Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

Van­ho­jen ker­rostalokak­sioiden neliöhin­nat ja muu­tos vuodessa. Lähde: H:gin kaupun­gin tietokeskuk­sen tilas­to, jon­ka läh­teenä on käytet­ty Tilas­tokeskuk­sen asun­to­jen vuokrat ‑aineis­toa

Asun­to­jen hin­taerot ovat Helsingis­sä aivan tolkut­tomat ja kas­va­maan päin. Yllät­tävän paljon ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan osoit­teesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kak­sio­ta osta­va nuori pari joutuu mak­samaan asun­nos­ta Vallilas­sa selvästi yli 100 000 euroa enem­män kuin Itä-Helsingistä, luulisin mon­en pää­tyvän jos­sain vai­heessa Itä-Helsinkiin.

Kun asun­to­jen hin­nat nousi­vat pil­vi­in Kallios­sa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kään­tyivät nousu­un Vallilas­sa.  Nyt kun ne ovat nousseet pil­vi­in myös Vallilas­sa, jon­nekin tämän aal­lon pitää siirtyä.

Asun­to­jen korkeat hin­nat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merk­ki. Kohoa­va hin­ta osoit­taa alueen statuk­sen parane­mista ja houkut­tele­vu­u­den lisään­tymistä. Eri­tyisen huono merk­ki on, jos jol­lain alueel­la asun­to­jen hin­nat painu­vat kovin alas. Osoit­taa­han se, alue koetaan jol­lain tavoin ongelmalliseksi.

Näyt­täisi siltä, kuin viimeisen vuo­den aikana muu­tos olisi tart­tunut Helsin­ki 3:een, jos­sa kak­sioiden hin­nat ovat nousseet vuodessa peräti 9 %. Halu­an kuitenkin varoit­taa, ettei tämä tilas­to ole oikein laa­dit­tu hin­tain­dek­si, vaan tehty­jen kaup­po­jen keskiar­vo. Jos yht­enä vuon­na kaup­po­ja tehdään enem­män halvoil­la alueil­la ja seu­raa­vana vuon­na kalli­il­la alueil­la, mit­tari osoit­taa hin­to­jen nousua, vaik­ka ei pitäisi. Ei ruuan hin­nankaan rapor­toi­da nousseen, jos ihmiset siir­tyvät jauhe­li­has­ta sisäfileeseen.

Paikalliset ovat ker­toneet, että asun­to­jen hin­nat ovat Laa­jasa­los­sa kään­tyneet selvään nousu­un. Mitään viral­lista tilas­toa min­ul­la ei kuitenkaan ole tämän tuek­si, mut­ta uskon alueel­la asu­vien havain­toi­hin. Ratikkasil­ta keskus­taan ja voimakas uud­is­rak­en­t­a­mi­nen Laa­jasa­lon­tien bule­vardis­oin­nin myötä nos­taa toiveitä eloisam­mas­ta ja toimi­vam­mas­ta kaupunginosasta.

Minus­ta on selvää, että tulemme näkemään saman­laista kehi­tys­tä ainakin osas­sa Itä-Helsinkiä. Se alkaa asun­toa etsivistä nuorista. Itä-Helsin­ki ei ole kan­takaupunkia, mut­ta sieltä on eri­no­maiset yhtey­det. Kehi­tys­tä voi joudut­taa lisärak­en­tamisel­la. Juuri nyt on han­kkeil­la merkit­tävää täy­den­nys­rak­en­tamista Vuosaaren Meri-Rastilassa.

Asun­to­jen hin­taan vaikut­taa sijainti/etäisyys, naa­pu­rus­to ja koulu. Suomes­sa ei ole sel­l­aisia slum­me­ja, että naa­pu­rus­to muo­dostaisi merkit­tävän työn­tävän voiman. Naa­pu­rus­tos­ta johtuen keskilu­ok­ka val­taa kuitenkin  asuinaluei­ta kaupungi­nosa ker­ral­laan. Kun alueelle tulee merkit­tävästi nuo­ria omil­laan pär­jääviä kansalaisia, he vetävät mukanaan toisia samanlaisia.

Avarakat­seinen kaupunki­lainen sietää hyvin hie­man huono-osaisem­pia naa­pure­i­ta, mut­ta koulun suh­teen mon­et ovat valikoivampia. Lap­si­aan ei mielel­lään uhraa. Sik­si alueel­la, jos­sa oppi­laista suuri osa on jonkin­laisen eri­tyshuomion tarpeessa, pitäisi ope­tus­ryh­mien olla paljon pienem­piä ja koulu­avus­ta­jia olla paljon. Posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio on aivan avainase­mas­sa seg­re­gaa­tion torjunnassa.

Laa­jasa­loon nousukierre näyt­tää siis tart­tuneen. Ennus­tan, että seu­raa­vana tule­vat Hert­tonie­mi ja Roi­hu­vuori. Hert­toniemen tilan­net­ta paran­taa olen­nais­es­ti teol­lisu­usalueelle metroase­man tun­tu­maan kaavoite­tut asun­not 3 500 uudelle asukkaalle.

Myl­ly­puron tienoo tulee saa­maan merkit­tävän piristys­ruiskeen Metropo­lia ammat­tiko­rkeak­oulus­ta, jota seu­raa suuri raken­nusalan ammat­tik­oulu. Opiske­li­joille sovel­tuvia asun­to­ja pitäisi nyt kaavoit­taa sinne nopeasti. Nykynormeil­la autopaikatkaan eivät ole esteenä.

Riskinä tietysti on, että samanaikaises­ti, kun Itä-Helsin­ki keskimäärin alkaa keskilu­okkaistua, jotkut sen alueista köy­htyvät entisestään.

Ja huo­matkaa – kak­sioiden hin­take­hi­tys on kään­tynyt Helsin­ki 4:n alueelle nousu­un suh­teessa naa­purikun­ti­in ja kehyskun­ti­in. Se voi johtua indeksin virheel­lisyy­destä. Tai sit­ten se on merk­ki siitä, että Itä-Hel­sn­ki on kään­tymässä nousuun.

= = =

Jos Itä-Helsin­ki keskilu­okkaistuu, mihin joutu­vat sieltä vähä­varaiset? Kallios­ta ja Vallilas­ta he ovat joutuneet pois, kos­ka Kallio­ta ei ole voitu rak­en­taa lisää ja Vallilaakin vain vähän. Itä-Helsin­gin asun­tokan­taa voi lisätä vaik­ka sadan­tuhan­nen asukkaan ver­ran, joten nyky­isiä asukkai­ta ei vält­tämät­tä odota muut­to radan var­ren edullisi­in lähiöihin.

 

 

33 vastausta artikkeliin “Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?”

  1. Kan­takaupun­gin ja Itä-Helsin­gin ver­tailus­sa ongel­mana on se, että ver­rataan vain kovan­ra­han omis­tusasun­to­ja. Niitä on uusil­la alueil­la aika vähän.

  2. Ei Helsingis­sä mak­se­ta vain osoit­teesta, vaan talon laadus­ta. Pitää vis­si­in olla lähiöstä että huo­maa sen eron kun tulee kaupunki­in. Van­hat talot ovat parem­min tehty (1880–1950), anta­vat parem­man statuk­sen ja koko asuinalue on parem­min suun­nitel­tu, kau­ni­impi ja siten viihtyisem­pi. Pitäisikin ymmärtää, että raken­nusten laatu tekee sijain­nin paremmaksi.

    Ihan yhtä tyh­mää on ihme­tel­lä mik­si kovim­min mak­sa­vat duu­nit ovat ydinkeskus­tas­sa. Riit­tää kun lait­taa parhaan pukun­sa päälle ja menee sit­ten sei­so­maan sen kanssa Pasi­laan ja sit­ten Alek­sille. Kum­mas­sa tun­tee olon­sa idiootik­si parhaat pääl­lä? Ihan ihmeel­listä että arkkite­htu­urin arvoa ei nähdä. Menee mon­elta yrit­täjältäkin mah­dol­lisu­udet, kun kun­nol­lisia talo­ja liiketiloi­neen ei enää tehdä. Vaikea nähdä laadukas­ta vaatekaup­paa tai kahvi­laa edes jos­sain Jätkäsaa­res­sa, vaik­ka sen pitäisi olla paras­ta mitä nyt tehdään.

  3. Vaik­ka rahaa olisikin, niin 100000 euron säästämi­nen asun­toa ostaes­sa kum­masti helpot­taa elämää. Voi pitää duu­nista välivu­osia pari kolme, opiskel­la toisen/kolmannen korkeak­oulu­tutkin­non tai ottaa vähän lungim­min töis­sä — ei tartte vali­ta duu­nia palkan perus­teel­la. 100k€ on ihan oikeasti mon­en mon­en työ­tun­nin takana. 

    Sik­si minä muutin Alp­pi­las­ta Roi­hu­vuoreen, kun oman asun­non ost­a­mi­nen tuli ajankohtaiseksi.

  4. nak­ki:
    Ei Helsingis­sä mak­se­ta vain osoit­teesta, vaan talon laadus­ta. Pitää vis­si­in olla lähiöstä että huo­maa sen eron kun tulee kaupunki­in. Van­hat talot ovat parem­min tehty (1880–1950), anta­vat parem­man statuk­sen ja koko asuinalue on parem­min suun­nitel­tu, kau­ni­impi ja siten viihtyisem­pi. Pitäisikin ymmärtää, että raken­nusten laatu tekee sijain­nin paremmaksi.

    Ihan pelkkää potaskaa väit­teesi talo­jen laadus­ta. Jos näitä “laadukkai­ta” kiv­i­talo­ja ale­taan avaa­maan, niin sieltä pal­jas­tu­vat aivan samat säde­sienet ja home­et kuin 1970-luvun neukkukuutiostakin.

    Raken­nuk­set ja ruoka.

    Näi­hin liit­tyy aivan usko­mat­to­mia myyt­te­jä. Raken­nuk­sien kohdal­la van­ha on upeaa, maag­ista ja aivan täy­del­listä. Ruuan kohdal­la mah­dol­lisim­man tuore, pros­es­soima­ton ja raa­ka on olev­inaan ylivoimaisen ter­veel­listä ja suo­ras­taan syöpää tappavaa.

    Potaskaa kumpa­nenkin.

    Raken­nuk­set pitäisi kor­va­ta uudel­la siinä mis­sä muukin käyt­töo­maisu­us. Jos­sain 30–40 vuo­den iässä viimeistään pitäisi ymmärtää pistää raken­nus maan tasalle ja kor­va­ta se mod­ernil­la rakennuksella.

    Van­ho­jen raken­nusten ja luo­muhu­uhaaru­uan ihan­noin­ti on pelkkää kehi­tyk­sen jarruttamista.

    Mon­tako tuhat­ta vuot­ta näitä kiv­i­talon rotisko­ja aio­taan ylläpitää Helsingis­sä? Mis­sä vai­heessa tulee se aika, kun N.N:n piirtämä maagisen über funkkista­lo saadaan vih­doin ja viimein räjäyt­tää pois maise­maa rumentamasta?

    Aikansa kutakin ja uut­ta tilalle!

  5. “Avarakat­seinen kaupunki­lainen sietää hyvin vähän huono-osaisem­pia naa­pure­i­ta, mut­ta koulun suh­teen mon­et ovat valikoivampia. ”
    Suomen kie­len haus­ka piirre; tuon ensim­mäisen lauseen voit tulki­ta myös siten, että huono-osaisem­pia siede­tään hyvin vähän 🙂 Itse asi­as­ta kom­men­toin, että lap­sien “uhraamis­es­ta” puhumi­nen kuu­lostaa hie­man liioit­telul­ta. Tai sit­ten en vain tunne real­is­mia haas­tavim­mis­sa oppimisym­päristöis­sä… Ainakin alak­oulus­sa pidän omien las­ten kaut­ta saatu­jen koke­musten poh­jal­ta monikult­tuurisia ope­tus­ryh­miä jopa posi­ti­ivise­na asiana (joiden oppi­laiden oppimishaasteista huoli­mat­ta). Alak­oulus­sa sub­stanssi ei ole niin suures­sa roolis­sa, jos on yläk­oulus­sakaan. Lukio­vai­heessa kyl­lä koen työ-ja opiskelu­rauhan melkoisen tärkeäk­si, mut­ta siinä vai­heessa yleen­sä oppi­lail­la on mah­dol­lisu­us vali­ta useista vai­h­toe­hdoista asuin­paikas­ta riippumatta.

  6. Kan­takaupun­gin takia Helsin­ki eroaa selvästi Van­taas­ta ja Espoos­ta. Jos kuitenkin kat­so­taan lähiöitä, niin kan­nat­taa tarkastel­la koko pääkaupunkiseu­tua kun­tara­joista riippumatta.

  7. Ostaisin het­keäkään miet­timät­tä käm­pän käve­ly­matkan päästä miltä tahansa Helsin­gin metroase­mal­ta, jos uud­is­tuotan­toa tulisi myyn­ti­in alle 6000 euroa/m2. Asun­nonos­toa hark­it­se­van yksi­na­su­van kannal­ta Hert­tonie­mi on jo niin keskilu­okkaistunut, ettei se ole taloudel­lis­es­ti real­isti­nen vaihtoehto.

  8. Jokainen, joka ymmärtää jotain rak­en­tamis­es­ta, näkee miten huolestut­tavaa tuo hin­take­hi­tys on. Itä-Hel­sigis­sä on suuria aluei­ta 60–80-lukujen raken­nuskan­taa, joka on elinkaaren­sa lopus­sa. Hin­to­jen pitäisi täl­lä het­kel­lä pudo­ta hur­jaa vauhtia.

    Hin­to­ja kohot­taa niukku­us. Helsinkiä ei ole kaavoitet­tu kaupunki­mais­es­ti sotien jäl­keen. Gryn­der­it mak­si­moi­vat, poli­itikot päät­tävät ja kulut­ta­jat maksavat. 

    Jot­ta asum­i­nen pääkaupunkiseudul­la saadaan tolkullisen hin­taisek­si, pitää kaupun­gin keskit­tyä kaavoit­ta­maan, ei vetämään välistä. Pitkän päälle siitä hyö­tyy asukkaat, elinkei­noelämää gryn­dere­itä luku­uno­ta­mat­ta ja lop­ul­ta kaupunkikin.

  9. Anu:
    Ostaisin het­keäkään miet­timät­tä käm­pän käve­ly­matkan päästä miltä tahansa Helsin­gin metroase­mal­ta, jos uud­is­tuotan­toa tulisi myyn­ti­in alle 6000 euroa/m2. Asun­nonos­toa hark­it­se­van yksi­na­su­van kannal­ta Hert­tonie­mi on jo niin keskilu­okkaistunut, ettei se ole taloudel­lis­es­ti real­isti­nen vaihtoehto.

    Siil­i­tien ja Ket­tuku­jan uud­is­raken­nuk­ses­sa kak­sioi­ta ja kolmioi­ta n 5000 euroa/m2.

  10. Ongel­mana Suomes­sa on että kaupunkien viihty­isim­mät alueet muo­dos­tu­vat kalleimmiksi.

    Etenkin tämä kos­kee Helsinkiä, esim. kor­va­pu­usti Cafe String­ber­gis­sä tai tavalli­nen kahvikup­pi Tornin kahvi­las­sa ovat jo melkoisen hin­tavia. Se rajoit­taa tietyn tyyp­pis­ten palvelu­iden kan­nat­tavu­ut­ta, niiden pitää kil­pail­la hin­nal­la ja laadul­la, mut­ta psykologi­nen kyn­nys monel­la ostaa jotain selvästi yli­hin­taista on korkea, vaik­ka itsel­lä siihen olisikin varaa.

    Toisaal­ta taas Helsinkiä ympäröivä ker­rostalovyöhyke on joil­tain osin varsin masen­tavaa aluet­ta — tai san­o­taanko että ei se nyt mitään Por­voo­ta tai van­haa Rau­maa ole.

    Mut­ta, pitää sanoa että Helsin­gin keskus­ta on kokon­aisuute­na varsin viihty­isä. Jotenkin tätä viihty­isää aluet­ta vain pitäisi pystyä kas­vat­ta­maan pidemmälle.

  11. Postinu­meroalueisi­in perus­tu­va väri­tyskart­ta on aivan harhaanjohtava.
    Nopeal­la vilka­isul­la Aurinko­lah­teen on liitet­ty Uutela, joka on virkistysaluetta.
    Villingis­sä on lähin­nä huviloi­ta, Itä-Villingis­sä muu­ta­ma kapi­aisen sauna..

  12. “Ennus­tan, että seu­raa­vana tule­vat Hert­tonie­mi ja Roihuvuori.”

    Roi­hu­vuoreen on jo muut­tanut koulutet­tua väkeä nuor­ta väkeä ja ilmeis­es­ti lisää on muut­ta­mas­sa. Myös Itäkeskuk­ses­sa on aluei­ta, joil­la asuu hyvä­tu­loisia korkeasti koulutet­tu­ja ihmisiä vas­toin mon­en harhalu­u­lo­ja. Täl­lainen on esimerkik­si vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa Mar­janiemeen siir­to­la­pu­u­tarhan viereen valmis­tunut alue.

  13. Eikö tästä oo ver­tailuko­htei­ta? Kos­ka keskilu­okkaistu­mi­nen on iskenyt maail­mal­la 60–70-lukujen betonielementtilähiöihin?

    Veikkaan, että Helsingis­sä huomen­na. Huomen­na ymmär­retään tuulet­tumat­toman beton­isand­wichin ja 60-luvun kaupunkisu­un­nit­telun nerokku­us. Jen­gi vaeltaa ympäri maail­man kat­so­maan, miten metroasemien viereen on näke­myk­sel­lis­es­ti sijoitet­tu 6 kaistainen moottoritie.

    Kaupun­ki kan­taa tietysti saaveit­tain vet­tä Itä-Helsinki­in jatkos­sakin ja Osmo jak­saa toivoa, vaik­ka pusku­trak­tori olisi kaikil­la tähtäimil­lä paras vaihtoehto.

  14. Län­simetron valmis­tu­mi­nen nos­taa asun­to­jen hin­to­ja myös itä-Helsingis­sä kos­ka län­simetron myötä avau­tuu suo­ra nopea kaupun­gin läpäi­sevä metroy­hteys idästä Espoon työpaikka-alueille.

  15. Lund­vistin Julle: Kaupun­ki kan­taa tietysti saaveit­tain vet­tä Itä-Helsinki­in jatkos­sakin ja Osmo jak­saa toivoa, vaik­ka pusku­trak­tori olisi kaikil­la tähtäimil­lä paras vaihtoehto.

    Voisitko tarkem­min ker­toa mitkä osat Itä-Helsingistä pitäisi pusku­trak­toroi­da? Kulosaaren huvi­lat? Hert­toniemen pien­talot? Kon­tu­lan ker­rostalot? Tam­misa­lo? Mar­janie­mi? Roihuvuori?

    Pien­talo­jen pusku­trak­toroin­ti vapaut­taisi huikean määrän tilaa rak­en­taa ker­rostalo­ja. Esimerkik­si Tam­misa­los­sa asuu tätä nykyä 2200 asukas­ta vaik­ka sinne ihan hel­posti sopisi 10000. Sama pätee Mar­janiemeen: alle 2000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä — hirveätä hukkaa!

    Huo­maa, että sekä Tam­misa­los­sa että Mar­janiemessä on pääosin van­ho­ja talo­ja, sel­l­aisia 30–40 vuot­ta ainakin.

  16. Onpas aika käsit­tämät­tömän kapea tapa määritel­lä keskilu­okkaistu­mi­nen. Kenen OS kuvit­telee asu­van Itä-Helsingis­sä, ennen kuin nämä “koulute­tut nuoret” alka­vat etsiä sieltä asun­toa ja muut­ta­vat alueen “keskilu­okkaisek­si”?

    Olen itse asunut Itä-Helsingis­sä vuosikau­sia, samoin kuin kas­apäin tut­tu­jani, joista mon­et asu­vat siel­lä edelleenkin. Kyl­lä se väki on edelleen ihan niin “keskilu­okkaista” kuin olla ja voi, ilman mitään vihre­itä brändäystemppuja.

    Saman­lainen kupla on Kallion kuu­luisa “gen­tri­fikaa­tio”, joka alkoi oikeasti joskus 1980-luvun lop­ul­la, eikä suinkaan nyt, nuori­son mukana. Mut­ta “keskilu­okkaiset” (= opet­ta­jat, virkamiehet, toimit­ta­jat, tutk­i­jat) muut­ti­vat sieltä joukoit­tain pois vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, kun tilalle alkoi­vat tunkea pienet punkkar­it Punkasalmelta, jot­ka hypetys ja medi­apro­pa­gan­da vetivät sinne.

    Täl­lainen turha hölinä jonkun kaupungi­nosan mieliku­vista on ihan tarpee­ton­ta, kos­ka se ei perus­tu fak­toi­hin vaan on pelkkää myyntipuhetta.

  17. Mat­ti Kin­nunen: Voisitko tarkem­min ker­toa mitkä osat Itä-Helsingistä pitäisi pusku­trak­toroi­da? Kulosaaren huvi­lat? Hert­toniemen pien­talot? Kon­tu­lan ker­rostalot? Tam­misa­lo? Mar­janie­mi? Roihuvuori? 

    60- ja 70-luku­jen väljät betoniele­ment­tilähiöt metroasemien vier­essä, kuten Kon­tu­la ja Myl­ly­puro. Huonoa rak­en­tamista ja huonoa kaupunkisuunnittelua. 

    Jo keski­lah­jainen olisi saat­tanut asian alku­peräis­es­tä viestistä ymmärtää, eikä ohjail­la keskustelua sivu­raiteille Kulosaaren kartanoilla.

  18. Lund­vistin Julle: 60- ja 70-luku­jen väljät betoniele­ment­tilähiöt metroasemien vier­essä, kuten Kon­tu­la ja Myl­ly­puro. Huonoa rak­en­tamista ja huonoa kaupunkisuunnittelua. 

    Jo keski­lah­jainen olisi saat­tanut asian alku­peräis­es­tä viestistä ymmärtää, eikä ohjail­la keskustelua sivu­raiteille Kulosaaren kartanoilla.

    En osaa sanoa Kon­tu­las­ta muu­ta, kuin, että tutus­tu­in siihen 1976, etsiessämme dober­man­nin pen­tua. Tutus­tu­in toimit­ta­ja-kätilöper­heeseen, joka ausi Kon­tu­lankaari 4:ssa ja asuu siinä kai edelleenkin. En ole ollut yhety­dessä hei­hin hei­dän kul­tahääpäivän­sä jäl­keen. Tytär lentoemän­tä ja kemisti.

  19. nak­ki:
    Ei Helsingis­sä mak­se­ta vain osoit­teesta, vaan talon laadus­ta. Pitää vis­si­in olla lähiöstä että huo­maa sen eron kun tulee kaupunki­in. Van­hat talot ovat parem­min tehty (1880–1950), anta­vat parem­man statuk­sen ja koko asuinalue on parem­min suun­nitel­tu, kau­ni­impi ja siten viihtyisem­pi. Pitäisikin ymmärtää, että raken­nusten laatu tekee sijain­nin paremmaksi. 

    Van­hat talot ei ole aina tehty kovin laadukkaasti, mut­ta ne, jot­ka ovat selvin­neet tähän päivään, ovat tietysti joten kuten hyviä. Onhan nois­sa van­hois­sa ker­rostalois­sa kivat pak­sut ulkoseinät.

    Asun­tomarkki­noiden “vin­tage effect” (googlaa) esi­in­tyy muis­sakin län­si­mais­sa ja muina aikakausi­na: van­has­ta tyylistä tulee jos­sain vai­heessa sta­tus­ta tuo­vaa, kun siihen ale­taan liit­tää esteet­tisiä ja mui­ta myön­teisiä arvoja.

    Vin­tage effectin ohel­la toinen iso tek­i­jä van­ho­jen talo­jen korkeam­mas­sa hin­nas­sa on putkire­mont­ti. 50-luvun asun­not ovat sen jo käyneet. 60–70-lukujen ikälu­okas­sa niitä vielä tehdään.

    Jos kat­se­lee eri vuosikym­menten tutkimuk­sia Helsingistä, läh­tien Sep­po Laak­son väikkäristä 70-luvul­ta, niin ker­rostaloa­sun­to­jen hin­to­jen “poh­ja” on siir­tynyt eteen­päin sitä mukaa, kun van­hoi­hin taloi­hin on saatu valmi­ik­si ensim­mäi­nen täy­delli­nen kor­jauskier­ros. 100-vuo­ti­aas­sa talos­sa ei toisen kier­roksen jäljiltä ole vält­tämät­tä jäl­jel­lä muu­ta alku­peräistä kuin kan­ta­vat rak­en­teet! Siinä mielessä van­han talon laatu on siis hyvä, että se on hil­jat­tain fiksattu 🙂

  20. Jalankulk­i­ja:
    Saman­lainen kupla on Kallion kuu­luisa “gen­tri­fikaa­tio”, joka alkoi oikeasti joskus 1980-luvun lop­ul­la, eikä suinkaan nyt, nuori­son mukana. Mut­ta “keskilu­okkaiset” (= opet­ta­jat, virkamiehet, toimit­ta­jat, tutk­i­jat) muut­ti­vat sieltä joukoit­tain pois vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, kun tilalle alkoi­vat tunkea pienet punkkar­it Punkasalmelta, jot­ka hypetys ja medi­apro­pa­gan­da vetivät sinne. 

    No, ehkä Kalli­olle oli ihan hyvä että opet­ta­jat, virkamiehet, toimit­ta­jat ja tutk­i­jat muut­ti­vat pois Kallios­ta ja veivät osan keskikal­jaräkälöistä, pornokaupoista, liiketiloi­hin sijoite­tu­ista varas­toista ja thai­hiero­moista mukanaan. Punkkar­it Punkalai­tumelta toi­vat sit­ten ruokar­avin­to­lat, gal­le­ri­at ja hip­ste­rien työti­lat. Posi­ti­ivi­nen muu­tos Sörnäis­ten metroase­man lähet­tyvil­lä alueel­la on ollut järisyt­tävä sen jäl­keen kun muutin sieltä pois viime vuosikymmenel­lä. Ongel­ma on nykyään, ettei pöytää tah­do löy­tyä rav­in­to­las­ta ilman varausta.

    Hert­toniemi­hän on jo aika pitkälti luo­van luokan val­taa­ma, siltä ainakin vaikut­taa kun katukirp­pis­päivänä meininkiä seurasi. Siil­i­tien val­tavas­ta vuokra-asun­toalueesta kan­nat­taisi muuten lohkoa tont­te­ja Siil­i­tien var­relta kovan rahan asun­to­ja varten, jot­ta Hert­toniemen alueen arvos­tus lev­iäisi itään päin, ja jot­ta Hert­toniemen itäi­nen osa saisi kaupunki­maisen pääkadun metroase­malle. Samat­en Viik­in­tien alue Siil­i­tien vuokrat­alo­jen ja Roi­hu­pel­lon välis­sä kan­nat­taisi kaavoit­taa nopeasti.

  21. Anu:
    Ostaisin het­keäkään miet­timät­tä käm­pän käve­ly­matkan päästä miltä tahansa Helsin­gin metroase­mal­ta, jos uud­is­tuotan­toa tulisi myyn­ti­in alle 6000 euroa/m2. Asun­nonos­toa hark­it­se­van yksi­na­su­van kannal­ta Hert­tonie­mi on jo niin keskilu­okkaistunut, ettei se ole taloudel­lis­es­ti real­isti­nen vaihtoehto.

    Her­raisä. Siil­i­tien huudeil­ta sit­ten ostamaan:

    http://kettukuja.fi/hinnasto/

    Isom­pia kämp­piä saa neljän ton­nin pin­taan, siinä saa tehdä aika paljon muu­tostöitä että pääsee kuu­teen ton­ni­in. Jos ei alak­er­ta kel­paa, niin tuo­hon tulee viereen vielä lisää torneja.

  22. Tuo­mas L.: No, ehkä Kalli­olle oli ihan hyvä että opet­ta­jat, virkamiehet, toimit­ta­jat ja tutk­i­jat muut­ti­vat pois Kallios­ta ja veivät osan keskikal­jaräkälöistä, pornokaupoista, liiketiloi­hin sijoite­tu­ista varas­toista ja thai­hiero­moista mukanaan. Punkkar­it Punkalai­tumelta toi­vat sit­ten ruokar­avin­to­lat, gal­le­ri­at ja hip­ste­rien työti­lat. Posi­ti­ivi­nen muu­tos Sörnäis­ten metroase­man lähet­tyvil­lä alueel­la on ollut järisyt­tävä sen jäl­keen kun muutin sieltä pois viime vuosikymmenel­lä. Ongel­ma on nykyään, ettei pöytää tah­do löy­tyä rav­in­to­las­ta ilman varausta.

    Siel­lä ne “hieronta­palve­lut” näyt­tävät ole­van edelleen, samoin kal­jakup­pi­lat. Juo­ma mais­tuu niin main­iosti, ettei rav­in­to­laan meinaa mah­tua, kuten itsekin totesit.

    Uno­hdit lis­tas­ta kasvu-ural­la ole­vat hip­sterikult­tuurin keitaat, kuten Pir­i­torin ja Penger­puis­ton jakelukeskuksen.

    Taisi­vat aurinko­l­a­sit uno­htua talvek­si päälle.

  23. Pekka Pes­si: Her­raisä. Siil­i­tien huudeil­ta sit­ten ostamaan:

    http://kettukuja.fi/hinnasto/

    Isom­pia kämp­piä saa neljän ton­nin pin­taan, siinä saa tehdä aika paljon muu­tostöitä että pääsee kuu­teen ton­ni­in. Jos ei alak­er­ta kel­paa, niin tuo­hon tulee viereen vielä lisää torneja.

    Yksi­na­su­vaa ei lohdu­ta per­hea­sun­to­jen alhaiset neliöhin­nat. Mut­ta tuol­la on ollut myös rajoi­hi­ni mah­tu­via pienem­piä asun­to­ja. Lienevät men­neet aika nopeasti. Täy­tyy seu­ra­ta jatkossa.

  24. Jos vai­h­teen vuok­si yrit­täisi oikolukea kirjoittamaansa.
    Muis­to­ja nuoru­ud­es­ta ja lapsuudesta.

    Aloin käy­dä keskik­oulua kaukaa Hämeenkylän per­iltä (Vihd­in­tien ja nykyisen Kehä III:n risteyk­sessä) v. 1964 Nor­den­skiöldinkatu 1:ssä sijait­sevas­sa Jyl­las­sa (Helsin­gin yksi­ty­isl­y­seo eli nykyi­nen Venäjän kult­tuurikeskus). Että Taka-Töölö (raken­net­ti n. 1938 eli 26 vuot­ta aiem­min) oli ahris­ta­va täl­laiselle landepaukulle.

    Tutus­tu­in Odeen Sadat­telukomitean sem­i­naaris­sa toukoku­us­sa 1969 ja hänen agi­toimanaan liityin Län­si-Helsin­gin Nuori­in Lib­er­aalei­hin. Muis­telin, että valais­tuneessa piiris­sämme suh­tau­tu­mi­nen Itä-Helsin­gin Nuor­lib­er­aalei­hin oli jotenkin aika vähät­televä (sel­l­aisia SMP:läisiä).

  25. Jos vai­h­teen vuok­si yrit­täisi oikolukea kirjoittamaansa.

    Muis­to­ja nuoru­ud­es­ta ja lapsuudesta.

    Aloin käy­dä keskik­oulua kaukaa Hämeenkylän per­iltä (Vihd­in­tien ja nykyisen Kehä III:n risteyk­sessä) v. 1964 Nor­den­skiöldinkatu 1:ssä sijait­sevas­sa Jyl­las­sa (Helsin­gin yksi­ty­isl­y­seo eli nykyi­nen Venäjän kult­tuurikeskus). Että Taka-Töölö (raken­net­ti n. 1938 eli 26 vuot­ta aiem­min) oli ahris­ta­va täl­laiselle landepaukulle.

    Tutus­tu­in Odeen Sadat­telukomitean sem­i­naaris­sa toukoku­us­sa 1969 ja hänen agi­toimanaan liityin Län­si-Helsin­gin Nuori­in Lib­er­aalei­hin. Muis­telin, että valais­tuneessa piiris­sämme suh­tau­tu­mi­nen Itä-Helsin­gin Nuor­lib­er­aalei­hin oli jotenkin aika vähät­televä (sel­l­aisia SMP:läisiä).

  26. Jalankulk­i­ja: Siel­lä ne “hieronta­palve­lut” näyt­tävät ole­van edelleen, samoin kal­jakup­pi­lat. Juo­ma mais­tuu niin main­iosti, ettei rav­in­to­laan meinaa mah­tua, kuten itsekin totesit.

    Uno­hdit lis­tas­ta kasvu-ural­la ole­vat hip­sterikult­tuurin keitaat, kuten Pir­i­torin ja Penger­puis­ton jakelukeskuksen.

    Taisi­vat aurinko­l­a­sit uno­htua talvek­si päälle.

    Vähän sel­l­aista puhet­ta, että van­taalainen on lukenut lehdestä ja nyt paasaa tääl­lä Kallios­ta ja sen paheel­lisu­ud­es­ta. Läheisyyt­tä ja ainei­ta saa ympäri kan­takaupun­gin ja itälähiöistä. Kallios­ta niitä ei etsi kuin maalaiset ja ne jot­ka halu­a­vat huomio­ta viranomaisilta.

  27. Soin­in­vaara:
    Laa­jasa­loon nousukierre näyt­tää siis tart­tuneen. Ennus­tan, että seu­raa­vana tule­vat Hert­tonie­mi ja Roi­hu­vuori. Hert­toniemen tilan­net­ta paran­taa olen­nais­es­ti teol­lisu­usalueelle metroase­man tun­tu­maan kaavoite­tut asun­not 3 500 uudelle asukkaalle.

    Mutu­na sanois­in, että Hert­toniemen hin­nat ovat jo pidem­päänkin olleet korkeam­mat kuin Laa­jasa­los­sa. Hert­toniemessä hin­to­ja ovat nos­ta­neet metro, hienot ulkoilumaas­tot ja yht­enäisenä säi­lynyt 50-luvun miljöö. 

    Helsin­ki 4 ‑alueeseen näyt­täisi kuu­lu­van paljon 60-luvul­la ja sen jäl­keen raken­net­tu­ja aluei­ta mis­sä putkirem­pat paina­vat päälle.

  28. Tapani K: Van­hat talot ei ole aina tehty kovin laadukkaasti, mut­ta ne, jot­ka ovat selvin­neet tähän päivään, ovat tietysti joten kuten hyviä.

    Niin­pä. Ne 100v sit­ten raken­netut, melkein välit­tömästi valmis­tu­misen jäl­keen home­essa olleet mörskät on räjäytet­ty jo aikapäiviä sit­ten maan tasalle.

    Tuskin monikaan arvioisi muinaisen egyp­tiläisen asun­torak­en­tamisen laat­ua pyra­mi­di­en kestävyy­den perus­teel­la, mut­ta nykyisessä raken­nuskan­nas­sa tätä tehdään koko ajan.

  29. Johan L: Vähän sel­l­aista puhet­ta, että van­taalainen on lukenut lehdestä ja nyt paasaa tääl­lä Kallios­ta ja sen paheel­lisu­ud­es­ta. Läheisyyt­tä ja ainei­ta saa ympäri kan­takaupun­gin ja itälähiöistä. Kallios­ta niitä ei etsi kuin maalaiset ja ne jot­ka halu­a­vat huomio­ta viranomaisilta.

    Vähän sel­l­aista puhet­ta, että “van­taalainen” on sat­tumal­ta asunut Kallios­sa sel­l­aiset 30 vuotta.

  30. MSL: Mutu­na sanois­in, että Hert­toniemen hin­nat ovat jo pidem­päänkin olleet korkeam­mat kuin Laa­jasa­los­sa. Hert­toniemessä hin­to­ja ovat nos­ta­neet metro, hienot ulkoilumaas­tot ja yht­enäisenä säi­lynyt 50-luvun miljöö. 

    Helsin­ki 4 ‑alueeseen näyt­täisi kuu­lu­van paljon 60-luvul­la ja sen jäl­keen raken­net­tu­ja aluei­ta mis­sä putkirem­pat paina­vat päälle.

    Sen yht­enäisenä säi­lyneen 50-luvun miljöön tapauk­ses­sa ei kai ole koskaan ollut eri­ty­istä ongel­maa. Kaik­ki 250x250 m ruudut pait­si kak­si kuu­lui jo vuon­na 1994 Helsin­gin seudun ylimpään kvint­ti­ilin korkeak­oulu­tutk­in­to­jen suorit­tamisen osalta. Toinen muista ruuduista oli kuu­lunut vuon­na 1980 ylimpään kvint­ti­ili­in ja toises­sa on kaupun­gin vuokratalokortteli.

    http://imgur.com/Qq9nq6n
    http://imgur.com/KLEIR7M

  31. Jalankulk­i­ja: Vähän sel­l­aista puhet­ta, että “van­taalainen” on sat­tumal­ta asunut Kallios­sa sel­l­aiset 30 vuotta.

    Aset­taa kyl­lä viesti­his­to­ri­asi vähän kum­malliseen val­oon. Viestistä toiseen muiden ihmis­ten sosi­aalisen elämän pahek­sun­taa, ns. kukka­hat­tutäteilyä, ja olet kiu­san­nut itseäsi 30 vuot­ta asumal­la kaupungis­sa, ja Kallios­sa, joka viimeiset puo­livu­osikym­men­tä on ollut kaupun­gin sosi­aalisen elämän keskus. Paik­ka, jos­sa ker­avalaiset käyvät lauan­tai-iltana oksentamassa.

    Vähän kuin veg­aani kävisi pihvi­rav­in­tolois­sa kat­so­mas­sa muiden syömistä. Oikeasti. Oletko ihan terve?

  32. Lund­vistin Julle: Aset­taa kyl­lä viesti­his­to­ri­asi vähän kum­malliseen val­oon. Viestistä toiseen muiden ihmis­ten sosi­aalisen elämän pahek­sun­taa, ns. kukka­hat­tutäteilyä, ja olet kiu­san­nut itseäsi 30 vuot­ta asumal­la kaupungis­sa, ja Kallios­sa, joka viimeiset puo­livu­osikym­men­tä on ollut kaupun­gin sosi­aalisen elämän keskus. Paik­ka, jos­sa ker­avalaiset käyvät lauan­tai-iltana oksentamassa.

    Vähän kuin veg­aani kävisi pihvi­rav­in­tolois­sa kat­so­mas­sa muiden syömistä. Oikeasti. Oletko ihan terve?

    Kiitos kysymästä, voin oikein main­iosti nyt, kun ymmärsin muut­taa pois tästä “sosi­aalisen elämän keskuk­ses­ta”. Oikeaa elämää on muual­lakin, ilman tyhjää hypetys­tä. Kallios­sa oli oikein viihty­isää, kunnes kaiken maail­man jun­tit muut­ti­vat sinne. Nykyään sosi­aa­li­nen elämä siel­lä tarkoit­taa vap­pua 7 päivää viikossa.

Vastaa käyttäjälle Lundvistin Julle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.