Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

5.2.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ja muutos vuodessa. Lähde: H:gin kaupungin tietokeskuksen tilasto, jonka lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -aineistoa

Asuntojen hintaerot ovat Helsingissä aivan tolkuttomat ja kasvamaan päin. Yllättävän paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan osoitteesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kaksiota ostava nuori pari joutuu maksamaan asunnosta Vallilassa selvästi yli 100 000 euroa enemmän kuin Itä-Helsingistä, luulisin monen päätyvän jossain vaiheessa Itä-Helsinkiin.

Kun asuntojen hinnat nousivat pilviin Kalliossa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kääntyivät nousuun Vallilassa.  Nyt kun ne ovat nousseet pilviin myös Vallilassa, jonnekin tämän aallon pitää siirtyä.

Asuntojen korkeat hinnat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merkki. Kohoava hinta osoittaa alueen statuksen paranemista ja houkuttelevuuden lisääntymistä. Erityisen huono merkki on, jos jollain alueella asuntojen hinnat painuvat kovin alas. Osoittaahan se, alue koetaan jollain tavoin ongelmalliseksi.

Näyttäisi siltä, kuin viimeisen vuoden aikana muutos olisi tarttunut Helsinki 3:een, jossa kaksioiden hinnat ovat nousseet vuodessa peräti 9 %. Haluan kuitenkin varoittaa, ettei tämä tilasto ole oikein laadittu hintaindeksi, vaan tehtyjen kauppojen keskiarvo. Jos yhtenä vuonna kauppoja tehdään enemmän halvoilla alueilla ja seuraavana vuonna kalliilla alueilla, mittari osoittaa hintojen nousua, vaikka ei pitäisi. Ei ruuan hinnankaan raportoida nousseen, jos ihmiset siirtyvät jauhelihasta sisäfileeseen.

Paikalliset ovat kertoneet, että asuntojen hinnat ovat Laajasalossa kääntyneet selvään nousuun. Mitään virallista tilastoa minulla ei kuitenkaan ole tämän tueksi, mutta uskon alueella asuvien havaintoihin. Ratikkasilta keskustaan ja voimakas uudisrakentaminen Laajasalontien bulevardisoinnin myötä nostaa toiveitä eloisammasta ja toimivammasta kaupunginosasta.

Minusta on selvää, että tulemme näkemään samanlaista kehitystä ainakin osassa Itä-Helsinkiä. Se alkaa asuntoa etsivistä nuorista. Itä-Helsinki ei ole kantakaupunkia, mutta sieltä on erinomaiset yhteydet. Kehitystä voi jouduttaa lisärakentamisella. Juuri nyt on hankkeilla merkittävää täydennysrakentamista Vuosaaren Meri-Rastilassa.

Asuntojen hintaan vaikuttaa sijainti/etäisyys, naapurusto ja koulu. Suomessa ei ole sellaisia slummeja, että naapurusto muodostaisi merkittävän työntävän voiman. Naapurustosta johtuen keskiluokka valtaa kuitenkin  asuinalueita kaupunginosa kerrallaan. Kun alueelle tulee merkittävästi nuoria omillaan pärjääviä kansalaisia, he vetävät mukanaan toisia samanlaisia.

Avarakatseinen kaupunkilainen sietää hyvin hieman huono-osaisempia naapureita, mutta koulun suhteen monet ovat valikoivampia. Lapsiaan ei mielellään uhraa. Siksi alueella, jossa oppilaista suuri osa on jonkinlaisen erityshuomion tarpeessa, pitäisi opetusryhmien olla paljon pienempiä ja kouluavustajia olla paljon. Positiivinen diskriminaatio on aivan avainasemassa segregaation torjunnassa.

Laajasaloon nousukierre näyttää siis tarttuneen. Ennustan, että seuraavana tulevat Herttoniemi ja Roihuvuori. Herttoniemen tilannetta parantaa olennaisesti teollisuusalueelle metroaseman tuntumaan kaavoitetut asunnot 3 500 uudelle asukkaalle.

Myllypuron tienoo tulee saamaan merkittävän piristysruiskeen Metropolia ammattikorkeakoulusta, jota seuraa suuri rakennusalan ammattikoulu. Opiskelijoille soveltuvia asuntoja pitäisi nyt kaavoittaa sinne nopeasti. Nykynormeilla autopaikatkaan eivät ole esteenä.

Riskinä tietysti on, että samanaikaisesti, kun Itä-Helsinki keskimäärin alkaa keskiluokkaistua, jotkut sen alueista köyhtyvät entisestään.

Ja huomatkaa – kaksioiden hintakehitys on kääntynyt Helsinki 4:n alueelle nousuun suhteessa naapurikuntiin ja kehyskuntiin. Se voi johtua indeksin virheellisyydestä. Tai sitten se on merkki siitä, että Itä-Helsnki on kääntymässä nousuun.

= = =

Jos Itä-Helsinki keskiluokkaistuu, mihin joutuvat sieltä vähävaraiset? Kalliosta ja Vallilasta he ovat joutuneet pois, koska Kalliota ei ole voitu rakentaa lisää ja Vallilaakin vain vähän. Itä-Helsingin asuntokantaa voi lisätä vaikka sadantuhannen asukkaan verran, joten nykyisiä asukkaita ei välttämättä odota muutto radan varren edullisiin lähiöihin.

 

 

Kommentit

33 Vastausta artikkeliin “Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?”

  1. Janne kirjoitti 5.2.2017 kello 15:49

    Kantakaupungin ja Itä-Helsingin vertailussa ongelmana on se, että verrataan vain kovanrahan omistusasuntoja. Niitä on uusilla alueilla aika vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. nakki kirjoitti 5.2.2017 kello 16:10

    Ei Helsingissä makseta vain osoitteesta, vaan talon laadusta. Pitää vissiin olla lähiöstä että huomaa sen eron kun tulee kaupunkiin. Vanhat talot ovat paremmin tehty (1880-1950), antavat paremman statuksen ja koko asuinalue on paremmin suunniteltu, kauniimpi ja siten viihtyisempi. Pitäisikin ymmärtää, että rakennusten laatu tekee sijainnin paremmaksi.

    Ihan yhtä tyhmää on ihmetellä miksi kovimmin maksavat duunit ovat ydinkeskustassa. Riittää kun laittaa parhaan pukunsa päälle ja menee sitten seisomaan sen kanssa Pasilaan ja sitten Aleksille. Kummassa tuntee olonsa idiootiksi parhaat päällä? Ihan ihmeellistä että arkkitehtuurin arvoa ei nähdä. Menee monelta yrittäjältäkin mahdollisuudet, kun kunnollisia taloja liiketiloineen ei enää tehdä. Vaikea nähdä laadukasta vaatekauppaa tai kahvilaa edes jossain Jätkäsaaressa, vaikka sen pitäisi olla parasta mitä nyt tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Matti Kinnunen kirjoitti 5.2.2017 kello 17:42

    Vaikka rahaa olisikin, niin 100000 euron säästäminen asuntoa ostaessa kummasti helpottaa elämää. Voi pitää duunista välivuosia pari kolme, opiskella toisen/kolmannen korkeakoulututkinnon tai ottaa vähän lungimmin töissä – ei tartte valita duunia palkan perusteella. 100k€ on ihan oikeasti monen monen työtunnin takana.

    Siksi minä muutin Alppilasta Roihuvuoreen, kun oman asunnon ostaminen tuli ajankohtaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pekka Vuori kirjoitti 5.2.2017 kello 17:54

    Tilastokeskus julkaisee asuntojen hintoja myös postinumeroalueittain http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__ashi/?tablelist=true&rxid=46a7c692-ce26-4675-9a4a-26306da55d75 (taulukko 4)
    ja Helsingin tietokeskus julkaisee tästä aineistosta vuosittain raportin, viimeisin http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_06_08_Tilastoja_21_Maki.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lauri Kumpulainen kirjoitti 5.2.2017 kello 19:39

    nakki:
    Ei Helsingissä makseta vain osoitteesta, vaan talon laadusta. Pitää vissiin olla lähiöstä että huomaa sen eron kun tulee kaupunkiin. Vanhat talot ovat paremmin tehty (1880-1950), antavat paremman statuksen ja koko asuinalue on paremmin suunniteltu, kauniimpi ja siten viihtyisempi. Pitäisikin ymmärtää, että rakennusten laatu tekee sijainnin paremmaksi.

    Ihan pelkkää potaskaa väitteesi talojen laadusta. Jos näitä “laadukkaita” kivitaloja aletaan avaamaan, niin sieltä paljastuvat aivan samat sädesienet ja homeet kuin 1970-luvun neukkukuutiostakin.

    Rakennukset ja ruoka.

    Näihin liittyy aivan uskomattomia myyttejä. Rakennuksien kohdalla vanha on upeaa, maagista ja aivan täydellistä. Ruuan kohdalla mahdollisimman tuore, prosessoimaton ja raaka on olevinaan ylivoimaisen terveellistä ja suorastaan syöpää tappavaa.

    Potaskaa kumpanenkin.

    Rakennukset pitäisi korvata uudella siinä missä muukin käyttöomaisuus. Jossain 30-40 vuoden iässä viimeistään pitäisi ymmärtää pistää rakennus maan tasalle ja korvata se modernilla rakennuksella.

    Vanhojen rakennusten ja luomuhuuhaaruuan ihannointi on pelkkää kehityksen jarruttamista.

    Montako tuhatta vuotta näitä kivitalon rotiskoja aiotaan ylläpitää Helsingissä? Missä vaiheessa tulee se aika, kun N.N:n piirtämä maagisen über funkkistalo saadaan vihdoin ja viimein räjäyttää pois maisemaa rumentamasta?

    Aikansa kutakin ja uutta tilalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kepsu kirjoitti 5.2.2017 kello 20:39

    “Avarakatseinen kaupunkilainen sietää hyvin vähän huono-osaisempia naapureita, mutta koulun suhteen monet ovat valikoivampia. ”
    Suomen kielen hauska piirre; tuon ensimmäisen lauseen voit tulkita myös siten, että huono-osaisempia siedetään hyvin vähän 🙂 Itse asiasta kommentoin, että lapsien “uhraamisesta” puhuminen kuulostaa hieman liioittelulta. Tai sitten en vain tunne realismia haastavimmissa oppimisympäristöissä… Ainakin alakoulussa pidän omien lasten kautta saatujen kokemusten pohjalta monikulttuurisia opetusryhmiä jopa positiivisena asiana (joiden oppilaiden oppimishaasteista huolimatta). Alakoulussa substanssi ei ole niin suuressa roolissa, jos on yläkoulussakaan. Lukiovaiheessa kyllä koen työ-ja opiskelurauhan melkoisen tärkeäksi, mutta siinä vaiheessa yleensä oppilailla on mahdollisuus valita useista vaihtoehdoista asuinpaikasta riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Isaiah kirjoitti 5.2.2017 kello 20:53

    Kantakaupungin takia Helsinki eroaa selvästi Vantaasta ja Espoosta. Jos kuitenkin katsotaan lähiöitä, niin kannattaa tarkastella koko pääkaupunkiseutua kuntarajoista riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Anu kirjoitti 5.2.2017 kello 21:53

    Ostaisin hetkeäkään miettimättä kämpän kävelymatkan päästä miltä tahansa Helsingin metroasemalta, jos uudistuotantoa tulisi myyntiin alle 6000 euroa/m2. Asunnonostoa harkitsevan yksinasuvan kannalta Herttoniemi on jo niin keskiluokkaistunut, ettei se ole taloudellisesti realistinen vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalle kirjoitti 5.2.2017 kello 23:01

    Jokainen, joka ymmärtää jotain rakentamisesta, näkee miten huolestuttavaa tuo hintakehitys on. Itä-Helsigissä on suuria alueita 60-80-lukujen rakennuskantaa, joka on elinkaarensa lopussa. Hintojen pitäisi tällä hetkellä pudota hurjaa vauhtia.

    Hintoja kohottaa niukkuus. Helsinkiä ei ole kaavoitettu kaupunkimaisesti sotien jälkeen. Grynderit maksimoivat, poliitikot päättävät ja kuluttajat maksavat.

    Jotta asuminen pääkaupunkiseudulla saadaan tolkullisen hintaiseksi, pitää kaupungin keskittyä kaavoittamaan, ei vetämään välistä. Pitkän päälle siitä hyötyy asukkaat, elinkeinoelämää gryndereitä lukuunotamatta ja lopulta kaupunkikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. antti kirjoitti 6.2.2017 kello 6:32

    Anu:
    Ostaisin hetkeäkään miettimättä kämpän kävelymatkan päästä miltä tahansa Helsingin metroasemalta, jos uudistuotantoa tulisi myyntiin alle 6000 euroa/m2. Asunnonostoa harkitsevan yksinasuvan kannalta Herttoniemi on jo niin keskiluokkaistunut, ettei se ole taloudellisesti realistinen vaihtoehto.

    Siilitien ja Kettukujan uudisrakennuksessa kaksioita ja kolmioita n 5000 euroa/m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tero Tolonen kirjoitti 6.2.2017 kello 8:23

    Ongelmana Suomessa on että kaupunkien viihtyisimmät alueet muodostuvat kalleimmiksi.

    Etenkin tämä koskee Helsinkiä, esim. korvapuusti Cafe Stringbergissä tai tavallinen kahvikuppi Tornin kahvilassa ovat jo melkoisen hintavia. Se rajoittaa tietyn tyyppisten palveluiden kannattavuutta, niiden pitää kilpailla hinnalla ja laadulla, mutta psykologinen kynnys monella ostaa jotain selvästi ylihintaista on korkea, vaikka itsellä siihen olisikin varaa.

    Toisaalta taas Helsinkiä ympäröivä kerrostalovyöhyke on joiltain osin varsin masentavaa aluetta – tai sanotaanko että ei se nyt mitään Porvoota tai vanhaa Raumaa ole.

    Mutta, pitää sanoa että Helsingin keskusta on kokonaisuutena varsin viihtyisä. Jotenkin tätä viihtyisää aluetta vain pitäisi pystyä kasvattamaan pidemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Aimo kirjoitti 6.2.2017 kello 10:21

    Postinumeroalueisiin perustuva värityskartta on aivan harhaanjohtava.
    Nopealla vilkaisulla Aurinkolahteen on liitetty Uutela, joka on virkistysaluetta.
    Villingissä on lähinnä huviloita, Itä-Villingissä muutama kapiaisen sauna..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. N kirjoitti 6.2.2017 kello 12:12

    “Ennustan, että seuraavana tulevat Herttoniemi ja Roihuvuori.”

    Roihuvuoreen on jo muuttanut koulutettua väkeä nuorta väkeä ja ilmeisesti lisää on muuttamassa. Myös Itäkeskuksessa on alueita, joilla asuu hyvätuloisia korkeasti koulutettuja ihmisiä vastoin monen harhaluuloja. Tällainen on esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa Marjaniemeen siirtolapuutarhan viereen valmistunut alue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Lundvistin Julle kirjoitti 6.2.2017 kello 12:35

    Eikö tästä oo vertailukohteita? Koska keskiluokkaistuminen on iskenyt maailmalla 60-70-lukujen betonielementtilähiöihin?

    Veikkaan, että Helsingissä huomenna. Huomenna ymmärretään tuulettumattoman betonisandwichin ja 60-luvun kaupunkisuunnittelun nerokkuus. Jengi vaeltaa ympäri maailman katsomaan, miten metroasemien viereen on näkemyksellisesti sijoitettu 6 kaistainen moottoritie.

    Kaupunki kantaa tietysti saaveittain vettä Itä-Helsinkiin jatkossakin ja Osmo jaksaa toivoa, vaikka puskutraktori olisi kaikilla tähtäimillä paras vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. R.Silfverberg kirjoitti 6.2.2017 kello 13:27

    Länsimetron valmistuminen nostaa asuntojen hintoja myös itä-Helsingissä koska länsimetron myötä avautuu suora nopea kaupungin läpäisevä metroyhteys idästä Espoon työpaikka-alueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Matti Kinnunen kirjoitti 6.2.2017 kello 15:57

    Lundvistin Julle: Kaupunki kantaa tietysti saaveittain vettä Itä-Helsinkiin jatkossakin ja Osmo jaksaa toivoa, vaikka puskutraktori olisi kaikilla tähtäimillä paras vaihtoehto.

    Voisitko tarkemmin kertoa mitkä osat Itä-Helsingistä pitäisi puskutraktoroida? Kulosaaren huvilat? Herttoniemen pientalot? Kontulan kerrostalot? Tammisalo? Marjaniemi? Roihuvuori?

    Pientalojen puskutraktorointi vapauttaisi huikean määrän tilaa rakentaa kerrostaloja. Esimerkiksi Tammisalossa asuu tätä nykyä 2200 asukasta vaikka sinne ihan helposti sopisi 10000. Sama pätee Marjaniemeen: alle 2000 asukasta neliökilometrillä – hirveätä hukkaa!

    Huomaa, että sekä Tammisalossa että Marjaniemessä on pääosin vanhoja taloja, sellaisia 30-40 vuotta ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jalankulkija kirjoitti 6.2.2017 kello 17:40

    Onpas aika käsittämättömän kapea tapa määritellä keskiluokkaistuminen. Kenen OS kuvittelee asuvan Itä-Helsingissä, ennen kuin nämä “koulutetut nuoret” alkavat etsiä sieltä asuntoa ja muuttavat alueen “keskiluokkaiseksi”?

    Olen itse asunut Itä-Helsingissä vuosikausia, samoin kuin kasapäin tuttujani, joista monet asuvat siellä edelleenkin. Kyllä se väki on edelleen ihan niin “keskiluokkaista” kuin olla ja voi, ilman mitään vihreitä brändäystemppuja.

    Samanlainen kupla on Kallion kuuluisa “gentrifikaatio”, joka alkoi oikeasti joskus 1980-luvun lopulla, eikä suinkaan nyt, nuorison mukana. Mutta “keskiluokkaiset” (= opettajat, virkamiehet, toimittajat, tutkijat) muuttivat sieltä joukoittain pois vuosituhannen vaihteessa, kun tilalle alkoivat tunkea pienet punkkarit Punkasalmelta, jotka hypetys ja mediapropaganda vetivät sinne.

    Tällainen turha hölinä jonkun kaupunginosan mielikuvista on ihan tarpeetonta, koska se ei perustu faktoihin vaan on pelkkää myyntipuhetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Lundvistin Julle kirjoitti 6.2.2017 kello 18:28

    Matti Kinnunen: Voisitko tarkemmin kertoa mitkä osat Itä-Helsingistä pitäisi puskutraktoroida? Kulosaaren huvilat? Herttoniemen pientalot? Kontulan kerrostalot? Tammisalo? Marjaniemi? Roihuvuori?

    60- ja 70-lukujen väljät betonielementtilähiöt metroasemien vieressä, kuten Kontula ja Myllypuro. Huonoa rakentamista ja huonoa kaupunkisuunnittelua.

    Jo keskilahjainen olisi saattanut asian alkuperäisestä viestistä ymmärtää, eikä ohjailla keskustelua sivuraiteille Kulosaaren kartanoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 7.2.2017 kello 0:14

    Lundvistin Julle: 60- ja 70-lukujen väljät betonielementtilähiöt metroasemien vieressä, kuten Kontula ja Myllypuro. Huonoa rakentamista ja huonoa kaupunkisuunnittelua.

    Jo keskilahjainen olisi saattanut asian alkuperäisestä viestistä ymmärtää, eikä ohjailla keskustelua sivuraiteille Kulosaaren kartanoilla.

    En osaa sanoa Kontulasta muuta, kuin, että tutustuin siihen 1976, etsiessämme dobermannin pentua. Tutustuin toimittaja-kätilöperheeseen, joka ausi Kontulankaari 4:ssa ja asuu siinä kai edelleenkin. En ole ollut yhetydessä heihin heidän kultahääpäivänsä jälkeen. Tytär lentoemäntä ja kemisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tapani K kirjoitti 7.2.2017 kello 10:07

    nakki:
    Ei Helsingissä makseta vain osoitteesta, vaan talon laadusta. Pitää vissiin olla lähiöstä että huomaa sen eron kun tulee kaupunkiin. Vanhat talot ovat paremmin tehty (1880-1950), antavat paremman statuksen ja koko asuinalue on paremmin suunniteltu, kauniimpi ja siten viihtyisempi. Pitäisikin ymmärtää, että rakennusten laatu tekee sijainnin paremmaksi.

    Vanhat talot ei ole aina tehty kovin laadukkaasti, mutta ne, jotka ovat selvinneet tähän päivään, ovat tietysti joten kuten hyviä. Onhan noissa vanhoissa kerrostaloissa kivat paksut ulkoseinät.

    Asuntomarkkinoiden “vintage effect” (googlaa) esiintyy muissakin länsimaissa ja muina aikakausina: vanhasta tyylistä tulee jossain vaiheessa statusta tuovaa, kun siihen aletaan liittää esteettisiä ja muita myönteisiä arvoja.

    Vintage effectin ohella toinen iso tekijä vanhojen talojen korkeammassa hinnassa on putkiremontti. 50-luvun asunnot ovat sen jo käyneet. 60-70-lukujen ikäluokassa niitä vielä tehdään.

    Jos katselee eri vuosikymmenten tutkimuksia Helsingistä, lähtien Seppo Laakson väikkäristä 70-luvulta, niin kerrostaloasuntojen hintojen “pohja” on siirtynyt eteenpäin sitä mukaa, kun vanhoihin taloihin on saatu valmiiksi ensimmäinen täydellinen korjauskierros. 100-vuotiaassa talossa ei toisen kierroksen jäljiltä ole välttämättä jäljellä muuta alkuperäistä kuin kantavat rakenteet! Siinä mielessä vanhan talon laatu on siis hyvä, että se on hiljattain fiksattu 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tuomas L. kirjoitti 7.2.2017 kello 10:08

    Jalankulkija:
    Samanlainen kupla on Kallion kuuluisa “gentrifikaatio”, joka alkoi oikeasti joskus 1980-luvun lopulla, eikä suinkaan nyt, nuorison mukana. Mutta “keskiluokkaiset” (= opettajat, virkamiehet, toimittajat, tutkijat) muuttivat sieltä joukoittain pois vuosituhannen vaihteessa, kun tilalle alkoivat tunkea pienet punkkarit Punkasalmelta, jotka hypetys ja mediapropaganda vetivät sinne.

    No, ehkä Kalliolle oli ihan hyvä että opettajat, virkamiehet, toimittajat ja tutkijat muuttivat pois Kalliosta ja veivät osan keskikaljaräkälöistä, pornokaupoista, liiketiloihin sijoitetuista varastoista ja thaihieromoista mukanaan. Punkkarit Punkalaitumelta toivat sitten ruokaravintolat, galleriat ja hipsterien työtilat. Positiivinen muutos Sörnäisten metroaseman lähettyvillä alueella on ollut järisyttävä sen jälkeen kun muutin sieltä pois viime vuosikymmenellä. Ongelma on nykyään, ettei pöytää tahdo löytyä ravintolasta ilman varausta.

    Herttoniemihän on jo aika pitkälti luovan luokan valtaama, siltä ainakin vaikuttaa kun katukirppispäivänä meininkiä seurasi. Siilitien valtavasta vuokra-asuntoalueesta kannattaisi muuten lohkoa tontteja Siilitien varrelta kovan rahan asuntoja varten, jotta Herttoniemen alueen arvostus leviäisi itään päin, ja jotta Herttoniemen itäinen osa saisi kaupunkimaisen pääkadun metroasemalle. Samaten Viikintien alue Siilitien vuokratalojen ja Roihupellon välissä kannattaisi kaavoittaa nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pekka Pessi kirjoitti 7.2.2017 kello 12:17

    Anu:
    Ostaisin hetkeäkään miettimättä kämpän kävelymatkan päästä miltä tahansa Helsingin metroasemalta, jos uudistuotantoa tulisi myyntiin alle 6000 euroa/m2. Asunnonostoa harkitsevan yksinasuvan kannalta Herttoniemi on jo niin keskiluokkaistunut, ettei se ole taloudellisesti realistinen vaihtoehto.

    Herraisä. Siilitien huudeilta sitten ostamaan:

    http://kettukuja.fi/hinnasto/

    Isompia kämppiä saa neljän tonnin pintaan, siinä saa tehdä aika paljon muutostöitä että pääsee kuuteen tonniin. Jos ei alakerta kelpaa, niin tuohon tulee viereen vielä lisää torneja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jalankulkija kirjoitti 7.2.2017 kello 14:59

    Tuomas L.: No, ehkä Kalliolle oli ihan hyvä että opettajat, virkamiehet, toimittajat ja tutkijat muuttivat pois Kalliosta ja veivät osan keskikaljaräkälöistä, pornokaupoista, liiketiloihin sijoitetuista varastoista ja thaihieromoista mukanaan. Punkkarit Punkalaitumelta toivat sitten ruokaravintolat, galleriat ja hipsterien työtilat. Positiivinen muutos Sörnäisten metroaseman lähettyvillä alueella on ollut järisyttävä sen jälkeen kun muutin sieltä pois viime vuosikymmenellä. Ongelma on nykyään, ettei pöytää tahdo löytyä ravintolasta ilman varausta.

    Siellä ne “hierontapalvelut” näyttävät olevan edelleen, samoin kaljakuppilat. Juoma maistuu niin mainiosti, ettei ravintolaan meinaa mahtua, kuten itsekin totesit.

    Unohdit listasta kasvu-uralla olevat hipsterikulttuurin keitaat, kuten Piritorin ja Pengerpuiston jakelukeskuksen.

    Taisivat aurinkolasit unohtua talveksi päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Anu kirjoitti 7.2.2017 kello 19:22

    Pekka Pessi: Herraisä. Siilitien huudeilta sitten ostamaan:

    http://kettukuja.fi/hinnasto/

    Isompia kämppiä saa neljän tonnin pintaan, siinä saa tehdä aika paljon muutostöitä että pääsee kuuteen tonniin. Jos ei alakerta kelpaa, niin tuohon tulee viereen vielä lisää torneja.

    Yksinasuvaa ei lohduta perheasuntojen alhaiset neliöhinnat. Mutta tuolla on ollut myös rajoihini mahtuvia pienempiä asuntoja. Lienevät menneet aika nopeasti. Täytyy seurata jatkossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 7.2.2017 kello 19:42

    Jos vaihteen vuoksi yrittäisi oikolukea kirjoittamaansa.
    Muistoja nuoruudesta ja lapsuudesta.

    Aloin käydä keskikoulua kaukaa Hämeenkylän periltä (Vihdintien ja nykyisen Kehä III:n risteyksessä) v. 1964 Nordenskiöldinkatu 1:ssä sijaitsevassa Jyllassa (Helsingin yksityislyseo eli nykyinen Venäjän kulttuurikeskus). Että Taka-Töölö (rakennetti n. 1938 eli 26 vuotta aiemmin) oli ahristava tällaiselle landepaukulle.

    Tutustuin Odeen Sadattelukomitean seminaarissa toukokuussa 1969 ja hänen agitoimanaan liityin Länsi-Helsingin Nuoriin Liberaaleihin. Muistelin, että valaistuneessa piirissämme suhtautuminen Itä-Helsingin Nuorliberaaleihin oli jotenkin aika vähättelevä (sellaisia SMP:läisiä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 7.2.2017 kello 19:43

    Jos vaihteen vuoksi yrittäisi oikolukea kirjoittamaansa.

    Muistoja nuoruudesta ja lapsuudesta.

    Aloin käydä keskikoulua kaukaa Hämeenkylän periltä (Vihdintien ja nykyisen Kehä III:n risteyksessä) v. 1964 Nordenskiöldinkatu 1:ssä sijaitsevassa Jyllassa (Helsingin yksityislyseo eli nykyinen Venäjän kulttuurikeskus). Että Taka-Töölö (rakennetti n. 1938 eli 26 vuotta aiemmin) oli ahristava tällaiselle landepaukulle.

    Tutustuin Odeen Sadattelukomitean seminaarissa toukokuussa 1969 ja hänen agitoimanaan liityin Länsi-Helsingin Nuoriin Liberaaleihin. Muistelin, että valaistuneessa piirissämme suhtautuminen Itä-Helsingin Nuorliberaaleihin oli jotenkin aika vähättelevä (sellaisia SMP:läisiä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Johan L kirjoitti 7.2.2017 kello 20:45

    Jalankulkija: Siellä ne “hierontapalvelut” näyttävät olevan edelleen, samoin kaljakuppilat. Juoma maistuu niin mainiosti, ettei ravintolaan meinaa mahtua, kuten itsekin totesit.

    Unohdit listasta kasvu-uralla olevat hipsterikulttuurin keitaat, kuten Piritorin ja Pengerpuiston jakelukeskuksen.

    Taisivat aurinkolasit unohtua talveksi päälle.

    Vähän sellaista puhetta, että vantaalainen on lukenut lehdestä ja nyt paasaa täällä Kalliosta ja sen paheellisuudesta. Läheisyyttä ja aineita saa ympäri kantakaupungin ja itälähiöistä. Kalliosta niitä ei etsi kuin maalaiset ja ne jotka haluavat huomiota viranomaisilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. MSL kirjoitti 8.2.2017 kello 0:03

    Soininvaara:
    Laajasaloon nousukierre näyttää siis tarttuneen. Ennustan, että seuraavana tulevat Herttoniemi ja Roihuvuori. Herttoniemen tilannetta parantaa olennaisesti teollisuusalueelle metroaseman tuntumaan kaavoitetut asunnot 3 500 uudelle asukkaalle.

    Mutuna sanoisin, että Herttoniemen hinnat ovat jo pidempäänkin olleet korkeammat kuin Laajasalossa. Herttoniemessä hintoja ovat nostaneet metro, hienot ulkoilumaastot ja yhtenäisenä säilynyt 50-luvun miljöö.

    Helsinki 4 -alueeseen näyttäisi kuuluvan paljon 60-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja alueita missä putkirempat painavat päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Syltty kirjoitti 8.2.2017 kello 9:31

    Tapani K: Vanhat talot ei ole aina tehty kovin laadukkaasti, mutta ne, jotka ovat selvinneet tähän päivään, ovat tietysti joten kuten hyviä.

    Niinpä. Ne 100v sitten rakennetut, melkein välittömästi valmistumisen jälkeen homeessa olleet mörskät on räjäytetty jo aikapäiviä sitten maan tasalle.

    Tuskin monikaan arvioisi muinaisen egyptiläisen asuntorakentamisen laatua pyramidien kestävyyden perusteella, mutta nykyisessä rakennuskannassa tätä tehdään koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jalankulkija kirjoitti 8.2.2017 kello 14:58

    Johan L: Vähän sellaista puhetta, että vantaalainen on lukenut lehdestä ja nyt paasaa täällä Kalliosta ja sen paheellisuudesta. Läheisyyttä ja aineita saa ympäri kantakaupungin ja itälähiöistä. Kalliosta niitä ei etsi kuin maalaiset ja ne jotka haluavat huomiota viranomaisilta.

    Vähän sellaista puhetta, että “vantaalainen” on sattumalta asunut Kalliossa sellaiset 30 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 8.2.2017 kello 19:28

    MSL: Mutuna sanoisin, että Herttoniemen hinnat ovat jo pidempäänkin olleet korkeammat kuin Laajasalossa. Herttoniemessä hintoja ovat nostaneet metro, hienot ulkoilumaastot ja yhtenäisenä säilynyt 50-luvun miljöö.

    Helsinki 4 -alueeseen näyttäisi kuuluvan paljon 60-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja alueita missä putkirempat painavat päälle.

    Sen yhtenäisenä säilyneen 50-luvun miljöön tapauksessa ei kai ole koskaan ollut erityistä ongelmaa. Kaikki 250×250 m ruudut paitsi kaksi kuului jo vuonna 1994 Helsingin seudun ylimpään kvinttiilin korkeakoulututkintojen suorittamisen osalta. Toinen muista ruuduista oli kuulunut vuonna 1980 ylimpään kvinttiiliin ja toisessa on kaupungin vuokratalokortteli.

    http://imgur.com/Qq9nq6n
    http://imgur.com/KLEIR7M

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Lundvistin Julle kirjoitti 13.2.2017 kello 15:29

    Jalankulkija: Vähän sellaista puhetta, että “vantaalainen” on sattumalta asunut Kalliossa sellaiset 30 vuotta.

    Asettaa kyllä viestihistoriasi vähän kummalliseen valoon. Viestistä toiseen muiden ihmisten sosiaalisen elämän paheksuntaa, ns. kukkahattutäteilyä, ja olet kiusannut itseäsi 30 vuotta asumalla kaupungissa, ja Kalliossa, joka viimeiset puolivuosikymmentä on ollut kaupungin sosiaalisen elämän keskus. Paikka, jossa keravalaiset käyvät lauantai-iltana oksentamassa.

    Vähän kuin vegaani kävisi pihviravintoloissa katsomassa muiden syömistä. Oikeasti. Oletko ihan terve?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jalankulkija kirjoitti 14.2.2017 kello 14:16

    Lundvistin Julle: Asettaa kyllä viestihistoriasi vähän kummalliseen valoon. Viestistä toiseen muiden ihmisten sosiaalisen elämän paheksuntaa, ns. kukkahattutäteilyä, ja olet kiusannut itseäsi 30 vuotta asumalla kaupungissa, ja Kalliossa, joka viimeiset puolivuosikymmentä on ollut kaupungin sosiaalisen elämän keskus. Paikka, jossa keravalaiset käyvät lauantai-iltana oksentamassa.

    Vähän kuin vegaani kävisi pihviravintoloissa katsomassa muiden syömistä. Oikeasti. Oletko ihan terve?

    Kiitos kysymästä, voin oikein mainiosti nyt, kun ymmärsin muuttaa pois tästä “sosiaalisen elämän keskuksesta”. Oikeaa elämää on muuallakin, ilman tyhjää hypetystä. Kalliossa oli oikein viihtyisää, kunnes kaiken maailman juntit muuttivat sinne. Nykyään sosiaalinen elämä siellä tarkoittaa vappua 7 päivää viikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus