Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Stans­vikinkallion asemakaava

Kru­unuvuoren­ran­taan on tulos­sa kaiken kaikki­aan 13 500 asukas­ta. Tämä kaa­va mah­dol­lis­taa asun­not run­saalle 2 000 hengelle.

Kaa­va perus­tuu pääosin vuo­den 2002 yleiskaavaan ja vain vähäiseltä osin Kru­unuvuoren­ran­nan osayleiskaavaan. Näitä kah­ta se nou­dat­taa aut­tavasti. Uuden, vielä vahvis­ta­mat­toman yleiskaa­van kannal­ta kaik­ki on kunnossa.

Kort­telin sisään jää luon­non­ti­laise­na itse Stans­vikin kallio, mikä tietysti vähän pienen­tää asuin­pin­ta-alaa, mut­ta kallioi­ta kyl­lä kan­nat­taa säi­lyt­tää. Raken­nusalaa on vähän supis­tet­tu lep­akoiden elin­ti­lan suojelemiseksi.

Kaa­vat­aloudel­lis­es­ti alue on eri­no­mainen, kus­tan­nuk­set vain 150/k‑m2, joten kaiken kaikki­aan kaupun­ki jää tästä noin 50 M€ voitolle. Sil­lä sit­ten rahoite­taan ratikkasiltaa.

Huoneis­to­tyyp­pi­en ja koko­jen ohjaami­nen asemakaavoissa

(Viimek­si pöy­dälle vasem­mis­toli­iton pyynnöstä)

Kiis­taa on kahdes­ta asi­as­ta. Esi­tyk­sen mukaan per­hea­sun­to­ja (vähin­tään 3h + kk) on olta­va asun­topin­ta-alas­ta 50 %. Val­tu­us­ton päätök­sen mukaan tämä luku olisi 40 % – 50 %. Lisäk­si viras­to esit­tää, että näi­den per­hea­sun­to­jen keskip­in­ta-ala olisi vähin­tään 80 neliötä, jot­ta myös vähän isom­pia per­hea­sun­to­ja raken­net­taisi­in. Tätä ei val­tu­us­ton päätök­sessä ollut, ja sen me var­maankin pois­tamme. Esil­lä on myös aja­tus laskea tuo 50 % 40 %:ksi, mut­ta tätä pitää vielä selvit­tää. Tämä ei nimit­täin koske ”insti­tu­tion­aal­is­ten” vuokrat­aloy­htiöi­den rak­en­tamia asun­to­ja. Kuin­ka suuri osa tämä on asun­tokan­nas­ta? Kun jatkos­sa Helsinki­in tulee ilmeis­es­ti noin 10 000 asukas­ta lisää, näis­sä on myös per­heitä. Kovin pienek­si ei per­hea­sun­to­jen osu­us sik­si voi laskea.

Huo­mat­takoon, että mui­ta kuin per­hea­sun­to­ja ei säädel­lä lainkaan. Lähi­aikoina tulee siis run­saasti yksiöitä ja hyvin vähän kaksioita.

Minus­ta on perustel­tua lisätä tilapäis­es­ti pien­asun­to­jen osu­ut­ta melko paljon, mut­ta samal­la pitäisi päät­tää, että tämä on vain tilapäistä, kos­ka on per­hei­denkin voita­va asua Helsingis­sä. Oikeas­t­aan pitäisi tehdä asun­to­ja, joi­ta on help­po yhdis­tää, muit­ta tätä koske­va esi­tyk­seni ei men­nyt asun­to-ohjel­mas­sa läpi. Helsin­gin asun­tokan­ta on kan­sain­välis­es­ti ja maan sisäl­lä erit­täin pien­asun­tovoit­toista, mikä ei voi olla ihan­neti­la jatkos­sa. Tiedämme myös, että nuorten osu­us tulee kään­tymään lasku­un, kos­ka ikälu­okat ovat pienen­tyneet ja maa­han­muut­to Viros­ta on tyrehtymässä.

Hämeen­tie 153 toim­i­ti­la­tont­ti asunnoiksi

Kan­nat­tam­a­ton toim­i­ti­la pure­taan ja tilalle asun­to­ja 440 hen­gelle. Naa­pu­rit eivät pidä ajatuk­ses­ta, kos­ka talo on korkeampi kuin puret­ta­va ja kos­ka halvois­sa toim­i­tilois­sa on kaikkea kivaa. Jääväsin itseni, kos­ka lähisuku­laisel­lani on tässä vas­tus­ta­va intressi.

Tuos­sa kohdas­sa maan päälle on kaavoitet­tu run­saasti pysäköin­tipaikko­ja, kun ne ovat muual­la Ara­bi­an­ran­nas­sa maan alla. Heiken­tää katu­maise­maa aika paljon ja vie tilaa asunnoilta.

Poikkeamis­lu­pa Runeberginkatu 49 myymälän muut­tamis­es­ta asunnoksi

Taloy­htiö halu­aa poikkeamis­lu­val­la muut­taa pääosan myymälästä asun­noik­si. Viras­to vas­tus­taa. Kokoomus pyysi tämän viimek­si pöy­dälle.  Pitäisi ehtiä käy­dä kat­so­mas­sa. Nämä ovat vähän han­kalia paikko­ja myymälöille, kos­ka talon edessä taitaa olla pysähtymiskiel­to. Tavaran tuomi­nen myymälään lail­lis­es­ti sisään on liki mah­do­ton­ta. Muuten tuo olisi hyvä paik­ka ruokakaupalle.

Poikkeamis­lu­pia

Meilah­den huvi­la-alueel­la luval­lis­est pure­tun suo­jel­lun raken­nuk­sen tilalle halu­taan siirtää paljon suurem­pi huvi­la. Viras­to esit­tää puollettavaksi.

Pitäjän­mäel­lä Halu­taan rak­en­taa kaa­van mukainen talo vähän toiseen paikkaan, jot­ta pihas­ta tulisi parem­pi ja jät­tää yksi autopaik­ka rakentamatta.

Kallahdessa osoit­teis­sa Riv­elin­polku 1:ssä, Hep­osaar­en­tie 3 ja 4 ja Kalvikin­niemen­tie 23 kiin­teistövi­ras­to halu­aa muut­taa van­ho­ja yleiseen käyt­töön kaavoitet­tu­ja talo­ja asuinkäyt­töön, kos­ka ei ole löytänyt niille käyt­töä eikä ole rahaa pitää niitä kun­nos­sa. Tuo­ta tuo­ta. Tek­isi mieli älähtää, mut­ta näi­den huviloiden käyt­tö on kiin­teistölau­takun­nan asia ja kai ne ovat tätä selvittäneet.-

Käpylässä Mar­jatantie 27 omis­ta­ja halu­aa laa­jen­taa taloaan tekeil­lä ole­van ase­makaa­van mukaises­ti jo etuajassa.

 

 

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017”

  1. “Tämä ei nimit­täin koske ”insti­tu­tion­aal­is­ten vuokrat­aloy­htiöi­den rak­en­tamia asuntoja.”

    Siis AY liik­keelle halu­taan antaa monop­o­li pien­ten vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen? Kas kun ei anneta niille omaa rahapainoa.

  2. “Nämä ovat vähän han­kalia paikko­ja myymälöille, kos­ka talon edessä taitaa olla pysähtymiskiel­to. Tavaran tuomi­nen myymälään lail­lis­es­ti sitään on liki mah­do­ton­ta. Muuten tuo olisi hyvä paik­ka ruokakaupalle.”

    Jakelu­au­to voi pysäyt­tää Döbel­ninkadulle, jol­loin tulee matkaa viitisen­toista metriä. Tai sit­ten Runeberginkadulle, jos­sa taitaa olla pysäyt­tämiskiel­to vain osan aikaa. Ei kuitenkaan niin kuten kuor­ma-auto google mapsissa.

    https://www.google.fi/maps/@60.1780202,24.922641,3a,75y,133.71h,78.64t/data=!3m6!1e1!3m4!1s2NLZKAiRdL-7tjdEcMJDZg!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1

  3. Mihin jäi se “lisää kaupunkia”…? Tuo havain­neku­va on Vuosaares­ta 60-luvun lopulta.

  4. Viimek­si kun ajoin Runeberginkat­ua, kohdal­la oli pysähtymiskiel­to vain ark­isin aamu- ja iltaru­uhkien aikaan (7–9 ja 15–18), ja lauan­taisin osan aamupäivästä. Muina aikoina on vain pysäköin­tikiel­to, eli kuor­man purku ajo­radal­la bus­sikaistal­la pysähtyen on ain­oa lailli­nen paik­ka. Mut­ta sehän vaatisi että tilaa­ja sopii ajat jol­loin toim­i­tus tehdään, eikä se tai­da onnis­tua koti­mais­ten kul­je­tusyri­tys­ten kanssa lainkaan.

  5. Niin siis ovatko nuo näyt­te­lyikku­nat olev­inaan asun­to­ja? Löy­tyykö tarpeek­si ekshi­bi­tion­is­te­jä noi­ta kämp­piä asuttamaan?

  6. Kaupun­ki olisi jäänyt vielä enem­män voitolle jos yhtä koko alueen arvokkaim­mista meren­ran­ta­ton­teista ei olisi kaavoitet­tu liikun­ta­hallille ja koulu­raken­nuk­selle. Hul­lua toim­intaa. Eikö noi nyt olisi saanut vähän eri­laiselle paikalle sijoitet­tua? Täl­löin niiden sijain­tikin olisi vielä ollut keskeisempi.

    Kyl­lä Kru­unuvuoren­ran­taan uusia asun­to­ja tulee, ja tämä kokon­ais­määrän lisään­tymi­nen var­masti aut­taa hidas­ta­maan Helsin­gin alueen asun­to­jen yleistä hin­take­hi­tys­tä, mut­ta kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­toi­hin ja niiden pil­vi­in karkaamiseen (sekä kan­takaupun­gin seg­re­gaa­tioon) näil­lä ratkaisuil­la ei tule ole­maan minkään­näköistä vaiku­tus­ta. Päin­vas­toin, tämä viime vuosi­na lisään­tynyt lähiörak­en­t­a­mi­nen tulee vain kiihdyt­tämään kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­to­jen nousua, kos­ka ihmis­määrä ja sitä kaut­ta sinne halu­a­vat ja sitä kaut­ta sinne halu­avien tulota­so kas­vaa kovaa vauhtia.

    Tämä tulee ole­maan valitet­ta­va fak­ta niin kauan kun kaupunki­maiseen ympäristöön ja kaupunki­mais­ten palvelu­iden äärelle halu­aville ihmisille ei yksinker­tais­es­ti ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin ne pin­ta-alal­taan pienet ennen sotia raken­netut alueet.

  7. En tiedä muista, mut­ta minus­ta tuos­sa havain­neku­vas­sa tiivistyy melkein kaik­ki se mikä Helsinkiläisessä kaupunkisu­un­nit­telus­sa on men­nyt pieleen.

    Nyt jo tiede­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöitä tarvit­see tiivistää — mut­ta sit­ten joka rakoon jätetään noi­ta joutomai­ta joi­ta kukaan ei käytä mihinkään. Samat 60-luku­laiset virheet tois­te­taan taas kertaalleen.

  8. Mitä pahaa on antaa raken­nus­li­ikkei­den rak­en­taa mie­len­sä kyl­lyy­destä yksiöitä ja kak­sioi­ta? Eihän niitä liikaa koskaan tule ole­maan, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen uudelleen­su­un­nataan kun/jos pien­ten asun­to­jen kysyn­tä tulee hellittämään.

  9. Keskusteli­ja on oike­as­sa. Jos joskus sat­tuu niin oudosti käymään, että pieniä asun­to­ja tulee liikaa, suun­nit­telijoille annetaan käsky tehdä välil­lä isom­pia asun­to­ja. Niin se tasoit­tuu ajan oloon.

  10. Tämä voi olla val­lanku­mouk­selli­nen ja radikaali idea, mut­ta mitä jos tehtäisi­inkin niin että ei raken­neta kaupungi­nosa vaan talo kerrallaan?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Joo ja seu­rauk­se­na vuorossa ole­va kaupungi­nosa täyn­nä yksiöitä? 

    Sata vuot­ta sit­ten osat­ti­in rak­en­taa viisaam­min. Sil­loin saatet­ti­in rak­en­taa talo­ja, jois­sa oli pelkkiä yksiöitä, tai talo­ja, jois­sa oli vain iso­ja asun­to­ja — mut­ta ne tehti­in niin, että asun­to­ja on pystynyt jäl­keen­päin yhdis­tämään ja jakamaan.

  12. hart­sa: Nyt jo tiede­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöitä tarvit­see tiivistää – mut­ta sit­ten joka rakoon jätetään noi­ta joutomai­ta joi­ta kukaan ei käytä mihinkään. Samat 60-luku­laiset virheet tois­te­taan taas kertaalleen.

    1960-luvul­la mod­ernistista kaupunkisu­un­nit­telua jo kri­ti­soiti­in ja Suomes­sakin oli ajatuk­sia kom­pak­tim­man kaupun­gin rak­en­tamis­es­ta. Ajatuk­sista käytän­töön pääsem­i­nen vain tun­tuu kestävän…

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Joo ja seu­rauk­se­na vuorossa ole­va kaupungi­nosa täyn­nä yksiöitä? 

    Kallio. Arvostet­tu ja dynaami­nen alue jos­sa on urbaa­nia kuhi­naa, katu­ruokaa, luovia kohtaamisia, kahviloi­ta. Eikö sitä halu­takaan lisää…?

  14. hart­sa:
    En tiedä muista, mut­ta minus­ta tuos­sa havain­neku­vas­sa tiivistyy melkein kaik­ki se mikä Helsinkiläisessä kaupunkisu­un­nit­telus­sa on men­nyt pieleen.

    Nyt jo tiede­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöitä tarvit­see tiivistää – mut­ta sit­ten joka rakoon jätetään noi­ta joutomai­ta joi­ta kukaan ei käytä mihinkään. Samat 60-luku­laiset virheet tois­te­taan taas kertaalleen. 

    Näkymät meren­ran­taan kallion päältä olisi siis pitänyt sulkea raken­nus­mas­soil­la, vai mikä olisi ollut parem­pi ratkaisu? Noi­ta joutomai­ta kut­su­taan myös pihoik­si ja ne ovat arvos­saan lap­siper­heis­sä, varsinkin tuol­laiset etelään suun­tau­tu­vat, val­oisat ja lämpimät.

    Itse kan­natan yleen­sä tiivistä umpiko­rt­telirak­en­tamista, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitää ottaa myös maas­to huomioon; Kallio olisi huo­mat­tavasti ankeampi kaupungi­nosa, jos Torkke­lin­mä­ki olisi raken­net­tu ruu­tukaavak­si Lin­jo­jen tapaan.

    Liikun­ta­hallin ja koulun(?) sijoit­ta­mi­nen tuo­hon rantaan vaikut­taa pahim­malaa­tuiselta tuh­lauk­selta. Eikös tuos­sa pitäisi olla rantaprom­e­na­di rav­in­toloi­neen ja kahviloi­neen sekä arvoa­sun­toi­neen (vrt Aurinko­ran­ta Vuosaa­res­sa). Liikun­ta­hal­lien paik­ka olisi liiken­teel­lis­es­ti keskeisem­mil­lä paikoil­la, ne tuot­ta­vat melko paljon saat­to- ym liikennettä.

  15. hart­sa:

    Nyt jo tiede­tään hyvin, että aiem­min raken­net­tu­ja lähiöitä tarvit­see tiivistää – mut­ta sit­ten joka rakoon jätetään noi­ta joutomai­ta joi­ta kukaan ei käytä mihinkään. Samat 60-luku­laiset virheet tois­te­taan taas kertaalleen.

    Siinä rak­en­ta­mat­toma­l­la kalli­ol­la tule­vaisu­udessa ora­va leikkii ketun kanssa ja lapset oppi­vat erä­taito­ja. Tärkeä kallio. Kor­vaam­a­ton kallio.

  16. Ville: Sata vuot­ta sit­ten osat­ti­in rak­en­taa viisaam­min. Sil­loin saatet­ti­in rak­en­taa talo­ja, jois­sa oli pelkkiä yksiöitä, tai talo­ja, jois­sa oli vain iso­ja asun­to­ja – mut­ta ne tehti­in niin, että asun­to­ja on pystynyt jäl­keen­päin yhdis­tämään ja jakamaan.

    Vahin­gos­sa. Ei jakami­nen tai yhdis­tämi­nen kuu­lunut varsi­nais­es­ti suun­nitel­maan. Se kuu­lui, ettei palvelusväen sopin­ut kulkea pääoves­ta ja että kan­ta­vat rak­en­teet oli­vat pylväitä ja pilare­i­ta, eivät seiniä.

    Eniveis, asun­non jakami­nen eril­lisik­si osake­sar­joik­si on tänä päivänä käytän­nössä mah­do­ton­ta, kos­ka sään­tö­suo­mi ja kateel­liset naapurit.

  17. Lund­vistin Julle:
    Eniveis, asun­non jakami­nen eril­lisik­si osake­sar­joik­si on tänä päivänä käytän­nössä mah­do­ton­ta, kos­ka sään­tö­suo­mi ja kateel­liset naapurit.

    Ei pidä paikkaansa, olen sen itsekin tehnyt. Ja vieläpä Kallios­sa, tässä lap­siper­hei­den taivaas­sa, jos­sa tila­van per­hea­sun­non myymi­nen osoit­tau­tui mah­dot­tomak­si. Joten siitä vain jaka­maan kahdek­si pienek­si asun­nok­si. Sen jäl­keen kaik­ki oli­vat tyytyväisiä.

    Kyl­lä se on ihan mah­dol­lista. Ei nopeaa eikä hal­paa mut­ta täysin mahdollista.

  18. Lund­vistin Julle:
    Eniveis, asun­non jakami­nen eril­lisik­si osake­sar­joik­si on tänä päivänä käytän­nössä mah­do­ton­ta, kos­ka sään­tö­suo­mi ja kateel­liset naapurit. 

    Yhdis­tämiset onnis­tu­vat yleen­sä ihan hyvin. Jakamisetkin, jos osake­sar­jat ovat alun perin olleet erilliset.
    Siitä sään­tö­suo­mi pitää huolen, ettei asun­to­ja voi yhdis­tää, kuten tut­tavaper­he teki toises­sa EU-maas­sa ja liit­ti vierekkäi­sis­sä talois­sa ole­vat asun­not tekemäl­lä aukon talo­jrn väliseen seinään 😉

  19. Tuo­mas L.: Näkymät meren­ran­taan kallion päältä olisi siis pitänyt sulkea raken­nus­mas­soil­la, vai mikä olisi ollut parem­pi ratkaisu? Noi­ta joutomai­ta kut­su­taan myös pihoik­si ja ne ovat arvos­saan lap­siper­heis­sä, varsinkin tuol­laiset etelään suun­tau­tu­vat, val­oisat ja lämpimät.

    Tuo kuvan kallio on minus­ta vielä ihan ok. Lop­pu avoin tila on taas aivan jär­jet­tömän suuri ver­rat­tuna jopa havain­neku­van yltiöop­ti­mistiseen ihmis­määrään; mik­si tuon “pol­un” täy­tyy olla noin lev­eä? Näin yht­enä esimerkkinä. Pihaa voi toki olla, mut­ta mitä jos mitoitet­taisi­in niiden määrä ja pin­ta-ala real­is­tis­es­ti suh­teessa asukkaisi­in? Nuo talot ovat sen ver­ran matalia ja sen ver­ran kaukana toi­sis­taan, että syksyisenä normipäivänä tuol­la kuvas­sa oikeal­la ole­val­la pihal­la on 0.3 las­ta puolen tun­nin ajan. Minus­ta se on aika vähän ver­rat­tuna vaihtoehtoiskustannukseen. 

    Pihat eivät edes olleet se joutomaa jota alun perin tarkoitin.

  20. antti:
    “Tämä ei nimit­täin koske ”insti­tu­tion­aal­is­ten vuokrat­aloy­htiöi­den rak­en­tamia asuntoja.”

    Siis AY liik­keelle halu­taan antaa monop­o­li pien­ten vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen? Kas kun eian­neta niille omaa rahapainoa.

    Sitähän tuos­sa ollaan tekemässä!

    Tuol­la Stans­vikin kaaval­la (havain­neku­va mukaan) ei ole mitään tekemistä kaupunki­rak­en­tamisen kanssa. Hyvä vih­je: palkatkaa edes yksi kaavoit­ta­ja, joka ymmärtää jotain kaupungista.

    1. Tuo kos­kee kaikkia vuokrat­alo­hankkei­ta ja siis yksi­ty­istä maa­ta. Mikä taho tahansa saa ostaa ton­tin ytk­si­ty­isiltä ja jos on rak­en­tamssa siihen vuokrat­aloa, pin­ta-alara­joit­teet eivät sitä koske.

  21. hart­sa: … mik­si tuon “pol­un” täy­tyy olla noin leveä?

    Kos­ka se on mitoitet­tu autoli­iken­teen normien mukaan. Käytän­nössä sitä tul­laan käyt­tämään pysäköin­ti­in ja läpiajoliikenteeseen

    Helsingis­sä saa pysäköidä ja oikaista mis­tä vaan. Esteitä ei ole ja valvon­taakin vain Katajanokalla.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo kos­kee kaikkia vuokrat­alo­hankkei­ta ja siis yksi­ty­istä maa­ta. Mikä taho tahansa saa ostaa ton­tin ytk­si­ty­isiltä ja jos on rak­en­tamssa siihen vuokrat­aloa, pin­ta-alara­joit­teet eivät sitä koske. 

    Miten kauan talon pitää pysyä vuokratalona?

    1. Miten kauan talon pitää pysyä vuokratalona?

      En todel­la tiedä. Ihmette­len tuo­ta määritelmää muutenkin, kos­ka niin san­o­tu­ista omist6usasunnoista puo­let oste­taan sijoi­tusasun­noik­si ja pan­naan vuokralle. Nuo vuokrat­alot eivät ole mitään hyvän­tekevä’isyyt­tä, vaan niistä ote­taan niin kovaa vuokraa kuin saadaan. Sen ver­fran kova on vuokr­tata­so, ettei var­maankaan ole kiiret­tä muut­taa niitä omistusasunnoiksi.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Paloau­toil­la pitää päästä joka paikkaan.

    Okei. Mitäs jos tehtäisi­in niin, että on ajo­ra­ta, jota paloau­to käyt­tää, ja sit­ten on muut väylät, jot­ka on mitoitet­tu muil­la tavoin? Ihme kyl­lä tämä toimii sekä Kata­janokalla, Lon­toos­sa ja Tokios­sa — jos­sa ajo­ra­ta ja muu väylä on pait­si kapeampi, myös sekoitettu.

  24. En. Mut­ta tuo kuva on 60-luku­lainen katas­trofi. Jos se ei ole edus­ta­va — tarkoi­tus kai on, että se olisi — tämän voi toki tuo­da esiin.

  25. No, nyt kat­soin ase­makaa­van. Tilanne on juuri niin kauhea kuin ajat­telin; tuon Kat­in­paaden­pol­un ole­mas­saololle tuol­laise­na ei tun­nu ole­van kauheasti perustelua ja joutomaid­en anteek­si siis “piho­jen” osu­us on ihan niin kuin kuvas­sa. Haulikonkan­ta­ma on olta­va, asut­ti­in sit­ten Helsingis­sä tai muual­la. Eri­tyis­es­ti niiden ole­mas­sao­lo tun­tuu jär­jet­tömältä, kun tuo kallio/risupusikko on jätet­ty rak­en­ta­mat­ta, puhu­mat­takaan nyt kaikesta siitä, mikä on luul­tavasti aika pitkään vielä ihan kadun toisel­la puolella.

Vastaa käyttäjälle Lundvistin Julle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.