Ensikommentteja Anne Bernerin Live:stä

Toisin kuin useim­mil­la kom­men­toi­jil­la, min­ul­la on suur­ta halua etsiä esi­tyk­ses­tä myön­teisiä puo­lia, kos­ka merkit­tävä osa Suomen nyky­i­sistä ongelmista johtuu siitä, että meil­lä suh­taudu­taan kaik­keen uuteen ajat­telu­un suo­raan selkäran­gas­ta tule­val­la voimakkaal­la torjunnalla.

Näin ulkop­uolelta on kyl­lä pakko ihme­tel­lä maan hal­li­tuk­sen toim­intat­a­paa. Esi­tys, joka mullis­taisi merkit­tävän osan vero­tus­ta, näyt­tää tulleen yllä­tyk­senä hal­li­tuskump­paneille ja eri­tyis­es­ti vero­tus­ta vas­taavalle val­tio­varain­min­is­ter­ille. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö on kai vas­tu­us­sa viestin­nästä. Mis­sä on hal­li­tuk­sen sisäi­nen viestintä?

Hyvin myön­teistä on aja­tus siirtää kiin­teät verot käyt­töön perus­tu­vak­si mak­suk­si.  Se kan­nus­taa oikein, minkä seu­rauk­se­na mak­su vähen­tää auton käyt­töä ja suosii joukkoli­iken­net­tä. Tämä toimii kuitenkin vain vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa laskute­taan kilo­me­trien mukaan ja siinä on siis seu­ran­tamah­dol­lisu­us. Tieto­tur­vaon­gel­mana se olisi häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä kän­nykkä liikkeistämme jatku­vasti lähet­tää eteen­päin, mut­ta mon­elle tämä on ongel­ma- tai tekosyy vas­tus­taa kilo­metripo­h­jaus­ta maksua.

Kilo­metripo­h­jaisen mak­sun suurim­mat hyödyt saadaan kuitenkin esille vas­ta, kun mak­sus­ta tehdään ajan ja paikan suh­teen muut­tu­va. Ruuhkan aiheut­tamis­es­ta pitää mak­saa enem­män kuin tyhjäl­lä tiel­lä ajamisesta.

Aja­tus, että tiestöstä saata­vat mak­sut ohjaisi­vat Liveä kohdis­ta­maan investoin­nit ja kun­nos­s­api­don parem­min, on kau­nis, mut­ta epäre­al­isti­nen. Tämä peri­aate siirtäisi tien­pidon rahat rajusti haja-asu­tusalueil­ta kaupunkien sisään­tu­loteille ja Helsin­gin kehäväylille. Noin äkkiseltään laskin,  että esimerkik­si Kehä I:llä aje­taan päivit­täin yli miljoona kilometriä.

Kilo­metripo­h­jaises­sa lasku­tuk­ses­sa ajami­nen katu­verkos­sa olisi mak­su­ton­ta. Tämän ennakoidaan siirtävän liiken­net­tä val­tion teiltä kaduil­la, elleivät kun­nat ota samal­la käyt­töön tienkäyt­tö­mak­su­ja. On suuri houku­tus ottaa tai oikeas­t­aan jopa pakko, kos­ka olisi hyvin epäter­vet­tä, että liiken­net­tä siir­ty­isi merkit­tävästi val­tion moot­toriteiltä kaupunkien katuverkkoon.

Helsinkiläi­nen veron­mak­sa­ja kiit­täisi. Nyt val­tion keräämät verot liiken­teestä jäävät val­tion kas­saan, vaik­ka esimerkik­si Helsin­ki käyt­tää autoilun hyväk­si parisa­taa miljoon­aa euroa vuodessa.[1] Tämä taas merk­it­sisi niin rajua rahan siir­toa kaupunkien hyväk­si, että sitä on vaikea uskoa todeksi.

Siir­tymi­nen kilo­metripo­h­jaiseen lasku­tuk­seen on vapaae­htoista vain näen­näis­es­ti. Sil­loin joutuu mak­samaan aika paljon, kos­ka ole­tuk­se­na on, että ajaa paljon ja pääasi­as­sa val­tion teil­lä. Helsinkiläisen ainakin kan­nat­taisi siir­tyä kilo­metripo­h­jaiseen malli­in, kos­ka Helsingis­sä on aika vähän val­tion teitä.

Twit­teris­sä joku lähet­ti min­ulle oheisen kuvan mak­sulli­sista teistä Helsingis­sä, jon­ka sanoi ole­van Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön sivuil­ta. En onnis­tunut kuvaa löytämään. Se saat­taa johtua siitä, että kuva on aivan väärin ja on sik­si ehkä pois­tet­tu. Siinä on merkit­ty mak­sullisik­si teik­si esimerkik­si Man­ner­heim­intie, joka on kyl­lä Helsin­gin omis­ta­ma ja ylläpitämä katu.

 

 

 

Mak­sulliset tiet Helsingis­sä. Tämän kuvan on olta­va väärin, kos­ka siinä on run­saasti kaupun­gin ylläpitämiä katuja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kysymyk­seen moot­toritei­den muut­tamis­es­ta bule­vardeik­si tämä esi­tys tuo aivan uuden ulot­tuvu­u­den. Val­tio voi olla aika halu­ton luop­umaan noista rahantekokoneista.

On valitet­tu, että esi­tys siirtää liiken­n­ev­erkos­ta päät­tämisen demokra­t­ian ulot­tumat­tomi­in. Kak­sikym­men­tä vuot­ta eduskun­nas­sa olleena en osaa nähdä tätä suure­na ongel­mana. Pidän tiedol­la ohjaamis­es­ta enem­män kuin siitä, san­o­taan nyt suo­raan, ala-arvois­es­ta kau­pankäyn­nistä, jol­la eduskun­nan val­tio­varain­valiokun­nan sil­tarumpu­jaos­to näitä raho­ja jakaa piit­taa­mat­ta liiken­nemääristä ja muista objek­ti­ivi­sista mittareista.

Yksi hyvä puoli tässä esi­tyk­sessä on. Se tek­isi mah­dol­lisek­si toteut­taa investoin­te­ja järkevästi. Onhan Oulu­un menevää rataa esimerkik­si pidet­ty remon­tin alla tois­takym­men­tä vuot­ta, kos­ka sitä on ollut mah­dol­lista rak­en­taa vain vuosit­tais­ten bud­jet­tien puit­teis­sa.  Järkevä yri­tys ottaa tietysti lainan ja rak­en­taa ker­ral­la, kos­ka se tulee halvem­mak­si eikä rak­en­t­a­mi­nen hait­taa liiken­net­tä ikuisuuden.

Kokon­aan eri asia on, tarvi­taanko tähän yhtiötä. Ongel­ma ei liity val­tion bud­jet­ti­in sinän­sä, vaan ongel­ma on  pään sisäi­nen — ja se pää on jos­sain VM:n tienoilla.

Nämä ovat siis ensikom­men­tit. Asi­aan lie­nee syytä tutus­tua tarkemmin.

 

[1] Sum­maa on mah­do­ton laskea tarkasti, kos­ka siinä ovat mukana tulon­mene­tyk­set, jot­ka aiheutu­vat kalli­ista pysäköin­tipaikoista, jot­ka alen­ta­vat kaupun­gin tont­ti­maas­ta saa­maa hintaa.

213 vastausta artikkeliin “Ensikommentteja Anne Bernerin Live:stä”

  1. Esi­tyk­sen ain­oa hyvä puoli on kyl­läkin Kepun kan­natuk­sen kyykkäämi­nen. Tarpeel­liset investoin­nit olisi toki järkev­in­tä tehdä ker­ral­la valmi­ik­si nyt kun val­tio saa käytän­nössä koro­ton­ta lainaa. Yhtiötä ei siinä välis­sä tarvi­ta mihinkään.

  2. Ryöstäjä paronit ja val­tion-yhtiöra­has­ta­jat yrit­tävät luo­da uuden rahasam­mon. Tais­telus­sa on kyse kaupunkien maapo­h­jas­ta ja maalais­ten oikeud­es­ta mak­sat­taa liikku­misen­sa val­ti­ol­la. Ei tästä muu­ta saa irti!

  3. Eikö kilo­metripo­h­jainen mak­su ole täsämälleen sama kuin ben­san hin­taan lisät­ty maksu?

    - jos siis mak­sua ei var­i­oi­da paikan tai tietyypin mukaan.

    Ben­san hin­taan laite­tus­sa mak­sus­sa (jota nyky­isin veroksi kut­su­taan) on se hyvä puoli, että enem­män kulut­ta­va auto näin ollen mak­saa enem­män myös veroa.

    Sitä en myöskään ymmär­rä, miten sit­ten rahoitet­taisi­in val­tion tei­den ulkop­uolisen tiestön kun­nos­s­api­to ja kehittäminen.

    Se on myös suuri uhkaku­va, että autoil­i­joil­ta kerä­tyt mak­sut vaa­di­taan autoiluin­vestoin­tien hyväk­si. — Miten taat­taisi­in se, että raho­ja voidaankin käyt­tää joukkoli­iken­teen tai kevyen liikku­misen hyväksi?

  4. Noinko­han on, että tämän seu­rauk­se­na päätök­set perus­tu­isi­vat järkeen?

    Keskusta­laisille tärkein syy väyläy­htiöön on se, että val­tion lisäk­si sen omis­ta­jik­si kaavail­laan nyt maakuntia.

    Ja kun maakun­nat tule­vat omis­ta­jik­si, niin sit­ten maakun­tien kepu­laiset pää­si­sivät päät­tämään aikaisem­min täysin val­tion kaut­ta kulke­vista rahoista. Arvaap­pa kahdesti, käytet­täisi­inkö ne järkevästi, vai jae­taisi­inko pien­inä murusi­na pitkin peräkylien kärrypolkuja?

  5. Miten kansan­talouden kannal­ta on järkevää olla verot­ta­mat­ta 99% ulko­maista tuon­ti­hyödyket­tä mut­ta rokot­taa samal­la ostovoimaa ja työvoiman liikku­vu­ut­ta siirtämäl­lä veron pain­opiste käyttöön?

  6. Andy:
    Eikö kilo­metripo­h­jainen mak­su ole täsämälleen sama kuin ben­san hin­taan lisät­ty maksu? 

    Se on täs­mälleen sama, pait­si niil­lä autoil­la jot­ka eivät polt­toainet­ta tarvitse, eli sähköau­toil­la. On selvää että polt­toaineen hin­taan perus­tu­va autoilun vero­tus on tästä syys­tä hataral­la poh­jal­la ja sitä on muutet­ta­va pian jol­lain tavalla.

  7. Muu­tos ei tul­lut yllä­tyk­senä, ain­oa mikä min­ua ihme­tyt­tää on mik­si ylipään­sä ajoneu­vo­ero jää. Eikö käyt­tö­mak­su­un olisi voin­ut siirtää se kokon­aan. Sit­ten ben­saveron alen­tamista tilanteessa jos­sa halu­taan vähen­tää päästöjä, en ymmär­rä myöskään. Se antaa sig­naalin. mitä enem­män ajat, sitä enem­män säästät.

    Ne Helsin­gin seudun asukkaat, jot­ka omis­ta­vat auton, ja ovat käyt­täneet joukkoli­iken­net­tä työ­matkoil­laan, joutu­vat nyt pun­nit­se­maan, kan­nat­taako enää ollenkaan kulkea joukkoli­iken­teel­lä kos­ka autos­ta menee vain enem­män kiin­teitä kulu­ja, vai pitääkö myy­dä auto pois.
    Kaikille autos­ta luop­umi­nen ei onnis­tu, jos asuu met­sälähiössä tai pien­taloalueel­la jos­sa autoa tarvit­see har­ras­tusten luo pääsemiseen ja tavaroiden kuskaamiseen kau­pas­ta. Met­sälähiöis­sä kun ei ole yhteisautopisteitä.

  8. Oireel­lista on, että jälleen ker­ran ollaan yksimielisiä siitä että yhtiöit­tämi­nen par­la­men­taris­min ulot­tumat­tomi­in on nyky­istä parem­pi ratkaisu koska­pa par­la­men­taris­min toim­inta­malleil­la tarvit­tavia päätök­siä kor­jausve­lan hal­lit­semisek­si ei saa­da aikaan.

    Samal­la logi­ikalla, jos ker­ran eduskun­ta on kyvytön päätök­sen­tekoon, eivät ongel­mat lopu ennen kuin päätös­val­ta on kokon­aisu­udessaan siir­ret­ty eduskun­nan ulkop­uolelle. Liiken­n­ev­erkon yhtiöit­tämisen myötä eduskun­nan val­tio­varain­valiokun­nan sil­tarumpu­jaos­ton pöhinä löytää kyl­lä uuden kohteen. Tämä on kai sitä edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kriisiä.

    Tiestöstä saatavien mak­su­jen ohjaa­va vaiku­tus on sekä toteu­tus­mal­li­na epäre­al­isti­nen (kos­ka kepu), mut­ta myös vaiku­tuk­sil­taan ei-toiv­ot­ta­va. Se luo insen­ti­ivin one more lane ‑strate­gialle jos­sa lisäli­iken­teen ulkoishai­tat mak­sate­taan kaupunki­laisil­la (haja-asu­tusalueil­la­han yksi lisäkaista ei tuo­ta lisää liiken­net­tä). Kaavail­lun liiken­n­ev­erkkoy­htiön de fac­to ole­mas­saolon tarkoi­tus on kas­vaa eli tuot­taa lisää liiken­net­tä ja sitä kaut­ta lisää tulo­ja. Tämä on osaop­ti­moin­tia pahim­mil­laan. Yleen­sä kai ajatel­laan että kas­va­va yksi­ty­isautoli­ikenne on merk­ki kaavoituk­sen ja yhdyskun­tarak­en­teen epäon­nis­tu­mis­es­ta, ei tavoitetila.

  9. Andy:
    Eikö kilo­metripo­h­jainen mak­su ole täsämälleen sama kuin ben­san hin­taan lisät­ty maksu?

    Ei o. Ben­san­vero ei koske sähköau­to­ja. Lisäk­si autot ylipään­sä kulut­ta­vat nyky­isin niin vähän, että liiken­teen aihet­ta­mas­ta ilman­laadun heikken­e­mis­es­tä suurin osa syn­tyy muuten kuin polttomoottorissa.

    Mun ymmärtääk­seni yksi Berner­in esi­tyk­sen keskeisiä point­te­ja on nimeno­maan valmis­tau­tua siihen tule­vaisu­u­teen, kun polt­toain­evero on menet­tänyt merkityksensä.

    Että polt­toain­everon hehkut­ta­mi­nen yksinker­taisek­si ja tehokkaak­si ei oikein lennä.

  10. Andy:
    Eikö kilo­metripo­h­jainen mak­su ole täsämälleen sama kuin ben­san hin­taan lisät­ty maksu? 

    Tes­lal­la aja­va ei paljon ben­savero­ja maksa.…

  11. Andy oikeas­t­aan lis­tasi jo min­unkin miet­teeni yuos­sa yllä. Lisäk­si mieti­tyt­tää, että nythän iso osa autoilus­ta ker­tyvistä vero­tu­loista menee muuhun kuin liiken­teen tarpeisi­in. Berner­in mallil­la näin ei ilmeis­es­ti kävisi. Mis­tä ja kuin­ka se ‘muuhun’ menevä raha sit­ten kerätään, jos tämä tulovir­ta siltä lop­puu? Tuskin niitäkään ihan sel­l­aisi­in kohteisi­in on käytet­ty, että ne voisi tode­ta turhik­si ja siten kokon­aan jät­tää huomiotta.

  12. Andy:
    Eikö kilo­metripo­h­jainen mak­su ole täsämälleen sama kuin ben­san hin­taan lisät­ty maksu?

    – jos siis mak­sua ei var­i­oi­da paikan tai tietyypin mukaan.

    Ben­san hin­taan laite­tus­sa mak­sus­sa (jota nyky­isin veroksi kut­su­taan) on se hyvä puoli, että enem­män kulut­ta­va auto näin ollen mak­saa enem­män myös veroa.

    Sitä en myöskään ymmär­rä, miten sit­ten rahoitet­taisi­in val­tion tei­den ulkop­uolisen tiestön kun­nos­s­api­to ja kehittäminen.

    Kir­joit­ta­ja uno­htaa tässä sen, että 5–10v kulut­tua ben­sa-auto­jen osu­us on todel­la paljon pienem­pi ja jos­sain vai­heessa (hyvinkin lähi­t­ule­vaisu­udessa) kor­vaan­tuu sähköau­toil­la. Sähkökin voi olla tuotet­tu omas­sa aurinkovoimalas­sa. Muu­tos on vääjäämätön ja on hyvä, että tähän reagoidaan nyt eikä sit­ten kun on jo housuissa.

    Tule­vaisu­u­den liikku­mi­nen on monel­la tapaa mur­rokses­sa ja hyvin nopeas­sa sel­l­aises­sa. Sen vuok­si tarvi­taan nyt jo uut­ta ajat­te­lu­ta­paa. Onko Berner­in SELVITYS (huom, ei vielä laki tai moi­sen ehdo­tus) sit­ten ratkaisu, ehkäpä. Eiköhän tuo vielä hie­man muu­ta muo­toaan ja muo­toudu ajan kanssa.

    Kiitos Ode hyvästä kirjoituksesta.

  13. Tässä häm­mästyt­tää eniten kiire, jol­la uud­is­tus­ta aje­taan. Voi tietysti olla, että olemme vain totut­tuneet lop­ut­tomaan vatvom­iseen. On myöskin annet­tu ymmärtää, että kaik­ki voit­ta­vat. Polt­toain­evero­tus keve­nee, autovero pois­tuu ja autoilu kaiken kaikki­aan halpe­nee mikäli ajaa uudel­la vähäpäästöisel­lä autol­la. Vähän liian hyvää ollak­seen totta.
    Kun­nil­la­han käytän­nössä on ole­mas­sa aikaan perus­tu­va jär­jestelmä, katu­mak­suthan muutet­ti­in kiin­teistöveroksi aikoinaan.
    Kaiken kaikki­aan uud­is­tuk­sen epäi­lyä ei mitenkään häl­ven­nä se, että asial­la on Kepu. Jos­sain kohtaa ne onnis­tuu aina kään­tämään rahat omaan taskuunsa.

  14. Andy: Eikö kilo­metripo­h­jainen mak­su ole täsämälleen sama kuin ben­san hin­taan lisät­ty maksu?

    Sem­moinen jär­ki Berner­in läh­estymis­tavas­sa on että kun ja jos merkit­tävä osa autokan­nas­ta muut­tuu sähköl­lä kulke­viksi, ne eivät ben­saveron kaut­ta mak­sa kilo­me­treistään mitään. Sähköä ei toisaal­ta halu­ta verot­taa, kos­ka sil­lä on mui­ta käyt­tö­tarkoituk­sia joi­ta halu­taan kan­nus­taa eti taval­la kuin liiken­net­tä. Ben­san ylivoimais­es­ti isoin käyt­tö­tarkoi­tus n liikennepolttoaineena.

  15. Andy:
    Ben­san hin­taan laite­tus­sa mak­sus­sa (jota nyky­isin veroksi kut­su­taan) on se hyvä puoli, että enem­män kulut­ta­va auto näin ollen mak­saa enem­män myös veroa. 

    Tuo on vähän van­hakan­tainen ajat­telumalli. Ben­sa ja diesel polt­toaineina ovat aika har­vois­sa tule­vaisu­u­den kuvis­sa pääkäyt­tövoimana, jol­loin niiden vero­tuk­sen merk­i­tys tulee kutis­tu­maan hyvin lyhyel­läkin aikavälil­lä. Sen takia siir­to käyt­tö­mak­su­un on joka tapauk­ses­sa edessä, tai koko pot­ti katoaa. Ellei sit­ten ruve­ta verot­ta­maan sähkölataus­ta, joka taas on uhkaku­vana vähän haas­teelli­nen jo toteu­tuk­senkin kannalta.

  16. kilo­metri seu­ran­ta on tieo­tur­vaon­gel­ma. Äly­puhe­li­men paikan­nusksen saa pois päältä ihan vain paina­mal­la yhtä iko­nia. Seu­ran­ta on siis vapaae­htoista JA vira­nomaisil­la ei ole tietoon pääsyä, joka on itseis­ar­voinen asia.

    Mik­si näin vaikeasti on ensim­mäi­nen aja­tus. Polt­toaineen­vero­tus on jo käytössä ja varsin help­po­to­teut­taa. Kysymys on vaan siitä, että poli­ti­ikot tek­i­sivät työn­sä ja tek­i­sivät tiestönyl­läpi­to­su­un­nitel­man ja sit­ten vielä nou­dat­taisi­vat sitä. 

    Tämä on kuolleena syn­tynyt ajatus

    1. Kyl­lä se kän­nykkä ker­too sijain­tisi eteen­päin myös tuki­asemien kaut­ta. Ei yhtä tarkasti kuin GPS ker­too. Sil­lä se “Pasi­lan mies” tunnistettiin. 

  17. Min­ul­la on sama lähtöko­h­ta kuin OS:lla tästä asi­as­sa. Lisäk­si uusi jär­jestelmä kor­jaisi vih­doin viimein ongel­man auto­jen rek­isteröin­ti­maan kanssa. Sen sijaan, että vahdit­taisi­in mihin maa­han rek­isteröidyl­lä autol­la kukin ajaa, otet­taisi­in tiev­erkon käytöstä mak­su kaik­ista, myös esimerkik­si viro­laises­sa tai venäläisessä rek­isteris­sä ole­vista. Samal­la päästäisi­in kah­den kansalaisu­u­den per­hei­den han­kalan kohtelun (esim. eräs Suomes­sa asunut suo­ma­lais-ruot­salainen pariskun­ta) ongel­mas­ta.

    Kilo­metripo­h­jaista mak­sua tar­joaisi­vat toden­näköis­es­ti vaku­u­tusy­htiöt älyli­iken­nevaku­u­tuk­sen kylk­iäisenä. Samal­la yhtiöt voisi­vat tar­jo­ta mak­su­alus­tan kunnallisen/seudullisen ruuhka­mak­sun toteutukseen.

    Mielestäni Berner­in ehdo­tus on eri­no­mainen poh­ja hienosäädettäväksi.

    Jos kaikkea liiken­teen mak­samista mak­su­ista ei halu­ta käyt­tää autoli­iken­n­ev­erkkoon (kuten tänäänkään ei käytetä), voidaan liiken­n­ev­erkkoy­htiölle lait­taa suo­lainen tuot­to­tavoite tai verolu­on­toinen maksuerä.

  18. Aika vekku­lia, että kepu halu­aa tienkäyt­tö­mak­su­ja. Nehän kohdis­tu­vat maaseudulle, mis­sä on pakko ajaa val­tion maan­teil­la ja maksaa…
    stadi­lainen ostaa veros­ta vapaan luxu­sau­ton ja huris­telee kivasti Helsin­gin, Espoon ja Van­taan kaupun­gin katu­ja pitkin ilmaiseksi.

  19. Pekka Pietilä:
    Ryöstäjä paronit ja val­tion-yhtiöra­has­ta­jat yrit­tävät luo­da uuden rahasam­mon. Tais­telus­sa on kyse kaupunkien maapo­h­jas­ta ja maalais­ten oikeud­es­ta mak­sat­taa liikku­misen­sa val­ti­ol­la. Ei tästä muu­ta saa irti!

    Nimeno­maan, koko han­kkeen tavoit­teek­si on sekä Berner­in että Kurvisen suul­la todet­tu syr­jäseu­tu­jen tei­den rahoituk­sen tur­vaami­nen ja “koko maan asut­tuna pitämi­nen”. Tämä onnis­tuu lois­tavasti kiin­teähin­taisel­la rahas­tuk­sel­la jos­sa auton käytöstä mak­se­taan kiin­teä hin­ta riip­puamt­ta ajaako kaupun­gin kaduil­la vai val­tion teil­lä. Se on var­maa että kilo­metri­hi­natista rahas­tus­ta ei tule ilman maaseutukompensaatiota. 

    Selvi­tyk­sessä muuten lukee:

    “Liiken­n­ev­erkkoy­htiön investoin­nit suun­tau­tu­isi­vat pääasial­lis­es­ti taa­jamien ulkop­uolelle haja-asu­tusalueille eikä kaupunkei­hin katuverkkoihin” 

    Kyseessä on siis uusi “maat­alous­tu­ki” jol­la kaupunki­lais­ten rahat kupataan syr­jäseudun käyt­tämät­tömi­in teihin.

  20. Mä itse veikaan että km-pohjoista lasku­tus­ta ei tul­la otta­maan käyt­töön ainakaan mon­een vuo­teen. Siitä pitävät huolen Perus­suo­ma­laiset ja Keskus­tan “kent­tä”. Nytkin se on edullisem­pi vain alle 11000 km/vuosi.

    Itse toivoisin että autoveron poistues­sa pis­tet­täisi­in myös työ­suhdeau­tol­la aja­vat ja km-kor­vauk­sia nos­ta­vat mak­samaan osansa, kos­ka työ­suhdeau­to­jen vero­tusar­vo­han tulee tipah­ta­maan 20–30% muuten.

  21. Kart­ta johon viit­taat. Link­ki löy­tyy täältä oikeas­ta laidasta.
    trafi.fi/live-laskuri/

    “Osu­us val­tion tieverkolla
    Suomen tiev­erkko käsit­tää maanti­et, kun­nal­liset katu­verkot ja yksi­ty­isti­et. Val­tion maan­teitä on yhteen­sä 78 000 km ja liiken­teen hin­noit­telu kos­kee näitä val­tion ylläpitämiä teitä.”

    LVM siir­si kysyt­täessä vas­tu­un kar­tas­ta Liiken­nevi­ras­tolle. Ilmeis­es­ti kyseessä numeroidut tiet, joista kaik­ki eivät ole val­tion hal­lus­sa, eivätkä näin maksullisia.

  22. Andy: Sitä en myöskään ymmär­rä, miten sit­ten rahoitet­taisi­in val­tion tei­den ulkop­uolisen tiestön kun­nos­s­api­to ja kehittäminen.

    Yksi­ty­isti­et ovat joka tapauk­ses­sa iso ongel­ma, niitä on 80% Suomen tiestöstä ja kun­to rapau­tuu. Tuskin niitä pystytään kaikkia ylläpitämään mis­sään tapauksessa.

    har:
    Aika vekku­lia, että kepu halu­aa tienkäyt­tö­mak­su­ja. Nehän kohdis­tu­vat maaseudulle, mis­sä on pakko ajaa val­tion maan­teil­la ja maksaa… 

    Alku­vai­heessa tar­jol­la olisi vain kiin­teä vuosi­mak­su, jol­loin tulon­si­ir­to olisi vah­vasti kaupungeista pois­päin. Kun kilo­metripo­h­jaisel­la sys­teemil­lä tuo­tot tip­puisi­vat, kilo­metrin hin­taa tietenkin nos­tet­taisi­in, että saataisi­in tarvit­ta­vat tulot… 😉

  23. har:
    Aika vekku­lia, että kepu halu­aa tienkäyt­tö­mak­su­ja. Nehän kohdis­tu­vat maaseudulle, mis­sä on pakko ajaa val­tion maan­teil­la ja maksaa…
    stadi­lainen ostaa veros­ta vapaan luxu­sau­ton ja huris­telee kivasti Helsin­gin, Espoon ja Van­taan kaupun­gin katu­ja pitkin ilmaiseksi.

    Ja mikä hyö­ty siinä olisi? Stadis­sa ei ihmiset ole kiin­nos­tunei­ta mil­lainen auto kel­läkin on. Ain­oas­taan luk­susauto kul­jet­ta­jal­la olisi jotain kos­ka sil­loin auton baarikaapin sisäl­löstäkin voi naut­tia jotain. Mut­ta sekin on niin amerikkalaista.…
    Osta mopoau­to jos halu­at ajaa ilmaisek­si kaupun­gin kaduilla.

  24. Mielestäni tässä oli hyvä kir­joi­tus ns. “kyt­täyssys­teemin” tarpeettomuudesta:

    http://www.pohjalainen.fi/mobile/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kytt%C3%A4yskone-on-tarpeeton‑1.2194624

    “Yksi­ty­ishenkilöistä kerät­tävän tiedon keskeisiä lähtöko­htia ovat mm. syy, mihin tietoa tarvi­taan, sen määrit­te­ly, mitä mit­taus­dataa kyseiseen tarkoituk­seen täy­tyy kerätä, mihin se toimite­taan ja kuka siihen pääsee käsiksi.

    Jos kysymys on ajor­e­it­ti­in perus­tu­vas­ta tienkäyt­tö­mak­sus­ta, niin ain­oa tieto, joka on tarve välit­tää eteen­päin, on ker­tynyt mak­set­ta­va sum­ma. Autoon sijoitet­tu paikan­nus­laite voi laskea sen suo­raan paikkatiedon perus­teel­la aivan samoin kuin nav­i­gaat­torikin las­kee paikan ja reitin lähet­tämät­tä mitään tietoa autos­ta mihinkään.

    Ker­tynyt tienkäyt­tö­mak­su voidaan lukea sit­ten vira­nomais­ten hyväksymästä lait­teesta esimerkik­si ajoneu­von vuosikat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Paikan­nusti­etoa ei ole mis­sään vai­heessa mitään tarvet­ta tal­len­taa saatik­ka lähet­tää autos­ta mihinkään.”

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se kän­nykkä ker­too sijain­tisi eteen­päin myös tuki­asemien kaut­ta. Ei yhtä tarkasti kuin GPS kertoo. 

    Kän­nykän voi sulkea. Auton GPS paikan­nus­ta ei, vaik­ka ajaisi katuverkossa.

    Auton seu­ran­ta mah­dol­lis­taisi sen, että mus­ta­sukkainen puoliso voisi seu­ra­ta kulkemisia, kos­ka auton omis­ta­jan tulee pystyä tarkas­ta­maan lasku.

  26. Osmo osui oikeaan kun sanoi, että raha karkaa maakun­nas­ta Helsinki­in esitetyl­lä mallilla. 

    Trafin laskuri ker­toi min­un kus­tan­nusten nou­se­van 3000 euroa, jos ajan töi­hin 100 km yhteen suun­taan päivässä. Hyvästi siis työt muis­sa kaupungeis­sa, maaseu­tu kuiv­uu entisestään…

  27. MikkoR: Se on täs­mälleen sama, pait­si niil­lä autoil­la jot­ka eivät polt­toainet­ta tarvitse, eli sähköau­toil­la. On selvää että polt­toaineen hin­taan perus­tu­va autoilun vero­tus on tästä syys­tä hataral­la poh­jal­la ja sitä on muutet­ta­va pian jol­lain tavalla.

    Sähköau­toi­hin (ja ladat­tavi­in hybridei­hin) mus­ta boxi, joka kerää auton jär­jestelmistä tiedon töpselin kaut­ta lada­tu­ista kWhoista. Luulisi ole­van ker­talu­okkaa helpom­man kuin jonkun seurannan.

  28. Auton seu­ran­ta mah­dol­lis­taisi sen, että mus­ta­sukkainen puoliso voisi seu­ra­ta kulkemisia, kos­ka auton omis­ta­jan tulee pystyä tarkas­ta­maan lasku. 

    Kir­joit­ta­ja olet­taa, että seu­rat­ta­va puoliso kul­kee henkilöau­tol­la. Puoliso voi kulkea myös jalan, polkupyöräl­lä tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la — ilman seurantaa.

  29. R.Silfverberg:
    Mä itse veikaan että km-pohjoista lasku­tus­ta ei tul­la otta­maan käyt­töön ainakaan mon­een vuo­teen. Siitä pitävät huolen Perus­suo­ma­laiset ja Keskus­tan “kent­tä”. Nytkin se on edullisem­pi vain alle 11000 km/vuosi.

    Se hin­noit­telu vähän kyl­lä ihme­tyt­ti — jos auton käyt­täjä voi itse vali­ta joko km-mak­sun tai vuosi­mak­sun, niin käytän­nössähän se tarkoit­taisi sitä, että tietyn km-määrän jäl­keen lisäk­ilo­metrit ovat ilmaisia — eli siis paljon aja­vat aja­vat könttäsummalla.

    Syy­hän tähän on tosi­aan ilmeis­es­ti se, ettei kepun kan­nat­ta­jien mak­sut saat nousta…

  30. Kaino:
    LVM siir­si kysyt­täessä vas­tu­un kar­tas­ta Liiken­nevi­ras­tolle. Ilmeis­es­ti kyseessä numeroidut tiet, joista kaik­ki eivät ole val­tion hal­lus­sa, eivätkä näin maksullisia.

    Kart­tamerk­in­tö­jen selit­teestä käy ilmi, että kadut on merkit­ty mustal­la reunavi­ival­la tai pie­nil­lä orans­seil­la viivanpätkillä.

  31. Prometheus:

    Ker­tynyt tienkäyt­tö­mak­su voidaan lukea sit­ten vira­nomais­ten hyväksymästä lait­teesta esimerkik­si ajoneu­von vuosikat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Paikan­nusti­etoa ei ole mis­sään vai­heessa mitään tarvet­ta tal­len­taa saatik­ka lähet­tää autos­ta mihinkään.”

    Kat­sas­tus­ta aio­taan har­ven­taa joka toinen vuosi tapah­tu­vak­si, ja ensim­mäiset (noin) 5 vuot­ta ei tarvi­ti­sisi kat­sas­taa ollenkaan. No sama se, var­maan kek­sitään jokin muu keino, ehkä per­in­tä­toimis­tot perus­ta­vat palvelun jos­sa mus­tia laatikoi­ta sit­ten puretaan.
    Berner­in idea on että val­tio ei investoi itse yhtään mitään seu­ran­ta­lait­teisi­in vaan mak­sun per­in­tä niiden kaut­ta siir­tyy välikäsille. Sil­loin se on liike­salaisu­us mitä tietoa ne sisältävät.

  32. Kaino: Kän­nykän voi sulkea. Auton GPS paikan­nus­ta ei, vaik­ka ajaisi katuverkossa.

    Autol­la ei ole pakko ajaa, fil­lar­il­lakin pääsee.

    Jos jos­sain vai­heessa tule­vaisu­ut­ta halu­taan siir­tyä automaat­tisin kulku­vä­linein toimi­vaan MaaS malli­in, kaikkien kulku­vä­li­nen reaali­aikainen paikan­t­a­mi­nen ja mielel­lään vielä paikan­nus­datan vapaa saatavu­us avoin­ten rajap­in­to­jen kaut­ta on ain­oa järkevä siirto. 

    Yksi­ty­isyy­den­suo­ja pitää ratkaista muul­la tavalla.

  33. Edel­lä jo olikin, mut­ta tässä ker­tauk­se­na kuvan lähde: http://www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat#.WIICbXqksTU

    Ymmärtäisin tuon näyt­tävän kaik­ki liiken­nevi­ras­ton yp tiet. Muut ovat sit­ten kun­nan ylläpitämää katuverkostoa.

    Miten käy, jos kaupun­gin keskus­to­jen pääväylät ovat “mak­sullisia” ja sivukadut “mak­sut­to­mia” — kuin­ka pahasti liikenne sekoit­tuu jos päädytään aja­maan “säästöre­it­te­jä”. Vai lienenkö ajatuk­ses­sani hakoteillä..

    Maksu/km pitäisi ehdot­tomasti perus­tua alueeseen (keskus­ta vs. lähiö) eikä aje­tun tien ylläpitäjään! Lisäk­si sen tulisi olla Osmon ehdo­tuk­sen mukaan olla aikape­rus­tainen, kos­ka ruuhkat.

  34. Pekka: Kir­joit­ta­ja uno­htaa tässä sen, että 5–10v kulut­tua ben­sa-auto­jen osu­us on todel­la paljon pienem­pi ja jos­sain vai­heessa (hyvinkin lähi­t­ule­vaisu­udessa) kor­vaan­tuu sähköau­toil­la. Sähkökin voi olla tuotet­tu omas­sa aurinkovoimalas­sa. Muu­tos on vääjäämätön ja on hyvä, että tähän reagoidaan nyt eikä sit­ten kun on jo housuissa.

    Turhaa pelot­telua. Ihan hypo­teet­tis­es­ti, jos huomis­es­ta alka­en kaik­ki uudet myy­dyt autot oliso­vat sähköau­to­ja, olisi niiden osu­us kymme­nen vuo­den kulut­tua noin puo­let. Auto­jen kes­ki-ikä kun on mymme­nen vuot­ta. Käytän­nössä sähköau­to­jen yleistymi­nen voitaisi­in kom­pen­soi­da polt­toain­everon nos­tol­la jon­nekkin 50% osu­u­teen saakka.

    Kun nyt ajatel­laan tämän pla­nee­tan tilaa ja ilmas­ton­muu­tos­ta niin tämä olisi kaikkein järkev­in­tä mah­dol­lista politiikaa.

    Valitet­tavasti se että kaik­ki uudet autot oliso­vat sähköau­to­ja huomis­es­ta alka­en on aika utopisti­nen haave. Hyvällä,onneöla tuo 50% saavute­taan 2037.

    2037 ovarkin sit­ten kaik­ki uudet autot jo robot­ti­au­to­ja eikä kenenkään kan­na­ta seisot­taa autoaan tyhjän­pant­ti­na vaan pistää se ansait­se­maan rahaa aja­mal­la robot­tiu­ber­iä. Eli käytän­nössä yksi­ty­isautoilun ja julkisen liiken­teen raja katoaa kun ihmiset hyp­päävät siihen kulkuneu­voon joka tulee eikä ketään kiin­nos­ta omis­taako sen ajoneu­von yksi­tyi­nen, yhteisö, yri­tys vai yhteiskunta.

    Kun me ollaan sil­loin 2037 mobil­i­ty as a ser­vice yhteiskun­nas­sa niin koko verope­ruste häviää, alku­jaan ylel­lisyysveroksi tehdys­tä veros­ta tulee tasavero.

  35. ij: Kir­joit­ta­ja olet­taa, että seu­rat­ta­va puoliso kul­kee henkilöau­tol­la. Puoliso voi kulkea myös jalan, polkupyöräl­lä tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la – ilman seurantaa. 

    Näin on!

    ksee: Sähköau­toi­hin (ja ladat­tavi­in hybridei­hin) mus­ta boxi, joka kerää auton jär­jestelmistä tiedon töpselin kaut­ta lada­tu­ista kWhoista. Luulisi ole­van ker­talu­okkaa helpom­man kuin jonkun seurannan. 

    täyssähköau­tot tule­vat ole­maan Suomes­sa niin harv­inaisia kunnes sel­l­aine akku kek­sitään että auto kul­kee yhdel­lä latauk­sel­la yli 200 km, ja auto ei mak­sa miljoon­aa, eli on yks lysti per­itäänkö ladat­tavas­ta aähköstä erik­seen polt­toain­everoa vai ei. LAdat­ta­vat hybrid­it sama jut­tu. Niis­sä ben­samoot­tori käyn­nistyy jo parinkymme­nen kilo­metrin ajon jäl­keen. Se sähkö­moot­tori ja akku on niis­sä autois­sa vain painolastina.

    1. täyssähköau­tot tule­vat ole­maan Suomes­sa niin harv­inaisia kunnes sel­l­aine akku kek­sitään että auto kul­kee yhdel­lä latauk­sel­la yli 200 km, ja auto ei mak­sa miljoonaa, 

      Molem­mat ehdot on jo täytetty.

  36. Mitenkä val­tion vero­tu­loille käy? Olen ymmärtänyt, että autoil­i­joil­ta kerät­ty­jen auto‑, ajoneu­vo- ja polt­toain­evero­jen määrä on nyky­isin paljon suurem­pi kuin tiev­erkon hoitoon ja investoin­tei­hin käytet­ty summa. 

    Kan­natan kyl­lä tei­den käyt­töön perus­tu­via mak­su­ja, mut­ta esi­tys on vielä raakile.

  37. Park­man / Easy­park mah­dol­lis­taa auton pysäköimisen mak­samisen ilman, että autoa tarkalleen paikan­netaan. Riit­tää, että auton mak­su on mak­set­tu. Mak­su on mah­dol­lista suorit­taa min­uutin tarkkuudella. 

    Mak­sun suorit­taa auton käyt­täjä. Auton omis­ta­ja ei saa mak­sus­ta erittelyä.

    Meil­lä on jo siis ole­mas­sa toimi­va malli, joka ei vaa­di paikan­nus­ta, ei pal­jas­ta mak­sa­jan liikkeitä ulkop­uoliselle ja mak­su kohdis­tuu tarkalleen saatu­un palveluun.

    Mik­sei vas­taavaa jär­jeste­lyä voi­da ulot­taa tieliikennemaksuun?
    1. Ei vaa­di paikannusta
    2. Ei aiheuta merkit­tävää tietosuojaongelmaa
    3. Mak­su kohdis­tuu saatu­un palvelu­un, kuten oli tavoitetila
    4. On koetel­tu ratkaisu
    5. Voidaan ottaa käyt­töön läh­es heti
    6. Ei vaa­di merkit­täviä investointeja
    7. Ei vaa­di autoon lisälaitteita

    Ehkäpä emme halu­akaan ratkaisua, jos­sa mak­se­taan vain saadus­ta palvelus­ta, vaan halu­taan verot­taa omistamisesta.

  38. Ville: Kart­tamerk­in­tö­jen selit­teestä käy ilmi, että kadut on merkit­ty mustal­la reunavi­ival­la tai pie­nil­lä orans­seil­la viivanpätkillä.

    Myös vio­letit ovat selit­teen mukaises­ti katuja.

  39. Täyssähköau­tot eivät tule muo­dosta­maan kovin suur­ta osu­ut­ta ajoneu­vokan­nas­ta ainakaan nykyisel­lä akkute­knolo­gial­la. Litium ei riitä henkilöau­toli­iken­teen sähköistämiseen.

    Pidän näitä vero­tuk­sel­lisia uhkaku­via aika kaukaa haet­tuna. Nestemäis­ten polt­toainei­den käyt­tö ajoneu­vois­sa ei ole lop­pumas­sa mis­sään sel­l­aises­sa ske­naar­ios­sa, mikä perus­tuu ole­mas­sa ole­vaan teknologiaan.

    Ruuhka­mak­su­jen toteu­tus­tavak­si kan­natan kameroi­ta ja rek­isterik­ilpi­en automaat­tilu­en­taa. Teknis­es­ti help­poa, toimivia ratkaisu­ja on käytössä pitkin maail­maa, eikä ole näitä ongelmia hui­jaamisen kanssa. On ihan var­ma, että ei mene mon­taa viikkoa mustien laatikoiden tulosta pakol­lisek­si, kun on jo yleis­es­ti saatavil­la keino niiden kiertämiseen. Ja on oikeudel­lis­es­ti vähän han­kala aja­tus, että auton­o­mis­ta­ja olisi vas­tu­us­sa sel­l­aisen lait­teen toimivu­ud­es­ta, jon­ka kuor­ta ei saa edes lail­lis­es­ti ava­ta. Mil­läs tark­i­stat, että toimi­iko se oikein? Entäs sit­ten kun se ei toimikaan ja jäät rat­si­as­sa siitä kiin­ni? Mil­läs todi­s­tat, ettet ole näpelöinyt laitet­ta? Miten varmis­te­taan kiin­ni­jäämi­nen, ilman että tehdään toim­i­mat­toman lait­teen tahat­toman omis­ta­jan ase­mas­ta oikeudel­lis­es­ti täysin kestämätön?

  40. “Hyvin myön­teistä on aja­tus siirtää kiin­teät verot käyt­töön perus­tu­vak­si mak­suk­si. Se kan­nus­taa oikein, minkä seu­rauk­se­na se vähen­tää auton käyt­töä ja suosii joukkoli­iken­net­tä. Tämä toimii kuitenkin vain vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa laskute­taan kilo­me­trien mukaan ja siinä on siis seurantamahdollisuus. ”

    Pure­taan tämä nyt osi­in. Ensin­näkin meil­lä on jo käyt­töön perus­tu­va mak­su, polt­toain­evero ja se vieläpä suosii vähäpäästöisiä autoja.

    Toisek­si, onko mitään perustet­ta koko maan­laa­juis­es­ti vähen­tää auton käyt­töä ja suosia joukkoli­iken­net­tä ? Joukkoli­ikenne on ihan eri­no­mainen paikois­sa jois­sa liikute­taan joukko­ja mut­ta muual­la on järkev­in­tä käyt­tää juuri niin pien­tä kulku­vä­linet­tä joka riit­tää eli yleen­sä henkilöau­toa. On ihan turhaa ajat­taa 45l/100km kulut­tavaa diesel­bus­sia muu­ta­man matkus­ta­jan täh­den jos selvit­täisi­in alta 4l/100km kulut­taval­la pikkuau­tol­la tai 0l/100km kulut­tavall sähköautolla.

    Ymmär­rän hyvin että pääkaupunkiseudul­la jos­sa on todel­lakin joukko­ja liikutelta­vana on joukkoli­iken­teen suosimisess järkeä mut­ta sen vuok­si ei kan­na­ta rak­en­taa koko maan kat­tavaa kallista seurantajärjestelmää.

    Ollilan rapor­tis­sa oli jär­jestelmän kus­tan­nuk­sik­si arvioitu 100Miljoonaa vuodessa mut­ta epäilen sen ole­van aliarvioitu. Pelkästään 1000€/kpl asen­nuksi­neen seu­ran­ta­lait­teet 2.5 miljoon­aan henkilöau­toon mak­saisi jo 2.5Miljardia. Se 100M€ menisi jo uusien lait­tei­den asen­nuk­seen ja päälle jär­jestelmän käyt­tö- valvon­ta ja rangaistuskulut.

    Tämä sum­ma kan­nat­taa suh­teut­taa vaikka­pa län­simetron hin­taan. Tuol­la hin­nal­la saisi jo pari uut­ta län­simetroa ja vuosiku­luil­la voisi pitää uusien tun­nelei­den kaivun jatku­vasti käynnissä. 

    Jos siis autoil­i­joi­ta halu­taan tuo sum­ma kerätä niin eikö olisi paljon helpom­paa vain korot­taa vero­ja ja pistää uudet metrolin­jat työ­nalle ? Ne metrolin­jat vas­ta sitä joukkoli­iken­net­tä edistäisivätkin.

    Jos taas pääkaupunkiseudulle halu­taan ruuhka­mak­sut niin se onnis­tu­isi paljon edullisem­min rapor­tis­sa maini­t­ul­la elek­tro­n­isel­la vin­jetil­lä. SIis jot­ta saat ajaa ruuh­ka-aikana keskus­tan sisään­tuloväylil­lä niin sin­ul­la tulisi olla mak­set­tuna auton rek­ister­inu­merol­la mak­su. Mak­su voisi sit­ten mak­saa käsin tai automaat­tisel­la kän­nykkä­sev­el­luk­sel­la joka käyt­täisi sitä GPS:ä ja kel­loa. Vavon­ta onnis­tu­isi otan­nal­la rekisterinumerokameroilla.

    1. Muista nyt kuitenkin, että val­tion teitä on vain 20 % ja mak­su per­itään nyt myös kaduil­la ja yksi­ty­is­teil­lä ajamisesta.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Molem­mat ehdot on jo täytetty.

    Tes­la mak­saa jotain puoli mil­liä ja joka tapauk­ses­sa, sähköau­to­jen ajo­suorit­teet jäävät vaa­ti­mat­tomak­si kos­ka “tankkaami­nen” kestää liian kauan bolt­to­moot­to­ri­au­toi­hin verrattuna. 

    Ben­sas­ta ja henkilöau­toi­hin tankat­tavas­ta dieselistä pitäisi pystyä verot­ta­maan vähän enem­män että ympäristö­vaiku­tuk­setkin tulisi huomioitua.

  42. arkkite­hti: Yksi­ty­isyy­den­suo­ja pitää ratkaista muul­la tavalla. 

    Yksi­ty­isyy­den­suo­ja ratkaistaan tässä asi­as­sa kuten muis­sakin siten, ettei kerätä tieto­ja ellei ole ihan pakko. Nyt ei ole pakko.

    R.Silfverberg: kunnes sel­l­aine akku kek­sitään että auto kul­kee yhdel­lä latauk­sel­la yli 200 km 

    Osmo Soin­in­vaara: Molem­mat ehdot on jo täytetty. 

    Tuo­hon liit­tyy sel­l­ainenkin ehto, että lataus pitää voi­da tehdä nopeasti. Jos pidem­mil­lä matkoil­la täy­tyy pitää tun­nin (tai pidem­piä) lataus­tauko­ja parin sadan kilo­metrin välein, hom­ma ei vain toimi.

  43. 5–10v kulut­tua muiden kuin per­in­teisil­lä poltoaineil­la kulke­vien auto­jen osu­us uusista autoista on edelleenkin mur­to-osa. Kokon­aisautokan­nas­ta niiden osu­us on toden­näköis­es­ti edelleenkin marginaalinen.

    Niin­pä koko kilo­metrivero on ihan turhaa hötkyilyä.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se kän­nykkä ker­too sijain­tisi eteen­päin myös tuki­asemien kaut­ta. Ei yhtä tarkasti kuin GPS ker­too. Sil­lä se “Pasi­lan mies” tunnistettiin. 

    Kos­ka ihmiset käyvät vapaae­htois­es­ti palkkatöis­sä, pakko­työ ja kalee­ri­or­ju­us oivat kum­matkin ihan hyviä tapo­ja jär­jestää työelämä.

  45. R.Silfverberg: Tes­la mak­saa jotain puoli mil­liä ja joka tapauk­ses­sa, sähköau­to­jen ajo­suorit­teet jäävät vaa­ti­mat­tomak­si kos­ka “tankkaami­nen” kestää liian kauan bolt­to­moot­to­ri­au­toi­hin verrattuna. 

    Kuin­ka use­asti viikos­sa tankkaat autosi?

    Sähköau­toin­fra­s­ta puheenollen täy­tyy muis­taa käytän­nöl­lisim­mät sijain­nit auton latauk­selle: koti, työ­paik­ka ja hyper­mar­ketin piha. Siel­lä se auto seisoo yli 90 pros­ent­tia ajasta.

    Se, että kestääkö auton tankkaami­nen min­uutin, kak­si vai 30 min­u­ut­tia, ei ole merk­i­tyk­sel­listä, kun­han sitä lataus­ta varten ei tarvitse hur­ruutel­la erik­seen huoltoasemalle.

    Seu­raavien kol­men vuo­den aikana suuret auto­valmis­ta­jat tuo­vat omat sähköau­toma­llinsa markki­noille. Kasvu tulee ole­maan voimakas­ta koko maail­mas­sa, kun vielä kiinalaiset pistävät kapu­loi­ta rat­taisi­in halvoil­la malleillaan.

  46. Tapio:
    Mitenkä val­tion vero­tu­loille käy? Olen ymmärtänyt, että autoil­i­joil­ta kerät­ty­jen auto‑, ajoneu­vo- ja polt­toain­evero­jen määrä on nyky­isin paljon suurem­pi kuin tiev­erkon hoitoon ja investoin­tei­hin käytet­ty summa.

    Kan­natan kyl­lä tei­den käyt­töön perus­tu­via mak­su­ja, mut­ta esi­tys on vielä raakile.

    Vero­tus­ta on tarkoi­tus keven­tää vain sen tien­pitoon käytet­tävän rahan ver­ran. Eli kun tien­pitoon käytetään n. 1.8 mil­jar­dia, niin sen ver­ran keven­netään vero­tus­ta (autovero, ajoneu­vovero, polt­toain­evero). Val­tion kannal­ta uud­is­tuk­sen pitäisi olla ns. kustannusneutraali.

    Isoim­mat kysymys­merk­it tietysti liit­tyvät siihen, miten mak­su­o­su­udet muut­tuvat. Uud­is­tuk­sen lähtöko­htana ei voi olla se, että kukaan ei voita tai häviä; sil­loin kyse ei ole uud­is­tuk­ses­ta, vaan lisäbyrokratiasta. 

    Polt­toain­everon ja autoveron lasku näyt­täisi johta­van tilanteeseen, jos­sa suurim­mat voit­ta­jat oli­si­vat uusil­la, isoil­la, paljon polt­toainet­ta kulut­tavil­la autoil­la aja­vat, joille kilo­me­tre­jä ker­tyy paljon. Tämän ryh­män tukem­i­nen ei nyt varsi­nais­es­ti kuu­losta kauhean järkevältä poli­ti­ikalta oikein miltään kannalta.

    Toinen iso kysymys liit­tyy yhtiön päätök­sen­tekoon. Kun yhtiön omis­tus Berner­in esi­tyk­sessä jaet­taisi­in maakun­tien ja val­tion kesken, vaikut­taa väistämät­tömältä, että yhtiön hal­li­tus ja johto koos­t­u­isi suurelta osalta maakun­tien nimit­tämistä henkilöistä. Vähän pelot­taa, että väyläy­htiöstä tulisi siten kepun lääni­tys, jos­sa oper­ati­ivi­nen johto keskit­ty­isi sil­tarumpu­jen rak­en­tamiseen, ja käyt­tö­mak­sumallit laa­dit­taisi­in alue­poli­it­tisin perustein. Ei liiken­neväylien rak­en­tamis­es­ta ja ylläpi­dos­ta saa poli­ti­ikkaa pois mitenkään, yhtiöit­tämäl­lä se vain piilote­taan hyväve­liv­erkos­to­jen ja rak­en­teel­lisen kor­rup­tion syövereihin.

    Tietysti tulok­se­na saat­taisi olla autot­to­muu­den yleistymi­nen kaupungeis­sa ja joukkoli­iken­teen kehit­tämisen vahvem­pi poli­it­ti­nen tuki…

  47. anonyy­mi: Yksi­ty­isyy­den­suo­ja ratkaistaan tässä asi­as­sa kuten muis­sakin siten, ettei kerätä tieto­ja ellei ole ihan pakko. Nyt ei ole pakko.

    Valitet­tavasti yksi­tyi­den suo­jan toteut­ta­mi­nen tässä on mah­do­ton­ta. On kak­si ris­tiri­itaista vaa­timus­ta, toden­t­a­mi­nen ja yksi­ty­isyys joi­ta ei voi saavut­taa yhtä aikaa. Ihan sama ongel­ma kos­kee myös sähköistä äänestämistä. Toden­tamises­sa kansalaisen ja myös verot­ta­jan on pystyt­tävä toden­ta­maan että verot on mak­set­tu oikein, vero­tus ei voi toimia niin että joku mus­ta laatikko sylkäisee lapun jos­sa lukee että mak­sa vero­ja 537€ ja enem­pää kansalainen kuin verot­ta­jakaan ei voi tätä osoit­taa vääräk­si. Verot­ta­jan kannal­ta ongel­ma on se että myöskään verovilp­piä ei voi osoit­taa. Jos kansali­nen näyt­tää lapun jos­sa lukee vero­ja 5€ niin verot­ta­ja ei voi kuin uskoa.

    Sähköiset pankkipalve­lut toimi­vat kos­ka ne keräävät kaiken mah­dol­lisen tiedon jon­ka avul­la tapah­tu­mat voidaan todentaa.

    Esimerkik­si matka­puhe­lin­verkot keräävät paljon enem­män tietoa kuin olisi tarpeen niiden toimin­nan kannal­ta ja sen­hän­takia meil­lä on nyt tämä ongel­ma nimeltä tele­tun­nis­tetiedot joi­ta voi käyt­tää ties mihinkin.

  48. Tapio Pel­to­nen:

    … On ihan var­ma, että ei mene mon­taa viikkoa­mustien laatikoiden tulosta pakol­lisek­si, kun on jo yleis­es­ti saatavil­la keino niiden kiertämiseen. Ja on oikeudel­lis­es­ti vähän han­kala aja­tus, että auton­o­mis­ta­ja olisi vas­tu­us­sa sel­l­aisen lait­teen toimivu­ud­es­ta, jon­ka kuor­ta ei saa edes lail­lis­es­ti ava­ta. Mil­läs tark­i­stat, että toimi­iko se oikein? Entäs sit­ten kun se ei toimikaan ja jäät rat­si­as­sa siitä kiin­ni? Mil­läs todi­s­tat, ettet ole näpelöinyt laitet­ta? Miten varmis­te­taan kiin­ni­jäämi­nen, ilman että tehdään toim­i­mat­toman lait­teen tahat­toman omis­ta­jan ase­mas­ta oikeudel­lis­es­ti täysin kestämätön?

    Niin­pä. Mitäpä vaik­ka jos sat­ut huonol­la tuuril­la ajele­maan joskus Helsingistä Tam­pereelle jonos­sa jonkun GPS-häir­in­tälaitet­ta käyt­tävän perässä?

    Jos laite tal­len­taa vain ajomäärät ja logis­sa on 170 km selit­tämätön­tä ajoa, niin mil­läs todi­s­tat, että et itse ollut sabotoin­ut laitet­ta? Jos taas häir­in­täyri­tyk­siä ei mitenkään noteer­a­ta, niin sit­ten­hän jokainen tilaa Kiinas­ta kympin GPS-jam­merin. Jos taas laite tal­len­taa reitit ja ajat, niin ollaan takaisin yksi­ty­isyy­den suo­jan ongelmis­sa — ja kuka selvit­tää täl­laises­sa tilanteessä oikaisupyynnöt?

    Jos taas häir­in­tälait­tei­ta käyt­tävät halu­taan saa­da heti kiin­ni, niin sit­ten jär­jestelmän pitäisi olla kokoa­jan yhtey­dessä verkkoon — tai sit­ten kaik­ki tiet olisi varustet­ta­va 50 m välein häir­inän tun­nis­timin ja kameroin.

  49. R.Silfverberg: Näin on!

    täyssähköau­tot tule­vat ole­maan Suomes­sa niin harv­inaisia kunnes sel­l­aine akku kek­sitään että auto kul­kee yhdel­lä latauk­sel­la yli 200 km, ja auto ei mak­sa miljoon­aa, eli on yks lysti per­itäänkö ladat­tavas­ta aähköstä erik­seen polt­toain­everoa vai ei. LAdat­ta­vat hybrid­it sama jut­tu. Niis­sä ben­samoot­tori käyn­nistyy jo parinkymme­nen kilo­metrin ajon jäl­keen. Se sähkö­moot­tori ja akku on niis­sä autois­sa vain painolastina.

    Toki näin, mut­ta jos joku halu­aa väk­isin nähdä asi­as­sa val­ta­van ongel­man, niin siihen löy­tyy ihan yksinker­tainen ratkaisu.

  50. Ville: Kart­tamerk­in­tö­jen selit­teestä käy ilmi, että kadut on merkit­ty mustal­la reunavi­ival­la tai pie­nil­lä orans­seil­la viivanpätkillä. 

    Eli Man­ner­heim­intien päästä Pasi­laan on val­tion­ti­etä, mut­ta Pitäjän­mäen suun­taan kat­ua. Kat­ua myös Pasi­las­ta Koske­lantien suun­taan. Meche­lin­in­tie on katu­verkkoa. Näinkö?
    Ei kovin selkeä.

  51. Tapio Pel­to­nen: On ihan var­ma, että ei mene mon­taa viikkoa mustien laatikoiden tulosta pakol­lisek­si, kun on jo yleis­es­ti saatavil­la keino niiden kiertämiseen. Ja on oikeudel­lis­es­ti vähän han­kala aja­tus, että auton­o­mis­ta­ja olisi vas­tu­us­sa sel­l­aisen lait­teen toimivu­ud­es­ta, jon­ka kuor­ta ei saa edes lail­lis­es­ti ava­ta. Mil­läs tark­i­stat, että toimi­iko se oikein? Entäs sit­ten kun se ei toimikaan ja jäät rat­si­as­sa siitä kiin­ni? Mil­läs todi­s­tat, ettet ole näpelöinyt laitet­ta? Miten varmis­te­taan kiin­ni­jäämi­nen, ilman että tehdään toim­i­mat­toman lait­teen tahat­toman omis­ta­jan ase­mas­ta oikeudel­lis­es­ti täysin kestämätön?

    Kyl­lä näi­hin ongelmi­in löy­tyy ratkaisut. Jo pelkästään auton matkamit­tarin kytkem­i­nen mus­taan laatikkoon helpot­taisi. Laatikko ver­tail­isi jatku­vasti auton matkamit­tari- ja gps-kilo­me­trien ker­tymää ja rekisteröisi/ilmoittaisi ongelmista. 

    Käsit­tääk­seni ainakin osal­la isoista kul­je­tus­li­ikkeistä on käytössä GPS:ään perus­tu­va omien auto­jen seu­ran­ta­jär­jestelmä. Syinä on ollut logis­ti­ikan tehost­a­mi­nen ja yllä­tys, yllä­tys, varkauk­sien ehkäisem­i­nen. Mis­tään isoi­ta häir­in­täon­gelmista ei ole tietoa.

  52. Edel­lä jo pohdit­ti­inkin, että sähköau­to­jen tulo syö polt­toain­evero­ja ja edel­lyt­tää jol­lain aikataul­ul­la vero­tuk­sen muu­tok­sia. Toinen merkit­tävä muu­tos, mitä jo nyt ennakoidaan, ovat robot­ti­au­tot. Ja robot­ti­au­tot niin, että kansalais­ten ei enää tarvitse itse omis­taa autoa, vaan auton voi pyytää tule­maan tarvit­taes­sa. Tämähän muut­taisi automarkki­nat merkit­tävästi. Auto­jen tarvit­ta­va määrä putoaa ja samoin autovero. Autot muut­tuvat palveluik­si. Täl­laises­sa ympäristössä käytön mukaan verot­ta­mi­nen palve­lu­tar­joa­jien kaut­ta on ain­oa vai­h­toe­hto. Pitäisikö tässä ottaa vuosikymme­nen aikalisä?

  53. Mik­si sähköau­to­jen käyt­tämää ener­giaa ei pystyt­täisi mit­taa­maan ja verot­ta­maan? Kyl­lähän sähköläm­mit­teisen talon läm­mi­ty­sen­er­giakin mitataan ja verote­taan etäluet­taval­la mit­tar­il­la. Tekni­ik­ka siis on ole­mas­sa. Polt­toaine- ja sähkövero siis autoille plus tietul­lit tarvit­tavi­in paikkoihin.

  54. timo:
    Osmo osui oikeaan kun sanoi, että raha karkaa maakun­nas­ta Helsinki­in esitetyl­lä mallilla. 

    Trafin laskuri ker­toi min­un kus­tan­nusten nou­se­van 3000 euroa, jos ajan töi­hin 100 km yhteen suun­taan päivässä. Hyvästi siis työt muis­sa kaupungeis­sa, maaseu­tu kuiv­uu entisestään…

    Eli autosi päästöt on yli 200g/km? Ei tuo muuten ole oikein mah­dol­lista. 3 vuot­ta van­han Nis­san Leafin saa Sak­sas­ta 12000€, kiin­teä mak­su 100€ ja km mak­su 400€/v kun ajaa 50000km vuodessa.

  55. Kyl­lä sähköau­ton ener­giankäyt­tö voidaan verot­taa samoin kuin polt­to­moot­torin, autoon asen­net­ta­va etäluet­ta­va kwh-mit­tari antaa tarkan tiedon ener­gian käytöstä autoilu­un. Eikä sähkö ole ilmas­toys­täväl­listä, pait­si ydin­voimal­la tehty 😉

  56. Ole tosi­aan niin yställi­nen jat­ka asi­aan pere­htymistä ja havain­to­je­si jakamista. Nor­maalin medi­an kaut­ta täl­laisi­in uud­is­tuk­si­in pere­htymi­nen on kovin raskas­ta, kun aivan val­taosa jutu­ista on asen­teel­lisia ja epäanalyyttisiä.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista nyt kuitenkin, että val­tion teitä on vain 20 % ja mak­su per­itään nyt myös kaduil­la ja yksi­ty­is­teil­lä ajamisesta.

    No, tuskin ainakaan kun­nat malt­taisi­vat olla rahas­ta­mat­ta omien tei­den­sä käytöstä, jos se niille sal­lit­taisi­in. Varsinkin jos kun­nas­sa vierailee autol­la paljon muiden kun­tien asukkai­ta, kiusaus olisi ylivoimainen. Helsin­ki on taa­tusti ykkö­nen, mut­ta myös mui­ta hot spot­te­ja Suomes­ta löytyy.

    Tätä osakokon­aisu­ut­ta ei kai rapor­tis­sa ole tarkasteltu.

  58. “On valitet­tu, että esi­tys siirtää liiken­n­ev­erkos­ta päät­tämisen demokra­t­ian ulot­tumat­tomi­in. Kak­sikym­men­tä vuot­ta eduskun­nas­sa olleena en osaa nähdä tätä suure­na ongelmana.”

    Eduskun­nan ulkop­uolel­la ole­vana olen havain­nut luon­tais­ten monop­o­lien ulkois­tamisen kas­vat­ta­van meno­ja, sähköverkot,lannoitteet, tv-verkko, posti ym. muut aikaisem­mat val­tion liike­laitok­sia edeltävät palvelumaksut.

    Miten siis tämä liikenne voisi olla tässä joukos­sa ilah­dut­ta­va poikkeus, muu­toin kuin hurskaissa juhlapuheissa ?

    “Ben­san­vero ei koske sähköautoja.” 

    Tämähän onkin se oikea epäko­h­ta vaik­ka sähkön tuotan­non hai­tat, rak­en­teet, päästöt ja ympäristöon­gel­mat ovat toden­näköis­es­ti pitkäl­lä ajal­la aivan samat kuin mitä liikenne tuot­taa vuositasolla.
    Uusi­u­tu­vat ener­giavai­h­toe­hdot eivät nyky­isin kor­vaaa muutenkaan kiin­teää sähkön­tuotan­toa; ydin­voima, hiilivoima, vesivoima sekä tuontisähkö.
    Suurin osa sähkön­tuotan­nos­ta on edelleenkin per­in­teistä, likaavaa ja tuot­taa jätet­tä, ydin­voimalat muu­ta­ma sata kiloa vuosit­tain, jon­ka on korkea-akti­ivista, puoli­in­tu­mi­sai­ka muu­ta­ma satatuhat­ta vuotta.
    Mik­si sähköau­tot eivät ole verotet­tu­ja, vaik­ka puh­taus on niistä varsin etäällä ?
    Jos polt­toaineen kulu­tus on perustelu verot­tamiselle, mikä ymmär­ryk­sen puute on esteenä yhden­mukaistaa ener­gian­vero­tus­ta käyte­tyn polt­toaineen (muo­dos­ta riip­pumat­tomak­si ) ener­gia­sisäl­lön verottamiseksi.

    Vai minkä vuok­si sähköau­tot ovat vapaa­matkus­ta­jia käytet­ty­jen polt­toainei­den kesken ?

    Olisiko min­is­ter­iön selvi­tyk­sessä jotain tark­istet­tavaa aivan lähtöko­hdista lähtien ?

  59. Ihme­tyt­tää, että asia laite­taan vireille täl­lä taval­la. Täm­möi­nen muu­tos pitäisi tehdä kuten deval­vaa­tio, yhdessä yössä. Muuten siitä ei ole kuin hait­taa elinkei­noelämälle ja auton tarvit­si­joille. Nyt ei kukaan han­ki autoa, vaik­ka siihen olisi aihettakin.
    Ben­savero kyl­lä ajan kanssa menet­tää merk­i­tys­tään, sen tilalle pitää keskiä jotakin muu­ta. Tässä ehdo­tuk­ses­sa kuitenkin puu­tu­taan vain hyvin vähän ben­saveroon, näin se tun­tuu enem­män hölmöläis­ten peiton jatkamiselta. Parem­pi olisi ollut jät­tää autovero kokon­aan koske­mat­ta ja kor­va­ta vain ben­savero kilometrimaksulla.

  60. Berner­in mukaan yhtiön oasakkei­ta voi myy­dä, mut­ta että se vaatisi eduskun­nan päätöksen.

    Mielestäni ainakaan yksinker­tainen enem­mistö ei saisi riit­tää täl­laisen Suomen tärkeim­män luon­nol­lisen monop­o­lin myyn­ti­in yksi­ty­isille. Dig­i­tan ja For­tu­min siir­toverkko­jen myyn­ti yksi­ty­isille osoit­ti poli­itikko­jen ja “poli­it­tisen ohjauk­sen” talous­sivistyk­sen tason.

  61. 1)Rekoissa, jois­sa seu­ran­ta on, kuskit hui­jaa­vat paikan­nin­ta joko parikymp­piä mak­saval­la lait­teel­la tai alu­mi­ini­fo­li­ol­la. Jotkut jopa hakkeroi­vat lait­tei­den tietojärjestelmää.

    2) En ikinä usko, että tarkoi­tus on siirtää tiestöa koske­vat päätök­set pois eduskun­nas­ta tai maakun­nista. Mis­sään nimessä niin ei tule käymään keskus­tave­toisen hal­li­tuk­sen aikana. Myöskään en voi kuvitel­la, että keskus­tave­toinen hal­li­tus päät­täisi tehdä ydinkan­nat­ta­jien­sa elämän reip­paasti kalli­imak­si kaupunki­laisi­in ver­rat­tuna kilo­metripo­h­jaisel­la hinnoittelulla. 

    3) Vaik­ka peri­aat­teessa voisin joitakin Berner­in ehdot­tami­ai peri­aat­tei­ta kan­nat­taa (käyt­täjä mak­saa, autokan­nan uusimi­nen, kau­pal­lis­t­a­mi­nen ja kil­pailu­tus), ei tästä mitään kuitenkaan tule, joten en viit­si edes muo­dostaa kan­taa. Pitää sit­ten kat­soa, jos ja kun jotain oikeasti ehdote­taan eikä vain “rohkeasti” ehdote­ta jotain radikaalia.

    4) Autokaup­pi­aiden kannal­ta todel­la ikävä temppu.

  62. Yksi­ty­is­tei­den ylläpi­don mak­sa­vat nyt tien osakkaat, riip­pumat­ta siitä, kuka niitä käyt­tää. Toden­näköis­es­ti käyt­töön perus­tu­va mak­su sopisi tiekun­nillekin hyvin, jos mak­su kerätään kilo­metripo­h­jal­ta ja keräyssys­tee­mi ohjaa mak­sut oikeaan osoit­teeseen. Sama pätee tietysti katu­jen suhteen.

  63. Tapio:

    Käsit­tääk­seni ainakin osal­la isoista kul­je­tus­li­ikkeistä on käytössä GPS:ään perus­tu­va omien auto­jen seu­ran­ta­jär­jestelmä. Syinä on ollut logis­ti­ikan tehost­a­mi­nen ja yllä­tys, yllä­tys, varkauk­sien ehkäisem­i­nen. Mis­tään isoi­ta häir­in­täon­gelmista ei ole tietoa.

    Olisi­pa näin…

    GPS Under Attack as Crooks, Rogue Work­ers Wage Elec­tron­ic War

    That obser­va­tion was bol­stered by a March 2014 exper­i­ment in the Unit­ed States by Rohde & Schwarz, which man­u­fac­tures radio test­ing and mea­sure­ment equip­ment. An instru­ment­ed van parked near a major high­way adja­cent to Port­land Inter­na­tion­al Air­port in Ore­gon found that “about every third or fourth truck” was radi­at­ing at or near GPS fre­quen­cy, accord­ing to a pre­sen­ta­tion by GPS and com­mu­ni­ca­tions con­sul­tant Logan Scott. 

  64. Osmo Soin­in­vaara: Molem­mat ehdot on jo täytetty.

    Kuten joku tote­si, maail­man Litium-varat eivät nykyte­knolo­gial­la riitä että autoista edes mur­to-osa olisi sähköau­to­ja. Mut­ta hei, Tal­vi­vaaras­ta tulee myös Litiumia!

  65. Kap­pas — ei tarvitse enää tyy­tyä pelkkään häir­in­tään, kun varsin edullis­es­ti ja vielä avoin­ta sof­t­aa käyt­täen voi saa­da näyt­tämään siltä, että oma auto liikkuisi vain Virossa tms.:

    Hack­ing A Phone’s GPS May Have Just Got Easier

    Lead researcher Lin Huang, who will be the first Chi­nese woman to present at the Def­con secu­ri­ty con­fer­ence lat­er today, says her team used com­mon soft­ware-defined radio (SDR) tools to cre­ate their mod­ule and soft­ware. They also used open-source soft­ware found on Github that had come from researchers at a Chi­nese uni­ver­si­ty and some of their own code.

    The SDR or radio tools that Huang used include Hack­RF, once described by Forbes as the $300 wire­less Swiss army knife for hack­ers. The small, rel­a­tive­ly cheap board can move between radio fre­quen­cies, read and trans­mit to a broad range of radio fre­quen­cies — from the low range used by FM radio to the high­er fre­quen­cies of WiFi or oth­er more cut­ting edge protocols.

    Lask­isiko joku kansan­taloudel­lisen kus­tan­nuk­sen sille, että GPS-paikan­nus ram­paute­taan häirin­näl­lä — ja ver­taisi sit­ten sitä seu­ran­nal­la mah­dol­lis­es­ti saatavaan hyötyyn?

  66. Se on hyvä suun­nitel­ma. Saadaan köy­hät pois teiltä hidas­ta­mas­ta liikennetta.

  67. Tapio:
    Berner­in mukaan yhtiön oasakkei­ta voi myy­dä, mut­ta että se vaatisi eduskun­nan päätöksen.

    Mielestäni ainakaan yksinker­tainen enem­mistö ei saisi riit­tää täl­laisen Suomen tärkeim­män luon­nol­lisen monop­o­lin myyn­ti­in yksi­ty­isille. Dig­i­tan ja For­tu­min siir­toverkko­jen myyn­ti yksi­ty­isille osoit­ti poli­itikko­jen ja “poli­it­tisen ohjauk­sen” talous­sivistyk­sen tason.

    Ei niitä yksi­ty­isille myy­dä vaan val­tion tiet siir­retään tuleville maakun­nille. Sen taki­a­han Kepu tätä ajaa. Suurin osa suomes­ta kun on Kepu­Lan­di­aa, niin teistä tulee käytän­nössä puolueen omaisu­ut­ta ja rahastusautomaatti.

  68. Ahis­taa: 1)Rekoissa, jois­sa seu­ran­ta on, kuskit hui­jaa­vat paikan­nin­ta joko parikymp­piä mak­saval­la lait­teel­la tai alu­mi­ini­fo­li­ol­la. Jotkut jopa hakkeroi­vat lait­tei­den tietojärjestelmää.

    Hyvä kuul­la. Jos tämä tieto pitää paikkansa, se osoit­taa usko­ma­ton­ta lep­su­ut­ta ja ammat­ti­taidot­to­muut­ta kul­je­tusyri­tys­ten joh­dos­sa. Tehokkaim­mat yri­tyk­set voittakoon!

    Ahis­taa: 2) En ikinä usko, että tarkoi­tus on siirtää tiestöa koske­vat päätök­set pois eduskun­nas­ta tai maakun­nista. Mis­sään nimessä niin ei tule käymään keskus­tave­toisen hal­li­tuk­sen aikana. Myöskään en voi kuvitel­la, että keskus­tave­toinen hal­li­tus päät­täisi tehdä ydinkan­nat­ta­jien­sa elämän reip­paasti kalli­imak­si kaupunki­laisi­in ver­rat­tuna kilo­metripo­h­jaisel­la hinnoittelulla. 

    Ei kai seu­raavaa sataa vuot­ta tiev­erkon kohtalosta voi Kepun käsi­in antaa. Sat­taa joku muukin puolue välil­lä vaalit voitaa. Kyky­puolue Kokoomuk­senkaan näytöt luon­nol­lis­ten monop­o­lien suh­teen eivät ole kovin kaksiset.

    Ahis­taa: Myöskään en voi kuvitel­la, että keskus­tave­toinen hal­li­tus päät­täisi tehdä ydinkan­nat­ta­jien­sa elämän reip­paasti kalli­imak­si kaupunki­laisi­in ver­rat­tuna kilo­metripo­h­jaisel­la hinnoittelulla. 

    No, eihän kun­tien kilo­metri­hin­noit­telun tarvit­sisi olla sama kuin val­tion. Ajat­tele, mitä mah­dol­lisuuk­sia tämä tar­joaisi mök­ki- ja turistikunnille.

  69. Suomes­sa on 2,6 miljoon­aa henkilöau­toa. Oikei­ta sähköau­to­ja on alle tuhat. Hybrid­it lisäk­si, mut­ta ne ovat oikeas­t­aan ole­mas­sa vain autoveron kiertämisek­si kun ajo­mat­ka sähköl­lä on niil­lä vain muu­tamia kym­meniä kilometrejä. 

    Jos sähköau­to­jen tekni­ik­ka, eri­tyis­es­ti akkutekni­ik­ka ei jonkin ihmeen kaut­ta koe äkki­hyp­päys­tä, niin Suomen olo­suhtei­denkin (pitkä talvi) joh­dos­ta sähköau­to­jen yleistymi­nen on ja tulee ole­maan hidas­ta. Veikkaan, että 2027 sähköau­to­jen osu­us on 1–2 % ja 20 vuo­den päästä alle 10 %. Niin­pä sähköau­tois­tu­mi­nen ei todel­lakaan ole todel­li­nen peruste tälle uudistukselle. 

    On jär­jetön­tä pois­taa uusi­in autoi­hin liit­tyvä autovero. Jo nykyisel­lään päästöi­hin kytket­ty vero­ta­so ohjaa pienipäästöisi­in autoi­hin. Mik­si ben­säsyöpöt ökyau­tot vapautet­taisi­in autoverosta???

    Uuden Tes­lan saa sadal­la ton­nil­la, mut­ta sil­läkään ei talvel­la pääse 200 km pitem­pää matkaa lataa­mat­ta. Sähköau­tot pitäisi pakkasel­la pysäköidä yök­si lämpimään, muuten akut hyy­tyy entis­es­tään. Mis­täs lämpimät tal­lit löy­tyy kaupungeissa?

    Ole­mas­sa ole­vien auto­jen osalta Trafin laskuri antaa tarkoituk­sel­la harhaista tietoa. Tänään Trafi on sivuil­laan selitel­lyt (huonos­ti) asi­aa. Ole­mas­sa ole­vien auto­jen vuosikus­tan­nuk­si­in on sisäl­lytet­ty autovero, mut­ta sehän on ker­taalleen jo mak­set­tu. Näin ollen kun se jätetään pois kas­savir­ras­ta, niin todel­lisu­udessa ainakin useimpi­en ellei kaikkien nyky­is­ten 2,6 miljoo­nan auton kus­tan­nuk­set tuli­si­vat uudessa mallis­sa ole­maan nyky­istä korkeammat. 

    Oman vm. 2016 autoni osalta kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 100 €/v. Tyt­tären käytössä ole­van 10 vuo­ti­aan Sitikan kus­tan­nuk­set nousi­si­vat kiin­teäl­lä mak­sul­la 370 €/v. Molem­mil­la aje­taan vähän jol­loin km-mak­sul­la kus­tan­nuk­set ale­n­e­si­vat 50–100 €/v.

    Kun las­ke­taan oikein nyky­is­ten auto­jen osalta käyt­täjien kas­savir­tavaiku­tus­ta (ilman jo mak­set­tua autoveroa), tul­taisi­in Berner­in esi­tyk­sel­lä kiin­tei­den mak­su­jen kaut­ta keräämään arvi­ol­ta 400–600 miljoon­aa per vuosi ENEMMÄN kuin nykyään. Kiitos siitä, kun muis­te­taan että autoil­i­joil­ta jo kerätään vuosit­tain 6 mil­jar­dia (7,7 vs 1,7 mrd) enem­män vero­ja kuin mitä tien­pitoon käytetään ja tämähän säi­ly­isi Berner­in mallis­sakin pohjalla.

    Nykyi­nen autovero­tus ja korkea polt­toain­evero­tus ohjaa­vat jo hyvin auto­jen han­k­in­taa ja käyt­töä päästö­jen vähent­miseen. Min­un puolestani molem­pi­en osalta on vielä kiristämiseen varaa, jos kaikesta huoli­mat­ta tarvi­taan lisää rahaa tiev­erkon ylläpitoon.

    Mik­si tämä esi­tys? Kak­si syytä tulee mieleen. Tämä on jatkoa maakun­ta­hallinnolle ja tarkoituk­se­na on tur­va­ta koko maan asut­tuna pitämi­nen, maaseudul­la ole­vien kiin­teistö­jen arvon tur­vaami­nen ja Kepun äänestäjien kan­na­tus. Toinen syy on kupa­ta entistä enem­män autoil­i­joil­ta veroja/maksuja muiden kuin autoilu­un liit­tyvien julkisen sek­torin meno­jen maksamiseen.

    Ei tule täl­laise­naan toteutumaan.

  70. On 100% var­maa, että jos autovero pois­te­taan tule­vat autote­htaat nos­ta­maan Suomeen myytävien auto­jen tehdash­in­to­ja. Ne ovat täl­lä het­kel­lä alle nor­maal­i­ta­son autovero­tuk­ses­ta johtuen eli nyky­isin autote­htaat “sub­ven­toi­vat” Suomen myyntiä.

    Olisi aika type­r­ää vähen­tämäl­lä val­tion vero­tu­lo­ja lisätä maas­ta ulos vir­taavaa rahamäärää.

  71. Pekka: Kir­joit­ta­ja uno­htaa tässä sen, että 5–10v kulut­tua ben­sa-auto­jen osu­us on todel­la paljon pienem­pi ja jos­sain vai­heessa (hyvinkin lähi­t­ule­vaisu­udessa) kor­vaan­tuu sähköautoilla.

    Itseasi­as­sa mon­en selvi­tyk­sen mukaan polt­to­moot­to­ri­au­to­ja on liiken­teessä vielä hyvinkin pitkäl­lä tule­vaisu­udessa (vielä 2030-luvul­lakin on polt­to­moot­to­ri­au­to­ja, uskokaa tai älkää). Ei kan­na­ta sokaistua siitä, että kohtu­ulli­nen osa ydinkeskus­to­jen varakkaas­ta nuorehkos­ta keskilu­okas­ta miet­tii jo näitä uusia ratkaisu­ja. Aika kaukana ollaan siitä, että nämä uudet ratkaisut oli­si­vat enem­mistön käsil­lä. Ajatelka­a­pa nyt oikeasti miten kaukainen aja­tus on esimerkik­si sähköau­ton han­kkimi­nen vaikka­pa van­taalaiselle sairaan­hoita­jalle, joka ajaa 10 vuot­ta van­hal­la Nis­sanil­la, ja jol­la on pari kolme las­ta. Ja näitä on enem­män kuin Punavuores­sa asu­via ohjelmistosuunnittelijoita.

  72. Jani Hätö­nen: Kuten joku tote­si, maail­man Litium-varat eivät nykyte­knolo­gial­la riitä että autoista edes mur­to-osa olisi sähköau­to­ja. Mut­ta hei, Tal­vi­vaaras­ta tulee myös Litiumia!

    Kuu­lostaa esitet­tyine lähde­vi­it­tei­neen läh­es yhtä vaku­ut­taval­ta kuin usei­denkin tämän vuosikymme­nen alkupuolel­la (raakaöljyn huidel­lessa reilusti toisel­la sadal­la) aivan itses­tään­selvänä fak­tana esit­tämä väite, että aivan pian tulee öljykri­isi joka räjäyt­tää öljyn hin­nan taivaisiin.

  73. Lau­ri Kumpu­lainen: Kuin­ka use­asti viikos­sa tankkaat autosi?

    Talvisin: ker­ran kuukaudessa
    Kesäisin: Kulu­tus 3–4‑kertaistuu ja tankin tyh­jen­e­misen varoi­tus­va­lo voi sil­loin syt­tyä keskel­lä ei mitään. 

    Lau­ri Kumpu­lainen:
    Sähköau­toin­fra­s­ta puheenollen täy­tyy muis­taa käytän­nöl­lisim­mät sijain­nit auton latauk­selle: koti, työ­paik­ka ja hyper­mar­ketin piha. Siel­lä se auto seisoo yli 90 pros­ent­tia ajasta.

    Se, että kestääkö auton tankkaami­nen min­uutin, kak­si vai 30 min­u­ut­tia, ei ole merk­i­tyk­sel­listä, kun­han sitä lataus­ta varten ei tarvitse hur­ruutel­la erik­seen huoltoasemalle.

    En tarvi sähköau­toa työ­matkoi­hi­ni kos­ka kul­jen julk­isil­la töi­hin. Kesälo­ma­matkat sähköau­tol­la ei houkut­tele syistä jot­ka jo mainitsin.

  74. Tim­oT:
    Ihme­tyt­tää, että asia laite­taan vireille täl­lä taval­la. Täm­möi­nen muu­tos pitäisi tehdä kuten deval­vaa­tio, yhdessä yössä. Muuten siitä ei ole kuin hait­taa elinkei­noelämälle ja auton tarvit­si­joille. Nyt ei kukaan han­ki autoa, vaik­ka siihen olisi aihettakin.

    Autovero pois­te­taan EU:n vaa­timuk­ses­ta. EU on kovis­tel­lut mai­ta jois­sa sitä vielä per­itään, ain­oa taitaa olla Tan­s­ka enää Suomen lisäk­si. Vero­tuk­sen perälau­ta vuo­taa jo nyt kos­ka val­tio häviä jatku­vasti oikeu­denkäyn­te­jä koskien yksi­tyis­es­ti maa­han tuo­tu­jen auto­jen verotusarvoja.

    Autoli­ikkeil­lä ei ole mitään hätää kos­ka ensi vuo­den alus­ta kaup­pa moninker­tais­tuu. Auto­myyjät voi lähet­tää koulu­tuk­seen Thaimaa­han odot­ta­maan sitä hetkeä.

  75. Vesa:
    On 100% var­maa, että jos autovero pois­te­taan tule­vat autote­htaat nos­ta­maan Suomeen myytävien auto­jen tehdash­in­to­ja. Ne ovat täl­lä het­kel­lä alle nor­maal­i­ta­son autovero­tuk­ses­ta johtuen… 

    Sil­loin kan­nat­taa ostaa auto EU:n alueelta sieltä mis­tä halvim­mal­la saa.

    Kos­ka jos Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä halvin vero­ton hin­ta, ruot­salaiset ja viro­laiset osta­vat auton­sa Suomes­ta. Sitä kun ei voi mil­lään estää. 

    Osta­vatko?

  76. Jani Hätö­nen: Kuten joku tote­si, maail­man Litium-varat eivät nykyte­knolo­gial­la riitä että autoista edes mur­to-osa olisi sähköau­to­ja. Mut­ta hei, Tal­vi­vaaras­ta tulee myös Litiumia!

    Tes­lan 85 kWh:n akku­paketis­sa on alle 7 kiloa litiu­mia. Syväjär­ven esi­in­tymän litium­varan­to on noin 1,6 miljoon­aa ton­nia, se riit­tää reilusti yli 200 miljoo­nan akku­paketin tekemiseen. Mitä nämä nykyte­knolo­gian ongel­mat oikein ovat?

  77. Helsinkiläisenä min­un ei tarvit­sis mak­saa km veroa, sil­lä tääl­lä pääsee liiken­nöimään katu­ja pitkin aika mukavasti

    Se taas tyh­jen­tää val­tion tiet ja ruuhkaut­taa asuntokadut

    Tun­tu­isi oudol­ta, että yhtiö voisi per­iä vuokraa toisen omaisu­ud­es­ta vaik­ka Bern­er siihen viittasi

  78. >Tieto­tur­vaon­gel­man se olisi häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä kän­nykkä liikkeistämme jatku­vasti lähet­tää eteen­päin, mutta …

    Tämä ei tässä eikä yleen­säkään ole kaksi­nen perustelu: vielä pahem­mal­la ongel­mal­la oikeutetaan (uusi) lievem­pi. Siis ei pidä hyväksyä tiedonkeru­u­ta (äly)puhelimen käytöstä, eikä perustel­la sil­lä muu­ta tiedonkeruuta. 

    Sen sijaan voisi var­maan ajatel­la ratkaisuk­si puheena ole­vaan ongel­maan lain­säädän­nön ja teknisen toteu­tuk­sen yhdis­telmää, jos­sa toisaal­ta paikkati­etoa ei ker­ta kaikki­aan saa käyt­tää mihinkään muuhun tarkoituk­seen kuin lasku­tuk­seen* ja toisaal­ta kaik­ki kerät­ty paikkati­eto aina peru­ut­ta­mat­tomasti tuho­taan heti lyhyehkön lasku­tus­ta koske­van reklam­oin­ti­a­jan pää­tyt­tyä (jota ennen mak­su­velvolli­nen saa vaa­timuk­ses­ta kopion)

    * so. ei kel­paa todis­teena oikeudessa muus­sa asi­as­sa ja sitä­pait­si tämän vas­tainen tuomiois­tu­imen päätös tarkoit­taa sen tek­i­jöille itselleen tuomio­ta törkeästä vir­ka-ase­man väärinkäytöstä ja pakol­lista viraltapanoa

  79. Kokon­aan toinen ongel­ma on yhtiön omaisu­us, se annet­taisi­in suurim­mak­si osak­si velak­si eli yhtiöl­lä olisi velkaa 5 miljardia

    Sen kus­tan­nuk­set oli­si­vat 300–500 miljoon­aa, joten se olisi lisä­mak­sua autoilijoille

    Ja kun omis­ta­jana oli­si­vat maakun­natkin niin taas Kepu­lan­di­aa tuet­taisi­in 150 miljoonalla

    Eli tienkäytön vero­tus nousisi n 1.5 mil­jardil­la, jos tuo korkea investoin­ti­ta­so ja kor­jausvel­ka halut­taisi­in hoitaa nopeasti

  80. Hiukan tuli mieleen, että plan A on tehty niin type­r­äk­si, että kaik­ki osta­vat plan B:n. Jol­loin tiev­erkko siir­retään maakun­tien hallintaan ja siinä voi jopa olla järkeä. Luon­nol­lisen monop­o­lin yksi­ty­istämi­nen ei joidenkin hyvien perustelu­jen mukaan ole fiksua.

  81. Vesa:
    On 100% var­maa, että jos autovero pois­te­taan tule­vat autote­htaat nos­ta­maan Suomeen myytävien auto­jen tehdash­in­to­ja. Ne ovat täl­lä het­kel­lä alle nor­maal­i­ta­son autovero­tuk­ses­ta johtuen eli nyky­isin autote­htaat “sub­ven­toi­vat” Suomen myyntiä.

    Olisi aika type­r­ää vähen­tämäl­lä val­tion vero­tu­lo­ja lisätä maas­ta ulos vir­taavaa rahamäärää.

    Tuo muuten ei ole pitänyt paikkansa enää vuosikym­meni­in. Suomen auto­jen tehdashin­nat ovat olleet jo pitkään Euroopan kalleimpia.

    Kil­pailu takaa kulut­ta­jalle parhaat hin­nat, oli kyse autos­ta tai asun­nos­ta. Autovero on ihan puh­das­ta pro­tek­tion­is­mia, jos­sa taataan kaver­ille hyvä tuotto.

  82. Mat­ti K.:
    Yksi­ty­is­tei­den ylläpi­don mak­sa­vat nyt tien osakkaat, riip­pumat­ta siitä, kuka niitä käyttää. 

    Yksi­ty­is­tei­den mak­sut on jyvitet­ty osakkaille lasken­nal­lisen käytön mukaan. Muut kuin osakkaat saa­vat käyt­tää yksi­ty­isti­etä vain satunnaisesti.

    Polt­toaineen ja sähkön kulu­tuk­seen perus­tu­va vero­tus on järkevää myös sik­si, että ajo­ta­pa (tasainen, kiihdyt­televä) huomioidaan toisin kuin km-poh­jaises­sa tai kiin­teässä maksussa.

    Entäpä sit­ten, kun joku eduskun­ta päät­tääkin myy­dä yhtiön yksi­tyiselle? Tämän var­alle pitäisi vaa­tia 2/3 määäräenemmistösuoja.

    Anony­mous: Yksi­ty­is­tei­den mak­sut on jyvitet­ty osakkaille lasken­nal­lisen käytön mukaan. Muut kuin osakkaat saa­vat käyt­tää yksi­ty­isti­etä vain satunnaisesti.

    Polt­toaineen ja sähkön kulu­tuk­seen perus­tu­va vero­tus on järkevää myös sik­si, että ajo­ta­pa (tasainen, kiihdyt­televä) huomioidaan toisin kuin km-poh­jaises­sa tai kiin­teässä maksussa.

    Entäpä sit­ten, kun joku eduskun­ta päät­tääkin myy­dä yhtiön yksi­tyiselle? Tämän var­alle pitäisi vaa­tia 2/3 määäräenemmistösuoja.

    Osmo, miten kaupun­git pystyvät hoita­maan katu­jaan, mut­ta val­tio ei omi­aan? Eikös molem­mis­sa päätök­set tehdä “val­tu­us­tossa”

  83. Jos vuosi (12kk) men­neenä aikana las­ke­taan eri verotyyp­it yhteen (näistä me kaik­ki, jot­ka liikumme taik­ka ostamme, mak­samme) — mietimme/otatko itse tolkun mitä mak­sat ja mis­tä? Ost­a­mi­nen = Autovero. Polt­toain­evero — kos­kee ainakin Ben­sa + Diesel — kuinkas kaa­su? Kukín­ka x 2 = Sähkö? Minä toivon fik­sumpaa kansakun­taa. Sähkö ei tule töpselistä. Päästöt on osa vain (ydinen­er­gia) taik­ka ilmaan vaan reippaasti.

  84. tcrown: Kuu­lostaa esitet­tyine lähde­vi­it­tei­neen läh­es yhtä vakuuttavalta..

    Litiu­min riit­tämi­nen on teo­ri­aa, ei käytän­töä. Jos maail­mas­sa olisi yläkant­ti­in arvioitu­na 39.5 Mt litiu­mia, ja akku­ja kyet­täisi­in rak­en­ta­maan teo­reet­tisel­la 73g/kWh litiumpi­toisu­udel­la, tarkoit­taisi tämä ~540 TWh kap­a­siteet­tia eli ~9 mil­jar­dia henkilöau­toa 60 kWh akuilla.

    Käytän­nössä akkui­hin tarvi­taan 4–10 ‑ker­tais­es­ti litiu­mia /kWh, mak­sukykyiset asi­akkaat halu­a­vat suurem­pia akku­ja, järkevästi hyö­dyn­net­tävää litiu­mia voikin olla esimerkik­si 11 Mt, akuille on muu­takin käyt­töä, eikä litiu­mia saa­da maas­ta autoi­hin niin nopeasti että muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa ehtisi tapah­tua käytän­nössä yhtään mitään.

    Tietysti jostain hatus­ta hyp­pää sähköau­toilun mah­dol­lis­ta­va teknolo­gia­jä­nis ennem­min tai myöhem­min, mut­ta ajanko­h­ta ei ole ennustet­tavis­sa. Sitä odotel­lessa sähkö(henkilö)autot ovat mak­sukykyisen etu­joukon harrastus.

  85. sähköau­toille voi luo­da oman (vaik­ka mus­taan laatikkoon) perus­tu­van mak­sun — SITTEN KUN NIITÄ AUTOJA ON MERKITTÄVÄ MÄÄRÄ. Mut näin alku­vai­heessa se on täy­delli­nen sub­ven­tio hiilid­iok­sidia tuot­tavien auto­jen vähen­tämisek­si liiken­teessä. korkea polt­toain­evero kan­nus­taa nimeno­maan eniten aja­vat (=eniten co2-päästöjä tuot­ta­vat) vai­h­ta­man sähköau­toi­hin. polt­to­moot­to­ri­au­tot jäävät sit­ten lähin­nä parkkiru­u­tu­i­hin asumaan.

  86. Yksi aja­tus Berner­il­lä ja Sip­iläl­lä on siirtää tien­pito julk­isten bud­jet­tien ulkopuolelle

    Sil­loin se avaisi todel­lisen korruptioaarteen
    Isä aurinkoiset voisi­vat jakaa urakat sidos­ryh­milleen, kos­ka laki julk­i­sista han­k­in­noista ei pakot­taisi kil­pailut­ta­maan ja toisaal­ta sop­par­it oli­si­vat liikesalaisuuksia

    Perustelu­na on, että yhtiö ei voi olla osa julk­ista taloutta

    Mut­ta tun­tuu oudol­ta päätelmältä, kos­ka eläkey­htiöt kuitenkin lue­taan julkiseen talouteen

  87. Näen esi­tyk­sessä niin paljon ongelmia että on vaikea kuvitel­la sen mihinkään pääsevän.

    1) Esi­tyk­sen pää­tarkoi­tus tun­tuu ole­van siirtää tiev­erkos­to yhtiölle, joka voi merk­itä sen taseeseen omaisu­udek­si ja ottaa sitä vas­taan velkaa. Näin voidaan ottaa val­ti­olle velkaa kut­sumat­ta sitä val­tion velak­si. Tiet­tävästi saman­lainen kuvio on jo toteutet­tu jois­sain muis­sa EU-mais­sa. Herää kysymys, mikä oikein akti­ivis­es­ti kan­nus­taa mai­ta tämän­ta­paiseen kir­jan­pitokikkailu­un jos­sa ei päälle päin ole mitään järkeä: val­tio saa velkaa halvem­mal­la kuin valtionyhtiö.

    2) Keräys- ja valvon­takus­tan­nuk­set. Bern­er ei käsitel­lyt näitä ollenkaan ja ne on vain yli­malkaises­ti mainit­tu “erit­täin huolel­lis­es­ti valmis­tel­lus­sa” selvi­tyk­sessä. Riip­pumat­ta val­i­tus­ta menetelmästä, oletet­tavasti mak­su­jen keräyskus­tan­nuk­set tule­vat ole­maan kokon­aisu­udessa suuret sekä suo­ri­na kus­tan­nuksi­na että autoil­i­joiden menet­tämänä aikana. Uuden jär­jestelmän hyö­ty­jen täy­tyy olla todel­la suuria että ne ylit­tävät sen mukanaan tuo­man “kitkan”.

    3). Bern­er mainit­si Fina­vian “men­estyk­sekkäänä esimerkkinä infran yhtiöit­tämis­es­tä”. Ymmärtääk­seni käyt­täjäkun­ta, eli ilmail­i­jat, ovat jos­sain määrin eri mieltä tästä “men­estyk­ses­tä”. Val­tion­talouden kir­jan­pidon kannal­ta se epäilemät­tä oli “men­estys”.

    4). Yksi­ty­isyy­den­suo­ja. Esi­tyk­sessä on kaik­ki muu niin päin hem­met­tiä että tämä on oikeas­t­aan vain sivu­raide. Selvää on että GPS-paikan­nus tulisi heiken­tämään yksi­ty­isyy­den­suo­jaa. Perustelu että “johan kän­nykkää jo seu­rataan” on aika huono, sil­lä yhden seu­ran­tamenetelmän ole­mas­sao­lo on argu­ment­ti uusia menetelmiä vas­taan, ei niiden puolesta.

  88. Liian van­ha:
    Helsinkiläisenä min­un ei tarvit­sis mak­saa km veroa, sil­lä tääl­lä pääsee liiken­nöimään katu­ja pitkin aika mukavasti

    Se taas tyh­jen­tää val­tion tiet ja ruuhkaut­taa asuntokadut

    Tun­tu­isi oudol­ta, että yhtiö voisi per­iä vuokraa toisen omaisu­ud­es­ta vaik­ka Bern­er siihen viittasi

    Hal­li­tus on juuri lait­tanut veneet ja moot­toripyörät verolle ja sä luulet että ne jät­tää sun auton rauhaan, jos sä käytät vaan katu­ja :-). Eiköhän ne Berner­in mak­sut tule pakol­lisik­si kaikille rek­isteröidy­ille autoille riip­pumat­ta siitä käytätkö val­tion teitä tai et. Ja tuskin sä vain Hesas­sa tulet autoileen, joten sä joudut mak­samaan ainakin myös Espoolle ja Van­taalle katu­jen käytöstä.

  89. Sil­tarumpupoli­tikoin­ti lop­puu, kun sul­je­taan päätök­sen­teko yhtiön kabi­net­tei­hin. Eli kun nilk­ka on nyr­jähtänyt, amputoidaan koko raa­ja. Eipä vaivaa enää. No, demokra­ti­a­han on jo niin aikansa elänyt hallinto­muo­to. Maail­mal­la siir­ry­tään yhä enem­män takaisin dik­ta­torisi­in sys­teemei­hin. Meil­lä demokra­t­ian alasajoa voitaisi­in nopeut­taa yhtiöit­tämäl­lä soten ja väylien lisäk­si myös koulu­tus, poli­isi, armei­ja ja oikeuslaitos… ja lopuk­si yhtiöitetään koko val­tio. Peruste­taan Suo­mi Oy. Lop­puu se sijoit­ta­jien pelkäämä “poli­ti­ikkaris­ki”, eduskun­ta voidaan lakkaut­taa tarpeet­tomana. Bern­er yhtiön tj:ksi ja Sip­ilän yhtiön hal­li­tuk­sen pj:ksi. Sit­ten jos menee tosi surkeasti, koko ros­ka voidaan myy­dä eniten tarjoavalle.

    ——

    Jos väylät yhtiöitetään, se avaa mah­dol­lisu­u­den niiden yksi­ty­istämiseen. Raha­pu­las­sa myy­dään sit­ten vähitellen kansal­li­so­maisu­ut­ta, luon­nol­lisia monopole­ja, kv-sijoit­ta­jille. Kunnes kaik­ki on myy­ty yli­hin­taa kiskoville yksi­ty­isille taholle. Sit­ten tulee kra­pu­la, halut­taisi­inkin taas muut­taa yksi­tyi­nen julkisek­si. Mut­ta sil­loin eteen nou­se­vatkin järkälemäiset kir­jaimet CETA, TISA ja mah­dol­lis­es­ti myös TTIP. Näis­sä sopimuk­sis­sa on pykäliä, jot­ka semen­toi­vat nykyiset ja tule­vat yksi­ty­istämiset. Takaisin ei ole enää palu­u­ta. Sopimuk­sis­sa pitää erik­seen maini­ta alat, joi­ta kukin hal­li­tus halu­aa suo­ja­ta kil­pailul­ta. Jos tätä ei ole tehty, alat pakkoa­vataan kil­pailulle. Onko Suo­mi edes suo­jel­lut mitään aloja?

    Oikeistop­uolueet, nuo kadotet­tu­jen sielu­jen kaatopaikat, tietysti kan­nat­ta­vat näitä mielet­tömiä sopimuk­sia. Vihreis­sä ja vasem­mis­toli­itossa ilmeis­es­ti ymmär­retään sopimusten ongelmien vakavu­us, mut­ta esim. nyt ajanko­htaisen CETA:n suh­teen val­lit­see kum­malli­nen radio­hil­jaisu­us. Ei twi­it­taa Niin­istö eikä Ander­s­son eivätkä puoluei­den muutkaan edus­ta­jat CETA:sta mitään koskaan. Sit­ten on SDP. Puolue, joka arvostelee kovin sanoin — täysin oikeutetusti — sote-palvelu­jen ja väylien yhtiöit­tämistä, mut­ta samaan aikaan rai­vokkaasti puo­lus­taa CETA:a eli aset­telee huolel­lis­es­ti itsel­len­sä ansalankaa, johon astua! Demarien toim­inta vapaakaup­pa­sopimusten suh­teen on raivos­tut­ta­van törkeää ja tämä on vielä laimea ilmaus. Julki­nen vetoomus kaikille: Kun niil­lä on niitä puheen­jo­hta­javaal­i­ti­laisuuk­sia, menkää ja kysykää ehdokkail­ta tästä asi­as­ta (tosin aihe on niin arka, että jostain hyökkää heti var­maan var­ti­ja, lait­taa suuka­pu­lan ja muilut­taa kysyjä­paran pois…) Ai niin, toimit­tatkin voisi­vat kysyä SDP:n puheen­jo­hta­jae­hdokkail­ta ja eri­tyis­es­ti tietenkin maan hal­li­tuk­selta CETA:n petol­lisu­ud­es­ta! No, vit­si, vit­si. Käsky on käynyt, medi­as­sa ei pidä kri­ti­soita­van pyhiä vapaakauppasopimuksia.

  90. Jos auton käyt­täjää halu­taan verot­taa auton käytön, päästö­jen tai tien käytön perus­teel­la, kaikki­in näi­hin sopii polt­toaineen vero­tus. Ei tarvi­ta uusia dig­i­lait­tei­ta tai mon­imutkaisia jär­jestelmiä, ei myöskään liiken­teen seu­ran­taa, ei rapor­toin­tia, ei lasku­tus­ta eikä ajoneu­vo­jen luokit­telua. Liian yksinkertaista?

  91. Kalle: Tuo muuten ei ole pitänyt paikkansa enää vuosikym­meni­in. Suomen auto­jen tehdashin­nat ovat olleet jo pitkään Euroopan kalleimpia.

    Kil­pailu takaa kulut­ta­jalle parhaat hin­nat, oli kyse autos­ta tai asun­nos­ta. Autovero on ihan puh­das­ta pro­tek­tion­is­mia, jos­sa taataan kaver­ille hyvä tuotto.

    Asi­as­ta löy­tyy ilmeisen luotet­tavaa 2 pv van­haa tietoa vaik­ka tästä:

    http://www.tuulilasi.fi/uutiset/uusien-autojen-autoverottomassa-hinnassa-piilee-uhka-saksa-esimerkkina

    Var­maankin merkeit­täin ja jopa malleit­tain tilanne vaihtelee.

    Ymmär­rän kyl­lä, että Suomen autokaup­pi­aat eivät tätä halua tun­nus­taa ja tietysti puolta­vat autoveron pois­toa oman bis­nek­sen­sä edun näkökulmasta.

  92. HS 19.1.2017: “Val­tio kerää liiken­teestä noin 7,7 mil­jar­dia vuodessa. Val­tion käyt­tää tänä vuon­na liiken­n­ev­erkon kehit­tämiseen ja ylläpi­toon 1,75 mil­jar­dia. Liiken­teestä kerät­tävil­lä veroil­la rahoite­taan siis 6 mil­jardil­la eurol­la mui­ta meno­ja kuin liikenneverkkoa.” 

    Ongel­ma siis ei ole se, etteivätkö autoil­i­jat mak­saisi jo tarpeek­si tiestön kun­nos­s­api­toa varten. Ongel­ma on se, että val­tion ja julkisen sek­torin sote­menot ovat jo vuosia sit­ten karan­neet hallinnas­ta ja niin­pä vero­ja joudu­taan haal­i­maan kaik­ista mah­dol­li­sista suun­nista niiden mak­samiseen. Samal­la tavoin kiin­teistövero­tus­ta koko ajan kiris­tetään sote­meno­jen kat­tamisek­si. Koulu­tuk­ses­ta leikataan jot­ta sote­menot saadaan mak­set­tua. Jne.

    Eli tietkin saadaan kun­toon kun­han sote­menot saadaan kuri­in. Siihen ei riitä niiden kasvun hillit­sem­i­nen vaan sote­menot pitää saa­da absolu­ut­tis­es­ti alenemaan.

    Onnis­tuu kun­han kansalaisemme saadaan/pakotetaan otta­maan vas­tuu omas­ta ter­vey­destään ja elin­tavois­taan. Yksinkertaista.

  93. spot­tu: Jos maail­mas­sa olisi yläkant­ti­in arvioitu­na 39.5 Mt litiumia, 

    Käyt­tämis­säsi lähteis­sä on ilmeis­es­ti paha pilkku­virhe. Wikipedi­an mukaan [1] kun pelkästään maail­man meris­sä on 230 mil­jar­dia ton­nia litiumia.

    Jos taas vain olit huoli­ma­ton kie­lenkäytössäsi ja viit­t­a­sit jonkun­laisi­in arvioi­hin tun­ne­tu­ista taloudel­lis­es­ri hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vista varan­noista, niin se oli koko alku­peräisen kom­ment­ti­ni point­ti. Jääräpäisem­mänkin peak-mikälie-entu­si­astin pitäisi viime aiko­jen öljy­markki­nat­a­pah­tu­mien perus­teel­la ymmärtää, että vaik­ka nuo arviot eivät olisi kovin herkkiä pie­nille hin­ta­muu­tok­sille, niin suuret hin­ta­muu­tok­set kyl­lä heilut­ta­vat varan­toarvioi­ta viimeistään keskip­itkäl­lä aikavälil­lä. Ja ei, ainakaan täl­lä het­kel­lä litiu­min hin­ta ei muo­dos­ta kovinkaan merkit­tävää osaa litium-akku­jen hinnasta[2], joten on hyvin tilaa sekä vaikeampi­en esi­in­tymien hyö­dyn­tämiseen kuin mitä täl­lä het­kel­lä tehdään, että valmis­tuste­knolo­gian kehit­tymis­es­tä seu­raavaan akku­jen hin­to­jen laskuun. 

    [1] https://en.wikipedia.org/wiki/Lithium#Terrestrial
    [2] http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378775316304360

  94. PRNDL: Sil­loin kan­nat­taa ostaa auto EU:n alueelta sieltä mis­tä halvim­mal­la saa.

    Kos­ka jos Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä halvin vero­ton hin­ta, ruot­salaiset ja viro­laiset osta­vat auton­sa Suomes­ta. Sitä kun ei voi mil­lään estää. 

    Osta­vatko?

    En vaivaudu pohti­maan viro­lais­ten autonos­ta­jien käyttäytymistä.

    Kat­sopa vaik­ka tätä Län­si­au­ton toimarin haastattelua: 

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/lansiauton-tj-vaikka-autovero-poistuisi–valiraha-uuteen-autoon-voi-jopa-kasvaa/wqT8533k?ref=ampparit:8565&ext=ampparit

    Autoveron pois­to tulisi nos­ta­maan Suomeen tuo­tavien auto­jen maahantuontihintoja.

  95. Liian yksinker­taista:
    Jos auton käyt­täjää halu­taan verot­taa auton käytön, päästö­jen tai tien käytön perus­teel­la, kaikki­in näi­hin sopii polt­toaineen vero­tus. Ei tarvi­ta uusia dig­i­lait­tei­ta tai mon­imutkaisia jär­jestelmiä, ei myöskään liiken­teen seu­ran­taa, ei rapor­toin­tia, ei lasku­tus­ta eikä ajoneu­vo­jen luokit­telua. Liian yksinkertaista?

    Mut­ta kun niitä Berner­in ja Sip­ilän halu­amia dig­i­lait­tei­ta valmis­taa Juha Sip­ilän puoluekaverin ja ystävän Vesa Helkku­lan Apli­com Oy. 

    http://www.suomenmaa.fi/keskusta-nyt/vesa-helkkula-keskustan-ehdokkaaksi-uudellemaalle‑6.3.1175.da6de296cd

    Kuvas­sa sovi­taan mustien laatik… ei kun ehdokkuudesta.

  96. Suomen val­ti­ol­la (lue Kui­tusel­la) on ollut 20 vuot­ta aikaa har­mon­isoi­da autovero­tus yleiseu­roop­palaiseen suun­taan. Järkevän autoveron alasa­jamisen ja sen kor­vaamisen muul­la vero­tuk­sel­la, niin että kokon­aisu­us ei pienene, on johdon­mukaises­ti denial­is­min uhri. Olen ostanut vuon­na 2005 uuden auton ja siitä on mak­set­tu täysi vero. On luul­tavaa, että tämän esi­tyk­sen mukaan joudun mak­samaan “mak­sua” vielä saman ver­ran kuin on tul­lut mak­set­tua autoveroa aikoinaan. Miten ratkaistaan kaksinker­taisen veron pul­ma? Tilan­net­ta ei voi kiertää nimit­tämäl­lä yhtiöitet­tyä veroa “mak­suk­si”. Min­ul­la ei ole aiko­mus­takaan luop­ua vähän aje­tus­ta, hyvässä kun­nos­sa olev­as­ta kaup­pakas­sis­tani. Suomen val­tio voidaan aivan hyvin haas­taa oikeu­teen asiasta.

    Vieläkö muuten Ode on http://www.soininvaara.fi/2008/11/06/obaman-voitto-ja-ilmastopolitiikka/

    “Voi että olen iloinen ja helpottunut!”

  97. Liian van­ha:
    Yksi aja­tus Berner­il­lä ja Sip­iläl­lä on siirtää tien­pito julk­isten bud­jet­tien ulkopuolelle

    Sil­loin se avaisi­todel­lisen korruptioaarteen… 

    Jos kyse olisi aidos­ta yri­tys­toimin­nas­ta, siir­to päin vas­toin vähen­täisi riskiä kor­rup­tioon. Korup­tio­herkkää toim­inta on, kun kyse on yhtei­sistä rahoista — siis kukaan ei niitä omista.

    Jos tien­pito yksi­ty­is­tetään, sil­loin liikenne pitää sosial­isoi­da. Brit­tien koke­muk­set kokeilus­ta, jos­sa sekä rautati­et että liiken­nöin­ti oli yksi­ty­is­te­tyt, oli­vat järkyttävät. 

    Meil­lä on peri­aat­teessa toimi­va jär­jestelmä, jos­sa tosin tien­pito perus­tuu sil­tarumpupoli­ti­ikkaan, vääristyneestä tur­val­lisu­usa­jat­telu­un ja julk­ista liiken­net­tä tue­taan rahal­lis­es­ti täysin jär­jet­tömil­lä sum­mil­la, sen sijaan yhteiskun­ta keskit­ty­isi oleel­liseen, tie- ja ratain­fran ylläpitoon.

    Yhtiötä siinä ei tarvi­ta ja kyse on kansan­taloudel­lis­es­ti niin pienistä rahoista, että ne voidaan vaik­ka tupla­ta ilman mitään isoa vaiku­tus­ta. Isot rahat pyörivät ihan jos­sain muual­la kuin väylästöin­frassa. Sen sijaan vääristyneen tur­val­lisu­usa­jat­telu sijaan pitää saa­da tosipo­h­jaista ris­ki-/hyöty­ana­lyysia ja julkisen liiken­teen tuki tulee saa­da aisoihin.

  98. Paljon hyvää kom­ment­tia asian tiimoil­ta. Sähköau­toan mah­dol­lisuuk­sia pohdiske­len ja jos­sain vai­heessa talouteen tulee plug-in tai täyssähköau­to. Uusin 7‑paikkainen? Tes­la taitaa mak­saa n. 100 ke. Oliko tom­intasäde noin 400 km eli kovin pitk­iä maakun­ta­matko­ja ei autol­la voi tehdä.

    Eikö nykyi­nen malli ole hyvä: sähköau­tot saa­vat huo­mat­tavaa han­k­in­tae­t­ua sekä muu­ta­man satasen /vuosi etua ajoneu­voverossa. Bon­na­r­i­na säästöt ener­gias­sa. Eikös me halu­ta suosia vähäpäästöisiä ajoneuvoja?

    Ruuhka­mak­sut voidaan toteut­taa ilman gps-seu­ran­taa. Eikös länsi­naa­pureis­sa suosi­ta sähköau­to­ja myös ruuhka­mak­su­is­sa? Yksi­ty­isautoilua voidaan myös rajoit­taa keskus­tois­sa pysäköin­nin mak­sullisu­udel­la, bus­sikaistoil­la ja toimi­val­la joukkoliikenteellä. 

    Helsin­gin ruuhki­in mieli ei tee lähtä som­paile­maan ja etsimään autolle parkkipaikkaa, etenkään kun alueel­la on toimi­va joukkoli­ikenne. Muu­ta­man km työ­matkan ajan turhan usein autol­la, pihas­ta pihaa, ei ruuhkia eikä pysäköin­ti mak­sa mitään.

    Jos­sain vai­heessa joudumme luop­umaan autoveros­ta ja nos­ta­maan ajoneu­voveroa. Tämä on järkevää tehdä hal­li­tusti pitkän ajan kulues­sa. Berner­in ehdo­tus lisäisi hyvin toden­näköis­es­ti liiken­teen päästöjä. Autoveron pois­to pois­taisi vähäpäästöisiltä ajoneu­voil­ta merkit­tävän veroe­dun. Tes­lan ostoa harvit­se­va val­it­sesi esim. suuripp­stöisen Porschen. Annen ehdot­ta­ma yhtiö ei autu­aak­si tee ja yhtiön laskel­mat ovat erit­täin hataral­la poh­jal­la. Kaik­ki eivät vain voi voit­taa, etenkään, jos osa säästää autoverossa kym­meniä tuhan­si jopa yli 100 000 euroa.

    Selvi­tyk­sessä yksi suuri posi­ti­ivi­nen point­ti: Liiken­teen vero­tuk­ses­ta ja tule­vaisu­ud­es­ta keskustel­laan laajasti.

  99. Paria kom­ment­tia.

    On tot­ta, että esim. Helsin­gin kadut eivät ole val­tion teitä. Sama tilanne on kuitenkin muual­lakin Suomes­sa. Val­tion tiet ovat paikkakun­tien läpi halkovia teitä, eivät useinkaan paikkakun­tien sisäisen liiken­teen väyliä, ainakaan ensisi­jas­sa. Kun­tien kadut eivät ole val­tion teitä. Maaseuduil­la puolestaan pääosa teistä on yksi­ty­is­teitä. Yksi­ty­is­teitä pystyy kiertämään val­tion tiet aika tehokkaasti isos­sa osas­sa Suomea, jos viit­sii ajaa hiekkateitä.

    Kuka siis teistä jatkos­sa mak­saisi? Pääidea kai on se, että ulko­mail­ta tuli­jat mak­saisi­vat tei­dän käytöstä, toisin kuin nyt. Toisaal­ta se söisi esim. Venäjältä, Ruot­sista, Nor­jas­ta ja Virostakin tule­vaa tur­is­mia ja työssäkäyn­tili­iken­net­tä, jos tääl­lä tei­den käyt­tö mak­saisi. Lisä­mak­sajik­si voisi­vat päästä myös esim. sairasautot, invatak­sit ja mon­et muut sel­l­aiset ajoneu­vot, jot­ka nyky­isin on vapautet­tu autoveros­ta, mut­ta jot­ka saisi­vat jatkos­sa mak­saa tienkäyt­tö­mak­sua. Valitet­tavasti sitä laskua tulisi merkit­tävältä osin julkiselle sek­to­rille mak­set­tavak­si. Postista tulisi myös yksi maan suurim­mista tiemak­su­jen maksajista.

    Kuka sit­ten ei mak­saisi tei­den käytöstä? Pien­i­t­u­loiset toden­näköis­es­ti saisi­vat siir­ret­tyä mak­sut julkisen sek­torin harteille. Myös koul­u­lais­ten koulumatko­jen täy­tynee lain mukaan olla jatkos­sakin ilmaisia, eli julkisen sek­torin pitäisi mak­saa koul­uli­iken­teen tiemak­sut. Perus­tus­lain mukaan kaikil­la on myös oikeus kohtu­ulliseen toimeen­tu­loon. Tienkäyt­tö­mak­sut käytän­nössä siir­ty­i­sivät toimeen­tu­lotues­ta mak­set­taviksi vält­tämät­tömän liiken­teen osalta pien­i­t­u­loisimpi­en kohdal­la. Kenenkään pääsy vaikka­pa lääkäri­in, Kelaan tai äänestämään ei saisi jäädä kiin­ni siitä, että palvelu tar­jo­taan sel­l­aises­sa paikas­sa, joka edel­lyt­tää tiemak­su­jen mak­samista — jos halu­taan pitää kiin­ni peru­soikeuk­sien toteutumisesta.

  100. arkkite­hti:

    Vero­tus­ta on tarkoi­tus keven­tää vain sen tien­pitoon käytet­tävän rahan ver­ran. Eli kun tien­pitoon käytetään n. 1.8 mil­jar­dia, niin sen ver­ran keven­netään vero­tus­ta (autovero, ajoneu­vovero, polt­toain­evero). Val­tion kannal­ta uud­is­tuk­sen pitäisi olla ns. kustannusneutraali.

    Keven­nyk­sen pitäisi olla suurem­man kuin tienkäyt­töön käytet­tävän sum­man, jot­ta uud­is­tus olisi kus­tan­nus­neu­traali. Tiemak­sut yksi­tyisen voit­toa tavoit­tel­e­van yhtiön per­im­inä ovat nimit­täin EU-lain­säädän­nön mukaan aika lail­la automaat­tis­es­ti arvon­lisäverotet­tavaa liike­vai­h­toa, eli tiemak­sus­ta pitäisi per­iä myös arvon­lisävero. Osan siitä yhtiö saisi vähen­tää arvon­lisäverol­lisia meno­jaan vas­taan, mut­ta lisäsi­ivu arvon­lisäveroa pää­ty­isi tiemak­su­jär­jestelmän myötä val­ti­olle. Lisäk­si yhtiö jou­tu­isi mak­samaan voitois­taan yhteisöveroa ja korkoa lain­ois­taan, joi­ta yhtiöön oletet­tavasti pumpat­taisi­in vähän enem­mänkin, kuten yhtiöi­tyk­sis­sä on usein tapana. Mut­ta yhtiön pitäisi sitä enem­män sit­ten kerätä rahaa asi­akaskunnal­taan, jot­ta saa sisään pumpatut lainat lyhen­net­tyä ja niiden korot maksettua.

  101. Jatko Roik­ka:
    >Tieto­tur­vaon­gel­man se olisi häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä kän­nykkä liikkeistämme jatku­vasti lähet­tää eteen­päin, mutta …

    Tämä ei tässä eikä yleen­säkään ole kaksi­nen perustelu: vielä pahem­mal­la ongel­mal­la oikeutetaan (uusi) lievem­pi. Siis ei pidä hyväksyä tiedonkeru­u­ta (äly)puhelimen käytöstä, eikä perustel­la sil­lä muu­ta tiedonkeruuta. 

    Sen sijaan voisi var­maan ajatel­la ratkaisuk­si puheena ole­vaan ongel­maan lain­säädän­nön ja teknisen toteu­tuk­sen yhdis­telmää, jos­sa toisaal­ta paikkati­etoa ei ker­ta kaikki­aan saa käyt­tää mihinkään muuhun tarkoituk­seen kuin lasku­tuk­seen* ja toisaal­ta kaik­ki kerät­ty paikkati­eto aina peru­ut­ta­mat­tomasti tuho­taan heti lyhyehkön lasku­tus­ta koske­van reklam­oin­ti­a­jan pää­tyt­tyä (jota ennen mak­su­velvolli­nen saa vaa­timuk­ses­ta kopion)

    * so. ei kel­paa todis­teena oikeudessa muus­sa asi­as­sa ja sitä­pait­si tämän vas­tainen tuomiois­tu­imen päätös tarkoit­taa sen tek­i­jöille itselleen tuomio­ta törkeästä vir­ka-ase­man väärinkäytöstä ja pakol­lista viraltapanoa

    Täl­lä het­kel­lä lain­säädän­tö on erit­täin löysä todis­tei­den harkin­nan osalta. Se on vapaa­ta “jollei se vaaran­na oikeu­den­mukaisen oikeu­denkäyn­nin toteu­tu­mista”. Vaik­ka muodol­lis­es­ti säädet­täisi­inkin, ettei paikan­nusti­eto­ja saa käyt­tää muuhun tarkoituk­seen kuin lasku­tuk­sen oikeustur­van takaamiseen, niiden perus­teel­la voitaisi­in kiel­losta huoli­mat­ta tuomi­ta oikeudessa. Sen lisäk­si vaik­ka hyö­dyn­tämi­nen olisi muutenkin kiel­let­tyä, niin eihän laki estä mitään vaan tieto­ja voidaan silti väärinkäyttää. 

    arkkite­hti: Autol­la ei ole pakko ajaa, fil­lar­il­lakin pääsee.

    Jos jos­sain vai­heessa tule­vaisu­ut­ta halu­taan siir­tyä automaat­tisin kulku­vä­linein toimi­vaan MaaS malli­in, kaikkien kulku­vä­li­nen reaali­aikainen paikan­t­a­mi­nen ja mielel­lään vielä paikan­nus­datan vapaa saatavu­us avoin­ten rajap­in­to­jen kaut­ta on ain­oa järkevä siirto. 

    Yksi­ty­isyy­den­suo­ja pitää ratkaista muul­la tavalla.

    Auton käyt­tämät­tä jät­tämi­nen on real­isti­nen vai­h­toe­hto vain osalle väestöä. 

    Ja kän­nykkään on aivan turhaa ver­ra­ta. Auto­jen paikan­nus vas­taa sitä, että poli­isi pysäyt­tää ihmisiä kadul­la ja tarkas­taa, että mukana on var­masti puhe­lin, se on pääl­lä eikä tieto­jen yhdis­tämistä henkilöön estetä pre­paid- tai ulko­maisel­la liittymällä.

    1. Ymmärtääk­seni kaikkien auton­vuokraus­fir­mo­jen autois­sa on gps-paikan­nin, kos­ka omis­ta­ja on kiin­nos­tunut siitä, mis­sä auto liikkuu. En ole autoa vuokrate3ssani kokenut yksi­ty­isyyteni mitenkään vaarantuneen.

  102. ksee:
    Kap­pas – ei tarvitse enää tyy­tyä pelkkään häir­in­tään, kun varsin edullis­es­ti ja vielä avoin­ta sof­t­aa käyt­täen voi saa­da näyt­tämään siltä, että oma auto liikkuisi vain Virossa tms.:

    Sen ver­ran asia jäi kiin­nos­ta­maan, että lisäkaivelun perus­teel­la Galileon pitäisi olla ilmeisen immuu­ni sig­naalin väären­tämiselle (Galileon paikan­nussig­naali on suo­jat­tu salauk­sel­la toisin kuin GPS:n sivi­ilikana­va). Lisäk­si Galileon pitäisi olla vaikeam­min häirit­tävis­sä, kos­ka sig­naalin kaista on leveämpi.

    No, var­maankin Galileoa on vaikeampi jumit­taa laa­jal­la alueel­la, mut­ta yksit­täisen auton mus­tan box­in vas­taan­ot­ti­men blokkaami­nen muu­ta­man sentin päästä vaatii niin pienen tehon, että luulisi sen edelleen onnis­tu­van ilman, että kuskin kas­sit kiehuvat…

  103. mitenko­hanon: Kenenkään pääsy vaikka­pa lääkäri­in, Kelaan tai äänestämään ei saisi jäädä kiin­ni siitä, että palvelu tar­jo­taan sel­l­aises­sa paikas­sa, joka edel­lyt­tää tiemak­su­jen maksamista 

    Hei, voit vapaasti vali­ta jonkin äänestys­palve­lu­tar­joa­jan joka sijait­see siten ettei sen käyt­tämi­nen edel­lytä tiemak­su­jen mak­samista. Kil­pailut­ta­mal­la äänestys- ja Kela­palve­lut pääset halvem­mal­la, kos­ka kapitalismi.

    Kaino: Eli Man­ner­heim­intien päästä Pasi­laan on val­tion­ti­etä, mut­ta Pitäjän­mäen suun­taan kat­ua. Kat­ua myös Pasi­las­ta Koske­lantien suuntaan

    Hakamäen­tiel­lä ajoi viimek­si kun näin val­tion aura-autot, ja liiken­nemerkeis­sä on (val­tion) seu­tu­tien numerokylt­ti 100 joten sen pitäisi olla kar­tas­sa kuvatun mukaises­ti viral­lis­es­tikin val­tion tie. Kehä 1:n ja muiden val­tion tei­den ramp­pi­en päästä löy­tyy usein jopa pienet merk­it tol­pan päässä merkkaa­mas­sa kohtaa mis­sä vas­tuu vai­h­tuu kaupungille.

    Jois­sain kar­tois­sa näkyy osa kaupunkien yms. ylläpitämistä väylistä muka osana val­tion tietä, “Kos­ka val­takun­nal­lista ja seudullista merk­i­tys­tä omaa­va tiev­erkko on tarkoi­tus pitää aukot­tomana myös kaupunkien alueel­la, sisältää tierek­isterin osoite­jär­jestelmä lisäk­si ns. yleis­ten tei­den verkkoa täy­den­tävät kadut (ja kevyen liiken­teen väylät). Näin käsitel­lään myös erikoiskul­je­tusten vaki­in­tuneet ajor­e­itit samoin kuin tärkeän viitoi­tusko­hteen nol­lapis­teeseen johta­vat ajor­e­itit.” Helsin­gin viitoi­tusko­hteen nol­lapiste on Erot­ta­jal­la, joten sinne vievät kadut ovat “yleis­ten tei­den verkkoa täy­den­täviä katuja”.

  104. Helsingillä on aika iso­ja pyörätiein­vestoin­te­ja tehtynä ja suunnitteilla.

    Mikä olisi se tapa jol­la ne kohden­netaan niin että rahalle saadaan paras mah­dolli­nen vas­tine eikä raken­nel­la hienol­ta kuu­lostavia mut­ta irral­lisia pätk­iä jot­ka oikeasti eivät kuu­lu juuri kenenkään päivit­täiseen reittiin.

    Ja miten saadaan aiheut­ta­jat maksamaan?

  105. Seu­ran­ta perus­tuu gps:ään. Kän­nykkän sijain­ti paikallis­tuu tuki­asemien tarkku­udel­la, jos gps on kän­nykässä pois päältä. Tuki­asemien perus­teel­la määritet­ty sijain­ti­ti­eto on epätarkka. 

    Yksi ter­rori-isku Suomes­sa, niin auto­jen liikkei­den tutkimis­es­ta ja seu­ran­nas­ta tulee val­lit­se­va käytän­tö jos paikan­nuste­knolo­gia on käytössä.

    Auto­jen sijain­ti­tiedon kanssa käy kuten kävi sor­men­jälkien ja bio­metrisen tun­nis­tuk­sen kanssa. Halu­taan “tehokkaampia” keino­ja. Valvon­nan ja seu­ran­nan kanssa ei ole ongelmia niin kauan, kun yhteiskun­nil­la menee hyvin. 

    Näi­den asioiden kanssa on hie­man nai­ivia suh­tau­tua niihin, ettei taval­lisil­la lainku­uli­jaisil­la kansalaisil­la ole huolta.

  106. Miten kul­jet­ta­ja voi varmis­tua, että hänen liikku­mi­nen on las­ket­tu oikein?

    Saa raportin lasku­tuk­sen perus­tana olev­as­ta liikku­mis­es­taan kyseisel­lä tiel­lä eri päiv­inä ja kellonaikoina?

    Sijain­ti­tiedot tal­len­netaaa johonkin tieto­jär­jestelmään lasken­taa varten. Entäs jos joku kopi­oi luvat­ta tiedot hakkeroimal­la jär­jestelmän, tai oma työn­tek­i­jä tekee sen?

  107. tcrown: valmis­tuste­knolo­gian kehit­tymis­es­tä seu­raavaan akku­jen hin­to­jen laskuun. 

    Akku­jen hin­nat eivät ole laske­neet sitä vauh­tia, että sähköau­to olisi vielä pitkään aikaan kil­pailukykyi­nen. Akuis­sa tarvi­taan kuitenkin kaiken­laista fyy­sista rojua, joiden hin­ta ei voi tip­pua samaa tah­tia kuin tietoteknis­ten tarvikkeiden. 

    Epäilemät­tä min­er­aalit eivät lopu kesken, mut­ta en usko että raa­ka-ainei­den kaivoska­p­a­siteet­tia pystytään moninker­tais­ta­maan muu­ta­mas­sa vuodessa eikä tämä onnis­tu varsinkaan, jos ale­taan han­kki­maan min­er­aale­ja jostain eksoot­ti­sista paikoista, kuten meristä. Hin­takin sil­loin karkaa taas käsistä. 

    Tässä suh­teessa ei myöskään kan­na­ta tui­jot­taa vain jotain yksit­täistä met­al­lia, kuten litiu­mia. Vaik­ka litium olisi akun hin­nas­ta vain pieni osa, niin aivan saman­lainen ketjureak­tio kysyn­nän räjähtäessä käsi­in näkyy kaut­ta lin­jan. Eli jos raa­ka-aineen A hin­ta nousee 10% kysyn­nän takia, niin kyl­lä toden­näköis­es­ti myös raa­ka-aineille B C D E käy ihan samal­la taval­la. Tämän näki mm. Kiinan investoin­tibu­mista, se kiskoi aivan kaikkien raa­ka-ainei­den hin­nat taivaisiin.

    Olen mielel­läni tästä asi­as­ta väärässä. Olisi­han se mah­tavaa, jos sähköau­to olisi jo huomen­na aidosti halvem­pi kuin polt­to­moot­to­ri­au­to. Tai edes 5–10 vuo­den kulut­tua. Vielä tämänkin jäl­keen sähköau­tossa on polt­to­moot­to­ri­au­toon näh­den monia huono­ja omi­naisuuk­sia, kuten latauk­sen hitaus, lyhyehkö toim­intasäde ja huonohko toimivu­us pakkasil­la (vaik­ka sen voi kiertää, niin tarvi­taan eri­ty­isjär­jeste­ly­itä kuten läm­mi­tys­tä yms).

    En kuitenkaan pidätä hen­gi­tys­täni tämän suhteen.

  108. ksee: Sen ver­ran asia jäi kiin­nos­ta­maan, että lisäkaivelun perus­teel­la Galileon pitäisi olla ilmeisen immuu­ni sig­naalin väären­tämiselle (Galileon paikan­nussig­naali on suo­jat­tu salauk­sel­la toisin kuin GPS:n sivi­ilikana­va). Lisäk­si Galileon pitäisi olla vaikeam­min häirit­tävis­sä, kos­ka sig­naalin kaista on leveämpi.

    No, var­maankin Galileoa on vaikeampi jumit­taa laa­jal­la alueel­la, mut­ta yksit­täisen auton mus­tan box­in vas­taan­ot­ti­men blokkaami­nen muu­ta­man sentin päästä vaatii niin pienen tehon, että luulisi sen edelleen onnis­tu­van ilman, että kuskin kas­sit kiehuvat…

    Kuten ylem­pänä mainitsin, kyl­lä näi­hin ongelmi­in riit­tävän tarkat keinot löy­tyvät. Esimerkik­si pelkästään matkamit­tari- ja “satelliiti”-kilomerien sekä ‑nopeuk­sien jatku­va ver­tailu aut­taisi paljon. Häir­in­tälait­teet ovat lisäk­si lait­to­mia ja hel­posti havait­tavia. Jos ne häir­it­si­sivät val­tion tulo­ja, niiden pois poim­imi­nen olisi helppoa.

    Keskustelu yksi­ty­isyy­den­suo­jas­ta on täysin turhaa; se on tässäkin blo­gis­sa käy­ty läpi mon­ta ker­taa. Ydi­na­sia juridis­ten keino­jen lisäk­si on se, ettei mus­tan laatikon tarvitse vält­tämät­tä lähet­tää mak­su­jen kerääjälle paikkati­etoa, vaan pelkästään eri mak­su­lu­okkien kilo­metrit per lasku­tuskausi. Siinä ei edes tarvitse olla (etä)lähetintä, vaan kilo­metrit voitaisi­in lukea NFC tekni­ikalla. Myös asi­akkaan oikeustur­va on ratkaistavis­sa esim. muis­ti­tikun avulla.

    Itse toimisin akti­ivis­es­ti kv stan­dar­d­oin­nin puoles­ta ja odot­taisin tulok­sia. Ei tätä pelkästään Suomes­sa kan­na­ta toteuttaa.

  109. Sylt­ty: Akku­jen hin­nat eivät ole laske­neet sitä vauh­tia, että sähköau­to olisi vielä pitkään aikaan kilpailukykyinen. 

    En tiedä kos­ka olet päivit­tänyt viimek­si tietosi, mut­ta noin nyrkkisään­tönä voisi pitää, että jos akku­jen (ja aurinkopa­neel­ien) kehi­tyk­sen suh­teen tietosi ovat yli puolen vuo­den takaa, ne ovat toden­näköis­es­ti pahasti vanhentuneita. 

    Esimerkik­si McK­in­sey on arvioinut[1], että litiu­makku­jen hin­tata­so 200 $/kWh (nykyisel­lä ben­si­inin hin­nal­la) olisi sel­l­ainen, jol­la auto­valmis­ta­jat pysy­tyvät tuot­ta­maan kil­pailukyky­isiä sähköau­to­ja. Samas­sa rapor­tis­sa odote­taan, että tuolle tasolle päästäisi­in vuo­teen 2020 mennessä. 

    On syytä huo­ma­ta, että tuo raport­ti on tehty vuon­na 2012, jol­loin litium-akku­jen hin­nat oli­vat yli 500$/kWh. Ja tämän het­ken tilanne on se, että Tes­la ainakin omien sano­jen­sa mukaan on pääsemässä tänä vuon­na alle 190$/kWh[2].

    Akku­jen hin­nat ovat tulleet alas hirveää vauh­tia viime vuodet, ja vaik­ka oletet­tavaa onkin, että tuo vauhti ei jatku lop­ut­tomi­in, en tiedä mikä sitä jar­rut­taisi vielä ihan pie­neen het­keen. Min­un nähdäk­seni on aika tyyp­il­listä, etät jos jonkun tuotan­toa kas­vate­taan ker­talu­okil­la, kus­tan­nuk­set pienenevät merkit­tävästi, ellei resurssir­a­joit­teet sit­ten muu­ta aiheuta. Enkä oikein ymmär­rä mitkä resurssir­a­joit­teet vielä lähivu­osi­na iski­sivät vastaan. 

    [1] http://www.mckinsey.com/business-functions/sustainability-and-resource-productivity/our-insights/battery-technology-charges-ahead

    [2] https://electrek.co/2016/12/01/tesla-battery-cost-chart/

  110. Suo­ma­lainen on aina tehnyt kaikken­sa kiertääk­seen autoilun vero­ja — muis­te­taan piilo­far­mar­it, reikä kat­toon ja suk­si­bok­si päälle, cor­sa luokan pakettiautot.

    Hybridi­au­to­jen myyn­nin kasvulle on ainek­sia jos autovero pois­tuu ja polt­toaine halpe­nee — niitä käytetään kuin taval­lista polt­to­moot­to­ri­au­toa ja kan­netaan vain akus­toa mukana kuin suk­si­bok­sia, veroe­dun vuoksi.

    Rek­ka-autot eivät kint­tupoluille siir­ry säästääk­seen val­tion tiemak­sun. Aina löy­tyy kuitenkin niitä jot­ka pyytävät nav­i­gaat­to­ria ohjaa­maan reit­ille, jota pitkin pääsee yksi­ty­is­teitä pitkin 100 kilo­metrin päähän supet­mar­ket­ti­in osta­maan maitoa 10 centin alennuksella.

    Jos ei päästä kiis­telemään tuon­ti­au­ton oikeas­ta hin­nas­ta niin jatkos­sa päästään kiis­telemään siitä onko ajet­tu mak­sullista tietä vai ei. Saadaan se kiista syn­tymään kahdes­ta centistäkin.

  111. Yksi­ty­isyys ei ole tietenkään ongel­ma niin kauan val­lan­pitäjät ovat kun­no­lista väkeä. Tiedonkerun uhkaku­via ei pidäkkään rak­en­taa sen ajatuk­sen poh­jalle että niitä käytetään vain hyvi­in asioi­hin. Ei se ole pois­sul­jet­tu etteikö suomeenkin voisi tul­la val­i­tuk­si Trump/Putin henk­i­nen “vah­va johta­ja” joka on valmis käyt­tämään rumia keino­ja vas­tus­ta­ji­aan vastaan.

  112. Mitä ongel­maa täl­lä esi­tyk­sel­lä edes yritetään ratkaista? Se ei ole ainakaan min­ulle selvinnyt.
    Ain­oat “ongel­mat”, joi­hin tämä minus­ta vaikut­taisi ole­van mitenkään järkevä ratkaisu, ovat yhteisen val­tiono­maisu­u­den siirtämi­nen tuot­ta­maan rahaa yksi­ty­isille ja kansalais­ten yleinen valvonta.

    Kaikki­in mui­hin löy­tyy parem­pia toimintatapoja.

  113. Jos on km-poh­jainen jär­jestelmä, mik­si Helsin­ki ei lai­ta omaa maskuaan oma­lle tiev­erkolleen? Kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus jne toimi­vat tässäkin var­masti ja uudet verot (siis tulon­läh­teet) ote­taan ilol­la vastaan.

    Luon­te­vaa olisi, jos km-poh­jainen mak­su tulee sinne mis­sä polttoaine/CO2 vero­tus ei yllä. Poli­it­ti­nen ratkaisu on taas nöi­den tas­apain­o­tus ja ohjaus.

    Erikoista on raskaan liiken­teen kohtelu — sehkän tiev­erkkoa eri­tyis­es­ti tuhoaa.

    Tulos­sa on myös vero, jon­ka keräämi­nen tulee ole­maan kallista. Autoil­i­ja mak­saa lait­teen ja joku sit­ten niitä valvoo ja tarkas­taa, kos­ka ihan var­masti niitäkin hui­jataan. Sit­ten on se maksujärjestelmä…

    Sak­san koke­muk­set gps-poh­jais­es­ta rekkaveros­ta (!) moot­toriteil­lä eivät ole ainakaan rohkai­se­via. Nor­jan AutoPass taas tul­li­tiejär­jestelmä, jon­ka ylläpi­to on myöskin kallista.
    Ihan vinkkinä — Berner­in mak­sulli­nen laut­tali­ikenne saaris­tossa on huo­mat­tavasti kallimpaa kuin ihmisiltä kerät­ty­jen vero­jen tuot­to, kos­ka joku siel­lä kerää ja valvoo sekä rapor­toi ja tilit­tää. Ilmainen on julk­i­sis­sa palveluis­sa yllät­tävänkin tehokas toimintatapa.

    Fir­man nimenä Suomen tiet (SuTi) olisi onnis­tuneem­pi kun vähem­män omaperäi­nen LiVe.

  114. anonyy­mi:
    Mitä ongel­maa täl­lä esi­tyk­sel­lä edes yritetään ratkaista? Se ei ole ainakaan min­ulle selvinnyt.

    Sehän on tul­lut ilmi monis­sa uuti­sis­sa: “luo­daan uusia liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia” so. monil­la kepu­laisil­la “yrit­täjil­lä” on taskus­saan tuhdin setelitukon kokoinen tyhjä tila ja tupail­to­jen ideapi­ireis­sä on nyt sit­ten syn­tynyt täl­lainen idea tuo kolon täyttämiseksi.

    Maakun­nan AMK kehit­telee sopi­van box­in Tekesin rahoituk­sel­la, Fin­vera vip­paa rahat, kun­ta ja EU mak­saa investoin­nit — ja kansa kaivaa kuvet­ta, kun autoi­hin ruu­vataan avain­lipun komis­tamia mus­tia bokseja…

  115. ksee: Sehän on tul­lut ilmi monis­sa uuti­sis­sa: “luo­daan uusia liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia” so. monil­la kepu­laisil­la “yrit­täjil­lä” on taskus­saan tuhdin setelitukon kokoinen tyhjä tila ja tupail­to­jen ideapi­ireis­sä on nyt sit­ten syn­tynyt täl­lainen idea tuo kolon täyttämiseksi.

    Maakun­nan AMK kehit­telee sopi­van box­in Tekesin rahoituk­sel­la, Fin­vera vip­paa rahat, kun­ta ja EU mak­saa investoin­nit – ja kansa kaivaa kuvet­ta, kun autoi­hin ruu­vataan avain­lipun komis­tamia mus­tia bokseja…

    Minäpä luulen, että box­eista jär­jestetään kil­pailu­tus ja ilmoite­taan se mah­dol­lisim­man laa­jasti kaikil­la suuril­la EU:n viral­lisil­la kielil­lä. Taitaa maakun­nan AMK ja vir­mat jäädä lehdel­lä soittelemaan.

  116. JTS:

    Ihan vinkkinä – Berner­in mak­sulli­nen laut­tali­ikenne saaris­tossa on huo­mat­tavasti kallimpaa kuin ihmisiltä kerät­ty­jen vero­jen tuot­to, kos­ka joku siel­lä kerää ja valvoo sekä rapor­toi ja tilit­tää. Ilmainen on julk­i­sis­sa palveluis­sa yllät­tävänkin tehokas toimintatapa.

    Mik­si min­un pitäisi mak­saa jonkun saaris­tossa asu­van matkat? 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni kaikkien auton­vuokraus­fir­mo­jen autois­sa on gps-paikan­nin, kos­ka omis­ta­ja on kiin­nos­tunut siitä, mis­sä auto liikkuu. En ole autoa vuokrates­sani kokenut yksi­ty­isyyteni mitenkään vaarantuneen.

    Eihän kukaan pako­ta vuokraa­maan autoa. Lisäk­si vuokra-auton tapauk­ses­sa tietokan­nat on hajau­tuneet monille eri yri­tyk­sille ja ajomäärä on melko pieni. Myöskään kukaan ei sinän­sä pako­ta osta­maan autoa, mut­ta kyseessä on varsin eri­lainen pako­tus kun se on julkisen val­lan suorit­ta­maa yht­enäisel­lä tietokan­nal­la, ja käytän­nössä auton kor­vaami­nen on usein mahdotonta.

  117. MikkoR: Se on täs­mälleen sama, pait­si niil­lä autoil­la jot­ka eivät polt­toainet­ta tarvitse, eli sähköau­toil­la. On selvää että polt­toaineen hin­taan perus­tu­va autoilun vero­tus on tästä syys­tä hataral­la poh­jal­la ja sitä on muutet­ta­va pian jol­lain tavalla. 

    Sähköau­to­jen akkui­hin voidaan asen­taa sähkömit­tari, joka lue­taan vuosit­tain. Vero voidaan aset­taa halu­tul­la taval­la (ver­ran­nolli­nen ener­giamäärään [kuten nykyi­nen polt­toain­evero] tai ener­giamäärään jaet­tuna auton mas­sal­la [suun­nilleen aje­tut kilometrit]).

    Het­ko­nen, keksinkö juuri ratkaisun, jos­sa kansalais­ten kyt­täys­tä ei tarvi­ta? Kyllä!

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän Bern­er esitä pakol­lis­r­ta seu­ran­taa autoi­hin vaan vapaae­htoista. Saa mak­saa myös aikaperusteisesti.

    Tuo on kuin Mafio-oson tekemä houkut­telu. Mak­sat mon­in­ver­roin ellet ota paikkaseurantaa

  119. R. V.: Sähköau­to­jen akkui­hin voidaan asen­taa sähkömit­tari, joka lue­taan vuosit­tain. Vero voidaan aset­taa halu­tul­la taval­la (ver­ran­nolli­nen ener­giamäärään [kuten nykyi­nen polt­toain­evero] tai ener­giamäärään jaet­tuna auton mas­sal­la [suun­nilleen aje­tut kilometrit]).

    Het­ko­nen, keksinkö juuri ratkaisun, jos­sa kansalais­ten kyt­täys­tä ei tarvi­ta? Kyllä!

    KW mit­tari ei ker­ro aje­taanko val­tion tai kun­nan tiel­lä, vain val­tion teistä mak­se­taan kW veroa

    ksee: Sehän on tul­lut ilmi monis­sa uuti­sis­sa: “luo­daan uusia liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia” so. monil­la kepu­laisil­la “yrit­täjil­lä” on taskus­saan tuhdin setelitukon kokoinen tyhjä tila ja tupail­to­jen ideapi­ireis­sä on nyt sit­ten syn­tynyt täl­lainen idea tuo kolon täyttämiseksi.

    Maakun­nan AMK kehit­telee sopi­van box­in Tekesin rahoituk­sel­la, Fin­vera vip­paa rahat, kun­ta ja EU mak­saa investoin­nit – ja kansa kaivaa kuvet­ta, kun autoi­hin ruu­vataan avain­lipun komis­tamia mus­tia bokseja…

  120. Joitakin havain­to­ja.

    Posi­ti­ivisia asioi­ta LiVe han­kkeeseen liit­tyvästä tiemak­su­ista on vaikea oikeasti löytää. Se, mik­si Bern­er ja liiken­ne­m­i­nis­ter­iö aja­vat tätä mallia ahnaasti läpi, johtuu siitä että he ovat innos­tuneet MaaS visios­ta ja min­is­teri osaltaan halu­aa mah­dol­lis­taa yksi­ty­is­ten rahas­ta­jien pääsyn käyt­tö­mak­su­jen keräämiseen. 

    Testeis­sä on havait­tu, että auto­jen päästöar­vot ja kulu­tus eivät vas­taa tehtaan ilmoit­tamia, todel­lisu­udessa päästöt ja kulu­tus eivät ole juuri pienen­tyneet 15 vuodessa. Mak­su­jen keräämi­nen päästöar­vo­jen perus­teel­la ei siis kor­reloi kovin hyvin edes ympäristön kannal­ta, tien kulu­tuk­seen­han asial­la ei ole merkitystä. 

    Km ‑perusteinen mak­su­jär­jestelmä kor­reloisi tien kulu­tuk­seen kohtu­ullis­es­ti, mut­ta ei huomioi auton pain­oa, toki se voidaan ottaa huomioon mak­sun määrässä, kuten päästöar­votkin. Jär­jestelmä toisi vas­taavasti raskaan, suo­ras­taan nau­ret­ta­van byrokra­t­ian, jon­ka hin­ta todel­lisu­udessa kokon­aisu­udessaan (han­k­in­ta, ylläpi­to, mak­su­jen keräys ja voitot ym.) olisi samaa luokkaa kuin nykyi­nen ajoneu­vovero ja sen päälle pitäisi kerätä vielä tulot liiken­n­ev­erkon kun­nos­s­api­toon. Paketti/aikaperustainen mak­su­jär­jestelmä kor­reloi huonos­ti käyt­töä ja tuo silti turhaa byrokra­ti­aa sekä mak­sun keräämiseen että valvontaan. 

    Jos halu­taan todel­li­nen kor­re­laa­tio tei­den kulu­tuk­seen ja päästöi­hin, niin tarkin jär­jestelmä on käytän­nössä polt­toain­evero. Kuten todet­tu, auto­jen testeis­sä mita­tuis­sa kulu­tuk­ses­sa ja päästöis­sä ei ole tapah­tunut kovin suur­ta kehi­tys­tä 15 vuodessa. Painavam­mat autot kulut­ta­vat enem­män polt­toainet­ta ja tietä. Ruuhkissa menee enem­män polt­toainet­ta. Polt­toain­everon ker­tymä on laskenut jonkin ver­ran Suomes­sa, kos­ka jos­sain vai­heessa suosit­ti­in vähem­män kulut­tavia diesel auto­ja pienen­tämäl­lä die­selveroa. Käytän­nössä paras järkevästi saavutet­tavis­sa ole­va käytön mukainen ker­tymä tulisi, kun siir­ret­täisi­in myös ajoneu­vo- ja käyt­tövoimaverot polt­toaineisi­in ja sähköa­joneu­voihin asen­net­taisi­in etäluet­ta­vat kwh ‑mit­tar­it, joiden nojal­la voidaan kerätä sama- tai halut­tu vero niistäkin käytön mukaan. 

    Jos taas halu­taan antaa kom­pen­saa­tio­ta enem­män ajav­ille, niin nykyi­nen ajoneu­vovero­jär­jestelmä on hyvä. Tällekin on perus­teen­sa, kos­ka tiestö rapau­tuu kyl­lä ilman ajamis­takin, eli tiestön kun­to ei ole suo­raan ver­ran­nolli­nen ajomääri­in. Van sel­l­aisen tiestön kun­nos­s­api­to, jol­la on eniten käyt­töä, on lyhyt­näköistä politiikkaa. 

    Mikään nykyi­nen tai suun­nitel­tu jär­jestelmä ei täysin erot­tele yksi­tyis- ja val­tion tai kun­tien teitä, Bern­erkin on väläyt­tänyt että mak­saa pitää ympäristöveruk­keel­la, vaik­ka ajaisi omaa mökki­ti­etä. Jär­jestelmä pirstaloituu liikaa = byrokra­ti­aa, jos ruve­taankaan liian tarkkaan erotteluun. 

    Polt­toain­evero on ylivoimais­es­ti parhait­en ajomäärään ja ympäristön kuor­mi­tuk­seen kor­reloi­va. Suuripäästöisiä ajoneu­vo­ja on enää vähän liiken­teessä ja ne pois­tu­vat muu­ta­mas­sa vuodessa ilman pakkoa, autokan­nan uud­is­tu­miseen ei voi merkit­tävästi pakol­la vaikut­taa ja porkkana tulee liian kalli­ik­si niille, joiden pitää mak­saa sen rahoit­ta­mi­nen. Sähköau­tot ovat vielä kehno­ja teknis­es­ti (akut), niitäkään en merkit­tävästi lähtisi tuke­maan, aivan kuten Hen­ry Ford pär­jäsi hyvil­lä, kil­pailukyky­isil­lä tuot­teil­la, sähköau­to­jenkin on pär­jät­tävä. Niin mut­ta “ympäristö” ‑perustelu ei käy, maail­ma ei tästä tuhoudu, jos kestää muu­ta­man vuo­den kauem­min saa­da kun­nol­lisia sähköau­to­ja, jot­ka kykenevät kil­paile­maan teknis­es­ti ja hin­nal­la. Niiden pitäisi oikeas­t­aan olla halvem­pia kuin polt­to­moot­toriset, jos ajatel­laan ihan teknisesti. 

    Autoveron ker­ral­la pois­t­a­mi­nen hyödyt­tää vain hyvin har­vo­ja aluk­si, mut­ta sen kor­vaami­nen muil­la mak­suil­la nos­taa käytöstä perit­tävät mak­sut yli kaksinker­taisek­si, kun päälle laite­taan vielä byrokra­tia- ja voit­tomar­gin­aalit, ollaan ehkä jo kolminker­taises­sa sum­mas­sa. Kun tämä vielä kohden­tuu suurem­pana rasituk­se­na niihin miljoon­aan van­hem­man auton omis­ta­jaan, tul­laan liian nopeisi­in, kohtu­ut­tomi­in muu­tok­si­in. Kaupunkei­hin ei pääse halukkaatkaan niin nopeasti muut­ta­maan ja on se kyl­lä moraalis­es­ti väärinkin pakot­taa kaupunkei­hin nos­ta­mal­la val­tion toimes­ta autoilun kulut pil­vi­in, kun autoil­i­jat mak­sa­vat jo nyt moninker­tais­es­ti vero­ja liiken­n­ev­erkon ylläpi­toon näh­den, liiken­n­ev­erkon jota tarvi­taan myös niitä julk­isia kulkuneu­vo­ja varten. 

    Tiestön rahoituk­sen ongel­man ratkaisu ei ole yhtiöit­tämi­nen. Jos poli­itikot ja virkamiehet eivät kykene hoita­maan tehtäviään, joi­hin hei­dät on valit­tu, erotkoon ja tilalle löy­tyy var­masti osaavampia. Poli­itikko­jen ei kuu­lu ulkois­taa tehtäviään yri­tyk­sille. Esim. par­la­men­taarisen työsken­te­lyn kaut­ta löy­tyy halutes­sa var­masti rahat tei­den kunnossapitoon. 

    Palaan vielä tähän “liikku­mi­nen palvelu­na” visioon, jota on kovasti hehkutet­tu kan­sain­välisen kiin­nos­tuk­sen kohteena. En näe tässä sel­l­aista tule­vaisu­u­den ihmettä, minä sitä main­os­te­taan. Liikku­mi­nen on fyysi­nen, monin välinein tapah­tu­va asia, toisin kuin mobi­iliv­erkon palve­lut, joi­hin sitä halu­taan ver­ra­ta. Liikku­mises­sa melkein mil­lä tahansa väli­neel­lä syn­tyy kus­tan­nuk­sia aina suorit­teen mukaan. Yksilöi­den tarpeet vai­htel­e­vat val­tavasti ja esim. tak­si­matko­jen pake­toimi­nen jok­sikin rajal­lisek­si suoritemääräk­si joukkoli­iken­teen päälle jät­tää läh­es jokaiselle yksilölle käyt­tämät­tömiä matko­ja. Toki täl­laisia palvelui­ta saa markki­noi­da ja niille on jos­sain määrin tilaus­takin, ainakin eri liikku­mis­muo­to­jen muo­dosta­man matkan lip­pu­jen tilaamisek­si jol­lain sovel­luk­sel­la. Mut­ta tähän ei pidä yhteiskun­nan pain­os­taa vaikka­pa pakot­ta­mal­la liiken­nöit­si­jöitä siirtämään tieto­jaan johonkin yhteiseen jär­jestelmään tai vielä pahempaa tekemäl­lä yksi­ty­isautoilus­ta yhteiskun­nan toimes­ta mah­dol­lisim­man kallista ja han­kalaa, jot­ta MaaS palve­lut saisi­vat lisää kysyn­tää. Min­is­ter­imme ja liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet ovat mukana MaaS han­kkeis­sa varsin aktiivisesti. 

    Kan­nat­taisi muis­taa itäisen esimerkin poh­jal­ta, että keskusjo­htoinen suun­nitel­mat­alous ei tah­do toimia. Valitet­tavasti Euroopan Unionis­sa yhä suurem­pi osa kulut­ta­jien rahoista menee pakko“markkinatalouden” han­k­in­toi­hin, eli määräyk­set, direk­ti­iv­it ja poli­it­ti­nen toim­inta ohjaa ja pakot­taa kulut­ta­jien val­in­to­ja tai rahavir­to­ja. Oike­as­sa markki­na­t­aloudessa mah­dol­lisim­man suuri osa kulut­ta­jien ostopäätök­sistä syn­tyy vapaas­ta valin­nas­ta, vaik­ka vähem­män valveu­tunut kulut­ta­ja olisikin main­on­nan manip­u­loitavis­sa, se ei kuitenkaan ole pakko. Sel­l­ainen talous aset­taa paljon suurem­pia haastei­ta yri­tyk­sille niin inno­vaa­tioi­hin kuin markki­noin­ti­inkin, joutuu kehit­tämään tuot­tei­ta joi­ta ihmiset halu­a­vat, eikä vain myymään tuot­tei­ta joi­hin yhteiskun­ta pain­os­taa ja pakot­taa. Toki se yri­tyk­selle on help­poa ja kivaa, kun pääsee vetämään jostain välistä tai myymään jonkun “paskalain” pakot­tamia kelvot­to­mia vir­i­tyk­siä ihmisille 🙂

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän Bern­er esitä pakol­lis­r­ta seu­ran­taa autoi­hin vaan vapaae­htoista. Saa mak­saa myös aikaperusteisesti.

    Käytän­nössä kyseessä on ran­gais­tus. Se, että joutuu mak­samaan korkean aikape­rusteisen mak­sun, ei käytän­nössä eroa mitenkään hallinto-oikeudel­li­sista kur­in­pit­o­mak­su­ista, kuten esimerkik­si joukkoli­iken­teen tarkastusmaksusta.

  122. Math­ias V:
    Joitakin havaintoja. 

    Testeis­sä on havait­tu, että auto­jen päästöar­vot ja kulu­tus eivät vas­taa tehtaan ilmoit­tamia, todel­lisu­udessa päästöt ja kulu­tus eivät ole juuri pienen­tyneet 15 vuodessa. Mak­su­jen keräämi­nen päästöar­vo­jen perus­teel­la ei siis kor­reloi kovin hyvin edes ympäristön kannal­ta, tien kulu­tuk­seen­han asial­la ei ole merkitystä. 

    Km ‑perusteinen mak­su­jär­jestelmä kor­reloisi tien kulu­tuk­seen kohtu­ullis­es­ti, mut­ta ei huomioi auton pain­oa, toki se voidaan ottaa huomioon mak­sun määrässä, kuten päästöar­votkin. Jär­jestelmä toisi vas­taavasti raskaan, suo­ras­taan nau­ret­ta­van byrokra­t­ian, jon­ka hin­ta todel­lisu­udessa kokon­aisu­udessaan (han­k­in­ta, ylläpi­to, mak­su­jen keräys ja voitot ym.) olisi samaa luokkaa kuin nykyi­nen ajoneu­vovero ja sen päälle pitäisi kerätä vielä tulot liiken­n­ev­erkon kun­nos­s­api­toon. Paketti/aikaperustainen mak­su­jär­jestelmä kor­reloi huonos­ti käyt­töä ja tuo silti turhaa byrokra­ti­aa sekä mak­sun keräämiseen että valvontaan. 

    Jos halu­taan todel­li­nen kor­re­laa­tio tei­den kulu­tuk­seen ja päästöi­hin, niin tarkin jär­jestelmä on käytän­nössä polt­toain­evero. Kuten todet­tu, auto­jen testeis­sä mita­tuis­sa kulu­tuk­ses­sa ja päästöis­sä ei ole tapah­tunut kovin suur­ta kehi­tys­tä 15 vuodessa. Painavam­mat autot kulut­ta­vat enem­män polt­toainet­ta ja tietä. Ruuhkissa menee enem­män polt­toainet­ta. Polt­toain­everon ker­tymä on laskenut jonkin ver­ran Suomes­sa, kos­ka jos­sain vai­heessa suosit­ti­in vähem­män kulut­tavia diesel auto­ja pienen­tämäl­lä die­selveroa. Käytän­nössä paras järkevästi saavutet­tavis­sa ole­va käytön mukainen ker­tymä tulisi, kun siir­ret­täisi­in myös ajoneu­vo- ja käyt­tövoimaverot polt­toaineisi­in ja sähköa­joneu­voihin asen­net­taisi­in etäluet­ta­vat kwh ‑mit­tar­it, joiden nojal­la voidaan kerätä sama- tai halut­tu vero niistäkin käytön mukaan.
    ———-

    Kan­nat­taisi muis­taa itäisen esimerkin poh­jal­ta, että keskusjo­htoinen suun­nitel­mat­alous ei tah­do toimia. Valitet­tavasti Euroopan Unionis­sa yhä suurem­pi osa kulut­ta­jien rahoista menee pakko”markkinatalouden” han­k­in­toi­hin, eli määräyk­set, direk­ti­iv­it ja poli­it­ti­nen toim­inta ohjaa ja pakot­taa kulut­ta­jien val­in­to­ja tai rahavir­to­ja. Oike­as­sa markki­na­t­aloudessa mah­dol­lisim­man suuri osa kulut­ta­jien ostopäätök­sistä syn­tyy vapaas­ta valin­nas­ta, vaik­ka vähem­män valveu­tunut kulut­ta­ja olisikin main­on­nan manip­u­loitavis­sa, se ei kuitenkaan ole pakko. Sel­l­ainen talous aset­taa paljon suurem­pia haastei­ta yri­tyk­sille niin inno­vaa­tioi­hin kuin markki­noin­ti­inkin, joutuu kehit­tämään tuot­tei­ta joi­ta ihmiset halu­a­vat, eikä vain myymään tuot­tei­ta joi­hin yhteiskun­ta pain­os­taa ja pakot­taa. Toki se yri­tyk­selle on help­poa ja kivaa, kun pääsee vetämään jostain välistä tai myymään jonkun “paskalain” pakot­tamia kelvot­to­mia vir­i­tyk­siä ihmisille 

    Ihan oikei­ta johtopäätök­siä. Lisäk­si huo­mau­tan että mik­si auto­ja ei Suomes­sa verote­ta pain­on vaan lasken­nal­lis­ten CO2-päästö­jen mukaan, johtuu EU:sta. EU on määrän­nyt että jos auto­ja verote­taan jostain, niin vero­jen on olta­va suo­raan suh­teessa päästöi­hin. Sik­si uusis­sa autois­sa eivät takaval­ot pala ellei ne kytke erik­seen, kos­ka “päästöt nousi­si­vat” muuten. Ylipään­sä tuo päästökikkailu on autote­htaiden EU-lain­säädän­töön aja­ma por­saan­reikä. Mik­si Volkkari kaiken lisäk­si jäi kiin­ni joh­tui ihan omas­ta ahneud­es­ta, die­selvolkkarei­den moot­tori kytket­ti­in tuot­ta­maan enem­män typ­pipäästöjä kun mitat­ti­in CO2:ta, ja päin­vas­toin enem­män CO2:ta kun mitat­ti­in typpeä.

    Jos Suomeen peruste­taan Liiken­n­ev­erkkoy­htiö, niin se on luul­tavasti ain­ut­laa­tu­inen Euroopas­sa. Mä vielä hyväksy­isin jos maantie‑, rautatie- ja vesili­ikenne pidet­täis­si­in eril­lään, mut­ta kun kaik­ki aio­taan pistää yhteen, niin siinä vas­ta sop­pa syn­tyy. Ilmeis­es­ti Liiken­n­ev­erkkoy­htiö tarvi­taan vähäli­iken­teis­ten rato­jen lakkaut­tamiseen kos­ka se voidaan sit­ten tehdä ilman poli­it­tista keskustelua?

  123. Osmo Soin­in­vaara:
    Niin­hän nytkin joutuu mak­samaan korkean mak­sun (autovero, ajoneu­vovero) vaik­ka ajaa vain vähän.

    Ei tarvi mak­saa korkeaa autoveroa jos tyy­tyy van­haan autoon.

  124. Anonyy­mi: Minäpä luulen, että box­eista jär­jestetään kil­pailu­tus ja ilmoite­taan se mah­dol­lisim­man laa­jasti kaikil­la suuril­la EU:n viral­lisil­la kielil­lä. Taitaa maakun­nan AMK ja vir­mat jäädä lehdel­lä soittelemaan.

    Mik­si ihmeessä? Box­ien han­ki­ta­han junail­laan tietysti niille oper­aat­tor­eille (eli “peller­volaisille” S‑ryhmälle, osu­us­pankeille ja maakun­tien DNA:lle). Siitä vaan hake­maan ABC:ltä yli­hin­tainen boxi, jol­la kilo­me­treistä poonus­ta, jol­la mak­saa auto­vaku­u­tus­ta, joka on kuitenkin muuten markki­nahin­taa kalliimpi.

    …hit­si… nythän mä just keksin, mil­lä suurin osa kansas­ta saadaan jopa jonot­ta­maan näitä bok­se­ja — ei muu­ta kuin liitetään ne S- tai OP-bonuk­seen! Suo­sio lyö taa­tusti mm. ilmaiset muoviäm­pärit leikiten.

  125. Mielestäni on aivan turha kuvitel­la aidon vapaae­htoisu­u­den säi­lyvän mon­takaan vuot­ta sen jäl­keen, kun seu­ran­ta ote­taan käyttöön. 

    Ennus­tan, että jokusen vuo­den vuo­den kulut­tua “vapaae­htoinen” km-poh­jainen seu­ran­ta mak­saa 500e / vuosi ja sit­ten se vai­h­toe­hto vähin­tään tuplaten.

  126. tcrown:On syytä huo­ma­ta, että tuo raport­ti on tehty vuon­na 2012, jol­loin litium-akku­jen hin­nat oli­vat yli 500$/kWh. Ja tämän het­ken tilanne on se, että Tes­la ainakin omien sano­jen­sa mukaan on pääsemässä tänä vuon­na alle 190$/kWh[2].

    40 kWh akun tehdash­in­ta olisi siis 7600 USD.

    Ei se nyt edelleenkään kil­pailukykyiseltä vaiku­ta, jos akun valmis­tuskus­tan­nuk­set tehtaalle ovat kol­ma­sosa auton lop­pumyyn­ti­hin­nas­ta. Ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua se paket­ti pitäisi vai­h­taa uuteen.

  127. Sylt­ty: Ei se nyt edelleenkään kil­pailukykyiseltä vaiku­ta, jos akun valmis­tuskus­tan­nuk­set tehtaalle ovat kol­ma­sosa auton lop­pumyyn­ti­hin­nas­ta. Ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua se paket­ti pitäisi vai­h­taa uuteen.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la laskelmia/lähdeviitteitä sen suh­teen mil­lä akku­jen hin­tata­sol­la sähköau­tot ovat kil­pailukyky­isiä, jos esit­tämäni McK­in­seyn arvio ei kelpaa.

  128. tcrown: Odotan mie­lenki­in­nol­la laskelmia/lähdeviitteitä sen suh­teen mil­lä akku­jen hin­tata­sol­la sähköau­tot ovat kil­pailukyky­isiä, jos esit­tämäni McK­in­seyn arvio ei kelpaa.

    Yritetään käyt­täen Suomea esimerkkinä:

    Olete­taan että auto­jen keskiku­lu­tus on jotain 0,7dl/km, ja polt­toain­evero 1,4€ litrahin­nal­la 96c/l, val­tio halu­aa sähköau­toil­takin jotain 6,7 c/km jo tas­a­puolisu­u­den vuok­si. Pörssisähkö mak­saa jotain 3c/kWh, sitä kuluu 0,2 kWh/km eli 0,6 c/km. Tähän lisätään verot 6,7 c/km, ja päästään sum­maan 7,3 c/km. Ben­si­i­ni veroi­neen mak­saa 1,40€/l eli 9,8 c/km. Akut saa­vat siis mak­saa 9.8–7,3=2,5 c/km.

    Järkevä käyt­töikä autolle on 300000km, eli akut saa­vat mak­saa 7500€. Täl­lä saa McK­in­seyn hin­noil­la vain jotain 40 kWh, joka on Suomen pakkasi­in kovin niukasti. Tes­lan 85kWh on jo käyt­tökelpoisen kokoinen. Niitä kuluu luul­tavasti auton 15 vuo­den (20000km/vuosi) elinkaaren aikana kak­si (8 vuo­den takuu), eli akun hin­nan pitäisi olla 7500€/2*85kWh = 44€/kWh.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta etteikö 190€/kWh olisi myös kil­pailukykyi­nen, mut­ta sil­loin osta­jan täy­tyy nähdä sähköau­tossa jotain merkit­tävää lisäar­voa pelkän kulku­vä­line-arvon lisäksi.

  129. Osal­lis­tu­in 2.11.2016 Tekesin automaat­tio­h­jauk­sen seminaariin

    https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/automaatioajoneuvojen_liiketoimintamahdollisuudet

    Osal­lis­tu­ji­na oli­vat liiken­ne­m­i­nis­ter­iö, liiken­nevi­ras­to ja suurten kaupunkien liiken­nelaitok­set. Sem­i­naarin aikana keskusteluis­sa ja puheen­vuorois­sa tuli esille voimakkaasti koko liiken­nekaaren suun­nitel­ma ja lop­putu­lok­sen visio. 

    Lop­pu­vi­sio on, että kaik­ki liikku­mi­nen on vira­nomaisen hal­lit­se­maa ja että kaik­ki liikku­mi­nen ano­taan vira­nomaiselta. Visioon kuu­luu ihmis­ten keskit­tämi­nen ker­rostaloi­hin sup­peille alueille. Vira­nomaiset ymmärtävät, että kyseessä on taloudel­lisel­la pakol­la vähit­täin toteutet­ta­va pakkokollek­tivi­soin­ti. Sen vuok­si on aloitet­tu pro­pa­gan­dan suun­nit­telu. Tähän liit­tyen julis­tet­ti­in Tekesin rahoit­ta­ma tutkimus, jos­sa on tarkoi­tus hakea keino­ja, joil­la kansalaiset saadaan rauhanomais­es­ti hyväksymään vira­nomaisen kaavailut. Tutk­i­ja on sosiologi.

    Tekesin tekemässä selvi­tyk­sessä liikku­mi­nen vähe­nee 80%, jos vira­nomais­ten kaavailut toteu­tu­vat. Tämä siis tarkoit­taa kaikkea liikku­mista, myös julkista.
    Liikku­mi­nen vähe­nee, kos­ka siitä tehdään luvan varaista ja niin kallista kuin mah­dol­lista. Tämän vuok­si päätök­sen­teko pitää siirtää pois demokra­tial­ta (yksi­ty­istämi­nen).

    Vira­nomaiset halu­a­vat jär­jestelmän, jos­sa virkamies hal­lit­see kaikkia auto­ja ja liikku­mista tietokoneel­la (GPS seu­ran­ta). Kansalainen voi anoa liikku­mista vira­nomaiselta. Esimerkik­si jumpas­sa käyn­ti vaatii matkalu­van. Liikku­mi­nen olisi vain vira­nomaisen hal­lit­se­maa mak­sullista palvelua. Kaik­ki omae­htoinen liikku­mi­nen pyritään elim­i­noimaan. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö hakee lain­säädän­nöl­lisiä keino­ja, joil­la voidaan elim­i­noi­da oman auton omis­t­a­mi­nen. Alku­vai­heessa mus­ta laatikko estää oman auton käyn­nistämisen ilman vira­nomaisen lupaa ja pysäyt­tää auton, jos sal­li­t­ul­ta reitiltä poiketaan.

    Jatkos­sa ei enää asu­ta omakoti­talois­sa tai maaseudul­la. Keskitet­ty asum­i­nen mah­dol­lis­taa keskite­tyn liiken­teen. Kaupungis­tu­mista ohjataan tekemäl­lä muu asum­i­nen niin kalli­ik­si kuin mahdollista.

    Sem­i­naarin puheen­vuoroista ja kom­menteista tuli mieleen NKP:n kok­ous joskus 20-luvul­la. Vira­nomaiset ovat omas­ta mielestään tekemässä hyvää. Visio sai val­ta­vat aplodit ja jotkut nousi­vat sei­so­maan osoit­taak­seen suo­sio­ta. Pakkokollek­tivi­soin­tia sem­i­naaris­sa kut­sut­ti­in viran­maisen tar­jo­mak­si korkealaa­tuisek­si yhteisöl­lisek­si asum­is­palveluik­si. Keskusjo­htoista liiken­net­tä kut­sut­ti­in korkeaalaa­tuisek­si yhteisöl­lisek­si liikku­mis­palveluk­si, joka kor­vaa heikko­laa­tuisen, tur­vat­toman ja hajanaisen liikku­misen. Lop­putu­lok­sen visio näyt­tää ole­van täs­mälleen saman­lainen yhteiskun­ta kuin Neuvostoliitto.

    Berner­in vision pysäyt­tämi­nen hal­li­tuk­ses­sa ei riitä. Noista virkamiehistä pitää päästä eroon. Vision eten­e­m­i­nen jatkuu kuitenkin vira­nomaistyönä ja ‑päätöksinä.

  130. Alli Vir­ta: Tekesin tekemässä selvi­tyk­sessä liikku­mi­nen vähe­nee 80%, jos vira­nomais­ten kaavailut toteu­tu­vat. Tämä siis tarkoit­taa kaikkea liikku­mista, myös julkista.
    Liikku­mi­nen vähe­nee, kos­ka siitä tehdään luvan varaista ja niin kallista kuin mah­dol­lista. Tämän vuok­si päätök­sen­teko pitää siirtää pois demokra­tial­ta (yksi­ty­istämi­nen).

    Vira­nomaiset halu­a­vat jär­jestelmän, jos­sa virkamies hal­lit­see kaikkia auto­ja ja liikku­mista tietokoneel­la (GPS seu­ran­ta). Kansalainen voi anoa liikku­mista vira­nomaiselta. Esimerkik­si jumpas­sa käyn­ti vaatii matkaluvan. 

    Ihan täyt­tä p***skaa ja jopa sisäis­es­ti täysi ristiriitaista .

  131. Tek­sti on eri puheen­vuoroista ja kom­menteista koot­tuna. Tek­sti ete­nee sem­i­naarin aika­järjestyk­sessä. Poistin välistä automaat­tio­h­jauk­seen liit­tyvät muis­ti­in­pan­ot (joi­ta on 90%). En ota mitään vas­tu­u­ta siitä mitä menivät sem­i­naaris­sa sanomaan, kun­han vain kopi­oin tähän. Minkä sitä totu­udelle voi?

  132. Lund­vistin Julle: Ei o. Ben­san­vero ei koske sähköau­to­ja. Lisäk­si autot ylipään­sä kulut­ta­vat nyky­isin niin vähän, että liiken­teen aihet­ta­mas­ta ilman­laadun heikken­e­mis­es­tä suurin osa syn­tyy muuten kuin polttomoottorissa.

    Mun ymmärtääk­seni yksi Berner­in esi­tyk­sen keskeisiä point­te­ja on nimeno­maan valmis­tau­tua siihen tule­vaisu­u­teen, kun polt­toain­evero on menet­tänyt merkityksensä.

    Että polt­toain­everon hehkut­ta­mi­nen yksinker­taisek­si ja tehokkaak­si ei oikein lennä.

    Saisi lentää siihen asti, kunnes sähköau­tot ovat vai­h­toe­hto. Palataan asi­aan vaik­ka siinä vai­heessa, kun puo­let kilo­me­treistä rul­lataan sähköllä.

  133. Alli Vir­ta:
    Tek­sti on eri puheen­vuoroista ja kom­menteista koot­tuna. Tek­sti ete­nee sem­i­naarin aika­järjestyk­sessä. Poistin välistä automaat­tio­h­jauk­seen liit­tyvät muis­ti­in­pan­ot (joi­ta on 90%). En ota mitään vas­tu­u­ta siitä mitä menivät sem­i­naaris­sa sanomaan, kun­han vain kopi­oin tähän. Minkä sitä totu­udelle voi?

    Mikäli sem­i­naarin osal­lis­tu­jaryh­mät oli­vat tosi­aankin kuten mainit­ti­in, esite­tyt visiot voivat olla juuri näitä.

    Mikäli yri­tys­maail­ma on tun­tem­aton­ta sen näke­myk­set ovat oman liike­toim­intansa edis­tämi­nen ja omien tulolähtei­den säi­lyt­tämi­nen, sen kum­mem­min moraal­i­sista tai muista vaiku­tuk­sista välittämättä. 

    Lain­säädön­tö tosin aset­taa rajo­ja, sekä muiden vas­taavien toim­i­joiden kil­pailu samoista mahdollisuuksista.

    Sel­l­aista on.

  134. Nuo ovat sin­un omia virheel­lisiä johtopäätök­siä ja väärinymmärryksiä. 

    Kävin kat­so­mas­sa esi­tys­ten diat, siel­lä esim 80% vähen­e­m­i­nen oli joidenkin tekemä arvio YKSITYISAUTOILUN vähen­e­mis­es­tä, kos­ka robo­t­i­saa­tio muut­taa yhteiskäyt­töiset autot ja tak­si­palve­lut niin halvoik­si. On selvää että jos robo­t­i­saa­tion myötä tak­si­palve­lut hal­ven­tu­vat niin paljon, ettei kukaan omista yksi­ty­isautoa, niin ei se nyt ainakaan tule vähen­tämään liikkumista.

  135. Alli Vir­ta: Math­ias

    En ole mikään salali­it­to­te­o­ri­oiden ystävä, mut­ta insinööri, filosofi, ajat­teli­ja ja sosi­olo­gi kyl­läkin. Maalailet hur­jaa visio­ta, joka on help­po leima­ta salali­it­to­teo­ri­ak­si, mut­ta toisaal­ta olet koon­nut sen sem­i­naarista. Olen myös itse ajatel­lut tätä asi­aa ja lukenut liiken­nevi­ras­ton julis­tuk­sia sekä ollut virkami­esten kanssa henkilöko­htais­es­ti tekemi­sis­sä. Lisäk­si olen seu­ran­nut Berner­in toim­intaa MaaS visios­ta innos­tunei­den toim­i­joiden paris­sa ja siihen liit­tyviä kommentteja. 

    Liiken­nevi­ras­to ja Bern­er ovat ihan oikeasti ja uskono­mais­es­ti vaku­ut­tuneet liikku­mis­es­ta palvelu­na tai ainakin van­no­vat siihen pakot­tamisen nimeen. Ihmis­ten vapau­den ja demokra­t­ian rajoit­tamispyrkimyk­set “ympäristö” ‑kortin avul­la saavut­taa yhä enem­män samo­ja piirteitä kuin sosial­is­mis­sa “yhteiskun­nan vihollinen”. 

    Vaikken tien­nyt kir­joit­ta­masi sem­i­naarista mitään, olin ajatel­lut Berner­in tavoit­tel­e­van liikku­mi­nen palvelu­na intresse­jä täl­lä LiVe han­kkeel­la. MaaS visionäärit julis­ta­vat pidem­mäl­lä tule­vaisu­udessa kaiken liikku­misen ole­van palvelu, johon ovat myös henkilöau­tot verkos­toituneet. Tätä tavoitet­ta palvelisi aluk­si auto­jen val­jas­t­a­mi­nen seu­ran­ta­lait­teil­la ja “palvelu­iden” mah­dol­lis­t­a­mi­nen niiden avul­la. MaaS visios­sa yksi­tyiset autot voitaisi­in liit­tää aluk­si “vapaae­htois­es­ti” liikku­misen palvelun verkos­toon. Nos­ta­mal­la yksi­tyisen liikku­misen hin­taa saadaan yhä use­ampi mukaan erään­laiseen hyvin kehit­tyneeseen “kimp­pakyyti” verkos­toon kus­tan­nusten säästämisek­si. Vähitellen yksi­ty­isautoilu tehtäisi­in niin kalli­ik­si, että sen määrä vähenisi ja kor­vau­tu­isi MaaS palvelu­iden ylläpitämil­lä ajoneu­voil­la, tekni­ikan kehit­tyessä vail­la kul­jet­ta­jaa. Sit­ten yksi­ty­i­somis­tus autois­sa voitaisi­in kieltää. 

    Jonkun mielestä var­masti hieno ja makea visio, eikä min­ul­lakaan ole MaaS palvelui­ta vas­taan mitään niin kauan, kuin ne perus­tu­vat vapaisi­in markki­noi­hin ilman yhteiskun­nan pakkoa ja pain­os­tus­ta. Sil­loin ne tosin jäävät mar­gin­aalisek­si osu­udek­si liikkumista. 

    Sosial­is­mi ei syn­tynyt tyhjästä, ajat­telu jos­sa kaik­ki alis­te­taan pakol­la kollek­ti­ivisen “hyvän” vuok­si toim­i­joik­si lie­nee sisään­raken­net­tuna osalle ihmi­sistä luon­teeseen. Toiset ihmiset halu­a­vat käyt­tää pakko­val­taa muiden yli, joko yksin tai jol­lain porukalla. Siihen kyl­lä kek­sitään aina sit­ten joku “peruste”, jol­la voidaan ohit­taa yksilön­va­paudet ja demokratiakin. 

    Olet kir­joituk­ses­sasi myös oike­as­sa siinä, että ihmiset halu­taan pakkosi­irtää kaupunkei­hin, kos­ka ympäristö. Siinäkin olet oike­as­sa, että liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet pitäisi vai­h­taa, siel­lä tämän uuden piilote­tun sosial­is­min muo­to ja pakko­val­ta saa vah­vaa kannatusta. 

    Kap­i­tal­is­mil­la ja sosial­is­tisel­la suun­nitel­mat­aloudel­la on varsin mar­gin­aa­li­nen ero. Sosial­is­tises­sa suun­nitel­mat­aloudessa pääo­mat ja var­al­lisu­us ovat keskit­tyneet pienen poli­it­tisen eli­itin hallintaan. Globaalis­sa kap­i­tal­is­mis­sa pienen yksi­tyisen eli­itin hallintaan, poli­itikot ovat pelis­sä etua saavia juok­supoikia. Jo nyt on nähtävis­sä, että var­al­lisu­u­den ja taloudel­lisen val­lan keskit­tyessä taval­lisen kansalaisen yksi­tyi­nen omis­t­a­mi­nen halu­taan min­i­moi­da. Määrä­tyt poli­it­tiset tahot halu­aisi­vat lisätä omis­tusasumisen veror­a­situs­ta ja ohja­ta vuokra-asumiseen. 

    Joidenkin ihan­ney­hteiskun­ta oli sosial­is­mi. Sen uudessa tulemises­sa ihmi­nen ei myöskään omista paljoa, vaan mak­saa kaikesta vuokraa ja kuukausi­paket­te­ja. Yksi­tyi­nen omis­tus antaa omis­ta­jalleen liikaa vapauksia.

    1. Min­un tiedos­sani ei ole, että kukaan yrit­täisi siirtää ihmisiä pakol­la kaupunkei­hin. Meil­lä on lähin­nä ongel­mana, että asun­top­u­la pitää hei­dät pakol­la pois­sa kaupungeista. En myöskään usko, että Maas-ihmiset ovat kieltämässä yksi­ty­isautoilua. Lähin­nä olen näh­nyt esi­tyk­siä, jol­la vain tar­jo­taan parem­pi vai­h­toe­hto oman auton omis­tamiselle. Onhan se nimit­täin aika teho­ton­ta, että auto on käytössä neljä pros­ent­tia ajas­ta, joten ei pitäisi olla vaikea kehit­tää parem­pia vaihtoehtoja.
      Se, että talouden sään­töjä muute­taan tältä kannal­ta neu­traaleik­si — sil­loin on lähin­nä kysymys siitä, että auton säi­lyt­täjä mak­saa itse pysäköin­nin kus­tan­nuk­set — ei voi pitää pakot­tamise­na vaan neutraalina.

  136. Berner­in visio olisikin voin­ut men­nä läpi, mikäli hän ei olisi mak­sat­tanut sitä jo autoveron­sa mak­saneil­la toiseen ker­taan. Se oli jo sen­tään liian paksua.
    Mikäli tuos­sa Alli Vir­ran kir­joituk­ses­sa on siteek­sikään tot­ta, niin kyl­lä pop­ulis­teil­la tulee ole­maan kissan päivät Suomes­sa. Aivan usko­ma­ton­ta. Osaa­mat­toma­lle liiken­ne­m­i­nis­ter­ille ja päämin­is­ter­ille kävi tässä samoin kuin osaa­mat­tomille ympäristömin­is­tereille taannoin.

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un tiedos­sani ei ole, että kukaan yrit­täisi siirtää ihmisiä pakol­la kaupunkei­hin. Meil­lä on lähin­nä ongel­mana, että asun­top­u­la pitää hei­dät pakol­la pois­sa kaupungeista. En myöskään usko, että Maas-ihmiset ovat kieltämässä yksi­ty­isautoilua. Lähin­nä olen näh­nyt esi­tyk­siä, jol­la vain tar­jo­taan parem­pi vai­h­toe­hto oman auton omis­tamiselle. Onhan se nimit­täin aika teho­ton­ta, että auto on käytössä neljä pros­ent­tia ajas­ta, joten ei pitäisi olla vaikea kehit­tää parem­pia vaihtoehtoja.
    Se, että talouden sään­töjä muute­taan tältä kannal­ta neu­traaleik­si – sil­loin on lähin­nä kysymys siitä, että auton säi­lyt­täjä mak­saa itse pysäköin­nin kus­tan­nuk­set – ei voi pitää pakot­tamise­na vaan neutraalina.

    Kyl­lä jo kaavoituk­sel­la pyritään ohjaa­maan rak­en­tamista tiivi­impi­in yhdyskun­ti­in, toiset kun­nat onnek­si haraa­vat vas­taan ja mah­dol­lis­ta­vat vielä haja-asu­tus­rak­en­tamisenkin. Eikö EU ‑tasol­lakin ole suun­nitelmia yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämis­es­tä ympäristöveruk­keel­la, ei se ihan tuules­ta tem­mat­tu aja­tus ole? 

    Yksi­ty­isautoilu on raskaasti verotet­tunakin useim­miten ruuhkien ulkop­uolel­la yliv­er­tainen niin käyt­tö­mukavu­udeltaan kuin kus­tan­nuk­sil­taan, vaik­ka julk­isia tue­taan ruuh­ka-aluei­den ulkop­uolel­la tarpeet­tomasti. Sitä ei kan­na­ta miet­tiä, miten teho­ton­ta auton käyt­tö on, se on jokaisen oma asia arvioi­da, aivan kuten sen porakoneenkin kohdal­la, sitä san­o­taan yksilön­va­paudek­si ja luote­taan ihmisen omaan arviointikykyyn. 

    Vai­h­toe­hto­ja auton omis­tamiselle on aina ollut tar­jol­la, vuokra-autot ja tak­sit, sekä joltain osin julki­nen liikenne. Ne har­voin pystyvät kil­paile­maan yksi­ty­isau­ton kanssa, kyl­lä ihmiset tietävät ja osaa­vat itse päät­tää, mikä on heille paras­ta. Isovel­jen apua ei tässä pohdin­nas­sa tarvi­ta. Kuten aiem­minkin totesin MaaS ideoi­jat voivat kyl­lä tar­jo­ta palveluitaan, kun­han yhteiskun­ta ei sekaan­nu siihen mil­lään taval­la. Sil­loin tosin ko. idea jää mar­gin­aalin ryh­män käyt­töön, näin sijoit­ta­jan näkökul­mas­ta visioiden. 

    Jos talouden sään­nöt oli­si­vat neu­traalit, niin auton säi­lyt­täjä kyl­lä mak­saisi pysäköin­nin kus­tan­nuk­set, mut­ta myös julkisen liiken­teen tuki lopetet­taisi­in myös siel­lä, mis­sä pysäköin­ti on kor­tilla. Muu­toin­han talouden sään­nöt eivät ole ollenkaan neu­traalit, yksi­ty­isautoilua verote­taan rankasti, julk­ista liiken­net­tä tuetaan. 

    Tääl­lä maal­la ja pienem­mis­sä pitäjis­sähän pysäköin­ti ei ole ongel­ma eikä aiheuta mainit­tavia kus­tan­nuk­sia, tilaa Suomes­sa piisaa 🙂

    Kyl­lä minä ymmär­rän tei­dän Helsin­gin liiken­teen ongelmi­akin, en sinne itsekään mielel­läni tule sen kum­mem­min oma­l­la autol­la kuin bus­sil­lakaan. Filosofis­es­ti min­ul­la ei ole mitään kaupunke­ja tai kaupungis­tu­mista vas­taan. Päin­vas­toin, näk­isin tässäkin asi­as­sa vapaam­man maail­man parem­pana, te voisitte siel­lä kaupungis­sa päät­tää itse mis­sä sal­litte yksi­ty­isautoilun, miten tuette julk­ista liiken­net­tä, miten säätelette ihmis­ten elämää mis­säkin asi­as­sa, luot­taisin tei­dän arvioin­tikykyynne. Vasti­neek­si toivoisin meille maal­la asuville vapau­den päät­tää minkälaises­sa mörskässä asumme, miten ja minkä ver­ran pidämme susikan­taa aisois­sa ym. Tup­paa vaan ole­maan niin, että jostain syys­tä kaupunki­laiset halu­a­vat kovasti ohja­ta ja määrätä maal­la asu­vien elämää, mut­ta maal­la asu­vat antaisi­vat kaupunki­laisille val­lan itse päät­tää asiois­taan ja luot­taisi­vat siihen. 

    Ja kyl­lä, ei niitä susia tai hirviä tapet­taisi sukupu­ut­toon, ei se olisi edes mahdollista.

    1. Tiivistämi­nen tekee MAHDOLLISEKSI asua kaupungeis­sa, mut­ta edelleen saa vetäy­tyä omaan rauhaansa kehyskun­ti­in tai välji­in lähiöi­hin. Mah­dol­lis­t­a­mi­nen ei ole pakottamista.
      Ja oikein, hyvässä liiken­nejär­jestelmässä ei tue­ta joukkoli­iken­net­tä, ei ainakaan busse­ja. (Raskas raideli­ikenne on korkei­den kiin­tei­den kus­tan­nusten ja matal­ien muut­tuvien kus­tan­nusten vuok­si vähän eri asia) Liiken­nekaaos estetään per­imäl­lä katu­ti­lan käytöstä mak­sua. Hyvä esimerk­ki tästä on Sin­ga­pore. Pelit­tää paljon parem­min kuin vaikka­pa Bangkokissa, jos­sa nou­date­taan tätä Autoli­iton kan­nat­ta­maa autoilun vapaut­ta. Kävelem­i­nen on autol­la ajamista nopeampaa.

  138. Eräs jut­tu Berner­in esit­telyssä pisti koraan. Hän väit­ti, että teleli­iken­teen yhtiöit­tämi­nen johti val­tavaan kehitykseen

    Jos tieli­ikenne kehit­ty­isi samal­la kaaval­la niin nyt kul­jet­tai­in kär­ry­teitä ja taloi­hin menisi kint­tupolku. Ja kär­ry­pol­un hin­ta olisi 10 miljoon­aa per metri

    Yhtöit­tämisen jäl­keen syn­ty­isi usei­ta tien­pitäjiä ja Oulu­un menisi 3–5 500 metriä lev­eää moot­toriteitä ja jokaiseen taloon 50 m lev­eä afalt­ti­tie. Ja tien hin­ta tip­puisi 0,1 per metri

    Näin ei käy eikä se men­nyt teleli­ikeen­teessäkään näin.Kysymys oli teknolo­gian kehit­tymis­es­tä eli tietoli­iken­nekom­po­nent­tien hin­ta tip­pui mur­to-osaan ja toisaal­ta tietoli­iken­neka­p­a­siteet­ti ja pros­ess­in­tika­p­a­siteet­ti kasvoivat val­tavasti moninker­taisek­si. Myös asun­nustyön määrä tip­pui mur­to-osaan-Kun kok­sikaapelin vet­poon tarvit­ti­in jät­tikoneet ja kym­meniä miehiä niin val­okaapelia auraa pienel­lä koneel­la ja 2–5 miehen ryhmä.

    Ja kuten tilaisu­udessa esitelti­in uusia palvelui­ta, niin eivät ne perus­tuneet tei­hin vaan tietotekniikka/tietoliikenneyhdistelmään ja eri liiken­nevä­linei­den yhdistelemiseen

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Onhan se nimit­täin aika teho­ton­ta, että auto on käytössä neljä pros­ent­tia ajas­ta, joten ei pitäisi olla vaikea kehit­tää parem­pia vaihtoehtoja.

    Höpöin­tä MAAS-evanke­lis­to­jen maalaile­mis­sa visiois­sa on laskea “tehos­tusker­toimet” suo­raan käyt­töas­teesta. En tiedä ovatko moist­en kom­ment­tien esit­täjät todel­lakin niin lah­jat­to­mia vai onko kysessä vain ajat­telema­ton­ta markki­noin­tipuhet­ta — tup­paa nimit­täin ole­maan nau­rus­sa pitelemistä, kun joku selit­tää tv-kameroiden edessä, että jopa 1/20 osa nykyis­es­tä automäärästä voisi riittää…

    No, kai se voisi, mut­ta se tosi­aan vaatisi aikamoista keskusjo­htoisu­ut­ta. Kyl­läpä kansalaista hymy­i­lyt­täisi, kun illal­la tulisi tek­sti viesti, että huomen­na meno työ­paikalle start­taisi 03.43, paluu 13.27, kau­pas­sa käyn­ti 18.47–19.05 ja har­ras­tuk­set 23.45–0.57.

    1. Kaupunki­fil­lar­it ovat toim­i­neet eri­no­mais­es­ti. Saman­laiset kaupunki­au­tot tule­vat vuoren var­masti. Niitä näkyy jo nyt Ran­skas­sa ja esimerkik­si BMW on läht­enyt Berli­inis­sä han­kkeeseen tuhan­nel­la autolla.
      Net­tite­knolo­gia helpot­taa kimp­pakyyte­jä. Jos olet lähdössä autol­la Kuo­pi­oon, voit etsiä itselle­si ben­salaskun jaka­jan samaan tapaan kuin Airbnb löytää asun­nolle­si käyt­töä. Mitä vas­tustet­tavaa tässä on?

  140. Math­ias V: Kap­i­tal­is­mil­la ja sosial­is­tisel­la suun­nitel­mat­aloudel­la on varsin mar­gin­aa­li­nen ero. Sosial­is­tises­sa suun­nitel­mat­aloudessa pääo­mat ja var­al­lisu­us ovat keskit­tyneet pienen poli­it­tisen eli­itin hallintaan. 

    Sekoi­tat nyt sosial­is­min fasismiin.

  141. Osmo Soin­in­vaara: En myöskään usko, että Maas-ihmiset ovat kieltämässä yksi­ty­isautoilua. Lähin­nä olen näh­nyt esi­tyk­siä, jol­la vain tar­jo­taan parem­pi vai­h­toe­hto oman auton omistamiselle.

    Jep, mut­ta jos hur­jim­mat visiot toteu­tu­vat, niin jokainen voi esit­tää itselleen seu­raa­van kysymyksen:

    Jos liikku­mi­nen paikas­ta A paikkaan B halpe­nee niin paljon, että nyky­is­ten auton­o­mis­ta­jien kan­na­ta luop­ua autois­taan, mitä tapah­tuu liikku­misen kokonaismäärälle?
    a) nousee
    b) laskee
    c) pysyy samana?

    En ker­takaikki­aan kek­si mitään syytä, ceteris paribus, että liikku­misen määrä lask­isi samaan aikaan kun se halpenisi rajusti. Ja sen pitää hal­ven­tua paljon, jot­ta autoil­i­jat saadaan sankoin joukoin luop­umaan autoistansa.

    1. Jos liikku­mi­nen paikas­ta A paikkaan B halpe­nee niin paljon, että nyky­is­ten auton­o­mis­ta­jien kan­na­ta luop­ua autois­taan, mitä tapah­tuu liikku­misen kokonaismäärälle?
      a) nousee
      b) laskee
      c) pysyy samana?

      En ker­takaikki­aan kek­si mitään syytä, ceteris paribus, että liikku­misen määrä lask­isi samaan aikaan kun se halpenisi rajusti.

      Jos ajat autol­lasi 18 000 km/vuosi, tämä mak­saa viral­lis­es­ti keskimäärin 7360 euroa eli 41 senttiä/km, kuitenkin niin, että tuos­ta sum­mas­ta puo­let on kiin­teistä kulu­ja ja puo­let muut­tuvia. Muut­tuvat kulut ovat keskimäärin noin 20 s/km. Jos voit käyt­tää yhteiskäyt­töau­toa niin, että siitä velote­taan tasais­es­ti 35 senttiä/km, voita ajaa tuon 18 000 km selvästi halvem­mal­la eli 6300 eurol­la. Se on siis halvem­paa, mut­ta toden­näköis­es­ti kuitenkin vähen­nät, etkä lisää auton käyt­töä, kos­ka mar­gin­aal­i­hin­ta on korkeampi.

  142. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tite­knolo­gia helpot­taa kimp­pakyyte­jä. Jos olet lähdössä autol­la Kuo­pi­oon, voit etsiä itselle­si ben­salaskun jaka­jan samaan tapaan kuin Airbnb löytää asun­nolle­si käyt­töä. Mitä vas­tustet­tavaa tässä on?

    Ihan eri­no­maista ja kannatettavaa.

    Suurin närästys syn­tyy siitä, että julkea sek­tori halu­aisi lait­taa lusikkansa sop­paan mm. kek­simäl­lä kaikkea kivaa tehdäk­seen per­in­teisen yksi­ty­isautoilun entistä han­kalam­mak­si ja kalli­im­mak­si sekä lap­pa­mal­la riihikuiv­aa rahaa kaiken­maail­man “yrit­täjien” selvi­tyk­si­in ja kokeiluihin.

    Kaikesta tästä syn­tyy sel­l­ainen maku, että ollaan luo­mas­sa veron­mak­sajien rahoil­la liike­toim­intaa, joka ei ainakaan toiv­o­tus­sa mit­takaavas­sa olisi ilman julkean sek­torin kainalosauvo­ja taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Lisäk­si, kuten aina, täl­laiset viritelmät vetävät puoleen­sa kaiken­maail­man koi­jare­i­ta, joiden ain­oana tavoit­teena on omien tasku­jen täyt­tämi­nen (tyyli­in tuulivoimatuet).

    Val­ti­ol­la tässä ei pitäisi olla muu­ta roo­lia kuin varmis­taa, ettei uusien ideoiden toteut­tamisen tiel­lä ole mitään turhaa sääte­lyä — ja ehkä tukea jos­sain määrin teknolo­gian kehi­tys­tä sen alku­vai­heessa. Nythän ollaan toimit­tu juuri päin­vas­toin mm. kieltämäl­lä Uber, vapaat tavarakul­je­tuk­set jne.

  143. Niin­pä:

    KL — Huimia tuot­to­ja — täl­laisia ovat Berner­in selvi­tyk­seen osal­lis­tuneet konsultit

    Pääo­ma­lle huimia tuottoja

    Parhait­en tilivuon­na 2015 yhtiöistä men­estyi luku­jen val­os­sa strate­giaan ja transak­tioi­hin erikois­tunut kon­sult­tiy­htiö NAG Oy, joka kuu­luu lis­tan pien­impi­in fir­moi­hin. Yhtiö teki tuol­loin 2,3 miljoo­nan euron liike­vai­h­dol­la 1,1 miljoo­nan euron tulok­sen. Myös sijoite­tun pääo­man tuot­to oli lis­tan suurin, 115,8 prosenttia.

    Seu­raavak­si paras­ta tuloskun­toa piti yllä kestävään liike­toim­intaan erikois­tunut Gaia Con­sult­ing Oy. Sen vuo­den 2015 liike­vai­h­to oli 4,7 miljoon­aa euroa ja liike­tu­los 0,6 miljoon­aa. Sijoite­tun pääo­man tuot­to­pros­ent­ti oli 110,4.

  144. Osmo Soin­in­vaara:

    Net­tite­knolo­gia helpot­taa kimp­pakyyte­jä. Jos olet lähdössä autol­la Kuo­pi­oon, voit etsiä itselle­si ben­salaskun jaka­jan samaan tapaan kuin Airbnb löytää asun­nolle­si käyt­töä. Mitä vas­tustet­tavaa tässä on?

    Ei siinä ole muu­ta kuin kan­natet­tavaa, mut­ta min­is­ter­iön virkamiehiä tarvi­taan vain sor­vaa­maan lake­ja niin, että tämä olisi lail­lista. Kyl­lä ben­salaskun jakamiseen syn­tyy mah­dol­lisuuk­sia sit­ten aivan kansan oman aloit­teel­lisu­u­den varas­sa. Nythän syyl­listyn esim. lait­tomaan tak­sili­iken­teen har­joit­tamiseen, jos ilmoi­tan naa­purille, että läh­den nyt kirkolle ja kyyti­in sopisi pari muu­takin henkilöä. Ei Airbnb:kään tarvin­nut syn­tyäk­seen suo­ma­laisia virkamiehiä, mut­ta he kyl­lä ovat parhaan kykyn­sä mukaan yrit­täneet han­kaloit­taa sen toimintaa.

  145. Tässä asi­as­sa toteu­tui jälleen se mikä Suomes­sa on vikana.

    Ei kyetä löytämään kom­pro­mis­sia hal­li­tuk­ses­sa, joten ei päätetä mitään.

    Täl­lä resep­til­lä on men­ty läh­es koko 2000-luku ja lop­pua ei näy. Tai no näkyy, Suomelle nimittäin.

  146. spot­tu: Yritetään käyt­täen Suomea esimerkkinä:

    Olete­taan että auto­jen keskiku­lu­tus on jotain 0,7dl/km, ja polt­toain­evero 1,4€ litrahin­nal­la 96c/l, val­tio halu­aa sähköau­toil­takin jotain 6,7 c/km jo tas­a­puolisu­u­den vuok­si. Pörssisähkö mak­saa jotain 3c/kWh, sitä kuluu 0,2 kWh/km eli 0,6 c/km. Tähän­lisätään verot 6,7 c/km, ja päästään sum­maan 7,3 c/km. Ben­si­i­ni veroi­neen mak­saa 1,40€/l eli 9,8 c/km. Akut saa­vat siis mak­saa 9.8–7,3=2,5 c/km.

    Järkevä käyt­töikä autolle on 300000km, eli akut saa­vat mak­saa 7500€. Täl­lä saa McK­in­seyn hin­noil­la vain jotain 40 kWh, joka on Suomen pakkasi­in kovin niukasti. Tes­lan 85kWh on jo käyt­tökelpoisen kokoinen. Niitä kuluu luul­tavasti auton 15 vuo­den (20000km/vuosi) elinkaaren aikana kak­si (8 vuo­den takuu), eli akun hin­nan pitäisi olla 7500€/2*85kWh = 44€/kWh.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta etteikö 190€/kWh olisi myös kil­pailukykyi­nen, mut­ta sil­loin osta­jan täy­tyy nähdä sähköau­tossa jotain merkit­tävää lisäar­voa pelkän kulku­vä­line-arvon lisäksi.

    Tuos­sa ole­tat, että sähköau­to ja polt­to­moot­to­ri­au­to oli­si­vat kaik­il­ta muil­ta omi­naisuuk­sil­taan samanlaiset. 

    Todel­lisu­udessa sähköau­ton mekani­ik­ka on niin paljon yksinker­taisem­paa kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton, että hin­taero valmis­tuk­ses­sa on paljon pienem­pi kuin akun ja polt­toainesäil­iön hin­taero antaisi ymmärtää (ja polt­toainesäil­iötkin on aika kalli­ita high-tech kom­po­nent­te­jä). Sähkö­moot­toris­sa on yksi liikku­va osa, ja vään­töä niin paljon, että vai­hteis­toa ei tarvita.

    Lisäk­si en näe mitään perustei­ta sille, että sähköau­to­ja verotet­taisi­in merkit­tävästi enem­män kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­ja. Ei verote­ta nyt, ja vero­tuk­sen tavoit­teis­sa on päin­vas­toin kehit­tää autokan­taa vähäpäästöisem­mäk­si, eli sähköau­toi­hin päin. Kilo­metrivero voi hyvinkin olla sähköau­toil­la tuo mitä san­ot, mut­ta aivan sama se tulee ole­maan polt­to­moot­to­ri­au­toillekin. Ainakaan itse en äänestäisi sel­l­aista idioot­tia, joka kan­nus­taisi polt­to­moot­torin käyt­töön sähköau­to­ja rankai­se­val­la “sol­i­daarisu­usverol­la”.

  147. Osmo Soin­in­vaara: Math­ias

    …kehyskun­nis­sa tai väljis­sä lähiöis­sä ei ole vielä omas­ta rauhas­ta tietoakaan, sit­ten ale­taan puhua asi­as­ta, kun naa­puria ei näe eikä kuule, vain puh­das luon­to ympäril­lä, luon­toih­misenä ja luon­non ystävänä ei vaan pysty elämään olemat­ta päivit­täin tiivi­is­sä yhtey­dessä luontoon.…meni vähän runol­lisek­si nyt, mut­ta jos olen sin­ua oikein ymmärtänyt, niin et ole pakot­tavien keino­jen kan­nat­ta­ja, hyvä niin. Kaupunkisu­un­nit­telu­filosofi­asi kuu­lostaa järkevältä ja maltilliselta.

  148. arkkite­hti: Todel­lisu­udessa sähköau­ton mekani­ik­ka on niin paljon yksinker­taisem­paa kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton, että hin­taero valmis­tuk­ses­sa on paljon pienem­pi kuin akun ja polt­toainesäil­iön hin­taero antaisi ymmärtää..

    Aivan var­masti, mut­ta ollak­seen kil­pailukykyi­nen tämä edel­lyt­tää hyvin ele­gant­tia raken­net­ta ja valmis­tuste­knolo­giaa sekä tehokkai­ta ali­hank­in­taketju­ja, siis asioi­ta joi­ta polt­to­moot­to­ri­au­toil­la on kehitet­ty suun­nilleen tois­es­ta maail­man­so­das­ta alka­en. Niitä ole nyt ole­mas­sa, ne eivät tule itses­tään, eivätkä hetkessä.

    Ja ihan käytän­nössä, jos ostan 300000km ajoa varten 20k€ polt­to­moot­to­ri­au­ton, jon­ka valmis­tuskus­tan­nuk­set ovat 10–12k€, ja samaan käytet­tävyy­teen tarvit­sen akku­ja 2 x 85kW eli $190/kW valmis­tuskus­tan­nuk­sil­la $32300 edestä on aika selvää ettei yhtälö toi­mi muu­ta­man sentin säästöil­lä kilometrikustannuksissa.

  149. anonyy­mi: Math­ias

    En sekoi­ta, puhuin sosial­is­tis­es­ta suun­nitel­mat­aloud­es­ta ja globaal­ista kapitalismista.

  150. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tässä asi­as­sa toteu­tui jälleen se mikä Suomes­sa on vikana.

    Ei kyetä löytämään kom­pro­mis­sia hal­li­tuk­ses­sa, joten ei päätetä mitään.

    Täl­lä resep­til­lä on men­ty läh­es koko 2000-luku ja lop­pua ei näy. Tai no näkyy, Suomelle nimittäin.

    Nais­min­is­teri tekee juuri kuten poikien selvi­tys­toimek­sian­nos­sa käsketään.
    Julki­nen kohu saa pun­tit tutise­maan ja pojat päät­tävät pelas­taa oman perseen­sä. (aivan kuten Arja Alhon joutues­sa eroamaan)

    Suo­mi ei ole vielä valmis avoimeen päätök­sen­tekoon. Val­lan­tunne katoaa eräiltä, jos päätök­siä ei saadakaan tehdä kabinetissa.

    Entäpä väläytet­ty uud­is­tuk­sen siir­to par­la­men­taariseen komiteaan. Veikkaan siinä tapauk­ses­sa ensim­mäisen vuo­den kulu­van kinastelu­un siitä mitkä min­is­ter­iön jo laa­ti­mat taus­ta­ma­te­ri­aalit ovat kelvol­lisia ja hyväksyt­täviä komiteatyön mate­ri­aa­lik­si ja asete­taan työryh­mä pohti­maan miten ei-hyväksyt­täviä laskelmia kor­vataan uusil­la vai­h­toe­htoisil­la fak­toil­la, jot­ka komitea voi hyväksyä päästäk­seen aloit­ta­maan tehtävän­sä määrittelyn.

  151. ksee: Math­ias

    Kyl­lä MaaS visionäärit ja Bern­er liiken­nekaa­res­sa puhu­vat vah­vasti pakot­ta­van lain­säädän­nön puoles­ta ja ensim­mäi­nen askel ollaan jo otet­tukin valmis­tele­mal­la lain­säädän­töä, jos­sa pakote­taan liiken­nepalvelu­iden tuot­ta­jat luovut­ta­maan aikataulu, hin­ta ym. tieto­jaan yhteiseen tieto­jär­jestelmäalus­taan… Aja­tushan on hyvä, mut­ta sen ei pitäisi olla pakol­lista, eikä polit­by­roon johta­maa, vaan yksi­ty­is­ten palvelun­tar­joa­jien vapaae­htoista yhteistyötä. 

    Pakko­toimet kieliv­ät tosin alka­vas­ta epä­toivos­ta liiken­ne­m­i­nis­ter­iössä, jos­sa muu­ta­mat virkamiehet oat visioi­neet tätä huip­pu­bisnestä jo vuosia, kuin­ka Suo­mi on edel­läkävi­jä. Kuplan sisäl­lä visio voi tun­tua huip­puide­al­ta, kun ei kohtaa liiem­min ketään kuplan ulkop­uolelta. Jos MaaS idea olisi huip­pua, sen oli­si­vat omi­neet jo mon­et bis­nesmiehet useis­sa mais­sa. Kyl­lä siitä jokin kon­sep­ti tulee täy­den­tämään julk­ista ja vähen­tämään pienen osan kaupunki­lais­ten yksi­ty­isauto­ja, siis jos toim­i­taan vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta ilman taloudel­lista ym. pain­os­tus­ta tai suo­ranaista pakkoa. 

    Ja niin liiken­ne­m­i­nis­ter­iö, määrä­tyt poli­it­tiset tahot kuin MaaS visioi­jatkin puhu­vat sen ver­ran vah­vasti yksi­ty­isautoilun vähen­tämisen pakos­ta, että yleen­sä täl­lainen kansan valmis­telu viit­taa aluk­si pain­os­tuk­seen, myöhem­min pakkotoimiin. 

    Lukekaa­pa oheiset linkit ja kat­sokaa kom­ment­te­ja ja mielipi­de­pros­ent­te­ja. Osa pari vuot­ta van­ho­ja linkke­jä, mut­ta nyt taas ajanko­htaisia, kun tuo min­is­ter­iö tun­tuu niin sitkeästi nou­se­van jaloilleen tämän tee­man kanssa muu­ta­man vuo­den välein, vaik­ka ovatkin saa­neet täystyrmäyksen:

    http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004319466.html

    http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000827391.html

    http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000827390.html

    http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000847633.html

    1. Kyl­lä on täysin perustel­tua vaa­tia joukkoli­iken­net­tä har­joit­tavia yhtiöitä ker­tomaan aikatauluis­taam ja hin­nois­taan, jos aikoo käyt­tää yhteiskun­nan tar­joamia terminaalipalveluja.

  152. Sähköau­to­ja pitäisi kohdel­la vero­tuk­sel­lis­es­ti samoin kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­ja sekä autoveron että käytön osalta (kwh-vero ja ajoneu­vovero) vrt. polttoainevero. 

    Yhteiskun­nan tehtävä ei ole tukea kesken­eräistä tekni­ikkaa, tuot­teen pitää pär­jätä omi­naisuuk­sil­laan ja hin­nal­la vapail­la markkinoilla. 

    Taikasanaa ympäristö on tähän turha tyrkyt­tää. Maa­pal­lo ei ihan aikuis­ten oikeasti nyt tuhoudu, jos niitä akku­ja pitää paran­nel­la ja auto­ja halpu­ut­taa vaik­ka se kymme­nen vuot­ta, että pär­jäävät ja voit­ta­vat kilpailussa. 

    Jos politbyroon(lue komis­sio) aset­ta­mat päästö­tavoit­teet Suomelle (lue tuotan­to­tavoit­teet kol­hoosille) ovat epäre­al­is­tiset, niin sit­ten­pä onkin vika jos­sain muus­sa. Suun­nitel­mat­aloudessa kuten siel­lä kol­hoosien taloudessakin oli.

  153. Osmo Soin­in­vaara: Net­tite­kno­lo

    Jep. Noi­ta palvelui­ta jo onkin ole­mas­sa vapaae­htois­po­h­jal­ta. Ihan jees. Isovel­jeä ei tähän nyt tarvi­ta säätämään, jos joku halu­aa tehdä kimp­pakyyti­sovel­luk­sen joko pelkästään, tai niin että siinä voi yhdis­tää myös julk­ista liiken­net­tä, niin annetaan yksi­ty­is­ten yri­tys­ten hoitaa hom­ma. Lain­säätäjä voi mah­dol­lis­taa sitä sen ver­ran, ettei verokarhu ole niskas­sa, kun yhteiskun­nan ylläpitämään verot­ta­jan tai poli­isin vih­jenet­ti­sivu­un tulee ilmoi­tus, että kaveri kuskasi toisen Kuopioon. 

    Tähän ei tarvi­ta myöskään autoi­hin asen­net­tavia ison­vel­jen lait­tei­ta, jokainen voi olla mukana nois­sa sys­teemeis­sä äly­puhe­li­men­sa avulla.

  154. spot­tu: Ja ihan käytän­nössä, jos ostan 300000km ajoa varten 20k€ polt­to­moot­to­ri­au­ton, jon­ka valmis­tuskus­tan­nuk­set ovat 10–12k€, ja samaan käytet­tävyy­teen tarvit­sen akku­ja 2 x 85kW eli $190/kW valmis­tuskus­tan­nuk­sil­la $32300 edestä on aika selvää ettei yhtälö toi­mi muu­ta­man sentin säästöil­lä kilometrikustannuksissa.

    Käytetään noi­ta sin­un aikaisem­pia laskelmiasi:

    Olete­taan kilo­metriveron ole­van sama auto­tyyp­istä riip­pumat­ta, ja olete­taan että polt­toain­evero las­ke­taan puoleen. Näin polt­toaineen hin­ta olisi 1€/l ja polttoainekustannus/kilometri 7c. Sähköau­tol­la vas­taa­va luku on sin­un laskel­masi mukainen 0,6c (kilo­metrivero­ja ei tarvitse laskea, kos­ka ne ovat samat).

    Sähköau­to säästää siis 6,4c/kilometri eli elinkaaren aikana reilu 19 000 euroa.

    Siis olet­taen, että sähköau­to noin muuten olisi täs­mälleen saman hin­tainen kuin ben­sa-auto. Käytän­nössä sähköau­ton yksinker­tainen mekani­ik­ka tarkoit­taa huo­mat­tavasti vähempää huol­lon tarvet­ta elinkaaren aikana, ja tosi­aan säästöä han­k­in­tahin­nas­sa kun ei tarvi­ta yhtä kallista moot­to­ria ja vaihteistoa. 

    Käytän­nössä akus­tolle voidaan laskea “rajahin­naksi” joku 25 000 euroa, jol­loin kilo­wat­ti­tun­ti­hin­ta pitäisi saa­da las­ket­tua 25 000/(2*85) = 147 e/kWh

    (Jos taas kilo­metriveroa ei saa­da käyt­töön poli­it­ti­sista syistä ja polt­toain­evero pysyy nykyisel­lä tasol­la, säästö on 9,2 e/km eli yhteen­sä 27 600 e, jol­loin akus­ton “rajahin­ta” on n. 33 000, eli 194e/kWh. Eli siis mis­sä ollaan jo nyt)

    Rehellisyy­den nimis­sä pitää tietysti maini­ta, että kalli­im­man alkuin­vestoin­nin pääo­makus­tan­nuk­set osaltaan syövät hal­van käyt­tövoiman anta­maa etua.

  155. Osmo Soin­in­vaara: En ole autoa vuokrate3ssani kokenut yksi­ty­isyyteni mitenkään vaarantuneen.

    Kuu­lostaa hie­man suku­laiseltani, jon­ka mielestä olisi ihan ok jos joku hakkeroisi koton­aan ole­van äly-tv:nsä kam­er­an — “oma­pa olisi häviön­sä jos min­ua tui­jot­telisi”. Moni muu voi silti kokea yksi­ty­isyyten­sä loukatuk­si tai vaaran­tuneek­si, eikä tois­t­en koke­mus­ta oikein pitäisi voi­da mitätöidä, kun sen suo­jaamisek­si koko käsite on olemassa.

  156. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä on täysin perustel­tua vaa­tia joukkoli­iken­net­tä har­joit­tavia yhtiöitä ker­tomaan aikatauluis­taam ja hin­nois­taan, jos aikoo käyt­tää yhteiskun­nan tar­joamia terminaalipalveluja.

    Ihan hyvä point­ti. Toki fir­mat mak­sa­vat ter­mi­naalien käytöstä, mut­ta kos­ka julk­ista liiken­net­tä sub­ven­toidaan, voi sille aset­taa vaa­timuk­sia. Osal­lis­tu­misen MaaS verkos­toon jät­täisin kuitenkin vapaae­htoisek­si, siinä men­nään jo liian pitkälle liike­toimin­nan ohjauk­sen puolelle, mikä tulee olla yri­tys­ten omas­sa päätäntävallassa.

    1. Matias V
      Kan­natat var­maankin maakun­nit­tain vbai­h­tu­via raideleveyk­siä ja sitä, että kaik­ki GSM-stan­dard­it muute­taan vapaaehtoisiksi?

  157. arkkite­hti: Käytetään noi­ta sin­un aikaisem­pia laskelmiasi:

    Olete­taan kilo­metriveron ole­van sama auto­tyyp­istä riip­pumat­ta, ja olete­taan että polt­toain­evero las­ke­taan puoleen. Näin polt­toaineen hin­ta olisi 1€/l ja polttoainekustannus/kilometri 7c. Sähköau­tol­la vas­taa­va luku on sin­un laskel­masi mukainen 0,6c (kilo­metrivero­ja ei tarvitse laskea, kos­ka ne ovat samat).

    Sähköau­to säästää siis 6,4c/kilometri eli elinkaaren aikana reilu 19 000 euroa.

    Siis olet­taen, että sähköau­to noin muuten olisi täs­mälleen saman hin­tainen kuin ben­sa-auto. Käytän­nössä sähköau­ton yksinker­tainen mekani­ik­ka tarkoit­taa huo­mat­tavasti vähempää huol­lon tarvet­ta elinkaaren aikana, ja tosi­aan säästöä han­k­in­tahin­nas­sa kun ei tarvi­ta yhtä kallista moot­to­ria ja vaihteistoa. 

    Käytän­nössä akus­tolle voidaan laskea “rajahin­naksi” joku 25 000 euroa, jol­loin kilo­wat­ti­tun­ti­hin­ta pitäisi saa­da las­ket­tua 25 000/(2*85) = 147 e/kWh

    (Jos taas kilo­metriveroa ei saa­da käyt­töön poli­it­ti­sista syistä ja polt­toain­evero pysyy nykyisel­lä tasol­la, säästö on 9,2 e/km eli yhteen­sä 27 600 e, jol­loin akus­ton “rajahin­ta” on n. 33 000, eli 194e/kWh. Eli siis mis­sä ollaan jo nyt)

    Rehellisyy­den nimis­sä pitää tietysti maini­ta, että kalli­im­man alkuin­vestoin­nin pääo­makus­tan­nuk­set osaltaan syövät hal­van käyt­tövoiman anta­maa etua.

    Teil­lä on has­su kina menos­sa. Kyl­lä sähköau­to myy sit­ten kun se on kil­pailukykyi­nen. Mis­sään nimessä yhteiskun­nan ei tulisi sitä sub­ven­toi­da. Siinähän olet oike­as­sa, että perustekni­ik­ka on todel­la yksinker­tainen ja jos pelle­pelot­toman mielestä autossa on turhaa elek­tron­i­ikkaa, sitä on help­po yksinker­tais­taa tai vaik­ka rak­en­taa äärim­mäisen yksinker­tainen ohjausjär­jestelmä itse riit­täväl­lä teknisel­lä tietotaidolla. 

    Kun on itse huoltanut ja kor­jan­nut auto­jaan vuosikym­meniä, olisi kiva päästä vähän tuu­naa­maan sähköau­toa ja pitämään sitä kun­nos­sa. Se päivä on vielä kaukana, ensin sähköau­to­jen akku­jen pitää kehit­tyä vähin­tään 500km ajo­matkaan Suomen talves­sakin, niiden uusimisen hin­ta tulee olla ton­nin-parin luokkaa ja kestää 10 vuot­ta. Lisäk­si tuol­laisia pitää olla markki­noil­la 10 vuot­ta, että sen saa muu­ta­mal­la ton­nil­la, jol­loin tämä pelle­pelo­ton suos­tuu sen hankkimaan. 

    Puo­let suo­ma­lai­sista autoil­i­joista ajaa yli 11 vuot­ta van­hoil­la autoil­la, jol­loin pääo­maku­lut ovat mität­tömät. Seu­raa­vat 25% ajaa aika halvoil­la, myöskään heil­lä pääo­maku­lut ei ole kovin suuret. Vain yhdel­lä neljän­nek­sel­lä on varaa tai halua lait­taa autoon niin paljon rahaa, että ostaa uuden muu­ta­man vuo­den välein. Kos­ka auto­jen todel­liset päästöt ja kulu­tus eivät ole kas­va­neet paris­sa kymme­nessä vuodessa juuri lainkaan, me van­ho­jen lop­pu­un aja­jat teemme suuren ympäristöteon.

    1. Mis­sään nimessä yhteiskun­nan ei tulisi sitä subventoida. 

      Pait­si ulkoivaiku­tuk­set. Kos­ka auto­jen pakop­utk­ista tule­va ilma on epäter­veel­listä, vaa­di­taan, ettei vilka­sli­iken­teis­ten katu­jen var­sille saa rak­en­taa. Tämä on erit­täin suuri, raha­nar­voinen hait­ta. Kos­kee tietysti ennen kaikkea diese­lau­to­ja. HSL aikoo siir­tyä nopeas­sa ajas­sa pääoal­taan sähköbus­sei­hin juuri tämän takia.

  158. Osmo Soin­in­vaara:

    Osmo Soin­in­vaara: 35 s

    35 s

    Tuo viralli­nen laskel­ma ei ole todel­li­nen. Se on las­ket­tu uudelle autolle, joka vai­hde­taan kol­men vuo­den välein uuteen. Vain har­val­la on varaa tai halua siihen, puolel­la auton käyt­täjistä pääo­maku­lu on läh­es mitätön. Sen vuok­si kansal­la ei tule ole­maan varaa myöskään kuskit­tomi­in google ‑autoi­hin, kos­ka kilo­metri­hin­ta tulee ole­maan vähin­tään 40–60 sent­tiä. Se tulee sopi­maan niille, joiden auton käyt­tö on vähäistä, eivätkä he käytä sitä esim. ns. automatkailu­un, joka on merkit­tävä toimiala. 

    MaaS visionäärien visiot on pielessä. Google autot ja kimp­pasys­teemit voivat kor­va­ta 10–20% yksi­ty­isautoilus­ta ilman pakkoa. Kaupungeis­sa enem­män ja maaseudul­la hyvin vähän. 

    Ja jos yritetään taloudel­lista pain­os­tus­ta tai pakkokeino­ja, niin taas sataa “pop­ulistien” laari­in ja saadaan ihan omat trumpit Euroop­paan. Se on jo nyt hyvin lähel­lä, kun kansan huo­lia ja mielip­iteitä ei halu­ta kuun­nel­la, päin­vas­toin aliarvioidaan kansaa yhä enem­män moit­ti­mal­la “vääristä” valin­noista ja kyvyt­tömyy­destä ymmärtää suuria, mon­imutkaisia asioita.

    1. Tuo viralli­nen laskel­ma ei ole todel­li­nen. Se on las­ket­tu uudelle autolle, joka vai­hde­taan kol­men vuo­den välein uuteen. Vain har­val­la on varaa tai halua siihen, puolel­la auton käyt­täjistä pääo­maku­lu on läh­es mitätön.

      Yrität tässä vih­ja­ta, että vero­ton kilo­metriko­r­vaus sisältää ylikom­pen­saa­tio­ta. Joskus minäkin yritin sel­l­aista väit­tää. Näin minäkin olen yrit­tänyt väit­tää, mut­ta min­ut on kumot­tu yksimielis­es­ti, vaik­ka väit­teeni perus­tui havain­tooni, että kun tein virka­matkan vuokrat­ul­la autol­la, sain kilo­metriko­r­vauk­sia enem­män kuin mak­soin autos­ta vuokraa.

  159. Osmo Soin­in­vaara: Pait­si ulkoivaiku­tuk­set. Kos­ka auto­jen pakop­utk­ista tule­va ilma on epäter­veel­listä, vaa­di­taan, ettei vilka­sli­iken­teis­ten katu­jen var­sille saa rak­en­taa. Tämä on erit­täin suuri, raha­nar­voinen hait­ta. Kos­kee tietysti ennen kaikkea diese­lau­to­ja. HSL aikoo siir­tyä nopeas­sa ajas­sa pääoal­taan sähköbus­sei­hin juuri tämän takia.

    Ymmär­rän pointin. En kan­nat­taisi silti yhteiskun­nan subventiota.

    Sähköau­tothan alka­vat koh­ta olla kil­pailukyky­isiä kaupunkili­iken­teessä ja lyhy­il­lä matkoil­la. Hin­ta on liian korkea täl­lä het­kel­lä, osin kai akuista johtuen, osin tuotan­tomääristä. Perustekni­ik­ka on niis­sä halpaa.

    Älkää nyt panikoiko. Ei Helsingis­sä tai maail­mas­sa mitään katas­trofia tapah­du, jos odotat­te sen 5–10 vuot­ta, että sähköau­tot myyvät itse itsen­sä omi­naisuuk­sil­laan ja hin­nal­laan ainakin lyhyem­pään liikku­miseen ja alka­vat yleistymään. Sen jäl­keen, kun sähköau­tot ovat kil­pailukyky­isiä ja val­taa­vat markki­nat, ei mene kuin 15–20 vuot­ta, niin kaik­ki ovat sähköautoja.

    1. Me voimme lait­taa kaupun­gin rajalle merkin moot­to­ri­a­joneu­vol­la ajo kiel­let­ty ja siihen lisäk­il­ven “Ei kos­ka sähkökäyt­töisiä ajoneu­vo­ja”. Mitään sub­ven­tio­ta ei tyo­del­lakaan sil­loin tarvita.

  160. Osmo Soin­in­vaara: Pait­si ulkoivaiku­tuk­set. Kos­ka auto­jen pakop­utk­ista tule­va ilma on epäter­veel­listä, vaa­di­taan, ettei vilka­sli­iken­teis­ten katu­jen var­sille saa rak­en­taa. Tämä on erit­täin suuri, raha­nar­voinen hait­ta. Kos­kee tietysti ennen kaikkea diese­lau­to­ja. HSL aikoo siir­tyä nopeas­sa ajas­sa pääoal­taan sähköbus­sei­hin juuri tämän takia.

    Tuo HSL:n bus­sipäätös on var­maan ihan hyvä. Siinähän ei ketään pakote­ta mihinkään. Henkilöau­to­jen osalta lie­neekin tärkeäm­pää se kuu­luisa kaupunkisu­un­nit­telu, jot­ta ruuhkat vähenisi, sähköpelit tulee sit­ten aikanaan luon­nos­taan tilalle.

  161. Osmo Soin­in­vaara:
    Matias V
    Kan­natat var­maankin maakun­nit­tain vbai­h­tu­via raideleveyk­siä ja sitä, että kaik­ki GSM-stan­dard­it muute­taan vapaaehtoisiksi?

    En nyt noi­ta ver­taisi 🙂 Raide­v­erkot eivät ole maakun­tien omis­ta­mat ja jos olisi, ne oli­si­vat var­masti sopi­neet vapaae­htois­es­ti samas­ta lev­ey­destä. Gsm ‑stan­dard­it tarvi­taan, jot­ta verkos­sa ei tule häir­iöitä ja ongelmia.

  162. Vai­h­dan sähköau­toon kun:
    — ei mak­sa enem­pää kuin vas­taa­va polttomoottoriauto
    — ajo­mat­ka on vähin­tään 500 km myös talvel­la vaik­ka auto olisi seis­syt viikon 15 asteen pakkasessa
    — akku­jen tekni­nen käyt­töikä (takuu) on vähin­tään 15 vuotta

    Mil­loin voin ostaa täl­laisen auton?

  163. arkkite­hti: Olete­taan kilo­metriveron ole­van sama auto­tyyp­istä riip­pumat­ta, ja olete­taan että polt­toain­evero las­ke­taan puoleen.

    Eli näin saadaan sähköau­toille sub­ven­tio joka vas­taa elinkaaren aikana suun­nilleen 10k€. Tot­ta kai sub­ven­tioil­la saadaan mikä tahansa kan­nat­ta­maan, kysymys on vain siitä onko tämä järkevää.

    arkkite­hti: Käytän­nössä sähköau­ton yksinker­tainen mekani­ik­ka tarkoit­taa huo­mat­tavasti vähempää huol­lon tarvet­ta elinkaaren aikana, ja tosi­aan säästöä han­k­in­tahin­nas­sa kun ei tarvi­ta yhtä kallista moot­to­ria ja vaihteistoa.

    Käytän­nössä auton huolto mak­saa suu­ru­us­lu­okkaa 2c/km, jos­ta ehkä 3/4 liit­tyy moot­tori­in ja voiman­si­ir­tolin­jaan. Sit­ten joskus kun sähköau­totekni­ik­ka on luotet­tavu­udeltaan samal­la tasol­la, saadaan suun­nilleen 5000€ elinkaarisäästöt. Tätä har­joitel­laan vielä muu­ta­ma vuosikymmen.

    Mitä han­k­in­tahin­taan tulee, niin sen 20k€ myyn­ti­hin­taisen auton vero­ton myyn­ti­hin­ta Suomes­sa on reilut 13k€, jos­ta myyjän kat­teen ja logis­ti­ikkakus­tan­nusten jäl­keen saadaan tehdash­in­ta, jos­ta itse auton rajakus­tan­nus on jokin osa. Yksit­täis­ten kom­po­nent­tien vai­h­dol­la ei enää kovin merkit­tävää säästöä saada.

    Math­ias V: (Jos taas kilo­metriveroa ei saa­da käyt­töön poli­it­ti­sista syistä ja polt­toain­evero pysyy nykyisel­lä tasol­la, säästö on 9,2 e/km

    Sub­ven­toiden kaik­ki kan­nat­taa, eli kun polt­toaineesta mak­se­taan polt­toain­evero ja ALV, ja sähköä pystyy osta­maan verot­toma­l­la pörssi­hin­nal­la ilman siir­tomak­su­ja (eli tienkäyt­tö on oleel­lis­es­ti ilmaista), alkaa näyt­tää sähköau­ton osalta jo aika hyvältä. Sähköau­ton lasken­nalli­nen sub­ven­tio sen elinkaaren aikana olisi sil­loin noin 20k€. 

    Ympäristön kannal­ta tuo on muuten aikalail­la yhden­tekevää, kos­ka tarvit­ta­va lisäsähkö tuote­taan joko Virossa palavas­ta kivestä tai Suomes­sa lauhde­voimal­la (CO2-päästö­jen suu­ru­us­lu­ok­ka 700g/kWh) eli 140g/km joka on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin polt­to­moot­to­ri­au­tol­la jon­ka voi olet­taa kestävän 300000 km.

  164. Math­ias V: Mis­sään nimessä yhteiskun­nan ei tulisi sitä subventoida.

    Kyl­lä minä mielel­läni sub­ven­toin diesel­bussien sähköistämistä jo ihan pysäkkivi­ihtyvyy­den ja ään­i­maail­man vuok­si, mut­ta en hyväo­sais­ten sähköautoharrastuksia.

  165. Vesa:
    Vai­h­dan sähköau­toon kun:
    – ei mak­sa enem­pää kuin vas­taa­va polttomoottoriauto
    – ajo­mat­ka on vähin­tään 500 km myös talvel­la vaik­ka auto olisi seis­syt viikon 15 asteen pakkasessa
    – akku­jen tekni­nen käyt­töikä (takuu) on vähin­tään 15 vuotta

    Mil­loin voin ostaa täl­laisen auton?

    Alle viiden vuo­den kuluessa.

  166. spot­tu: Eli näin saadaan sähköau­toille sub­ven­tio joka vas­taa elinkaaren aikana suun­nilleen 10k€. Tot­ta kai sub­ven­tioil­la saadaan mikä tahansa kan­nat­ta­maan, kysymys on vain siitä onko tämä järkevää.

    Mikä sub­ven­tio?

    Mikä on se perustel­tu syy, mik­si sähköau­ton pitäisi mak­saa korkeam­paa tietul­lia kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton? Kaupungis­sa asian pitäisi olla ilmansaastesy­istä pikem­minkin päinvastoin.

    Vaik­ka polt­toaine olisi vero­ton­ta, sähköau­tol­la ajami­nen olisi silti 7500 euroa halvem­paa elinkaaren aikana, siis pelkät käyt­tövoimaku­lut. Huol­lon hin­taero siihen päälle (ja sähköau­totekni­ikas­sa ei ole mitään uut­ta, sähkö­moot­torit ovat olleet äärim­mäisen luotet­tavia jo sadan vuo­den ajan). 

    Enkä näe mitään jär­jel­listä syytä mik­si polt­toainet­ta ei pitäisi verot­taa; alv nyt vähin­tään, ja hiilid­iok­sidipäästö­jen vuok­si vielä vähin­tään päästökaup­pahin­nan suu­ru­inen hiiliv­ero (jol­loin ollaan siis tasois­sa sähkön kanssa).

    Ei min­ul­la ole mitään eri­ty­istä tarvet­ta tukea sähköau­toilua (itse olen todel­la onnel­lis­es­ti täysin auto­ton, ja toivoisin etteivät autoil­i­jat tunkisi autoi­neen kaupunki­in saas­tut­ta­maan min­un ilmaani), mut­ta väite siitä, että sähköau­toilu ei voisi nyky- tai välit­tömässä lähi­t­ule­vaisu­udessa käyt­töönotet­taval­la tekni­ikalla olla hinnal­taan kil­pailukyky­istä on yksiselit­teis­es­ti tuubaa.

  167. spot­tu: Ympäristön kannal­ta tuo on muuten aikalail­la yhden­tekevää, kos­ka tarvit­ta­va lisäsähkö tuote­taan joko Virossa palavas­ta kivestä tai Suomes­sa lauhde­voimal­la (CO2-päästö­jen suu­ru­us­lu­ok­ka 700g/kWh) eli 140g/km joka on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin polt­to­moot­to­ri­au­tol­la jon­ka voi olet­taa kestävän 300000 km.

    Tämä ei kyl­lä pidä paikkaansa, kos­ka EU:n päästökau­pan ansios­ta päästöjä ei syn­ny lisää. Eli sähköau­toi­hin siir­tymi­nen siirtää päästjä ei-päästökaup­pasek­to­ril­ta päästökaup­pasek­to­rille, ts. päästöt vähenevät aidosti.

    Samas­ta syys­tä tuulimyl­ly­jen pystyt­tämi­nen ei vähen­nä päästöjä, ain­oas­taan las­kee päästöoikeu­den hin­taa (mikä voi johtaa siihen, että niitä vähen­netään nopeam­min. Ehkä).

    Mut­ta kun puhutaan CO2-talkoista, niin täl­lä het­kel­lä aivan ylivoimainen tapa vähen­tää kasvi­huonepäästöjä on jät­tää kaik­ki sähköau­to- tuulimyl­ly yms. sub­ven­tiot säätämät­tä ja ostaa niil­lä rahoil­la päästöoikeuk­sia mitätöitäviksi.

    En ymmär­rä, mik­sei näin toimi­ta? Sähköau­tol­la sääästet­ty CO2-ton­ni on aivan tajut­toman kallis, silä saa var­masti ainakin 10x päästövähen­nyk­set päästökaup­paan sijoitet­tuna. Eikä ilmas­to väl­itä siitä, onko päästövähen­nyk­set hoidet­tu kosheristi kuuminta hot­tia ympäristöpi­ireis­sä olevil­la tavoil­la vai tyl­säl­lä rahalla.

  168. arkkite­hti: Mikä subventio?
    Mikä on se perustel­tu syy, mik­si sähköau­ton pitäisi mak­saa korkeam­paa tietul­lia kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton? Kaupungis­sa asian pitäisi olla ilmansaastesy­istä pikem­minkin päinvastoin.

    Polt­toaineen vero (polt­toain­evero + ALV) on käytän­nössä kilo­metrivero, suu­ru­udeltaan täl­lä het­kel­lä henkilöau­toil­la suu­ru­us­lu­okkaa 6,7 c/km olet­taen kulu­tus 7l/100km. Nyt jos ajatuk­se­nasi on per­iä se puo­lik­si kilo­metriverona ja puo­lik­si polt­toaineen veroina polt­to­moot­to­ri­au­toil­la (jot­ta polt­to­moot­to­ri­au­ton tuot­ta­ma vero­ker­tymä ei muut­tuisi), saadaan kilo­metriveroksi 3,35c/km ja polt­toaineen veroik­si 3,35c/km.

    Polt­to­moot­to­ri­au­toil­i­ja mak­saisi veroa edelleen 3,35+3,35 = 6,7 c/km ja sähköau­toil­i­ja vain 3,35c/km. Siis­pä sähköau­toa subventoitaisiin
    nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna 3,35 c/km eli suun­nilleen 10k€ auton 300000km aikana.

    arkkite­hti: Vaik­ka polt­toaine olisi vero­ton­ta, sähköau­tol­la ajami­nen olisi silti 7500 euroa halvem­paa elinkaaren aikana, siis pelkät käyttövoimakulut.

    Käyt­tövoimaku­lui­hin pitää laskea mukaan akut, joi­ta kuluu 300000km elinkaaren aikana vähin­tään kak­si set­tiä. Kohtu­ulli­nen käytet­tävyys vaatii 85kWh kap­a­siteetin, ja sil­loinkin lada­ta täy­tyy polt­to­moot­to­ri­au­toa use­am­min. Tästä päästään aiem­min mainit­se­maani akku­jen 44€/kWh tavoite­hin­tata­soon (7500€/(2*85KWh) jot­ta akku­jen hin­ta ja käyt­tövoimasäästöt menevät päittäin.

    Huol­lon hin­taero ja säästö valmis­tuskus­tan­nuk­sis­sa toteu­tuu sit­ten joskus kun on opit­tu kul­jet­ta­maan ener­gia akuista pyöri­in (ja läm­mit­tämään auto) niin että tekni­ik­ka kestää kohtu­ulliset 300000km.

    arkkite­hti: ..väite siitä, että sähköau­toilu ei voisi nyky- tai välit­tömässä lähi­t­ule­vaisu­udessa käyt­töönotet­taval­la tekni­ikalla olla hinnal­taan kil­pailukyky­istä on yksiselit­teis­es­ti tuubaa

    Kyl­lä siitä voi tehdä kil­pailukyky­istä, mut­ta sil­loin kus­tan­nuk­sia pitää säätää vero­tuk­sel­la. Tääl­lä on joku laskenut nyky­hin­to­jen break-eveniksi Suomes­sa 182000km huomioiden että polt­to­moot­to­ri­au­toil­i­ja mak­saa sil­loin kilo­me­treistään veroa suun­nilleen 12700€ ja sähköau­toil­i­ja 1700€, jota tosin han­k­in­tahin­nan suurem­pi vero­ker­tymä vähän kom­pen­soi. Sil­loinkin saa sähköau­ton jon­ka toim­intasäde on vähän tois­tasa­taa kilo­metriä, ja akut joko kestävät tuon 182000km tai sit­ten ei. Halvem­pi­en auto­jen akku­jen takuu taitaa olla 100000km.

  169. Sylt­ty: Tämä ei kyl­lä pidä paikkaansa, kos­ka EU:n päästökau­pan ansios­ta päästöjä ei syn­ny lisää. Eli sähköau­toi­hin siir­tymi­nen siirtää päästjä ei-päästökaup­pasek­to­ril­ta päästökaup­pasek­to­rille, ts. päästöt vähenevät aidosti.
    Samas­ta syys­tä tuulimyl­ly­jen pystyt­tämi­nen ei vähen­nä päästöjä, ain­oas­taan las­kee päästöoikeu­den hin­taa (mikä voi johtaa siihen, että niitä vähen­netään nopeam­min. Ehkä).

    Tästä on vään­net­ty ennenkin, ja edelleen olen sitä mieltä että tuo pitäisi paikkansa maail­mas­sa jos­sa ei ole päästöoikeuk­sien yli­tar­jon­taa, ei tässä nykyisessämme.

    Hyviä ideoita asian kor­jaamisek­si on esimerkik­si tääl­lä.

    Sylt­ty: Mut­ta kun puhutaan CO2-talkoista, niin täl­lä het­kel­lä aivan ylivoimainen tapa vähen­tää kasvi­huonepäästöjä on jät­tää kaik­ki sähköau­to- tuulimyl­ly yms. sub­ven­tiot säätämät­tä ja ostaa niil­lä rahoil­la päästöoikeuk­sia mitätöitäviksi.

    Aiem­mas­sa linkissä esi­in­tyvä Lis­ki selit­tää reaal­i­maail­man lainalaisuuksia:

    Poli­itikoil­la syn­tyy suuri tarve puut­tua tilanteeseen, sil­loin kun sähkön hin­ta nousee korkeak­si. Sitä kaut­ta investoi­jien on han­kala luot­taa päästökaup­pa­jär­jestelmään, että se pitkäl­lä aikavälil­lä takaisi tuo­ton investoin­nille. Hin­nan pitäisi olla korkeal­la aika kauan, jot­ta investoin­nit saadaan mak­set­tua takaisin.

    Eli tähän sovel­let­tuna: kun sähkön (tai muun kri­it­tisen hyödyk­keen) hin­ta nousee, syn­tyy poli­it­ti­nen paine, jon­ka seu­rauk­se­na päästöoikeuk­sia jae­taan markki­noille (liikaa). Investoi­jat tun­te­vat tämän mekanis­min eivätkä investoi puh­taaseen ener­giaan, edes sil­loin kun hin­nat ovat korkealla:

    Lis­ki muis­tut­taa, että vuo­den 2008 tienoil­la päästöoikeudet mak­soi­vat paikoin yli 30 euroa ton­nil­ta, eikä investoin­te­ja puh­taaseen sähkön­tuotan­toon juuri nähty silloinkaan.

    Liskin mukaan monis­sa Euroopan mais­sa poli­itikot puut­tui­v­at päästökaup­pa­jär­jestelmään heti kun se alkoi toimia. Suomes­sakin hal­li­tus toi eduskun­nan käsit­te­lyyn niin san­otun wind­fall-veron, jol­la pyrit­ti­in verot­ta­maan ydin­voimal­la ja vesivoimal­la päästöt­tömästi sähköä tuot­tavien yhtiöi­den voit­to­ja, joi­ta kuvat­ti­in ansiottomiksi.

  170. “Mikä sub­ven­tio?

    Mikä on se perustel­tu syy, mik­si sähköau­ton pitäisi mak­saa korkeam­paa tietul­lia kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton? Kaupungis­sa asian pitäisi olla ilmansaastesy­istä pikem­minkin päinvastoin.”

    Voisiko joku oikeasti perustel­la sitä miten sähköau­to on yhteiskun­nal­lis­es­ti edulli­nen ? Jos 2.5 milj autoa ladataan samaan aikaan tam­miku­us­sa töpselistä, kyl­lä sitä sähköä jotenkin tuotetaankin ?

    Koko sähköau­to-innos­tus ain­oas­taan kulut­taa sitä akkua, mut­ta onhan se tarkoi­tus joskus ladatakin ? 

    Mikähän osu­us ydin­sähköl­lä nyky­isin Suomes­sa on, arvelu ehkä n. 40 % nyt ja tule­vaisu­udessa enemmän.
    Epäi­lyk­siä on sähköau­ton latauk­sen sähkön­tuotan­to kom­pen­soi varsin pitkälle sen ajoaikaisen vähäpäästöisyy­den ver­rat­tuna ben­si­ini­in, joten ero ei oikeasti ole edes kovin suuri.
    Jokainen ydin-kwh sähköau­tol­la säi­lyy muu­ta­man miljoona vuot­ta varas­tois­sa varsin epäter­veel­lisessä muodossa.

    Eräs USA:n Jour­nal of Indus­tri­al Ecolog­yn tutkimus on laskenut sähköau­ton tuotan­non vas­taa­van n. 13600 kg hiilid­iok­si­di-päästöjä ja ben­si­ini­au­to n. 6350 kg, sähköau­to ja ben­si­i­ni oli­vat tasois­sa vas­ta 130 000 km käytön jäl­keen, jos­sa valmis­tus oli se ver­tailukri­teeri, vaik­ka ben­si­i­ni tuot­taakin käytön aikana enem­män hiilid­iok­sidia. Merkit­tävää tutkimuk­ses­sa oli siinä miten ko. lataussähkö on tuotettu. 

    Miten vähäpäästöi­nen sähköau­to nyky­isil­lä sähkön­tuotan­to­tavoil­la lopuk­si on, vai ovatko päästöt pensaassa ?
    Onko koko sähköau­ton näen­näi­nen saastet­to­muus suuri harha ?

    1. Eräs USA:n Jour­nal of Indus­tri­al Ecolog­yn tutkimus on laskenut sähköau­ton tuotan­non vas­taa­van n. 13600 kg hiilid­iok­si­di-päästöjä ja ben­si­ini­au­to n. 6350 kg, sähköau­to ja ben­si­i­ni oli­vat tasois­sa vas­ta 130 000 km käytön jäl­keen, jos­sa valmis­tus oli se ver­tailukri­teeri, vaik­ka ben­si­i­ni tuot­taakin käytön aikana enem­män hiilid­iok­sidia. Merkit­tävää tutkimuk­ses­sa oli siinä miten ko. lataussähkö on tuotettu. 

      Yhdys­val­lois­sa sähköä tuote­taan aivan eri taval­la kuin Suomes­sa, jos­sa yli 80 % tuotan­nos­ta on päästötön­tä. Lisäk­si on tarkoi­tus, että sähköau­to­jen latauk­seen tulee älykkyyt­tä niin, että lataus tie4dostaa sähkön hin­tavai­hte­lut. Sil­loin, kun sähkö on hal­paa, se on myös jok­seenkin päästötöntä.
      Edelleen, sähköau­to tuot­taa vähem­män paikallisia myrkkyjä katukuilui­hin. Renkaat, jopa nastarenkaat, niis­säkin tietysti on, mut­ta pakokaa­sut eivät myrkytä kadul­la kulkevia.

  171. Osmo Soin­in­vaara: pakot­ta

    Kaikki­han sen tietää. Vero­ton kilo­metriko­r­vaus perus­tuu auton käyt­töku­lui­hin keski­hin­taisel­la kansa­nau­tol­la, jol­la aje­taan se likip­itäen keskimääräi­nen 20tkm. vuodessa ja vai­hde­taan uuteen kol­men vuo­den välein. Jos omis­taa kalli­im­man auton, häviää kilo­metriko­r­vauk­ses­sa, jos omis­taa reilusti halvem­man käyte­tyn tai uuden auton, voit­taa verot­tomas­sa kilo­metri korvauksessa. 

    Nykyi­nen jär­jestelmä on kuitenkin perustel­tua sil­lä, että ne jot­ka aja­vat paljon työa­joa, yleen­sä aja­vat uudel­la tai uudehkol­la autol­la toim­intavar­muu­den vuok­si ja muista käytän­nön syistä ja auto on heille näin ollen enem­män vält­tämätön työkalu kuin henkilöko­htaiseen ajoon tarkoitet­tu väline. Eli vero­ton kor­vaus on heille oikean suuruinen. 

    Sit­ten on niitä, jot­ka aja­vat hal­val­la, van­hal­la autol­la fir­man ajo­ja ja tien­aa­vat hiukan tuol­la kilo­metriko­r­vauk­sel­la. Käytän­nössä työ­nan­ta­jat käyt­tävät tätä jopa hyväk­seen pieni­palkkai­sis­sa hom­mis­sa, jois­sa osa ansioista perus­tuu siihen, että saa muu­ta­man satasen ylimääräistä vero­ton­ta tuloa kulu­jen jäl­keen. Esim. pro­vi­siopalkkai­sis­sa orja­hom­mis­sa ja lehtien sekä main­os­ten jakelus­sa. Tämäkin voidaan kat­soa oikeutetuk­si niin kauan, kunnes meil­lä ei ole riit­tävän suur­ta min­imi­palkkaa lais­sa (esim. 40% kokoaikaisen työn­tek­i­jän keskipalka­s­ta) ja lakia, joka määrää työa­jot tehtäväk­si vain fir­man autolla.

  172. spot­tu: sub­ven­toin

    Noinko­han. Tarkoi­tat ehkä sub­ven­tio­ta tois­t­en kukkaros­ta, mut­ta jos jou­tu­isit mak­samaan tuplahin­nan sähköbus­si­in hyp­päämis­es­tä, niin entä sitten 🙂 

    Veikkaan, että matkus­ta­jamäärä olisi kovin vähäi­nen; tämä on sähköbus­si, hin­ta 8€, tämä on diesel­bus­si, hin­ta 4€. 

    No Osmo tuos­sa viit­tasikin, että HSL vaatii liiken­nöit­si­jöiltä sähköbusse­ja, eikä asia oikeas­t­aan min­ulle kuu­lu, jos siinä ei ole val­tion sub­ven­tio­ta enem­pää kuin dieselis­sä. Minä olen live and let live mies. Sal­lisin kaikille nyky­istäkin enem­män vapauk­sia sen sijaan, että kerätään aina enem­mistö­poruk­ka, joka halu­aa kieltää ja rajoit­taa sitä, mitä ei itse har­ras­ta. Kukin saa sit­ten olla vuorol­laan kiel­tolistal­la ole­vien joukos­sa. Aika ove­laa poli­ti­ikkaa sinänsä 🙂

    Ja kyse­hän ei ole liiken­nöit­si­jöille asete­tus­ta pakos­ta, mikäli HSL on mak­sa­va asi­akas, kul­je­tus­palvelun tilaa­ja joka mak­saa liiken­nöit­si­jälle sovi­tun hinnan. 

    Saan minäkin pyytää tar­jouk­sia ja vaa­tia vaik­ka hevosve­toisen limusi­inikyy­din, ne tar­joa­vat jot­ka halu­a­vat ja esit­tävät vaa­ti­mansa hin­nan. Kyse ei ole pakos­ta, vaan mak­sa­ja pyytää tar­jouk­sen siitä mitä halu­aa ja mil­lä taval­la toteutettuna.

  173. Math­ias V: Noinko­han. Tarkoi­tat ehkä sub­ven­tio­ta tois­t­en kukkaros­ta, mut­ta jos jou­tu­isit mak­samaan tuplahin­nan sähköbus­si­in hyp­päämis­es­tä, niin entä sitten

    Suur­in­pi­irtein tuol­la lail­la kon­sep­ti on Etelä-Helsingis­sä toimin­ut, ehkä tahat­tomasti mut­ta kuitenkin. Asukkaat mak­sa­vat vero­ja keskimääräistä helsinkiläistä merkit­tävästi enem­män ja saa­vat vasti­neek­si HSL:ltä maakaa­sub­usse­ja (lin­ja 24), aiem­min trol­likoi­ta ja nyt sähköbusse­ja (lin­jat 14 ja 18).

    Min­ulle kyl­lä riit­täisi maakaa­sub­us­si, on haju­ton eikä sen aiheut­ta­ma melu ole ollenkaan niin repivää kuin diesel­moot­torin mut­ta sähköbus­sikin käy kun jostain syys­tä juuri Helsingis­sä maakaa­sub­usse­ja ei saa­da toim­i­maan kannattavasti.

    Math­ias V: Minä olen live and let live mies. 

    Sit­ten var­maan ymmär­rystä riit­tää meille negati­ivis­ten oikeuk­sien ystäville, tässä tapauk­ses­sa tarkoi­tan oikeut­ta olla kär­simät­tä dieselin kärys­tä ja möykästä.

  174. Älkää nyt aliarvioiko sitä voimaa, mikä läh­tee liik­keelle kun mas­sat kiin­nos­tu­vat syys­tä tai tois­es­ta jostain tuoteryh­mästä ja teol­lisu­us läh­tee mukaan.

    Esimerkik­si käy vaikka­pa kos­ke­tus­näytöl­liset äly­puhe­limet, joille vuosikym­men sit­ten nau­reskelti­in ja nyt ne ovat läh­es jokaisen ihmisen päivit­täisessä elämässä.

    Ei ongel­ma ole akuis­sa, eikä edes lataus­pis­tokkeis­sa vaan kysynnässä. 

    Yli 90 pros­ent­tia ajas­ta keskiver­to auto seisoo käyt­tämät­tömänä ja kun sitä käytetään niin keskiver­tomat­ka on 2–3 kilometriä.

    Suurin osa autoista voitaisi­in kor­va­ta välit­tömästi täyssähköau­toil­la ilman mitään ongelmia päivit­täisessä autoilussa.

    Taloy­htiöi­den, työ­paikko­jen ja mar­ket­tien latau­s­paikko­jen ongel­mat ovat asia erik­seen. Tässäkin muu­tok­sen tuulet puhal­ta­vat, kos­ka esimerkik­si kesämökkikun­nat ovat alka­neet panos­taa sähköau­to­jen latauspaikkoihin.

    Se osa autoil­i­joista, joille sähköau­to ei sovel­lu, on pienem­pi kuin 10 prosenttia.

    Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa MIT:ssä julka­istus­sa tutkimuk­ses­sa päädyt­ti­in tulok­seen, jos­sa 90 % kaikesta autoilus­ta olisi voitu suo­raan kor­va­ta nyky­isil­lä sähköau­toil­la. Hei­dän arvion­sa oli, että vuo­teen 2020 men­nessä osu­us kas­vaa 98 prosenttiin.

    Lappeen­ran­nas­sa tul­ti­in siihen tulok­seen, että sähköau­tot eivät aiheuta ongelmia suo­ma­laiselle sähköverkolle.

    Tänä tal­ve­na on kär­sit­ty savusumus­ta useis­sa euroop­palai­sis­sa suurkaupungeis­sa ja täl­lä tulee taa­tusti ole­maan merk­i­tys­tä sähköau­to­jen kysyn­tään tulev­ina vuosina.

  175. Lau­ri Kumpu­lainen: keskiver­tomat­ka on 2–3 kilometriä.

    Suurin osa autoista voitaisi­in kor­va­ta välit­tömästi täyssähköau­toil­la ilman mitään ongelmia päivit­täisessä autoilussa.

    Suurin osa autoista voitaisi­in kor­va­ta polkupyörillä. 

    Eli “voitaisi­in kor­va­ta” ei ole mitenkään riit­tävä peruste sille että “kor­vataan”.

  176. “Suurin osa autoista voitaisi­in kor­va­ta välit­tömästi täyssähköau­toil­la ilman mitään ongelmia päivit­täisessä autoilussa.”

    Var­maankin teo­ri­as­sa näin olisikin, käy­dyis­sä keskusteluis­sa siel­lä ja tääl­lä näkökul­mat ovat läh­es kri­ti­ikit­tömiä ja ihanteel­lisia, välil­lä suo­ras­taan ehdot­toman vaa­tivia puoles­ta, vaik­ka omako­htais­es­ti se voikin olla mah­do­ton­ta itse toteuttaa.

    Talvi­au­toilu ei puh­taasti sähköau­tol­la ole eri­tyisen mukavaa, jos onkin, aika lyhyen matkan.

    Nykyiset ja lähivu­osien akut eivät ole kil­pailukyky­isiä ben­si­inille, akku on myös kulu­va ja varaus­taan menet­tävä kom­po­nent­ti ajan suh­teen. Niitäkin on joskus vai­hdet­ta­va, olisiko alkuarvio 5000–10000 € kpl, kuitenkin merkit­tävä osu­us auton hankintahinnasta.

    Liikun­tasäde on varsin lyhyt, nyky­isin suures­sa mitas­sa kil­pailukykyisel­lä n. 100 km matkalla.

    Lyhy­il­lä matkoil­la, asioin­ti­in sähköau­to olisi kyl­lä sopi­va, mut­ta täl­löinkin se on osta­jansa vai­h­toe­hto ja valinta.

    Visiot nopeas­ta yleistymis­es­tä eivät ole real­is­tisia. Ei ole uskot­tavaa että pitkän ajan 3..5v käyt­töku­lu­ja nos­ta­va akku ja sen vai­h­tamisenkin tarve kom­pen­soituu lataussähkön suh­teel­lises­sa huokeudessa ben­si­inin verrattuna.

    Monia tarkem­pia perustelui­ta onkin esitet­ty, mut­ta korkea han­k­in­ta-arvo ja joskus käyt­töku­lutkin nyky­isin tehokkaasti estävät vielä nopean yleistymisen.

    Sähköau­ton kom­po­nen­tit ovat yksik­er­taisia akku pois­lukien, sen käyt­töikä on rajalli­nen, vas­taavaa yksit­täistä hin­tavaa kom­po­nent­tia ei ben­si­ini­au­tois­sa ole.
    Uuden teknolo­giankin kehi­tysku­lu­jen mak­sa­ja on käyttäjä.

    Savusumuille on sähköau­toil­lakin oma osansa, Suomes­sakin sähköä tuote­taan vai­htelevil­la tavoil­la, ydin­voima, kivi­hi­ili, öljy, puu,vesivoima, ydin ja fos­si­ilis­ten osu­us on lähem­mäs 50 % eräi­den lähtei­den mukaan.

    Mikään liikku­misen muo­to ei ener­giaa käyt­tävänä ole haitoista vapaa, se mis­sä muo­dos­sa ne ovat onkin se kysymys.

    1. Helsingis­sä siir­ry­tään sähköbus­sei­hin aika luy­hyel­lä aikataul­ul­la. Ne ovat nykysään­nöil­lä ajan myötä jopa halvem­pia kuin diesel­bus­sit. Toki tämä perus­tuu ole­tuk­seen, että liiken­teessä diesel­bussie ei verote­tamil­lään eril­lisel­lä käyt­tövoimaverol­la. Bus­seistya on hyvä alkaa, kos­ka ne kulke­vat sään­nöl­listä rei­it­tiä ja ne voidaan sik­si lada­ta puolen tun­nin välien päättäreillä.

  177. Sylt­ty: Suurin osa autoista voitaisi­in kor­va­ta polkupyörillä. 

    Eli “voitaisi­in kor­va­ta” ei ole mitenkään riit­tävä peruste sille että “kor­vataan”.

    Ei voitaisi. Polkupyöräl­lä ei voi­da kul­jet­taa per­heen lap­sia lätkätreenei­hin ja käy­dä hyper­mar­ketis­sa. Siihen tarvi­taan auto ja täyssähköau­to on auto.

  178. spot­tu: Suur­in­pi­irtein tuol­la lail­la kon­sep­ti on Etelä-Helsingis­sä toimin­ut, ehkä tahat­tomasti mut­ta kuitenkin. Asukkaat mak­sa­vat vero­ja keskimääräistä helsinkiläistä merkit­tävästi enem­män ja saa­vat vasti­neek­si HSL:ltä maakaa­sub­usse­ja (lin­ja 24), aiem­min trol­likoi­ta ja nyt sähköbusse­ja (lin­jat 14 ja 18).

    Min­ulle kyl­lä riit­täisi maakaa­sub­us­si, on haju­ton eikä sen aiheut­ta­ma melu ole ollenkaan niin repivää kuin diesel­moot­torin mut­ta sähköbus­sikin käy kun jostain syys­tä juuri Helsingis­sä maakaa­sub­usse­ja ei saa­da toim­i­maan kannattavasti.

    Sit­ten var­maan ymmär­rystä riit­tää meille negati­ivis­ten oikeuk­sien ystäville, tässä tapauk­ses­sa tarkoi­tan oikeut­ta olla kär­simät­tä dieselin kärys­tä ja möykästä.

    Kyl­lä. Ymmär­rystä riit­tää. Jos ker­ran sub­ven­tio sähköbus­sei­hin Helsingis­sä tulee helsinkiläis­ten veron­mak­sajien kukkaros­ta, olen sitä mieltä että se on helsinkiläis­ten asia ja he voivat keskenään kiis­tel­lä siitä, mikä on kus­tan­nusten ja ympäristöhait­to­jen oikea suhde. Min­un ei kuu­lu työn­tää lusikkaani sop­paan. Enem­män vapauk­sia kaupunki­laisille ja maalaisille päät­tää oman elin­pi­irin­sä asioista.

  179. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Älkää nyt aliarvioiko sitä voimaa, mikä läh­tee liik­keelle kun mas­sat kiin­nos­tu­vat syys­tä tai tois­es­ta jostain tuoteryh­mästä ja teol­lisu­us läh­tee mukaan.

    Esimerkik­si käy vaikka­pa kos­ke­tus­näytöl­liset äly­puhe­limet, joille vuosikym­men sit­ten nau­reskelti­in ja nyt ne ovat läh­es jokaisen ihmisen päivit­täisessä elämässä.

    Ei ongel­ma ole akuis­sa, eikä edes lataus­pis­tokkeis­sa vaan kysynnässä. 

    Yli 90 pros­ent­tia ajas­ta keskiver­to auto seisoo käyt­tämät­tömänä ja kun sitä käytetään niin keskiver­tomat­ka on 2–3 kilometriä.

    Suurin osa autoista voitaisi­in kor­va­ta välit­tömästi täyssähköau­toil­la ilman mitään ongelmia päivit­täisessä autoilussa.

    Taloy­htiöi­den, työ­paikko­jen ja mar­ket­tien latau­s­paikko­jen ongel­mat ovat asia erik­seen. Tässäkin muu­tok­sen tuulet puhal­ta­vat, kos­ka esimerkik­si kesämökkikun­nat ovat alka­neet panos­taa sähköau­to­jen latauspaikkoihin.

    Se osa autoil­i­joista, joille sähköau­to ei sovel­lu, on pienem­pi kuin 10 prosenttia.

    Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa MIT:ssä julka­istus­sa tutkimuk­ses­sa päädyt­ti­in tulok­seen, jos­sa 90 % kaikesta autoilus­ta olisi voitu suo­raan kor­va­ta nyky­isil­lä sähköau­toil­la. Hei­dän arvion­sa oli, että vuo­teen 2020 men­nessä osu­us kas­vaa 98 prosenttiin.

    Lappeen­ran­nas­sa tul­ti­in siihen tulok­seen, että sähköau­tot eivät aiheuta ongelmia suo­ma­laiselle sähköverkolle.

    Tänä tal­ve­na on kär­sit­ty savusumus­ta useis­sa euroop­palai­sis­sa suurkaupungeis­sa ja täl­lä tulee taa­tusti ole­maan merk­i­tys­tä sähköau­to­jen kysyn­tään tulev­ina vuosina.

    Sähköau­toille tulee kysyn­tää, kun ne ovat kil­pailukyky­isiä hin­nan ja tekni­ikan puoles­ta. Näin se oli matka­puhe­lin­tenkin kanssa. Äly­puhe­limet ovat huono ver­taus, sähköau­to ei tar­joa peri­aat­teessa mitään uut­ta jo ole­mas­sa ole­vaan kysyn­tään, ratkai­se­vaa on ain­oas­taan hin­ta ja ominaisuudet. 

    Perustekni­ikka­han niis­sä on yksinker­taisem­pi kuin polt­to­moot­toris­sa. Hin­ta las­kee ja toim­intasäde para­nee, jos akkute­knolo­gia saadaan kehit­tymään. Jos hin­ta olisi paljon edullisem­pi, niitä menisi jo nyt kau­pak­si. Jos akkute­knolo­gia saadaan edullisek­si ja parem­mak­si, sähköau­to voi olla jopa hiukan edullisem­pi valmis­taa kuin polttomoottoriauto. 

    On hyvä muis­taa, että vain mur­to-osa autoil­i­joista ostaa tai kyke­nee osta­maan auton uute­na. Puo­let ajaa yli 11 vuot­ta van­hoil­la, hyvin halvoil­la mut­ta toimivil­la autoil­la, ero Ruot­si­inkin auto­jen kes­ki-iässä on vain yksi vuosi. Sit­ten, kun sähköau­to­jen hin­ta ja omi­naisu­udet vas­taa ben­sa-autoa, ne alka­vat kor­vaa­maan niitä. Val­taosa kulut­ta­jista voi siir­tyä sähköau­toon sitä mukaa, kun niitä tulee käytet­tynä markki­noille. Läh­es koko kan­nan uud­is­tu­miseen menee siinä tilanteessa pari kym­men­tä vuotta. 

    Laskel­masi auton käytöstä ovat virheel­lisiä. Se on tot­ta, että autoa käytetään alle 90% ajas­ta, mut­ta varsin suuri osa autoista on aina samaan aikaan liiken­teessä, jopa tääl­lä maaseudul­la, ei yksin Helsin­gin ruuhkissa. Sen vuok­si kuvitel­mat siitä, että yhteiskäyt­töau­to­ja tarvit­taisi­in vain 10% nykyis­es­tä autokan­nas­ta, ei toimi. 

    Sanoit, että autol­la aje­taan keskimäärin 2–3km sil­loin, kun se on liik­keel­lä. Suomes­sa autol­la aje­taan keskimäärin noin 50km. päivässä jokaiselle päivälle las­ket­tuna. Suurin ajomäärä tulee kuitenkin arkipäiville eli käytössä ole­vien ajopäivien keskiar­vo lie­nee 60–70km.

    Siinä olet oike­as­sa, että ehkä jopa suurim­mal­la osal­la autoista aje­taan päivit­täin sen pitu­inen suorite, että ne voitaisi­in kor­va­ta sähköau­toil­la. Moni uuden osta­ja han­kkisikin jo sähköau­ton, mut­ta se on aivan liian kallis ja kestää todel­la kauan vah­vasti vero­tuk­sel­la sub­ven­toitu­nakin, ennen kuin se mak­saisi itsen­sä takaisin. Lop­ut 70–80% odot­ta­vat saa­vansa käyte­tyn sähköau­ton kil­pailukykyiseen hin­taan vas­taavaan polt­to­moot­to­ri­au­toon verrattuna.

  180. Annan tätä kaut­ta myös sin­ulle Osmo ja Vihreille real­is­tisen idean asianne edistämiseksi. 

    Uno­htakaa jo vuosikau­sia liiken­ne­m­i­nis­ter­iön yrit­tämän MaaS vision utopis­tisim­mat ske­naar­i­ot yksi­ty­isauto­jen kytkemis­es­tä km-seu­ran­taan tai jopa liikku­mi­nen palvelu­na verkos­toon ja liian aikainen hypetys kuskit­tomista autoista palvelu­verkos­ton osana. 

    Auto­jen km ‑seu­ran­ta ja palvelui­hin liit­tämi­nen vapaae­htois­es­ti tai pakol­la on saanut täystyr­mäyk­sen jo kol­men liiken­ne­m­i­nis­terin aikana ja siinä voi vierähtää tovi, ennen kuin kuskit­tomat autot toimi­vat merkit­tävästi Suomen olois­sa. Sit­ten, kun niin on, yksi­tyiset palvelun­tar­joa­jat voivat tuo­da niitä markki­noille ja liit­tyä MaaS verkos­toi­hin helposti. 

    Pelataan reilusti ja demokraat­tis­es­ti, ei tässä mitään pani­ikkia ole, vaik­ka jotkut maail­man lop­un ennus­ta­jat sel­l­aista lietsovat. 

    Jos poli­itikoil­la on tar­jo­ta jokin oikeu­den­mukainen, kor­vaa­va vero­tusko­hde muual­ta kuin autoilus­ta, niin pienen­täkää autovero por­tait­tain vaik­ka kymme­nessä vuodessa niin, että lop­ul­ta se on esim ‑10 — +20 pros­ent­tia, vaik­ka sit­ten niiden tehtaan (vale­htelemien) päästöar­vo­jen mukaan 🙂 

    Ja sub­ven­toikaa nyt aluk­si hiukan sitä sähköau­ton han­k­in­taa, vaikken siitä pidäkään, mut­ta pitäähän demokra­ti­as­sa jous­taa. Näin saat­te sel­l­aiset kulut­ta­jat osta­maan silti turhan kalli­ita sähköau­to­ja ainakin ide­ol­o­gi­sista syistä. Eli juuri siel­lä kaupungis­sa asu­vat hyvä­tu­loiset, jot­ka halu­a­vat kan­taa kor­ten­sa kekoon puh­taam­man kaupun­ki-ilman ja ympäristön puoles­ta. Pienistä puroista se lähtee. 

    MaaS visios­sakin lähin­nä julkisen liiken­teen ja tak­sien houkut­telemises­sa yht­enäiseen liikku­misen verkos­toon on paljonkin ideaa, mut­ta hur­jim­mat visiot uud­es­ta Noki­as­ta Suomelle ovat omas­sa kuplas­saan elävien visionäärien utopi­aa. Jos idea olisi lois­ta­va, se olisi jo ahnaasti nap­at­tu muual­la maail­mas­sa, kos­ka kynt­tilää ei todel­lakaan ole pidet­ty vakan alla ja ruuhkaisem­mis­sa mais­sa se olisi parhaim­mil­laan. Myös yksi­ty­is­ten auto­jen kytkem­i­nen verkos­toon muu­toin kuin äly­puhe­li­men kaut­ta vapaae­htoisen kimp­pakyy­tiverkos­ton muo­dos­sa on turhaa utopi­aa. Kuskit­tomat autot tule­vat kyl­lä joskus, mut­ta sekin vie aikaa ainakin tääl­lä pohjo­las­sa ja muutenkin autokan­nan uud­is­tu­misen ja val­ta­van raken­nemuu­tok­sen kautta. 

    Ei pakol­la, vaan markki­nae­htois­es­ti, ehkä pien­tä porkkanaa käyt­täen niis­sä sähköau­tois­sa etenkin kaupungeis­sa. Voisiko esim. Helsin­ki mak­saa sähköau­ton han­kki­jalle kaupun­gin varoista tukea, ei olisi muual­la asuvil­la nokan koputtamista?

  181. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä siir­ry­tään sähköbus­sei­hin aika lyhyel­lä aikataul­ul­la. Ne ovat nykysään­nöil­lä ajan myötä jopa halvem­pia kuin dieselbussit. 

    Raide­jok­er­il­in­jan rak­en­t­a­mi­nen on läh­es puolen mil­jardin euron investoin­ti, vaik­ka bus­seil­la on jo väylät valmi­ina. Bus­siväylien liiken­teen paran­t­a­mi­nen olisi vienyt vain mur­to-osan raskaan raideli­iken­teen kustannuksista.

  182. Osmo Soin­in­vaara: Ne ovat nykysään­nöil­lä ajan myötä jopa halvem­pia kuin diesel­bus­sit. Toki tämä perus­tuu ole­tuk­seen, että liiken­teessä diesel­bussie ei verote­tamil­lään eril­lisel­lä käyt­tövoimaverol­la. Bus­seistya on hyvä alkaa, kos­ka ne kulke­vat sään­nöl­listä rei­it­tiä ja ne voidaan sik­si lada­ta puolen tun­nin välien päättäreillä.

    Mie­lenki­in­toista nähdä kuin­ka käy. Lataus puolen tun­nin välein nimit­täin tarkoit­taisi jotain pari­akym­men­tä lataus­ta päivässä, eli hyväkin LTO-akku olisi käytet­ty lop­pu­un paris­sa-kolmes­sa vuodessa. Täl­laiset akut ovat per­in­teis­es­ti mak­sa­neet 800€/kWh ylöspäin.

  183. Osmo Soin­in­vaara: Mah­dol­lisu­us tiheään latauk­seen tarkoit­taa, että akku­ja vas­taavasti tarvi­taan vähemmän.

    Eikun se hin­taero tulee siitä että pikalataus edel­lyt­tää kalli­impia LTO-akku­ja, ainakin aiem­min 800€/kWh ylöspäin, ehkä jotain 800‑2000€/kWh.

    Eipä silti, vaikut­taa­han tuo hyvältä, eli jos akut kestävät edes 15000 latausker­taa, se tarkoit­taisi akkukus­tan­nus­ta suu­ru­us­lu­okaltaan 5–13 c/kWh ~ bus­sil­la 5–13 c/km eli ei paljon mitään.

  184. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni kaikkien auton­vuokraus­fir­mo­jen autois­sa on gps-paikan­nin, kos­ka omis­ta­ja on kiin­nos­tunut siitä, mis­sä auto liikkuu. En ole autoa vuokrate3ssani kokenut yksi­ty­isyyteni mitenkään vaarantuneen. 

    Hel­posti ajatel­laan että Suomes­sa 2017 ei lainku­u­li­aisel­la kansalaisel­la ole mitään pelät­tävää. Koko mail­ma ei lole Suo­mi ja 2017 lop­puu joskus. Suomes­sa kehiteti­in Nokia puhe­linkeskuk­si­in toim­into joka mah­dol­listi vira­nomais­ten seu­ra­ta ja salaku­un­nel­la puhe­lim­ia. Meil­lä sil­lä saati­in kiin­ni “Pasi­lan Mies”. Iranis­sa saati­in kiin­ni toisi­na­jat­telijoi­ta ja hal­li­tuk­sen vas­tus­ta­jia. Irakissa ja Afgan­istanis­sa kän­nykkä­paikallis­t­a­mi­nen mah­dol­lis­taa Hell­Fire ohjuk­sen ampumisen suo­raan ter­ror­istin kor­vaan. Ukrainas­sa tilanne muut­tui hetkessä.

    Seu­ran­nal­la saadaan tietää paljon tieto­ja joi­ta ihmi­nen ei ehkä ker­ro, big data pystyy dataa ryh­mit­telemäl­lä tietämään meistä asioi­ta joi­ta emme itse edes ker­ro. Se kenen kanssa olemme tekemi­sis­sä ja mis­sä ker­too meistä palon. Meil­lä datal­la voi etsiä niin uskon­nol­lis­es­ti radikalisoitunei­ta kuin suo­ma­laisen yhteiskun­nan suur­in­ta vaaraa, eläinaktivisteja 🙁
    Jokainen voi kuvitel­la jos Hit­ler­il­lä olisi ollut GPS-seu­ran­ta js Big data, juu­ta­lais­ten lisäk­si kaik­ki juu­taais­ten mielis­telijätkin olisi saatu elim­i­noiduk­si helpol­la ja nopeasti.

    Jois­sakin oisis­sa mais­sa jär­jestelmäl­lä voi etsiä ateis­te­ja, homo­ja ja liberaaleja.

    Kun dataa on ole­mas­sa niin tulee kiusaus käyt­tää sitä yhä suurem­mas­sa määrin valvon­taan. Aluk­si tiemak­sut mut­ta nythän on jo ehdotet­tu että sama jär­jestelmä voisi lähetää ylinopeussakot ja vaik­ka tun­nistaa rat­ti­juo­pon kul­jet­ta­jan. Samal­la sen avul­la voisi valvoa pimeän työn tekoa ja sitä että työtön on “käytet­tävis­sä” eli että työtön ei opiskele, ei osal­lis­tu liian akti­ivis­es­ti vapaae­htois­toim­intaan eikä tee kaverin mökil­lä pimeää duunia.

    Mietinnössä oli aja­tus että ainakin aluk­si seu­ran­ta­laite olisi vapaae­htoinen mut­ta turhaa olet­taa että kovin kauan. Jos joka tapauk­ses­sa oper­aat­torit ostaisi­vat tukus­sa kilo­me­tre­jä olisi paine pelkästään Km-mak­sui­hin suuri. Jos vielä use­at kaupun­git alka­isi­vat laskut­ta­maan oma­l­la alueel­la liikku­mis­es­ta olisi seu­ran­ta­lait­teesta tul­lut käytän­nössä pakollinen.

    Kän­nykkä on vapaae­htoinen, van­gin GPS-pan­ta ei ole. Jär­jestelmä läh­estyy tuo­ta jälkimmäistä.

    1. Siitä paikan­nuk­seen perus­tu­vas­ta laskurista voidaan tehdä sel­l­ainen ettei se lähetä mitään ulos ja jopa sel­l­ainen, ettei se tal­len­na mitään muu­ta kuin sen hin­nan. Tässä jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa niitä kan­nat­taisi olla kak­si, jot­ta jonkin­lainen var­muus toimin­nas­ta pysty­isi. Jokaisel­la on sähkömit­tari koton­aan, jon­ka perus­teel­la mak­saa olaskun eikä pysty tark­ista­maan, että mit­tari on toim­im­nut oikein.

  185. Osmo Soin­in­vaara: Siitä paikan­nuk­seen perus­tu­vas­ta laskurista voidaan tehdä sel­l­ainen ettei se lähetä mitään ulos ja jopa sel­l­ainen, ettei se tal­len­na mitään muu­ta kuin sen hinnan. 

    Eikö sen kilo­metri­tark­istuk­sen nyt voisi vain kytkeä matkamit­tari­in ja lue­tut­taa kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä, tms.? Jos pitää ruuhka­mak­su­jakin tukea, niin rek­ister­i­laatan­luk­i­jat sisään- ja ulostu­loteille. Täl­löin ei kerätä mitään käyt­tö­tarkoituk­seen liit­tymätön­tä dataa.

  186. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä paikan­nuk­seen perus­tu­vas­ta laskurista voidaan tehdä sel­l­ainen ettei se lähetä mitään ulos ja jopa sel­l­ainen, ettei se tal­len­na mitään muu­ta kuin sen hin­nan. Tässä jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa niitä kan­nat­taisi olla kak­si, jot­ta jonkin­lainen var­muus toimin­nas­ta pysty­isi. Jokaisel­la on sähkömit­tari koton­aan, jon­ka perus­teel­la mak­saa olaskun eikä pysty tark­ista­maan, että mit­tari on toim­im­nut oikein. 

    Sähkölaitok­sel­la on oma­l­la puolel­laan mittare­i­ta ja niiden on help­poa havai­ta jos johtoon menee enem­män sähköä kuin sieltä asi­akkaan mit­tarin mukaan tulee. Jos mit­tar­it eivät ole yhtä mieltä sit­ten etsitään kuka varas­taa sähköä ja mis­tä. Vaik­ka kotona on todel­la help­poa pöl­liä sähköä mit­tarin väärältä puolelta, siitä on 100% var­muus jäädä kiin­ni eikä todis­t­a­mi­nen tuo­ta ongelmaa.

    Jos autossa on kak­si laitet­ta, se ei auta yhtään enem­pää kuin jos kotona olisi kak­si sähkömit­taria peräkkäin. Jos joku pöl­lisi sähköä niin ohit­taisi molem­mat mit­tar­it. Jos sul­la on autossa kak­si lai­itet­ta, peität molem­pi­en anten­nit alu­mi­ini­fo­li­ol­la tai tilaat Kiinas­ta par­il­lakympil­lä GPS-Jam­merin. Vaik­ka laite saisi Km-Tiedon OBD (CAN) väylästä niin liitin irti ja laite luulee että auto on kaikessa rauhas­sa tallis­sa peltika­ton alla vir­rat pois.

    Nyt kysymys on että miten voit todis­taa että autosi on ollut tallis­sa kaiken ajan tai miten verot­ta­ja voisi todis­taa sin­un yrit­täneen petosta. 

    Tässä tulee se sama perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma kuin sähköisessä äänestyk­sessäkin. Yksi­ty­isyys tai vaal­isalaisu­us on pois­sulke­va toden­net­tavu­u­den kanssa. Jos meil­lä on äänestyskone joka antaa vain vaalien tulok­sen, kukaan ei voi todis­taa sen tulosta enem­pää oikeak­si kuin vääräksikään.

    Ongel­maa on yritet­ty ratkaista ympäri maail­maa kenenkään onnis­tu­mat­ta kovin hyvin. Käytän­nössä kun kyse on mak­suli­iken­teestä ja myös asi­as­ta jos­ta kansalaiselle voi seu­ra­ta roima ran­gais­tus se täy­delli­nen seu­ran­ta taitaa olla se vai­h­toe­hto johon päädytään.

  187. “Entäpä väläytet­ty uud­is­tuk­sen siir­to par­la­men­taariseen komiteaan. Veikkaan siinä tapauk­ses­sa ensim­mäisen vuo­den kulu­van kinastelu­un siitä mitkä min­is­ter­iön jo laa­ti­mat taus­ta­ma­te­ri­aalit ovat kelvol­lisia ja hyväksyt­täviä komiteatyön mate­ri­aa­lik­si ja asete­taan työryh­mä pohti­maan miten ei-hyväksyt­täviä laskelmia kor­vataan uusil­la vai­h­toe­htoisil­la fak­toil­la, jot­ka komitea voi hyväksyä päästäk­seen aloit­ta­maan tehtävän­sä määrittelyn.”

    Olin opti­misti.
    Eihän ne pääse edes sop­u­un siitä mil­lä kokoon­panol­la kaik­ki ovat mukana par­la­men­taarises­sa komite­as­sa tai kuka on sen pj.

Vastaa käyttäjälle happosai Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.