Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin

27.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 85 Kommenttia 

Yleisestä asumistuesta poistettiin muutama vuosi sitten enimmäisneliövuokra ja joukko muita määräyksiä ja korvattiin ne vuokrakatolla. Olin ajamassa itsekin tätä muutosta. Minulla oli ajatuksena, että on ihmisen oma asia, haluaako asua pienessä asunnossa hyvällä paikalla vai suuremmassa asunnossa vähän syrjemmällä.

Suurimmat sallittavat kokonaisvuokrat ovat niin matalia, ettei sillä rahalla saa minkäänlaista asuntoa Helsingistä. Niinpä asumistuki ei yllytä asumaan liian kalliisti, sillä asumismenot eivät ainakaan yksinäisillä ihmisillä riipu asumismenoista lainkaan – jos siis asuu vuokralla.

Nyt on valtava pula yksiöistä, joiden neliövuokrat ovat nousseet aivan kohtuuttomasti. Ministeri Tiilikainen esittää nyt maksimineliövuokrien palauttamista. Helsingissä korkein korvattava neliövuokra olisi 20 €/m2. Tosin uutisessa sanottiin alle 20 €/m2, mutta oletan tällä tarkoitettavan maksimissaan 20 €/m2. sumistukea leikataan, ellei asunto ole riittävän tilava. Tämän jälkeen asumistuki yllyttää asumaan riittävän isossa asunnossa. Ellei asunto ole riittävän suuri, asumistukea leikataan.

Saadakseen hyväkseen maksimaalisen asumistuen, olisi siis asuttava riittävän isossa asunnossa. Seuraavassa taulukossa on perheen koko, maksimivuokra ja tähän tarvittava asunnon vähimmäiskoko Helsingissä.

Henkilöitä   maks. vuokra  Minimikoko

1 henki       508 € /kk           26 m2
2 henkeä       735 €/kk           37 m2
3 henkeä       937 €/kk           47 m2
4 henkeä      1095€/kk            55 m2

Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

26.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 35 Kommenttia 

Olipas taas lista! Lautakunnan jäsenten työmäärää voi arvioida lukemalla listan tästä.

Koivusaaren asemakaavaluonnos

Esitin tätä viimeksi palautettavaksi valmisteltavaksi niin, että moottoritieliittymä supistetaan olennaisesti pienempään tilaan. Kokoomus pyysi tämän sen jälkeen pöydälle. Pidimme tästä palaveria kaupunkisuunnitteluryhmämme kanssa emmekä ajatelleet luopua palautuksesta. Risteystä pitää pienentää – miksi Hanasaaren liittymässä sallitaan paljon pienemmät kaarresäteet ja miksi Länsiväylä on oltava tässä olennaisesti leveämpi kuin se on myöhemmin Salmisaaren sillan kohdalla? Samalla voisi laittaa baanan kulkemaan suoraan sen sijaan, että siinä tehdään sadan metrin kierros liittymän kohdalla. Autoja ei voisi koskaan simputtaa noin pahasti. Olisi myös hyvä, jos metroasemalta pääsisi saaren pohjoispuolelle nousematta ensin ylös kannelle.

Tässä ELY-keskus on toiminut aika itsepintaisesti. Niillä on vain malliliittymiä, jotka on suunniteltu toteutettavaksi avoimella preerialla, jossa maa on ilmaista. ELY haluaa varautua autoliikenteen kasvuun Länsiväylällä. Mihinköhän ne autot olisivat matkalla? Tekemään U-käännöksen Porkkalankadun kohdalla? Katuverkkoon ei voida ottaa enempää autoja, joten Porkkalankadun risteykseen ne jumittuisivat. Lue lisää

Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

22.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 23 Kommenttia 

Päätettäessä, soveltuuko jokin tontti paremmin toimisto- vai asuinkäyttöön, markkinat saisivat ratkaista. Jos tontista maksetaan enemmän asuntokäytössä, se soveltuu parhaiten asunnoksi ja päinvastoin.

Suunnittelija sanoo, ettei näin voi tehdä, koska silloin kaikki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markkinat toimivat näin yksioikoisesti, koska pääkaupunkiseudulla on kova pula asunnoista ja reilusti yli miljoona kerrosneliötä toimistotilaa tyhjillään. Markkinoiden mielipide ei ole siis aivan tuulesta temmattu.

Tilanne tasapainottuisi, jos noudattaisimme markkinoiden tahtoa muutaman vuoden ajan ja tekisimme pelkkiä asuntoja. Lue lisää

Miksi esitin Masotea?

21.2.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 8 Kommenttia 

STM:n alaisten virastojen tulevia tehtäviä koskevassa selvitystyössäni esitin perustettavaksi Maakuntien yhteistä kehittämiskeskusta (Masote). Esitys on herättänyt paljon vastustusta, mutta vastustajat tuntuvat vastustavan aivan eri asiaa kuin sitä, mitä olen esittänyt. Ilmeisesti olen perustellut asian huonosti. Yritän siis uudestaan.

 Kehittämisyksikkö, ei niinkään tutkimuslaitos

Ensimmäinen virheeni oli puhua tutkimuslaitoksesta, vaikka kyse on enemmän kehittämiskeskuksesta. Raja on tietysti veteen piirretty viiva.

Mitä Masote tekisi? Lue lisää

Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni valtuustossa 15.2. käsiteltäessä Vasemmistoliiton ryhmäaloitetta asuntopolitiikasta

Vasemmistoliitto on tehnyt valtuustokysymyksen aivan keskeisestä asiasta. Asumisen hinnan nousu on suurimpia yhteiskunnallisia epäkohtia Helsingissä.

Asumisen korkea hinta on ikävä asia, mutta samalla se on hyvä merkki. Olemme onnistuneet tekemään vetovoimaisen kaupungin, johon liian moni haluaa asumaan – liian moni suhteessa olemassa olevaan asuntokantaan. Helsingin seudulla on myös alueita, jossa asuminen on halpaa ja jossa asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet absoluuttisesti.

Ongelma on asumisen korkea hinta nimenomaan Helsingissä, joten asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin – ei sinne, missä asuntojen hinnat ovat jo nyt laskusuunnassa. Kun rakennetaan hyville paikoille, ei tueta rikkaita, vaikka rikkaat ehkä tulevatkin juuri niihin asuntoihin. Rikkailla on todennäköisesti ollut asunto aikaisemmin – itseasiassa asunnottomuus on rikkaiden kohdalla peräti harvinaista. Jos rikkaan vanha asunto toiseksi parhaalla paikalla vapautuu, sinne muuttaa joko kolmanneksi parhaalta paikalta ja niin edelleen. Ketjussa kaikkien asumistaso paranee samalla, kun asuntojen hintapaine helpottaa koko kaupungin alueella.

Vasemmistoliitto on puhunut paljon sen puolesta, että pitäisi rakentaa enemmän Ara-asuntoja. Jos me nostamme Ara-asuntojen osuuden 1500 asunnosta 2500 asuntoon, tuhat onnekasta enemmän saa korjatuksi ongelman omalta kohdaltaan, mutta jos me rakennamme asuntoja niin paljon, että asumisen hinta kääntyy laskuun, se kääntyy laskuun kaikilta 300 000 ruokakunnalta.

Jos haluamme poistaa asuntopulaa, ainoa keino on rakentaa lisää asuntoja. Muilla asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa vain siihen, ketkä jäävät ilman asuntoa Helsingissä. Lue lisää

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

18.2.2017 · Aihe Ilmastopolitiikka, _ · 37 Kommenttia 

Joukko arvovaltaisia republikaaneja on julkaissut ehdotuksen konservatiivisia yhteiskunnallisia arvoja noudattavaksi ilmastopolitiikaksi Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilidioksidivero Asteittain nouseva hiilidioksidivero olisi alussa 40 $/tonni ja nousisi ennalta ilmoitettua tahtia korkeammaksi.
  2. Pieni perustulo. Hiilidioksidiveron tuoton jakaminen tasan kaikille pienenä perustulona. (Sanaa perustulo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perustulo olisi nelihenkiselle perheelle alussa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) verotonta tuloa ja nousisi samassa tahdissa hiilidioksidiveron kanssa.
  3. Vienti ja tuonti. Vietäessä tai tuotaessa tuotteita maista, joissa ei ole samaa järjestelmää, maksettu hiilidioksidivero palautettaisiin viennissä ja lisättäisiin tuontituotteisiin.
  4. Säätelyn purkaminen. Pahojen demokraattien aikaansaama kallis, byrokraattinen ja tehoton säätely ja normiohjaus poistettaisiin tarpeettomana, koska hiilidioksidivero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuottaa minulle suuren henkilökohtaisen kriisin. Olen itse ehdottanut jokseenkin samaa kauan sitten. Pitääkö vaihtaa kantaa, jos huomaa olevansa samaa mieltä amerikkalaisten pahisten kanssa? 🙂

Lue lisää

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

18.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 44 Kommenttia 

Kirjoitin tällaisen Näkökulma-artikkelin Suomen Kuvalehteen. Myönnän että tässä on aimo annos naivia idealismia, mutta tämä inhorealistinen aika saattaa sitä kaivata. Kuvalehdessä julkaistua versiota jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varauduttava siihenkin, että presidentti Trump istuu vallassa koko kauden ja tekee todella mitä on luvannut niin, että Yhdysvallat muuttuu protektionistiseksi ja eristäytyväksi maaksi, joka luopuu merkittävästä osasta läntisiä arvoja.

On helppo keksiä, mitä kaikkea kauheuksia tästä voisi seurata, mutta mietitäänpä naiivin optimistisesti, miten me muut voisimme kääntää tämän voitoksemme?

Voisivatko Eurooppa, Kiina, Venäjä, Afrikka ja Lähi-Idän islamilaiset valtiot päätyä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasassa yhteinen etu? Uusi oikeudenmukaisempi maailmanjärjestys? Yhteisistä eduista on helpompi neuvotella, jos yksi osapuoli ei ole ylivoimainen. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

17.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 3 Kommenttia 

Yleiskaavaan liittyvistä ponsivastauksista pöydälle kaikki ne, joihin joku esitti muutosta.

Hernesaaren osayleiskaava

Hyväksyttiin muutoksitta. Olen näköjään levittänyt väärää tietoa Urban Helsinki -porukan vaihtoehdosta. Siinä ei ole 18 metrin runkosyvyyttä. Sellainenkin suunnitelma on ollut esillä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen rakennustehokkuuksiin ja pysäköintiin palataan asemakaavan yhteydessä. Tämä on niitä alueita, joissa pysäköintipaikkojen määrä muodostaa katon asuntotuotannolle. Tästä kuluneella viikolla työmarkkinajärjestöt kirjelmöivät yhdessä.

En ole täysin vakuuttunut, että kaupungin kassasta löytyy 30 M€ venesataman rakentamiseen enkä oikein usko että yksityistä rahaakaan löytyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren asemakaavaluonnos

Tein palautusesityksen, jonka mukaan Länsiväylän liittymää varten hyväksytään vain katumaisen risteyksen vaatima tila. Perusteluni oli, ettei kallista liittymää kannata rakentaa muutamaksi vuodeksi. Ajatukseni oli, että liikenne hoidettaisiin Katajaharjun ja Hanasaaren liittymien kautta kunnes Länsiväylä saadaan kaupungin kaduksi. On myönnettävä, että ajatukseni perustui osittain väärään tietoon. Itse liittymän rampit maksavat alle kaksi miljoonaa. Rahaa menee Länsiväylän osittain kattavaan kanteen. Sitä kantta minä taas pidän tarpeellisena, koska vaikka Länsiväylä muuttuisi Länsibulevardiksi, melkoisen estevaikutuksen se silti muodostaa. Kansi maksaa 17 M€ eli alta kaksi prosenttia koko saaren kustannuksista. Tosin tämä ratkaisu taas jättää Länsiväylän vähän kanjoniin, joten estevaikutus on vastaavasti suurempi – vähän niin kuin Vuosaaressa on.

Risto Rautava pyysi asian pöydälle, joten tästä sitten pohditaan seuraavat kaksi viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäistenrannan asemakaavaluonnos Lue lisää

Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja

15.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 38 Kommenttia 

Mielenkiintoista lähinnä on, mitä tehdä Espan ja Bulevardin eteläpuoliselle Helsingille. Se on lähellä keskustaa, mutta ei kovin hyvin saavutettavissa, ellei satu asumaan alueella. Minusta siellä pitäisi lisätä asumista työpaikkojen sijasta, koska se on niin haluttua asuinaluetta. Alueelle sopii pienkonttoreita, joiden työntekijät asuvat lähellä, mutta ei suuria työpaikkoja, joihin pitäisi matkustaa kaukaa. Työpaikkapysäköintiä ei alueella ole mahdollista järjestää mihinkään järkevään hintaan, mikä sekin puolustaa ajatusta, että työpaikkoja tulisi olla lähinnä alueella asuvia varten.

Ensimmäiseen kerrokseen en ottaisi asuntoja jo kaupunkikuvallisista syistä – ikkunat. Niissä voi olla liiketilaa tai jos vuokralaista ei löydy, pienyritysten toimistoja. Luovien alojen työpaikat sijoittuvat mielellään kaupunkien keskustaan samoin kuin näiden työntekijöiden asunnot. Lue lisää

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

13.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 127 Kommenttia 

Tälläkin blogilla käyty keskustelu siitä, missä tulevaisuuden työpaikat sijaitsevat, osoittaa tulevaisuuden näkymien olen hyvin erilaisia. Joidenkin mukaan työpaikan paras sijainti on Helsingin keskustassa, toisten mielestä kaupungin ulkopuolella, vaikkapa Keilaniemessä.

(Haa, huomasin oman asenteeni tulevan esiin edellisessä virkkeessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilaniemi ei ole kaupungin ulkopuolella vaan kaupungissa.)

Kävin toissaviikolla luennoimassa Tampereen Teknillisellä yliopistolla Hervannassa. En ollutkaan käynyt Hervannassa vuosiin Se oli kovin erilaista ympäristöä kuin Tampereen keskusta, jossa yliopisto sijaitsee ja johon liittyy noin 95 % kokemuksestani Tampereesta.

Oikeastaan vasta Hervannassa tajusin, että insinöörien käsitys hyvästä työpaikan ympäristöstä on aivan erilainen kuin vaikkapa humanistien.

Insinööri arvostaa tällaista työympäristöä

Kaikkialla maailmassa insinöörialojen työpaikat ovat Hervannan ja Keilaniemen kaltaisilla alueilla pysäköintikenttien ympäröiminä kaupungin ulkopuolella. Niihin pääsee kätevästi omalla autolla, jota myös lähes kaikki käyttävät. Lue lisää

Seuraava sivu »