Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

11.2.2017 · Aihe: Talouspolitiikka 

Yrittäjä, sellainen kuin vaikkapa minä, voi rahoittaa yritystään osakepääomalla tai antamalla omalle yritykselleen lainaa. Jos antaa yritykselleen lainaa ja perii siitä kohtuullista korkoa, korko on yrittäjälle pääomatulona verotettavaa tuloa, eli siitä maksetaan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yritykselle korko on vähennyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kahteen kertaan.

Jos yrittäjä maksaa itselleen osinkoa ja osinko olisi samalla tavalla henkilökohtaisessa verotuksessa verotettavaa pääomatuloa kuin korkokin, maksaisi yritys ensin voitosta veroa 20 % ja yrittäjä osingosta 30 %, jolloin kokonaisverotukseksi tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palkansaajan tulojen pitää olla todella korkeat, ennen kuin hän maksaa palkastaan veroa 44 %.  Ei siis kannattaisi panna rahaa osakepääomaan, vaan antaa omalle yritykselleen lainaa.  Se taas on kansantalouden kannalta huono ratkaisu, koska velkaiset yritykset eivät kestä laskukausia.

Jotta oman yrityksen rahoittamisessa osakepääoman kautta olisi mitään järkeä, osinkotuloja omasta yrityksestä verotetaan lievemmin. Alun perin tämä säädettiin niin, että osingon ja koron kokonaisvero oli suunnilleen sama. Kun yritysveroprosentti alennettiin 20 %:iin, osinkojen kautta itselleen maksaminen tuli edullisemmaksi kuin koron maksaminen. Nykyisin osingosta menee neljännes verotettavaksi pääomatuloksi, jolloin kokonaisveroprosentiksi muodostuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähemmän kuin pääomatuloista perittävä 30 %:n vero.

Ihan kuinka paljon tahansa ei saa maksaa itselleen pääomatuloa. Ajatuksena oli, tai piti olla, että osinkoprosentin pitäisi vastata osapuilleen lainakorkoa. Kukaan ei voi väittää, että yritys, joka tuottaa 100 000 euroa ja omista yhden läppärin, olisi tuottanut tuon 100 000 euroa pääoman tuottona. Normaalin lainakoron yli menevä osa voitosta on yrittäjän työn tulosta ja sitä tulee verottaa kuin palkkaa. Yksinkertaisinta on, että yrittäjä maksaa itselleen palkkaa, jota verotetaan kuten muutakin palkkatuloa. Jos hän maksaa itselleen isoja osinkoja, normaalin koron yli menevää verotetaan ansiotuloja, kuitenkin niin, että siitä vain 75 % verotetaan ansiotulona, koska osinko ei ole yrityksen omassa varotuksessa vähennyskelpoinen erä. Ellei tuota verotettavaa tuloa ole melko paljon, tulee halvemmaksi maksaa itselleen palkkaa kuin ansiotuloina verotettavia osinkoja. Osingonmaksu kannattaa vasta, kun rajavero on yli 50 %.

Joskus aikanaan, kun tämä rakennelma laadittiin, korot olivat hyvin korkealla. Siksi pääomatulona hyväksyttävien osinkojen määrä säädettiin yhdeksään prosenttiin. Se on nyt sentään laskettu kahdeksaan prosenttiin, mutta edelleen se sallii työtulojen muuntamisen pääomatuloksi, koska eihän kahdeksan prosenttia ole mikään käypä korko. Jotta tätä pienyrittäjille tarkoitettua porsaanreikää ei käytettäisi todella isojen ansiotulojen muuttamiseksi matalasti verotettavaksi, noille osingoille on ylärajana 150 000 euroa.

Työryhmä esittää nyt kaiken tämän muuttamista neutraaliksi. Tuo kahdeksan prosenttia alennettaisiin neljään prosenttiin, mikä on yhä aika korkea koroksi, mutta on jo hehtaarilla. Osingosta 40 % laskettaisiin pääomatuloksi, jolloin kokonaisveroprosentiksi tulisi 29,6 %, eli jokseenkin sama kuin korosta perittävä 30 %. Koska tässä ei ole enää mitään subventiota, tuo 150 000 euron yläraja esitetään turhana poistettavaksi.

Isoista pääomatuloista tosin menee korkoa 34 % ja huojennettuina osinkoina maksettuina 30,88%, joten on siinä vielä vähän yrittäjätukea, mutta ei mitenkään mahdottoman paljon.

Ei kestänyt montakaan tuntia pääministeriltä sanoa, että tämä ei käy. Yrittäjien verotusta ei saa näin kiristää ja vielä niin, että suurien tulojen verotusta pienennetään.

Pääministeriltä populistinen heitto, sillä eivät ne suurten yritystulojen verotus tässä juurikaan pienene. Onhan nytkin voinut maksaa itselleen korkoa.

Ensin luulin, että keskustan pikaisella tyrmäyksellä jotain tekemistä sen kanssa, että eniten tätä matalan verotuksen tietä ovat käyttäneet hyväkseen maatilat Kävin kuitenkin tarkistamassa verohallinnon sivuilta, miten maatiloja verotetaan. Maataloustulosta lasketaan pääomatulksi 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta.

Voi isä!

 

 

 

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys”

  1. Mikko kirjoitti 11.2.2017 kello 11:37

    Pari kommenttia sinänsä hyvään ja selkeään kirjoitukseen.

    Ensinnäkin tämä lause: “Normaalin lainakoron yli menevä osa voitosta on yrittäjän työn tulosta ja sitä tulee verottaa kuin palkkaa.” En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi oman pääoman sijoitusta pitäisi verotuksessa verrata normaalin pankkilainaan. Ei kai pörssisijoittajakaan oleta tyytyvänsä mihinkään 2-4%:n tuottoon? Monille yrityksille ei lainarahoitus ole oikeasti mikään vaihtoehto oman pääoman ehtoiselle rahalle.

    Toinen juttu on sitten se, että mikä se käypä korko nyt sitten olisi. Ei ole oikein verrata sitä pankkilainan korkoon, sillä pankki vaatii käytännössä aina reaalivakuuden. Viime vuosina on tullut näitä vertaislainafirmoja. Itse olen yhden tällaisen palvelun kautta lainannut neljälle eri pk-yritykselle rahaa 9,25 %:n keskikorolla. Lainan ottajien luottoluokitukset ovat A-AA+. Onko se 8 %:n tuotto nyt sitten oikeasti omalle pääomalle liian suuri?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. sari kirjoitti 11.2.2017 kello 11:40

    korkoprosenttia ei tule verrata markkinakorkoon vaan vakuudettoman lainan korkoon.
    Pörssiyhtiöiden oman pääoman ehtoisten eli pankkien suhteen toisarvoisten lainojen korkotasot liikkuvat alueella 7-10% myös nyt. Kun on hankaluuksia pankit vievät sen omakotitalon ensin ja sitten saat omasi pois – jos saat.
    Pankkilainat pienyrityksille liikkuvat alueella 3-4% ja niille vaaditaan täydet takaukset.

    Toivon, että kun ko asiaa harkitaan otetaan huomioon yrittäjän yritykselleen antaman lainan todellinen riski ja riskipitoisen lainan markkinahinta. Verrattava omenoita omenoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 11.2.2017 kello 13:00

    Hyvä kirjoitus. Eikä tuossa vielä kaikki. Kun tuohon lisätään pörssiyhtiöiden osakkeiden erilainen verokohtelu, kun omistajana on yritys vs. yksityinen ihminen. En yhtään moiti niitä, joilla on niin paljon rahaa, että pystyvät ketjuttamaan omistuksensa laillisesti veroparatiiseihin.

    Olen ihan vakavissani sanonut, että olisi kiva, jos VM palkkaisi yhden ihmisen, joka ymmärtää jotain verotuksesta. Sen verran ihmeellisiä ratkaisuja tehdään, ettei tyhminkään poliitikko niitä tekisi, jos VM:ssä olisi joku, joka ymmärtää verotusta.

    Pääomaverotus ei ole ainoa, joka mättää Suomessa. Suomessa tehdään kokonaisuuden kannalta täysin järjettömiä osaoptimointeja, joiden kustannukset maksaa lopulta veronmaksaja. Nyt nousi otsikoihin laskelmat, kuinka paljon vene- tai mp-vero olisi maksanut veronmaksajille. Laskelmat vastaavat teoriaa, eli pisteverot harvemmin tuottavat mitään. Molemmista olisi tullut takkiin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Miksi julkisesti ei kerrota, kuinka paljon autovero maksaa meille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. TimoT kirjoitti 11.2.2017 kello 13:54

    OS:lle: Olisit samalla vilkaissut, miten se nettovarallisuus lasketaan, niin voisit verrata tuota prosenttia yritysverotukseen. Maatilojen tulo on kyllä nykyään sen verran alhainen, että ainakin minulla kannattaa käyttää pääomatulon prosenttina pyöreätä 0;aa eli ilmoittaa koko tulo ansiotuloksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Visa Merikoski kirjoitti 11.2.2017 kello 14:37

    Voihan tuon viimeisen kappaleen noinkin ilmaista, mutta kun katsot maatalouden verotettavan tulon määrää, on tuo 20% pääomavero on rangaistus, ei etu.
    Maatalouden nykytuloilla olisi tulojen verottaminen ansiotulona paljon järkevämpää. Keskimääräinen maatilatalouden tulo taitaa olla alle 20.000e/v/tila.

    Minulla on mielikuva, että pitkään maatalouden tulot jaettiin aina ja pakosti ansio- ja pääomatulo-osuuksiin. Tämä johti suurimmalla osalla viljelijöistä korkeampaan verotukseen kuin vain ansiotuloina verotettuina ja oli siis selkeä epäkohta.

    Nykyään taitaa verovelvollinen saada valita sen, että koko tulo verotetaan ansiotulona. Vaihtoehtona on jako pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Tämä vähän mutuna, mutta

    Visa Merikoski: Voihan tuon viimeisen kappaleen noinkin ilmaista, mutta kun katsot maatalouden verotettavan tulon määrää, on tuo 20% pääomavero on rangaistus, ei etu.

    Maatalouden nykytuloilla olisi tulojen verottaminen ansiotulona paljon järkevämpää. Keskimääräinen maatilatalouden tulo taitaa olla alle 20.000e/v/tila.

    Minulla on mielikuva, että pitkään maatalouden tulot jaettiin aina ja pakosti ansio- ja pääomatulo-osuuksiin. Tämä johti suurimmalla osalla viljelijöistä korkeampaan verotukseen kuin vain ansiotuloina verotettuina ja oli siis selkeä epäkohta.

    Nykyään taitaa verovelvollinen saada valita sen, että koko tulo verotetaan ansiotulona. Vaihtoehtona on jako pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Tämä vähän mutuna, mutta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2017 kello 16:53

    Kyllä. Tavallisten viljelijöiden kannattaa ottaa ansiotuloina niin paljon, että marginaalöivero nousee 30 %:iin ja loput omaisuustulona. Tuo päivittelyni liittyy siihen, että todellisia suurtilallisia verotetaan aika löysästi, kun nettovarallisuudestya 20 % voidaan ottaa pääomatulona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. TimoT kirjoitti 11.2.2017 kello 20:26

    Nettovarallisuus lasketaan maatiloilla toisin kuin kirjanpitovelvollisissa yrityksissä. Löysyys katoaa suurtiloilla tuohon varallisuuden arvostukseen. Suurtilojen kannattaa muuttaa yritysmuotoa osakeyhtiöksi, silloin verotus löystyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Austrian kirjoitti 11.2.2017 kello 20:32

    Eikös nykyään isoimmat tilat ole yhtiömuotoisia, joissa osakkailla voi olla omatkin tilat lisänä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Austrian kirjoitti 11.2.2017 kello 20:36

    Tuntuu oudolta että yrittäjällä pitäisi olla sama veroprosentti kuin palkansaajalla vastaavasta tulotasosta. Palkansaaja saa tietyn tulon sopimusperusteisesti kun taas yrittäjän tulo ei ole varma…

    Pitäisikö jotenkin verotuksessa huomioida kapitalistiyrittäjän ja itsensä työllistävän yrittäjän erilainen peruste tulonmuodostuksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. JV kirjoitti 11.2.2017 kello 23:14

    100000 euroa ja läppäri vilahtelee aikaisemmissakin kirjoituksissa. Ajatuksesi pääoman tuotosta on savupiipputeollisuuden ajalta. Jos ottaa viisi työntekijää ja viisi läppäriä lisää, muuttuuko tilanne?

    Toinen, käyttäytymistä ohjaava seikka. Nettovarallisuuden kasvattaminen on merkittävä taloudellinen insentiivi tehdä paljon töitä pienessä asiantuntijayrityksessä. Jos kaavailtu 8%->4% toteutuisi ja nykyisellä tuloveromarginaalilla mennään, vapaa-aika alkaa kiinnostaa aika paljon työn tekoa enemmän. Kukaan ei suostu ryöstettäväksi vapaaehtoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ossi Saresoja kirjoitti 12.2.2017 kello 0:52

    “Työryhmä esittää nyt kaiken tämän muuttamista neutraaliksi. Tuo kahdeksan prosenttia alennettaisiin neljään prosenttiin, mikä on yhä aika korkea koroksi, mutta on jo hehtaarilla.”

    Olisiko mahdollista/järkevää laittaa normaalituottoprosentiksi vaikka valtion 10 v:n velkakirjojen korko tms? Eipä tarvitsisi säätää prosentteja uudelleen joka vuosikymmenellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2017 kello 10:37

    Mikä on oikea korkoprosentti jaettaessa yrittäjän tuloa ansiotuloksi ja pääomatuloksi. Jos oääoma on kiinni tuotannollisissa investoinneissa, jotka voivat myös menettää arvonsa, se voisi tietysti olla korkeampikin, mutta jos yritys omista läppärin ja pääoma on sijoitettu pankkitilille, kahdeksan prosentin korko on aika suuri.
    Joskus oli sellainenkin ehdotus, että tästä tehtäisiin jotain erottelua tuotannollisen pääoman ja valtion takaaman pankkitilin välillä, mutta siitä on luovuttu. WEhkä se vain olisi olut liian hankalaa.
    Jos pääoma on sijoitettu peltomaahan, siitä sallitaan näköjään 20 %:n tuotto, jota suoraan sanoakseni pidän vähän isona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. anonyymi kirjoitti 12.2.2017 kello 11:00

    Kuinkakohan paljon nämä “lainat” oikein mahdollistavat kansainvälistä verosuunnittelua ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä? Ei tehdä voittoa, koska maksetaan lainaa pois ulkomaiselle omistajalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Petja Ylitalo kirjoitti 12.2.2017 kello 11:21

    Eikö tuossa se perusongelma ole että korkoja ja osinkoja kohdellaan verotuksessa eri tavalla? Jolloin se paras korjaus olisi että verotettaisiin kumpaakin samalla tavalla, esimerkiksi kiinteällä lähdeverolla kaikelle yhtiön maksamille osingoille ja lainakoroille?
    Tai vaihtoehtoisesti korvataan nuo muut pelkällä voittoverolla, mutta otetaan se jo liikevoitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Petja Ylitalo kirjoitti 12.2.2017 kello 11:26

    Nykyverotuksessa on sekin ongelma että isommilla firmoilla se suosii lainarahoitusta, joka aiheuttaa ongelmia lamoissa. Tuokin helpottaisi jos noita kohdeltaisiin samoin verotuksessa. Ja se olisi myös yksinkertaisempaa kaikille, eikä asiaa tarvitsisi huomioida aina kun jomman kumman verotusta säädetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. TimoT kirjoitti 12.2.2017 kello 11:36

    Soininvaara on näköjään siirtynyt vaihtoehtoisten faktojen puolelle, mutta väännetään nyt oikein rautalangasta:
    Peltomaan arvostaminen nettovarallisuuteen: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Maatalousverotus/Maatalouden_nettovarallisuus_tuloverotuk#addsearch=pellon vuotuinen tuott,f=HeaderSearch
    Pellon vuotuinen tuotto: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Maatalousverotus/Verohallinnon_paatos_pellon_keskimaarais
    Pellon arvo on siis vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla 10 ja lisättynä salaojalisällä. Esim. Kuopio 10*33,07+358,90 = 689,60 euroa hehtaarilta
    Kauppahintatilasto:
    https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/API/kiinteistokauppojen-tilastopalvelu.html?lang=fi#t41g4_x_2016_x_Maakunta
    Pohjois-Savo 5701 euroa hehtaarilta
    Pääomatuloa tulee siis Kuopiossa 20 %*689,60= 137,92 euroa hehtaarilta vuodessa. Jos pelto on hankittu ostamalla, niin 137,92 euroa on 2,42 % ostohinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. TimoT kirjoitti 12.2.2017 kello 12:34

    Sorry, muistin väärin tuon arvostamislain pellon tuottokertoimen. Se on siis 7: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142 pykälä 20.
    Edellisen esimerkin pellon arvo olisi siis 7*33,07+358,90= 590,39. Siitä pääomatulon enimmäismäärä 118,07 euroa. Se on 2,07 % pellon ostohinnasta (5701 euroa). Tämmöinen tuotto siis sallitaan peltomaahan sijoittaneelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Valkyria kirjoitti 12.2.2017 kello 13:01

    Yritysverotuksessa ja sen muutoksissa ainoa argumentti ei ole oikeudenmukaisuus, mihin Osmon kommentin perustuvat. Yritysten verosuunnittelu on usein pitkäjänteistä ja temppuileva verojen muuttaminen rikkoo ennalta-arvattavuutta. Ennalta-arvattavuuden puute vähentää yritysten mielenkiintoa juuri Suomea kohtaan. Toisaalta yhden veron muutos voi vaikuttaa useaan eri kysymykseen ja niitä pitää arvioida kokonaisuutena. Jos verovapaus lasketaan 4 prosenttiin niin mikä vaikutus tällä on yhtiömuodon valintaan pienissä yhtiöissä? Jos pienyritykset muuttuvat osakeyhtiöistä kommandiittiyhtiöiksi niin miten se vaikuttaa pienten yritysten uusien työnkijöidden palkkaukseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2017 kello 17:40

    Tässä ministeriön virkamiesehdotuksessa ei tasvoiteltu oikeudenmukaisuutta vaan neutraalisuutta, jotta verotus ei kohdistaisi pääomia epärationaalisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ville kirjoitti 12.2.2017 kello 13:07

    Miten mitataan immateriaalinen pääoma, joka voi olla tietoa tai softaa tms., joiden avulla asiantuntijayrityksen työntekijä tuottaa lisäarvoa? Itse rutiinityön arvo on murto-osa immateriaalisen pääoman osuudesta lisäarvoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. arkkitehti kirjoitti 12.2.2017 kello 14:05

    TimoT:
    Sorry, muistin väärin tuon arvostamislain pellon tuottokertoimen. Se on siis 7: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142 pykälä 20.
    Edellisen esimerkin pellon arvo olisi siis 7*33,07+358,90= 590,39. Siitä pääomatulon enimmäismäärä 118,07 euroa. Se on 2,07 % pellon ostohinnasta (5701 euroa). Tämmöinen tuotto siis sallitaan peltomaahan sijoittaneelle.

    Näyttäisi siis siltä, että peltomaan markkinahinta ei vastaa lähellekään pellon todellista arvoa.

    Markkinahäiriölle pitäisi tehdä jotain; ei ole järkevää, että maataloustuilla ylläpidetään tuon kokoista kuplaa peltomaan arvossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 12.2.2017 kello 14:27

    anonyymi:
    Kuinkakohan paljon nämä “lainat” oikein mahdollistavat kansainvälistä verosuunnittelua ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä? Ei tehdä voittoa, koska maksetaan lainaa pois ulkomaiselle omistajalle…

    Asian voi sanoa toisinkin. Suomen pääomavarotus suosii korporaatioita. Erityisesti se suosii ulkomaisia korporaatioita. Kaikkein heikoimmassa asemassa on yksityinen, kotimainen pääoma. Ei tarvitse olla täydellinen idiootti tehdäkseen tämän kaltaisen pääomaverotuksen, mutta kyllä se auttaa.

    Kannattaa verrata esimerkiksi Ruotsin verojärjestelmän, jolla on aina ennen kaikkea turvattu ruotsalaisen pääoman edut. Kotimainen pääoma takaa työpaikat myös muutoksessa.

    TimoT:
    Sorry, muistin väärin tuon arvostamislain pellon tuottokertoimen. Se on siis 7: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142 pykälä 20.
    Edellisen esimerkin pellon arvo olisi siis 7*33,07+358,90= 590,39. Siitä pääomatulon enimmäismäärä 118,07 euroa. Se on 2,07 % pellon ostohinnasta (5701 euroa). Tämmöinen tuotto siis sallitaan peltomaahan sijoittaneelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tcrown kirjoitti 12.2.2017 kello 18:50

    Ei siis kannattaisi panna rahaa osakepääomaan, vaan antaa omalle yritykselleen lainaa. Se taas on kansantalouden kannalta huono ratkaisu, koska velkaiset yritykset eivät kestä laskukausia.

    The Economistiin voi yleensä luottaa että sen näkemykset ovat suhteellisen selväjärkisiä. Vieraan pääoman korkojen vähennysoikeus pitäisi poistaa.

    http://www.economist.com/news/finance-and-economics/21716050-would-be-risky-time-fiddle-tax-code-what-if-interest-expenses

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ville kirjoitti 12.2.2017 kello 19:15

    Osmo Soininvaara:
    Tässä ministeriön virkamiesehdotuksessa ei tasvoiteltu oikeudenmukaisuutta vaan neutraalisuutta, jotta verotus ei kohdistaisi pääomia epärationaalisesti.

    Rationaalisesti pääomat kohdistetaan niin, että myydään yritys tai osa siitä (mielellään vielä ulkomaisille ostajille). Tästä on viime aikoina useita esimerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ville kirjoitti 12.2.2017 kello 19:51

    Jos yritys ei ole kovassa kasvuvauhdissa, on kannattavampaa myydä se sijoittajille (varsinkin institutionaalisille sijoittajille, jotka eivät maksa osinkoveroa) ja jäädä töihin, kuin olla omistaja-yrittäjä. Startup-yritystenkin idea on, että kasvupyrähdyksen jälkeen tehdän exit ja kääritään rahat. Kärsimään jäävät ne yritykset, jotka eivät kasva tai sijoittajille kelpaa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Austrian kirjoitti 12.2.2017 kello 22:35

    Onko luovutusvoiton kautta tulon nostaminen edullisempaa kuin osinkojen saaminen? Eli omistaja jättää suurimman osan tuotoista yritykseen ja myy osakkeet noin 10-15 vuoden jälkeen? Eikös hankintameno-olettama ole mahdollista hyödyntää yrittäjän henk. koht. verotuksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Herbert Havu kirjoitti 13.2.2017 kello 10:55

    Miksi pörssiyhtiöiden omistamista pitää verottaa tiukemmin kuin muiden yhtiöiden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ville kirjoitti 13.2.2017 kello 21:05

    Herbert Havu:
    Miksi pörssiyhtiöiden omistamista pitää verottaa tiukemmin kuin muiden yhtiöiden?

    Tämä ei koske suuromistajia 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville kirjoitti 13.2.2017 kello 21:11

    Onko kansainvälisten sopimusten ym. vuoksi mahdotonta tehdä verotusta, joka kohtelisi kaikkia tasapuolisesti? Tai siis näinhän asia kai on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. anonyymi kirjoitti 15.2.2017 kello 11:06

    Ville: Onko kansainvälisten sopimusten ym. vuoksi mahdotonta tehdä verotusta, joka kohtelisi kaikkia tasapuolisesti? Tai siis näinhän asia kai on.

    En näe mitään syytä, miksei vain voitaisi verottaa maksimimäärä ulkomaisilta ja he voisivat sitten hakea muutosta toimittamalla asianmukaiset tiedot (ja kotimaansa verotuspäätökset) Verohallinnolle. Tällainen toimintatavan muutos mahdollistaisi haluttaessa myös progressiivisen pääoma- ja yritysverotuksen ja estäisi veronkiertoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus