maan vielä lisää) ja jät­tää se met­sä ran­nas­sa paikalleen.

  9. Her­ne­saares­ta vai­h­toe­hto­su­un­nitel­ma tuo ne olen­naiset ongel­mat esi­in, eli

    Edelleen län­si (lounais) reunalle oli maavail­tu asum­ista, kun Kai­jansinkon suun­nitel­mas­sa siinä oli ris­teilyaluk­sia vas­taan melu­muu­ri­na toimistoja.

    Tässä on jok­seenkin kaik­ki pielessä. Ensin­näkin paik­ka ei ole houkut­tel­e­va toimis­toille, on ihan real­isti­nen ris­ki etteivät ne edes raken­nu, jon­ka jäl­keen ei ole melu­muuria. Toinen jut­tu on että ihanko oikeasti sat­un­nais­es­ti ris­teily­laivaa var­teen tarvit­see vara­ta aidatun ran­nan lisäk­si vielä kokon­ainen talo­muuri meluesteek­si? Miten ne raukat Kaivopuis­tossa pär­jää kun ei ole yhtään taloa laivan ja oman ikku­nan välissä?

    Mut­ta yleiskaavas­sa ei päätetä raken­nusko­rkeuk­sista. Se

    kin kok­ouk­ses­sa mainit­ti­in, että täl­lä pysäköinti­normil­la nyt ei vaan mah­du enem­pää, tai auto­ja joudu­taan pane­maan maan alle kah­teen ker­rokseen, mikä ei täyt­tö­maal­la ole aivan hal­paa, kos­ka maaperä ei pidä vettä.

    Pysäköin­tio­hjeessa, joka on siis lau­takun­nan toim­intaa ohjaa­va ja sen itse päät­tämä asia, lukee että siitä voi poike­ta perustel­luista syistä. Se on oikein hyvä syy että jää asun­to­ja rak­en­ta­mat­ta, ja tähän on luon­te­va ratkaisu jät­tää ne yli menevät asun­not mitoituk­sen ulkop­uolelle. Se hakeeko niitä teho­ja runk­osyvyyt­tä kas­vat­ta­mal­la, ker­roslukua kas­vat­ta­matal­la, vai otta­mal­la lisää raken­nus­maa­ta on toinen juttu.

    Her­ne­saaren kaa­va on ihan hyvä noiden reunae­hto­jen sisäl­lä, mut­ta kun ne reunae­hdot on pohjim­mil­taan poli­it­tisia päätök­siä, niin se mis­tä lau­takun­ta päät­tää on ne ehdot.

    1. Toinen jut­tu on että ihanko oikeasti sat­un­nais­es­ti ris­teily­laivaa var­teen tarvit­see vara­ta aidatun ran­nan lisäk­si vielä kokon­ainen talo­muuri melues­teek­si? Miten ne raukat Kaivopuis­tossa pär­jää kun ei ole yhtään taloa laivan ja oman ikku­nan välissä?

      Ruotsin­lai­vat sam­mut­ta­mat moot­torin­sa, kun lai­va kytketään pis­torasi­aan sata­mas­sa. Ris­teilöuyaluk­sil­ta sel­l­ainen puut­tuu, joten niiden moot­torit möykkäävät koko sata­mas­saolon ajan. Puut­tuu kv. standardi

  10. Koivusaaren suun­nitel­ma on todel­lakin hieno, mut­ta moot­tori­tieli­it­tymät ovat suo­raan hölmölästä. En ole var­masti ensim­mäi­nen, joka tätä ihmettelee, mut­ta mik­si Koivusaaren liiken­net­tä ei voi­da hoitaa ole­mas­saol­e­van, erit­täin vähäl­lä käytöl­lä ole­van Hanasaaren liit­tymän kaut­ta — sekä jos­sajin pienem­mis­sä määrin myös Laut­tasaaren tiev­erkos­ton kaut­ta? Tämä ratkaisu olisi pait­si merkit­tävästi halvem­pi, myös pois­taisi monia niitä haastei­ta, joi­ta mah­dol­lis­es­ti tule­vaisu­udessa Län­siväylän bule­vardis­oin­ti­in liit­ty­isi. Onko Espoo tai val­tio Hanasaaren liit­tymän käyt­töä vas­taan? Vai onko suun­nit­telijoil­la todel­la vank­ka usko siihen, että metrokaupungi­nosaan tulee niin paljon auto­ja, että nämä vält­tämät­tä tarvit­se­vat oman liittymän.

  11. Meri-Rasti­la ei ole kovin hyvä­maineinen. Pien­talo­ton­titkin jäivät rak­en­ta­mat­ta, kun ei ole kysyn­tää. Minkälaista asun­to­tuotan­toa täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen toisi mukanaan?

    Jos raken­nus­li­ikkei­den tuot­to-odotuk­set eivät täy­ty, niin per­in­teistä omis­tusasum­ista ei tule.

  12. Rolle:
    Sörnäis­ten­ran­nan ja Hakaniemen­ran­nan asemakaava

    Mites tuo Sil­tavuo­den­ran­nan puoli? Kaavae­hdo­tus ei näyt­täisi tuo­van ranta-aluet­ta järkevään käyttöön..?

    Sil­tavuoren­ran­ta on jol­lain määräyk­sel­lä suo­jel­tu, eikä sinne voi rak­en­taa lisää talo­ja. Olisiko ollut val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävä kult­tuuri­maise­ma tms.

  13. Jalankulk­i­ja: Voi taivas mil­laista betoni­hel­vettiä tääl­lä tavoitellaan. 

    Helsingis­sä on ihan tarpeek­si aluei­ta joista on puis­to- tai met­sänäköala. Sen sijaan pulaa on asun­noista jois­sa meri on vier­essä, tai edes kort­telin tai parin päässä. 

    Puis­ton puute ei sil­loin alen­na hin­taa niin paljoa kuin meren läheisyys tuo sitä lisää.

    Kan­nat­taa rak­en­taa sitä mis­tä on sekä pulaa että kysyntää.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Ruotsin­lai­vat sam­mut­ta­mat moot­torin­sa, kun lai­va kytketään pis­torasi­aan sata­mas­sa. Ris­teilöuyaluk­sil­ta sel­l­ainen puut­tuu, joten niiden moot­torit möykkäävät koko sata­mas­saolon ajan. Puut­tuu kv. standardi 

    Kai nyt sit­ten Her­ne­saa­reen tehdään sel­l­ainen sähköverkko, johon voi lai­vat kytkeä kiin­ni heti kun a) tuo stan­dar­di syn­tyy tai b) kun yksikin lai­va sitä halu­aa? Äkkiseltään luulisi maasähkön ole­van edullisem­paa kuin oma­l­la moot­to­ril­la myl­lä­tyn.. Eli valmi­it pis­tok­keet odottamaan. 

    Sit­ten jos/kun lai­vat halu­a­vatkin sähkön­sä töpselistä, voidaan rak­en­taa tyhjät toimis­to­ton­tit asunnoiksi.

  15. Daniel Fed­er­ley:
    Koivusaaren lykkäämi­nen nyt ja toteut­ta­mi­nen sit­ten ker­ral­la kun­nol­lis­es­ti ja järkevästi ei ole ongel­ma eikä mikään – päin­vas­toin, se on järkevää talouden­pitoa. Kuin­ka mon­ta uut­ta asukas­ta mah­tuu sille alueelle, jota ei tuh­latakaan muu­ta­man vuo­den käytössä ole­vaan motariliittymään?

    Juuri näin. Yhteis­ten raho­jen käytön tulee olla vas­tu­ullista. Sitä ei ole moot­tori­ti­eta­soisen eri­ta­soli­it­tymän rak­en­t­a­mi­nen keskelle pien­tä saar­ta metroase­man yläpuolelle, tule­van bule­vardin kohdalle.

    Myös Sörnäis­ten rantatie näyt­tää suun­nitel­mas­sa todel­la pahal­ta. Sen­tään sitä laite­taan hie­man mutkalle eikä se ole enää ran­nas­sa naut­ti­mas­sa raikkaas­ta mer­itu­ules­ta ja mer­inäköalas­ta. Toisalta se on nyt suun­na­ton ilmansaastei­den, katupö­lyn ja melun lähde keskel­lä tiivistä asu­tus­ta. Pelkästään sen takia, että pieni osa kaupunki­lai­sista saa jatkaa jokapäiväistä mukavu­usautoilun har­ras­tamista yksin oma­l­la 2000 kg painaval­la pelti­laatikol­laan, muiden ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Tämän tien lähipäästö­jen rin­nal­la jopa viereisen Hanasaaren (puret­ta­van) kivi­hi­ilivoimalan päästöt, kiitos niiden perus­teel­lisen puhdis­tuk­sen, ovat merk­i­tyk­set­tömiä alueen ilman­laadun kannalta.

  16. Hanasaaren liit­tymä nyky­isin ei oikein toi­mi isom­mil­la liiken­nemääril­lä, mut­ta pie­nil­lä paran­nuk­sil­la siitä saisi toimi­van. Käytän­nössä bus­sikaisto­jen läpi­a­jo kan­nat­taisi sulkea kyseisessä kohdas­sa, jol­loin nykyiset bus­sikai­stat muut­tuisi­vat liit­tymäkaistoik­si. Tämä ei ole ongel­ma kos­ka bus­sili­ikenne lop­puu metron myötä. Hanasaaren omat bus­siy­htey­det voidaan hoitaa rin­nakkaiskat­ua kulke­val­la linjalla.

    Toisek­si etelän puolelle pitäisi rak­en­taa kier­toli­it­tymä, jot­ta Län­siväylältä tule­val­la liiken­teel­lä on etu­a­jo-oikeus eikä tarvitse kään­tyä vasem­paan heti liit­tymän jäl­keen päästäk­seen Koivusaareen/Lauttasaareen. Sit­ten vaan yksinker­tainen rin­nakkaiskatu Län­siväylän eteläpuolelle Hanasaares­ta Laut­tasaa­reen asti, ilman turhia mutkit­telu­ja. Koivusaaren kohdal­la rin­nakkaiskatu voi nous­ta hie­man korkeam­malle, jot­ta saadaan sil­ta Koivusaaren pohjoisosaan. Tuo koro­tus toimisi samal­la melu­val­li­na Län­siväylää vastaan. 

    Nyt vaan neu­vot­te­lut käyn­ti­in Espoon kanssa. Ei tämän pitäisi olla ris­tiri­idas­sa Espoon toivei­denkaan kanssa (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/226727-espoo-huolissaan-hanasaaren-liikenteesta). Espoo vas­tusti vain sitä aja­tus­ta, että Koivusaaren liit­tymä kor­vaisi kokon­aan Hanasaaren liit­tymän, ja tämä reunae­hto on suun­nit­telus­sa nos­tanut Koivusaaren liit­tymän kus­tan­nuk­sia lyhyen liit­tymävälin takia.

  17. Daniel Fed­er­ley: Koivusaaren lykkäämi­nen nyt ja toteut­ta­mi­nen sit­ten ker­ral­la kun­nol­lis­es­ti ja järkevästi ei ole ongel­ma eikä mikään – päin­vas­toin, se on järkevää taloudenpitoa. 

    Kään­töpuoli on että Koivusaaren metroase­maan on laitet­tu rahaa muu­ta­ma kymme­nen miljoon­aa euroa, siltä kan­til­ta päätösten lykkäämi­nen ei niin järkevältä tun­nu. Elikkä painet­ta ELYä kohtaan vaan.

  18. Jatkona edel­liseen viesti­i­ni, Hanasaares­ta Laut­tasaaren kulke­van rin­nakkaiskadun nimek­si ehdotan: Lauttasaarentie 🙂

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Her­ne­saaren ranta­puis­tol­la on merk­i­tys­tä kaikille Kan­ta-Kaupungis­sa asuville. 

    Sil­loin sen kus­tan­nuk­set kan­nat­taa kerätä kaik­il­ta niiltä jot­ka siitä hyö­tyvät. Ei voi­da ajatel­la että kaupun­ki tekee merkit­täviä taloudel­lisia pien­ten ja rajat­tu­jen ryh­mien etu­jen vuoksi.

  20. Kalle: Her­ne­saari on kohtu­ulli­nen puss­in­perä, enkä ole näh­nyt mitään järkevää suun­nitel­maa sen ratkaisemiseksi.

    Puss­in­peräisyys ei ole ongel­ma, se on omi­naisu­us. Käytän­nössä puss­in­perään ei kan­na­ta kaavoit­taa työ­paikko­ja, vaan asun­to­ja, joi­hin se läpikulkuli­iken­teen puut­tumisen takia hyvin soveltuukin.

    Erikoista Her­ne­saaren suun­nitel­mas­sa on se että se taval­laan kään­tää selkän­sä län­nen ilta-aurinkoon kun yleen­sä pyritään toim­i­maan juuri tois­in­päin. Var­masti olisi riit­tämi­in tuli­joi­ta asun­toi­hin, joiden näköalaikku­nat avau­tu­vat matkus­ta­jasa­ta­maan. Mer­inäköalan blokkaavia ris­teil­i­jöitä lähim­mässä lai­turis­sa on kuitenkin vain alle viiden kuukau­den ajan toukoku­us­ta syysku­uhun, ja sil­loinkin tyyp­il­lis­es­ti aamuyöstä jon­nekin 18 asti.

    Her­ne­saaren itäpuolen ranta­puis­to on kan­takaupunki­laisille aika irrel­e­vant­ti, se jää iltaisin kuitenkin talo­jen var­joon. Aivan ran­nas­sa kulke­va kevyen liiken­teen väylä (kuten Ehren­strömintiel­lä) olisi riit­tänyt ihan hyvin, mut­ta onpa­han nyt koirien ulkoilut­ta­jil­la lääniä. 

    Itse olisin sijoit­tanut puis­ton alueen keskelle tuulil­ta suo­jaan, ja sijoit­tanut ratikan puis­ton reunalle jot­ta a) vihreään vuo­de­naikaan aamun­sa voi aloit­taa “luon­non” keskel­lä, ja b) huonom­man sään sattues­sa ratikkaa voi odot­taa niin suo­jas­sa kuin tuol­laises­sa paikas­sa ylipäätään on mahdollista.

  21. antti: Kään­töpuoli on että Koivusaaren metroase­maan on laitet­tu rahaa muu­ta­ma kymme­nen miljoon­aa euroa, siltä kan­til­ta päätösten lykkäämi­nen ei niin järkevältä tunnu.

    Metro on investoin­ti seu­raavak­si sadak­si vuodek­si. Sen käytön parin vuo­den viivästymisen perus­teel­la ei kan­na­ta rak­en­taa moot­tori­ti­eta­soista eri­ta­soli­it­tymää keskelle kaupunki­raken­net­ta muu­ta­mak­si vuodeksi.

    On käsit­tämätön­tä, miten yksi­ty­isautoilu, jol­la tehdään noin viides­osa kaik­ista matkoista, voi edes saa­da aikaan näin jär­jet­tömiä suun­nitelmia. Hän­tä heilut­taa koiraa. Ja mar­gin­aalis­sa ole­va autop­uolue kaupunkilaisia.

  22. Mik­sei suo­si­ol­la kaavoite­ta esim. 12–18 ‑ker­roksisia talo­ja niin saataisi­in aina ker­ral­la tuplamäärä asun­to­ja? Ei tarvit­sisi sit­ten miet­tiä puis­to­jenkaan kaavoittamista.

    Entä saisiko sen autopaikkanormin nyt vaik­ka kokon­aan pois­tet­tua ja jokainen autopaikkaa tarvit­se­va voi ostaa osak­keen parkki­talosta? Onko tämän idean vas­tus­ta­jis­sa muuten yhtään vihreää vai onko kaik­ki kokoomuslaisia/demareita/jne?

  23. antti: Kään­töpuoli on että Koivusaaren metroase­maan on laitet­tu rahaa muu­ta­ma kymme­nen miljoon­aa euroa, siltä kan­til­ta päätösten lykkäämi­nen ei niin järkevältä tun­nu. Elikkä painet­ta ELYä kohtaan vaan.

    Tuon kom­mentin argu­men­toin­nis­sa piilee mielestäni ns. “upon­nei­den kus­tan­nusten harha”.

  24. Esa M: Sil­tavuoren­ran­ta on jol­lain määräyk­sel­lä suo­jel­tu, eikä sinne voi rak­en­taa lisää talo­ja. Olisiko ollut val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävä kult­tuuri­maise­ma tms.

    Räkä­nau­rua…, eli siis se joutomaa siinä ran­nas­sa on oikein merkit­tävää kult­tuuri­maise­maa. No, ihan samal­la taval­la­han moot­toritei­den ramppe­ja arvoste­taan arvokkaina viheralueina…

  25. antti: Kään­töpuoli on että Koivusaaren metroase­maan on laitet­tu rahaa muu­ta­ma kymme­nen miljoon­aa euroa, siltä kan­til­ta päätösten lykkäämi­nen ei niin järkevältä tun­nu. Elikkä painet­ta ELYä kohtaan vaan.

    Hyvää rahaa ei kan­na­ta heit­tää huonon perään.

  26. Rolle: Räkä­nau­rua…

    Ei se maa vaan ne talot siinä takana. Maise­maa kat­so­taan yleen­sä horisontaalisesti…

  27. Koti-isä:

    On käsit­tämätön­tä, miten yksi­ty­isautoilu, jol­la tehdään noin viides­osa kaik­ista matkoista, voi edes saa­da aikaan näin jär­jet­tömiä suun­nitelmia. Hän­tä heilut­taa koiraa. Ja mar­gin­aalis­sa ole­va autop­uolue kaupunkilaisia.

    Mulle taas on käsit­tämätön­tä, mis­tä näitä luku­ja oikein tempaistaan. 

    Kaivoin­pa tässä esille tääl­läkin paljon kehutun Pyöräily­brometrin, jota tulkit­ti­in niin, että “peräti” 57 % helsinkiläi­sistä pyöräilee vähin­tään ker­ran viikos­sa (kau­ni­il­la ilmalla).

    Tämä samainen barometri ker­too, että näil­lä samoil­la haas­tatel­luil­la (N=2004 kpl) 63 %:n taloudessa oli auto ja että heistä 69 % kul­kee autol­la vähin­tään 1 krt/vko — ja pyöräil­i­jöistäkin 66 %. “Totaa­likieltäy­tyjiä” oli vain 2 %.

    Mie­lenki­in­toisek­si tämän haas­tat­telun yleis­pätevyy­den tekee tietysti vielä se, että 3800 tavoitel­luista asukas­näyt­teeseen kuu­lu­vista henkilöistä kieltäy­tyi haas­tat­telus­ta. Var­maan he ovat eri­tyisen pyöräilymyönteisiä? 

    Ja täl­laisel­la vinoutuneel­la otan­nal­la vede­tään sit­ten täl­laisia “pyöräi­lymyön­teisiä” johtopäätöksiä.

  28. Sib­bo San Sebas­t­ian: Sil­loin sen kus­tan­nuk­set kan­nat­taa kerätä kaik­il­ta niiltä jot­ka siitä hyö­tyvät. Ei voi­da ajatel­la että kaupun­ki tekee merkit­täviä taloudel­lisia pien­ten ja rajat­tu­jen ryh­mien etu­jen vuoksi. 

    Tämä on erit­täin hyvä idea. Toteu­tuk­seen riit­tää (1) sopi­van korkea kiin­teistövero ja (2) menetelmä kiin­teistö­jen arvo­jen määrit­tämisek­si muu­ta­man merk­it­sevän numeron tarkkuudella.

  29. Keskus­tatun­nelin itäiset rampit on näköjään siir­ret­ty muualle. Mitä kauem­mak­si ne siir­retään, sitä kalli­im­mak­si han­ke tulee. Olisi viisas­ta luop­ua koko han­kkeesta, niin kaik­ki muu suun­nit­telu olisi helpom­paa ja halvempaa.

  30. Jalankulk­i­ja:
    Ja täl­laisel­la vinoutuneel­la otan­nal­la vede­tään sit­ten täl­laisia “pyöräi­lymyön­teisiä” johtopäätöksiä.

    Siinä ei ole yhtään mitään pyöräi­lymyön­teistä, että Koivusaaren keskelle raken­netaan moot­tori­ti­eta­soa ole­va eri­ta­soli­it­tymä, jon­ka joutu­vat kiertämään kaik­ki alueel­la asu­vat ja liikku­vat, kulki­vat he maan pin­nal­la mil­lä muul­la kulku­pelil­lä tahansa kuin autol­la. Lisäk­si eri­ta­soli­it­tymä vie val­tavasti tilaa asun­noil­ta. Samal­la kun yksi­ty­isautoil­la tehdään vain noin viides­osa alueen matkoista.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Tässä yhtey­dessä on otet­ta­va jokin kan­ta keskus­tatun­neli­in. Nyt sen varaus lisää alueen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia huo­mat­tavasti, vaik­ka tun­nelia ei koskaan rakennettaisi.

    HELI-radan varauk­selle­han raken­net­ti­in paljon ennen kuin varaus pois­tui maakun­takaavas­ta. En tiedä mil­lä logi­ikalla, oli­vatko jotain Faz­erin poikkeuslu­paisia pelti­halle­ja, vai miten val­i­tuskierre estettiin.

    Mut­ta ihan vaan esimerkkinä, että on pk-seudul­la aiem­minkin raken­net­tu ylem­pi­en kaavo­jen varauk­sista välit­tämät­tä. Eiköhän KSV:ssa löy­dy osaamista kiertää ongel­ma, kun vaan kysytte.

    Noin muuten­han Hakaniemen­ran­nan kaa­va näyt­tää eri­no­maiselle. Raken­nuk­sis­sa­han sit­ten ikku­na-auko­tuk­set ovat jonkun arkkite­hdin vapaana heilu­vas­ta kynästä ja paskalle tulee näyt­tämään, mut­ta se on lähin­nä naa­purei­den, ei asukkaiden ongelma.

  32. Han­na-Leena Yli­nen:
    “Aikanaan vuosaare­laiset tar­jo­si­vat Meri-Rasti­lan täy­den­nyskaavaa vai­h­toe­hdok­si ranta­puis­toon rak­en­tamiselle. Nyt he ovat saa­mas­sa molemmat.”

    Toiv­otaan, että län­sir­an­nan met­sän rak­en­tamis­es­ta ymmär­retään rehellisyy­den nimis­sä luop­ua. Tuol­loin­han met­sän osayleiskaavaa perustelti­in väit­tämäl­lä täy­den­nys­rak­en­tamista noin 2000 asukkaalle mah­dot­tomak­si. Nyt on sit­ten osoit­tau­tunut, että täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la Meri-Rasti­laan voidaan saa­da asun­to­ja yli neljälle tuhan­nelle, joten viras­ton aiem­mat argu­men­tit met­sään rak­en­tamisen puoles­ta ovat osoit­tau­tuneet tyhjiksi.

    Tässä täy­den­nys­rak­en­tamiskaavas­sa on sinän­sä paljon hyvää. Olen­naista olisi kuitenkin muis­taa, että Meri-Rasti­lan kas­va­va väestö tarvit­see riit­tävät virk­istysalueet ja säi­lyt­tää niin län­sir­an­nan met­sä kuin Ramsinniemikin.

    Vas­tuu näistä päätök­sistä on siir­tynyt poli­it­tisille päät­täjille. Minus­ta molem­pi on parem­pi. “Riit­tävät virk­istysalueet” ei tarkoi­ta kovin paljoa. Min­un sub­jek­ti­ivisen arvioni mukaan virk­istysalueet ovat ruhti­naal­liset myös näi­den kaavo­jen toteu­tu­misen jälkeen.

  33. Meri-Rasti­lan kaavas­sa on kak­si kardinaalivirhettä.

    1)Yksi pysäköin­ti­ta­lo on sijoitet­tu risteysalueelle vastapäätä Kallah­den perusk­oulua. Olkoonkin p‑talo oiva ratkaisu sinän­sä, ehdotet­tu sijain­ti mak­si­moi alak­oul­u­lais­ten onnettomuusvaaran.

    2)Mitä helevet­tiä huoltoase­ma tekee metroase­man vieressä..??!!

    Vuo­tien itäiset rampitkin voisi pois­taa Rasti­lan kohdalta.

  34. Sib­bo San Sebas­t­ian: Ei se maa vaan ne talot siinä takana. Maise­maa kat­so­taan yleen­sä horisontaalisesti…

    Niin, se joutomaakin on oikein arvokkaan näköistä. Mik­si ensim­mäi­nen aja­tus on, että alueen siis­timi­nen tarkoit­taa jonkin korkean rak­en­tamista…? Niitä talo­ja siinä takana oikein hienos­ti ylen­tääkin joutomaa, jos­sa jotain autonraatoja…

    REPS

  35. Jalankulk­i­ja: Voi taivas mil­laista betoni­hel­vettiä tääl­lä tavoitellaan.

    Arvokkain alue ei määritelmäl­lis­es­ti voi olla hel­vettiä, vaan paras­ta aluetta.

  36. San­ot että Hakaniemen sil­lan kor­vaa­va uusi sil­ta tulee van­han län­sipuolelle. Kuvas­sa se on kuitenkin täs­mälleen van­han sil­lan kohdalla.

    1. Kyl­lä Hakaneimen uusi sil­ta tulee van­han län­sipuolelle. Kat­so tarkem­min. Se täy­tyy rak­en­taa ennen kuin van­ha puretaan.

  37. Kaupun­gin visiois­sa pyritään elävöit­tämään Hakaniemen­torin ympäristöä. Miten rantavi­ivaan ulot­tu­va puo­lik­si meren päälle raken­net­ta­va val­ta­va hotel­likolos­si elävöit­tää Hakaniemeä, kun se tukkii kokon­aan umpeen näkymän Hakaniemen­to­ril­ta merelle?

    Hakaniemen­ran­taan ei tarvi­ta mitään uusia mas­si­ivisia asun­tokasarme­ja tai hotel­likolosse­ja, siel­lähän on jo Mer­i­ha­ka. Ranta-aluet­ta ei pitäisi tukkia liian täy­teen, vaan sijoit­taa vehreää puis­toa meren­ran­taan. Näin myös avarat näkymät Hakaniemen­to­ril­ta merelle säilyvät.

  38. Ranta­puis­to Hakaniemen­ran­taan: Ranta-aluet­ta ei pitäisi tukkia liian täy­teen, vaan sijoit­taa vehreää puis­toa meren­ran­taan. Näin myös avarat näkymät Hakaniemen­to­ril­ta merelle säilyvät.

    Eiköhän näitä tuu­len­piek­sämiä aukioi­ta ole Helsingis­sä jo ihan tarpeek­si. Jos halu­aa kat­sel­la merelle, kan­nat­taa men­nä meren rantaan. Siihen ei tarvi­ta Hakaniemen torin kokoisia hehtaari­aukioi­ta jos­sa meren voi nähdä katu­ta­sos­sa kol­men­sadan metrin päästä rannasta. 

    Hakaniemen­torin ympäristö ei tosin elävöidy ennen kuin itse torista päästään eroon. Alueesta olisi hyväl­lä tah­dol­la mah­dol­lisu­us tehdä nor­maalia kort­te­likaupunkia ja aikaansaa­da kaupunki­jatku­mo a) Kallioon b) Sil­tasaa­reen c) Merihakaan.

Vastaa käyttäjälle Jalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.