Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista

Kaiken ilon aiheen lomas­sa Helsin­gin val­tu­us­tosem­i­naaris­sa mure­hdit­ti­in sitä, ettei myön­teinen kierre ole tart­tunut Itä-Helsinkiin.

Minä väitän, että tehokkain­ta olisi kaavoit­taa Itä-Helsinki­in vähin­tään 50 000 asukas­ta lisää. Alue­han on järkyt­tävän väljästi kaavoitettu.

Tämä väite perus­tuu erääseen ohjeeseen, jon­ka joku asi­aa tutk­in­ut tutk­i­ja oli kir­joit­tanut asun­tosi­joit­ta­jille – keinot­telijoille voisi joka sanoa. Tuos­sa ohjeessa kehotet­ti­in osta­maan sijoi­tusasun­to­ja sieltä, minne on kaavoitet­tu lisää. Se ennus­taa alueen houkut­tele­vu­u­den kasvua. Parem­mat palve­lut, enem­män elämää ja parem­mat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluk­si) vähän ris­tiri­idas­sa. Asukkaat har­mit­tel­e­vat tutun koiran­ulkoilu­tus­puis­ton jäämistä rak­en­tamisen alle. Uudet asukkaat eivät kär­si nos­tal­gi­sista muis­toista vaan arvioi­vat aluet­ta sel­l­aise­na kuin se on.

Itä-Helsinki­in ei saa houkutel­luk­si 50-vuo­ti­ai­ta rikkai­ta kuin tekemäl­lä Aurinko­lah­den kaltaisia saarekkei­ta, jois­sa on taas omat ongel­mansa. Mut­ta nuor­ta, tule­vaa keskilu­okkaa voi houkutel­la asun­to­jen edullisu­us yhdis­tet­tynä silti hyvi­in joukkoliikenneyhteyksiin.

 

 

43 vastausta artikkeliin “Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista”

  1. Ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että monil­la alueil­la markki­nahin­ta on alem­pi kuin rak­en­tamisen kustannukset.

  2. Voitko vähän ava­ta noi­ta ongelmia. Mitä sel­l­aisia ongelmia “Aurinko­lah­den kaltaisil­la saarekkeil­la” on, joi­ta ei Kata­janokalla olisi?

  3. Itä-Helsinki­in Öster­sun­domi­in pitäisi kaavoit­taa metroy­htey­den var­relle vähin­tään 50.000 asukas­ta lisää. Alue­han on järkyt­tävän väljästi kaavoitettu.

  4. Mut­ta Itä-Helsinkiähän on aika lail­la täy­den­nys­raken­net­tu. Toisaal­ta asu­jat saat­ta­vat arovs­taa juuri sitä tiet­tyä visuaal­ista tilaa, jon­ka esimerkik­si Myl­ly­puron asun­not tarjoavat.

    Itä-Helsingis­sä on hyvät palve­lut, mut­ta ne ovat keskit­tyneet­ym­mär­ret­tävistä syistä tiet­ty­jen metroase­mein ympärille.

    Rakennsukanssa on sekä purkukun­toisia että hyvin hoidet­tu­ja yhtiöitä, joiden raken­nuk­sia kan­nataa ylläpit­tää ja orjata. 

    Mon­et arovosta­vat, kuten minäkin kolmik­er­roksisia pienker­rostalo­ja .Näitä on myös Ruskeasuolla.

    Sil­loin kun Itä-Hel­sik­iä raken­net­ti­in, hissiot oli­vat todel­la kalli­ita, varsinkin suh­teesa muuhun rak­en­tamiseen. Kan­nt­taaki­in tukia mah­dol­lisuuk­suia ausm­sik­er­rosten lisäämisen ja hisien rak­en­tamiseen siinä yhtey­dessä. Hidas prosessi.

    Totesin mielessäni, että se on mielekästä omas­sa taloy­htiössäni tääl­l­lä Kirkkon­um­men Heikkilässä — noin 30vuoden kuluttua.

  5. Kom­men­toin vähän aiheen sivus­ta, tai kai aiheena oli myös itä-helsin­gin maineeseen vaikuttaminen.
    Kuu­lu­vatko laa­jasa­lo, villin­ki, san­ta­ham­i­na ja var­tiosaari myös itä-helsinki­in? Jos ne nyt nipute­taan kaik­ki yhteen, niin edel­lä maini­tut saaret voisi irroit­taa itä-helsin­ki kon­sep­tista ja luo­da niille uuden kon­septin nimeltä saaristo-helsinki. 

    Kaik­ki isot saaret suomen­lin­nan saarista läh­tien voisi lait­taa saaris­to-helsin­ki kon­sep­ti­in niin sitä olisi helpom­pi brändätä.
    Haas­teena on tietenkin kulkem­i­nen saarien välil­lä, mut­ta onnek­si nykyi­nen tiev­erkko vie jo aika pitkälle saaris­ton ytimeen.

  6. har­mi, että yleiskaavas­sa Hert­toniemen autokaup­pa-alue yhä varat­ti­in autokaupoille. Ihmisille se olisi enem­män omiaan. 

    Ehkäpä Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta voi vähitellen poikkeiuskaavoin tms rak­en­taa tont­ti ker­ral­laan. Alueelle sopisi kym­meniä­tuhan­sia asukkai­ta ja vielä paljon teol­lisu­ut­takin. Plan­Mecan etc ei tart­tisi lähteä mihinkään. Hienoa uut­ta kaupunkia sopisi.

    Roi­hu­vuoreen sopisi vielä muu­tamia talo­ja — saisimme lisää elämää ja palvelu­ja uusien asukkaiden myötä.

    1. Mat­ti Kin­nunen:
      har­mi, että yleiskaavas­sa Hert­toniemen autokaup­pa-alue yhä varat­ti­in autokaupoille. Ihmisille se olisi enem­män omiaan. 

      Ehkäpä Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta voi vähitellen poikkeiuskaavoin tms rak­en­taa tont­ti ker­ral­laan. Alueelle sopisi kym­meniä­tuhan­sia asukkai­ta ja vielä paljon teol­lisu­ut­takin. Plan­Mecan etc ei tart­tisi lähteä mihinkään. Hienoa uut­ta kaupunkia sopisi.

      Roi­hu­vuoreen sopisi vielä muu­tamia talo­ja – saisimme lisää elämää ja palvelu­ja uusien asukkaiden myötä.

      Joil­la ei olisi työ­paikko­ja eikä ostet­tavaa. Roi­hu­vuoreen ei todel­lakaan tule mitään kaup­po­ja koskaan sil­lä Itäkeskus tulee aina imemään kaik­ki osta­jat sieltä.

  7. Mil­lä rahal­la kukaan keski­t­u­loinen ostaa edes Itä-Helsingistä asun­toa, kun työ­paikat ovat entistä epä­var­men­pia ja yleinen kus­tan­nus­ta­so nousee? 

    Täl­lä hin­tata­sol­la ja etenkin asumiskus­tan­nuk­sil­la Suomes­ta kan­nat­taa jo kat­sel­la löy­ty­isikö edullisem­paa asuin­paikkaa ulkomailta.

    Etenkään ei ole mitään järkeä ottaa 30 vuodek­si asun­to­lain­o­ja hal­val­la ja huonos­ti raken­net­tui­hin kalli­isi­in asun­toi­hin. Syn­tyy ennenaikaises­ti ja nopeasti korjausvelkaa. 

    Ihmiset ovat “pakko­raos­sa” joutuu osta­maan velak­si suurel­la velka­pääo­ma­l­la huonon asun­non, tai suurin osa tuloista menee asun­non vuokraan. On valit­ta­va huono­jen vai­h­toe­hto­jen välillä.

    Sen lisäk­si asun­to­jen vuosikau­sia jatkunut epäter­ve hin­take­hi­tys on virit­tänyt melkoisen miinan. Korko­ja on pidet­ty keinotekois­es­ti alhaal­la. On kadon­nut varovaisu­us korko­riskin suhteen.
    Henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us pitää säätää lakiin.

  8. Mut­ta mik­sei sit­ten kaavoite­ta 50.000 lisää pikapikaa? Mikä/kuka/ketkä tämän estää?

  9. Jor­ma Nordlin:
    Mil­lä rahal­la kukaan keski­t­u­loinen ostaa edes Itä-Helsingistä asun­toa, kun työ­paikat ovat entistä epä­var­men­pia ja yleinen kus­tan­nus­ta­so nousee? 

    Täl­lä hin­tata­sol­la ja etenkin asumiskus­tan­nuk­sil­la Suomes­ta kan­nat­taa jo kat­sel­la löy­ty­isikö edullisem­paa asuin­paikkaa ulkomailta.

    Joo, siis itse oon miet­tiny lähin­nä sitä, että vaik­ka olisi vähän keskimääräistä parem­matkin tulot, niin on kyl­lä aika tiukas­sa ostaa laadukas per­hea­sun­to Helsingistä hyväl­lä sijain­nil­la, eli ts. jotain muu­ta kuin purkukun­toista betoniele­ment­tiä lähiöstä. Siis ilman per­in­töä yms raho­ja. Kuitenkin puhutaan 2–3k asum­is­menoista. Saat­taa vaikut­taa jo aika mon­en pariskun­nan lisään­tymishalui­hin, että päälu­vun lisään­tyessä tie kävisi DDRään tai vai­h­toe­htois­es­ti nurmijärvelle.

  10. Johan L: Joo, siis itse oon miet­tiny lähin­nä sitä, että vaik­ka olisi vähän keskimääräistä parem­matkin tulot, niin on kyl­lä aika tiukas­sa ostaa laadukas per­hea­sun­to Helsingistä hyväl­lä sijain­nil­la, eli ts. jotain muu­ta kuin purkukun­toista betoniele­ment­tiä lähiöstä. Siis ilman per­in­töä yms raho­ja. Kuitenkin puhutaan 2–3k asum­is­menoista. Saat­taa vaikut­taa jo aika mon­en pariskun­nan lisään­tymishalui­hin, että päälu­vun lisään­tyessä tie kävisi DDRään tai vai­h­toe­htois­es­ti nurmijärvelle.

    Tai no ehkä johonkin 2–3k.oon vielä venyy, mut­ta sit­ten ei skid­it har­ras­ta jääurheilua tms kalli­impia laje­ja. Eikä itsekään paljon mitään.

  11. Johan L: niin on kyl­lä aika tiukas­sa ostaa laadukas per­hea­sun­to Helsingistä hyväl­lä sijain­nil­la, eli ts. jotain muu­ta kuin purkukun­toista betoniele­ment­tiä lähiöstä. 

    Kyl­lä ainakin Roi­hu­vuores­sa on laadukkai­ta per­hea­sun­to­ja kohtu­ulliseen hin­taa yhä saatavil­la. Juuri nyt eri­tyisen hyvin, kos­ka alueel­la 60–70-luvuilla muut­ta­neet muut­ta­vat pois. 

    3000€/m^2 läh­tee jo hyvin.

  12. Keskusteli­ja:
    Mut­ta mik­sei sit­ten kaavoite­ta 50.000 lisää pikapikaa? Mikä/kuka/ketkä tämän estää?

    Per­in­teisiä vas­tauk­sia voisi olla:
    ‑Joidenkin ryh­mien mielestä jae­taan lot­tovoit­to­ja jos taloy­htiöi­den ton­teille annetaan lisää rakennusoikeutta
    ‑Vaik­ka taloy­htiöille kaavoitet­taisi­in lisää raken­nu­soikeut­ta, ei se velvoita yhtiöitä rak­en­ta­maan lisää
    ‑Jos raken­nu­soikeut­ta lisät­täisi­in, nos­tet­taisi­inko ton­tin vuokria vas­taavsti? Aika reilua jos vaa­di­taan rak­en­ta­maan väljä piha täy­teen, tai ton­tin vuokra menee joka tapauk­ses­sa lisäkaavoituk­sen mukaan
    ‑Vaatisi myös investoin­te­ja raideli­iken­teeseen, miten nopeasti näitä saadaan rahoitet­tua ja rakennettua

  13. Mihin kom­men­tis­sa mainit­tu­jen asun­to­jen laadukku­us perustuu?

    Mat­ti Kin­nunen: Kyl­lä ainakin Roi­hu­vuores­sa on laadukkai­ta per­hea­sun­to­ja kohtu­ulliseen hin­taa yhä saatavil­la. Juuri nyt eri­tyisen hyvin, kos­ka alueel­la 60–70-luvuilla muut­ta­neet muut­ta­vat pois. 

    3000€/m^2 läh­tee jo hyvin.

  14. Keskusteli­ja:
    Mut­ta mik­sei sit­ten kaavoite­ta 50.000 lisää pikapikaa? Mikä/kuka/ketkä tämän estää?

    Oisko tää: https://kerrokantasi.hel.fi/hearing/karhunkaataja

    Jokaisen kaavoituk­sen yhtey­dessä alueen asukkail­ta tulee val­ta­va val­i­tusvyöry siitä kuin­ka tämä alue nyt on biol­o­gis­es­ti mon­imuo­toinen kor­vaam­a­ton viher­sor­mi ja alueen vuodes­ta 1954 saman­laise­na pysynyt luonne muut­tuu täysin. Esimerkik­si itse kävin tuol­la alueel­la kar­tan kanssa totea­mas­sa, että raken­nusten alle jäävä alue on peruskau­raa ole­vaa män­tymet­sää, ja kaik­ki jyl­hät kalliot säi­lyy, mut­ta poli­itikoil­la aika ei riitä sel­l­aiseen ja on helpom­paa sit­ten kaavoit­taa kokon­aan uusia asuinaluei­ta syr­jäisi­in paikkoihin.

    1. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Oisko tää: https://kerrokantasi.hel.fi/hearing/karhunkaataja

      Jokaisen kaavoituk­sen yhtey­dessä alueen asukkail­ta tulee val­ta­va val­i­tusvyöry siitä kuin­ka tämä alue nyt on biol­o­gis­es­ti mon­imuo­toinen kor­vaam­a­ton viher­sor­mi ja alueen vuodes­ta 1954 saman­laise­na pysynyt luonne muut­tuu täysin. Esimerkik­si itse kävin tuol­la alueel­la kar­tan kanssa totea­mas­sa, että raken­nusten alle jäävä alue on peruskau­raa ole­vaa män­tymet­sää, ja kaik­ki jyl­hät kalliot säi­lyy, mut­ta poli­itikoil­la aika ei riitä sel­l­aiseen ja on helpom­paa sit­ten kaavoit­taa kokon­aan uusia asuinaluei­ta syr­jäisi­in paikkoihin.

      Lähimet­sä on ELINTÄRKEÄ ihmisille.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Metroa ei tosin ole. 

    Itä-Helsin­gin osalta voisi sanoa, että metroon ei ruuh­ka-aikana tosin mah­du juuri nyky­istä enem­pää matkustajia.

  16. Ennen kuin Öster­sun­domil­la oli sanoma­ton etuoikeus saa­da liit­tyä Helsink­inn, Helsin­gin kek­sip­iste taisi olla Limin­gantiel­lä Kumpu­las­sa. Ainakin, kun kar­tal­la vedin viivat Laut­tasaares­ta Jakomä­keen ja Mlaminkart­naos­ta San­ta­ham­i­naan, siel­lä ne leikkasivat.

    Han­kin aitoatallin Kumpu­las­ta v. 1986. Sil­loin se oli aika aliarvis­te­tu alue. Nyt asun­not myy­dään tiskin alta luotet­taville osta­jille. Niin tlaothan ovat kak­sik­er­roksi­a­ia pienker­rostalo­ja tai omakotitaloja.

  17. Itä-Helsingis­sä on edelleen aluei­ta, joil­ta on mah­dol­lista saa­da ihan kohtu­u­laa­tu­isia per­hea­sun­to­ja suo­ras­taan edullis­es­ti. Juurikin per­hea­sun­nois­sa neliöhin­nat ovat jopa halpo­ja. Ongel­ma monille, ja syy edullisu­u­teen, on sen kohtu­u­laa­tuisen per­hea­sun­non sijain­ti. Sosi­aal­ista ongel­maa saat­taa olla ja lähik­oulus­sa ulko­maankielisiä on ken­ties niin paljon, että omat kakarat joutu­vat pian vähem­mistöön. Nämä ongel­mat ratkeaisi­vat kaikkein parhait­en kun nuoret men­estyjät alka­isi­vat muut­taa suuris­sa määrin itään halpo­jen asun­to­jen ja hieno­jen har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sien perässä.

    Itse olen sitä mieltä, että täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen ei ainakaan suuris­sa määrin ole hyvä idea. Se toimii kun tehdään kokon­aan uusia aluei­ta kuten Myl­lykylä Myl­ly­purossa, mut­ta kun ole­mas­sa ole­vien talo­jen väli­in raken­netaan uusia talo­ja ja samal­la tuho­taan lähiöi­den hen­ki, lop­putu­los on useim­miten huono. Sen sijaan jokaista taloa voisi korot­taa 1–3 ker­rosta ilman, että maise­ma tai tun­nel­ma muut­tuisi mitenkään. Päin­vas­toin kuin Markku af Heurlin, olen sitä mieltä, että 3‑kerroksinen talo on huonoin mah­dolli­nen vai­h­toe­hto eikä niitä pitäisi olla ole­mas­sakaan kuin omakotitaloina.

    Lähiöis­sä pitäisi ottaa laa­jem­min käyt­töön purku ja uudelleen­raken­nus. Raken­net­ta­va uusi talo pitäisi aina tehdä vähän korkeam­mak­si kuin se puret­tu. Näin saataisi­in taloy­htiöillekin pien­tä porkkanaa kun lisäk­er­rosten myyn­ti­t­u­loista tulisi hyvi­tys­tä kustannuksiin.

  18. Peter: “Päin­vas­toin kuin Markku af Heurlin, olen sitä mieltä, että 3‑kerroksinen talo on huonoin mah­dolli­nen vai­h­toe­hto eikä niitä pitäisi olla ole­mas­sakaan kuin omakotitaloina.“ ‘

    Näitä on raken­net­tu aika lail­la ainakin 70-luvun puo­liväli­in saak­ka. Syynä hissien kalleus, sekä rak­en­taa että ylläpitää. Yhdessä tun­temas­sani tapauk­ses­sa hissi­va­raus oli valmi­ik­si raken­net­tu taloon.

    Riip­puu tapauk­ses­ta. Sitä pait­si on ole­mas­sa 3‑kerroksisia talo­ja, jos­sa ylin ker­ros on asial­lis­es­ti 4. ker­ros, kos­ka alin ker­ros on varas­tok­er­ros eli kel­larik­er­ros. (Siel­lä on yksiöitä). 

    Ja tämä talo 2½ ‑ker­roksi­nen, jos­sa ylin 3. ker­ros on asial­lis­es­ti 2. ker­ros, sil­lä talo on raken­net­tu rin­teeseen. Hyvin mukavasti sijoit­tuu. Joskus sen korot­ta­mi­nen on ajankohtaista.

    Arvoste­tul­la Ruskea­suol­la ei juuri mui­ta olekaan kuin 3‑kerroksisia talo­ja. Samoin Puotinharjussa.

    Väit­te­ly on siis hie­man turhaa. voinemme olla samaa mieltä siitä, että enää 3.-kerroksisia ker­rostalo­ja ei kan­na­ta rak­en­taa Helsinkiin.

  19. Uno­hdin lisätä: Monia 3‑kerroksisia raken­nuk­sia kuten tätä, voidaan korot­taa 2–3 ker­roksel­la purk­mat­ta raken­nus­ta. Ele­men­tit on raken­net­tu niin kestäviksi

  20. Jor­ma Nordlin:
    Mihin kom­men­tis­sa mainit­tu­jen asun­to­jen laadukku­us perustuu?

    Tämä esimerkik­si: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13524977 lie­nee laadukas kaiken muun pait­si sen kannal­ta, että lähik­oulun oppi­laskun­ta on väärän­laista. Arkkite­htu­uri on esimerkik­si har­monista, putkire­mont­ti on tehty ja meren­ran­ta on noin puolen kilo­metrin päässä.

  21. Keskus­puis­to hyö­tykäyt­töön ja eläin­tarhal­ta pohjoiseen tiivistä kaupunkia rakentamaan.

    Suomes­sa riit­tää kyl­lä koiran kuse­tuk­seen kevyen­li­iken­teen väylää ja cityvihreäkin voisi joskus käy­dä ihan oike­as­sa met­sässä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Bus­seil­la pääsee men­nen tullen, mut­ta joutuu kotiovelta lähtemään vähän kauem­mak­si. Autonkin voi joskus vuokra­ta ja huraut­taa vaik­ka Nuuk­sio­ta kauem­mak­si pais­ta­maan vegaanimakkaraa.

    Itä-Helsin­ki pöy­dälle vas­ta kun on tiivis­tet­ty keskus­tan lähialueet.

    Keskus­puis­to on lähin­nä pusikkoista risukkoa, jos­ta muu­ta­mat tahot saa­vat mieliku­vi­tuk­sel­laan taianomaista aarniometsää.

  22. PRNDL: Neljäs ker­ros ilman hissiä ja hoito­vastike yli kuusi euroa neliöltä….

    PRNDL: Neljäs ker­ros ilman hissiä 

    Hissil­lisyys on nykyään iso jut­tu, kos­ka osta­jis­sa on paljon myös 50+-ihmisiä, jot­ka halu­a­vat varmis­taa sen, että voivat asua kotona mah­dol­lisim­man pitkään. 

    Tiedän tapauk­sen, jos­sa huonohkokun­toinen mut­ta hissi­talos­sa sijait­se­va itähelsinkiläiskämp­pä, jolle välit­täjä oli ennakoin­ut 3 kk:n myyn­ti­aikaa, meni kau­pak­si 5 päivässä, kun taas viereisessä kort­telis­sa sijain­nut suun­nilleen saman­lainen hissitön asun­to (jos­ta tosin pyy­det­ti­in hie­man isom­paa hin­taa) roikkui myytävänä var­maan vuoden.

  23. Markku af Heurlin:
    Vähän toisen­lainen kuva Helsin­gin itäsuunnasta:

    http://yle.fi/uutiset/3–9421177

    Ylen toimit­ta­jan mukaan Kon­tu­las­sa, Vuosaa­res­sa ja Myl­ly­purossa asukkaat kuvaili­vat asuinalueitaan viihty­isik­si, eri­tyis­es­ti luon­non läheisyyt­tä kehuttiin. 

    Koh­ta ei tarvitse kehua, kun­han saadaan lisää kaupunkia myös Itä-Helsinkiin.

    1. Lisää kaupunkia Itä-Helsinki­in: Ylen toimit­ta­jan mukaan Kon­tu­las­sa, Vuosaa­res­sa ja Myl­ly­purossa asukkaat kuvaili­vat asuinalueitaan viihty­isik­si, eri­tyis­es­ti luon­non läheisyyt­tä kehuttiin. 

      Koh­ta ei tarvitse kehua, kun­han saadaan lisää kaupunkia myös Itä-Helsinkiin.

      Juuri näin!

  24. Itä-Helsin­gin kaa­va on kelvo­ton. Sinne ei kan­na­ta tehdä täy­den­nyskaavaa, vaan kaavoit­taa alue kokon­aan uudestaan:
    — umpiko­rt­teli esimerkik­si 70m*140m tai 150m*150m
    — kuusi ker­rosta ja
    — joka kahdek­sas katu leveä.

    Helsingis­sä pitää vih­doin päät­tää, mikä on kaupun­gin kort­te­likoko kaavas­sa. Kun se päätös saadaan aikaisek­si, tulee kaavoituk­ses­ta paljon nyky­istä halvem­paa ja sen laatu paranee.

    Tuol­la sys­teemil­lä saadaan vih­doin väestöti­heys yli 10 000 asukkaan neliök­ilo­metril­lä, mikä tarvi­taan niiden niin paljon puhut­tu­jen bule­var­di­en syn­tymiseen. Mielum­min saisi olla lähempänä 20 000.

  25. Itä-Helsin­ki on mielestäni huo­mat­tavasti mainet­taan parem­pi mitä tulee kaupunkiku­vaan. Maineen pilaa metron ja Itäväylän var­si, joka on suurelle osalle helsinkiläi­sistä se itä-Helsin­gin julk­i­sivu ja joka edus­taa 60-luku­laista kaupunkisu­un­nit­telua huonoim­mil­laan. Jos itä-Helsinki­in liit­tyviä mieliku­via halu­taan muut­taa rak­en­tamisen pitäisi suun­tau­tua juuri metron ja Itäväylän varteen.

    Metroasemista pitäisi tehdä oikei­ta sekoit­tunei­ta kaupunkikeskus­to­ja, jois­sa on asum­ista, palvelu­ja ja työ­paikko­ja, ihmisen mit­takaavas­sa ja käveli­jät etusi­jal­la. Tukhol­mas­sa täl­laisen muu­tok­sen on käynyt läpi Lil­je­hol­men. Nykyisel­lään metroase­mat ovat enim­mäk­seen paikko­ja, joista lähde­tään saman tien pois, jol­loin sosi­aa­li­nen kon­trol­li heikke­nee jon­ka seu­rauk­se­na paikat val­taa epä­sosi­aalisem­pi poruk­ka. Asemia ympäröivät yleen­sä laa­jat asfalttikentät.

    Siil­i­tien ja Itäkeskuk­sen väli puolestaan pitäisi suun­nitel­la alus­ta aivan uudelleen. Metron vuok­si itäväylästä ei oikein voi bule­var­dia tehdä, mut­ta esteti­ikaltaan se olisi syytä muut­taa katu­maisem­mak­si katupuil­la, kaven­ta­mal­la tietä, pienen­tämäl­lä liit­tymäaluei­ta ja rak­en­ta­mal­la vapau­tuville alueille kaupunkia.

  26. Kalle:

    – umpiko­rt­teli esimerkik­si 70m*140m tai 150m*150m
    – kuusi ker­rosta ja
    – joka kahdek­sas katu leveä.

    Kaupung­i­narkkite­hti tuli surullisek­si. Halu­aa jät­tää jälken­sä maail­maan. Mutkia katu­i­hin ja ympyrän muo­toisia kort­telei­ta ja ja ja…

  27. Kalle:
    Kun se päätös saadaan aikaisek­si, tulee kaavoituk­ses­ta paljon nyky­istä halvem­paa ja sen laatu paranee. 

    Tuol­ta alueelta voisi siirtää pala­sia suun­nit­telu­o­hjel­maan copy-pastel­la ja monistaa sen mukaan miten tarvi­taan lisää asukkai­ta. Bule­vardit ja ratikkakiskot on valmiina.

    https://goo.gl/maps/FGCAkgUTgtJ2

  28. Lau­ri Kumpu­lainen: Keskus­puis­to hyö­tykäyt­töön ja eläin­tarhal­ta pohjoiseen tiivistä kaupunkia rakentamaan. 

    Tiivistämi­nen pitäisi tehdä siel­lä, mis­sä on jo tiivistä eli juuri päinvastoin.

  29. Mat­ti Kin­nunen: Kyl­lä ainakin Roi­hu­vuores­sa on laadukkai­ta per­hea­sun­to­ja kohtu­ulliseen hin­taa yhä saatavil­la. Juuri nyt eri­tyisen hyvin, kos­ka alueel­la 60–70-luvuilla muut­ta­neet muut­ta­vat pois. 

    3000€/m^2 läh­tee jo hyvin.

    Ja van­han Vuosaaren puolelta löy­tyy laadukkai­ta, 60-luku­laisia per­hea­sun­to­ja hyvin hoide­tuis­sa yhtiöis­sä hin­taan 2.000 € / neliö.

  30. Lisää kaupunkia Itä-Helsinki­in: Ylen toimit­ta­jan mukaan Kon­tu­las­sa, Vuosaa­res­sa ja Myl­ly­purossa asukkaat kuvaili­vat asuinalueitaan viihty­isik­si, eri­tyis­es­ti luon­non läheisyyt­tä kehuttiin. 

    Koh­ta ei tarvitse kehua, kun­han saadaan lisää kaupunkia myös Itä-Helsinkiin.

    Neliöhin­to­jen perus­teel­la Kon­tu­la, Vuosaari ja Myl­ly­puro ovat kaupun­gin epävi­ihty­isimpi­en aluei­den joukos­sa. Eli lisää kaupunkia niihin todel­lakin tarvitaan.

  31. Kyä: Neliöhin­to­jen perus­teel­la Kon­tu­la, Vuosaari ja Myl­ly­puro ovat kaupun­gin epävi­ihty­isimpi­en aluei­den joukos­sa. Eli lisää kaupunkia niihin todel­lakin tarvitaan.

    Toisaal­ta Vuosaaren metroase­man viereiset kort­telit eivät ole kalli­ita, vaik­ka ne ovat kaupunkia. Alue on silti ruma ja syr­jäi­nen. Jätkäsaari, Her­ne­saari on sit­ten näi­den välimuo­toa ole­mal­la rumia ja keskeisel­lä sijain­nil­la, mut­ta mikään nyt Itä-Helsinki­in raken­net­ta­va ei voi koskaan olla yhtä keskeisel­lä sijain­nil­la Kru­u­nun­vuor­ta lukuunottamatta.

  32. Johan L: Kaupung­i­narkkite­hti tuli surullisek­si. Halu­aa jät­tää jälken­sä maail­maan. Mutkia katu­i­hin ja ympyrän muo­toisia kort­telei­ta ja ja ja… 

    😀

    Osuit ytimeen.

  33. Muis­to­ja nuoru­ud­es­ta ja lapsuudesta.

    Aloin käy­dä keskik­oulua kaukaa Hämeenkylän per­iltä (Vihd­in­tien ja nykyisen Kehä III:n risteyk­sessä) v. 1964 Nor­den­skiöldinkatu 1:ssä sijait­sevas­sa Jyl­las­sa (Helsin­gin yksi­ty­isl­y­seo eli nykyi­nen Venäjän kult­tuurikeskus). Että Taka-Töölö (raken­net­ti n. 1938 eli 26 vuot­ta aiem­min) oli ahris­ta­va täl­laiselle landepaukulle.

    Tutus­tu­in Odeen Sadat­telukomitean sem­i­naaris­sa toukoku­us­sa 1969 ja hänen agi­toimanaan liityin Län­si-Helsin­gin Nuori­in Lib­er­aalei­hin. Muis­telin, että valais­tuneessa piiris­sämme suh­tau­tu­mi­nen Itä-Helsin­gin Nuor­lib­er­aalei­hin oli jotenkin aika vähät­televä (sel­l­aisia SMP:läisiä).

  34. Nyt tätä kaavoitus­pelleilyä on Helsin­gin osalta nähty jo ainakin kak­sikym­men­tä vuot­ta. Kään­net­tä paren­paan on turha odot­taa. Minus­ta val­tion pitäisi tuk­istaa Helsinkiä, poli­it­tisel­la ter­mil­lä muo­toil­tuna kan­nus­taa määräämäl­lä vuokrien hin­tasään­nöste­ly voimaan kunnes kaavoituk­seen tulee vauhtia.

    1. Jor­ma,

      Miten ajat­telit vauhdit­taa kaavoitus­ta määräämäl­lä, että talo­jen rak­en­tamis­es­ta pitää tehjdä kannattamatonta?

  35. Kaupun­ki voi itse vauhdit­taa omaa vuokra-asun­torak­en­tamis­taan. Vuokrat pil­vis­sä ja niiden maltil­lis­t­a­mi­nen johtaisi kan­nat­tam­matomaan tilanteeseenko? Kai nyt sen­tään muitakin on kuin ääripäät?

    Korkeat elinkus­tan­nuskset (asum­i­nen) on suurien työvoimakus­tan­nusten juurisyy ja siitä sit­ten hei­jas­tuu paljon mui­ta ongelmia.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.