Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

28.1.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ 

(Esityslistaan tästä)

Hernesaaren osayleiskaava.

Luottamusmiehet on ilmeisesti tarkoitus näännyttää tai sitten on tekeillä jonkin merkittävän päätöksen salakuljetus. Asiakohdassa on liitteineen materiaalia 1869 sivua. Näin siinä käy, kun hallinto-oikeus menee kumoamaan jonkin kaavan sen vuoksi, ettei ole selvitetty tarpeeksi.

Tämä on meillä kuitenkin toista kertaa. Olemme tästä asiallisesti päättäneet, ja nyt käsittelemme vain sitä, mihin lausunnot antavat aihetta. Eivät juuri mihinkään.

Hernesaaresta on tulossa hieno paikka. Antero Vartia ja Jasper Pääkkönen panivat Löylyn kaukonäköisesti hyvälle paikalle.

Alueelle suunnitellaan 6900 asukasta ja 3 000 työpaikkaa. Liikenne perustuu kutosen ratikkaan.

Kaava on matkan varrella parantunut. Siitä saatiin pois järkyttävän kallis ja merimaisemaa pahasti häiritsevä helikopterikenttä samalla kun asukkaita tuli rutkasti lisää.

Alueen kärkeen tulee runsaasti venelaitureita ja jonkinlainen purjehduskeskus. Viimeksi purjehduskeskuksesta riideltiin kunnolla – tai siis purjehdusseurat riitelivät. Nyt en ensisilmäykselle löydä mainintaa, mitä hankkeelle nyt kuuluu.

Valtion viljavarasto nököttää suunnitelmassa yhä paikallaan. Sen rakennushistoriasta on toistasataa sivua. Tämä menee yli minun ymmärrykseni. Sinne talojen väliin ahdettuina ne näyttävät lähinnä noloilta.

Tästäkin huolimatta, siitä tulee hieno!

Ratikkasuunnitelma Hernesaareen.

Perille asti ratikka tulee vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua, kun alue alkaa valmistua, mutta Eiranrantaan sen pitäisi alkaa liikennöidä jo ensi vuonna. Parantaa alueen saavutettavuutta merkittävästi. Nyt se on vähän pussinperä.

Koivusaaren asemakaava

Nykyisen Koivusaaren kohdalle rakennetaan suuri moottoritieliittymä. Koivusaaren läheisyyteen luodaan meritäytöin asunalue 5 000 asukkaalle ja vajalla 4 000 työpaikalle.

Myönnetään, saaren eteläosaan rakennetaan taloja myös itse saaren alueelle. Vihreät ovat kritisoineen voimakkaasti sitä, että jokseenkin koko nykyinen saari uhrataan moottoritien rampeille, vaikka Länsiväylä on tarkoitus muuttaa kaduksi, jossa voi olla ihan tavallisia risteyksiä. Selitys on, että toistaiseksi on valtion tie, eikä valtio tunne jyrkempiä kaarresäteitä.  Minkä tästä opimme. Valtion viranomaisia ei pidä koskaan päästää vaikuttamaan kaupunkien kaavoitukseen.

Samassa esityslistassa on toinen kohta moottoritieliittymän muuttamisesta katumaiseksi risteykseksi sitten, kun Länsiväylä saadaan Helsingin hallintaan. Näin vapautuisi rakentamiselle kuitenkin vain 7500 k-m2.

Koivusaaren kaava vaatii kaupungilta peräti 160 M€ investoinnit. Tontinluovutustuloja pitäisi kuitenkin tulla yli 200 M€, joten tämänkin on saatu itsensä kannattavaksi lisäämällä rakennusoikeutta ja tekemällä halvempia (ja huonompia) ratkaisuja esimerkiksi muuttamalla rannat viistoiksi rantabulevardimaisen jyrkän rannan sijasta.

Fillarireitti (länsibaana) pannaan tässä kiertämään moottoritien rampit, mistä koituu sadan metrin ylimääräinen matka. Vuodessa pyöräilijät kiertävät tuota ramppia noin 5 000 tunnin ajan. Ehkä se katumainen liittymä tuo tähän jonkin järkevän ratkaisun.

Kuvassa näkyy seutuyhteistyön kukkanen, puolikas venesatama. Helsinki olisi halunnut rakentaa kokonaisen yhdessä Espoon kanssa, mutta Espoo ei tähän suostunut, koska kulku laitureille olisi tapahtunut Helsingin puolelta.

= = =

Listalla on vielä pyöräilybarometri ja tilastotietdot helsinkiläisten liikkumisesta vuonna 2016. Teen niistä oman postauksen. Näiden kahden kanssa vierähti sen verran pitkä tovi.

 

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari”

  1. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.1.2017 kello 17:53

    “Mutta Eiranrantaan sen pitäisi alkaa liikennöidä jo ensi vuonna. Parantaa alueen saavutettavuutta merkittävästi. Nyt se on vähän pussinperä.”

    En oikein ymmärrä, miksi tuo raitiotie rakennetaan, kun sinne voitaisiin vaan jatkaa raitiotietä nykyisen 1A, syksystä alkaen 1:n päätepysäkiltä. Bulevardin ja tuon kääntopaikan välinen raitiotie saattaa parantaa marginaalisesti joukkoliikennettä, mutta jossain muualla rahoille on parempaa käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2017 kello 9:44

    En oikein ymmärrä, miksi tuo raitiotie rakennetaan, kun sinne voitaisiin vaan jatkaa raitiotietä nykyisen 1A, syksystä alkaen 1:n päätepysäkiltä.
    Joukkoliikenne ei ole kui sähköverko jossa riittää, että paikkaan on yhteys jostakin. Ratikka 1A kulkee kauppatorilta, mutta jos on tulossa keskustasta, vaikkapa rautatieasemalta, siitä ei ole mitään apua.
    Ykkönen muuten siirtyy kulkemaan aivan toisaalla Helsinginkatua Töölöön, koska sillä reitillä ei ole enää käyttäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. anomuumi kirjoitti 28.1.2017 kello 22:47

    Koivusaaren eritasoliittymän jälkikäteiskatuistamissuunnitelma (1) vaikuttaa lähinnä vitsiltä. Länäri ei muutu pääkatumaiseksi kaupunkibulevardiksi siten, että korvataan eritasoliittymä tasoliittymällä ja rakennetaan risteyksen ympärille kokonaiset neljä(!) taloa. Tasoliittymä on tietysti vielä piirretty siten, ettei “katua” voi ylittää jalan eikä millään ajoneuvolla mistään, vaan pitää kiertää muutaman sadan metrin kunniakierros liittymän viereen jäävän kansirakennelma-tunnelin päältä. Jos tämä on parasta mitä eritasohelvetille voidaan jälkikäteen tehdä, niin on minusta selvää, ettei sitä kannata lähteä ~50 miljoonalla eurolla rakentamaan.

    Melko paljon epäilen myös koko saaren kaavataloutta, kun 100 000 kem2 eli kolmannes kaavan rakennusalasta on liike- ja toimistotilaa, josta nyt ei suoranaisesti ole paremmillakaan paikoilla pulaa. Vaikka asuinrakentamisesta tietty tuleekin tuloja, niin jos kaupunki saa esim. huomattavasti keskeisemmin sijaitsevassa Sompasaaressa tuloja 800€/kem2 lähes pelkällä asuinrakentamisella (2), niin on vähän vaikea uskoa että kaupunkirakenteesta irrallisesta Koivusaaresta saataisiin 200 000:lla asuin- ja 100 000:lla toimisto-kem2:llä keskimäärin 750€/kem2 tuloja. Koivusaaren metroasema tuli tietty jo rakennettua, mutta se ei ole peruste heittää hyvää rahaa huonon perään. Kaavataloudellisesti tappiolliset hankkeet voidaan jättää espoolaisille.

    Hernesaaren suunnitelman kohdalla sen sijaan on tultu paljon eteenpäin (myös kaavataloudellisesti), ja vaikka aina on parantamisen varaa, on se kyllä mielestäni jo todellakin tarpeeksi hieno!

    1) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2017/Ksv_2017-01-31_Kslk_3_El/0AA8897B-703D-C326-856D-59D00BC00000/Liite.pdf

    2) http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/07/071c2136ce022e23925a13c3718af6e15d51d4a3.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Joonas Mustonen kirjoitti 29.1.2017 kello 13:37

    Uusissa katumuutoksissa huomaa kyllä että suunnittelijat eivät paljoa itse pyöräile tai sitten vaan suoraan inhoavat pyöräilijöitä. Sen verran typeriä aivopieruja esim jätkäsaari-lauttasaari alueella on pyöräteille tehty:
    – Yksisuuntaiset pyörätiet: Koko ikäni kaupungeissa pyöräilleenä ei ole kyllä ikinä tullut mieleen “olispa tää pyörätie yksisuuntainen”.
    – Pyöräteiden siirto tielle. Lauttasaarentiellä on 3m leveät jalkakäytävät joilla kävelee korttelin matkalla kerralla max. 3 ihmistä. Miten kenenkään elämä paranee siirtämällä pyörätiet kadulle ja yksisuuntaisiksi?
    – Pyörätie risteyksissä kadulle. Risteysalue on kevyelle liikenteelle vaarallisin alue. Mikä järki on siinä, että pyörätie joka muuten kulkee korotettuna pysäköityjen autojen takana turvassa tuodaan suoraan tielle risteysalueilla Tyynenmerenkadulla?? kuulostaa täysin järjenvastaiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Joonas Mustonen kirjoitti 29.1.2017 kello 13:44

    Tiedän että Osmo pyöräilet samalla puolen Helsinkiä kuin itse, niin ois aika kiva jos näissä uusissa Hernesaari-koivusaari kaavoissa katsoisit etteivät pääse vahingossa lisää tällaisia typeryyksiä tekemään, vaan että pyöräily olisi sujuvaa ja turvallista 🙂

    p.s. joko me tiedetään ennen kunnallisvaaleja kumpi saadaan Vihreiden uudeksi pj:ksi? Menee vielä ääni vahingossa kokkareille, jos Touko pistää vihreät vaatimaan keskaria takaisin alkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. spottu kirjoitti 29.1.2017 kello 15:02

    Makkaratalon Hautuumaa: En oikein ymmärrä, miksi tuo raitiotie rakennetaan, kun sinne voitaisiin vaan jatkaa raitiotietä nykyisen 1A, syksystä alkaen 1:n päätepysäkiltä.

    Koskapa sen jälkeen Eirasta pääsee kätevästi ratikalla sekä Töölöön että Kallioon.

    Sitten kun linja 6 saadaan Eiranrantaan, järkevöityisi verkko entisestään jos saataisiin yhteys Bulevardilta Kampin keskukselle Fredaa pitkin jonka jälkeen ykkösen ei tarvitsisi kiertää muutenkin ruuhkaisen Mannerheimintien kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Daniel Federley kirjoitti 29.1.2017 kello 15:42

    Hernesaari vaikuttaa monessa mielessä onnistuneemmalta kuin Jätkäsaari. Toivottavasti tuo kaava nyt menee läpi ilman turhia viivyttelyjä.

    Ratikasta täytyy todeta, että tuonne on suunniteltu koko kantakaupungin paras raitiotie. Riittävän leveät omat kaistat, vähän jyrkkiä kaarteita ja kohtuullisen pitkä pysäkkiväli.

    Bulevardille vaan tarttis tehrä jotain, sillä se on ruuhka-aikaan melkoisen toivoton ratikkaväylä. Voisitko kysyä kokouksessa, mitä konkreettista sen varalle on suunniteltu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Daniel Federley kirjoitti 29.1.2017 kello 15:44

    Voisiko Koivusaari nyt vaan jäädä odottamaan Länsiväylän bulevardisointia? Olisi sen verran mittava hukkainvestointi tuo tilapäinen motariramppi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Daniel Federley kirjoitti 29.1.2017 kello 15:50

    Makkaratalon Hautuumaa:
    En oikein ymmärrä, miksi tuo raitiotie rakennetaan, kun sinne voitaisiin vaan jatkaa raitiotietä nykyisen 1A, syksystä alkaen 1:n päätepysäkiltä. Bulevardin ja tuon kääntopaikan välinen raitiotie saattaa parantaa marginaalisesti joukkoliikennettä, mutta jossain muualla rahoille on parempaa käyttöä.

    Raitiovaunu tarvitsee sujuvaa kääntymistä varten kohtuullisen suuren kaarresäteen. Vaunuja ei saada käännettyä Tehtaankadulta Telakkakadulle molemmissa ajosuunnissa ainakaan ilman, että mennään jalkakäytävän päältä. Poikkeusyhteytenä tuollainen hyvin hitaalla vauhdilla ja jalkakäytävän päältä menevä yhteys olisi vielä mahdollisuuksien rajoissa, mutta ei linjaliikenteenä.

    Lisäksi sopii toivoa, että HSL tulee järkiinsä uuden ykkösen osalta ja suoristaa sen Fredaa kulkevaksi (nyt se alkaa kiertää reittiä Freda-Bulevardi-Mansku-Arkadiankatu). Elokuussa voimaan astuva järjestely tulee hirvittävän kalliiksi, koska päällekkäistä bussiliikennettä on niin paljon ja koska kiertävä ratikka on hidas ja vaatii paljon kalustoa. Jos ja kun HSL järkiinsä tulee, ei tuo ykkönen sopisikaan Hernesaaren pääjoukkoliikenneyhteydeksi, koska se veisi vain Kamppiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.1.2017 kello 19:09

    Osmo Soininvaara:
    En oikein ymmärrä, miksi tuo raitiotie rakennetaan, kun sinne voitaisiin vaan jatkaa raitiotietä nykyisen 1A, syksystä alkaen 1:n päätepysäkiltä.
    Joukkoliikenne ei ole kui sähköverko jossa riittää, että paikkaan on yhteys jostakin. Ratikka 1A kulkee kauppatorilta, mutta jos on tulossa keskustasta, vaikkapa rautatieasemalta, siitä ei ole mitään apua.
    Ykkönen muuten siirtyy kulkemaan aivan toisaalla Helsinginkatua Töölöön, koska sillä reitillä ei ole enää käyttäjiä.

    Tuo linjahan siirtyy kulkemaan juuri rautatieaseman vierestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.1.2017 kello 19:37

    spottu: Koskapa sen jälkeen Eirasta pääsee kätevästi ratikalla sekä Töölöön että Kallioon.

    Sitten kun linja 6 saadaan Eiranrantaan, järkevöityisi verkko entisestään jos saataisiin yhteys Bulevardilta Kampin keskukselle Fredaa pitkin jonka jälkeen ykkösen ei tarvitsisi kiertää muutenkin ruuhkaisen Mannerheimintien kautta.

    Totta kai raitiotie parantaa yhteyksiä, mutta jossain muualla 500 metriä raitiotietä toisi aivan uuden yhteyden raitioliikenteen piiriin, tai Fredrikinkadun puuttuvalla pätkällä olisi paljon isompi vaikutus sekä matkustajan että kustannusten kannalta (14 ja 18 voitaisiin laittaa rullalle). Noh, raitiotien on kai jo päätetty ja tullaan rakentamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Rolle kirjoitti 29.1.2017 kello 21:34

    Kaupungilla on outoa rakkautta betonia kohtaan. Nyt ovat jäämässä alueelle sopimattomat viljamakasiinit pystyyn, Jätkäsaaressa tuskaillaan bunkkerin kanssa, mihin ei oikein pysty rakentamaan mitään millään säällisellä kustannuksella. Kuningasidea oli sitten nostaa hökötyksen korkeutta ja luoda erinomaisen viehko varjon tekijä keskelle saarta… jotain tolkkua tähän betonin rakastamiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Krtek kirjoitti 29.1.2017 kello 22:09

    Turhaa rakentaa näitä venesatamia enempää. Koko Helsingin edusta on jo lyhyellä avovesikaudella täynnä botskeja pörisemässä. Näille tarvitaan kunnon venevero eikä lisää rantojen aitaamisia ja täyttöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. muumiovirasto kirjoitti 30.1.2017 kello 0:01

    Koivusaaren kaava on fiasko. Se on tehty täysin nykyisen motarin varaan eikä siitä saada millään tavalla muokattua katumaista tulevaisuudessa. Ja tämähän on ihan luonnollista, se on kuitenkin suunniteltu vuosia ennen mitään bulevardi-päätöksiä. Jos tämä kaava hyväksytään niin siinä menee luultavasti päälle sata miljoonaa kaupungin fyrkkaa hukkaan (menetetyt tonttitulot + liittymän rakennus/purkuhässäkkä), ja tuloksena on todella sekavaa ja rikkonaista kaupunkia.

    Tämän lisäksi kaavassa on muutenkin paljon parantamisen varaa. Yleinen kaupunkirakenne pohjois- ja eteläpäissä on ihan hyvä, mutta kompromisseja on vissiin tehty aika liuta yksityiskohtatasolla kun lopputulos on että suurten pihakansien päällä on vaan jonoittain piste- ja lamellitaloja. Tässä vain yhdistetään ne huonoimmat asiat, eli tehottomuus ja huono ympäristö/näköalat, yhdeksi todella huonoksi kokonaisuudeksi. Miksei lännestä stadiin saapuville haluta antaa omaa ikonista “nyt ollaan perillä” Säästöpankinrantaa?

    Koivusaaren kaava tarvitsee paljon muutoksia. Keskikohta pitää tehdä uudelleen siten että 2020-luvulla rakennettavan kaupunkirakenteen ja tulevaisuuden kapeamman Länsibulevardin väliin saadaan rakennettua tiivis korttelirivi (eikä mitään neljää kämästä rakennusta). Ja virastolle sen verran terveisiä, että unohtakaa se Lauttasaari-mafia (siis seura). Sen jengin perseily alkaa olla jo liian lähellä Tapiolan kiltaa.

    Mutta Hernesaari näyttää hyvältä. Menty parempaan suuntaan. Erityisesti sen massiivisen parkkipaikan poisto eteläkärjestä oli hyvä (joskin itsestäänselvä) juttu. Muutama asia johon vielä toivoisin muutoksia: 1) en myöskään snaijaa miksi näitä Kehä kolmosen masentavia varastohalleja pitää säilyttää tällaisella alueella 2) en tiedä ketään joka pitäisi sisäänvedettyjä ylimpiä kerroksia tyylikkäinä, joku mielenkiintoinen kattoratkaisu (+ esim. ullakkoasunnot) olisi selvästi hienompaa kaupunkia 3) Hernesaaren autot ja yksi poispääsy tulee olemaan viimeinen tikki jo nyt pahasti tukossa olevalle etelä-Helsingin katuverkolle, tälle pitäisi todella tehdä jotain (esim. laskea kuinka monta autoa alueelle voidaan realistisesti lisätä ja antaa parkkinormi sen automäärän mukaan, eikä pelkästään kerrosneliöiden, tällä myös saataisiin tehokkuuttakin vielä lisää).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. spottu kirjoitti 30.1.2017 kello 0:16

    Makkaratalon Hautuumaa: Totta kai raitiotie parantaa yhteyksiä, mutta jossain muualla 500 metriä raitiotietä toisi aivan uuden yhteyden raitioliikenteen piiriin, tai Fredrikinkadun puuttuvalla pätkällä olisi paljon isompi vaikutus sekä matkustajan että kustannusten kannalta (14 ja 18 voitaisiin laittaa rullalle).

    On aika luontevaa että Hernesaari-Punavuori -alueelta on ratikkayhteys molemmin puolin Töölönlahtea. Asukkaiden ja työpaikkojen määrän ja tiheyden luulisi olevan riittävä. Bussilinjan 14 toimintaedellytykset poistuvat ruuhkien takia joka tapauksessa kun Hernesaari asutetaan, sillä ei ole tulevaisuutta.

    Hienointa tietysti olisi jos linjan 1 kääntymisongelma Telakkakadulle ratkeaisi jotenkin, ja sekä 1 että 6 saataisiin jatkettua Hernesaaren kärkeen, ja 1 Fredrikinkatua Bulevardilta Kamppiin. Silloin alkaisi joukkoliikenteen suhteellinen kilpailuasema olla kohdallaan Hernesaari – Munkkisaari – Punavuori -alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Koti-isä kirjoitti 30.1.2017 kello 9:21

    muumiovirasto:
    Koivusaaren kaava on fiasko.

    Kyllä, on päätetty rakentaa pala Espoota Helsinkiin. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että on optimoitu autojen maksiminopeudet ja kääntösäteet. Sitten on laitettu pyörätiet mutkalle ja kävelijät kalliille kansille. Käsittämätöntä touhua.

    muumiovirasto:
    Mutta Hernesaari näyttää hyvältä. Menty parempaan suuntaan. Erityisesti sen massiivisen parkkipaikan poisto eteläkärjestä oli hyvä (joskin itsestäänselvä) juttu.

    Tuskin oli itsestäänselvä. Vuosi sitten esitellyssä suunnitelmassa oli toimittu aivan kuten aina ennenkin on toimittu: varataan niemen nokasta, parhaalta paikalta, valtava yhtenäinen alue autojen makuuttamiseen. Nyt on jouduttu muuttamaan radikaalisti ajattelutapaa: suunnittelua on tehty myös kävelevän ihmisen näkökulmasta. Mutta on parkkipaikkoja suunnitelmassa edelleen paljon. Veneelle ei näemmä voi tulla ratikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Koti-isä kirjoitti 30.1.2017 kello 9:32

    Joonas Mustonen:
    – Pyöräteiden siirto tielle. Lauttasaarentiellä on 3m leveät jalkakäytävät joilla kävelee korttelin matkalla kerralla max. 3 ihmistä. Miten kenenkään elämä paranee siirtämällä pyörätiet kadulle ja yksisuuntaisiksi?

    Autot on suuniteltu kulkemaan 120 km/h, mutta niiden nopeus kaupungissa on rajoitettu 30 km/h. Polkupyöräilijän keskinopeus on vajaa 20 km/h. Kävelijän keskinopeus on vajaa 5 km/h. Missä on pyörän paikka? Sekaisin kävelijöiden kanssa, jolloin nopeusero on 4-kertainen? Ei, vaan omalla selkeästi erotetulla kaistallaan autokaistan vieressä. Kuten oikeissa pyöräilykaupungeissa. Tai sitten ylileveällä autokaistalla. Ei missään tapauksessa kävelijöiden seassa, kuten sellaisissa pyöräilyn kehitysmaakohteissa kuten esimerkiksi Tampere tai Pori.

    Joonas Mustonen:
    – Pyörätie risteyksissä kadulle. Risteysalue on kevyelle liikenteelle vaarallisin alue.

    Kyllä, mutta ei risteävän liikenteen vuoksi. Helsingissä taisi viime vuonna kuolla yksi ihminen liikenneonnettomuudessa. Helsinkiä vastaavassa Oslossa kuolee 180 ihmistä vuodessa liikenteen aiheuttamiin ilmansaasteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Anton kirjoitti 30.1.2017 kello 11:43

    Hernesaaren kärki on Helsingin niemen eteläisin kärki. Minusta tämä olisi hyvä paikka korostaa “merellisen Helsingin” suhdetta mereen jollain symboolisella rakennuksella tai taideteoksella.

    Hernesaaren kärkeen voisi esimerkisi laittaa laivan keulan muotoisen korkean rakennuksen jossa ylimmissä kerroksissa olisi näköalatasanne ja teleskoopit joilla voisi katsoa Tallinnaan asti. Ei varmaan edes vaatisi eritysien korkeaa rakennusta. Linkin takana kuva ajatuksesta:
    https://s23.postimg.org/jcjzxpbor/hernesaari.jpg

    Toivottavasti harkitsette asiaa. Helsinki tarvitsee lisää nähtävyyksiä.

    YT. Anton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Anton kirjoitti 30.1.2017 kello 11:55

    Anton:
    Hernesaaren kärki on Helsingin niemen eteläisin kärki. Minusta tämä olisi hyvä paikka korostaa “merellisen Helsingin” suhdetta mereen jollain symboolisella rakennuksella tai taideteoksella.

    Hernesaaren kärkeen voisi esimerkisi laittaa laivan keulan muotoisen korkean rakennuksen jossa ylimmissä kerroksissa olisi näköalatasanne ja teleskoopit joilla voisi katsoa Tallinnaan asti. Ei varmaan edes vaatisi eritysien korkeaa rakennusta. Linkin takana kuva ajatuksesta:
    https://s23.postimg.org/jcjzxpbor/hernesaari.jpg

    Toivottavasti harkitsette asiaa. Helsinki tarvitsee lisää nähtävyyksiä.

    YT. Anton

    Jatkaakseni vielä ajatusta:

    – Siellä voisi myös toimia myös esimerkiksi tiedekeskus jossa maan kaarevuus olisi ihan omin silmin nähtävissä (Tallinnasta näkyy vain korkeimmat rakennukset). Tallinnaan voisi vaikka laittaa johonkin torniin peilin ja oppilaat voisivat laserilla mitat etäisyyttä. Jne.
    – Näköalatasanteelta avautuisi näkymät yli meren ja saariston, aivan varmasti yksi Helsingin suosituimmista turistikohteista.

    Toivottavasti Helsingin päättäjät näkevät tällaisen rakennuksen potentiaalin.

    YT. Anton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Turkulainen matkailija Helsingissä kirjoitti 30.1.2017 kello 14:30

    Anton: Hernesaaren kärki on Helsingin niemen eteläisin kärki. Minusta tämä olisi hyvä paikka korostaa “merellisen Helsingin” suhdetta mereen jollain symboolisella rakennuksella tai taideteoksella.

    Mielestäni se Guggenheimin majakka (joka ei sopinut kauppatorin kylkeen) olisi sopinut ërinomaisesti Hernesaaren kärkeen, “sumuisena eteläkärkenä”. On turisteja, yhteydet tulee, mielenkiintoinen ranta-alue laajenisi Kauppatorilta, Eiran rantaa Löylyn ohi Hernesaaren kärkeen.
    Taitaa vaan olla liian myöhäistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Anna R kirjoitti 30.1.2017 kello 16:08

    Joonas Mustonen:
    – Pyörätie risteyksissä kadulle. Risteysalue on kevyelle liikenteelle vaarallisin alue.

    Ja se johtuu eniten juuri vanhanmallisten pyöräteiden kaksisuuntaisuudesta. Yleisimmässä pyörän ja auton kolarityypissä pyöräilijä ajaa pyörätietä tien vasemmalla puolella, autoilija tulee sivusta kolmion takaa ja on kääntymässä oikealle ja katsoo lähinnä vasemmalta vahtien sopivaa rakoa, eikä siksi lainkaan huomaa koko pyöräilijää.

    Toisessa yleisessä kolarityypissä taas törmäävät samasta suunnasta tulevat oikealle kääntyvä auto ja suoraan jatkava pyöräilijä. Viemällä pyörätie/-kaista ajoradalle ennen risteystä vaaratilanne poistuu, jos oikealle kääntyvä auto ryhmittyy reunakiven viereen niin, että suoraan pyöräilevän on ohitettava se vasemmalta.

    Uusilla suunnitteluohjeilla on kyllä laaja asiantuntevien pyöräilypiirien tuki, ja ne tosiaan noudattelevat aika pitkälti mm. Tanskan ja Hollannin parhaita suunnittelukäytäntöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Anton kirjoitti 30.1.2017 kello 17:22

    Turkulainen matkailija Helsingissä: Mielestäni se Guggenheimin majakka (joka ei sopinut kauppatorin kylkeen) olisi sopinut ërinomaisesti Hernesaaren kärkeen, “sumuisena eteläkärkenä”. On turisteja, yhteydet tulee, mielenkiintoinen ranta-alue laajenisi Kauppatorilta, Eiran rantaa Löylyn ohi Hernesaaren kärkeen.
    Taitaa vaan olla liian myöhäistä?

    Taitaa olla, ja en edes tiedä kuinka mielenkiitoinen Guggenheim olisi ollut (Tosin parempi kuin parkkipaikka).

    Maailman mittakaavassa melko ainutlaatuinen merimuseo ja tiedekeskus sen sijaan…

    Nostetaan Vrouw Maria ja muutama muu hylky Itämeren pohjasta ja laitetaan esille Hernesaaren kärkeen.

    Helsinki voi myydä lisää rakennusoikeutta maksaakseen lystin. 🙂

    YT. Anton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Joonas Mustonen kirjoitti 31.1.2017 kello 13:15

    Koti-isä: Autot on suuniteltu kulkemaan 120 km/h, mutta niiden nopeus kaupungissa on rajoitettu 30 km/h. Polkupyöräilijän keskinopeus on vajaa 20 km/h. Kävelijän keskinopeus on vajaa 5 km/h. Missä on pyörän paikka? Sekaisin kävelijöiden kanssa, jolloin nopeusero on 4-kertainen? Ei, vaan omalla selkeästi erotetulla kaistallaan autokaistan vieressä.

    -“polkupyöräilijän keskinopeus on vajaa 20km/h” – Tilannenopeus. Aivan normaalisti hiljennetään kun tulee ihmisiä tielle.
    – “Kävelijöiden seassa” – Ei vaan erotetaan siitä 3m leveästä jalkakäytävästä se metrin levyinen pyöräkaista. Käy katsomassa montako ihmistä Lauttasaarentiellä ruuhka-aikaan kävelee – siitä menee enemmän autoja minuutissa kuin kävelijöitä tunnnissa. Jos kävelyliikennettä on paljon, niin silloin jalkakäytävä ja pyörätie on syytä erottaa selkeämmin, mutta ei silloin kun liikenne on tätä luokkaa.

    Anna R: Ja se johtuu eniten juuri vanhanmallisten pyöräteiden kaksisuuntaisuudesta. Yleisimmässä pyörän ja auton kolarityypissä pyöräilijä ajaa pyörätietä tien vasemmalla puolella, autoilija tulee sivusta kolmion takaa ja on kääntymässä oikealle ja katsoo lähinnä vasemmalta vahtien sopivaa rakoa, eikä siksi lainkaan huomaa koko pyöräilijää.

    – Eli, jos tielle laitetaan liikennevalot, niin sama vaara vältetään. Itämeren kadulla ja lauttasaarentiellä on liikennevalot lähes koko matkalla.
    – Jos koko pyöräliikenne olisi suunniteltu yksisuuntaisten pyöräteiden näkökulmasta, niin riittäisi että kerran matkalla ylittäisin tien oikealle puolelle ja pysyisin sillä koko matkan – ei paha. Mutta esim. lauttasaarentien matkalla on välillä yksisuuntaista autotiellä, välillä yhdistetty pyörätie-jalkakäytävä ja välillä pyörätie+jalkakäytävä. Yksisuuntaisten pätkien takia joudun ylittämään tien n. 4-5 kertaa. Se tuplaa matka-ajan. Mene keskustaan ja joudut taluttamaan jo nyt lukemattomia risteyksiä, koska pyörätiet vaan loppuu yhtäkkiä.
    – nyt voi joku sanoa, että ei ole yksisuuntaisen vika vaan sen vika, että rakennustyöt on kesksen ja/tai pyörätiestö on muuten vajaa. Pitää ihan varmaan paikkansa, mutta kuinka monta vuosikymmentä pitää vielä odottaa että se on “valmis”? Täytyy olla realistisia ja jättää tällaiset lisähaitat tekemättä, jotta liikenne toimii sujuvasti vaikka työt kesken ovatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Anna R kirjoitti 31.1.2017 kello 23:46

    Joonas Mustonen
    – Eli, jos tielle laitetaan liikennevalot, niin sama vaara vältetään. Itämeren kadulla ja lauttasaarentiellä on liikennevalot lähes koko matkalla.

    Tuollakin on liikennevalottomia risteyksistä noin puolet. Ja sen lisäksi onnettomuusriskiltään saman tyyppisiä pihaliittymiä vaikka kuinka (Porkkalankadun puolella taas voimalan ja kauppakeskuksen sisäänajoja tuskin edes erottaa risteyksistä).

    – Jos koko pyöräliikenne olisi suunniteltu yksisuuntaisten pyöräteiden näkökulmasta, niin riittäisi että kerran matkalla ylittäisin tien oikealle puolelle ja pysyisin sillä koko matkan – ei paha.

    Juu, liikennesuunnitteluparadigman muuttuessa on tällainen ikävä siirtymäkauden ongelma, vähän samaa sarjaa kuin siinä ruotsalaisvitsissä oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä ajoneuvotyyppi kerrallaan. Oma ratkaisuni tähän on helppo, käytän ihmisten ilmoilla (kontra joku Lehti-/Kuusisaari tai Tuusula) vain joko ajosuunnassa oikealla puolella olevaa pyörätietä/-kaistaa tai sitten (vieläpä ihan laillisesti) ajorataa. Tällä tavalla siirtyminen pyörätielle/-tieltä on varsin helppoa. (Lauttasaarentiellä en onneksi muuta kuin käyn taivastelemassa sitä ehkä kerran vuodessa, vaikka Larun läpi yleensä useita kertoja viikossa fillaroinkin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Merellisiä maisemia kirjoitti 1.2.2017 kello 8:59

    Anton:
    Hernesaaren kärki on Helsingin niemen eteläisin kärki. Minusta tämä olisi hyvä paikka korostaa “merellisen Helsingin” suhdetta mereen jollain symboolisella rakennuksella tai taideteoksella.
    Hernesaaren kärkeen voisi esimerkisi laittaa laivan keulan muotoisen korkean rakennuksen jossa ylimmissä kerroksissa olisi näköalatasanne ja teleskoopit joilla voisi katsoa Tallinnaan asti.

    Ei tarvita mitään torneja tai teleskooppeja, Tallinnaanhan pääsee laivalla kahdessa tunnissa meren yli pilvenpiirtäjiä ihastelemaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Johan L kirjoitti 1.2.2017 kello 10:30

    Koti-isä: Missä on pyörän paikka? Sekaisin kävelijöiden kanssa, jolloin nopeusero on 4-kertainen? Ei, vaan omalla selkeästi erotetulla kaistallaan autokaistan vieressä. Kuten oikeissa pyöräilykaupungeissa. Tai sitten ylileveällä autokaistalla.

    Tämä on vähän tälläinen sukkahousu-näkökulma. Helsingissä paljon pyöräilyolosuhteita suurempi ongelma ovat liikenneympäristöltään liian väljät kadut. Sturen- ja Mechelininkatu lienevät parhaat esimerkit. Katuympäristö on motaria ja sitten nopeusrajoituksella pyritään saamaan nopeudet neljäänkymppiin. Se ei ole hyvää liikennesuunnittelua.

    Hyvää liikennesuunnittelua ei myöskään ole se, että huonosti erotellulla pyöräkaistalla väljennetään liikenneympäristöä, kuten Hesarilla tehtiin. Pyöräilijöitä ei näy neljänä kuukautena vuodessa, mutta moottoriajoneuvoliikenteen kasvaneista nopeuksista saadaan nauttia 12 kuukautta vuodessa.

    Se mikä toimii oikeissa pyöräilymaissa, mikä on parasta suunnittelukäytäntöä, kun pyöräkaistat ovat tukossa 24/7 365, ei toimi Helsingin nykyisillä pyöräilijämäärillä, ei likikään.

    Pyöräilypiirejä vaivaa tässä liikennesuunnitteluasiassa kapeakatseisuus. Tyrkytetään vain omaa näkökulmaa, ei ymmärretä kokonaisuutta, eikä sitä, että liikennesuunnittelu on aina monen asian kompromissi, missä ei ole edes tarkoituksenmukaista päästä jonkun kulkumuodon osalta optimaaliseen lopputulokseen. Kaupungissa liikennesuunnittelua pitäisi ohjata pikemminkin vähäisimmän haitan periaate. Miten liikkumisesta on vähiten haittaa asumiselle, miten eri kulkumuodoista on vähiten haittaa toisilleen.

    Ja ennen sössötystä: pyöräilen suurimman osan arkimatkoistani, yli 10kkm vuodessa. Mutta myös asun kaupungissa. Asumisen ja jalankulun kannalta tämä pyöräkaistatrendi on surkeinta mitä vähään aikaan on täkäläisessä liikennesuunnittelussa sattunut. Jaettu klv on pyöräilevälle kaupunkilaiselle pienempi paha. Ymmärrän, että voi olla toisin, jos asuu lähiössä ja kaupunki on se juttu mikä tapahtuu matkalla töihin. Mutta pyöräilevän lähiöasukin pitäisi yrittää nähdä se, että huolimatta liikkumisvalintansa erinomaisuudesta pyöräkaistat ovat kaupunkilaiselle osapuilleen samaa paskaa kuin moottoritiehenkiset sisääntulokadut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Joonas Mustonen kirjoitti 2.2.2017 kello 14:17

    Juu, liikennesuunnitteluparadigman muuttuessa on tällainen ikävä siirtymäkauden ongelma, vähän samaa sarjaa kuin siinä ruotsalaisvitsissä oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä ajoneuvotyyppi kerrallaan. Oma ratkaisuni tähän on helppo, käytän ihmisten ilmoilla (kontra joku Lehti-/Kuusisaari tai Tuusula) vain joko ajosuunnassa oikealla puolella olevaa pyörätietä/-kaistaa tai sitten (vieläpä ihan laillisesti) ajorataa. Tällä tavalla siirtyminen pyörätielle/-tieltä on varsin helppoa. (Lauttasaarentiellä en onneksi muuta kuin käyn taivastelemassa sitä ehkä kerran vuodessa, vaikka Larun läpi yleensä useita kertoja viikossa fillaroinkin.)

    No – ehkä se on sitten todistettu että yksisuuntainen pyörätie on parempi, mutta omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani sanon, että tuo uusi pyöräteiden siirto tielle saa oloni tuntemaan paljon turvattomammaksi ja jatkuva tienylitys näiden takia ärsyttää uskomattoman paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. anonyymi kirjoitti 2.2.2017 kello 17:05

    Joonas Mustonen: No – ehkä se on sitten todistettu että yksisuuntainen pyörätie on parempi, mutta omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani sanon, että tuo uusi pyöräteiden siirto tielle saa oloni tuntemaan paljon turvattomammaksi ja jatkuva tienylitys näiden takia ärsyttää uskomattoman paljon.

    Kuten myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. MikkoR kirjoitti 3.2.2017 kello 5:44

    “Minkä tästä opimme. Valtion viranomaisia ei pidä koskaan päästää vaikuttamaan kaupunkien kaavoitukseen.”

    Ja se on vieläkin ihan mahdollista. Nyt vaan kaava hyllylle ja laatimaan Länsiväylän bulevardisointia. Yhdessä Koivusaaren kanssa Länisväylän bulevardisointi on vieläpä taloudellisesti kannattavampaa. Onko jollekkin rakennusliikkelle luvattu jo jotain, vai mikä ihme tätä kaavaa ajaa eteenpänn???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Anton kirjoitti 3.2.2017 kello 8:42

    Merellisiä maisemia: Ei tarvita mitään torneja tai teleskooppeja, Tallinnaanhan pääsee laivalla kahdessa tunnissa meren yli pilvenpiirtäjiä ihastelemaan!

    Jos siihen torni rakennetaan niin yhä useammalle avautuu mahdollisuus nauttia merellisistä maisemista. Minua ihmetyttää miksi aina he jotka liputtavat maisemien puolesta ovat torppaamassa ideoita jotka maksimoisivat maisemista nauttivien ihmisten määrän?

    PS. Olen ollut ruotsinlaivalla töissä ja lähestynyt Helsinkiä mereltä satoja kertoja, voin kertoa miltä Helsinki näyttää mereltä: voimaloiden savupiiput, radiomastoja, malminkartanonhuippu ja pari kirkontornia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Johan L kirjoitti 3.2.2017 kello 10:56

    Joonas Mustonen: No – ehkä se on sitten todistettu että yksisuuntainen pyörätie on parempi, mutta omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani sanon, että tuo uusi pyöräteiden siirto tielle saa oloni tuntemaan paljon turvattomammaksi ja jatkuva tienylitys näiden takia ärsyttää uskomattoman paljon.

    Eihän sitä ole todistettu, vaan kyse on yksinkertaisesti suunnittelutrendistä, jota Keski-Euroopan pyöräilyruuhkissa hikeä haistelemassa käyneet HePolaiset tyrkyttävät ainoana oikeana vaihtoehtona Helsinkiin.

    Jos mietin omalta kohdaltani, että missä pyöräilen Helsingissä mieluiten, niin keskustan ja Etelä-Helsingin kadut, joissa vastaantulevien autojen on ahdasta ohittaa toisiaan, ovat aika lähellä kärkeä, pois lukien tietysti mukulakivetyt. Liikenteen vauhti on sen verran verkkaista, että kaduilla uskaltaa pyöräillä ilman kiirettä, ei tunne niin sanotusti olevansa tiellä, ohittavien autojen nopeusero on pieni.

    Pyörä nimenomaan ei tarvitse lisää tilaa kaduille tai kaduilta, vaan pienenä ketteränä liikennevälineenä hyötyy sen vähyydestä. Mitä ahtaammat kadut, sen hitaampi liikenne, sitä turvallisempaa pyöräilijälle. Pyöräkaistat johtavat ihan päinvastaiseen lopputulemaan: liikenneympäristö väljenee, jolloin liikenteen nopeus kasvaa, pyöräilijän ja moottoroitujen ajoneuvojen nopeusero kasvaa.

    Ymmärrän toki, että moottoriajoneuvoliikennettä ei voi kaikilla kaduilla hidastaa hölkkävauhtiin. Siksi tarvitaan baanan kaltaisia pyöräilyn laatuväyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. antti kirjoitti 3.2.2017 kello 13:22

    Johan L: Jos mietin omalta kohdaltani, että missä pyöräilen Helsingissä mieluiten, niin keskustan ja Etelä-Helsingin kadut, joissa vastaantulevien autojen on ahdasta ohittaa toisiaan, ovat aika lähellä kärkeä, pois lukien tietysti mukulakivetyt.

    Noinkin voi usein olla, ruuhka-aikaan vaan autojonot herkästi täyttävät kaistat reunoja myöten ja siinähän sitten fillarin kanssa seisoskelet. Jos olisi se vajaan metrin levyinen pyöräkaista merkitty niin jonoja ei huomaisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.2.2017 kello 19:55

    Eihän noista taloista näe edes noita risteilijöitä kauemmaksi. Miksei voida edes tälläisille paraatipaikoille harkita torneja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville kirjoitti 3.2.2017 kello 20:18

    “Alueelle suunnitellaan 6900 asukasta ja 3 000 työpaikkaa. Liikenne perustuu kutosen ratikkaan.”

    6900 asukasta on pikkuisen enemmän kuin yhteen suureen risteilijälaivaan mahtuu matkustajia. Esittelykuvassa on kolme laivaa, joten kaupunkia kaavoitetaan etupäässä risteilymatkustajille eikä asukkaille 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Milla kirjoitti 4.2.2017 kello 18:20

    Julkisella liikenteellä ei siis pääse jatkossakaan Eiranrannasta eikä Punavuoresta Jätkäsaareen eikä Ruoholahden. Mitä nämä työpaikat Hernesaareessa on? Nykyinen telakka lienee laskuissa mukana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Daniel Federley kirjoitti 5.2.2017 kello 15:04

    Milla:
    Julkisella liikenteellä ei siis pääse jatkossakaanEiranrannasta eikä Punavuoresta Jätkäsaareen eikä Ruoholahden. Mitä nämä työpaikat Hernesaareessa on? Nykyinen telakka lienee laskuissa mukana

    Jätkäsaaresta on poikkeuksellisen monipuoliset joukkoliikenneyhteydet muualle kantakaupunkiin varsinkin siihen nähden, että se ei ole sisääntuloväylien varrella eikä siellä ole mitään läpiajavaa liikennettä. Elokuussa Jätkästä pääsee vaihdotta Kamppiin, Kruununhakaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisiin, Alppilaan, Vallilaan, Pasiloihin, Töölöön, Meilahteen ja Arabiaan.

    Kuinka suurta mahtaa olla kysyntä Jätkäsaaren ja Punavuoren väliselle joukkoliikenneyhteydelle? Epäilisin, että vaihdollinen yhteys täyttää tarpeet kohtuullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jalankulkija kirjoitti 5.2.2017 kello 16:54

    Daniel Federley: Jätkäsaaresta on poikkeuksellisen monipuoliset joukkoliikenneyhteydet muualle kantakaupunkiin varsinkin siihen nähden, että se ei ole sisääntuloväylien varrella eikä siellä ole mitään läpiajavaa liikennettä. Elokuussa Jätkästä pääsee vaihdotta Kamppiin, Kruununhakaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisiin, Alppilaan, Vallilaan, Pasiloihin, Töölöön, Meilahteen ja Arabiaan.

    Ja tämähän taas johtuu siitä, että puolet Helsingin ratikoista eli 4 kpl on käännetty kulkemaan Jätkäsaareen (ja Länsisatamaan). Ja ne on tietysti otettu pois joltain muulta kaupunginosalta, kuten tyyliin kuuluu.

    Miten tästä nyt tulee mieleen ikivanha juttu hölmöläisten peiton jatkamisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Milla kirjoitti 6.2.2017 kello 22:43

    Daniel Federley: Jätkäsaaresta on poikkeuksellisen monipuoliset joukkoliikenneyhteydet muualle kantakaupunkiin varsinkin siihen nähden, että se ei ole sisääntuloväylien varrella eikä siellä ole mitään läpiajavaa liikennettä. Elokuussa Jätkästä pääsee vaihdotta Kamppiin, Kruununhakaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisiin, Alppilaan, Vallilaan, Pasiloihin, Töölöön, Meilahteen ja Arabiaan.

    Kuinka suurta mahtaa olla kysyntä Jätkäsaaren ja Punavuoren väliselle joukkoliikenneyhteydelle? Epäilisin, että vaihdollinen yhteys täyttää tarpeet kohtuullisesti.

    Ei täytä vaan todella surkeasti, Hkl – kävellen olisit jo perillä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus