Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

Esit­telyssä on täl­lä ker­taa mie­lenki­in­toinen start­up, dia­beteshoidon seu­ran­tao­hjel­ma Dot­tli. Kyse on kän­nykkä- ja tietoko­neo­hjelmis­tos­ta, johon voi tal­let­taa omia ter­veysti­eto­jaan ja jakaa niitä halu­amien­sa henkilöi­den kanssa, joi­hin toiv­ot­tavasti kuu­luu myös hoita­va lääkäri. Se voi alen­taa dia­betek­sen hoidon kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi ja paran­taa hoito­tu­lok­sia. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten uusi teknolo­gia voi mullis­taa terveydenhuollon.

Dia­betes on tau­ti, jos­sa ihmi­nen ei saa riit­tävästi tai ollenkaan insuli­inia, tai jos­sa insuli­i­ni ei kun­nol­la tehoa. Insuli­inin tarkoi­tus on pitää veren­sok­eri kuris­sa siirtämäl­lä sok­e­ria ver­estä kudok­si­in lihas­solu­jen polt­toaineek­si. Ykköstyypin dia­betes johtuu siitä, että haima on lopet­tanut insuli­inin tuotan­non kokon­aan, mihin poti­las ennen kuoli. Suomes­sa tätä tyyp­piä on ehkä eniten maail­mas­sa. Maal­likkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun tode­taan, että tämäkin tau­ti on jonkin infek­tion aiheuttama.

Kakkostyypin dia­betek­ses­sa insuli­inia ei tule tarpeeseen näh­den riit­tävästi. Tarvet­ta lisää esimerkik­si keskivartalolihavuus.

Liian korkea veren­sok­eri on pitkän päälle vaar­al­lista. Se esimerkik­si tukkii hius­suo­nia ikävin seu­rauksin varpaille ja sisäe­limille. Keho kyl­lä kas­vat­taa uusia verisuo­nia tukkeu­tunei­den tilalle, mut­ta silmän poh­jas­sa ne taas voivat viedä näön.

Dia­betes vaatii jatku­vaa lääke­hoitoa ja seu­ran­taa. Veren­sok­eri pitäisi oppia pitämään mah­dol­lisim­man tasaise­na yhdis­tämäl­lä sopi­vasti ravin­non tarkkailua, liikun­taa ja lääkitystä.

Dot­tlin ohjel­mal­la voi merk­itä muis­ti­in veren­sok­e­ri­ar­von­sa ja jos on riit­tävän ahk­era, senkin, mitä päivän mit­taan panee suuhun­sa. Syömisen tal­let­ta­mi­nen ei ole aivan yksinker­taista, kos­ka pitäisi tietää, paljonko hiil­i­hy­draat­te­ja ravin­nos­sa on. Mut­ta se käy kyl­lä ilmi tuote­selosteista. Dia­beetikon on itse asi­as­sa hyvä joutua luke­maan niitä. Veren­sok­erin mit­taus­tu­losten yhdis­tämi­nen edeltäneeseen syömiseen ker­too paljon enem­män kuin pelkät yksit­täiset verensokerimittaukset.

Yleen­sä dia­betespoti­laat kut­su­taan tarkas­tuk­seen sään­nöl­lisin väli­a­join — tai ainakin pitäisi kut­sua. Käyn­nit ovat turhia niille, joiden asi­at ovat kun­nos­sa, ja käyn­tik­er­to­ja on aivan liian vähän niil­lä, joiden soker­i­tas­apain­os­sa on toivom­isen varaa. Jos poti­laat – tai merkit­tävä osa heistä – käyt­täisi tätä ohjel­maa, lääkärin puheille kut­sut­taisi­in ne, joiden kohdal­la tämä on tarpeen, eikä siinä aikail­taisi niin, että vau­ri­oi­ta ehtii syn­tyä. Säästy­isi paljon rahaa ja ter­veyt­tä. Lääkärin ei tarvit­sisi kaikkien päiväkir­jamerk­in­tö lukea. Ei liene han­kalaa löytää algo­rit­mi, joka hälyt­tää, jos asi­at eivät ole kunnossa.

Dia­betes­ta koske­valle tutkimuk­selle ohjel­man tuot­ta­man suuren tietomas­san luulisi ole­van kiintoisa.

Dia­betek­sen kus­tan­nuk­set suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle ovat viiden mil­jardin euron luokkaa. Sum­ma on nopeas­sa kasvus­sa. On ennustet­tu pahim­mil­laan jopa 12 mil­jar­di­en euron kus­tan­nuk­sia vuon­na 2024.

Tuos­sa oike­as­sa palkissa on main­os Dot­tlin osakean­nista. Innovestor kut­suu sitä myötäsi­joit­tamisek­si, kos­ka he investoi­vat markki­noimi­in­sa kohteisi­in myös itse. Yri­tys tavoit­telee suur­ta men­estys­tä maail­man­laa­juis­es­ti. Star­tu­pei­hin sijoit­ta­mi­nen on riskialtista, mut­ta hyödyl­lisem­pää ja mie­lenki­in­toisem­paa kuin rav­i­hevosten veikkaami­nen. Kaik­ki rav­i­hevoset eivät voita eivätkä kaik­ki star­tupit men­esty, mut­ta joskus ne taas men­estyvät val­ta­van hyvin.

Itse ohjel­man voi lada­ta itselleen Dot­tlin nimel­lä Applen ja Googlen sovel­lu­tuskaupoista ilmaisek­si. Yri­tyk­sen net­ti­sivut ovat tietysti osoit­teessa dottli.com

 

49 vastausta artikkeliin “Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla”

  1. Pojal­la on tyypin 1 dia­betes. Hänel­lä on insuli­inipump­pu. Pump­pu pump­paa koko ajan perusin­suli­inia, jota voi säätää tarpeen mukaan. Sen voi säätää pump­paa­maan eri määrän insuli­inia eri aikoina päivästä. Syön­nin yhtey­dessä hiil­i­hy­drat­timäärät arvoidaan ja tiedot syötetään pump­pu­un. Pump­pu ehdot­taa pumpat­ta­van lisäin­suli­inin määrää hiil­i­hy­draat­tien ja mitatun veren­sok­erin arvo­jen mukaan. Pump­pu tal­letaa tiedot 12 viikok­si, ne voi lada­ta ja ladataankin pumpun valmis­ta­jan pil­vipalvelu­un. Sinne on pääsy myös lääkäril­lä ja hoita­jal­la. Palvelus­sa voi tulostaa eri­laisia raport­te­ja ja käyriä ja keskiarvoja.

    Lait­teeseen voi kytkeä sok­er­in­mit­tau­san­turin, joka sijoite­taan esim. käsi­var­teen. Anturis­sa on lähetin, joka lähet­tää tieto­ja 10 min välein pumpulle. Se mit­taa sok­e­ri­ar­vo­ja kudosnes­teestä, joten se ei ole ihan yksi yhteen ver­estä mit­taa­van mit­tarin kanssa. Pump­pu synkro­noi ensim­mäis­ten mit­tausten aikana anturin anta­man tulok­sen ver­estä teh­dyn mit­tauk­sen kanssa. Jos veren­sok­eri uhkaa men­nä liian mata­lalle, se pysäyt­tää perusin­suli­inin syötön ja antaa ään­imerkin. Sel­l­aista ver­sioi­ta ei vielä ole, että se pump­paisi lisää, jos veren­sok­eri nousee liian ylös, mut­ta aika nopeasti nämä vehkeet tun­tu­vat kehit­tyvän. “Keino­haima” ei ole vält­tämät­tä kovin kaukana tulevaisuudessa.

    Eli tuo aloituk­sen start­up var­maankin sovel­tuu parem­min tyypin 2 diabeetikoille.

  2. Min­ul­la ei ole 2‑tyypin dia­betes­ta — vielä. veri­ar­voni tark­isteana n 4 kk:n välein, ja olen dia­betek­sen suh­teen riski­ra­jal­la. (“Syytä laihtua.”) 

    Veren­sok­eri­ni on heit­el­lyt nuoru­ud­es­ta läh­tien, ja min­un pitää muis­taa syödä vähän n 2- 3 tun­nin välein. Kos­kee mon­taa muu­takin. jot­ka asi­aa tiedä , mut­ta pitäisi huo­ma­ta jos alkaa kesken päivää kiukutella.

    Tässähän oner­veysti­eto­jaaa jakanut. Tosin kuka tahansa min­ut näkevä havait­see ne heti.

  3. En ole kokeil­lut Dot­tlia, joten kom­men­toin vain ker­ro­tun perusteella.

    Jos tuo sovel­lus pysty­isi luke­maan mit­taus­tu­lok­set yleisim­mistä veren­sok­erim­ittareista, niin se olisi erit­täin hyvä.

    Toisek­si, onko sovel­luk­set tehty siten, että tuki näkö­vam­mais­ten käyt­tämille ruudun­lukuo­hjelmille on kun­nos­sa? Moni dia­beetikko on todel­lakin näkö­vam­mainen. Puhu­via veren­sok­erim­ittare­i­ta on jo, ainakin yksi malli.

  4. Tämä sovel­lus on tarkoitet­tu kor­vaa­maan seu­ran­tavihko, jota pis­toshoitoa käyt­tävät. Siihen tarkoituk­seen var­masti kätevä ja antaa parem­min tietoa kuin sut­tuinen vihko. Pump­puhoito tekee kuitenkin seu­ran­tavi­hos­ta tarpeettoman.

  5. O.S:“Maallikkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun tode­taan, että tämäkin tau­ti on jonkin infek­tion aiheuttama.”

    Mikael Knip: “Tyypin 1 dia­betes luokitel­laan autoim­muu­ni­sairaudek­si, kos­ka se on seu­raus­ta haiman saarekkei­den insuli­inia tuot­tavien bee­ta­solu­jen tuhou­tu­mis­es­ta oman immuu­ni­jär­jestelmän väl­i­tyk­sel­lä. Tuoreet tutkimuk­set viit­taa­vat siihen, että sopi­vasti ajoit­tunut entero-virus­in­fek­tio saat­taa käyn­nistää dia­betek­seen johta­van pros­essin, jota toinen ulkoinen,todennäköisesti rav­in­top­eräi­nen tek­i­jä ajaa eteen­päin, kunnes kaik­ki bee­ta­so­lut ovat tuhoutuneet.”
    MIKAEL KNIP, pro­fes­sori, ylilääkäri
    Helsin­gin yliopisto.

    Koko artikke­li : http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94270.pdf

    Ter­veyste­knolo­gia on yksi nopeim­min kas­vav­ista sek­tor­eista ter­vey­den ja sairaan­hoidon alalla.Sen tule­vaisu­u­den näkymät ovat aivan lois­ta­vat. Tässä huumas­sa tulisi kuitenkin säi­lyt­tää oikeat mittasuhteet.

    Ns. elin­ta­so­sairauk­sien kohdal­la tulisi korostaa ennal­taehkäisyä ter­vei­den elämän­tapo­jen avul­la. Tässäkin voidaan teknolo­giaa hyö­dyn­tää omae­htoisen ter­vey­den­hoidon apuna. 

    O.S:“Kyse on kän­nykkä- ja tietoko­neo­hjelmis­tos­ta, johon voi tal­let­taa omia ter­veysti­eto­jaan ja jakaa niitä halu­amien­sa henkilöi­den kanssa, joi­hin toiv­ot­tavasti kuu­luu myös hoita­va lääkäri. ”

    Vieras­tan aja­tus­ta, että hoita­va lääkäri olisi 24/7 yhtey­dessä jokaiseen (satoi­hin) poti­laaseen. Hoitokäyn­ti vas­taan­otol­la on sit­ten erik­seen, jos­sa lääkäri voi tark­istaa kyseisen seu­ran­ta­datan, mikäli se on edus­ta­va näyte.

  6. Mihin tiedot tal­len­netaan? Kän­nykkään vai johonkin palve­limelle, vai molempiin?

    Jos tal­len­netaan ter­veysti­eto­ja, johonkin kan­taan niiden tulisi sijai­ta keskite­tysti julk­ishallinnon vas­tu­ul­la olevas­sa tietovarastossa.

  7. Jor­ma Nordlin: Jos tal­len­netaan ter­veysti­eto­ja, johonkin kan­taan niiden tulisi sijai­ta keskite­tysti julk­ishallinnon vas­tu­ul­la olevas­sa tietovarastossa.

    Kaiken­laista voidaan aina vaa­tia, mut­ta käytän­nössä tämä vain hidas­taisi ter­veyspalvelu­jen kehittymistä.

    Vira­nomaisti­etokan­to­jen rooli on taa­ta jonkin­lainen ter­veysti­etopalvelun minim­i­ta­so, kaik­ki sen päälle tapah­tu­va tieto­jen tal­let­ta­mi­nen tapah­tuu käytän­nön syistä mil­loin mis­säkin, ja hyvä niin.

  8. eemil: Vieras­tan aja­tus­ta, että hoita­va lääkäri olisi 24/7 yhtey­dessä jokaiseen (satoi­hin) poti­laaseen. Hoitokäyn­ti vas­taan­otol­la on sit­ten erik­seen, jos­sa lääkäri voi tark­istaa kyseisen seu­ran­ta­datan, mikäli se on edus­ta­va näyte.

    Ajatuk­sen logi­ik­ka ontuu, ja se kuu­luu van­haan maail­maan jos­sa tiedon han­kkimi­nen ja seu­lon­ta maksaa. 

    Samal­la logi­ikalla erikois­lääkäri A joka huo­maa vas­taan­otol­laan poti­laal­la B väl­itön­tä hoitoa edel­lyt­tävän omaan alaansa kuu­lumat­toman vaivan C, ei infor­moi erikois­lääkäriä D, vaan jät­tää asian odot­ta­maan poti­laan B seu­raavaa hoitokäyn­tiä erikois­lääkärin D luona.

    Sitä­pait­si, poti­laan hyv­in­voin­ti­in oleel­lis­es­ti vaikut­ta­van ole­mas­saol­e­van tiedon hyö­dyn­tämät­tä jät­tämi­nen on hel­posti epäeettistäkin.

    Ihmiset tule­vat ter­vey­den­ti­lan automaat­tiseu­ran­taa halu­a­maan. Kysymys on enää vain siitä, kuka tiedon kon­soli­doin­nin tekee tehokkaim­min. Veikkaisin Googlea.

  9. “Dia­betek­sen kus­tan­nuk­set suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle ovat viiden mil­jardin euron luokkaa. Sum­ma on nopeas­sa kasvus­sa. On ennustet­tu pahim­mil­laan jopa 12 mil­jar­di­en euron kus­tan­nuk­sia vuon­na 2024.”

    Pysäyt­täviä luku­ja. Ykköstyypin dia­beetikko­ja on kai noin 50000 ja kakkosia 300000. Kakkostyyp­pi olisi kaiketi suurelta osin väl­tet­tävis­sä ter­veil­lä elin­tavoil­la. Eli haaskataanko nykyään 3–4 mil­jar­dia ihan turhaan?

    Saisiko tähän Dot­tli­in sel­l­aisia omi­naisuuk­sia mukaan, jot­ka pakot­taisi­vat dia­beetikon lai­h­dut­ta­maan, syömään ter­veel­lis­es­ti ja har­ras­ta­maan liikun­taa päivit­täin? Ja vielä suurem­pi tarve on sel­l­aiselle vekot­timelle joka ennal­ta ehkäisee. Esim. jääkaapin pitäisi olla sel­l­ainen, että ovi ei aukea (tai ainakaan sen kal­ja- ym. herkku­osas­to) jos ei ole liikkunut tarpeek­si, on liikaa yli­pain­oa tmv. vaikkei vielä dia­beetikko olisikaan.

  10. Lois­taval­ta vaikut­ta­va tuote,. saat­taa saa­da paljonkin asi­akaskun­taa. Toiv­ot­tavasti tuo ottaa tuul­ta siip­i­en­sä alle.

    Menee vähän offr­topi­cik­si, mut­ta mie­lenki­in­nos­ta vilka­isin tuo­ta sijoi­tus­sivua, ja ilmeis­es­ti min­imisi­joi­tus on 10.000e. Ei ole mikään amerikan­temp­pu sijoit­taa tuol­laista sum­maa, mut­ta keskiver­to sukanku­lut­ta­jalle on turhan rap­sak­ka sum­ma. Jos täl­laista halu­aisi ruve­ta tekemään, pitäisi olla use­am­man sadan ton­nin pääo­ma pelaamista varten. Jos vaik­ka arvioidaan että joka 10 yri­tys tuot­taa, niin pitäisi sijoit­taa vähin­tään sata ton­nia, jot­ta hom­ma olisi muu­takin kuin upporikas­ta tai rutiköy­hää. Har­va kuitenkaan sijoit­taa riskisi­joituk­si­in kaikkea sijoitusvarallisuuttaan.

    Jälleen voisi kysyä, estääkö perisuo­ma­lainen kateus ja veropoli­ti­ik­ka kansaamme rikas­tu­mas­ta. Täl­laisia yri­tyk­siä olisi hyvä rahoit­taa koti­maisin rahoin, jot­ta tule­vaisu­u­den tuo­totkin jäi­sivät kansan­talout­tamme ylläpitämään. Ruo­tis­sa­han käsit­tääk­seni pide­tään ruot­salaisen pääo­man pär­jäämistä erit­täin tärkeänä, ja siel­läpä kas­vavia yri­tyk­siä onkin (vaik­ka ne johtu­vatkin mon­en mielestä vain omas­ta val­u­u­tas­ta ja sen tuo­mas­ta edusta).

  11. Ilmeis­es­ti kyseisessä yri­tyk­sessä on parhail­laan osakean­ti käynnissä.
    Mielip­iteitä siitä kan­nat­taako lähteä täl­laiseen mukaan?
    Idea vaikut­taa fik­sul­ta mut­ta kyl­lähän nämä mobi­il­isovel­luk­set lie­nee melkoista lot­toamista? Min­imisi­joi­tus myös melko suuri, 10.000 euroa?!

  12. 2‑tyypin dia­betes on esimerk­ki elin­ta­so­sairaud­s­ta, jon­ka kus­tan­nuk­sista sairas­tunei­den pitäisi ottaa suurem­pi vastuu.

  13. Tätähän ei saisi sanoa, mut­ta koti­hoidon tuki saat­taa olla keskimääräistä tehokkaam­paa rahaa laadukkaiden elin­vu­osien lisäämiseen, kun ver­rataan varsi­naiseen terveydenhuoltoon.

  14. Hei, suurki­itos Osmo tues­tasi! Olen ykköstyypin dia­beetikko yli 40 vuo­den koke­muk­sel­la ja haas­tan nyky­isiä käytän­töjä lähin­nä sen takia että ne ovat suurim­mak­si osak­si kehitel­ty joko hoita­van lääkärikun­nan tai lääk­in­tälaite­te­ol­lisu­u­den ehdoil­la. Niin lois­tavaa kun onkin että saamme apua lait­teista ja lääkäreiltä niin emme voi sulkea silmämme siltä tosi­asial­ta että ihmisen oma moti­vaa­tio on tärkein moot­tori. Dot­tlin pyrkimys on tuo­da dia­betek­sen hoito osak­si arkielämää. Pump­pu jos­ta data pure­taan muu­ta­man päivän tai viikon välein ei aja tätä asiaa.

    Dot­tlis­sa on nimeno­maan se hyvä puoli että se ei tee käyt­täjästään ensisi­jais­es­ti dabeetikkoa vaan se palvelee esim koko per­heen kom­mu­nikoin­tia jos­sa yhdel­lä per­heen­jäsenel­lä on dia­betes. Dot­tlis­sa voi sopia ihan taval­li­sista arkipäiväi­sistä asioista mut­ta viestit­te­lyn lomas­sa näkyy myös se miten dia­beetikko voi. Per­heen kesken voi esimerkik­si kan­nus­taa jokaista liikku­maan enem­män joka palvelee per­heen­jäseniä tas­a­puolis­es­ti oli hänel­lä sit­ten dia­betes­ta tai ei. Dot­tli inte­groi jatku­vasti lisää lait­tei­ta ekosys­teemi­in­sä, nyt mukana on jo esim Fit­bit, With­ings, ISens ‑merkkisiä lait­tei­ta ja lisää tulee jatku­vasti, jol­loin data siir­tyy kanavi­in automaa­tis­es­ti ja jakau­tuu ilman että siitä tarvit­see miet­tiä sen enem­pää. Lisäk­si data pysyy mukana myös vaik­ka mit­tarin merk­ki tai lääkäri vaihtuu.

    Itse dia­beetikkona tun­nen, että pelkkä tieto siitä että veren­sok­e­ri­ar­voni ja muu tietoni läh­tee automaat­tis­es­ti per­heel­leni jot­ka seu­raa­vat niitä etänä, aut­taa min­ua jak­samaan ja pitää itses­täni huol­ta päivästä toiseen. Ja se että olen ollut pump­puhoi­dos­sa jo tois­takym­men­tä vuot­ta ei vaiku­ta tähän asi­aan mil­lään lail­la. Pum­pus­ta saan merkit­tävää teknistä apua mut­ta Dot­tlista saan sen avun jota laite ei voi antaa, tukea, tur­vaa ja tois­t­en kanssa kommunikointia.

    Dia­beteke­sen per­im­mäi­nen syy on edelleen mys­teeri mut­ta ei ainakaan hait­taisi jos dia­betek­seen liityvä ter­veysti­eto olisi kerät­tynä yhteen, ja vaik­ka itse en kaipaisi mitään ver­tais­tukea dia­betek­sen kanssa, niin moni muu esim juuri diag­noosin saanut voisi hyö­tyä siitä että olen jakanut tieto­jani suuren yhteisen hyvän takia. Sitä pait­si dia­betek­sen kanssa ei voi koskaan olla var­ma, jos hoito­tas­apaino on nyt hyvä, mut­ta haastei­ta tulee joskus myöhem­min, niin voi olla hyväk­si pala­ta ajas­sa taak­sepäin ja kat­soa mitkä asi­at on muut­tunut. Muu­tos ei vält­tämät­tä ole lääketi­eteelli­nen asia vaan saat­taa liit­tyä stres­si­in, matkustelu­un, tai mihin tahansa elämän­ti­lanteen mutok­seen. Dot­tlin päiväkir­ja aut­taa ymärtämään kokonaisuuden. 

    Ja lopuk­si, Dot­tlin kaut­ta syn­tyy yllät­tävääkin posi­ti­ivista painet­ta, pomoni jakaa meille muille pain­on­sa päivit­täin lan­gat­tomas­ta vaa’as­ta, tieto siitä että me näemme hänen pain­okäyrän­sä vaikut­taa kuulem­ma hänenkin ruokavalintoihinsa 🙂

  15. Cari­na:

    Nykyisel­lään dia­beetikko käy ruti­ini­tarkas­tuk­sis­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa siitä riip­pumat­ta miten hän voi. Dot­tlin avul­la tämä voitaisi­in kään­tää siten, että dia­beteshoita­ja aina viikon alus­sa kat­soisi ketkä hänen poti­lais­tansa ovat tulos­sa lähi­aikoina ruti­inikäyn­nille ja jos poti­las on hyvässä tas­apain­os­sa hoita­ja voisi kir­jot­taa poti­laalle Dot­tlis­sa viestin tyyli­in: “Kat­soin tietosi, olet hoi­tanut dia­btetes­tasi hyvin, ellei sin­ul­la itsel­läsi ole kysyt­tävää tai tarvet­ta tul­la vas­taan­otolle niin ehdotan että siir­retään sitä eteen­päin 2 kuukaut­ta.” Näin vapau­tuneet ajat voisi sit­ten käyt­tää niiden hyväk­si jot­ka hyö­ty­i­sivät vas­taan­oto­s­ta jo ennen seu­raavaa ruti­ini­aikaa, jol­loin taas lähtisi viesti: “Ter­ve Ris­to, näen että sin­ul­la on haastei­ta hoito­tas­apain­on kanssa, min­ul­la olisi peru­u­tu­saiko­ja täl­lä viikol­la torstaina ja per­jan­taina ehtisitkö käymään?”

  16. Jor­ma Nordlin:
    Mihin tiedot tal­len­netaan? Kän­nykkään vai johonkin palve­limelle, vai molempiin?

    Jos tal­len­netaan ter­veysti­eto­ja, johonkin kan­taan niiden tulisi sijai­ta keskite­tysti julk­ishallinnon vas­tu­ul­la olevas­sa tietovarastossa.

    Dot­tli toimii alus­ta asti kan­sain­välis­es­ti. Meil­lä on jo 15 tuhat­ta käyt­täjää ympäri maail­maa. Mil­lä toden­näköisyy­del­lä sin­un ter­veysti­etosi löy­ty­i­sivät jos tarvit­sisit lääkäri­hoitoa vaikka­pa loma­matkalla Thaimaas­sa? Dot­tlil­la voit jakaa erit­täin hel­posti ja nopeasti juuri tietyt ter­veystiedot juuri tietylle henkilölle, ja myös lopet­taa tieto­jen jakamisen. Kaik­ki tämä ilman mitään papere­i­ta tai byrokra­ti­aa. Sinä omi­s­tat itse terveystietosi.

  17. spot­tu: Ajatuk­sen logi­ik­ka ontuu, ja se kuu­luu van­haan maail­maan jos­sa tiedon han­kkimi­nen ja seu­lon­ta maksaa. 

    Tiedon han­k­in­ta ja seu­lon­ta mak­sa­vat uudessakin maail­mas­sa. Lääkärin tun­nit /vrk eivät riitä moi­seen varuil­laoloon. Ja kuka siitä mak­saisi, pitäisikö pelkästään lääkärineti­ikalla elää?

    Tämä on juuri tätä, TVT on muka ilmaista, ihmi­nen­hän sitä pyörittää.

    1. Eihän sen lääkärin tarvitse noi­ta tieto­ja akti­ivis­es­ti seu­loa. Luulen, että jopa minä osaisin tehdä ohjel­man, joka poimii lääkärille hälyt­tävät tapaukset.

  18. spot­tu:
    Sitä­pait­si, poti­laan hyv­in­voin­ti­in oleel­lis­es­ti vaikut­ta­van ole­mas­saol­e­van tiedon hyö­dyn­tämät­tä jät­tämi­nen on hel­posti epäeettistäkin.

    Ihmiset tule­vat ter­vey­den­ti­lan automaat­tiseu­ran­taa halu­a­maan. Kysymys on enää vain siitä, kuka tiedon kon­soli­doin­nin tekee tehokkaim­min. Veikkaisin Googlea.

    Hyvin kiteytet­ty. Kulut­ta­ja lop­ul­ta ratkaisee. Syys­tä tai tois­es­ta käytämme päivit­täin Googlen kart­ta­dataa vaik­ka meil­lä on vuo­sisato­jen ajan tehtyjä omi­akin kart­to­ja. Sama tapah­tunee ter­veystiedolle — ratkaisu joka tekee ter­veystiedon keräämisen, jakamisen ja kaiken­laisen hyö­dyn­tämisen mah­dol­lisim­man helpok­si ja motivoivak­si on vahvoilla.

  19. Ville:
    Taitaa olla tuo start­up vähän myöhässä.
    https://yrityksille.elisa.fi/etamittaus-terveydenhuolto/

    Erk­ki:
    Ilmeis­es­ti kyseisessä yri­tyk­sessä on parhail­laan osakean­ti käynnissä.
    Mielip­iteitä siitä kan­nat­taako lähteä täl­laiseen mukaan?
    Idea vaikut­taa fik­sul­ta mut­ta kyl­lähän nämä mobi­il­isovel­luk­set lie­nee melkoista lot­toamista? Min­imisi­joi­tus myös melko suuri, 10.000 euroa?! 

    Ville ja Erkki,

    Dia­betek­sen, etämit­tauk­sen, mobi­ililait­teen ja ennal­taehkäisyn pyhään neliy­htey­teen on 2010-luvul­la muis­taak­seni syn­tynyt mon­en mon­ta star­tu­pia pelkästään tääl­lä Suomes­sa. Esim. Slusheis­sa noi­ta on käynyt esittäytymässä.

    Markki­noil­la on tilaa joten ei siinä ole kukaan vielä myöhässä.

    Kos­ka yrit­täjiä on niin mon­ta, evoluu­tio kar­sii niistä voit­ta­jat mut­ta vas­ta tule­vaisu­udessa. Itse en viit­si lähteä Dot­tli­in tässä vai­heessa mukaan, kun en ymmär­rä dia­betek­ses­ta saati kil­pail­i­joista tarpeek­si. Se, että Innovestor ei anna rahoi­tuskier­rokses­ta mitään detal­je­ja ilman rek­isteröi­tymistä & edel­lä pal­jastet­tu, melko suuri 10k min­imisi­joi­tus tap­paa lop­unkin seikkailunhalun.

  20. Erk­ki:
    Ilmeis­es­ti kyseisessä yri­tyk­sessä on parhail­laan osakean­ti käynnissä.
    Mielip­iteitä siitä kan­nat­taako lähteä täl­laiseen mukaan?
    Idea vaikut­taa fik­sul­ta mut­ta kyl­lähän nämä mobi­il­isovel­luk­set lie­nee melkoista lot­toamista? Min­imisi­joi­tus myös melko suuri, 10.000 euroa?!

    Osakean­ti vaikut­taa kiin­nos­taval­ta, ainakin kovia ja osaavia nim­iä näyt­tää ole­van Dot­tlin avain­henkilöis­sä. Muun muas­sa Niemistö.

  21. Tapani K: Dia­betek­sen, etämit­tauk­sen, mobi­ililait­teen ja ennal­taehkäisyn pyhään neliy­htey­teen on 2010-luvul­la muis­taak­seni syn­tynyt mon­en mon­ta star­tu­pia pelkästään tääl­lä Suomes­sa. Esim. Slusheis­sa noi­ta on käynyt esittäytymässä.

    Nokia taisi kehitel­lä jotain täl­laista neliy­hteyt­tä jo vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa. Kehit­täjät läh­tivät talosta sulas­sa sovus­sa ja sai­vat tarvit­ta­van IPR:n mukanaan. Yri­tys tai sen seu­raa­ja saat­taa olla vieläkin hegis­sä jos­sain päin maailmaa.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän sen lääkärin tarvitse noi­ta tieto­ja akti­ivis­es­ti seu­loa. Luulen, että jopa minä osaisin tehdä ohjel­man, joka poimii lääkärille hälyt­tävät tapaukset.

    Dot­tlin käyt­tö vaatii viit­seliäisyyt­tä ja innos­tus­ta asi­aan. On siis toden­näköistä, että sen käyt­täjäl­lä asi­at ovat pääasi­as­sa hyvin. Ja jos ei ole, osaa henkilö var­masti itsekin ottaa yhteyt­tä lääkäri­in. Sit­ten voidaan puhua häly­tyk­sistä, kun ne, joi­ta sairau­den hoit­a­mi­nen ei juurikaan kiin­nos­ta, oli­si­vat jotenkin pakotet­tu­ja hoito­tas­apain­os­taan ilmoit­ta­maan. Vaik­ka pump­pu lataisi tietoa reaali­a­jas­sa nettiin.

  23. Sylt­ty:
    2‑tyypin dia­betes on esimerk­ki elin­ta­so­sairaud­s­ta, jon­ka kus­tan­nuk­sista sairas­tunei­den pitäisi ottaa suurem­pi vastuu.

    Kan­natan lämpimästi. Min­un puolestani kaik­ki elintso­sairaudet tulee säätää itse kus­tan­net­taviksi, vaik­ka sit­ten itse mak­se­tu­il­la vaku­u­tuk­sil­la. Kun tau­ti lähenisi omaa lom­pakkoa, niin kiin­nos­tus omas­ta kun­nos­taan huole­htimiseen kas­vaa eksponentiaalisesti.

    Suomen sosi­aal­i­menot ovat noin 70 mil­jar­dia vuodessa. Katas­trofi on näköpiirissä.

  24. Nyt on pere­hdyt­ty tarkem­min kohteeseen. Yksi parhaista suo­ma­laisia sovel­luk­sista mitä olen tähän asti näh­nyt. Ei var­maankaan seu­raa­va face­book, mut­ta toden­näköis­es­ti tule­vaisu­udessa merkit­tävä toim­i­ja omas­sa segmentissään.
    10t euron sijoi­tus tehty.

  25. Ensin Plan­tui. Nyt Dottli.

    Olet näköjään tehnyt taas investointeja.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän sen lääkärin tarvitse noi­ta tieto­ja akti­ivis­es­ti seu­loa. Luulen, että jopa minä osaisin tehdä ohjel­man, joka poimii lääkärille hälyt­tävät tapaukset.

    Vieras­tan edelleen aja­tus­ta. “Seu­ran­nas­samme olemme havain­neet, että veren­sok­erinne on ylit­tänyt THL:n suosit­ta­mat viitear­vot. Kehoita­mme viipymät­tä hakeu­tu­maan oma­lääkäril­lenne tai yri­tyk­semme Vir­tualMed­i­cine Glob­al­Trust puoleen.

    Erikois­tar­jouk­se­na tutkimus ja hoito puoleen hin­taan. Lisäk­si saat­te Google­main­ok­set tähän samaan s‑postiosoitteeseen.

    Tekemässänne julk­isu­us­sopimuk­ses­sa lukee (pienel­lä prän­til­lä) , että voimme käyt­tää poti­lasti­eto­janne suo­ra­main­on­taan sekä antaa tieto­ja vaku­u­tusy­htiölle mah­dol­lisia mak­suko­ro­tuk­sia varten. Tämä on seu­raus­ta poti­lastiedois­sanne tapah­tuneista oleeel­li­sista muutoksista .”

    Kun tieto­ja jae­taan laa­jalle, niin onko täl­lainen mahdollista ?

    Osmo Soin­in­vaara: Eihän sen lääkärin tarvitse noi­ta tieto­ja akti­ivis­es­ti seuloa. 

    Lääkärikö reagoi näi­hin häly­tyk­si­in ja hlö itse on kuin ellunkanat? Ottaako yhteiskun­ta lop­unkin vas­tu­un ihmiselta omas­ta ter­vey­den­hoi­dostaan ? Jos seu­ran­ta­jär­jestelmä sakkaa, niin poti­las voi haas­taa lääkärin oikeu­teen. Vai haas­taako teknolo­gian, Googlen vaiko minkä ?

  27. Aioin asen­taa ohjel­man, mut­ta se vaati käyt­töoikeuk­sia suur­in­pi­irtein kaik­keen mah­dol­liseen. Saa jäädä kokeilemat­ta. Sääli, ykköstyypin dia­beetikkona olisi voin­ut muuten olla hyödyllinen.

  28. vk: Kan­natan lämpimästi. Min­un puolestani kaik­ki elintso­sairaudet tulee säätää itse kus­tan­net­taviksi, vaik­ka sit­ten itse mak­se­tu­il­la vaku­u­tuk­sil­la. Kun tau­ti lähenisi omaa lom­pakkoa, niin kiin­nos­tus omas­ta kun­nos­taan huole­htimiseen kas­vaa eksponentiaalisesti.

    Suomen sosi­aal­i­menot ovat noin 70 mil­jar­dia vuodessa. Katas­trofi on näköpiirissä.

    Liikun­tavam­mo­ja syn­tyy n 300000–400000 kpl vuodessa Läh­es kaik­ki ns amatööreille, joil­la ei ole seu­ran vakuutusta 

    Liikun­tavam­mo­jen kulut ovat dia­betek­seen ver­rat­tuna 2–3 ker­taiset kun työa­jan mene­tyk­set huomioidaan.

    Liikun­tavam­matkin ovat itse aiheutettuja

  29. Enpä tiedä mitä hyö­tyä on täl­lais­es­ta. Nytkin voi lääkärin kanssa asioi­da sähköiseti ja älykän­nykästä arvot voi siirtää lekurin tai hoit­sun tarkastettavaksi.

    Mut­ta terkkarin into käyt­tää sähköistä viestin­tää on nolla

    Olen saanut vain ker­ran palautet­ta lääkäriltä sähköisen viestin­nän kautta

  30. En tunne blo­gis­timme esit­telemää laitet­ta. Mieltäni askar­rut­taa kuitenkin siihen ja mui­hinkin vas­taavi­in lait­teisi­in liit­tyvä kysymys: Kuka varmis­taa eri laite­valmis­ta­jien lait­tei­den tuot­tamien tieto­jen laadun ja stan­dard­in­mukaisu­u­den? Onko näille edes mitään kansal­lisia (tai kan­sain­välisiä) norme­ja? Kuka näistä vas­taa ja myön­tää vaa­timuk­sen­mukaisu­u­den tark­istamisen jäl­keen ser­ti­fikaatin kullekin laitetyypille?

    Toiv­ot­tavasti lait­tei­den suun­nit­teli­jat ja valmis­ta­jat sekä rahoit­ta­jat ymmärtävät sen, että lait­tei­den käyt­täjien sekä ter­vey­den­hoidon ammat­ti­lais­ten on turha odot­taa pere­htyvän erik­seen jokaisen kyn­nellekykenevän fir­man ‘suun­nit­telijoiden’ aja­tusten logi­ikkaan. Lait­tei­den on olta­va niin help­pokäyt­töisiä, että kuka hyvän­sä oppii käyt­tämään ja osaa käyt­tää niitä kaikki­in toim­intoi­hin (mm. kel­lon­a­jan siir­toon kesäa­jan koit­taes­sa) ilman ohjekir­jaa, jos sel­l­aisen teko ei satu kuu­lumaan valmis­ta­jafir­man PR-pääl­likön visioihin.

    KÄYTTÄJIEN tulee olla suun­nit­telus­sa se taho, jota on palvelta­va parhait­en (ja kuun­nelta­va). Menee myös kovin työlääk­si ja aikaavieväk­si, jos aina pitää poisop­pia edel­lisen lait­teen logi­ikas­ta siir­tyessään käyt­tämään seu­raavaa. Muu­tamien lait­tei­den elinkaarikier­rosten jäl­keen tuo­ta ei enää mil­lään jaksaisi.

    Käyt­täjäys­täväl­lisyy­den edis­tämi­nen ei vält­tämät­tä sisäl­ly kaikkien laite­valmis­ta­jien (ja rahoit­ta­jien) peri­aat­teisi­in korkeal­la pri­or­i­teetil­la, mut­ta hei­dät on syytä ohja­ta siihen (, jos ei muuten niin väkeväl­lä kädellä).

  31. Anonyy­mous: Kuka näistä vas­taa ja myön­tää vaa­timuk­sen­mukaisu­u­den tark­istamisen jäl­keen ser­ti­fikaatin kullekin laitetyypille?

    Toiv­ot­tavasti ei kukaan, sil­lä eri­laiset ser­ti­fikaatit on pom­min­var­ma tapa pysäyt­tää kehi­tys, eri­tyis­es­tikin kun ne eivät yleen­sä takaa yhteen­sopivu­ut­ta, vaan ovat vain tapa pitää pienet toim­i­jat ulkona.

    Inter­net-tiedon­si­ir­ron ei-fyysi­nen osa perus­tuu pääosin IETF:n RFC-doku­ment­tei­hin, joi­ta on nykyään noin 8000, varhaisim­mat vuodelta 1969. Tämä pros­es­si riit­tää oikein hyvin alem­man tason määrit­te­ly­ille. Ilmankin tul­laan toimeen, mut­ta hyvä RFC yksinker­tais­taa asioita.

    Seman­ti­ikan määrit­te­ly taas kuu­luisi WHO:lle ICD-kood­is­ton tapaan, mut­ta YK ei tai­da olla niitä ket­ter­impiä organisaatioita.

    Sit­ten kun lait­tei­den tuot­ta­maa dataa ale­taan käyt­tää autori­tati­ivise­na datana osana ter­vey­den­hoitoa, kri­teer­it tietysti muut­tuvat, mut­ta tämä on jo ihan toinen pelikent­tä, ja siihen on organ­isaa­tiot ja pros­es­sit ole­mas­sa. Vähän sama tilanne kuin poli­isil­la joka seu­loo nopeil­la mut­ta vähem­män tarkoil­la alkome­treil­la, tuomio tulee sit­ten tarkem­pi­en ana­lyysi­lait­tei­den perusteella.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    LÖi­ian Van­ha, Vai­h­da lääkäriä

    Vai­h­doinkin, mut­ta uusikin on tumpe­lo sähköisessä viestinnässä
    Tärkeäm­pää kuin viestin­tä on pätevä lääkäri.Minua hoidet­ti­in 20 vuot­ta lääkkeil­lä , jot­ka aiheut­ti­vat vakavia vaurioita.Kuusi lääkäriä, kaik­ki yksi­ty­isiä , tote­si, ettei niistä ole haittaa.
    Vas­ta kun kuole­maan oli enää noin viikko niin terkkarin lääkäri huo­masi ongel­man ja pelasti

  33. Liian van­ha: Liikun­tavam­mo­jen kulut ovat dia­betek­seen ver­rat­tuna 2–3 ker­taiset kun työa­jan mene­tyk­set huomioidaan.

    Liikun­tavam­matkin ovat itse aiheutettuja

    Eivät ole itse aiheutet­tu­ja vaan ne ovat tap­atur­mia. Liikun­taa tehdään sairauk­sien ennal­taehkäisyn vuoksi. 

    En silti ole sil­lä kan­nal­la, että elin­ta­so­sairauk­sia pitäisi itse mak­saa. Oikea tapa vähen­tää ko. sairauk­sia olisi panos­taa vielä enem­män ennaltaehkäisyyn.

    Sen keino­ja ovat kansalais­ten koulu­tus , val­is­tus ja ter­veyt­tä tuke­van infran rak­en­t­a­mi­nen. Ts. omae­htoista liikku­mista lisäävän ympäristön luomi­nen. Lisäk­si ter­veyt­tä edis­tävän lain­säädän­nön puute on huu­ta­va. Siinä tulisi kään­tää jokainen kivi, eikä saa alis­tua hol­houpuheen edessä.

    Laiska ihmi­nen tarvit­see kep­piä terveysasioissa.

  34. Liian van­ha: Liikun­tavam­mo­ja syn­tyy n 300000–400000 kpl vuodessa Läh­es kaik­ki ns amatööreille, joil­la ei ole seu­ran vakuutusta 

    Liikun­tavam­mo­jen kulut ovat dia­betek­seen ver­rat­tuna 2–3 ker­taiset kun työa­jan mene­tyk­set huomioidaan.

    Liikun­tavam­matkin ovat itse aiheutettuja

    Itsel­läni on vapaa-ajan tap­atur­mavaku­u­tus koti­vaku­u­tuk­sen osana. Mak­saa muu­ta­man kympin vuodessa. Odotan innol­la ensim­mäistä vakuutustapahtumaa.

    Eli myös tap­atur­mat omakus­tan­teisik­si vaan. Aika puudut­tavaa on mak­saa vuodes­ta toiseen muiden holtit­to­muuk­sia vero­jen kaut­ta. Mak­san mielu­um­min vaku­u­tus­mak­su­jen muo­dos­sa niin näkee konkreet­tis­es­ti sen mis­tä maksaa. 

    Onko­han SOTEen jotenkin tulos­sa itse ote­tut vaku­u­tuk­set osak­si uud­is­tus­ta? Bonusjär­jestelmän kaut­ta vahin­got­tomien mak­sut jäi­sivät alhaisem­mik­si ja siten kan­nus­taisi­vat huolel­lisu­u­teen. Samaan pitäisi päästä myös ter­vey­den­hoidon osalta eli ne jot­ka huole­hti­vat itses­tään mak­saisi­vat pienem­piä vakuutusmaksuja.

  35. Olen jutel­lut dia­beteshoita­jien kanssa. Huonoon hoito­tas­apain­oon liit­tyy usein mui­ta ongelmia, tärkeimpinä:
    * Veren­sok­e­ria ei mitata.
    * Lääk­i­tys ote­taan miten sattuu.
    * Vas­taan­ot­toa­jat jätetään käyttämättä.

    Suurin osa dia­betek­sen kus­tan­nuk­sista kasautuu näille poti­laille. Dot­tli on var­masti arvokas työkalu motivoituneelle poti­laalle mut­ta miten se aut­taa niitä jot­ka dia­betek­sen kanssa eniten pulassa?

    PS. Tuot­tei­den hiil­i­hy­draat­timääris­sä sal­li­taan 20% heitot tuote­selosteessa ilmoite­tus­ta. Tämä ei ole monille dia­beetikoille riit­tävä tarkku­us jos tavoit­teena on erit­täin hyvä hoitotasapaino.

  36. Ihmis­ten on oikeasti syytä olla huolis­saan mis­sä hei­dän tieton­sa sijait­see ja onko mitään var­muut­ta mihin ne pää­tyvät, jopa ihmis­ten tietämät­tä. Tieto­tur­va-asiantun­ti­jat tuskin kovin myön­teisenä tätä kehi­tys­tä näkevät. Sinän­sä palvelu voi hyvä ollakin.

    Miten yksi­tyi­nen ihmi­nen voi mitenkään varmis­tua yksi­tyisen yri­tyk­sen lupauk­sista tiedon käytön suh­teen? Ei mitenkään.

    En kyl­lä käyt­täisi mitään kän­nysovel­lus­ta, joka käsit­telee terveystietojani. 

    Cari­na: Dot­tli toimii alus­ta asti kan­sain­välis­es­ti. Meil­lä on jo 15 tuhat­ta käyt­täjää ympäri maail­maa. Mil­lä toden­näköisyy­del­lä sin­un ter­veysti­etosi löy­ty­i­sivät jos tarvit­sisit lääkäri­hoitoa vaikka­pa loma­matkalla Thaimaas­sa? Dot­tlil­la voit jakaa erit­täin hel­posti ja nopeasti juuri tietyt ter­veystiedot juuri tietylle henkilölle, ja myös lopet­taa tieto­jen jakamisen. Kaik­ki tämä ilman mitään papere­i­ta tai byrokra­ti­aa. Sinä omi­s­tat itse terveystietosi.

    1. Uskoisin, että Dot­tlin keräämiä tieto­ja voidaan käyt­tää esimerkik­si dia­betek­sen hoitoa koske­vaan tutkimuk­seen. Pieni osa ihmi­sistä on niin vain­o­harhaisia, että uskoo elämän­sä tuhoutu­van, jos joku pääsee kat­so­maan dataa, jos­sa on tuhan­sien dia­betikko­jen joukos­sa myös hänen päivit­täisi­et veren­sok­e­ri­ar­von­sa. He voivat edelleen pitäy­tyä tavanomai­sis­sa paperi­sis­sa muistiinpanoissa.

  37. Osmo Soin­in­vaara: ä tuhoutu­van, jos joku pääsee kat­so­maan dataa, jos­sa on tuhan­sien d

    Mik­si Soin­in­vaara vetää nyt asioiden kanssa ihan överik­si ja sekoit­taa vain­o­harhaisu­u­den tähän. Osoit­taa vaan Soin­in­vaaran asiantun­tem­at­to­muut­ta tieto­tur­va-asioista. Ei kan­na­ta kom­men­toi­da sel­l­ai­sista asioista, joista ei tiedä.

    Ensin­näkin kyse on siitä mil­lä peri­aat­teil­la tieto­ja hal­li­taan ja voiko yksit­täi­nen ihmi­nen siitä varmis­tua. Toinen on kehi­tyk­sen suun­ta, jos alkaa tul­la paljon sovel­luk­sia, joiden kanssa käsitel­lään eri­laisia ihn­mis­ten tieto­ja, tilanne ei ole kenenkään hallinnassa.

    Sit­ten se kol­mas asia, jos­ta Soin­in­vaara nyt ei oikein ilmeis­es­ti ole per­il­lä. Tieto­jen yhdis­te­ly- ja analysoin­tivä­li­neet. Yksit­täi­nen tieto ei sinän­sä ole kenenkään kannal­ta vält­tämät­tä haitallista, mut­ta tieto­jen kaut­ta ihmisen yksilöi­tymi­nen ja tieto­jen yhdis­te­ly luokin aivan eri tilanteen. 

    Soin­in­vaara harhau­tuu tujot­ta­maan irral­lista asi­aa kokon­aisu­ud­es­ta ymmärtämät­tä asian laa­jem­pia mah­dol­lisuuk­sia ja vaiku­tuk­sia. Jos todel­la maail­ma olisi­ki sel­l­ainen, kuin mihin Soin­in­vaara tuu­dit­tau­tuu, olisi paljon työt­tömiä tietoturva-asiantuntijoita.

    Ei kan­na­ta esi­in­tyä liian itse­var­mana minkään asian suh­teen. Itse­var­muus on nyt ensim­mäi­nen toden­näköi­nen merk­ki ettei ole ihan kaik­ki tiedot hallinnassa.

  38. Tänä vuon­na tör­mäsin julk­isahllinnos­sa tieto­jen huonoon hallintaan. Avau­tui mah­dol­lisu­us, jos­sa olisi saanut ajet­tua ulos paljon dataa ja hel­posti. Vält­tämät­tä edes sof­t­at­alot eivät osaa riit­täväl­lä tasol­la tieto­jen tur­val­lista hallintaa, se riip­puu minkälaista porukkaa niis­sä on töissä.

  39. jor­ma nordlin: Soin­in­vaara harhau­tuu tujot­ta­maan irral­lista asi­aa kokon­aisu­ud­es­ta ymmärtämät­tä asian laa­jem­pia mah­dol­lisuuk­sia ja vaikutuksia.

    Näyt­tää siltä että on ihmisiä joille a) lisäar­von tuot­ta­mi­nen ter­vey­den­hoitoa kehit­tämäl­lä on se isom­pi kokon­aisu­us ja tieto­tur­va yksi irralli­nen detalji ja b) ihmisiä joiden pri­or­i­teetit ovat juuri päinvastaiset.

  40. jor­ma nordlin: Mik­si Soin­in­vaara vetää nyt asioiden kanssa ihan överik­si ja sekoit­taa vain­o­harhaisu­u­den tähän. Osoit­taa vaan Soin­in­vaaran asiantun­tem­at­to­muut­ta tieto­tur­va-asioista. Ei kan­na­ta kom­men­toi­da sel­l­ai­sista asioista, joista ei tiedä.

    Ensin­näkin kyse on siitä mil­lä peri­aat­teil­la tieto­ja hal­li­taan ja voiko yksit­täi­nen ihmi­nen siitä varmis­tua. Toinen on kehi­tyk­sen suun­ta, jos alkaa tul­la paljon sovel­luk­sia, joiden kanssa käsitel­lään eri­laisia ihn­mis­ten tieto­ja, tilanne ei ole kenenkään hallinnassa.

    Sit­ten se kol­mas asia, jos­ta Soin­in­vaara nyt ei oikein ilmeis­es­ti ole per­il­lä. Tieto­jen yhdis­te­ly- ja analysoin­tivä­li­neet. Yksit­täi­nen tieto ei sinän­sä ole kenenkään kannal­ta vält­tämät­tä haitallista, mut­ta tieto­jen kaut­ta ihmisen yksilöi­tymi­nen ja tieto­jen yhdis­te­ly luokin aivan eri tilanteen. 

    Soin­in­vaara harhau­tuu tujot­ta­maan irral­lista asi­aa kokon­aisu­ud­es­ta ymmärtämät­tä asian laa­jem­pia mah­dol­lisuuk­sia ja vaiku­tuk­sia. Jos todel­la maail­ma olisi­ki sel­l­ainen, kuin mihin Soin­in­vaara tuu­dit­tau­tuu, olisi paljon työt­tömiä tietoturva-asiantuntijoita.

    Ei kan­na­ta esi­in­tyä liian itse­var­mana minkään asian suh­teen. Itse­var­muus on nyt ensim­mäi­nen toden­näköi­nen merk­ki ettei ole ihan kaik­ki tiedot hallinnassa.

    Olisi mie­lenki­in­toista jos antaisit esimerkke­jä siitä miten terveys‑, ostokäyt­täy­tymis- tai vaikka­pa kir­jas­to­lainati­eto­ja voi joku vahin­goit­tavasti hyväk­sikäyt­tää. Edel­lisi­in perus­tu­vaa vaikka­pa kohdis­tet­tua main­on­taa en laske vahin­goit­tavak­si, turhak­si ja ärsyt­täväk­si kyl­läkin kuten jok­seenkin kaik­ki mainonta.

  41. vk: Olisi mie­lenki­in­toista jos antaisit esimerkke­jä siitä miten terveys‑, ostokäyt­täy­tymis- tai vaikka­pa kir­jas­to­lainati­eto­ja voi joku vahin­goit­tavasti hyväk­sikäyt­tää. Edel­lisi­in perus­tu­vaa vaikka­pa kohdis­tet­tua main­on­taa en laske vahin­goit­tavak­si, turhak­si ja ärsyt­täväk­si kyl­läkin kuten jok­seenkin kaik­ki mainonta.

    Ter­veystiedoil­la on vaiku­tus­ta työl­listymiseen ja vaku­u­tus­mak­sui­hin ja yleen­sä vaku­u­tuk­sen saantiin
    Esim Trump on palaut­ta­mas­sa käytän­töä, joss avaku­u­tusy­htiöt voivat kieltäy­tyä antam­s­ta vaku­u­tus­ta, jos henkilöl­lä on sairauk­sia tai terveysriskejä
    Geeni ja ter­veysti­eto­ja voidaan käyt­tää myös rodun­jalostuk­seen eli riskigeene­jä kan­ta­vat henkilöt steriloidaan

    Ja lop­pu­jen lopuk­si emme voi ennus­taa mil­laisia hul­lu­ja mana johtoon valitaan

    vk: Eli myös tap­atur­mat omakus­tan­teisik­si vaan. Aika puudut­tavaa on mak­saa vuodes­ta toiseen muiden holtit­to­muuk­sia vero­jen kaut­ta. Mak­san mielu­um­min vaku­u­tus­mak­su­jen muo­dos­sa niin näkee konkreet­tis­es­ti sen mis­tä maksaa.

    Ei vaku­u­tus poikkea vero­tuk­ses­ta , ter­veet ja huolel­liset mak­sa­vat vaku­u­tuk­ses­sakin huoli­mat­tomien ja sairaiden kulut

  42. eemil: Vieras­tan edelleen aja­tus­ta. “Seu­ran­nas­samme olemme havain­neet, että veren­sok­erinne on ylit­tänyt THL:n suosit­ta­mat viitear­vot. Kehoita­mme viipymät­tä hakeu­tu­maan oma­lääkäril­lenne tai yri­tyk­semme Vir­tualMed­i­cine Glob­al­Trust puoleen.

    Erikois­tar­jouk­se­na tutkimus ja hoito puoleen hin­taan. Lisäk­si saat­te Google­main­ok­set tähän samaan s‑postiosoitteeseen.

    Tekemässänne julk­isu­us­sopimuk­ses­sa lukee (pienel­lä prän­til­lä) , että voimme käyt­tää poti­lasti­eto­janne suo­ra­main­on­taan sekä antaa tieto­ja vaku­u­tusy­htiölle mah­dol­lisia mak­suko­ro­tuk­sia varten. Tämä on seu­raus­ta poti­lastiedois­sanne tapah­tuneista oleeel­li­sista muutoksista .”

    Kun tieto­ja jae­taan laa­jalle, niin onko täl­lainen mahdollista ?

    Lääkärikö reagoi näi­hin häly­tyk­si­in ja hlö itse on kuin ellunkanat? Ottaako yhteiskun­ta lop­unkin vas­tu­un ihmiselta omas­ta ter­vey­den­hoi­dostaan ? Jos seu­ran­ta­jär­jestelmä sakkaa, niin poti­las voi haas­taa lääkärin oikeu­teen. Vai haas­taako teknolo­gian, Googlen vaiko minkä ?

    Tuol­laista vieras­taisin minäkin, mut­ta entäpä jos lääkäri lait­taisi proak­ti­ivis­es­ti viestin Dot­tlil­la että “Vilka­isin tieto­jasi ja hoito­tas­apain­osi on hyvä. Ehdotan että siir­retään kyn­tiäsi vähän eteen­päin ellei sin­ul­la itsel­läsi ole jo nyt tarvet­ta käynnille?”. 

    Ja vas­taavasti voisi tul­la näin vapau­tuneen ajan ansios­ta toiselle asi­akkaalle viesti: “Ter­ve Mat­ti, huo­maan että sin­ul­la on haastei­ta veren­sok­erei­den kanssa, min­ul­la olisi peru­u­tu­sai­ka torstaina klo 10.00, tule käymään nii kat­so­taan mitä apua sin­ulle keksittäisiin.”

    Aja­tus on siis koko hom­mas­sa se että aikaa säästyy niin asi­akkail­ta kuin lääkäreiltäkin ja aikaa käytetään asioi­hin joista saadaan isoin hyöty.

  43. Arka:
    Aioin asen­taa ohjel­man, mut­ta se vaati käyt­töoikeuk­sia suur­in­pi­irtein kaik­keen mah­dol­liseen. Saa jäädä kokeilemat­ta. Sääli, ykköstyypin dia­beetikkona olisi voin­ut muuten olla hyödyllinen.

    Dot­tli pyytää min­i­maaliset käyt­töoikeudet siihen näh­den mitä toimin­nal­lisu­ut­ta se tar­joaa. Osoitekir­jaan pääsy tarvi­taan jot­ta käyt­täjä voi kut­sua mui­ta käyt­täjiä chat­ti­in ja jaka­maan ter­veysti­eto­ja, paikkati­eto tarvi­taan jot­ta näkee esim mis­sä dia­beetikko­tytär on viimek­si mitan­nut veren­sok­erin­sa, kuvi­in pääsy tarvi­taan jot­ta ate­ri­as­ta voi lada­ta Dot­tli­in kuvan. 

    Harmil­lis­es­ti nämä oikeudet säikyt­tävät muu­tamia käyt­täjiä pois, mut­ta vielä use­ampi käyt­täjä jää pois jos esim kuvia ei voi ollenkaan liit­tää mukaan tai sähkö­pos­tiosoit­teet täy­ty­isi kir­joit­taa osoitekir­jas­ta poim­imisen sijas­ta käsin.

  44. spot­tu: Näyt­tää siltä että on ihmisiä joille a) lisäar­von tuot­ta­mi­nen ter­vey­den­hoitoa kehit­tämäl­lä on se isom­pi kokon­aisu­us ja tieto­tur­va yksi irralli­nen detalji ja b) ihmisiä joiden pri­or­i­teetit ovat juuri päinvastaiset.

    Dot­tli läh­tee tieto­tur­van osalta siitä, että kulut­ta­ja omis­taa omat datansa ja saa itse päät­tää tarkalleen mitä ter­veysti­etoa mah­dol­lis­es­ti jakaa ja kenelle. Tämän jakamisen voi myös lopet­taa mil­loin tahansa minkä tahansa ter­veystiedon osalta tai kenen tahansa henkilön osalta.

    Esim. loma­matkalla voi het­kek­si jakaa tieton­sa lääkärille jon­ka apua tarvit­see ja sit­ten pois­taa jakamisen kun siitä ei ole enää itselle hyötyä.

  45. Liian van­ha: Ter­veystiedoil­la on vaiku­tus­ta työl­listymiseen ja vaku­u­tus­mak­sui­hin ja yleen­sä vaku­u­tuk­sen saantiin
    Esim Trump on palaut­ta­mas­sa käytän­töä, joss avaku­u­tusy­htiöt voivat kieltäy­tyä antam­s­ta vaku­u­tus­ta, jos henkilöl­lä on sairauk­sia tai terveysriskejä
    Geeni ja ter­veysti­eto­ja voidaan käyt­tää myös rodun­jalostuk­seen eli riskigeene­jä kan­ta­vat henkilöt steriloidaan

    Ja lop­pu­jen lopuk­si emme voi ennus­taa mil­laisia hul­lu­ja mana johtoon valitaan

    Ei vaku­u­tus poikkea vero­tuk­ses­ta , ter­veet ja huolel­liset mak­sa­vat vaku­u­tuk­ses­sakin huoli­mat­tomien ja sairaiden kulut

    Viit­taus rodun­jalostuk­seen on ehkä kaukaa haet­tu. Mielestäni ter­veysti­eto­jen pitää olla työ­nan­ta­jan tiedos­sa työ­paikkaa haet­taes­sa. Itsel­leni on ainakin tehty perus­teel­liset työhönot­to­tarkas­tuk­set. 80-luvun lop­ul­la työhönot­ta­ja sanoi pankissa että on tarkastet­ta­va ettei min­ul­la ole kuninkaal­lista kup­paa. Tulk­itsin sen tarkoit­ta­van HIViä.

    Ja ter­vey­teen liit­tyviä vaku­u­tuk­sia otet­taes­sa jo nykyään on Suomes­sa annet­ta­va keskeiset tiedot ter­vey­destään. Ja tämä on ihan oikein. Eihän taloonkaan saa palo­vaku­u­tus­ta sen jäl­keen kun se on jo tulessa.

    Ter­vey­teen liit­tyvis­sä (vrt. liiken­nevaku­u­tuk­set) vaku­u­tuk­sis­sa on jo käytössä vaku­u­tus­mak­sui­hin liit­tyvät bonuk­set; vähän vahinko­ta­pah­tu­mia — alhaisem­mat vaku­u­tus­mak­sut. Vero­jen kaut­ta rahoitet­tu sys­tee­mi ei kan­nus­ta huolel­lisu­u­teen ter­vey­den osalta. Sik­si kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä jo vuosia sit­ten ja pahempaa on vain näköpiirissä. 

    Kus­tan­nusten hillintä onnis­tuu kahdel­la tapaa:
    1. palve­lu­ta­soa heiken­netään olen­nais­es­ti nykyis­es­tä ja/tai
    2. yksilöt ryhtyvät huole­hti­maan parem­min ter­vey­destään ja tähän raken­netaan taloudel­liset moti­iv­it (korkeat omavastuuosuudet/ ter­veyskeskus­mak­sut tai sit­ten vaku­u­tus­po­h­jainen kan­nustin­jär­jestelmä). Kan­natan kakkos­ta, kos­ka kus­tan­nusten alen­e­m­i­nen tur­vaa palve­lut maksukyvyttömille.

    Dot­tlin kaltaisille palveluille on jatkos­sa todel­la tarvet­ta, ihan pelkästään sairauskus­tan­nusten kurissapitämiseen.

Vastaa käyttäjälle jorma nordlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.