Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aikana Suomen väk­iluku kasvoi 15 285 hen­gel­lä. Väestönkasvu tapah­tui enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudun 14 kun­nas­sa, joiden yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väk­iluku joh­tui täysin net­tomaa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­laisia kuoli 984 henkeä enem­män kuin syn­tyi. Viimek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvus­sa.  Helsin­gin seudul­la syn­tynei­den enem­myys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoit­taa, että kuollei­den määrä ylit­ti muual­la maas­sa syn­tynei­den määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuo­den vai­h­teessa suo­ma­lai­sista asui Helsin­gin seudul­la 26,5 %. Vuo­den aikana syn­tyneistä Helsin­gin seudun osu­us oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja net­tomaa­han­muu­tos­ta 37,2 %.

Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu hidas­tui hie­man ja oli nyt 7 383 henkeä, Se on edelleen selvästi enem­män kuin yleiskaa­van poh­jana ole­va väestön­lisäys. Asun­to­tuotan­toa koske­vat tiedot ennus­ta­vat tahdin tänä vuon­na vähän kiihtyvän niin Helsingis­sä, Espoos­sa kuin Van­taal­lakin.  Kehyskun­tien osu­us lisäyk­ses­tä on 12, 3 pros­ent­tia. Vuon­na 2005 se oli puo­let. Kehyskun­tien kasvus­ta suurin osa menee Jär­ven­päähän, Sipooseen, Kirkkon­um­melle ja Ker­avalle. Huomio­ta kiin­nit­tää, että Nur­mi­jär­ven kasvu on enem­män kuin kokon­aan syn­tyvyy­den varas­sa. Kun­tien välisessä muu­tossa se on 209 miinuk­sel­la, mitä ei riitä kom­pen­soimaan edes muut­tovoit­to ulko­mail­ta (161 henkeä).

Helsin­gin seudun väestön­lisäyk­ses­tä 29 % tuli syn­tyvyy­den enem­myy­destä, 39 % muut­tovoitos­ta muual­ta Suomes­ta ja 32 % nettomaahanmuutosta.

 

 

70 vastausta artikkeliin “Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot”

  1. Mut­ta eikö oe hyvä, jos väestö piene­nee, kun töitä ei tule­vaisu­udessa enää ole? Yhden lapsen poli­ti­ik­ka koko maailmaan.

  2. Löy­tyykö tilas­toista tietoa miten kan­ta­suo­ma­lais­ten määrä kehittyi?

    Tilas­toti­eteil­i­jät var­maankin nap­pia paina­mal­la pystyvät laske­maan ennus­teen kuin­ka väestömme jakaan­tuu seu­raav­ina vuosikym­meninä kan­ta­suo­ma­laisi­in ja maahanmuuttajataustaisiin.

  3. Helsin­gin muut­to­tap­pio muulle 14 kun­nan muo­dosta­malle seudulle on alka­nut jälleen kas­vaa oltuaan pien­im­mil­lään ‑370 vuon­na 2013. Viime vuon­na tämä muut­to­tap­pio oli ennakkotiedon mukaan ‑2160. Helsin­gin seudullis­es­ta muut­to­tap­pios­ta kolme neljä­sosaa meni Van­taalle, joka kasvoikin ennä­tyk­sel­lis­es­ti 4600 asukkaal­la eli 2,1%.
    Helsin­gin muut­to­tap­pio kehyskun­ti­in kasvoi sekin hie­man ja oli nyt ‑236 henkeä. Enim­mil­lään tap­pio kehysalueelle oli kuitenkin läh­es 1600 vuon­na 2003.

    1. Kiitos Pekka Vuori
      Minus­ta ei ole kovin mie­lenki­in­toista, mitä kaut­ta ihmiset muut­ta­vat vaik­ka Van­taalle vaan se, mikä on kunkin kun­nan tase itsen­sä ja muun Suomen välil­lä. Mut­ta kyl­lä tuo Helsin­gin kaut­ta muut­ta­mi­nen tietysti kuvaa muut­toli­ik­keen luon­net­ta: maal­ta Helsinki­in ja Helsingistä Van­taalle. Vaan ei enää Espooseen?

  4. GOLAJTTI:
    Mut­ta eikö oe hyvä, jos väestö piene­nee, kun töitä ei tule­vaisu­udessa enää ole? 

    Töitä on enem­män siel­lä mis­sä on enem­män ihmisiä ja kasvua. Kui­h­tuvil­la alueil­la ei ainakaan ole töitä.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Ben Zyskow­icz kantasuomalainen? 

    Määritelmäkysymys ilman tarvet­ta suurem­paan tun­teilu­un. Kos­ka hän JA hänen äitin­sä ovat syn­tyneet täl­lä, tilas­tokeskus ilmeis­es­ti ei hän­tä ainakaan “ulko­maalais­taus­taisek­si” luokit­telisi (vaik­ka syn­tymäkansalaisu­u­den, ja sen perus­teel­la, että täl­lä kansalaisu­udel­la oli oikea­ta vaiku­tus­ta hänen poli­it­tisen uransa aikana, toisen­laises­sakin luokit­telus­sa voisi olla mieltä).

    Suomea tai ruot­sia äidinkie­lenään puhu­vien määrä on tässä maas­sa vähen­tynyt jo muu­ta­man vuo­den ajan ja tahti on ollut kiihtyvä. Viralli­nen äidinkieli­hän on tilas­tois­sa se mitä kukin sen halu­aa ole­van, mut­ta toisaal­ta eipähän ole kenel­läkään perustet­ta sil­loin väit­tää kri­teer­iä ainakaan rasistiseksi.

  6. Näkeekö jostain miten syn­tyvyy­destä johtunut kasvu jakau­tuu vierask­ielis­ten ja/tai parien jos­sa toinen osa­puoli vierask­ieli­nen ver­sus suo­ma­lais­ten syn­tyvyys? Joil­lakin maa­han­muut­ta­jaryh­mil­lä voi olla ihan nor­mi jokin 10 lasta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Ben Zyskow­icz kantasuomalainen?

    Ei tietenkään ole.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Ben Zyskow­icz kantasuomalainen?

    Tun­nistan määrit­te­ly­on­gel­man. Viral­lista vas­taus­ta ei tai­da olla.

    Itsel­leni kel­paa esim. määritel­lä kan­ta­suo­ma­lainen jään­nöseräk­si kun koko joukos­ta ote­taan pois maa­han­muut­ta­jat. Ei tai­da helpottaa.

    Ehdo­tus. Viimeisen 40 vuo­den aikana maa­han­muut­ta­neet ja hei­dän jälkeläisen­sä oli­si­vat maa­han­muut­ta­jia, lop­ut kan­ta­suo­ma­laisia. Eli raja siihen kun ensim­mäi­nen pako­laisaal­to viet­nami­lais­ten osalta alkoi.

    Itse määritelmä ei henk.koht. kiin­nos­ta vaan se ennuste minkälaisek­si väestömme tule­vaisu­udessa muut­tuu ottaen huomioon mm. mah­dol­liset erot syn­tyvyy­dessä ja ikäjakaumassa.

  8. Väestöli­iton toivoisin edis­tävän syn­tyvyy­den kasvua esimerkik­si tar­joa­mal­la tehokkai­ta keino­ja poli­it­tisille päättäjille. 

    Maa­pal­lo ei pelas­tu sil­lä, että suo­ma­laiset — tai län­si­maisen kult­tuurin ylläpitäjät yleisem­min — kuol­e­vat sukupuuttoon.

  9. “Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvussa”

    Var­maankin tule­vaisu­udessa, mut­ta 2010 ‑luvul­la syn­tyvyys on alen­tunut voimakkaam­min kuin kuolleisu­us noussut.

    .… syn­tyneet . .kuolleet luonn.väestölisäys
    2010 . . 60980 . . 50790 . .10190
    2011 . . 59956 . . 50434 . . 9522
    2012 . . 59490 . . 51465 . . 8025
    2013 . . 58122 . . 51185 . . 6937
    2014 . . 57079 . . 51595 . . 5484
    2015 . . 55040 . . 52076 . . 2964
    2016 . . 52645 . . 53629 . . ‑984

    1. Mut­ta kuolleisu­us tulee nouse­maan vuoren vas­r­masti, kos­ka suuret ikälu­okat. Syn­tyvyy­den ennus­t­a­mi­nen edel­lyt­tää nais­ten lehtien lukemista.

  10. Viral­li­sis­sa väestöti­las­tois­sa ei käytetä sanaa ”kan­ta­suo­ma­laiset” ja tämä sana viit­taakin enem­män par­in­tuhan­nen vuo­den takaiseen aikaan (Itämeren­suo­ma­lais­ten kiel­ten oletet­tua kan­ta­muo­toa, kan­ta­suomea, puhut­ti­in luul­tavasti Suomen­lah­den molem­min puolin jo ajan­laskuamme edeltäv­inä vuo­sisatoina. Wikipedia). Ylei­sis­sä esi­tyk­sis­sä kyl­lä käytetään ter­miä ”kan­taväestö”, jolle ei myöskään ole määritelmää.
    Tilas­tokeskus otti vuon­na 2012 käyt­töön syn­type­rä-luok­i­tuk­sen. Syn­type­rä ja taus­ta­maa määräy­tyvät henkilön van­hempi­en syn­tymä­val­ti­otiedon perus­teel­la. Ulko­maalais­taus­taisia ovat ne henkilöt, joiden molem­mat van­hem­mat tai ain­oa tiedos­sa ole­va van­hempi on syn­tynyt ulko­mail­la. Ulko­maalais­taus­taisia ovat myös ulko­mail­la syn­tyneet henkilöt, joiden kum­mas­takaan van­hem­mas­ta ei ole tietoa Väestöti­eto­jär­jestelmässä. Mikäli henkilön molem­mat van­hem­mat ovat syn­tyneet ulko­mail­la, on taus­ta­maa ensisi­jais­es­ti biol­o­gisen äidin syntymävaltio.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiitos Pekka Vuori
    Minus­ta ei ole kovin mie­lenki­in­toista, mitä kaut­ta ihmiset muut­ta­vat vaik­ka Van­taalle vaan se, mikä on kunkin kun­nan tase itsen­sä ja muun Suomen välillä.Mutta kyl­lä tuo Helsin­gin kaut­ta muut­ta­mi­nen tietysti kuvaa muut­toli­ik­keen luon­net­ta: maal­ta Helsinki­in ja Helsingistä Van­taalle. Vaan ei enää Espooseen?

    Jos pysyvät Hki + Espoo + Van­taa sisäl­lä niin ei niin suur­ta väliä. Paljonko­han Van­taa ja Espoo menet­tivät viime vuon­na kehyskun­nille? Veikkaan että kehyskun­nat menet­ti niille.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta kyl­lä tuo Helsin­gin kaut­ta muut­ta­mi­nen tietysti kuvaa muut­toli­ik­keen luon­net­ta: maal­ta Helsinki­in ja Helsingistä Van­taalle. Vaan ei enää Espooseen?

    Espoo net­tosi Hel­sigistä 400 asukas­ta, Van­taa 1600. Taitaa johtua tämän het­ken asun­torak­en­tamisen tilanteesta, Kehära­ta ehti ennen Länsimetroa.

  13. Kan­ta­suo­ma­laisia ei ole ole­mas­sa. Joka tapauk­ses­sa olemme tulleet kaik­ki Afrikas­ta, mikä ei ketään kiin­nos­ta. Ylipäätään Suomeen on aina tul­tu, tuo­tu tavaraa ja ajatuksia. 

    Jopa saame­laiset ovat muut­ta­neet tänne — ja he ovat sen­tään enem­män kan­ta­suo­ma­laisa lähel­lä kuin muut. Saame­laisia on noin 60 000, heistä suurin osa asuu Nor­jas­sa. Suomen noin 6 000 saame­lais­es­ta puo­let puhuu saamea äidinkielenään.

  14. Monis­sa muis­sa euroop­palai­ies­sa pääkaupungeis­sa maan alku­peräisväestön osu­us on pienen­tynyt, jois­sakin ovat jopa vähemmistönä.

  15. R.Silfverberg: Paljonko­han Van­taa ja Espoo menet­tivät viime vuon­na kehyskun­nille? Veikkaan että kehyskun­nat menet­ti niille.

    Espoo menet­ti muut­to­tap­pi­ona kehyskun­nille 350 ja Van­taa 690 asukas­ta, Espoo eniten Kirkkon­um­melle ja Van­taa Tuusulaan.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Ben Zyskow­icz kantasuomalainen? 

    Ben Zyskow­icz on opetel­lut suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa hyödyl­lisiä sosi­aal­isia ja kult­tuurisia tieto­ja ja taito­ja, koulut­tau­tunut ja tehnyt koko elämän­sä ahk­erasti töitä niin että tuhan­net suo­ma­laiset ovat kat­soneet hänet luot­ta­muk­sen­sa arvoisek­si yhteiskun­nal­lis­es­ti vas­tu­ullises­sa tehtävässä. 

    Tilas­toti­eteil­i­jä luul­tavasti tulk­it­see asian niin että kun yksi vaa­ti­mat­tomista oloista nous­sut ihmi­nen jon­ka isä on jät­tänyt koti­maansa sodan ja hir­mu­val­lan vuok­si on men­estynyt, sama tapah­tuu automaat­tis­es­ti muidenkin vas­taavien suh­teen. Ker­ro­taan vaan kymmenel­lä tuhannella.

    Vai mik­si nyt ote­taan yksi nimeltä mainit­tu esimerk­ki todis­ta­maan jotain?

    1. Joku halusi tietää kan­ta­suo­ma­l­is­ten lukumäärän ja min­un piti kysyä määritelmää, kos­ka perin monel­la on Suomes­sa jokin esiven­hem­mista peräisin ulko­mail­ta. Kysymyk­sessä ei ollut mitään kan­taa siihen, miten maa­han­muut­ta­jat Suomeen kotoutuvat.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta kuolleisu­us tulee nouse­maan vuoren vas­r­masti, kos­ka suuret ikälu­okat. Syn­tyvyy­den ennus­t­a­mi­nen edel­lyt­tää nais­ten lehtien lukemista.

    Joitain viit­teitä saa­nee Väestöli­iton Per­he­barometristä. Viimeisim­mässä vuodelta 2015 todettiin: 

    “Toteu­tunut lap­siluku on tänä päivänä keskimäärin 1.65 naista kohden, kun se vielä viisi vuot­ta sit­ten oli läh­es 1,9. Myös ihmis­ten ihanteel­lise­na pitämä lap­siluku on alen­tunut, se jää hie­man alle kah­den. Vuon­na 2007 se oli vielä 2,5. Entistä harvem­pi haaveilee suures­ta per­heestä, kolmea ja sitä run­saam­paa lap­simäärää toivoi 30 pros­ent­tia barometri­in vas­tan­neista, kun 2000-luvun alus­sa suur­ta per­het­tä toivoi jopa 40 pros­ent­tia. 20–34-vuotiasta vas­taa­jista lapset­tomik­si halusi jäädä 14 pros­ent­tia ja vain yhtä las­ta toivoi run­sas kymmenes.”

  18. 1940 oli myös voimakas­ta maa­han­muut­topainet­ta, mut­ta se ei aut­tanut väestön­lisäyk­seen kos­ka Suo­mi ei vielä ollut valmis tuli­joi­ta vastaanottamaan.
    Muuten­han tuo näyt­tää vihreältä unel­mal­ta, maaseudun väki van­hu­ut­taan kuolee pois ja kaupungeis­sa hitaan ja yksi­to­tisen kan­taväestön kor­vaa akti­ivi­nen maahanmuutto.

  19. Syn­tyvyys on vakampi ongel­ma , vaik­ka voim­mekin toivoa kor­jaavamme väestö­suhdet­ta impor­toimal­la väestöä ulko­mait­la. Se tuo ongelmia: Kun useim­mille on tar­jol­la heikom­min arvoste­tut työt, he voivat kokea itsen­sä osat­tomik­si, ja heistä tulee help­poa riis­taa esim. islamisteille.

    Mut­ta miten on? Minus­ta koti­laouk­sis­sa tapah­tu­va lastenhoito(asianmukaisin tukipalveluin) on edullisem­paa, per­heille helpo­maa ja tar­joaa luon­nol­lisen kana­van tutus­tua naapirei­hin­sa. Siitä vaian ei saa palkkaa, vaik­ka työtä se on.

  20. Vesa: Ehdo­tus. Viimeisen 40 vuo­den aikana maa­han­muut­ta­neet ja hei­dän jälkeläisen­sä oli­si­vat maa­han­muut­ta­jia, lop­ut kantasuomalaisia.

    Ja miten tuos­sa määritel­lään “hei­dän jälkeläisen­sä”? Jos ihmisel­lä on toinen van­hempi, joka täyt­tää yllä ole­van kri­teerin ja toinen, joka ei täytä sitä, niin onko hän kan­ta­suo­ma­lainen vai maa­han­muut­ta­ja? Olet­taisin pitkässä juok­sus­sa juuri tämän väestönosan kas­va­van, kun kan­ta­suo­ma­laiset ja maa­han­muut­ta­jat ajan myötä sekoittuvat. 

    Vähän niin kuin USA:n väestö, jos­sa viimek­si tullei­ta on aina pidet­ty “maa­han­muut­ta­ji­na” ja sit­ten parin sukupol­ven jäl­keen hei­dän jälkeläisen­sä ovatkin kan­ta-amerikkalaisia ja joku toinen ryh­mä on taas maa­han­muut­ta­jien roolissa.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Ben Zyskow­icz kantasuomalainen?

    Ei ole kan­ta­suo­ma­lainen vaan juu­ta­lainen ja suo­ma­lainen. Pitää meil­lä kan­ta­suo­ma­laisil­lakin jokin etninen/rodullinen nimike olla!

  22. R.Silfverberg:
    Monis­sa muis­sa euroop­palai­ies­sa pääkaupungeis­sa maan alku­peräisväestön osu­us on pienen­tynyt, jois­sakin ovat jopa vähemmistönä.

    no kan­taeu­roop­palaiset alka­vat olla aika reli­ikke­jä, muis­toesineitä men­neisyy­destä. Nuoret euroop­palaiset eivät ole kan­taeu­roop­palaisia enää.

  23. OlliS: Ei ole kan­ta­suo­ma­lainen vaan juu­ta­lainen ja suo­ma­lainen. Pitää meil­lä kan­ta­suo­ma­laisil­lakin jokin etninen/rodullinen nimike olla! 

    Juu­ta­laisu­udel­la ei ole suo­ma­laisu­u­den suh­teen mitään väliä. Se on uskon­to, ei kansallisuus. 

    Kyse oli kai lähin­nä siitä että Ben Z. oli syn­tyessään Puolan kansalainen, kos­ka se määräy­tyi isän kaut­ta ja tämä ei ollut sil­loin vielä saanut Suomen kansalaisuutta.

    Jos “kan­ta­suo­ma­laisu­us” kytketään alku­peräis­ten suo­ma­lais­ten uskon­toon, taita­vat ain­oas­taan kale­valaisen pakanu­u­den har­joit­ta­jat kelvata…

  24. OlliS: Pitää meil­lä kan­ta­suo­ma­laisil­lakin jokin etninen/rodullinen nimike olla!

    Junt­ti? Sil­lähän ei ymmärtääk­seni pitänyt olla merk­i­tys­tä, että ter­mi nykyään on hal­ven­ta­va, kun­han se joskus aikanaan on ollut neu­traali, niin ter­min käytössä ei pitäisi olla sinän­sä mitään valittamista.

  25. Sib­bo San Sebas­t­ian: Töitä on enem­män siel­lä mis­sä on enem­män ihmisiä ja kasvua. Kui­h­tuvil­la alueil­la ei ainakaan ole töitä.

    Soin­in­vaarankin mukaan palvelu­iden myyn­ti toisilleen ei ole kestävä tie talouskasvu­un. Väestö keskit­tyy Uudelle­maalle ja nyt 37 % val­tion asum­is­tu­ista menee kyseiselle alueelle.

    Eivät nuo työ­paikat näytä ole­van kovinkaan tuot­tavia, kun asumiseenkin tarvi­taan tukea. Alueen suurimpia vuokranan­ta­jia on VVO, joka on ilm. ammat­tili­it­to­jen omis­ta­ma. Tuet menevät vuokranan­ta­jien hyväksi.Valtio tukee tätäkin kaut­ta ammat­tili­it­to­jen taloutta.

    Liitoil­la on myöskin jonkin­lainen verova­paus. Lain­aus Mikko Koskisen artikkelista:
    “Enem­mistö, noin 57 pros­ent­tia, sen osakkeista on ay-liik­keen, lähin­nä SAK:laisten liit­to­jen omis­tuk­ses­sa. VVO:n suurin ay-omis­ta­ja on Met­allili­it­to (9,7 %). Sen puheen­jo­hta­ja Riku Aal­to johtaa puhet­ta VVO:n hal­li­tuk­ses­sa. Seu­raav­ina tule­vat JHL (8,73 %), Raken­nus­li­it­to (8,71 %), PAM (7,49 %), Ammat­tili­it­to PRO (7,47 %) ja OAJ (7,46 %). Suurim­mat omis­ta­jat ovat tel-yhtiöt Ilmari­nen (18,1 %) ja Var­ma (17,0 %)

    Ay-jär­jestöt ovat yleishyödyl­lisiä yhdis­tyk­siä. Sik­si ne eivät mak­sa veroa osin­go­is­taan. Tätä on kri­ti­soitu laajasti.”

    Tämä on näi­den työ­paikko­jen taustal­la ja demarien yhtey­det AY-liik­keen kanssa ovat tun­net­tu­ja. Näin sosial­is­tit ovat oma­l­la mukavu­usalueel­laan val­tion raho­jen käytössä.

  26. Soin­in­vaara halu­aa sanoa,että (oikeisto)populistien kan­ta­suo­ma­laisen määritelmä on mieltä vail­la ja tämän seu­rauk­se­na päästään per­in­teiseen viher­vasem­mis­to­laiseen ajatuk­seen, jos­sa kaik­ki maail­man ihmiset ovat ter­ve­tullei­ta Suomeen. Lopete­taan vänkäämi­nen suo­ma­laisu­ud­es­ta ja lasketaan/määritellään väestöstä olete­tut ”net­toveron­mak­sa­jat” yli ajan. Jakau­mista nähdään mis­täpäin maail­maa ei tule suo­ma­laisia. Tietysti olisi parem­pi soveltaa Linko­laista ekologiaa.

  27. Mikko Särelä: Öster­sun­domin rak­en­tamishaaveista luovut­ta­va | Mikko Särelä

    Näk­isin kir­joituk­sen perustelu­jen lisäk­si rak­en­tamises­sa vielä sosioekonomisen ongel­man. Kysyn­tää var­maan noille asun­noille on, mut­ta niihin muut­taa vain ne, jot­ka eivät saa asun­toa muualta.

  28. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näk­isin kir­joituk­sen perustelu­jen lisäk­si rak­en­tamises­sa vielä sosioekonomisen ongel­man. Kysyn­tää var­maan noille asun­noille on, mut­ta niihin muut­taa vain ne, jot­ka eivät saa asun­toa muualta. 

    Mik­si sinne ei voisi rak­en­taa ihan oikeaa kaupunkia? Nyt suun­nitel­ma näyt­tää ole­van lähiöjonon muo­dost­a­mi­nen. Tuli­joi­ta kyl­lä riit­täisi. Sipoo sai huo­mat­tavaa muut­tovoit­toa viime vuon­na. Suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män kuin Helsinki.

  29. Gia­r­diniera: Ben Zyskow­icz on opetel­lut suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa hyödyl­lisiä sosi­aal­isia ja kult­tuurisia tieto­ja ja taito­ja, koulut­tau­tunut ja tehnyt koko elämän­sä ahk­erasti töitä niin että tuhan­net suo­ma­laiset ovat kat­soneet hänet luot­ta­muk­sen­sa arvoisek­si yhteiskun­nal­lis­es­ti vas­tu­ullises­sa tehtävässä.

    Siis tuoko nyt siis määrit­tää ter­min “kan­ta­suo­ma­lainen”? Ihmisen hyödyl­lisyys muulle yhteiskun­nalle. Tarkoit­taako tämä siis toisaal­ta sitä, että pitkät juuret Suomeen omaa­va monirikolli­nen ei ole kan­ta­suo­ma­lainen, mut­ta juuri johonkin hitech-fir­maan palkat­tu korkeasti koulutet­tu ulko­maalaisinsinööri sit­ten on? No, saa­han sen tietenkin näin määritel­lä, mut­ta veikkaisin, että aika suuret väärinymmär­ryk­set on edessä, jos tuol­laista määritelmää ryhtyy sanalle käyttämään.

  30. Eero Kär­ki: Soin­in­vaara halu­aa sanoa,että (oikeisto)populistien kan­ta­suo­ma­laisen määritelmä on mieltä vailla

    En ole Soin­in­vaara, mut­ta vas­taan tuo­hon sen, että kyseinen määritelmä joutuu vaikeuk­si­in, jos sen perus­teel­la ale­taan vaikka­pa jotain poli­ti­ikkaa ajamaan.

    Eero Kär­ki: ajatuk­seen, jos­sa kaik­ki maail­man ihmiset ovat ter­ve­tullei­ta Suomeen.

    Ei siitä, että kan­ta­suo­ma­laisen määrit­telyssä joudu­taan vaikeuk­si­in, mitenkään vält­tämät­tä joudu­ta tuol­laiseen absur­di­in lopputulokseen. 

    Ihan hyvin on mah­dol­lista men­nä esim. sil­lä lin­jal­la, että Suomeen ovat ter­ve­tullei­ta Suomen kansalaiset ja ne, jot­ka täyt­tävät tietyt kri­teer­it (jot­ka määritel­lään maa­han­tu­loa ja maas­sa oleskelua koske­vis­sa laeis­sa). Ei tarvit­tu mitään “kan­ta­suo­ma­laisen” määritelmää eikä siltikään joudut­tu siihen, että kaik­ki maail­man ihmiset oli­si­vat Suomeen tervetulleita. 

    Eero Kär­ki: Lopete­taan vänkäämi­nen suo­ma­laisu­ud­es­ta ja lasketaan/määritellään väestöstä olete­tut ”net­toveron­mak­sa­jat” yli ajan. Jakau­mista nähdään mis­täpäin maail­maa ei tule suomalaisia. 

    Ja miten noista jakau­mista nähdään se, “mis­tä ei tule suo­ma­laisia”? Ovatko kaik­ki suo­ma­laiset nettoveronmaksajia?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un mielestäni palvelu­jen myymi­nen toisille on hyvä taloutta„jopa parem­paa kuin krääsän myyminen.

    Mis­tä palvelu­iden ostamiseen saadan raha ?

    1. Palvelu­jen ostamiseen voi saa­da ihan samas­ta läh­teestä kuin krääsän ostamiseen, esimerkik­si palvelu­jen myymis­es­tä. Mis­tä krääsän ostamiseen saadaan rahaa?

  32. PRNDL: Juu­ta­laisu­udel­la ei ole suo­ma­laisu­u­den suh­teen mitään väliä. Se on uskon­to, ei kansallisuus.

    Ennen kaikkea se on etni­nen iden­ti­teet­ti mut­ta myös suku­laisu­u­teen perus­tu­va “rotu”, maail­man­his­to­ri­an sitkein var­maankin. Onhan se uskon­tokin, Mut­ta mon­et juu­ta­laiset ovat niin maal­lis­tunei­ta, että uskon­to tuskin voi pitää kovin merkit­tävänä yhdistäjänä.

  33. Suo­ma­lais­ten kuolleisu­us tulee nouse­maan vuoren var­masti, kos­ka suuret ikälu­okat ovat tulleet siihen ikään. Ei luulisi, että tämän takia kan­nat­taisi rak­en­taa kaupun­gin met­sät ja muut viher­alueet täy­teen asuntoja.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Palvelu­jen ostamiseen voi saa­da ihan samas­ta läh­teestä kuin krääsän ostamiseen, esimerkik­si palvelu­jen myymis­es­tä. Mis­tä krääsän ostamiseen saadaan rahaa?

    Siis mis­tä ? Tavaran ostamisel­la on kuitenkin sel­l­ainen funk­tio, että esim. met­allintyöstökoneel­la voidaan tehdä met­al­li­tuot­tei­ta ja myy­dä niitä. Palvelu­iden ost­a­mi­nen toki mah­dol­lis­taa työn tekemisen vapaut­taen itsen­sä esim. siivouk­selta, pyykin pesemiseltä, tilien hoi­dos­ta jne.

    Molem­pia tarvi­taan, luulisin kuitenkin, että met­al­li­tuot­teen myymi­nen tuo rahaa itselle enem­män , kuin jos vain ostaisin po. palve­lut . Jostakin täy­tyy ensin tehdä rahaa ennenkuin voin ostaa palveluita.

    Kun Soin­in­vaara ostaa polkupyöräään­sä nanokevlar­laaker­it, jot­ka on 5 gram­maa entisiä kevyem­mät, niin tek­i­jä saa tuot­teestaan rahaa. Sil­lä hän voi ostaa palveluita.

    S. on saanut rahaa vaikka­pa kon­sult­ti­työstä :), jon­ka rahan on joku alun­perin luonut tekemäl­lä jonkin konkreet­tisen tuotteen.

    Yritänn esit­tää sitä, että pelkkiä palvelui­ta tuot­ta­mal­la ei syn­ny alkupääo­maa, tarvi­taan alkutuotantoa.

  35. Maail­man­väestön voi jaotel­la kah­teen kult­tuuri­in niihin, jot­ka käy kuus­sa, tekee videopele­jä, pelas­taa nor­su­ja ja luo uut­ta muo­toilua. Toinen osa joka käsit­tää 90% meistä jää kokoa­jan jäl­keen ensim­mäis­es­tä. Kult­tuuri on saman­lainen, kuin evoluu­tio yleen­sä. Niis­sä jokainen pienikin asia kehit­tää sen yksilöitä. Toises­sa kult­tuuris­sa läh­es jokainen niistä asi­as­ta kehit­tää kehit­tyneen­pänä enemmän.
    Maail­man­väestö kas­vaa päivässä 200 000. Se tapah­tuu kult­tuuris­sa, joka jää jälkeen.

    Län­si­mai­hin kohdis­tu­va maa­han­muut­to syö sitä, mut­ta on mitätön osa edes lähtö­maid­en kasvusta.Trump on vas­ta alkua. Sitä seu­raa Hit­leri­in ver­rat­ta­vat dik­taat­torit, jos kehi­tys jatkuu samaan suuntaan.

  36. Tosi­asi­at kan­nat­taa tunnustaa.

    Jos henkilö tai hänen van­hempansa ovat Soma­lias­ta tai Lähi-Idästä, niin voi huo­ma­ta että yhteiskun­nalle (vero­ja mak­sav­ille) syn­tyy kus­tan­nuk­sia jopa yli koko elämänkaaren.

    Suurin hyö­ty laskelmis­sa maa­han­muu­tossa olisi se, että päivähoidon ja koulu­tuk­sen kulut väl­tet­täisi­in kun lähtö­maat ovat ne kus­tan­ta­neet. Mut­ta jos näin ei ole, niin kus­tan­nuk­set ovat suuret.

    Oikeas­t­aan olisi ratio­naal­ista ottaa ulko­mail­ta kolmekymp­pisiä työkoke­mus­ta sekä koulu­tus­ta omaavia miehiä, joille laitet­taisi­in par­i­u­tu­miskiel­to. Sil­loin muut kansalaiset hyötyisivät…

  37. Jär­ki sanoo, että paras ja ain­oa keino ihmiskun­nan selviy­tyä, väestömäärän rajoit­ta­mi­nen. Voisiko joku ker­toa, mik­si asia on niin vaikea, suo­ras­taan taboo. Itse asi­aa ymmärrä.

  38. Samuli Saarel­ma: Siis tuoko nyt siis määrit­tää ter­min “kan­ta­suo­ma­lainen”? Ihmisen hyödyl­lisyys muulle yhteiskunnalle. 

    En puhunut mitään kan­ta­suo­ma­laisen määritelmästä. Puhuin maa­han­muut­ta­jataus­tais­es­ta yksit­täistapauk­ses­ta joka jostain syys­tä oli nos­tet­tj keskusteluun.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Joku halusi tietää kan­ta­suo­ma­l­is­ten lukumäärän ja min­un piti kysyä määritelmää… 

    Kan­ta­suo­ma­laisen määritelmä on han­kala saa­da selville haarukoimal­la yksi suo­ma­lainen ker­ral­laan. Ben Zyskow­iczin olete­tun kan­ta­suo­ma­laisu­u­den selvit­tämi­nen vie meitä eteen­päin yhden askeleen viidestä ja puoles­ta miljoonasta. 

    Ei kannna­ta jäädä jankkaa­maan jostain etnis­es­tä taus­tas­ta kos­ka sil­lä ei pitäisi olla mitään väliä. Sen sijaan kan­nat­taa keskustel­la niistä aiheeseen oikeasti liit­tyvistä ongelmista.

  40. Olen innos­tunut ”net­toveron­mak­sa­jan” käsit­teestä. Joitakin laskelmia on esitet­ty ja niis­sä net­to­tu­lot ovat kah­den ja kol­men tuhan­nen euron välis­sä. Ter­ve­tu­loa kaik­ki vien­ti­te­ol­lisu­u­teen työl­listyvät diplo­mi ‑insinöörit.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Joku halusi tietää kan­ta­suo­ma­l­is­ten lukumäärän ja min­un piti kysyä määritelmää, kos­ka perin monel­la on Suomes­sa jokin esiven­hem­mista peräisin ulkomailta. 

    Yleisessä käytössä on neu­traali ja poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti ter­mi “uus­suo­ma­lainen” jon­ka määrit­te­lyä löy­tyy vaikka­pa wikipediasta.

    Ehkä kan­ta­suo­ma­laisu­ut­ta kan­nat­taa läh­estyä tämän kaut­ta, negaationa. 

    Kan­ta­suo­ma­lainen on syn­tynyt Suomes­sa, on kansal­lisu­udeltaan suo­ma­lainen ja äidinkieli on suo­mi, ruot­si tai saame.

  42. Pekka Vuori: Suomen vien­nin arvos­ta neljä­sosa tulee palvelu­jen viennistä.
    https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

    Eipä tai­da tul­la. Tilas­to­jen mukaan Suomen koko ulko­maan­vi­en­ti on 77,3 mrd. Palvelu­iden vien­nin arvo on 17,9 mrd, jol­loin se on 23 % kokonaisuudesta.

    Palvelui­ta tuo­daan 13,9 mrd edestä, joten net­tona vien­ti­in jää 4 mrd. Jos näin on niin palvelu­iden vien­nin arvo on 5 % kokonaisviennistä.

    Ei tai­da palveluista löy­tyä rahasam­poa Suomen sisäl­lä eikä ulosvietyinä.

    1. eemilin logi­ikalla myöskään mater­ti­aa­li­nen vien­ti ei kan­na­ta, kos­ka toki senkin arvos­ta pitää vähen­tää mate­ri­aa­li­nen tuonti.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    eemilin logi­ikalla myöskään mater­ti­aa­li­nen vien­ti ei kan­na­ta, kos­ka toki senkin arvos­ta pitää vähen­tää mate­ri­aa­li­nen tuonti.

    Oops , O.S. menee johtopäätök­sis­sään liian pitkälle. Mate­ri­aa­li­nen vien­ti on palveluista poikkeavaa siinä, että se muo­dos­tuu alku­tuotan­nos­ta. Alku­tuotan­nos­sa tehdään raha, jota sit­ten muut , esim. palve­lu­tuotan­to käyt­tää hyväkseen.

    Kaiken­ta­soista tuotan­toa tarvi­taan, myöskin alku­tuotan­toa. City­ih­mis­ten talouso­pit kuitenkin halvek­si­vat mata­lam­man jalostusas­teen tuot­tamista, esim. maaat­alout­ta, konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta jne. Ts. sel­l­aista tuotan­toa, joka tapah­tuu maakunnissa.

    Väitetään sen tarvit­se­van tukea pysyäk­seen hengis­sä. Se nähdään kapekat­seis­es­ti tukipoli­ti­ikak­si. Markki­nae­htoinen vapaa kil­pailu on ain­ut oikea talousop­pi. Se muka toteu­tuu ain­oas­taan Suomen suurim­mis­sa kaupungeis­sa, riit­tävän tiheis­sä keskittymissä.

    Onko­han näin kun esim. pankki­ir­ili­ik­keet, vakuutus‑, ter­veys­busi­ness myyvät palveluitaan vien­ti­in ? Nämä rahat on kerät­ty myös maakun­nista mak­suina ja veroina.

    City­harha on sitä, että kaupun­git voisi­vat toimia yksinään ilman maakun­tia myy­den palvelui­ta, hallintoa, valvon­taa ja lain­säädän­töä toisilleen sekä vieden niitä ulkomaille.

    1. eemil näyt­tää kan­nat­ta­van fys­iokratis­tista talousop­pia, joka oli voimis­saan 1700-luvul­la. Miten muuten Sin­ga­poren vau­raus selittyy?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil näyt­tää kan­nat­ta­van fys­iokratis­tista talousop­pia, joka oli voimis­saan 1700-luvul­la. Miten muuten Sin­ga­poren vau­raus selittyy?

    Vau­raushan tulee siitä, mitä tavaras­ta tai palvelus­ta mak­se­taan. Nykyään mak­se­taan jopa tyhjän toimit­tamis­es­ta (esim. videopelit) paljon enem­män kuin perus­tarpeista (esim. elin­tarvikkeet). Tämä johtuu paljolti siitä, että nykyään perus­tarpei­den tyy­dyt­tämi­nen kat­so­taan niin tärkeäk­si, että sitä ei voi­da jät­tää markki­navoimien tehtäväk­si. Tämä toteutetaan säätelemäl­lä tuotan­toa niin, että tavaraa on aina vähän liikaa tar­jol­la. Kysyn­nän ja tar­jon­nan jous­tot sit­ten huole­hti­vat lopusta.

  45. eemil: Kaiken­ta­soista tuotan­toa tarvi­taan, myöskin alkutuotantoa.

    Onko­han O.S:n lue­tun ymmärtämisessä tahal­lista vai taha­ton­ta epätarkkuutta?

    Eipä näytä Sin­ga­porenkaan talouselämä täy­deltä auvol­ta. Sen vien­nin vahvim­mat sek­torit oli­vat petrokemia, kemikaalit ja lääke­tuot­teet . Näi­den men­estys lie­nee halvois­sa raa­ka-aineis­sa ja työvoimas­sa. Suo­ma­lainen työ ei pysty kil­paile­maan sin­ga­pore­laisen kanssa, siitä on Ay-liike pitänyt ja pitää huol­ta vastedeskin.

    Sin­ga­pores­sa tuskail­laan suurien tulo­ero­jen kanssa ja muutenkin maan olo­suhtei­ta ei voi ver­ra­ta Suomen kanssa. Sin­ga­pore on yksi maail­man tiheim­min asut­tu­ja kaupunke­ja; sen pääsaarel­la asuu yli viisi miljoon­aa ihmistä, joista noin viides­osa on naa­puri­maista tullei­ta siir­to­työläisiä. Yli kolme neljä­sosaa väestöstä on kiinalaisia, malai­je­ja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.

    Maan talous perus­tuu kaup­paan, jatko­jalostus­te­ol­lisu­u­teen ja pankki­toim­intaan. Onko tämä city­talousti­eteil­i­jöi­den ihanne Suomes­sa ? Suomen asukkaat Uudelle­maalle maaseu­tu reser­vaatik­si ? Olisi hyvä tieto ennen kuntavaaleja ?

  46. eemil:

    Palvelui­ta tuo­daan 13,9 mrd edestä, joten net­tona vien­ti­in jää 4 mrd. Jos näin on niin palvelu­iden vien­nin arvo on 5 % kokonaisviennistä.

    Jos vien­tiä tarkastel­laan suh­teessa tuon­ti­in, näkökul­ma on val­tion­talouden tilin­pidos­sa. Sen sijaan talouske­hi­tyk­sessä tuon­ti ei vien­nin merk­i­tys­tä vähen­nä. Suo­mi ostaa palvelu­ja kuten tv-sar­jo­ja riip­pumat­ta siitä mil­lä tavoin raha niihin tuote­taan. Kun tavaratuotan­non lisäk­si viemme palvelu­ja, voimme ostaa ulko­mail­ta neljä tosi-tv-sar­jaa kol­men sijasta.
    Merk­i­tyk­sel­listä on se, että palvelu­jen vien­ti liit­tyy vah­vasti kaupunkike­hi­tyk­seen. Helsin­gin seu­tu kasvoi viime vuon­na enem­män kuin ker­taakaan 1960-luvun alun jäl­keen. Työ­paikko­jen määrä lähti tääl­lä reip­paaseen kasvu­un 2015, mut­ta muus­sa Suomes­sa yhteen­lask­ien ei (Tilas­tokeskus, työvoimatutkimus). Sitä pait­si kovan talouskasvun Ruot­sis­sa palvelu­jen vien­nin osu­us on jo 32%.

  47. Pekka Vuori: Sen sijaan talouske­hi­tyk­sessä tuon­ti ei vien­nin merk­i­tys­tä vähen­nä. Suo­mi ostaa palvelu­ja kuten tv-sar­jo­ja riip­pumat­ta siitä mil­lä tavoin raha niihin tuote­taan. Kun tavaratuotan­non lisäk­si viemme palvelu­ja, voimme ostaa ulko­mail­ta neljä tosi-tv-sar­jaa kol­men sijasta.
    Merk­i­tyk­sel­listä on se, että palvelu­jen vien­ti liit­tyy vah­vasti kaupunkike­hi­tyk­seen. Helsin­gin seu­tu kasvoi viime vuon­na enem­män kuin ker­taakaan 1960-luvun alun jäl­keen. Työ­paikko­jen määrä lähti tääl­lä reip­paaseen kasvu­un 2015, mut­ta muus­sa Suomes­sa yhteen­lask­ien ei 

    Tot­takai tuon­ti vähen­tää vien­nin net­tomerk­i­tys­tä. Se , ettei vähen­nä , poh­jau­tuu ajatuk­seen tuon­nin mak­samis­es­ta muul­la taloudel­lisel­la toiminnalla. 

    Näin­hän se toimi­ikin. Tietyis­sä hyödykkeis­sä tuon­nin mak­sa­jana toimii koko Suomen väestö. Vien­tili­ike­toim­inta keskit­tyy Helsinki­in ja etelään, jos­sa kerätään siitä suurim­mat voitot. 

    Samoin liike­toim­inta, jos­sa tuo­daan keskit­tyy samoille alueille, edel­lä kuva­tu­in seu­rauksin. Mak­sa­jana on koko Suo­mi, ei vain Uusimaa. 

    On kuitenkin syn­tynyt harha, että kaupungis­tu­miske­hi­tys olisi tähän syynä. Muna oli ennen kanaa, maakun­tien rahal­la mak­se­taan liike­toimin­nan kasvu ruuh­ka-alueil­la. Tämä tuo alueelle väestökasvua, joka hyö­dyn­tää syn­tynyt­tä markkinaa. 

    Helsin­gin kasvu ja maakun­tien kui­h­tu­mi­nen on kouri­in­tun­tu­va todiste tästä mekanis­mista. Tämä on seu­raus­ta huonos­ta talous­poli­ti­ikas­ta, jota edel­liset velka­ve­toiset hal­li­tuk­set ovat harjoittaneet. 

    Kun kasvupoli­it­tisia päätök­siä olisi tehty koko Suomen ehdoil­la, niin kehi­tys ei olisi näin vinoutunut. Nyt on havait­tavis­sa merkke­jä kri­it­tisen pis­teen saavut­tamises­sa. Helsingistä on lop­punut tila, asum­i­nen on niin kallista, että keski­t­u­loisel­lakin alkaa olla vaikeuksia.

  48. Lisäisin tähän asetel­maan vielä uuden jen­gan. Tavaroiden tuot­tamiseen ja jopa alku­tuotan­toon liit­tyy keskeis­es­ti tuot­tei­den myyn­ti. Tuot­tei­den myyn­nin ja markki­na-arvon kas­vat­tamiseen tarvi­taan sel­l­aista osaamista, mikä ei liity suo­ranais­es­ti valmis­tamiseen, ja joka tyyp­il­lis­es­ti keskit­tyy suuri­in kaupunkei­hin. Nike-lenkkar­it oli­si­vat jääneet taval­lisik­si kol­menkympin tar­joustalo­to­ssuik­si, jollei niitä olisi brändät­ty val­tavil­la panok­sil­la ja markki­naosaamisel­la maail­man huip­ulle, ja sik­si ne viedään käsistä 150 eurol­la. Tästä voisi vetää senkin johtopäätök­sen, että Suomen maaseudun ja teol­lisu­u­s­paikkakun­tien ongel­mat johtu­vat siitä, että tuot­tei­den kehit­tämiseen ja markki­noin­ti­in eri­tyis­es­ti ulko­maille ei ole ollut riit­tävää osaamista eli sitä mikä eri­tyis­es­ti yliopis­tokaupunkien ympärille kehit­tyy. Harvem­min ”hyvä tuote myy itse itsensä”.

  49. Gia­r­diniera: En puhunut mitään kan­ta­suo­ma­laisen määritelmästä. Puhuin maa­han­muut­ta­jataus­tais­es­ta yksit­täistapauk­ses­ta joka jostain syys­tä oli nos­tet­tj keskusteluun. 

    Ben Zyskow­icz nos­tet­ti­in keskustelu­un juuri sik­si, että puhut­ti­in kan­ta­suo­ma­laisen määritelmästä ja kyseisen esimerkin oli (käsit­tääk­seni) tarkoi­tus osoit­taa, että määrit­te­ly on varsin han­kalaa (Soin­in­vaaran alku­peräi­nen postaus oli:“Onko Ben Zyskow­icz kan­ta­suo­ma­lainen?”). Sit­ten sinä toit mukaan jutustelun “hyödyl­lisyy­destä yhteiskun­nalle” ja minä päät­telin tästä sen, että sin­ulle kan­ta­suo­ma­laisu­us jotenkin sinus­ta liit­tyy siihen. Jos ei liit­tynyt, niin mikä tuon hyödyl­lisyysju­tun mukaan­tuomisen point­ti oikein oli?

  50. Pekka Vuori: Työ­paikko­jen määrä lähti tääl­lä reip­paaseen kasvu­un 2015, mut­ta muus­sa Suomes­sa yhteen­lask­ien ei (Tilas­tokeskus, työvoimatutkimus). 

    Tarkalleen ottaen mikä tilasto?

  51. Pekka Vuori: Suomen maaseudun ja teol­lisu­u­s­paikkakun­tien ongel­mat johtu­vat siitä, että tuot­tei­den kehit­tämiseen ja markki­noin­ti­in eri­tyis­es­ti ulko­maille ei ole ollut riit­tävää osaamista eli sitä mikä eri­tyis­es­ti yliopis­tokaupunkien ympärille kehit­tyy. Harvem­min ”hyvä tuote myy itse itsensä”.

    Tuo on hyvä johtopäätös. Siitä pääsem­mekin seu­raavaan, että maakun­tien yliopis­toi­hin on sat­sat­ta­va entistä enemmän.

    Esim. uudet rav­in­toin­no­vaa­tiot ‚härkis, mifu, nyhtökau­ra oli­si­vat hyviä vientituotteita.

  52. JY: Tarkalleen ottaen mikä tilasto?

    Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimuk­sen mukaan Helsin­gin seudul­la työssäkäyvien määrä kasvoi 30.000 eli 4 % vuodes­ta 2014 vuo­teen 2016 (IV neljän­nek­set). Muus­sa Suomes­sa työ­paikko­jen määrä väheni yli 20.000 (1%).
    Tiedot kerätään haas­tat­tele­mal­la kuukausit­tain noin 12.000 henkeä (15–74 v.). Tieto­jen luotet­tavu­ut­ta on käsitel­ty Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimus­ta koske­vis­sa julka­isu­is­sa. Tiedot ovat ILO/EU-määritelmän mukaisia. Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus julkaisee tieto­ja tästä vain työl­lisyyske­hi­tys­tä käsit­tele­vis­sä raporteis­sa, varsi­naiset tilas­tot tekee Tilas­tokeskus, kuitenkin pääosin karkeam­mal­la aluejaolla.

  53. Pekka Vuori: Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimuk­sen mukaan Helsin­gin seudul­la työssäkäyvien määrä kasvoi 30.000 eli 4 % vuodes­ta 2014 vuo­teen 2016 (IV neljän­nek­set). Muus­sa Suomes­sa työ­paikko­jen määrä väheni yli 20.000 (1%).
    Tiedot kerätään haas­tat­tele­mal­la kuukausit­tain noin 12.000 henkeä (15–74 v.). Tieto­jen luotet­tavu­ut­ta on käsitel­ty Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimus­ta koske­vis­sa julka­isu­is­sa. Tiedot ovat ILO/EU-määritelmän mukaisia. Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus julkaisee tieto­ja tästä vain työl­lisyyske­hi­tys­tä käsit­tele­vis­sä raporteis­sa, varsi­naiset tilas­tot tekee Tilas­tokeskus, kuitenkin pääosin karkeam­mal­la aluejaolla.

    Jos tilas­tokeskuk­sen tilas­toa suu­ralueit­tain kat­soo, niin työl­lis­ten lukumäärä on muut­tunut IV/14-IV/16 suur­in­pi­irtein näin:

    Helsin­ki-Uusi­maa 14500
    Etelä-Suo­mi 6200
    Län­si-Suo­mi 1200
    Pohjois- ja Itä-Suo­mi ‑5300

    Jos tuo 30000+ pitää paikkaansa, niin muu Uusi­maa olisi luokkaa ‑16000.

  54. JY: Jos tilas­tokeskuk­sen tilas­toa suu­ralueit­tain kat­soo, niin työl­lis­ten lukumäärä on muut­tunut IV/14-IV/16 suur­in­pi­irtein näin:

    Käyt­tämäni tieto on alueel­la työssäkäyvät, eli asuin­paik­ka koko maa, työ­paik­ka Helsin­gin seu­tu. Onko­han käyt­tämänne tilas­to samal­la määri­tyk­sel­lä. Voisin keskustel­la tästä suo­raan (at)hel.fi osoitteessani.

  55. Pekka Vuori:
    Tästä voisi vetää senkin johtopäätök­sen, että Suomen maaseudun ja teol­lisu­u­s­paikkakun­tien ongel­mat johtu­vat siitä, että tuot­tei­den kehit­tämiseen ja markki­noin­ti­in eri­tyis­es­ti ulko­maille ei ole ollut riit­tävää osaamista eli sitä mikä eri­tyis­es­ti yliopis­tokaupunkien ympärille kehit­tyy. Harvem­min ”hyvä tuote myy itse itsensä”.

    Tuo on ihan tot­ta. Siemenet sille kylvät­ti­in Kekkosen aikaan jol­loin maaseudun tehtaat valmisti­vat kulu­tus­tavaraa koti­maan lisäk­si vain Neu­vos­toli­iton markkinoille. 

    Nimeno­maan Neu­vos­toli­it­to piti nuo tehtaat pystyssä, koti­maan markki­nat ei riit­tänyt ja tuot­teet oli­vat sel­l­aisia että kän­nessä ei men­nyt kau­pak­si. Lisäk­si oli käytössä hal­paa työvoimaa maaseudun naisväestön muo­dos­sa. Kiire muut­taa suurkaupunkei­hin ja opiskele­maan ei ollut siihen aikaan. Se aiheut­ti siis sen että kaupungis­tu­mi­nen hidas­tui 1970-luvulla. 

    Oikeas­t­aan elin­tarvike­te­ol­lisu­utem­mekin on saman hen­gen­tuot­teen aikaansaan­nos. Myykö suo­ma­lainen elin­tarvike nyky­isinkään muual­la kuin Venäjäl­lä? No Ruot­sis­sa ehkä mut­ta siinä kaikki! 

    Se on kanssa pidet­tävä mielessä että Suomes­sa ei valmista mitään sel­l­aista mitä muual­la maail­mas­sa ei valmis­te­ta. Jos­sain mar­gin­aal­i­tuot­teis­sa voidaan olla maail­man parhaimpia kuten kalli­it veneet tai met­sä­työkoneet, mut­ta molemil­la on rajatut markki­nat. 10 vuot­ta sit­ten en olisi kir­joit­tanut näin mut­ta nyt kirjoitan.

  56. eemil:

    Kun kasvupoli­it­tisia päätök­siä olisi tehty koko Suomen ehdoil­la, niin kehi­tys ei olisi näin vinoutunut. Nyt on havait­tavis­sa merkke­jä kri­it­tisen pis­teen saavut­tamises­sa. Helsingistä on lop­punut tila, asum­i­nen on niin kallista, että keski­t­u­loisel­lakin alkaa olla vaikeuksia.

    Helsingistä ei ole lop­punut tila, mut­ta kaavoituk­sen hitaus, Nim­by-ilmiö ja toim­i­mat­tomat asun­tomarkki­nat, keinot­telu tont­tien ja raken­nu­soikeuk­sien kanssa ja raken­nus­li­ikkei­den ahneus ja se seik­ka että Helsin­gin seu­tu on ain­oa alue Suomes­sa jos­sa koulut­tam­a­ton tai suomen kieltä taita­m­a­ton voi saa­da töitä, ovat aiheut­ta­neet asuntokuplan.

  57. R.Silfverberg: Oikeas­t­aan elin­tarvike­te­ol­lisu­utem­mekin on saman hen­gen­tuot­teen aikaansaan­nos. Myykö suo­ma­lainen elin­tarvike nyky­isinkään muual­la kuin Venäjäl­lä? No Ruot­sis­sa ehkä mut­ta siinä kaikki! 

    Kts: http://www.benecolusa.com/

    Ver­so­food tekee härk­istä ja kasvuodotuk­set ovat tällekin vuodelle kovat. Tänä vuon­na alkaa Härkik­sen vien­ti, Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on jo yhteistyökump­pan­it maa­han­tuon­tia varten.

    Kts: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyljeksitysta-kaurasta-tuli-trendivilja/WeQTtdJX

    Kyl­lä ruokasek­to­ril­lakin tapah­tuu kehi­tys­tä, se vain ei ole kulut­ta­jille riit­tävän tun­net­tua. Tosin val­is­tunut kulut­ta­ja pysyy ajan hermolla.

  58. R.Silfverberg:
    Oikeas­t­aan elin­tarvike­te­ol­lisu­utem­mekin on saman hen­gen­tuot­teen aikaansaan­nos. Myykö suo­ma­lainen elin­tarvike nyky­isinkään muual­la kuin Venäjäl­lä? No Ruot­sis­sa ehkä mut­ta siinä kaikki! 

    Vien­nin arvo 1/16–10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)

    Ruot­si 240 milj.€
    Viro 109 milj.€
    Venäjä 93 milj.€
    Sak­sa 60 milj.€
    Alanko­maat 52 milj.€
    Tan­s­ka 45 milj.€
    Ran­s­ka 38 milj.€
    Liet­tua 32 milj.€
    USA 31 milj.€
    Kiina 31 milj.€
    Muut 476 milj.€

    Alko­holi­juo­mat on tästä 115 milj.€.

    http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html

    Mitä tuoteke­hi­tyk­seen tulee, niin onhan Valionkin tuoteke­histys Helsingis­sä, vaik­ka viimeinenkin tehdas läh­tee Vihd­in­tien bule­vardis­oin­nin myötä.

  59. Lisää esimerkke­jä vien­nistä. Valio on rek­isteröinyt Gefilus-tuote­merkin. Gefilus-tuot­tei­den valmis­tus­lisensse­jä ostaneista yri­tyk­sistä Valion Salon­a­ho mainit­see Hol­lan­nin, Sveitsin, Espan­jan ja Norjan.

    Venäjän kulut­ta­jan ostovoiman ja tietoisu­u­den nousun mukana Venäjä on tärkeä ja kas­va­va vien­tiko­hde ter­veysvaikut­teis­ten elin­tarvikkkei­den saralla .

    https://www.valio.fi/gefilus/

    Hyviä vien­ti­tuot­tei­ta Suomelle oli­si­vat Eeropekka Ris­lakin mukaan esimerkik­si sienet, mar­jat, vil­liyr­tit, kala ja jopa poron sydämet, joi­ta hamu­taan japani­lais­rav­in­tolois­sa. Täl­lä het­kel­lä Suomen merkit­tävim­mät teol­lisu­u­den vien­ti­tuot­teet ovat juus­tot, alko­holi­juo­mat, muut maito­valmis­teet ja voi sekä muut maitoras­vat. Tärkeimpi­en vien­ti­tuot­tei­den joukkoon nou­se­vat myös makeiset ja suklaa. 

    Suo­ma­lainen vil­liruo­ka on kon­sep­ti, jol­laista maail­mal­la ei täl­laise­naan löydy:

    http://www.elo-saatio.fi/villiruoka

    Suo­ma­lainen tuotan­to on kalli­im­paa kuin muual­la ja senkin vuok­si vientinäkymät ovat haas­tavia. Ter­veysti­etoisu­us on kuitenkin tren­di , mikä vahvis­tuu sivistyk­sen ja elin­ta­son nousun myötä. Suo­ma­lainen tuotan­to on kaut­taal­taan puh­das­ta, eet­tistä ja ympäristövastuullista. 

    Suomes­sa käytetään antibioot­te­ja vain kuudes­osa EU:n maid­en keskiar­vos­ta. Mon­es­sa muus­sa EU-maas­sa antibioot­te­ja syötetään tuotan­toeläimille ehkäisemään taute­ja ennal­ta. Eniten antibioot­te­ja käytetään EU:n alueel­la Sak­sas­sa, Espan­jas­sa ja Italiassa. 

    Tuor­eimpia vien­tiko­htei­ta on avat­tu Kiinaan. Atria Suo­mi Oy on saanut viral­lisen vahvis­tuk­sen sian­li­han vien­tilu­van saamis­es­ta Kiinaan. Kiinan vira­nomaiset ovat myön­täneet Atria Suomen Nur­mon tuotan­to­laitok­selle laitosko­htaisen luvan sian­li­han viemisek­si . Tämä pää­navaus saat­taa toimia sil­lan­rak­en­ta­jana myös muille elin­tarvikkeillemme pitkälle kehitet­ty­jen jalostei­den muo­dos­sa. Nousee­han kiinalainen elin­ta­so kovaa vauh­tia, määrää on jo ennestään.

    Eikä tässä vielä kaik­ki, mut­ta aika ei riitä enempään.

    http://www.hyvaasuomesta.fi

  60. JY: Vien­nin arvo 1/16–10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)

    Olisi kiva tietää elin­tarvike­tuon­nin arvo sekä koti­maan kulu­tuk­sen arvo.

Vastaa käyttäjälle Pekka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.